Värderade talman, värderade ministrar! Vi har under en längre tid kunnat notera att åklagarnas arbete ökar. De så kallade åtalseftergifterna har ökat med 50 procent, mål preskriberas och det finns risk att staten bli ersättningsskyldig. Min fråga går till justitieminister Koskinen: Vilka åtgärder tänker ni vidta för att minska den här åklagarbristen? Hur ställer ni er till de två åtgärdsförslag som en arbetsgrupp för några veckor sedan har lämnat till er om att omorganisera åklagarväsendet?

Arvoisa oikeusministeri Koskinen, on todettu, että syyttämättäjättämispäätökset ovat viimeisten vuosien aikana lisääntyneet ainakin 50 prosentilla. Jutut uhkaavat vanhentua, ja voi olla jopa niin, että valtio joutuu korvausvelvolliseksi tämän takia. Kolme viikkoa sitten työryhmä jätti selvityksensä, ja siinä oli pari kehittämisvaihtoehtoa.

Mihin toimiin yleensäkin syyttäjäpulassa aiotaan ryhtyä, ja miten te suhtaudutte näihin esityksiin?

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Syyttäjäorganisaation kehittämisessä on tähtäimessä juuri se, että syyttäjiä vapautetaan perustehtäväänsä, muutetaan piirejä isommiksi, jolloin voidaan erikoistua, voidaan jakaa töitä tasaisemmin. Toivottavasti ei eduskunta aseta esteitä tälle esimerkiksi hallintoselonteon yhteydessä, että voidaan mielekkäällä tavalla uudistaa syyttäjälaitoksen rakennetta ja nykyisistä resursseista saadaan enemmän irti. Toisaalta kehitetään työtapoja ja uudistetaan esimerkiksi prosessilainsäädäntöä. Kirjallisen prosessin laajentaminen pienissä rikosasioissa toisi merkittävää säästöä syyttäjien työhön. Sinänsä keskusviraston aikana syyttäjien määrää on pystytty lisäämään, ja meillä on ollut tähtäimessä, että voitaisiin noin viisi syyttäjää vuosittain lisätä tästä eteenpäin, jos kehyksistä vaan jonkinlaista joustoa löytyisi. Kaikilla näillä tavoilla pyritään juuri siihen, että ajat eivät kasvaisi.

Tuo, että syyttämättäjättämispäätökset ovat lisääntyneet, ei ole yhteydessä suoraan tähän (Puhemies koputtaa) työmäärään. Se johtuu muista syistä.

Värderade talman! En orsak till bristen på åklagare är också avlöningen för dem. Det är uppenbart att åklagare övergår till andra uppgifter som till exempel polis, för att inte tala om den privata sektorn. Har ministeriet åtgärdsförslag på den här punkten?

Onko ministeriöllä ajatuksia, miten nostaa syyttäjien palkkatasoa, etteivät he siirry muihin toimiin?

Oikeusministeri  Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Kun syyttäjäpiirien kasvattamisen yhteydessä tapahtuu tätä erikoistumista, tulee myös useampi ikään kuin vaativuusluokka syyttäjien tehtäviin. Ei olisi vain kihlakunnansyyttäjä ja johtava kihlakunnansyyttäjä vaan useampia tällaisia erikoistumisaloja. Se luonnostaan johtaisi myös siihen, että myös palkkauksessa otettaisiin huomioon tehtävän vaativuus ja työmäärät nykyistä paremmin.

Arvoisa herra puhemies! Ruotsissa syyttäjiä on 780 ja Suomessa noin 320, ja rikollisten määrä voimakkaasti lisääntyy kaikkialla maailmassa, ennen kaikkea täällä Pohjoismaissa. Toteankin ministeri Koskiselle, kun valtakunnansyyttäjä esitti minulle valtiopäivien avajaisissa semmoisen kysymyksen, mihin toimenpiteisiin ryhdytte, koska he vähintään tarvitsisivat 20 syyttäjänvirkaa, jotta pystyisivät ruuhkat purkamaan.

Oikeusministeri  Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Budjettivalta on eduskunnalla. Mielellään otamme vastaan, jos tällaiset lisäykset löytyvät.

Mutta tosissaan nämä työmäärävertailut Ruotsin kanssa ovat ongelmallisia sen takia, että Ruotsissa syyttäjä on esitutkinnan johtaja, kun meillä tutkinnanjohtajat ovat poliisin puolelta. Tämä on merkittävä lisätyö syyttäjille. Siinä mielessä suoraan ei voida näitä vertailla. Meilläkin toki tarvittaisiin tiiviimpää esitutkintayhteistyötä esimerkiksi sen takia, että rikosjutuissa riittävän aikaisessa vaiheessa tutkinta rajattaisiin oikein. Ei tehdä turhaa työtä poliisin puolella. Säästöjä tulisi sekä poliisin, syyttäjän että tuomioistuinlaitoksen työhön.

Arvoisa puhemies! Kun tässä on kyse oikeuden ja oikeusalan resursseista, niin haluaisin liittää tähän kysymyksen oikeudenkäyntikulujen hurjan suuresta tasosta.

Onko tämä oikeusvaltio, jossa kansalaisella, keskituloisella tai aika pienituloisellakaan, ei ole minkäänlaista taloudellista mahdollisuutta oikeudenkäynteihin, ja erityisesti tässä on valitusasteesta kysymys? Esimerkiksi ammattiyhdistyksistäkin saatavat tuet, vaikka niitä on nostettu, jättävät kovin yksin asiansa ajajan, ja taloudellisista syistä valitusmahdollisuus on käytännössä olematon.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Suomessa on poikkeuksellisen kattava oikeusapujärjestelmä, mutta sehän ei kata esimerkiksi kaikkia vastapuolen kuluja. Toisaalta meillä on myös kattavat oikeusturvavakuutukset kansalaisilla. Niissä on sama ongelma, että hävitessä vastapuolen oikeudenkäyntikuluja ei sieltä saada. Nyt jotkut vakuutusyhtiöt ovat avanneet tällaisen kattavamman oikeusturvavakuutuksen, joka ulottuisi myös vastapuolen kuluihin. Tämä oikeudenkäyntikulujen kasvu on ongelmaksi tiedostettu jo pitkään. Sen takia on tehty näitä prosessin yksinkertaistamistoimia. On haettu toimivampaa, nopeampaa oikeudenkäyntimenettelyä. Sen jälkeen kun tehtiin ehkä liian puhdasoppiset prosessiuudistukset 90-luvun alkupuolella, näitä paikkaustoimia on tehty vuosittain ja tuotu tänne saliin käsiteltäväksi. Kaikki ne eivät ole onnistuneet, ja sitten on tullut palautetta vähän toiseen suuntaan esimerkiksi korkeimmasta oikeudesta, mutta kaiken aikaa tähän suuntaan edetään, että oikeudenkäyntikulut pysyvät kohtuudessa ja että nämä vähävaraisille kohdistuvat oikeusapujärjestelmät pelaavat hyvin.

Arvoisa herra puhemies! Näistä käräjäoikeuspiirien suurentamisista on puhuttu jo vuosikaudet, ja oikeusministerillä on julkisuudessa esiintyneitten tietojen mukaan se kanta, mikä on tässäkin tullut esille, että syyttäjäpiirejä pitäisi suurentaa. Tähän liittyvät olennaisina myöskin poliisipiirien mahdollisuudet toimia ja toimia yhteistyössä syyttäjien kanssa.

Miten on, onko samassa yhteydessä oikeusministerin mielestä myöskin kihlakuntajakoa muutettava elikkä nykyisiä kihlakuntia lakkautettava ja kihlakuntia suurennettava?

Oikeusministeri  Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Sitä valmistelevat sisäministeri ja hallintoministeri, kunta- ja alueministeri myöskin, mitä tehtäisiin kihlakuntajaolle. Mutta meidän kannaltamme tietysti syyttäjälaitoksessa on kysymys siitä, että tällä lailla, kun ei lisärahaa tule, pystytään nykyisestä joukosta saamaan enemmän irti, että olisivat sopivan kokoisia nämä toimialueet, kuitenkin tietysti hajautetusti sijaiten nykyisissä toimipisteissään, jotta esimerkiksi tämä tutkintayhteistyö poliisin kanssa sujuu vähintään yhtä hyvin kuin nytkin.

Herra puhemies! Palaan ed. Kuosmasen kysymykseen. Hänen kysymyksensä avasi mielenkiintoisen näköalan: lisäämällä syyttäjiä rikollisuus vähenisi. Näinhän ei tietenkään voi olla, vaan rikollisuuden väheneminen, sikäli kuin se vähentyäkseen on, tapahtuu aivan muuta reittiä kuin syyttäjien määrää kasvattamalla. Tämä, herra puhemies, johtaa ehkä vähän yleiseen kysymykseen:

Onko oikeusministeriössä jonkinlaista vastausta siihen faktaan, joka kyllä oli ihan totta, että rikollisuus lisääntyy, jonkinlaista viisastenkiveä, mitä olisi tehtävissä, jotta rikollisuus, taparikollisuus nimenomaan, vähenisi?

Oikeusministeri  Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Kannattaa tutustua vaikkapa sisäisen turvallisuuden ohjelmaan, johon on koottu laajasti toimia, joilla kansalaisten turvallisuusuhkia vähennetään, sen osana rikollisuuden vähentämistoimia. Meillä on rikoksentorjuntaohjelmia tehty nyt jo toista kierrosta. Juuri valmistui kokonaisvaltainen väkivallan vähentämisohjelma, miten juuri tähän vakavimpaan, kansalaisten henkeen ja terveyteen kohdistuvaan väkivaltarikollisuuteen voitaisiin pureutua. Siinä tarvitaan ennen kaikkea laajaa, ennalta ehkäisevää sosiaalityötä, nuorisotyötä, syrjäytymisen ehkäisyä, mutta tarvitaan myös hyvin toimivaa poliisi-syyttäjälaitosta, vankeinhoitoa, ja mielellään soisi, että tämä oikeusvaltiosektori saa myös riittävän resursoinnin ja entistä selkeämmät pelisäännöt sitten toimintaansa. Kaikki tällaiset toimet vaikuttavat siihen, että ei tarvita niin paljon näitä repressiivisiä, jälkikäteen vaikuttavia, rankaisutoimia, kun pystytään tehokkaammin ennalta ehkäisemään rikollisuutta.