Astrid Thors /r:
Värderade talman, värderade ministrar! Vi
har under en längre tid kunnat notera att åklagarnas
arbete ökar. De så kallade åtalseftergifterna
har ökat med 50 procent, mål preskriberas och
det finns risk att staten bli ersättningsskyldig. Min fråga
går till justitieminister Koskinen: Vilka åtgärder
tänker ni vidta för att minska den här åklagarbristen?
Hur ställer ni er till de två åtgärdsförslag
som en arbetsgrupp för några veckor sedan har
lämnat till er om att omorganisera åklagarväsendet?
Arvoisa oikeusministeri Koskinen, on todettu, että syyttämättäjättämispäätökset
ovat viimeisten vuosien aikana lisääntyneet ainakin
50 prosentilla. Jutut uhkaavat vanhentua, ja voi olla jopa niin,
että valtio joutuu korvausvelvolliseksi tämän
takia. Kolme viikkoa sitten työryhmä jätti selvityksensä,
ja siinä oli pari kehittämisvaihtoehtoa.
Mihin toimiin yleensäkin syyttäjäpulassa
aiotaan ryhtyä, ja miten te suhtaudutte näihin
esityksiin?
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Syyttäjäorganisaation kehittämisessä on
tähtäimessä juuri se, että syyttäjiä vapautetaan
perustehtäväänsä, muutetaan
piirejä isommiksi, jolloin voidaan erikoistua, voidaan jakaa
töitä tasaisemmin. Toivottavasti ei eduskunta
aseta esteitä tälle esimerkiksi hallintoselonteon
yhteydessä, että voidaan mielekkäällä tavalla
uudistaa syyttäjälaitoksen rakennetta ja nykyisistä resursseista
saadaan enemmän irti. Toisaalta kehitetään
työtapoja ja uudistetaan esimerkiksi prosessilainsäädäntöä.
Kirjallisen prosessin laajentaminen pienissä rikosasioissa
toisi merkittävää säästöä syyttäjien
työhön. Sinänsä keskusviraston
aikana syyttäjien määrää on
pystytty lisäämään, ja meillä on
ollut tähtäimessä, että voitaisiin
noin viisi syyttäjää vuosittain lisätä tästä eteenpäin,
jos kehyksistä vaan jonkinlaista joustoa löytyisi.
Kaikilla näillä tavoilla pyritään
juuri siihen, että ajat eivät kasvaisi.
Tuo, että syyttämättäjättämispäätökset
ovat lisääntyneet, ei ole yhteydessä suoraan
tähän (Puhemies koputtaa) työmäärään.
Se johtuu muista syistä.
Astrid Thors /r:
Värderade talman! En orsak till bristen på åklagare är
också avlöningen för dem. Det är
uppenbart att åklagare övergår till andra
uppgifter som till exempel polis, för att inte tala om
den privata sektorn. Har ministeriet åtgärdsförslag
på den här punkten?
Onko ministeriöllä ajatuksia, miten nostaa syyttäjien
palkkatasoa, etteivät he siirry muihin toimiin?
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Kun syyttäjäpiirien kasvattamisen
yhteydessä tapahtuu tätä erikoistumista,
tulee myös useampi ikään kuin vaativuusluokka syyttäjien
tehtäviin. Ei olisi vain kihlakunnansyyttäjä ja
johtava kihlakunnansyyttäjä vaan useampia tällaisia
erikoistumisaloja. Se luonnostaan johtaisi myös siihen,
että myös palkkauksessa otettaisiin huomioon tehtävän
vaativuus ja työmäärät nykyistä paremmin.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ruotsissa syyttäjiä on
780 ja Suomessa noin 320, ja rikollisten määrä voimakkaasti
lisääntyy kaikkialla maailmassa, ennen kaikkea täällä Pohjoismaissa.
Toteankin ministeri Koskiselle, kun valtakunnansyyttäjä esitti
minulle valtiopäivien avajaisissa semmoisen kysymyksen, mihin
toimenpiteisiin ryhdytte, koska he vähintään
tarvitsisivat 20 syyttäjänvirkaa, jotta pystyisivät
ruuhkat purkamaan.
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Budjettivalta on eduskunnalla. Mielellään
otamme vastaan, jos tällaiset lisäykset löytyvät.
Mutta tosissaan nämä työmäärävertailut
Ruotsin kanssa ovat ongelmallisia sen takia, että Ruotsissa
syyttäjä on esitutkinnan johtaja, kun meillä tutkinnanjohtajat
ovat poliisin puolelta. Tämä on merkittävä lisätyö syyttäjille.
Siinä mielessä suoraan ei voida näitä vertailla.
Meilläkin toki tarvittaisiin tiiviimpää esitutkintayhteistyötä esimerkiksi
sen takia, että rikosjutuissa riittävän
aikaisessa vaiheessa tutkinta rajattaisiin oikein. Ei tehdä turhaa
työtä poliisin puolella. Säästöjä tulisi
sekä poliisin, syyttäjän että tuomioistuinlaitoksen
työhön.
Miapetra Kumpula /sd:
Arvoisa puhemies! Kun tässä on kyse oikeuden
ja oikeusalan resursseista, niin haluaisin liittää tähän
kysymyksen oikeudenkäyntikulujen hurjan suuresta tasosta.
Onko tämä oikeusvaltio, jossa kansalaisella, keskituloisella
tai aika pienituloisellakaan, ei ole minkäänlaista
taloudellista mahdollisuutta oikeudenkäynteihin, ja erityisesti
tässä on valitusasteesta kysymys? Esimerkiksi
ammattiyhdistyksistäkin saatavat tuet, vaikka niitä on
nostettu, jättävät kovin yksin asiansa
ajajan, ja taloudellisista syistä valitusmahdollisuus on
käytännössä olematon.
Puhemies:
Kysymys sallitaan, vaikka voidaan katsoa eri kysymykseksi.
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Suomessa on poikkeuksellisen kattava oikeusapujärjestelmä,
mutta sehän ei kata esimerkiksi kaikkia vastapuolen kuluja.
Toisaalta meillä on myös kattavat oikeusturvavakuutukset
kansalaisilla. Niissä on sama ongelma, että hävitessä vastapuolen
oikeudenkäyntikuluja ei sieltä saada. Nyt jotkut
vakuutusyhtiöt ovat avanneet tällaisen kattavamman
oikeusturvavakuutuksen, joka ulottuisi myös vastapuolen kuluihin.
Tämä oikeudenkäyntikulujen kasvu on ongelmaksi
tiedostettu jo pitkään. Sen takia on tehty näitä prosessin
yksinkertaistamistoimia. On haettu toimivampaa, nopeampaa oikeudenkäyntimenettelyä.
Sen jälkeen kun tehtiin ehkä liian puhdasoppiset
prosessiuudistukset 90-luvun alkupuolella, näitä paikkaustoimia
on tehty vuosittain ja tuotu tänne saliin käsiteltäväksi. Kaikki
ne eivät ole onnistuneet, ja sitten on tullut palautetta
vähän toiseen suuntaan esimerkiksi korkeimmasta
oikeudesta, mutta kaiken aikaa tähän suuntaan
edetään, että oikeudenkäyntikulut pysyvät
kohtuudessa ja että nämä vähävaraisille kohdistuvat
oikeusapujärjestelmät pelaavat hyvin.
Ed. Jari Koskinen merkitään
läsnä olevaksi.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa herra puhemies! Näistä käräjäoikeuspiirien
suurentamisista on puhuttu jo vuosikaudet, ja oikeusministerillä on
julkisuudessa esiintyneitten tietojen mukaan se kanta, mikä on
tässäkin tullut esille, että syyttäjäpiirejä pitäisi
suurentaa. Tähän liittyvät olennaisina
myöskin poliisipiirien mahdollisuudet toimia ja toimia
yhteistyössä syyttäjien kanssa.
Miten on, onko samassa yhteydessä oikeusministerin
mielestä myöskin kihlakuntajakoa muutettava elikkä nykyisiä kihlakuntia
lakkautettava ja kihlakuntia suurennettava?
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Sitä valmistelevat sisäministeri ja
hallintoministeri, kunta- ja alueministeri myöskin, mitä tehtäisiin
kihlakuntajaolle. Mutta meidän kannaltamme tietysti syyttäjälaitoksessa on
kysymys siitä, että tällä lailla,
kun ei lisärahaa tule, pystytään nykyisestä joukosta
saamaan enemmän irti, että olisivat sopivan kokoisia nämä toimialueet,
kuitenkin tietysti hajautetusti sijaiten nykyisissä toimipisteissään,
jotta esimerkiksi tämä tutkintayhteistyö poliisin
kanssa sujuu vähintään yhtä hyvin
kuin nytkin.
Antero Kekkonen /sd:
Herra puhemies! Palaan ed. Kuosmasen kysymykseen. Hänen
kysymyksensä avasi mielenkiintoisen näköalan:
lisäämällä syyttäjiä rikollisuus
vähenisi. Näinhän ei tietenkään
voi olla, vaan rikollisuuden väheneminen, sikäli
kuin se vähentyäkseen on, tapahtuu aivan muuta
reittiä kuin syyttäjien määrää kasvattamalla.
Tämä, herra puhemies, johtaa ehkä vähän
yleiseen kysymykseen:
Onko oikeusministeriössä jonkinlaista vastausta
siihen faktaan, joka kyllä oli ihan totta, että rikollisuus
lisääntyy, jonkinlaista viisastenkiveä, mitä olisi
tehtävissä, jotta rikollisuus, taparikollisuus
nimenomaan, vähenisi?
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Kannattaa tutustua vaikkapa sisäisen
turvallisuuden ohjelmaan, johon on koottu laajasti toimia, joilla
kansalaisten turvallisuusuhkia vähennetään,
sen osana rikollisuuden vähentämistoimia.
Meillä on rikoksentorjuntaohjelmia tehty nyt jo toista
kierrosta. Juuri valmistui kokonaisvaltainen väkivallan
vähentämisohjelma, miten juuri tähän
vakavimpaan, kansalaisten henkeen ja terveyteen kohdistuvaan väkivaltarikollisuuteen
voitaisiin pureutua. Siinä tarvitaan ennen kaikkea laajaa,
ennalta ehkäisevää sosiaalityötä,
nuorisotyötä, syrjäytymisen ehkäisyä,
mutta tarvitaan myös hyvin toimivaa poliisi-syyttäjälaitosta,
vankeinhoitoa, ja mielellään soisi, että tämä oikeusvaltiosektori
saa myös riittävän resursoinnin ja entistä selkeämmät
pelisäännöt sitten toimintaansa. Kaikki
tällaiset toimet vaikuttavat siihen, että ei tarvita
niin paljon näitä repressiivisiä, jälkikäteen
vaikuttavia, rankaisutoimia, kun pystytään tehokkaammin
ennalta ehkäisemään rikollisuutta.