Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on panostanut varsin voimakkaasti
taloudellisesti koulutukseen. Se on erittäin hieno asia.
Koulutus on tärkeä alueitten menestystekijä.
Kuitenkin viime aikoina elinkeinoelämän piiristä on
tullut palautetta osaavan työvoiman puutteesta. Ammatillinen
koulutus nykymuodossaan ei vastaa työelämän
tarpeisiin. Kädentaitajista on jo nyt koko Suomessa kova
pula. Osaavasta työvoimasta on pula erityisesti rakennus-
ja metallialalla. Kysyn:
Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, jotta ammatillinen koulutus
vastaisi paremmin työmarkkinoitten tarpeisiin?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus
on keskeinen asia, ja hallituksessa ja opetusministeriössä kaikin
tavoin pyritään sitä vahvistamaan. Nyt
valmistelussa parastaikaa on muun muassa ammatillisen koulutuksen osalta
näyttöjen saaminen osaksi tutkintoja, joissa tämä ammattitutkintoon
opiskeleva osoittaisi myös käytännössä sen
kädentaitonsa ja osaamisensa. Tästä esitykset
ovat tulossa, kunhan nyt saadaan rahoitus vielä päätetyksi.
Sitten rakennusalaan ja metallialaan. Rakennusalalla oli pitkään
sellainen vaihe, että se ei oikein houkuttanut, mutta tällä hetkellä nuoret
ovat selvästikin enenevässä määrin
suuntautumassa myös rakennusalan koulutukseen. Se houkuttelee
entistä enemmän, ja siihen varmasti osaltaan on
ollut syynä se, että myös julkisuudessa
on pidetty esillä sitä, miten hyviä ammatteja
tällä alalla on ja miten hyvän uran niissä ammateissa
voi myös luoda. Tänä keväänä on
myös ammattitaidon maailmanmestaruuskisat, WorldSkills-kisat,
täällä Suomessa Helsingissä,
jotka kokoavat maailmanlaajuisesti tänne nuoria kisaamaan,
ja varmasti tämäkin omalta osaltaan markkinoi
ammatillista koulutusta
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kysyn vielä ministeri Haataiselta:
Tällä hetkellä on se ongelma, että samanaikaisesti,
kun maamme lukiot vetävät tehokkaasti oppilasainesta
peruskouluista, on ammattioppilaitoksilla suuria vaikeuksia täyttää linjansa
motivoituneilla oppilailla. Tiedossa on myös se, että erittäin suuri
prosentti ammattikoulun aloittaneista keskeyttää.
Mihin toimiin hallitus ryhtyy jo julkisuudessa esitettyjen toimenpiteitten
lisäksi, että ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus
paranisi ja arvostusta nostettaisiin entisestään?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen vetovoimaan voidaan
juuri vaikuttaa sitä kautta, että ammatillisen
koulutuksen laatua kohennetaan. Siihen juuri pyritään
muun muassa tämän näyttöjärjestelmän
käyttöönotolla, joka tarkoittaisi kaikkia
aloja.
Ministeriössä olen käynnistänyt
myös hankkeen, jolla nyt käydään
läpi ammatillinen koulutus kokonaisuudessaan ja kartoitetaan
sitä, miten alueellisesti on ryhdytty myös huolehtimaan
paremmin siitä, että koulutuksen laatu olisi parempi.
Tämä tarkoittaa muun muassa alueellisen yhteistyön
entistä parempaa tiivistämistä.
Lukiokoulutus houkuttaa tällä hetkellä nuoria,
mutta kyllä, kun nuoret tekevät itse näitä valintoja,
täytyy pitää huolta siitä, että ammatillinen
koulutus vaihtoehtona on sellainen, joka houkuttaa, ja että myös
opinto-ohjauksella siihen vaikutetaan. Opinto-ohjauksen kehittämishanke
meillä on parastaikaa ministeriössä käynnissä,
ja se toivon mukaan tulevaisuudessa näkyy myös
tuloksina.
Kirsi Ojansuu /vihr:
Arvoisa puhemies! Kädentaitoihin selkeästi
vaikuttaa se perusopetus, jota peruskoulussa annetaan kädentaidoissa.
Nyt on tapahtunut kaksi isoa muutosta peruskoulussa: valinnaisaineiden
kurssimäärä vähenisi 20:sta 13:een,
ja taideaineiden opettajat ovat syvästi huolissaan, että tämän
myötä mahdollisuudet valita motorisia valmiuksia
valmentavia taideaineita vähenevät peruskoulussa.
Toisaalta meillä on tullut valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin
käsityö yhtenä aineena, mikä tarkoittaa
sitä, että kunnissa itse asiassa voi käydä niin,
että määrärahojen puitteissa
oppilaat saavat vain puolittain opetusta teknisissä ja
tekstiilitöissä eli meille tulee puolitaitoisia.
Miten ministeriö seuraa, miten kädentaitojen käy
peruskoulussa, ja miten taataan resurssit, jotta ei käy
näille tärkeille kädentaidoille huonosti tässä tilanteessa?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa puhemies! Tuntikehyksestä päätettiin
edellisen hallituksen aikana ja sen mukaisesti nyt eletään.
Vastikään on hyväksytty myös
valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ja parasta aikaa näitä valtakunnallisia
opetussuunnitelman perusteita otetaan käytäntöön
kunnissa. Tarkoitus on, että 2006 saadaan kaikissa ne käyttöön. Niitä nyt
sitten noudatetaan. Opetushallituksen kautta tietysti tapahtuu tämä seuranta
ja eri oppiaineiden kehittämistyö.
Olen kyllä tietoinen tästä teknisen
opetuksen ja tekstiilityön problematiikasta, koska siitä olen myös
käynyt keskusteluja opettajien kanssa. Tavoitteenahan on
se, että kaikki saisivat perusvalmiudet molemmissa.
Kaarina Dromberg /kok:
Arvoisa puhemies! Jotta tuohon ammatillisen
koulutuksen laatuun voitaisiin vielä kiinnittää entistä enemmän huomiota,
on kysymys myös niistä opettajista, jotka siellä opettavat.
Siinä mielessä on varmastikin tulevaisuudessa
erittäin suurta huomiota kiinnitettävä laatuun,
tasoon ja myös siihen, että aika paljon on eläköitymässä näitä opettajia.
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä tältä osin?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Niin peruskoulujen kuin ammatillisen
koulutuksenkin osalta opettajakartoitukset, selvitykset, tehdään,
ja parasta aikaa on käynnissä myös selvitys
koskien opettajatilannetta. Siltä pohjaltahan me teemme
sitten aina valtakunnalliset suunnitelmat siitä, miten
täydennyskoulutusta tarvitaan ja miten opettajakoulutusta
tulisi suunnata. Näitten aiempien linjausten mukaisesti
nyt tällä hetkellä eteenpäin
mennään. Opettajien täydennyskoulutukseenhan
me ylimääräistä resurssia satsaamme
viiden vuoden aikana 50 miljoonaa.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on edelleen
huolestuttavan korkealla tasolla, vaikka enää ei
pahimpien vuosien tasolla ollakaan. Vuoden alusta tuli voimaan merkittävä parannus,
uudistus, nuorten yhteiskuntatakuu, jossa kaikille työttömille
nuorille pyritään löytämään
sopiva työharjoittelu- tai opiskelupaikka.
Nyt kun on jonkin verran aikaa tuon uudistuksen voimaantulosta,
niin voidaanko arvioida tässä vaiheessa, miten
uudistus on lähtenyt liikkeelle, mitkä ovat ensimmäiset
kokemukset siitä? Täyttääkö se
ne tavoitteet, mitä sille on asetettu?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tämä on työministeri
Filatoville kuuluva kysymys. Hän on tänään
Brysselissä ja ei voi olla vastaamassa tähän
kysymykseen. Välitetään tämä kysymys
edelleen ja toivotaan, että edustaja saa vastauksen siihen.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Palaan lähemmäksi alkuperäistä kysymystä,
joka on Suomen kannalta erinomaisen tärkeä, siis osaavan,
ammattitaitoisen työvoiman tarve. Kun me seuraamme lehdistöä,
me huomaamme muun muassa, miten ammattikorkeakoulut isoilla ilmoituksilla
hakevat opiskelijoita. Olen ajatellut niin, että opetusministeriö voisi
näitä houkuttimia lisätä myöskin
ammatillisille oppilaitoksille, kun nyt jo on käytössä tällaista
tuloksellisuusrahaa siltä osin kuin opiskelijat työllistyvät
ja kohdennetaan oppilastarjontaa vaikeimmin rekrytoitaville aloille.
Kysymys kuuluu:
Näkeekö opetusministeri, että myöskin
ammatillisille oppilaitoksille voitaisiin lisätä ikään kuin
näitä kannustimia, että oppilaitos itse
aktivoituu suhteessa tuleviin opiskelijoihin?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Ammatillisen koulutuksen rahoituksen
muutos on osa valtionosuusuudistusta, ja siinä yhteydessä on
pohdittu myös näitä elementtejä,
joilla voitaisiin tehdä rahoituksesta entistä kannustavampi.
Yksi elementti tietysti on se, kuinka tästä koulutuksesta
työllistytään. Tosin rahoituksella pitää myös
varmistaa se, että perusrahoitus on kunnossa, ja sen kannustavuuden
osuuden täytyy olla sillä tavalla justeerattu, että se
kannustaa, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että perusrahoitus
on riittävä tämän koulutuksen järjestämiseksi.
Sinänsä kyllä voi panna merkille,
että ammatilliset oppilaitokset kyllä tiedottavat
hyvin ja peruskoulunsa päättävät
saavat tietoa. Myös peruskoulujen opinto-ohjaukseen pitää kiinnittää huomiota,
jotta peruskoulunsa päättävät
riittävän ajoissa osaavat pohtia sitä,
mille alalle he haluaisivat suuntautua ja näkisivät
myös ammatillisen koulutuksen vaihtoehdon sekä myös
lukio- ja ammatillisten opintojen yhdistämismahdollisuuden.
Jyri Häkämies /kok:
Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee pärjätäkseen
paitsi maistereita myös mestareita, ja täällä viitattiin
palautteeseen työelämästä. Erityisesti
yrityksistä tulee hyvin voimakkaasti viestejä siitä,
että perinteisen teknikkokoulutuksen lopettaminen oli suuri
virhe. Kysyisinkin nyt opetusministeriltä:
Ovatko nämä viestit tulleet sinne ministeriöön ja
aiotaanko tässä asiassa ryhtyä toimenpiteisiin, jotta
perinteisten teollisuuden toimialojen, kuten rakentamisen, kilpailukyky
myöskin tässä suhteessa tulevaisuudessa
säilytettäisiin?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa puhemies! Teknikkokoulutus on ollut paljon esillä,
ja olen käynyt siitä myös ammattijärjestöjen
kanssa keskusteluja. Kun ammattikorkeakoulututkinto aiemmilla päätöksillä luotiin,
silloin teknikkokoulutus muunnettiin sisältyväksi
insinöörikoulutukseen. Siellä on tuotantopainotteinen
koulutusohjelma, jossa on enemmän myös käytännön
osaamista tai käytännön harjoittelua. Nämä asiat
ovat sellaisia, joita tulee jatkuvasti käydä läpi
ja kehittää myös, ja siinä kehitystyössä pitää myös
työelämän olla mukana. Tätä tiivistä yhteistyötä teemme
ja käymme keskustelua siitä, millä tavalla
voisimme siellä sisällä tätä koulutusta
edelleen kohdentaa niin että se palvelee sitä tehtäväkenttää,
jolla nämä ammattilaiset työelämässä tulevat
toimimaan, jotta heidän ammattitaitonsa vastaa sitä,
mitä työelämän odotukset ovat.
Se on ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen
tehtävä.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän
johtaja Kari Juntunen on esittänyt niin sanottua ammattikymppiä niille
koululaisille, jotka eivät jatka minnekään
peruskoulun jälkeen. Juuri heillähän
on suurin syrjäytymisvaara, jotka eivät jatka
ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa.
Mitä mieltä olette, opetusministeri, tästä esityksestä?
Toinen kysymys liittyy työssäoppimisjaksoihin:
Onko mitään tutkimusta tehty siitä, miten
oikeita töitä näillä työssäoppimisjaksoilla ammatillisen
koulutuksen opiskelijat saavat tehdä vai teetetäänkö siellä ihan
jotain sellaista, joka ei kuulu varsinaiseen työhön?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa puhemies! Ammattikymppi on erinomainen asia, jota pitäisi
kehittää peruskoulunsa päättäville,
niille, jotka eivät pääse jatkamaan toiselle
asteelle. Tämä tarjoaisi vaihtoehdon perinteiselle niin
sanotulle kymppiluokalle niille nuorille, jotka ovat käytännönläheisempiä ja
joilla kuitenkin olisi tarve nostaa numeroita, jotta pääsisi
oikeasti jatko-opintoihin kiinni.
Kaiken kaikkiaan hallituksessa käymme läpi nyt
tätä nuorten syrjäytymisongelmaa, ja
olen sitä mieltä, että tarvitsemme entistä vahvempia välineitä sille,
että kaikki nuoret voisivat jatkaa suoraan peruskoulusta
toiselle asteelle ja ne, joille se ei ole mahdollista, voisivat
kymppiluokan kautta myös nostaa numeroitaan. Silloin tarvitaan
kymppiluokkaopetuksen laajentamista. Se on kunnissa supistunut vuosien
varrella, ja se on huono asia; sitä täytyy pystyä laajentamaan.
Me tarvitsemme myös työpajatoiminnan tähän
rinnalle. On monia välineitä, mutta nyt oikeastaan sen
osoitteen pitäisi olla jossain, kenellä vastuu on.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Häkämiehen esiin
nostama asia on erittäin tärkeä. Meillähän
Suomessa tällä hetkellä on suurin ongelma
niin sanotussa keskijohdossa eli operatiivisessa johdossa. Siinä suhteessa
täällä on ollut lakialoite rakennusmestarikoulutuksen käynnistämisestä.
Tämä on nyt suuri ongelma meillä yhteiskunnassa.
Se on työturvallisuuskysymys, se on ennen kaikkea valvontakysymys työmailla
hyvin pitkälti. Kysyn ministeriltä:
Aikooko ministeriö ottaa tähän kantaa,
että Suomen kansallisvarallisuuden kannalta tärkeä rakentaminen
olisi jatkossakin niiden käsissä, jotka osaavat
hommansa?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa puhemies! Kuten äsken totesin, sinänsä meidän
ei tarvitse koulutusjärjestelmiämme eikä nimikkeitä muuttaa,
kysymys on koulutuksen sisällöstä, ja
sitä haetaan nyt. Alakohtaisesti meillä on hyvin
toimivat, tiiviit yhteistyökuviot työelämän
edustajien kanssa, niin työntekijäjärjestöjen
kuin työnantajajärjestöjen kanssa. Tällä yhteistyöllä me
pyrimme myös edelleenkin ministeriössä kehittämään
koulutuksen sisältöä, niin että se
vastaisi näitä tarpeita, joita kentältä myös
kuuluu.