Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys, joka nyt on valiokunnan mietinnön muodossa, alentaa kaikkien työnantajien kansaneläkemaksua 0,801 prosenttiyksiköllä. Tämä merkitsee kansaneläkemaksun poistumista alimpaan maksuluokkaan kuuluvilta yksityisiltä työnantajilta. Yksityisistä työnantajista 93,9 prosenttia kuuluu tähän maksuryhmään. Maksun alennus esitetyssä muodossaan koskee myös kuntia ja muita julkisen alan työnantajia.

Alennus ehdotetaan — ja tässä tapauksessa ehdotetaan eduskunnan täysistunnolle — säädettäväksi väliaikaisena, koska hallituksen tarkoituksena on antaa eduskunnalle myöhemmin erillinen esitys työnantajan kansaneläkemaksun pysyvästä poistamisesta kokonaan vuoden 2010 alusta lukien. Nyt tehtävän lain mukaan maksun alentaminen tulisi voimaan 1.4.2009, jolloin alennus vaikuttaisi ensimmäisen kerran huhtikuussa maksettavien palkkojen perusteella toukokuussa maksettaviin maksuihin.

Hallitus esittää työnantajan kansaneläkemaksun poistamista osana niitä toimenpiteitä, joilla maan taloutta elvytetään. Koska maksu on osa työnantajan pakollisia palkkaperusteisia maksuja, esitys alentaa sekä yksityisen että julkisen alan työnantajien työvoimakustannuksia. Esimerkiksi noin 35 hengen keskipalkkaa maksavassa yrityksessä alennus merkitsee yhden työntekijän palkkauksesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. On arvioitu, että tämän maksun poiston vaikutus olisi pitkällä aikavälillä 10 000 henkilötyövuoden, 10 000 hengen, suuruinen.

Työvoimakustannusten alentaminen helpottaa yritysten investointeja. Palkkojen ja poistojen perusteella määräytyvä maksuluokka on nykyisin kasvattanut investoinnin hintaa, koska investoinnin johdosta yritys on voinut nousta matalammasta korkeampaan maksuluokkaan.

Kuntasektorilla kansaneläkemaksun poiston välitön vaikutus vuositasolla vuodesta 2010 alkaen olisi noin 280 miljoonaa euroa. Koska maksun poiston seurauksena valtionosuudet vähenevät noin 70 miljoonalla eurolla ja yhteisöveron tuotto puolestaan nousee noin 44 miljoonalla eurolla, tulee nettovaikutukseksi kuntasektorilla vuositasolla noin 254 miljoonaa euroa.

Kuluvana vuonna maksun alentaminen vähentää Kansaneläkelaitoksen maksutuottoja noin 387 miljoonalla eurolla. Maksutuottojen väheneminen korvataan korottamalla kansaneläkerahastoon maksettavaa valtion perusrahoitusosuutta. Esityksen mukaan vuonna 2009 valtion perusrahoitusosuus nostetaan 53 prosentista 76 prosenttiin. Tämän ohella valtion niin sanottu lisärahoitusosuus kasvaa 82 miljoonaan euroon. Uudistuksen vaikutuksesta kansaneläkkeitten rahoitus on vuoden 2010 alusta lukien sataprosenttisesti rahoitettava valtion budjetista. Kansaneläke on lakisääteinen perusturvaetuus, ja perusturvaetuudet rahoitetaan yleensä yleisin verovaroin. Etuuden saajan kannalta muutoksella ei näin ollen ole vaikutusta. Kansaneläkkeiden rahoitus edellyttää, että Kansaneläkelaitoksella on säännöllisesti maksettavaa eläkemenoa varten tarvittava vakaa ja turvaava rahoitus sekä riittävä puskuri talouden ja maksuliikenteen ennakoimattomien häiriöiden varalle. Kansaneläkkeiden lakisääteisyys ja niiden merkitys ihmisten perustoimeentulon kannalta edellyttävät laitokselta ehdotonta toimintavarmuutta. Tämän vuoksi Kansaneläkelaitoksen toimintamenojen rahoitus ja maksuvalmius on varmistettava pitkäjänteisesti. Tästä asiasta valiokunta esittää lausumaa.

Valiokunnan mietintö ei ole yksimielinen. Hylkäysesitys tullaan tekemään, ja vastalauseen jättäjät esitellevät oman ehdotuksensa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Siis tämä hallituksen esitys alentaa työnantajan kansaneläkemaksun siten, että se poistuu lähes täydellisesti yksityisiltä työnantajilta ja myös kuntatyönantajalta. Alennus astuu voimaan aprillipäivänä eli aika pian, kolmen viikon päästä. Tämä toimenpide varmasti vaikuttaa kuntien talouteen elvyttävästi, koska kunnat saavat tämän vuoden maksujen poistosta 78 miljoonaa euroa ja ensi vuonna koko maksu kompensoidaan valtion varoin eli kunnat saavat 254 miljoonaa euroa. Eikö tämä ole juuri sitä politiikkaa, että kunnat saavat lisää rahaa, jota nimenomaan oppositio on pyytänyt koko viime syksyn ja tämän kevään ajan? (Ed. Kuoppa: Myönnettiin yksityisille työantajille vastikkeeton lahjoitus!) — Jaaha.

Mikäli pelkästään olisi korotettu vain valtionapuja kunnille, niin seurauksenahan olisi ollut se, että kunnat olisivat saaneet käyttää ne rahat ihan mihin haluavat. Nyt ne menevät todella kuntatyöntekijöiden palkkoihin. (Eduskunnasta: Miten niin?) Ottakaa huomioon, että kuntatyönantajahan on Suomen suurin työnantaja ja kunnan palveluksessa on lähes puoli miljoonaa suomalaista.

Kelamaksujen poistosta Itä- ja Pohjois-Suomessa: Olimme mukana viime kaudella tätä tekemässä (Ed. Kuoppa: Eikä työllisyysvaikutuksia juurikaan ole!) ja se hyväksyttiin varsin yksimielisesti. Siitä ei ole ollut seurauksena näillä alueilla työpaikkojen lisääntyminen, mutta todistettavasti työpaikkoja on pystytty säilyttämään näillä alueilla tämän maksun poistamisen seurauksena. (Ed. Tiusanen: Minkä maksun?)

Tämähän on osa sosiaalitupoa, joka on yksimielisesti hyväksytty kolmikannassa. Opposition hylkyehdotukset ovat varsin ontuvia. Ensiksi väitetään, että jos kelamaksu poistetaan, niin Kansaneläkelaitoksen kassa tyhjenee. Näinhän ei ole. Valtio on luvannut täyttää sen kassan. 387 miljoonaa on jo tässä lisätalousarviossa, joka nyt on tuossa meidän pöydällämme. Kansaneläkemaksuthan ovat kaikkiaan 3,3 miljardia. Väitetään, että kelamaksun poisto, joka vähentää työvoimakustannuksia, ei vaikuta suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Näin ei asia ole, sillä kun työvoimakustannukset pienenevät, niin tavaran hinta halpenee ja olemme kilpailukykyisempiä esimerkiksi Ruotsia vastaan, missä kruunun devalvaatio on aiheuttanut sen, että ruotsalaiset tuotteet ovat halvempia kuin meidän.

Sitten opposition vastalauseessa väitetään, että kelaetuudet heikkenevät. Näin ei ole asia, vaan valtio todella paikkaa syntyvän vajeen kelarahoituksessa ja rahat ovat jo lisätalousarviossa. Kansaneläkkeet ovat lakisääteisiä. Niitä on vastikään korotettu, ja tämä lakimuutos ei millään tavalla vaikuta edunsaajien asemaan. Väitetään, että kelamaksun poisto kompensoidaan veroja korottamalla. Päinvastoin, tämä hallitus on juuri alentanut veroja. (Välihuutoja vasemmalta)

Lopuksi sanotaan, että työnantajan kansaneläkemaksun poisto on keskeinen osa sosiaalitupoa, joka on yhteisesti hyväksytty. Näin juuri on. Lopuksi sanotaan, että suomalaisten eläkeikää ei saa nostaa. Se ei kuulu tähän tämän lain piiriin ollenkaan, mutta kaikki olemme yksimielisiä siitä, että työuraa on kyllä pidennettävä suomalaisilla sekä alkupäästä että loppupäästä. Mutta jos tämä tehdään, kuten tässä jo tunnin verran keskusteltiin, niin silloin kyllä työssäviihtyvyyttä on lisättävä, johtamistaitoa on parannettava, kannusteita on lisättävä, ja tästähän me keskustelemme sitten lisää välikysymyksen yhteydessä ensi keskiviikkona.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara piti perättömänä sitä, että tämän maksun poistamisen kompensoimiseksi hallitus korottaisi veroja. Mutta tosiasiahan on se, että tässä hallituksen esityksessä kerrotaan, että hallitus aikoo rahoittaa kansaneläkemaksun poiston energia- ja ympäristöveroja korottamalla. Itse pidän ongelmana tämän esityksen kohdalla nimenomaan sitä, että meillä jää kokonaan tämä toinen puolikas hämärän peittoon eli emme tiedä, minkälaisia esimerkiksi sosiaalisia ja eri väestöryhmiin kohdistuvia vaikutuksia on sitten niillä verojen korotuksilla, joilla tätä aukkoa kompensoidaan. Sinänsä pidän kyllä hyväksyttävänä sitä tavoitetta, että työllistämisen kustannuksia alennetaan, ja kyllä näen, että kuntienkin kannalta on positiivista, että nimenomaan näihin palkan sivukuluihin tulee kevennystä, samoin kuin yrittäjien kannalta.

Reijo  Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kelamaksun poisto jättää 1,1 miljardin aukon, joka nyt katetaan valtion velkaa ottamalla. Minun mielestäni tähän tilanteeseen ilman muuta olisi pitänyt tuoda ratkaisu siitä, miten Kelan rahoitus pysyvällä tavalla turvataan. Se on nyt täysin ilmassa.

Tämä kelamaksun poisto ei myöskään ole mikään elvyttävä toimi, koska tällä hetkellä kyse ei ole kilpailukyvystä, vaan siitä, että vienti ei kerta kaikkiaan vedä. Tällä ei ole mitään vaikutusta.

Mitä tulee kilpailukykyyn, jos tämä aiotaan kattaa aikanaan elinkeinoelämän energia- ja ympäristöveroja korottamalla, sehän tulee silloin syömään yritysten kilpailukykyä, ja itse asiassa, jos tämä kelamaksu kokonaisuudessaan katetaan näillä veroilla, niin se tulee kohdistumaan yrityksiin vielä enemmän kuin tämä poisto, koska silloin täytyy kompensoida myöskin nyt tällä hetkellä kuntien hyväksi tuleva kelamaksun poisto, joten se siitä kilpailukyvystä. Aikanaan sitten nähdään, mihin tämä johtaa.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ilmeisesti ed. Asko-Seljavaara ei ole lukenut tätä esitystä eikä ole kuunnellut valtiovarainministerin tai pääministerin (Ed. Asko-Seljavaara: Oho!) kertomaa siitä, että tämä rahoitetaan ympäristö- ja energiaveroja korottamalla. Ensin otetaan velkaa 1 100 miljoonaa euroa, jolla se katetaan, ja sen jälkeen tämä velka korvataan ympäristö- ja energiaveroja korottamalla. (Ed. Kallio: Mietinnössä myös!) Tässä tapauksessa, jos se korotetaan ympäristö- ja energiaveroilla, niin nostetaanko sähkön hintaa, bensan hintaa jnp.? Silloin ne tulevat tavallisten pienituloisten ihmisten maksettaviksi. Ne, jotka saavat myöskin kelaetuuksia, joutuvat itse maksamaan tämän kelamaksun, jonka nyt maksaa teollisuus. Tässä tapauksessa aikamoinen ideologinen tulonsiirto tehdään tavallisilta ihmisiltä suurteollisuuden hyväksi. Tästähän on kysymys.

Esa  Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä on huikeita väittämiä siitä ed. Asko-Seljavaaralla, että tämä ohjautuu vielä kaiken lisäksi siis kuntatyöntekijöiden palkkojen maksuun. (Ed. Asko-Seljavaara: Niin!) Se kyllä ihmetyttää, koska en minä tässä semmoista korvamerkintää missään näe.

Sitten toinen juttu tässä, kun tämä ympäristö- ja välillisillä verotuloilla katetaan, niin tässähän pääsevät sitten kyllä köyhemmätkin osallisiksi. Tämähän johtaa sen tyyppiseen ajattelumalliin, jotta nyt mennään tasaverojen suuntaan koko ajan. (Ed. Asko-Seljavaara: Ehei!) Jos se tulee joka tapauksessa polttoaineisiin, sähköön, lämmitykseen, sen maksavat köyhemmätkin, mutta isotuloisilta vähennetään, tässä tapauksessa työnantajalta vähennetään. Tässä pitäisi kyllä tehdä sillä tavalla, että kunnille annetaan valtionosuutta ja jätetään pudottamatta tämä kelamaksu muilta työnantajilta, koska ihan eri asioita ovat työeläkemaksut ja kelamaksut, jotka pääministeri taas sotki tässä päivällä, koska työeläkemaksuja olisi ollut pakko nostaa joka tapauksessa, jos aiotaan työeläkkeet hoitaa. Se on ollut tiedossa koko ajan. Tässä vaan tehtiin tämmöinen koplaus, joka on näköharha tässä hommassa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy antaa tunnustus ed. Asko-Seljavaaralle. Hän ansaitsee kyllä johonkin pystin, kun hän on hallituksen uljain puolustaja ja taistelija, joka innostuksissaan lupaa sellaistakin, mitä me muut tavalliset talliaiset ja pulliaiset emme oikeastaan keksikään luvata, muun muassa korvamerkittyä määrärahaa kunnille jnp. Mutta kyllä on tietysti sillä tavalla, että edustaja ansaitsee tuon huomionosoituksen ilman muuta, jonka totesin.

Se, mikä ehkä jäi tästä ed. Asko-Seljavaaran ylistyksestä kertomatta, on se, että tämähän oli nopea toimenpide. Elikkä tuossa tilanteessa juuri vaadittiin psykologisesti vaikuttavia toimenpiteitä, että hallitus on pelissä mukana. Sitten jälkijättöisesti hallitus tietysti uljaasti kerää nämä, koska ei jätä valtion maksettavaksi.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä ed. Asko-Seljavaaran pitäisi nyt kunnallistalouden peruskurssille mennä (Ed. Asko-Seljavaara: Oho!) ja katsoa, miten siellä taloutta hoidetaan. Valtionosuudet, jos yhteisöveron osuutta kunnille lisätään tai sitten poistetaan kelamaksu, niin kaikki näkyy kunnan kassassa samalla tavalla eli yleisesti on käytettävissä. Joku vauras kunta, joita vielä joitakin on, (Ed. Asko-Seljavaara: Ei pidä paikkaansa!) rakentaa ehkä keilahallin, mutta useimmat tällä rahalla voivat hiukan vähentää velanottoaan, mutta hyvin harva tai juuri mikään ei työllistä lisää, koska ei kunnilla ole siihen varaa. Eli tämä on yleiskatteista tuloa tai menon säästöä eikä mitään korvamerkittyä, ei sinne päinkään. (Ed. Asko-Seljavaara: Onhan!)

Jos todellakin kuitataan tämä 1 100 miljoonaa ympäristöveroilla, niin kyllä se kohdentuu aivan varmasti suomalaisen teollisuuden rasitteeksi kilpailukyvyn näkökulmasta, niin kuin ed. Kallio erinomaisesti totesi.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara on kyllä nyt ratsastanut Rocinantellaan ja kohteena on ollut useampikin tuulimylly. Yksi näistä on se, että ei todellakaan tämä työnantajan kelamaksun poistaminen lisää Suomen teollisuuden kilpailukykyä eikä vienti yhtään enempää vedä tämän jälkeen. (Ed. Asko-Seljavaara: Kyllä!) Pitäisi varmaan lahjoittaa enemmänkin niille saksalaisille tai Ison-Britannian ostajille rahaa, jotta kauppa kävisi, jos tuollaista logiikkaa jatkaisi.

Toinen varsinainen tuulimylly on työntekijöiden palkat, että ne nousevat tämän kautta kuntasektorilla.

Kolmas on todella se, että eihän se raha missään taivaassa ole, tämä puuttuva miljardi. Tässä vain kavennetaan veropohjaa ja sitten otetaan lisää valtionvelkaa, joka heikentää Suomen luottoasemaa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koska varsinainen puheenvuoroni on seuraavana, tyydyn vain kannattamaan ed. Pulliaista pystin rakentamisesta ed. Asko-Seljavaaralle. Minä jo olin perustamassa keräystä ed. Ukkolan pystin keräämiseksi, mutta kyllä ed. Asko-Seljavaara ylitti nyt kaikki ed. Ukkolan aiemmat saavutukset.

Minä kun olen kirjoittanut tuon vastalauseen ja yritin kuunnella ed. Asko-Seljavaaran arviota ja analyysiä ja arvosteluakin siitä, niin en kyllä mitenkään onnistunut tunnistamaan itseäni siitä puheesta, minkä ed. Asko-Seljavaara täällä esitti. Mutta muuten se oli ikään kuin performanssisesti kyllä vaikuttava.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eräässä suomalaisessa hyvin tunnetussa romaanissa eräs päähenkilöistä sanoi, että vähempikin into riittäisi. Hyvin poikkeuksellisella tavalla nyt, ed. Asko-Seljavaara, totean teille, että vähempikin into tässä asiassa riittäisi. (Naurua) Nimittäin eihän tällä nyt ihan koko maailmaa kuntoon laiteta.

Mutta sitten taas toisinpäin, vasemmisto-oppositio pyrkii maalaamaan taivaan niin mustaksi, (Ed. Tiusanen: Miten niin taivaan?) että he ovat maalatessaan varmuudella itsekin tietoisia, että näinhän ei tule käymään, kun te väitätte, (Ed. Lahtela: Mikä on väärin?) että perusturvan rahoitus vaarantuu tai että on täysin ilmassa, ed. Kuoppa, täysin ilmassa, miten tämä rahoitus jatkossa toteutetaan. Viime kädessä valtio vastaa aina perusturvan ja sosiaaliturvan menoista. (Välihuutoja vasemmalta) Näin tulee tapahtumaan myös jatkossa, esimerkiksi väliotsikko "Perusturvan rahoitus vaarantuu", ei se nyt ihan niin ole, arvon edustajat siellä vasemmalla.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minusta oppositio on tässä astunut aika pahasti miinaan, kun te ette hyväksy tätä. Tämähän on erinomainen tapa todella tuoda elvytystä (Ed. Kuopan välihuuto) kuntien taloustilanteeseen, koska sehän on kuntien palkanmaksun sisällä, tämä kelamaksu, jolloinka heidän täytyy maksaa vähemmän kustannuksia niistä työntekijöistä, jotka heillä siellä ovat. Tätä logiikkaa minä en ymmärrä ollenkaan, että tämä ei olisi korvamerkitty. (Ed. Tiusanen: Niin, muttei se palkkoihin mene!) — Onhan se korvamerkitty palkkoihin, kun se on osa niitä kustannuksia, mitä ihmisistä tulee.

Sitten tämä työeläkemaksu. Nämä korotuksethan tulevat vasta vuosina 2011 ja 2012 eli tähän saakka saadaan tämä vapautus, samoin kuin nämä energiaverot, näitäkään ei ole tälle vuodelle, en tiedä, tuleeko ensi vuodellekaan. (Eduskunnasta: Velkaa, velkaa! — Välihuutoja vasemmalta) — Velka tulee lisääntymään. — Mutta tämä on yksi tapa tuoda kunnille rahaa ja varmasti se, että yhteisövero myöskin korotetaan kunnille, lisää kuntien mahdollisuuksia palkata lisää työvoimaa tai edes pitää entinen työvoimansa. Kyllä tämä on erinomainen tapa hoitaa tätä (Ed. Kuoppa: Helsinki tekee niin!) elvyttävää politiikkaa. Sitten kun tämä on vielä yhteisessä kolmikannassa sovittu, niin minä en ymmärrä, miksi teidän pitää tätä vastustaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Heittäydyn jotakuinkin ylivoimaiseen tehtävään kertoakseni myös ed. Asko-Seljavaaralle, miksi me tätä vastustamme.

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä kelamaksun poistoa perustellaan kahdella asialla: elvytyksellä ja työeläkkeiden turvaamisella. Muita perusteluja lakiesityksestä ei löydy. Sen sijaan pääministeri ja valtiovarainministeri ja jotkut muutkin ministerit ovat perustelleet esitystä julkisuudessa vähän milloin mitenkin, vaihdellen sopivasti perusteluja. Esitetyt perustelut eivät kuitenkaan ole olleet kestäviä eivätkä oikein vakuuttaviakaan ja välillä ne ovat olleet keskenään hieman ristiriidassa.

Työnantajan kelamaksun poiston elvytys- ja työllisyysvaikutukset, se on siis se toinen perustelu, ovat puhtaasti kutakuinkin uskon varassa. Tutkittua näyttöä asiasta ei ole, ei ainakaan riittävää näyttöä. 1990-luvulla ensimmäisen kerran kelamaksua Lipposen hallituksen aikana alennettiin työllisyyden parantamiseksi, mutta ei siitä pysyviä vaikutuksia näyttänyt jäävän. Nyt vuodesta 2003 meidän ed. Asko-Seljavaaran kanssa yhdessä säätämämme helpotus muutamissa Suomen kunnissa yrityksille kelamaksun poistamiseksi ei sekään ole kovin vaikuttavaa tulosta tuonut. Uusia työpaikkoja ei ole tullut, siitä on oikein tutkimusnäyttöäkin. Onko se säilyttänyt joitakin työpaikkoja, sitä ei voi osoittaa, että niin ei olisi käynyt, mutta ei kyllä myöskään, että niin olisi käynyt.

Tämä nykyinen taantuma, kuten ed. Kallio täällä jo aiemmin totesi, on tämän ahneen kapitalismin aiheuttama, kansainvälisen rahoituskriisin synnyttämä kysyntälama. Siinä ei ole todellakaan kysymys suomalaisten yritysten kilpailukyvystä, joka tällä hetkellä on varsin hyvä. (Ed. Asko-Seljavaara: Ei ole!) Suomalaiset yritykset menestyisivät maailmalla kyllä näilläkin sosiaaliturvamaksuilla, jos sitä kysyntää olisi, mutta kun se kansainvälinen lama on syönyt sen kysynnän, niin silloin kelamaksun käyttö elvytykseen on rahojen tehotonta käyttöä. Se on se ongelma. Kyllä se varmaan saattaa helpottaa niitten yritysten asemaa, mutta jos ja kun sitä pyritään käyttämään elvytykseen, niin silloin se ei ole tehokkainta elvytyspolitiikkaa. (Ed. Asko-Seljavaara: No, millaista se on?)

Hallituksen esitys väittää kelamaksun poiston lieventävän painetta lomautuksiin ja irtisanomisiin. Varmaan se lieventääkin, mutta työnantajan sosiaaliturvamaksujen kokonaisuudesta kelamaksu, kuten edustaja, valiokunnan puheenjohtaja Rehula täällä avauspuheenvuorossaan totesi, muodostaa kuitenkin varsin pienen osuuden. Valiokunnassa Suomen Yrittäjien edustaja kertoi, kuten ed. Rehula täällä sanoi, että kelamaksun poisto elvyttää yhden työpaikan verran vasta sitten, kun siinä yrityksessä on vähintään 35 työntekijää. Minä mielenkiinnolla odotan kokemuksia. Jos puhtaan matemaattisesti laskisi, niin silloin saatetaan päätyä siihen valtiovarainministerin lukuun 10 000, mutta epäilen, että esimerkiksi 1 000 työntekijän yrityksessä tämän päätöksen seurauksena syntyisi 35 uutta työpaikkaa justiinsa nyt elvyttämään meitä tästä lamasta. (Ed. Lahtela: Ei synny yhtään työpaikkaa!)

Minun alkaa tehdä mieli kysellä vaihtoehtoiskustannusten perään. Minun mielestäni suurempi välitön työllisyysvaikutus syntyisi aivan varmasti suoraan työllistävissä hankkeissa eli esimerkiksi julkisessa palvelutuotannossa ja investoinneissa.

Toki, ed. Asko-Seljavaara, kelamaksun poistuminen kunnilta on myönteinen asia, mutta olisiko sitä tehty oikeasti muuten kuin nyt tämän yritysten kelamaksun poiston residuaalina, ikään kuin sen seurausvaikutuksena? Olisiko kuntien kelamaksua alennettu, ellei yritysten kelamaksua olisi alennettu? Minä epäilen. Samaan ja parempaankin olisi päästy osoittamalla kunnille sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia muuhunkin kuin vain veronkevennysten kompensointiin ja palauttamalla kunnille tämän porvarihallituksen niiltä ryöstämät asiakasmaksutulojen korotukset. Se olisi suunnilleen mennyt fifty fifty tämän vuoden osalta.

Kansaneläkkeiden rahoitus on poiston jälkeen sataprosenttisesti riippuvainen valtion budjetista. Kansaneläkkeiden rahoitus on turvattu tuoreella lailla, kuten valiokunnan puheenjohtaja täällä totesi, joten maksun poisto ei välittömästi vaaranna eläkkeensaajan asemaa. Yleisen sosiaaliturvan rahoitus ei kuitenkaan ole muusta budjettikehysmaailmasta irrallinen saareke. Jos ei ymmärrä, että yli miljardin maksutulon poistuminen perusturvan rahoituksesta synnyttää ongelmia, ei ymmärrä kyllä paljon muutakaan. Riittääkö poliittinen kantti noudattamaan tätä ymmärrystä, se on sitten toinen kysymys.

Esityksen perusteluissa luvataan rahoittaa poistosta syntyvä vaje valtion velkarahoituksella. Mitään säädöksiä lakiesitys ei kuitenkaan tältä osin sisällä. Samoin on laita lupauksen rahoittaa 2010 toteutettava kansaneläkemaksun kokonaispoisto kulutus- ja ympäristöveroilla. Näin kansaneläkemaksun poiston rahoitukselle ei esitetä mitään sitovaa sisältöä eikä mitään vaikutus- ja kohtaantoarvioita, (Ed. Asko-Seljavaara: Ei niin!) mikä on — ed. Asko-Seljavaara — tämän esityksen ratkaiseva puute. Kyllä meidän pitäisi tietää tässä vaiheessa ja kohtuullisen sitovastikin, miten kelamaksun poisto rahoitetaan kestävästi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Arvoisa puhemies! Jos rahoitusta hoidetaan kulutus- ja ympäristöveroja korottamalla, se merkitsee selkeää tulonsiirtoa pieni- ja keskituloisilta suurituloisille ja pääomavaltaisille yrityksille. Hallituksen linjan tuntien se nyt on tietysti ymmärrettävää, mutta ei se hyväksyttävää ole.

Arvoisa puhemies! Hallitus perustelee kansaneläkemaksun poistoa työeläkkeet turvaavan työeläkemaksujen korotuksen kompensoinnilla yrityksille. Työeläkemaksujen korotus ei kuitenkaan ole mitenkään lainsäädännöllisesti sidoksissa kansaneläkemaksuun. Eduskunta voisi halutessaan päättää siitä aivan vapaasti. Tähän saakka työeläkemaksujen korotuksista, kuten muistakin työeläkekysymyksistä, on sovittu kolmikantaisesti, mutta nyt hallitus on itse eläkeiän korotuspäätöksellä luopunut tästä periaatteesta, kuten runsaasti kyselytunnilla kuulimme. Onkin mielenkiintoista, että erityisesti työnantajia koskettava eläkemaksujen korotus tehtiin kolmikantaisesti työnantajilta lupa pyytäen ja heitä miljardilla kompensoiden, mutta työntekijöitä ruoskivasta eläkeiän korotuksesta hallitus ei suostu edes keskustelemaan.

Arvoisa puhemies! Jos työeläkemaksujen korotus kompensoidaan työnantajille poistamalla kelamaksu ja poisto rahoitetaan veroja korottamalla, se tarkoittaa, että kompensaatio tulee lopulta työntekijöiden ja/tai kuluttajien maksettavaksi, koska hehän lopulta ne verot maksavat. Työnantajan kansaneläkemaksun poisto oli työmarkkinajärjestöjen sopima ja hallituksen vahvistama sosiaalitupon keskeinen osa. Hallitus sitoutui sopimukseen omalta osaltaan. Nyt hallitus on käytännössä romuttanut tuon sopimuksen yksipuolisella ilmoituksella eläkeiän korotuksesta ja odotettavissa olevista sosiaali- ja työttömyysturvaan kohdistuvista sopimuksenvastaisista toimista, jotka tässä puoliväliraportissa ovat luettavissa ainakin rivien välistä. Näin ollen kelamaksun poistolle ei ole enää edes sopimuksesta johtuvia edellytyksiä ja vaikka olisikin, niin ainakin vasemmistoliitto olisi vastustanut edellä esittämistäni syistä sitä joka tapauksessa.

Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla tulemme esittämään lakiesityksen toisessa käsittelyssä lain hylkäämistä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kävin asian lähetekeskustelussa perusteellisesti läpi näkemykseni kelamaksun poistosta ja niistä ongelmista, joita siinä on. Ne eivät ole muuttuneet tämän valiokuntakäsittelyn aikana. Puhunkin nyt vähän laajemmin tästä kysymyksestä.

Arvoisa puhemies! Nyt palautekeskustelussa oleva mietintö perustuu ministeri Kataisen vaatimukseen poistaa työnantajilta kelamaksu. Tämä vaatimus oli myös perusteena työmarkkinaosapuolten sopimassa sosiaalitupossa. Nyt hallitus on kuitenkin yksipuolisesti irtisanoutunut yhteisesti sovituista tavoitteista. On järkyttävää, miten hallitus väheksyy kansaa, työmarkkinajärjestöjä ja eduskuntaa. Se suhtautuu eri tahoihin hyvin ylimielisesti. Hallitus on tähänkin asti osoittanut, ettei se halua kuulla eikä nähdä, mitä Suomessa ja suomalaisille tapahtuu.

Nyt hallitus on kuitenkin ylittänyt kaikki hyväksyttävät toimintatavat ja eri osapuolten kunnioittamisen, kun se on yksipuolisesti päättänyt nostaa ihmisten eläkeikää. Hallitus on irtisanoutunut neuvottelun ja sopimisen kulttuurista. Nyt hallituspuolueet hämmästelevät, miksi eri osapuolet eivät hyväksy hallituksen toimintatapaa. Hallitus on yksinään ja itsepäisenä päätöksensä tehnyt, ja nyt se haluaa työmarkkinajärjestöt päätöksensä toteuttajiksi. Todella uskomatonta.

Pääministeri Vanhanen sanoo, että vaikeina aikoina hallituksen on näytettävä kaapin paikka, osoitettava, kuka johtaa maatamme. Onko tämä oikea tapa johtaa? Ei itsevaltainen johtamistapa ole tätä päivää eikä suomalainen tapa johtaa kansaa. Me kaikki tiedämme, että olemalla osallisena ja vuorovaikutuksessa saadaan parhaita tuloksia ja ihmiset sitoutumaan yhteiseen tekemiseen ja yhteisiin tavoitteisiin. Yksipuolisesti sanelemalla ja käskyttämällä ei työmarkkinoita eikä ihmisten käyttäytymistä muuteta. Näinä vaikeina aikoina, jos milloin, tarvitaan hyvää ja vahvaa vuorovaikutusta, tarvitaan vahvaa sitoutumista ja sitouttamista yhteiseen tekemiseen ja tavoitteisiin.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus tekee kelamaksun poistamisella 1,1 miljardin aukon sosiaaliturvaan ja valtion budjettiin. Tätä on vaikea ymmärtää, kun selkeitä perusteluitakaan asialle ei ole. Hallituksen yksi suurimpia hallitusohjelmatavoitteita on ollut sosiaaliturvauudistus, joka sinällään vaatii lähivuosina vähintään miljardin euron panostukset, jotta saataisiin todellisia panostuksia sosiaaliturvassa. Nyt hallitus toimii kuitenkin toiseen suuntaan.

Sosiaaliturvan osalta kaikki on auki, mutta hallitus käyttää tämän rahan työnantajien kelamaksujen poistoon. Hallitus perustelee kela-maksun poistoa ja 1,1 miljardin vajetta sillä, että asiasta on sovittu työmarkkinoiden neuvotteluissa osana sosiaalitupoa, mutta on syytä kysyä, mikä enää on tämän päivän sosiaalitupo. Onko sitä enää olemassa? Mielestäni sosiaalitupoa ei enää sinällään ole, sillä hallitus on yksipuolisesti irtisanoutunut siitä. Ei voi olla, että yksi sopijapuoli eli hallitus voi omavaltaisesti tehdä yhteisesti sovittuihin linjauksiin muutoksia, ja muut katsoisivat vain vierestä.

Työmarkkinajärjestöillä on täysi oikeus vaatia hallitukselta eläkeiän nostamisen peruuttamista. Luottamusta on murrettu. Miten me voimme enää luottaa sosiaalitupon olemassaoloon, kun hallituksen puheet ja toimet ovat täysin ristiriitaisia? Luottamus ansaitaan, se ei ole itsestäänselvyys. Luottamuksen takaisin saaminen on myös todella vaikeaa. Näin on varmasti myös hallituksella. Vaikka hallitus perääntyisi asian osalta, on se tehnyt luottamukseen jo suuren särön.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ollut ripeä toimissaan, vauhtisokeus häiritsee jo sen kaikkea toimintaa. Sosiaalitupon keskeinen osa oli työnantajien kelamaksun poisto. Hämmästystä herättää, miksi kela-maksun poiston ensimmäinen vaihe on valmisteltu tällä kiireellä. Missä viipyvät työntekijöiden tilannetta helpottavat toimet? Sosiaalitupossa sovittiin työttömyysturvan uudistuksesta, jolla parannetaan etenkin pätkätyöläisten asemaa lyhentämällä ansiosidonnaisen työssäoloehtoja 8 kuukauteen. Missä tämä viipyy ja missä viipyvät myös työntekijöiden muut sosiaaliturvatupoon liittyvät asiat?

Arvoisa herra puhemies! Kelamaksun poisto helpottaa yritysten ja kuntatyönantajien tilannetta, ja työvoimakustannukset alenevat. Eri selvitysten perusteella ei ole kuitenkaan voitu osoittaa, että niillä olisi selkeitä vaikutuksia työllisyyden parantamiseen. Mielestäni kelamaksun poistoa vastaava raha, 1,1 miljardia euroa, olisi pitänyt kohdentaa täsmätoimin paremmin, kuten eri investointien käynnistämiseen, väyläverkostojen kunnostamiseen, rakennusten ja eri kiinteistöjen peruskorjauksiin. Raha olisi ollut syytä tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa käyttää täsmällisemmin yritysten tukemiseen, kuntien valtionosuuksiin ja kansalaisten kulutuskysynnän vahvistamiseen vaikkapa pienimpiä sosiaalietuuksia korottamalla. Juuri tämä suuri potti hukkuu pieninä murusina työnantajakenttään, eikä meillä ole mitään takeita sen vaikutuksista elvytykseen ja työllisyyteen.

Maamme talous lähenee vapaata pudotusta ja samaan aikaan hallitus tekee kelamaksun poistamisella yli miljardin aukon sosiaaliturvaan tietämättä, kuinka sen rahoittaa. Ainoa asia, minkä tässä vaiheessa tiedämme, on, että hallitus ottaa aluksi lisää lainaa aukon rahoittamiseen. Miten kelamaksun poistosta syntyvä rahoitusvaje tullaan tulevaisuudessa rahoittamaan, jäi vielä valiokuntakuulemisenkin jälkeen osittain epäselväksi. Hallituksella olisi ehdottomasti pitänyt olla selkeä esitys siitä, miten tämä sosiaaliturvan rahoitusaukko tullaan tulevaisuudessa paikkaamaan.

Arvoisa herra puhemies! Valiokunta on puuttunut mietinnössään tärkeään asiaan, joka koskee Kelan perusrahoituksen turvaamista. Valiokunta edellyttää lausumassaan, että hallitus huolehtii pitkäjänteisesti Kansaneläkelaitoksen toimintamenojen kestävästä rahoituksesta sekä laitoksen riittävästä maksuvalmiudesta. Valitettavasti lausumasta puuttuu 5 prosentin puskurivaatimus, joka loisi maksamiselle paremman turvan. Ilman puskuria tämä on huomattavasti vaikeampaa.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puhuja perää sopimista, puhuja, ed. Anneli Kiljunen, Kelan valtuutettujen puheenjohtaja, perää sopimuksesta kiinnipitämistä. Onneksi Kelan valtuutettujen puheenjohtaja pitkähkössä puheenvuorossaan viimeisillä virkeillään muisti mainita yhden rooleistaan, ja sanoa ääneen, että kannattaa olla huolissaan siitä, miten tämä rahoituksen aukko paikataan. Se ei pidä paikkaansa, että tämä täysin tyhjän päällä olisi.

Mutta se varsinainen syy tähän vastauspuheenvuoroon: Edustaja Kiljunen, mahtaa teillä olla elämä raskasta, kun te elätte tilanteessa, missä te luette kerta toisensa jälkeen väittämiä, joilla ei ole koko tämän kelamaksun poiston kanssa ensinnäkään mitään tekemistä, toisekseen, te olette johtava sosialidemokraatti tässä talossa sosiaalipolitiikassa, ja te tulette sanomaan, että tämä ratkaisu olisi väärä, että kelamaksu poistetaan ja että mitään sosiaalitupoa ei muka enää olisikaan. Ed. Kiljunen, toivon, että hieman paremmin ottaisitte selvää, tai, kun luette jonkun toisen teille kirjoittamia puheita, tietäisitte edes suunnilleen, mistä puhutte. Tuntui aika pahalta.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä puhe oli kyllä minun oma kirjoittamani puhe, eilisillan petivuoteelta kylläkin, ja tunnelmissa siitä, mitä kuuntelin keskusteluja ja luin lehtiä ja muiltakin osin analysoin tilannetta. Kelamaksun perusteena oli nimenomaan sosiaalitupo, joka oli sovittu yhteistyössä eri työmarkkinajärjestöjen kautta ja siltä pohjalta hallitus on oman esityksensä tehnyt. Siltä osin perusta kelamaksun poistamiselle minun mielestäni häviää, koska työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välinen yhteistyö murentui tämän eläkeiän nostamisen myötä, ja sillä, että hallitus irtisanoutui yhteisistä sopimuksista ja neuvotteluista. Tämä tuo tietenkin tähän tilanteeseen aivan erilaisen lähtökohdan. Väitän, että ei myöskään ed. Rehula pysty sanomaan ja väittämään, missä asiassa minä olisin sanonut jotain virheellistä tai väärin.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljusen puheenvuorossa oli kyllä monia hyviä ja tärkeitä näkökohtia, joista olen samaa mieltä hänen kanssaan. Mutta kyllä mielestäni vääryyttä tälle asialle tekee näin yksioikoisesti sitoa tätä eläkeratkaisua, eläkeiän korottamista, tähän kansaneläkemaksun poistamiseen. Tätä ehdotusta ei ole annettu yksipuolisesti sanellen, vaan kyllähän tämä jos mikä on tullut ihan kolmikantaisen sopimisen pohjalta. On tavallaan väärin sotkea näitä asioita nyt tässä yhteydessä keskenään.

Mutta siitä olen kyllä samaa mieltä kanssanne, että ehdottomasti tässä yhteydessä olisi pitänyt saada selvyys myös tästä rahoituksesta näiden verojen korotusten suhteen. Sen vuoksi myös omassa vastalauseessani tein tähän liittyvän ponnen, vaikka olenkin tämän kelamaksun keventämisen hyväksymässä. (Ed. Kuoppa: Poistetaan!) — Tässä vaiheessa kevennetään.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljunen väittää, että meillä ei ole mitään muita elvyttäviä toimenpiteitä. Katsokaapas nyt tätä lisätalousarvioesitystä, kun täällä sanotaan, että esimerkiksi liikenneverkostoon budjetoidaan 531 miljoonaa ja lisätalousarviossa vielä 45,5 miljoonaa jne. Täällä on kaikki mahdolliset paikat Kallansilloista lähtien, ed. Erkki Virtanen. (Ed. Kuoppa: Ei siitä ed. Virtanen puhunutkaan, se oli ed. Kiljunen!) Kyllä tässä on aika isoja liikennehankkeita.

Lisäksi sitten ei muka ole sosiaalitupoa, tupossa ei ole mitään muuta kuin kelamaksu. Onhan siellä lapsilisien sitominen indeksiin sun muuta. Meillä on vaikka minkälaisia elvyttäviä elementtejä. Ei saa sanoa, ettei ole muuta kuin tämä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rehula epäili, että ed. Anneli Kiljusen puheenvuoro johtuu jotenkin siitä, että hänen elämänsä on synkkää. Mutta, ed. Rehula, teidän puheenvuoronne ei kyllä kenenkään elämää mitenkään helpota, kyllä se nimenomaan oli hiukan kummallinen. Kyllä opposition kritiikki nimenomaan työnantajan kansaneläkemaksun äkilliseen poistamiseen tällä tavalla on ihan perusteltua. (Ed. Asko-Seljavaara: Ei ole!)

Sitten, ed. Rehula, valtion velkaantuminen on ongelmallista. Se olisi vielä ongelmallisempaa, jos hallitus noudattaisi omaa hallituspolitiikkaansa ja hallitusohjelmaansa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä ed. Anneli Kiljusen kytkennät olivat joiltain kohdin vähän laaja-alaisia, mutta ei voi väittää, etteikö tämä eläkeiän nosto kytkeytyisi tähän. Kuten ed. Räsänen sanoi, niin todellakin kelamaksun poisto kyllä valmisteltiin ihan oikeasti kolmikantaisesti. Toki se prosessi, kun sen tunnen ehkä vähän julkisuutta tarkemmin, ansaitsisi oman värssynsä. Mutta se, mikä tässä on mielenkiintoista, on se, että kun tämä asia, eli kelamaksun poisto ja sen miljardin antaminen yrityksille ja kunnille valmisteltiin kolmikantaisesti ja se kompensoitiin työnantajille, niin eläkeiän poistossa ei enää näin menetelty, ja kyse on kuitenkin työeläkkeistä, työeläkemaksuista ja eläkeiän korottamisesta, jotka molemmat kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Tässä on aika mielenkiintoinen kytkentä.

Esa  Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämän ymmärsin niin, jotta Katainen on luvannut työnantajille tämän kelamaksun poiston. Tämä on sukua tämän Vanhasen tempulle, kun hän hiihtoretkellä sanoi huomanneensa, että pitäisikin nostaa tätä eläkeikää, ihan samanlainen. Vain tämä Kataisen paketti tuotiin sinne sosiaalitupopöytään, ja tämä Vanhasen juttu unohtui sitten kokonaan, vaikka 2 viikkoa vai mitä siitä oli aikaa. Ihmettelen, miksi sitä ei tuotu sitten tähän kolmikantapöytään, koska se oli joka tapauksessa olemassa, ja on aika huono selitys sanoa, jotta eiväthän ne sitä olisi hyväksyneet kuitenkaan. Aika niin kuin merkillisiä selityksiä kaiken kaikkiaan. Kun täällä perustellaan tätä kelamaksun poistoa sillä, että se on kolmikantapöytään tuotu, niin kyllä se on tuotu valmiina, että he hyväksyvät kyllä tämän, ja kolmikannassa valitettavasti nämä ay-liikkeen edustajat sitten vielä uskoivat tähän juttuun. Eihän sitä olisi pitänyt sopia ollenkaan, kun se on samanlaista sanelua kuin on tämä eläkeiän nosto.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusaselle: Sellaista päivää ei tule, että minä tulisin täällä rajoittamaan tai määrittelemään, mitä kuka saisi puhua tai mitä kuka saisi sanoa. Toisekseen siihen, että olisin jotenkin närkästynyt tai mustamaalaisin kritiikkiä, että se oli perustelematonta: kritiikki on aina perusteltua, kun se perustuu edes jokseenkin faktoihin, edes sellaisiin faktoihin, mistä pääsisi keskustelemaan. Minä odotan tai odotin hedelmällistä keskustelua siitä, miten tässä maassa perusturvaa rahoitetaan. Sanon ääneen: olisin siinä hieman hankaluuksissa, koska kuulun siihen joukkoon, jolle tämä kyseinen lakiesitys ei ole kaikkein helpoimpia.

Mutta sitten ed. Kiljuselle puheista, jotka ovat hieman hankalia ymmärtää: Hän kysyi, mikä on tämän päivän sosiaalitupo. On helppo esittää kysymys, kun vastaa itse, että sitä ei ole. Minä väitän, että se on. Toisekseen te kerroitte tuolle miljardille eurolle käyttötarkoituksia: väyläinvestointeja yms. vastaavaa. Ed. Kiljunen, lukekaa niitä esityksiä edes sen verran, että tiedätte, että hankkeita, joita nyt ollaan laittamassa elvytyksen nimissä liikkeelle, ovat ne hankkeet, jotka ovat nykyisillä suunnitteluvalmiuksilla liikkeelle saatavissa.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, ehkä minun puheenvuoroni tärkein sanoma, tai jos ei tärkein niin yksi tärkeä sanoma, oli nimenomaan luottamuksen puute. Mitä tulee tähän sosiaalitupoon, minkä takia en näe, että sosiaalitupoa on olemassa: se minun mielipiteeni asiasta perustui siihen, että hallitus irtisanoutui työmarkkinajärjestöjen yhteisestä sopimuksesta, ja sen jälkeen minun mielestäni myös se tuo aivan uudenlaisen näkökulman koko sosiaalitupoon.

Sosiaalituposta on otettu esille ensimmäisenä asiana kelamaksun poisto. Muut siihen liittyvät osa-alueet eivät ole meille tulleet käsittelyyn, eikä meillä ole myöskään tarkkaa tietoa siitä, tulevatko ne käsittelyyn ja minkä muotoisena ne tulevat käsittelyyn. Siinä mielessä kyllä tämä käsittely, joka viime viikolla tapahtui, toi hyvin suuren särön sekä tähän luottamukseen että sosiaalitupoon.

Toisaalta kyllä tämä lähtökohtaisesti lähti ministeri Kataiselta Helsingin Sanomista 10.1. Me kaikki saatoimme lukea sen Helsingin Sanomista, ja muutamia päiviä sen jälkeen saatoimme lukea Lauri Ihalaisen analyysin tästä prosessista. Hän vetosi moniin osapuoliin, että tämä kelamaksun poisto oli tausta, johon hän toivoi ihmisten sitoutuvan, koska se on tärkeä ja keskeinen osa sosiaalitupoa. Kyllä meille esimerkiksi valiokuntakuulemisissakin työmarkkinajärjestöjen edustajat toivat selkeästi viestin siitä, että heille tuotiin tämä kelamaksun poisto pohjaksi neuvotteluille. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Tämä kaikki perustuu kyllä faktoihin, jotka ovat olleet julkisuudessa tai valiokunnassa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämä kelamaksun poistaminen, joka sinänsä pitkällä aikavälillä on perusteltua siinä mielessä, että palkkaperusteisista maksuista pitäisi päästä oikeudenmukaisempiin malleihin, on tässä tilanteessa täysin järjetön toimenpide. Kelajärjestelmän rahoitus, jonka keskeinen pilari on tämä maksu, 1,1 miljardia tällä hetkellä, ja koko järjestelmä kärsivät tästä vakavan iskun. Kun siirrytään takuueläkkeeseen lähivuosina, niin tarvitaan lisää rahaa, ja siitä ruvetaan kiistelemään täällä sitten ja valtionvelalla tämä hoidetaan. Kelajärjstelmästä olisin odottanut, että esimerkiksi keskusta olisi pitänyt hiukan kiinni vielä, mutta tämä on sen romutuksen yksi vaihe.

Herra puhemies! Tätä on perusteltu elvytyksellä. Mielestäni tämä on täysin väärä keino elvyttää, koska tästä rahasta, 1,1 miljardista, suurin osa menee hyvin toimeentuleville, hyvin pärjääville yrityksille ja myös rikkaimmat kunnat, jotka pystyvät työllistämään eniten, saavat tästä palkkaperusteisesti kaikkein suurimman hyödyn. Ne kunnat, jotka ovat ahtaalla, eivät saa tästä vastaavaa hyötyä, koska ne maksavat pienempiä palkkoja ja työllistävät mahdollisimman vähän, koska rahaa ei ole, ja silloin tämäkin hyöty kohdentuu siis epäoikeudenmukaisesti, epäsosiaalisesti ja lopulta vain kuntien välisiä eroja lisäten.

Yritysten osalta ensinnäkään pienet yritykset eivät tästä hyödy käytännössä juuri mitään. Sitten taas sellainen suuri yritys, jolla menee hyvin, esimerkiksi, niin kuin lähetekeskustelussa totesin, oman maakunnan osuuskauppa, joka työllistää huomattavan paljon, tekee tavattoman hyvää tulosta, saa tästä valtavan summan kevennystä talouteensa, eikä tälle ole mitään tarvetta, koska se on pystynyt työllistämään kaikki ne ihmiset, joita siellä tarvitaan, mutta voitto kasvaa, ja sitten niillä tehdään mitä tehdään.

Taas toisaalta käytin esimerkkiä multialaisesta metallifirmasta, joka vielä viime syksynä työllisti 110 henkeä, mutta kun tilaukset loppuivat kuin seinään, niin tällä hetkellä siellä on 10 henkeä töissä. Se yritys ei saa tästä mitään hyötyä, koska sillä ei ole palkkasummaa. Eihän se maksa huhtikuussa kelamaksuja, kun ei sillä ole työntekijöitä töissä. Se tarvitsisi kiireesti valtion tukea Finnveran kautta, suhdannelainaa, jolla pelastetaan sen yrityksen työpaikat siihen asti, kunnes tilaukset alkavat jälleen pyöriä, mutta se ei hyödy tästä mitään.

Mutta ne menestyvät yritykset, joilla pyörät pyörivät edelleenkin, hyötyvät, ja ne eivät tarvitse elvytystä, koska sairas vain tarvitsee elvytystä, ei terve, mutta hallitus elvyttää nyt valtionvelalla terveitä yrityksiä ja vauraimpia kuntia kaikkein eniten. Se on siis tehotonta ja valtionvarojen väärinkäyttöä. Tämä järjestelmä merkitsee sitä, että valtionvelka kasvaa ja tulevat sukupolvet maksavat sen. Vähän myöhemmin sitten työeläkemaksun korotus hoidetaan niin, että valtionvelalla Kelan kautta rahoitetaan yrityksille ja työntekijöille työeläkemaksun korotus. Mielestäni se ei ole vastuullista tämän meidän perusturvan ja eläkejärjestelmän kautta, mutta näin tässä tapahtuu.

Herra puhemies! Täällä on sitten puhuttu tästä sosiaalituposta, ja myönnän, että tämä on nyt osa sitä. Kun vastustan tätä tällaista kelamaksun poistoa ja valtionvelan hulvatonta lisäämistä hyvin toimeentuleville yrityksille, kun pitäisi kohdentaa niille, joilla on tavaton hätä, ja niiden työntekijöiden parhaaksi, jotka ovat lomautettuina tai työttömänä, niin tämä sosiaalitupo on epäsosiaalitupo tältä osin, kun siihen sisältyy tällaista. Tämä on ihan sama kuin se, kun Heinäluoman aikana poistettiin varallisuusvero tuosta vaan samalla tavalla ohi kaikkien systeemien. Se oli epäsosiaalista ja vastuutonta sekin.

Sosiaalitupossa on muitakin ongelmia kuin tämä, ja mielestäni siihen pitäisi paneutua paremmin. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien koulutukseen hakeutumisen kohta on siellä aivan käsittämätön, se, että siihen on menty. Eli sosiaalitupon osa tämä on, mutta ei sosiaalitupoa voi hyväksyä, jos se on epäoikeudenmukainen ja kokonaisedun vastainen tähän syöksyyn nähden, joka on taloudessa menossa, ja vain sitä syventävä.

Herra puhemies! Lähetekeskustelussa keskustan edustajat, muun muassa edustajat Kiviranta ja Kalmari arvostelivat tätä jyrkästi tai melko jyrkästi ottaen huomioon, että ovat hallituspuolueen edustajia. Kelan valtuutetut ilmeisesti yksimielisesti olivat kriittisiä tälle esitykselle. Tämä tuli läpi sillä, että ministeri Katainen ilmoitti, että nyt kelamaksu poistetaan työnantajilta, ja pääministerikin taisi lukea asian lehdestä. Tällaista on menettely näissä asioissa. Eduskunnan pitäisi nyt ottaa vastuu ja kaataa tämä esitys, katsoa, milloin tämä on toteutettavissa niin, että tällä ei lisätä valtion valtavaa velkataakkaa. Niin kuin pääministeri kyselytunnilla totesi, 30 miljardia ollaan ottamassa hyvin lyhyessä ajassa valtiolle velkaa. Tämä on 1 miljardi pysyvästi joka vuosi, ellei sitä pystytä sitten ympäristöveroilla kilpailukykyä heikentämättä perimään, mutta nähdäkseni nyt ilmasto- ja energiapolitiikka johtaa jo muutoinkin esimerkiksi energian hinnan niin voimakkaaseen nousuun lähivuosina, että tämä johtaa Suomen kilpailukyvyn kannalta yritykset vaikeuksiin. Jos taas tämä pannaan esimerkiksi kotitalouksille, niin ne pienituloiset eläkeläiset, joiden sähkölaskua nostetaan, ovat kyllä kohtuuttomassa asemassa.

Herra puhemies! Saatan olla täällä oikealla puolella salia istuvista edustajista ainoa, joka tätä vastustan, mutta teen sen kyllä selkä suorana, koska näen, että tämä on tähän ajankohtaan sijoitettuna hyvin epätarkoituksenmukaista, epäoikeudenmukaista ja vaikeuttaa vain Suomen taloudellista tilannetta, ja Suomen ja yritystemme, niiden yritysten, jotka ovat ahdingossa, ja myös niiden kuntien, jotka ovat ahdingossa, selviytymistä tästä syvästä taantumasta ja lamasta, jossa elämme.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Jatkan siitä, mihinkä ed. Kankaanniemi lopetti. Tämä esitys työnantajan kansaneläkemaksun alentamista koskevasta lainsäädännöstä lähti siis valtiovarainministeri Kataisen salkusta. Mielestäni tässä ei niinkään vauhtia antanut Rukan lumi vaan se kokoomuksen hype ja ylimielisyys, jolla se on, voisi sanoa, erityisesti viime kunnallisvaalien jälkeen elänyt. Tämä hype ja myöskin tämä arvonimi Euroopan paras valtiovarainministeri omaltaan osaltaan, uskon, on antanut vauhtia ministeri Kataisen päätöksen nopeudelle ja rautaiselle otteelle. Tämä sitten johti tähän varsin surkuteltavaan tilanteeseen.

Miksi tämä tilanne on surkuteltava? Sen takia, että veropohja kapenee jälleen kerran ja nimenomaan erityisesti perusturvan osalta. Siirrytään lainanottoon. Tuossa aikaisemmin totesin, että jos hallitus noudattaisi ohjelmaansa, jota se siis ei nyt noudata eikä myöskään muuta sitä ohjelmaa, niin tämä olisi vielä tuhoisampaa. Nimittäin hallitushan on todennut omassa ohjelmassaan, että jos valtiontalouden alijäämä ylittää 2,5 prosenttia bkt:sta, niin pitää ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin, jotka ovat menoleikkauksia. Tästähän paimenkirje kyllä lähti jo runsas kuukausi sitten liikkeelle valtiovarainministerin ja pääministerin allekirjoituksin, mutta tähän ei kuitenkaan nyt ole lähdetty. On vain haluttu viestittää markkinavoimille, että asia hoidetaan, nostetaan eläkeikää, joka on kyllä aika feikki vastaus tuolle joukolle, joka näitä lainoja sitten jakelee.

Arvoisa puhemies! 1990-luvulla oli vahvaa halua paimentaa Kansaneläkelaitos pois eduskunnan alaisuudesta lähinnä valtioneuvoston alaisuuteen. Silloin keskustapuolue vastusti tätä hanketta. Nyt se on epäsuorasti tässä kokoomuksen renkinä viemässä kokoomuksen Puntilan isäntää päämääräänsä.

Tässä käytiin aikaisemmin, puhemies, keskustelua puheenjohtaja, ed. Rehulan kanssa. Mielestäni ed. Rehula tietysti toimii hallituksen kansanedustajana sikäli johdonmukaisesti, että hän puolustaa tätä hallituksen esitystä 11/2009 vp, vaikka, niin kuin hän sanoi, ei ole sen lämpimimpiä kannattajia. Muistan tämän elokuvan Liikkumavara, merkittävä historiallinen dokumentti eduskunnasta, jossa myöskin ed. Rehula varmasti ajoi asiaa, jota hän ei sinänsä lämpimästi kannattanut, eli näiden potilasmaksujen korottamista. Tällöin voi tietysti nähdä näitä yhdenvertaisuuksia, ja liikkumavara tässä asiassa, jota nyt tänään käsittelemme, on varsin olematon ed. Rehulalle.

Kun kritisoin sitä hänen mainintaansa ed. Anneli Kiljusen suuntaan, että ed. Anneli Kiljusen puheenvuoro voi olla vain sellaisen henkilön esittämä, jonka elämä on synkkää tai vaikeata, niin tällöin muistuu kyllä mieleen kokoomustaustainen ministeri, joka sanoi, että vasemmistopuolueet ovat kaunaisten ihmisten puolueita ja joka on sittemmin pyytänyt anteeksi tätä kannanottoaan. Kyllä näitä asioita todellakin, ed. Rehula, joka lukenee tämän puheenvuoron joskus ehkä paperista, voi muustakin syystä kuin kaunaisuuden tai elämän vaikeuden, joidenkin henkilökohtaisten synkkyyksien näkökulmasta kritisoida. Itse uskon, että meillä kellään täällä nyt ei ole elämä mitenkään kovin synkkää. Kyllä täällä kuitenkin vihreällä oksalla kiikutaan.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys vielä näistä SAK:n, STTK:n ja Akavan roolista: kyllä niille annettiin tämä hallituksen esitys työnantajan kansaneläkemaksun alentamisesta ihan pöytään pohjaksi, josta ei mihinkään päin liikuta. Toisaalta oli sitten liikuttavaa, että ammattiyhdistysliike lähti tämän asian hyväksymään. En usko, että siinä tapahtui millään tavalla positiivista. Nythän tiedämme, että ammattiyhdistysliike on irtautunut tästä sosiaalituposta kohtuullisen selkeästi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Enstäinkin lähdetään siitä liikkeelle, kun täällä on puhuttu siitä, jotta tämä kelamaksun poisto tarkoittaa sitä, jotta kun on 35 henkilön yritys, niin se tarkoittaa yhden ihmisen palkkakustannusta. Kuka uskoo siihen, nimittäin vaikka tämä helpotus tulee, että semmoiseen firmaan, jossa on 35 ihmistä, palkataan yhtään lisää? Nimittäin silloin, kun elettiin hyvää kysynnän aikaa, rahaa tuli firmoille joka paikasta, niin jos tämä filosofia toimisi — sillä nimittäin on vielä kysyntää — siinä tapauksessa niissä firmoissa olisi mahdottomasti ylimääräisiä työntekijöitä, niitä olisi siellä pilvin pimein, koska rahaa olisi vaikka miten paljon. Nyt, kun ei ole kysyntää, annetaan tämmöinen helpotus ja odotetaan, että se parantaisi työllisyyttä, 10 000 ihmistä töihin.

Laskelmiahan voidaan tehdä näin, jotta kuvataan tietysti rahassa, jotta sillä voisi palkata, mutta todellisuudessa, minä väitän, tässä tilanteessa siis yksityiset työnantajat eivät palkkaa yhtään ihmistä töihin. Pitää olla semmoinen firma, jossa olisi kysyntää. Kun tällä hetkellä sitä ei ole, niin mikä on firman perusjuttu? Eikös se ole se, jotta se tuottaa omistajilleen voittoa. Jos niiden perusjuttu olisi työllistäminen, niin eihän meillä työttömyyttä olisi ollenkaan hyvinä aikoina. Ja vielä pahemmin; kun on huono aika tällä hetkellä, epävarmat tunnelmat, niin mitä tapahtuu? Kaikesta pihistetään, lomautetaan, potkitaan vielä yli sen, mitä on tarvekaan, varmuuden vuoksi, kun nyt on mahdollista, kun muutkin tekevät sen. Vedetään entistä työtaakkaa vielä tiukemmalle. Tämä kuvaa sitä filosofiaa, miten harhassa tässä ollaan ihan oikeasti.

Kunnat tarvitsevat rahaa, se on ihan totta. Mutta sitä ei olisi pitänyt tehdä sillä tavalla sokeasti, nimittäin tämä on sokeata elvyttämistä. Tämä on sillä tavalla, että tässä hukataan rahoja. Tässä on tämä ideologinen näkökulma ilmeisesti, ja ymmärrän ed. Asko-Seljavaaran ajatuksen. Hän puolustaa kuin herhiläinen, koska edustaa näitä rikkaita piirejä; hänhän haluaa, että niille, jotka ovat häntä äänestäneet ja mahdollisesti edustavat vähän samaa aatemaailmaa, eikä ihan vähääkään, totta kai pitää saada nyt jakaa velkarahaa. Otetaan velkaa valtiolle ja jaetaan sitten sinne eri näköisinä etuisuuksina.

Mutta se kuntien osuus: Tässä olisi pitänyt tehdä sillä tavalla, jotta annetaan kunnille valtionosuuksina tietyllä tavalla, vaikka korvamerkattuna siihen, mihin halutaan, koska täällä ed. Asko-Seljavaara totesi, että tämä tulee ikään kuin lisää palkkakustannuksiin, tai mitä hän mainitsikin, niin silloin en tiedä, millaiseen oppiin se perustuu. Mutta itse olen sattunut olemaan tuolla kunnallishallinnossa liiankin pitkään, varmaan kohta 30 vuotta, valtuustossa ja kaupunginhallituksessa ja jopa puheenjohtajanakin valtuustossa, ja kun se tulee sinne rahakönttänä, niin sehän enemmistön tahdon mukaisesti käytetään siihen, mihin se enemmistön tahto sattuu kohdistumaan. Ja silloin se ei ohjaudu joihinkin palkkakustannuksiin, vaan se voi mennä ihan mihin vaan.

Tänä päivänä se tapahtuu ainakin meidän seudulla sillä tavalla, jotta kunnat joutuvat ottamaan lisää velkaa; se mahdollisesti sitten velanottoa pienentää, mikä on tietysti hyvä asia. Mutta ei se mihinkään työllistämiseen mene. On turha luulla, että siinä palkataan jotain uusia ihmisiä sinne tai tehdään muuta, koska se henkilökunta on vedetty niin tiukalle, että siellä ei sen velanoton suhteen katsota, millä tavalla voisi vetää sitä vielä tiukemmalle. Näin vaan tapahtuu. Säästöt omassakin kunnassani ovat käynnissä, budjetti avataan huhtikuun alussa ja katsotaan, jotta miten saadaan jotenkin tämä loppuvuosi sinniteltyä, jotta nuo selvitysmiehet täältä Helsingin päästä eivät marssisi sinne kassinsa kanssa katsomaan, jotta pannaanko konkurssiin koko kunta. Ja se on monessa kunnassa tuolla Itä-Suomessa samanlainen tilanne.

Sitten tämän kelamaksun korvaaminen. Siis sehän on selvä, että täällä todetaan, että se korvataan ympäristöveroilla ja välillisillä veroilla. Tässähän pääsevät nyt nämä pienempituloisetkin siihen iloon osallisiksi. Ja mietin tätä yhtälöä siinä mielessä, kun Sata-komitea nyt esittää sitä, että vähimmäistasoja pitää nostaa. Totta kai pitää nostaa. Kun enstäin pannaan kustannuksia, niin ne raukathan joutuvat kynsiä syömään ja eivät enää saa kaupasta evästä, niin tehdään täältä kautta lisää kustannusta, siis eri tavoin, nostetaan energiaveroja ja välillisiä veroja; onhan niitä nostettava. Tai sitten Suomi on varmaan EU-vertailussakin aika huonolla listalla, kun köyhien määrä vaan lisääntyy. Mietin, onko mietitty jopa näin pitkälle tämä asia, jotta tehdäänkin näinpäin. No, sitten jotkut miettivät, että kylläpäs me saimme lisäkorotusta tässä, kun eivät huomaakaan, että toiselta kautta oli jo viety etukäteen pois. Vähän niin kuin tässä eläkeläiset olivat hyvillään, jotta on saatu isoja indeksikorotuksia, kun syötiin etukäteen sekin leipä pois, joka sitten saatiin olevinaan korotuksena.

Sitten toinen asia tähän liittyen. Kun semmoinen iso, pyhä periaate on kuitenkin tuolla Kelan puolella ollut — muistan ne keskustelut, mitä 1995 vuodesta on täällä ollut — jotta pyritään siihen, jotta nämä kerättäisiin kelamaksuina, ei siis verotuloina, semmoisia liikkeitä tehtiin monta kertaa, jotta ei oltaisi sidoksissa tähän valtion budjettiin sillä tavalla. Nyt tässä mennään kyllä ihan just toiseen suuntaan. En tiedä, mikä tämä filosofia tässä on, että tämmöiseen on päädytty, mutta tämä on nyt ihan toisenlainen ratkaisu, mikä koko ajan on aikaisemmin ollut tässä kysymyksessä. Huuhtanen muun muassa, Kelan päällikkö, oli hyvin huolissaan siitä, jotta tätä hän ei hyväksy.

Sitten vielä ihan lopuksi tästä luottamuksesta ja sosiaalituposta. Kyllä minä sitä pahasti ja kovasti ihmettelen, kun pääministeri sanoi, minkä vuoksi tätä ei tuotu sinne neuvottelupöytään. Ei tämä mikään hiihtohangella keksitty juttu ole, että eläkeikää on tarkoitus nostaa. Kyllä se on jo pitkään siellä pöytälaatikossa ollut ja herrat suunnitelleet, että tämmöinen tehdään. Mutta jos ei uskalleta tuoda sitten sitä sinne neuvottelupöytään, kolmikantapöytään, vaan sanotaan, jotta ne eivät olisi hyväksyneet sitä, niin se on sitä aliarviointia, kolmikannan aliarviointia, ja pahasti. Sehän on öykkäröintiä, se on sanelupolitiikkaa siitä, jotta annetaan nyt näiden sopia kolmikannassa ja sitten tuodaankin tämmöinen paketti, nostetaan eläkeikää. Sehän puuttuu niitten ihmisten palkkaan. Tämä eläke on myöhennettyä palkkaa; tulopoliittisena ratkaisuna on sovittu, miten ne osuudet hoidetaan. Ja kyllä se niin törkeä loukkaus koko sitä järjestelmää kohtaan on, jotta odotan, että ay-liike ei peräänny siinä, ennen kuin hallitus vetää sen esityksensä pois, koska nyt pitäisi näyttää se, jotta tässä maassa on vielä jotain ryhtiäkin ja niitä vanhoja periaatteita ilman muuta ei riko tämä hallitus eikä tuleva hallitus, mikä sitten onkin. Nimittäin minä olen sitä mieltä, jotta luottamuksen voi menettää vaan kerran ja tässä hallitus on menettänyt luottamuksen ja olisi parempi, kun eroaisi koko hallitus, koska se loppuaika, tämä kaksi vuotta, tulee olemaan kuitenkin luottamuspula-aikaa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela ei tiedä, että olen kuntatyöntekijänä ollut 30 vuotta ja edustan edelleenkin vahvasti kuntatyöntekijöitä, ja mielestäni tällä kelamaksun poistolla juuri tuetaan kuntien mahdollisuutta pitää työntekijänsä, mahdollisesti palkata lisää työntekijöitä.

Kun ed. Lahtela haluaa lisää valtionosuuksia, niitäkin varmasti tulee. Mahdollisesti yhteisöveron tuottoakin lisätään kunnille. Ne eivät koskaan ole korvamerkittyjä. Valtionosuudet eivät voi olla korvamerkittyjä. Mutta tämä kelamaksun poisto on korvamerkitty, koska se tulee palkkoihin. Sitä ei voi mihinkään muuhun laittaa kuin kuntatyöntekijöiden palkkaamiseen.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on sillä tavalla käsittämätön yhtälö tällä koulupohjalla, mutta minä en mahda sille mitään, kun minulla tämä koulupohja on niin vajavainen, jotta minä en ymmärrä, miten se tulee palkkoihin, jos se tulee ja jää sinne kevennyksenä, vähemmän maksetaan, ja se ei ohjaudu millään muotoa palkkaan, vaan kunnallishallinto päättää, mihin se raha käytetään. Sen sapluunan minä haluaisin nähdä ja olisin toivonut, että valiokunta olisi kirjoittanut tähän, miten se ohjautuu palkkoihin.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen päätös alentaa työnantajan kansaneläkemaksua tältä vuodelta ja poistaa työnantajan kelamaksu kokonaan 1.1.2010 lähtien tuo miljardin suuruisen aukon perusturvan rahoitukseen. Kelamaksun poiston työllisyyttä tukeva vaikutus jää nähtäväksi. Kansaneläkemaksun poisto lisää valtion menoja vuonna 2009 noin 390 miljoonalla, ja tulevina vuosina päätös kasvattaa valtion menoja reilulla miljardilla eurolla. Tänä vuonna kansaneläkevakuutusmaksun tuotto on noin 1,1 miljardia euroa. On harmillista, että hallitus ei kykene tekemään päätöksiä vajeen rahoittamisesta samaan aikaan, kun tehdään pysyviä päätöksiä valtion tulopohjan heikentämisestä.

Hallituksen esityksessä sanotaan: "Kansaneläkemaksun - - poisto rahoitettaisiin aluksi valtion lainanottoa kasvattamalla. Pysyvästi valtion menojen kasvu tultaisiin pääosin rahoittamaan elinkeinoelämän energia- ja ympäristöveroja korottamalla." Eli siitä jää myös kansalaisille varmasti maksettavaa.

Jo nyt elinkeinoelämän edustajat ovat sanoneet, etteivät hyväksy, että sama maksu säilytettäisiin samoille maksajille eri nimikkeillä. Tämän totesi Leif Fagernäs Ylen uutisissa tammikuussa 2009. Mikäli rahoitus hoidetaan kulutus- ja ympäristöveroja korottamalla, on se selkeä tulonsiirto pieni- ja keskituloisilta suurituloisille ja pääomavaltaisille yrityksille, kulutusverot kun koskevat aina kipeimmin pienituloisimpia, joiden tuloista valtaosa menee suoraan kulutukseen.

Kelamaksun poistossa ei saa olla kysymys yrityksille annettavasta lahjasta kansalaisten kustannuksella. Tämän totesi Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Tarvittavat rahoituspäätökset tehdään näillä näkymin vasta vuoden 2009 keväällä valtiontalouden menokehyksistä päätettäessä. Kysyn nyt, miten katetaan valtiontalouden kelamaksun poiston aiheuttama budjettivaje — ainoastaan elvytysvelalla ja energiaveroja korottamallako?

Kelamaksujen poistaminen edustaa hallituksen johdonmukaista linjaa, jossa yritysten ja suurten veronmaksajien kilpailukyvystä ja ostovoimasta huolehditaan, mutta pienituloiset ihmiset ja kunnat, jotka järjestävät ihmisille palveluita, jäävät pulaan ja puutteeseen. Sama raha osoitettuna kunnille peruspalveluiden järjestämiseen tässä vaikeassa taloustilanteessa olisi ollut tervetullut asia. Sitä kautta raha olisi kohdentunut myös palveluiden käyttäjille, muun muassa päiväkotilapsille, terveyskeskusten asiakkaille, koululaisille ja ikäihmisille.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille. Nyt maksumiehiksi joutuvat myös työvoimavaltaiset yritykset. Ne eivät lopulta kelamaksun poistosta juuri hyödy. Viimeinenkin pitkän aikavälin hyöty työvoimavaltaisille pienyrityksille valuu työmarkkinajärjestöjen sosiaalitupossa sovittuun työeläkemaksun korotukseen. Se kohdistuu samalla tavalla kaikkiin palkkatuloihin. Lopputuloksena työvoimavaltaisten pienyritysten verotus kiristyy ja pääomavaltaisten kevenee, ja tämän on Vattin tutkimusjohtaja Roope Uusitalo kirjoittanut 23.1.2009.

Arvoisa puhemies! Kannatan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön liittyvää vastalausetta 1. Vaikka ed. Rehula ei ole paikalla, niin en kerro, mitä mieltä olen siitä, liittyykö tämä osana sosiaalitupoon, ja myös siitä, liittyykö se tähän pääministeri Vanhasen tekemään esitykseen siitä, että eläkeikää korotetaan. Kannattaa miettiä, liittyvätkö nämä asiat toinen toisiinsa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En ollut uskoa korviani, kun kuulin, jos kuulin oikein, että ed. Kuusisto kyseenalaisti sen, liittyykö tämä kelamaksun poistoesitys niin sanottuun sosiaalitupoon. Ei kai siitä voi olla epäselvyyttä, koska jos ajatellaan sitä neuvottelupöytää, työnantajia, työntekijöitä ja hallitusta sitten tietyllä tavalla kolmantena osapuolena, niin tämä, kuten pääministeri jo kyselytunnilla totesi, on tämän niin sanotun sosiaalitupon yksi keskeisimpiä elementtejä, ja voi sanoa, että työnantajapuolen näkökulmasta varmasti keskeisin elementti. Silloin kysymys kuuluu, että jos demarit todella ovat hylkäämässä ja jos onnistuisivat hylkäämään tämän hallituksen esityksen, niin eihän sen jälkeen koko sosiaalitupoa enää olisi olemassakaan. Näinkö te suhtaudutte yhtäältä tähän sosiaalitupoon, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) kun toisaalta moititte hallitusta siitä, että se ei sitä riittävästi tue?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietysti tässä on päivän aiheena ollut, että hallitus yksipuolisesti nostaa eläkeikää 65 vuoteen, ja on käsittämätöntä, että hallitus voi ykskaks heittää tuosta lonkalta tämmöisen esityksen kenenkään kanssa neuvottelematta, asiaa valmistelematta. Pääministeri Vanhanen ei itse tiedä omaa eläkeikäänsä, puhuu vaan, että hän jää sitten 65-vuotiaana eläkkeelle. Seuraavana päivänä hän korjaa, että hän pääseekin 64-vuotiaana eläkkeelle jne. Tämä tuntuu tosi huonolta hallinnolta, se teidänkin täytyy myöntää. Ymmärrän, että kolmikantaisesti asioita mietitään ja myös valmistellaan ja katsotaan sitten, mikä se tulos on ja voidaanko se hyväksyä ja löydetäänkö siitä yhteinen kanta, mutta tämä on vähän liikaa, että ... (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Sanon vaan, että tämä on semmoinen vanha sanonta, että ei kahta ilman kolmatta. Tässä on nyt kaksi ollut, mikä se kolmas mahtaa olla?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, toki tämä liittyy erittäin keskeisesti sosiaalitupoon, ei siitä ole epäselvyyttä, mutta kytkentä ei ole aivan niin yksinkertainen kuin te annatte nyt ymmärtää. Tämä kelamaksun poisto tuli sosiaalitupon pohjaksi sen jälkeen, kun valtiovarainministeri Katainen oli ilmoittanut, että se nyt tulee, ja sen jälkeen pääministeri oli ikään kuin kuitannut sen. Siinä vaiheessa vasta syntyivät edellytykset myöskin sosiaalitupon syntymiselle, mutta se, mikä on mielenkiintoista tässä, on se, että kun kansaneläkemaksun poistosta neuvoteltiin sosiaalitupon valmistumisen yhteydessä kolmikantaisesti ja työnantajaa kompensoitiin tästä tällä miljardilla, jota me nyt käsittelemme, ja se meni kolmikannassa normaalisti, niin tämä eläkeiän korottaminen ei enää kelvannutkaan kolmikantaan valmisteluun. Sitä ei kompensoitu työntekijöille millään tavalla.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Täällä aikaisemmassa debatissa ed. Rehula sanoi, että olen sanonut, että tämä kelamaksun poistaminen vaarantaa sosiaaliturvan. Näin en ole sanonut, haluan tämän oikaista pöytäkirjaan. Olen sanonut kyllä, että tämä on vastikkeeton lahjoitus työnantajille, ja siitä pidän tiukasti kiinni.

Tätä kelamaksun poistoa on perusteltu sillä, että työnantajien ei kuulu olla vastuussa sosiaaliturvasta ja tämän tyyppisistä sosiaalimaksuista. Nyt on muistettava, että on satojatuhansia pientä työeläkettä saavia ihmisiä, jotka saavat kansaneläkettä työeläkkeen täydentämiseksi, koska heidän työeläkkeensä on jäänyt niin pieneksi joko lyhyestä työurasta tai pienestä palkasta tai molemmista näistä johtuen. Näin ollen mielestäni se perustelu, että kansaneläkemaksua ei voi periä työnantajilta, ei kyllä tältä osin pidä paikkaansa. Mielestäni se on enemmän kuin perusteltua, että työnantajat osallistuvat kansaneläkemaksun maksamiseen, koska ne palkat, joita ne ovat aikanaan maksaneet työntekijöille, ovat olleet niin pieniä, että niistä ei ole kertynyt edes kohtuullista eläkettä, jolla tulisi toimeen. Mielestäni tämä on syytä muistaa kyllä.

Kun puhutaan yleensäkin siitä, että tällä olisi suuri työllistävä vaikutus, minä epäilen tätä suuresti. Kelamaksun poistaminen työnantajilta, kuten jo totesin, on vastikkeeton lahjoitus työnantajille. Tämä ei edellytä, että he lisäävät yhtään työllisyyttä, perustavat uusia työpaikkoja tai muuta tällaista. Ongelmahan meillä on se, että vientiteollisuuden kysyntä ostajamaissa, jotka tarvitsevat suomalaisia investointitavaroita, on loppunut, siellä ei ole rahoitusta, ja se on se ongelma. Tähän ei kansaneläkevakuutusmaksun poistaminen kyllä auta yhtään. Tämä lahjoitus merkitsee toteutuessaan noin 1 100 miljoonan euron menetystä valtion tuloihin vuonna 2010.

Valtiovarainministeri Katainen on jatkuvasti korostanut, että elvytykseen käytetyllä eurolla on saatava mahdollisimman suuri hyöty työllisyyteen. Tämä kansaneläkevakuutusmaksun poistaminen ei varmasti täytä ministerin esittämiä työllisyysvaatimuksia. Siitä uskallan kyllä lyödä vetoa vaikka ministeri Kataisen kanssa. Tämä onkin ideologinen päätös siirtää sosiaaliturvan rahoitus pitkällä tähtäyksellä palkansaajien ja eläkeläisten itsensä kustannettavaksi. Näinhän tässä tulee käymään.

Toisena asiana on sitten tänään paljon keskusteltu eläkeiän nostaminen. Sehän ei millään tavalla kuulunut tähän pakettiin. On vaadittu, että suomalaisten työuria pitää pidentää. Jo nykyinen laki mahdollistaa sen, että voi olla työssä 68 ikävuoteen asti. Kun täällä samanaikaisesti ministeri Hyssälä puhuu työelämän joustoista ja joustavuuden lisäämisestä, niin tällä lailla ollaan näitä joustoja ja joustavuutta viemässä pois. Tänä päivänä voi 63-vuotias työntekijä itse päättää, että hän jää eläkkeelle, jos hän katsoo, että hän ei jaksa työskennellä esimerkiksi työpaineesta tai terveydellisistä syistä johtuen. Näin ollen, kun on puhuttu siitä, että työelämää uudistetaan niin, että ihmiset jaksaisivat työskennellä pidempään, kun täällä runsaat parikymmentä vuotta olen ollut, tätä samaa asiaa on puhuttu jatkuvasti.

Kun katsotaan tilastoja, miten ihmiset ovat jaksaneet työskennellä, niin vuonna 2006 työeläkkeelle kaikkiaan siirtyi 63 714 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeitä näistä oli 24 399. Vuonna 2007 työeläkkeelle siirtyi 66 722 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 25 422. Vuonna 2008, tämä on arvio, työeläkkeelle siirtyi hiukan päälle 72 000 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 25 574 henkilöä, elikkä työkyvyttömyyseläkkeitten määrä on itse asiassa jatkuvasti kasvanut, ja kun tähän lisätään vielä se, että yksityisellä sektorilla 20 prosenttia uusista työeläkehakemuksista hylätään, niin tämä merkitsee sitä, että mitään parannusta työolosuhteisiin, jotka mahdollistaisivat ihmisen jaksamisen työelämässä nykyistä pitempään, ei ole todellisuudessa tapahtunut. Näin ollen hallituksen esitys siitä, että eläkeikää nostetaan, on pakkoratkaisu, jolla se ei tule nousemaan, sillä eiväthän työnantajat pidä työkyvyttömiä ihmisiä töissä, eikä se ole työnantajan etu eikä se ole yhteiskunnan etu eikä myöskään tämän henkilön etu. Näin ollen pidän käsittämättömänä niitä perusteluja, mitä on esitetty tämän eläkeiän nostamiseksi.

Lisäksi kyselytunnilla oli täysin virheellinen tieto pääministeriltä, kun hän sanoi, että ihmiset ovat työttömyyseläkkeellä. Työttömyyseläkkeellä oleva on työvoimaviranomaisten käytettävissä. Jos työnantaja haluaa työttömyyseläkkeellä olevalle ihmiselle tarjota työtä, hänen on otettava se työ vastaan tai hän menettää työttömyyseläkkeensä. Näin ollen ei ole mitään estettä, miksi ihmisiä ei päästettäisi työttömyyseläkkeelle silloin, kun he ovat siihen oikeutettuja, kun työtä ei ole. Mutta jos työtä on ja työtä tarjotaan, niin työ on otettava vastaan tai sitten menettää työttömyyskorvauksen tai työttömyyseläkkeen.

Herra puhemies! Näin ollen en näe myöskään perusteluja sille, että kansaneläkevakuutusmaksu poistetaan. Se on tämän porvarihallituksen ideologinen valinta, enkä voi missään tapauksessa sitä kannattaa, sillä pitkällä tähtäyksellä se tulee vaarantamaan osaltaan sosiaaliturvan rahoitusta.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Aluksi kommentti ed. Asko-Seljavaaralle kelamaksun poiston vaikutuksesta kuntiin ja kuntatalouteen. Tänä vuonna kelamaksun poisto vähentää kuntien henkilöstömenoja 78 miljoonalla eurolla eli se tuo tämän verran säästöä kunnille. Tämän säästön kunnat voivat käyttää, miten ne haluavat. Ei ole missään sanottu, että se täytyy käyttää uusien työntekijöiden palkkaamiseen, henkilöstömenoihin. Luulen, että tässä taloudellisessa tilanteessa kunnat käyttävät sen siihen, että ne ottavat tämän verran vähemmän velkaa, koska tänä vuonna kuntien on otettava velkaa. Kuntien talous on niin huonossa kunnossa.

Arvoisa puhemies! Kun tämä kelamaksun poisto tuli julkisuuteen, Kelan pääjohtaja Huuhtanen esitti hyvin kriittisiä arvioita kelamaksun poistosta. Ymmärrän häntä. Hän on tietysti huolissaan Kelan rahoituksesta. Se jää nyt ainakin väliaikaisesti velkarahoituksen varaan. Se jää budjettikehysten paineisiin, ja kuten tiedämme, budjettikehysten käsittelyssä tärkeitä tarpeita on monia muitakin. Ei ole mitenkään itsestäänselvää, että Kelan rahoitus siellä on muita paremmassa asemassa.

Tätä kelamaksua on perusteltu, kuten ed. Erkki Virtanenkin totesi, työeläkemaksun korotuksella sekä elvytyksellä. Työeläkemaksun korotuksen tarve on ollut ilmeinen jo pidemmän aikaa, ja mielestäni on ollut vaan ajan kysymys, koska tehdään päätös sen korottamisesta. Nyt se on sosiaalitupossa tehty. Elvytystoimena tämä kelamaksun poisto on ihan yhtä huono kuin yleinen tuloveronkevennys. Se ei tässä taloustilanteessa toimi.

Kun valtiovarainministeri Katainen julistaa, että valtion täytyy ottaa velkaa tänä ja tulevina vuosina 30 miljardia euroa, niin tavallinen kansalainen, tavallinen kuluttaja, pistää taatusti talteen kaikki ne eurot, jotka hän veronkevennyksinä saa. Hän tietää, että niitä tullaan tulevina vuosina tarvitsemaan. Suomalaiset yritykset ovat kilpailukykyisiä, niillä ei ole minkäänlaista kilpailukyvyn puutetta tänä päivänä. Mutta koska ei ole vientikysyntää, ei myöskään tule kauppoja. Tämä kelamaksun poisto ei tässä tilanteessa toimi.

Mielestäni vähintä, mitä hallituksen tässä tilanteessa olisi pitänyt tehdä, olisi ollut sen kertominen, millä tavalla ja millä aikataululla kelamaksun poisto kompensoidaan. Nyt se on jäänyt varsin epämääräisen maininnan varaan siitä, että se kerätään elinkeinoelämän ympäristö- ja energiaveroja korottamalla. Tämä ei kuitenkaan tule olemaan helppoa, koska tämä aikanaan, jos ja kun tämä toimenpide tehdään, tulee heikentämään yritysten kilpailukykyä. Loppujen lopuksi tässä saattaa käydä niin, että laskun maksaa tavallinen veronmaksaja. Joka tapauksessa tästä epävarmasta tilanteesta pitäisi päästä mitä pikimmiten.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallio on entinen kunnanjohtaja. Ihmettelen, miten hän ei ymmärrä tätä, että kyllähän tämä kelamaksun alennus nimenomaan vaikuttaa työvoimakustannuksiin. Jos ei ole työvoimaa, ei myöskään ole mitään, mistä alentaa. Jos kunnassa on paljon työntekijöitä, niillä on myöskin nämä kelamaksun alennukset. Minä en ymmärrä, miksei tämä siis todella heijastuisi suoraan kunnan työvoimaan eikä muihin kunnan menoihin.

Sitten ed. Kankaanniemelle sanoisin, kun te sanotte, että hallitus ei luotota yrittäjiä, että eihän se nyt pidä paikkaansa. Ottakaapas esille tämä lisätalousarvio, niin täällä näette, että Vientiluotto Oy:lle lainoja 3 miljardilla eurolla, Suomen Teollisuussijoitukseen 100 miljoonaa jne. Onhan siellä todella luototuksia näille yrityksille.

Reijo  Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totesin juuri puheenvuorossani, että tänä vuonna kelamaksujen poisto vähentää kuntien henkilöstömenoja 78 miljoonalla eurolla. Eli se tuo tämän verran säästöä kunnille, mutta kunnat voivat käyttää tämän säästön ihan mihin he haluavat. Ei ole missään sanottu, että ne pitäisi vastaavasti käyttää henkilöstömenoihin. Tämä on yleiskatteellista säästöä kunnilla, ja kunnilla on tämän suhteen ihan täysi vapaus käyttää ne haluamallaan tavalla. Minun on vaikea käsittää, miksei ed. Asko-Seljavaara ymmärrä tätä yksinkertaista asiaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä samasta asiasta on jo kinattu useamman kerran tässä ja tähän ei enää viitsi puuttua. Nimittäin kun tietää sen kuntien taloudellisen tilanteen, niin siellä se säästö käytetään kipeimpään kohtaan, mikä siellä on, ja todennäköisesti sillä pienennetään velanottoa. Ainakin meidän seutukunnalla kaikki kunnat joutuvat ottamaan velkaa, ja loppuvuonna joulukuussa korotetaan veroprosenttia sitten ensi vuodelle, että se on ihan näin nähtävissä.

Mutta sitten tämä kelamaksun ja työeläkemaksun kytkentä, niin tämä on minusta bluffia kokonaan koko hommeli, koska tässä olisi joka tapauksessa jouduttu korottamaan työeläkemaksua. Jos olisi ollut toisenlainen hallituspohja, jossa demarit olisivat mukana, niin se olisi varmasti tehty, eikä tämmöistä temppua olisi tehty, että olisi poistettu kelamaksu sieltä. Se lienee nyt ihan selvä.

Mutta sitten toinen asia, kun täällä on puhuttu siitä, jotta eläkeikä on 63 tai 65. Meillähän eläkeikä on 68, meillä nimittäin oikea eläkeikä on 68. Nyt vaan ihmiset eivät siihen asti jaksa tehdä töitä, vaan jäädään eläkkeelle 59—64-vuotiaana, se on se keskimääräinen ikä, jolloin jäädään eläkkeelle. Siinä tapauksessa, jos siellä kerta töitä olisi ja ihminen kykenisi 68:aan, se vaan niin kun tekee. Nyt on tehty onneksi se jousto siinä vuonna 2005, ja moni täällä oli mukana näistä edustajista, ketkä istuvat salissa, tekemässä sitä lainsäädäntöä, jossa tehtiin tämmöinen inhimillinen ratkaisu. Sen takia ihmetyttää kyllä tämä nykyisen hallituksen änkkääminen tässä, että nyt tämä on hyvä, että pakolla nostetaan kaksi vuotta, kun sillä ei ole mitään merkitystä, kun nytkään ei jakseta tehdä sinne 63:een vaan jäädään alle kuusikymppisenä eläkkeelle.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Kelamaksun poisto on nimenomaan nyt oikea-aikainen toimi ja kohdentuu suoraan työntekijän palkkaukseen ja taatusti ennaltaehkäisee irtisanomisia, mikä on tässä taloudellisessa tilanteessa tärkeää. Työ on nyt turvamme, ja työn teettämistä kannattaa kannustaa. 10 000 henkilötyövuotta ei ole mikään vähäpätöinen määrä.

Vielä tähän ekologisuuteen. Tämä uudistus edistää ekologista verouudistusta, jos ajatellaan, että ympäristö- ja kulutusveroihin työnantaja pystyy vaikuttamaan vähentävästi muuttamalla tuotantoaan ympäristöystävällisemmäksi, mutta työvoimakustannuksiin on vaikea muutoin vaikuttaa kuin tämän tyyppisillä toimenpiteillä, muuten työnantaja voi vaikuttaa työvoimakustannuksiin lähinnä vain irtisanomalla. Ja se ei ole tässä tapauksessa millään tavalla toivottavaa.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Outi Mäkelälle vaan ihan kohteliaasti: miten uskotte, jotta tässä työllisyystilanteessa tulee 10 000 uutta työpaikkaa? Nimittäin miten ei silloin hyvänä aikana, kun firmoilla oli paljon rahaa, jaettiin osinkoja, sinne jäi ylimääräistä paljon ja kysyntää oli markkinoilla, miksi silloin ei palkattu niitä ihmisiä? Meillä on hirveä määrä työttömiä. Jos nyt uskotte, että tässä tilanteessa, kun ei ole kysyntää, nyt palkattaisiin tällä, jos tämmöinen marginaalinen erä sitten tulee helpotusta siinä firmassa, kun katsoo kuitenkin 35 henkilön osalta, että yksi voitaisiin palkata, niin jos ei ole kysyntää, mihin se palkataan?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näin tämä on laskettu, että henkilötyövuosia lisäävä vaikutus on noin 10 000 henkilötyövuotta. Nimenomaan, kun kevennys kohdentuu suoraan työntekijän palkkaukseen, niin yritys, joka irtisanoo työntekijöitänsä ei hyödy maksun poistosta senttiäkään. Tämä on juuri oikein kohdennettu toimenpide tällä hetkellä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ed. Outi Mäkeläkin on näköjään nyt aika lailla ulkona tämän hetken tilanteesta tässä maassa. Meillä on kymmeniä, satoja yrityksiä, jotka ovat lomauttaneet kaikki työntekijänsä, eivät maksa sentinkään palkkoja, kun ei ole tilauksia. Ei niitten kilpailukyvyssä ole sinänsä mitään vikaa, mutta ei ole tilauksia, ja silloin kun ne eivät maksa palkkoja, ne eivät hyödy myöskään senttiäkään tästä alennuksesta, ja kriisi on päällä, konkurssi uhkaa. Tähän tämä asia ei auta yhtään.

Ed. Asko-Seljavaara, meillä on tosiaan tässä päiväjärjestyksen listalla hallituksen esitys 16, erityisluotto, eli Finnveran luottotoiminnasta annetun lain muutos, ja se on sinänsä hyvä. Mutta tämän multialaisen yrityksen, joka joutui lomauttamaan kaikki työntekijänsä, toimitusjohtaja totesi, että kun hän kysyi näitä suhdanneluottoja, jotka pitäisivät yrityksen pystyssä tämän vaikean ajan yli, niin ehdot olivat niin kovat, että ei voinut ottaa sitä luottoa, joka on tähän tarkoitukseen järjestetty, ja tämä yritys uhkaa kaatua muutaman kuukauden kuluessa. Sitä ei tämä rahankylvö kelamaksun poistolla rikkaille yrityksille auta yhtään. Nyt pitäisi kaikki varat, mitä hoidetaan valtionvelkaa ottamalla, ohjata niille yrityksille, joissa työpaikat ovat vaarassa, jotka ovat kaatumassa, ei niille vauraille yrityksille, jotka suurimman hyödyn tästä hallituksen esityksestä kantavat. Ei tämä ole vastuullista politiikkaa. Nyt on todella tärkeä kohdentaa ne varat, mitä käytetään, työpaikkojen ja yritysten pelastamiseksi tämän vaikean ajan yli. Hallitus kylvää tässä rahaa, ja kansaneläkejärjestelmä samalla uhrataan tässä kouhussa, (Puhemies: 2 minuuttia!) mikä nyt on menossa.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Kankaanniemi hyvin huomaa, olemme täällä kaikki sisäpuolella, emmekä pihalla. Tämä keskustelu on tärkeä käydä. Tärkeää on myös ymmärtää se, miten suuri osa kustannuksista koituu myös kunnille tässä kohdassa, elikkä kunnat ovat yksi suurimpia kelamaksun maksajia. Nettovaikutus on 248 miljoonaa euroa vuodessa pysyvästi kunnille. Tämä on erittäin merkittävä tekijä myös siinä, miten kunnat pystyvät työllistämään. Lisäksi se, että nyt kun tehdään tällaisia rakenteellisia uudistuksia, niin nyt tämä ajoitus on aivan ratkaiseva, millä voidaan vaikuttaa suhdanteisiin.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on todettu, tämä kelamaksun poistaminen on keskeinen osa niin sanottua sosiaalitupoa. Se ei tietysti pakota eduskuntaa hyväksymään kelamaksun poistamista, eikä oppositiota hyväksymään sitä, jos se ei sitä halua hyväksyä. Mutta, herra puhemies, eikö siinä ole päivänselvä ristiriita, että vasemmisto-oppositio yhtäältä moittii hallitusta siitä, ettei hallitus ole riittävästi sitoutunut sosiaalitupoon, ja toisaalta se itse esittää täällä kelamaksun poiston hylkäämistä, joka käytännössä johtaa sosiaalitupon raunioitumiseen eli romuttumiseen? Jos te vaaditte hallitusta tukemaan sosiaalitupoa, jos pidätte sitä arvokkaana, niin toimikaa toki itsekin oman vaatimuksenne mukaisesti.

Herra puhemies! Toinen asia eli tämä eläkeiän korottaminen 63:sta 65:een vuoteen. Tässä tilanteessa, jossa maa on yhä vaikeutuvassa taloudellisessa kriisissä, tarvitaan yhteistyötä hallituksen ja palkansaajajärjestöjen välillä. Sanoisin jopa niin, että tarvitaan kumppanuutta näiden välillä. Tämän vuoksi hallitus pyrkii sopuun myös tästä eläkeasiasta palkansaajajärjestöjen kanssa. Kun tavoite on yhteinen, kun tavoite tosiasiallisen eläköitymisiän nostamisesta on yhteinen sekä hallituksella että palkansaajajärjestöillä, niin, herra puhemies, uskon vakaasti, että tällainen sopu syntyy. Se edellyttää tietysti molemmilta osapuolilta aitoa halua sovun synnyttämiseen. Mielestäni tätä halua hallituksen puolella on, ja uskon ja toivon, että sitä on myös palkansaajajärjestöjen puolella. Kun tällaiseen sopuun päästään, niin varsinainen valmistelu on sen jälkeen (Puhemies: 2 minuuttia!) hyvä tehdä tässä niin sanotussa Rantalan ryhmässä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczin puheen loppuosa oli kannatettava, ja olen asiasta samaa mieltä. Mutta tästä alkuosasta, jos kävisi niin, että oppositio voittaisi ja tätä kelamaksun poistoa ei hyväksyttäisi, ilmeisesti todellakin sosiaalitupo raukeaisi, mutta mitä oikeastaan tapahtuisi? Kansaneläkemaksu jäisi poistamatta ja sosiaaliturva ei siltä osin vaarantuisi. Sitten sen jälkeen se varsinainen uhka, miksi työntekijäjärjestöt päätyivät sosiaalitupoon, oli se, että vaarassa olivat nimenomaan työttömyysetuudet, lisäpäivät eli tämä kuuluisa eläkeputki ja toisaalta sitten työttömyyden kesto, jota Sata-komiteassa oli vaadittu vähennettäväksi. Olisiko hallitus tässä tilanteessa, jos ja kun se paketti purkautuu, valmis todellakin käymään näitten kimppuun? Samalla, jos paketti purkautuisi, niin sieltä poistuisivat myöskin ne heikennykset, jotka siellä ovat. Eläkeputki ei nousisi vuodella. Osa muuta eläketurvaa paranisi. Esimerkiksi työvoimakoulutusaikaa ei laskettaisi työttömyyden kokonaiskestoon, sellaisia ehtoja, ja myöskään raippavero ei tulisi pysyväksi, eli oltaisiin todella mielenkiintoisessa tilanteessa.

Itse en ole missään vaiheessa sitoutunut kannattamaan sosiaalitupoa oikeastaan kokonaisuutena, koska minusta kelamaksun poisto ja siellä olevat muut heikennykset eivät ole riittäviä sen perustelemiseksi.

Sitten tästä eläkeiän korotuksesta. Kun (Puhemies: 2 minuuttia!) vuonna 2003 tätä alennettiin, niin ...

Arvoisa puhemies! Jatketaan nyt täältä.

Kun vuonna 2005 täällä säädettiin tämä nykyinen TEL ja valmistelu oli tietysti ulottunut jo sitä edeltävänkin eduskunnan ajalle, niin se ratkaisu, joka silloin syntyi, oli kokonaisuus. Siinä yksi osa oli tämän joustavan eläkeiän määrittely, joka siis mahdollistaa sen, että ihmiset voivat jäädä eläkkeelle 63—68-vuotiaina yksityissektorilla ja julkisella sektorilla vähän myöhemmin. Siinä samassa yhteydessä hintana eläkeiän alennukselle, siis alennuksestahan siinä oli tietyllä tavalla kysymys, oli se, että luovuttiin muun muassa eräästä varhaiseläkkeestä, tehtiin muita myönnytyksiä, mutta se paketti oli kokonaisuus, sellainen kokonaisuus, jonka katsottiin siinä tilanteessa parhaiten palvelevan sekä suomalaisen elinkeinoelämän, suomalaisen työn ja siitä koituvan yleisen hyödyn että myöskin yksittäisten eläkkeensaajien hyödyn optimoimista, ja nyt tässä tilanteessa, kun sitä pakettia on ryhdytty purkamaan, minun mielestäni sen perustelu voi olla vain se, että on todettu, että se paketti ei ollutkaan oikea, että se oli väärä. Minä en ole kuitenkaan missään nähnyt perusteluja sille, miksi se olisi ollut väärä.

Toki tämä taloudellinen tilanne on muuttunut, mutta ne varsinaiset perustelut, jotka olivat silloin pohjana, nämä demografiset käyrät, meidän ikääntymisemme, eivät ole muuttuneet minnekään, ja tämä suhdanne todennäköisesti menee varmasti jälkiä jättäen mutta kuitenkin ohitse, ja silloin joutuu kysymään sitä, (Ed. Zyskowicz: Ne jäljet ovat kymmeniä miljardeja!) mikä on ollut nyt se tarve, että yksi osa, tämä eläkeikä, pitää irrottaa siitä ja sillä tavoin, että siitä irrotuksesta ei etukäteen keskusteltu ainakaan yhden kolmikannan osapuolen kanssa eli työntekijöitten ja heitä edustavien järjestöjen kanssa, eli lähdettiin uudelle tielle. Silloin herää kysymys, miksi. Sen myötä herää kysymys myöskin tästä yhteisestä luottamuksesta, josta, ed. Zyskowicz, aivan oikein puhuitte. Minusta siihen liittyy tämän koko prosessin todellinen uhka.

Me kaikki tiedämme, että työssä "viihtymistä" pitää parantaa, koska meidän ikärakenteemme sitä edellyttää. Mutta sekin ratkaisu pitäisi tehdä, kuten tehtiin vuonna 2005 tämä kokonaiseläkeratkaisu, sillä tavalla, että me voisimme tehdä sen yhteisesti sillä tavalla, että me voisimme sen kaikki hyväksyä ja sillä tavalla parhaiten turvata sen, että se koituu koko Suomen kansan eduksi.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ensin totean, että minä en vastusta tätä kelamaksun poistoa periaatteellisista syistä, niin kuin vasemmisto ilmeisesti tekee, vaan ihan puhtaasti tarkoituksenmukaisuussyistä. Pidän tätä valtion velanottoa tällaiseen tarkoitukseen, jolla rahoitetaan hyvin menestyviä yrityksiä merkittävällä tavalla, vastuuttomana tässä talouden hirvittävän huonossa tilanteessa, missä Suomi tällä hetkellä on ja missä tuhannet työntekijät tässä maassa ovat sen tähden, että heidän työpaikkansa ovat vakavasti uhattuina. Tämä ei niitä pelasta, lähes ei lainkaan.

Herra puhemies! Siihen, mitä ed. Outi Mäkelä kunnista puhui, totean, että ei Kauniaisten kaupunki minun ymmärtääkseni ihan välttämättä tarvitse tätä. Se voisi nostaa sitä, onko se 16—17 prosentin veroprosenttiaan yhdellä prosenttiyksiköllä ja palkata ne ihmiset, jotka siellä tarvitaan, jos siellä ei niitä tarpeeksi ole. Pelkosenniemen kunta, jossa veroprosentti on 21 ja paine on nostaa sitä 25:een vähintään, se tarvitsee. Mutta valtio antaa nämä rahat nyt Kauniaiselle ja vastaaville kunnille, jotka voivat rakentaa urheiluhalleja ja oopperataloja, mitä haluavatkin, mutta monissa, sadoissa kunnissa tällä hetkellä, tämmöisissä maaseutukunnissa, on tilanne se, että niissä on työntekijämäärä pantu minimiin, palkat ovat minimissä, palkkoja leikataan tällä hetkellä, lomarahoja otetaan pois, ja ne hyötyvät tästä alennuksesta kaikkein vähiten, koska niillä palkkasumma on suhteessa kaikkein pienin. Siellä tarvitaan nyt valtionosuuksien lisäyksiä kohdennettuina, harkinnanvaraista rahoitusavustusta, mahdollisesti yhteisöveron tuotto-osuutta pitää hieman parantaa, sekään ei kohdennu välttämättä ihan hyvin. Mutta tämä malli, jonka hallitus tässä vie läpi, on kuntien kannalta erittäin epäoikeudenmukainen, ei kohdennu oikein, ei vaikuta työllisyyteen (Puhemies: 2 minuuttia!) tehokkaasti eikä paranna kuntien taloudellista ahdinkoa niin kuin pitää.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemen aikaisemmin mainitseman, omalla paikkakunnalla olevan teollisen yrityksen kannalta, mikä on ja oli kriittisessä tilassa, tietenkään kelamaksulla ei ole mitään merkitystä enää näissä vaiheissa, vaan tärkeä olisi minusta Finnvera. Mutta kuten tiedettyä, Finnveran toiminta on melko hidasta, joten tässäkin tapauksessa, jos sitä olisi hyödynnetty, olisi kyllä aika aikaisin pitänyt olla liikkeellä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tuossa aikaisemmin ed. Zyskowicz totesi sen, jotta nyt ei kun ay-liike neuvottelemaan neuvottelupöytään. Tämä hallitus on luottamuksen pettänyt ja ainakin minun käsitykseni mukaan, jos jonkun kanssa teen sopimuksen, niin minun luottamustani ei voi pettää kuin yhdesti. Kyllä minä ihmettelen, jos ay-liike lähtee mukaan tässä tilanteessa, kun sanotaan, jotta johtopäätökset on tehty, se on 65, kaikki on marssittu yli, ne vanhat hyvät periaatteet, mitä on eläkejärjestelmissä ollut, ja sitten sanotaan, että tulkaa tänne neuvottelemaan tästä, kun tämä on nyt päätetty. Kovin ihmeeltä tuntuu.

Mietin vaan, onko tämä hiihtelyretkillä tullut juttu, joka on todettu siellä tapahtuneen, onko tässä käynyt niin, jotta tapahtui vaan tuolla, jotta pörssissä hävittiin näitä rahoja ja se kiedotaan tämmöisen paketin ympärille, jotta pitääkin nyt vähän nostaa eläkeikää, koska ei pystytäkään enää turvaamaan sitä rahoitusta. Me tiedämme, mitä on tapahtunut pörssikursseille, ja aika iso osa niistä työeläkevaroista enemmistön tahdon mukaisesti on sinne — joskus aikanaan eduskunnassa käytiin keskustelu — laitettu. En tiedä, paljonko, tarkastusvirasto varmaan tulee ilmoittamaan maaliskuussa, paljonko oli vuodenvaihteessa se tilanne, mutta ainakin syyskuun lopun tilanne oli, jotta 37 prosenttia näistä pörssin arvoista oli silloin jo romahtanut, todennäköisesti se on mennyt puoleen tässä, kun katsoo vuodenvaihdetta.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Erkki Virtanen sanoi, että hän ei kannata tätä niin sanottua sosiaalitupoa. Näin ollen se ristiriita, johon viittasin, ei koske teitä, ed. Virtanen, mutta kyllä se koskee niitä, kuten olen ymmärtänyt, sosialidemokraatteja ja mahdollisia vasemmistoliittolaisiakin, jotka yhtäältä vaativat hallitusta kunnioittamaan sosiaalitupoa ja toisaalta tekevät ehdotuksen, joka merkitsee tuon ratkaisun raunioittamista.

Sitten ed. Erkki Virtanen kysyi, miksi ei tyydytä vuoden 2005 eläkeuudistukseen. Kysymys voitaisiin esittää yhtä hyvin, miksi ei tyydytä nykyiseen runsaan 59 vuoden eläköitymisikään, tästähän on kyse. Miksi siihen ei tyydytä? Vastaus on, että se ei riitä siihen, että voisimme ylläpitää nykyisenlaista hyvinvointiyhteiskuntaa, nykyisiä peruspalveluita, nykyisiä tulonsiirtoja, nykyisen kaltaista yhteiskuntaa. Tämän vuoksi on hyvin laaja yhteisymmärrys, ed. Virtanen, sekä palkansaajajärjestöjen että hallituksen että erilaisten asiantuntijoiden kesken siitä, että tosiasiallista eläköitymisikää eli tätä runsaan 59 vuoden ikää on nostettava. Tähän nostamiseen tähtää hallituksen tekemä ratkaisu yleisen eläkeiän nostamisesta.

Mutta kuten sanoin, olen täysin vakuuttunut siitä, että sekä hallitus että palkansaajajärjestöt pyrkivät ensi viikon neuvotteluissaan sopuun myös tästä eläkeasiasta ja sen jatkovalmistelusta.

Kun ed. Esa Lahtela sanoi, että luottamus on mennyt, niin on ihan selvä, että tämän sovun saavuttaminen edellyttää luottamuksen palautumista, ja toivon ja uskon, että sekä hallitus tahollaan että palkansaajajärjestöt tahollaan tulevat keskustelemaan (Puhemies: 2 minuuttia!) siltä pohjalta, että tämä luottamus voisi palautua.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Erkki Virtanen kysyi, miksi pitää nostaa eläköitymisikää. Myöskin sen vuoksi, että meidän elinajanodotteemme on kasvanut 10 vuodella viimeisten 30 vuoden aikana. Lisäksi sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt 80 prosentilla. Eli me olemme terveempiä. Me elämme kauemmin. Eikö silloin voi olla myös pikkuisen kauemmin töissä?

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz täällä aikaisemmassa puheenvuorossaan todella totesi niin, että hallitus löytää kompromissin ammattiliikkeen kanssa tämän eläkeiän nostamisen suhteen. Itse epäilen sitä. Viittaisin siihen, miten tasavallan presidentti on nyt tänään ottanut kantaa tähän asiaan. Mielestäni hän on osunut sinänsä ihan oikeaan ja aika selkeällä tavalla hiukan paradoksaalisesti — samaa hiukan, mitä ed. Zyskowiczkin — puhui. Nimittäin kysymyshän on siitä, että me kaikki ymmärrämme, että eläköitymisikää pitää nostaa, siis sitä ikää, jolloinka ihmiset hakeutuvat, joutuvat eläkkeelle. Se ikä siis tällä hetkellä on noin 59 vuotta. Tämä on luonnollinen asia ja yhdessä tähän pitää pyrkiä, mutta miten siihen päästään? Siihen päästään sillä tavalla, että tuetaan ihmisten terveyttä, heidän työssään jaksamista ja työolosuhteita muutetaan sellaisiksi, että ihmiset pystyvät tähän ja haluavat tehdä työtä. Ei niin, että pakosti nostetaan eläkeikää niin kuin nyt hallitus tekee. Ei tällaisella keppipolitiikalla tässä asiassa päästä eteenpäin, mutta päästään eteenpäin niin, että luodaan mahdollisuudet ja edellytykset tehdä pitempää työhistoriaa ja myöskin luomalla sitä työtä ja mahdollistamalla sitä työtä. Sitä työtä pitää myös olla.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, minä en missään tapauksessa vastusta eläköitymisiän nousua suomalaisten keskuudessa. Minä olen ilmoittanut vastustavani, kunhan se esitys tänne eduskuntaan tulee, eläkeikärajan nostamista, ja ne ovat kaksi eri asiaa. Siis tämä hallituksen eläkeikärajan korottamispäätös merkitsee uskoa siihen, että nostamalla tällaista satunnaista rajaa korkeammaksi, pystyttäisiin vaikuttamaan siihen, miten pitkään ihmiset pystyvät työskentelemään. Se, että suomalaisten eläköitymisikä on niin matala, se ei ole Euroopan matalimpia, se on keskivälin yläpuolella, mutta se on liian matala. Minä tunnen oikein hyvin Suomen demografisten käyrien kulkusuunnan tulevaisuudessa ja sen seuraukset myöskin sosiaalipolitiikkaan, mutta ei sitä tilannetta paranneta nostamalla eläkeikärajaa, koska kysymys on siitä, että ne ihmiset, jotka nyt jäävät alle kuusikymppisinä eläkkeelle, jäävät siksi, että he eivät selviydy työssään, ja nimenomaan siihen on vaikutettava. Vaikka se eläkeikäraja olisi 80, niin se ei auta niitä ihmisiä säilymään pitempään työssään, jotka ovat niin huonossa kunnossa, etteivät enää pysty työskentelemään, tai sitten niitä ihmisiä, joille ei enää tarjota työtä. Osahan alhaisesta eläköitymisiästä todellakin johtuu tästä eläkeputkesta, mutta eivät ne ihmiset siellä eläkeputkessa ole, kenties joitain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, siksi, että he haluaisivat olla siellä, vaan siksi, että työantaja ei enää halua tarjota heille työtä.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Erkki Virtanen kysyy, miksi vuoden 2005 eläkeuudistus ei riitä, niin tämä kysymys on sama kuin että kysyisi, miksi ei nykyinen runsaan 59 vuoden eläköitymisikä riitä, koska nykyisen eläkejärjestelmän puitteissa on päädytty nykyiseen runsaan 59 vuoden eläköitymisikään.

Kuten edellä puheenvuorossani totesin, ne syyt, miksi se ei riitä, tämä nykyinen 59 vuoden eläköitymisikä, niin tästä on hyvin laajasti yhteinen näkemys. Sen vuoksi on ryhdytty toimiin eläköitymisiän nostamiseksi. Niitä toimia, ed. Virtanen, on myös sovittu tässä niin sanotussa sosiaalitupossa, jota te ette kuitenkaan kannata. Siellä on muun muassa sovittu siitä, että niin sanotun eläkeputken alaikärajaa nostetaan vuodella vuoden 2011 alusta. Samoin hallituksen päätös vanhuuseläkeiän alarajan nostamisesta 63:sta 65 vuoteen liittyy samaan pyrkimykseen tosiasiallisen eläköitymisiän nostamiseksi.

Mutta, herra puhemies, sanon vielä kerran, että on aivan selvää, että tuohon tavoitteeseen pääseminen edellyttää hyvin monia toimenpiteitä, ei auta yksin 63:n muuttaminen 65:ksi, vaan pitää puhua työssä jaksamisesta, työolosuhteista, pitää puhua myös varhaiseläkejärjestelmästä, työttömyyseläkeputkesta jne.

Herra puhemies! Vielä kerran ja vielä hyvin painavasti: Vaikka tämä keskustelu nyt jatkuu ensi viikolla välikysymyskeskustelun yhteydessä, niin haluan ilmaista uskoni siihen, että kun tavoite eläköitymisiästä ja sen nostamisesta on yhteinen, hallituksen ja palkansaajajärjestöjen kesken löytyy sopu siitä, miten tähän tavoitteeseen tähtäävää yhteistä valmistelua lähinnä tämän Rantalan (Puhemies: 2 minuuttia!) työryhmän toimesta ja sitä ehkä vahvistaen ryhdytään valmistelemaan.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Valitettavasti saattaa olla tosiasia se, että tällä menolla, kun talous syöksyy koko maailmassa, Euroopassa ja Suomessa hirvittävällä voimalla alaspäin, niin ajaudutaan siihen, että valtion ja kuntien menoja ruvetaan leikkaamaan, velkaa otetaan runsaasti lisää, niin kuin pääministeri jo totesi, korotetaan veroja, vaikka kokoomus vastustaa, ja lopulta varmaan joudutaan nostamaan eläkeikääkin. Nyt on vaan tärkeää se, miten nämä hommat hoidetaan.

Tuo sosiaalitupo, siitä sanoisin sen, että kyllä se on aika epäsosiaalitupo. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien koulutukseen hakeutumisen vaikeuttaminen on minusta aivan käsittämätöntä. Miksi näin siinä on päätetty? Ja lisäksi tämä työeläkemaksujen korotuksen siirtäminen Kelan kautta valtion velalla maksettavaksi on minusta käsittämätön operaatio.

Mitä sitten tulee siihen menettelyyn, jolla tämä eläkeikäkysymys nousi esille, niin kyllä minäkin yhdyn siihen voimakkaaseen kritiikkiin, että tällä tavalla asioita ei pidä hoitaa. Pääministeri on talousneuvoston puheenjohtaja. Mielestäni hän olisi voinut esimerkiksi talousneuvostossa, jossa kaikki etujärjestöt ja monet muut tärkeät tahot ovat pöydän ympärillä, kertoa, että tällä tavalla aiotaan tehdä. Ne olisivat voineet heti reagoida. Pääministeri olisi voinut osoittaa määrätietoista johtajuutta ja sanoa, että tästä kuitenkin lähdetään neuvottelemaan ja viedään tätä asiaa eteenpäin. Se olisi ollut reilua, mutta Vanhanen teki aivan toisin ja teki todella, sanoisin, typerästi. Nyt tarvitaan sellainen viisaitten miesten ja naisten ryhmä esimerkiksi Kari Puron johdolla, joka ratkaisisi tämän arvovaltakysymyksen. Ahtisaari ei ehkä siihen sovi, mutta mahdollisesti joku Tuulikki Petäjäniemi ja vastaavat voisivat olla se ryhmä, joka arvovaltaa käyttäen pääministerin ja toisaalta myös sitten työmarkkinajärjestöjen (Puhemies: 2 minuuttia!) puolesta hoitaisi sen asian siivosti pois, koska tämä on katastrofaalista, että meillä on tällainen luottamuspula tällä hetkellä, (Puhemies: 2 minuuttia on mennyt!) kun valtakunta on syvään kriisiin menossa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä kerran ja omalta osaltani lopuksi. Ed. Zyskowicz, vuodesta 2005 tähän hetkeen suomalaisten eläköitymisikä on kasvanut puolella vuodella tämän uuden järjestelmän voimassa ollessa, ja se on merkittävä saavutus. (Ed. Zyskowicz: Nyt se on laskemassa!) — Joo, mutta siihen varmaan vaikuttaa vähän muutkin tekijät ja ei sitä ainakaan paranna se, että se eläkeikäraja nostetaan, koska sillä ei ole kuin korkeintaan hyvin pieni marginaalinen vaikutus.

Ed. Asko-Seljavaara, ihmiset onneksi elävät vanhemmiksi kuin aiemmin. Meidän keski-ikämme todellakin on noussut, mutta se on otettu huomioon tässä samaisessa vuoden 2005 eläkeratkaisussa. Siellä on elinaikakerroin, joka leikkaa niiden, jotka ovat jo eläkkeellä ja meidän, jotka sinne tulemme siirtymään, eläkkeitä sen mukaan, miten tämä meidän keskimääräinen elinikämme tulee nousemaan. Ei kai nyt voida olettaa, että jos keskimääräinen elinikämme nousee esimerkiksi kymmenellä vuodelle, niin eläkeikää pitäisi vastaavasti nostaa kymmenellä vuodella.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Itsekin tässä asiassa käytän viimeisen puheenvuoron. Minä olen ymmärtänyt, että kokoomuslaiset kyllä ymmärtävät yrittäjää, sitä, miten yritys toimii, mutta näköjään eivät ymmärrä. Nimittäin jos yrityksellä on henkilöstön vähentämistarpeita, niin sehän on tehty sillä tavalla, jotta on vähennetty sieltä, missä aletaan olla eläkeiässä, mieluummin sieltä päästä kuin sieltä toisesta päästä, koska on katsottu, että niissä nuoremmissa on tulevaisuutta, ja halutaan pitää niistä kiinni. Ne ovat oppineet ne systeemit. Ilmeisesti nyt kokoomus ajattelee niinpäin, jotta voidaan jollakin pakkolailla säätää sekin, jotta ihmisiä ei voi sieltä vanhemmasta päästä vähentää. Vai onko tarkoitus heittää ne ihmiset sitten tyhjän päälle, ne heitetäänkin sinne ulkopuolelle, ja ne ovat työnhakijoina jossakin siellä? Tämä tuntuu mahdottomalta yhtälöltä. Yritys vaan toimii sillä tavalla. Se ei työllistä yhtään enempää kuin tarvitsee, ja kun tiedetään nämä heilahtelut, niin tarvitaan henkilöstön lisäyksiä ja vähennyksiä. Ja tässä tapauksessa se suunta on ulospäin niin valtionyhtiöissä kuin yksityisissäkin.

Kyse on sitten tästä toisesta asiasta, mitä aikaisemmin sanoin: Meillä on 68 vuotta eläkeikä nyt, ja jos näillä työpaikoilla olisi mukava olla ja ihmiset jaksaisivat, niin eihän kukaan lähtisi pois. Nehän tappelevat viimeiseen, pääsevät 68:aan, siihen asti kertyy eläke, ja kukaan ei estä tekemästä, jos töitä on, vaikka 90-kymppiseksi töitä. Kyse on vaan siitä, jotta ei tule eläkettä, mutta se eläke, kun ollaan vanhuuseläkkeellä, ei myös leikkaannu, vaikka olisi töissä, tekisi 12-tuntista työpäivää. Kukaan ei estä sitä. Minusta tämä on ihme keskustelu yleensä, jotta hallitus lähtee tämmöistä tekemään. Sitten kun eläkkeellejäämisikä olisikin 63 keskimäärin, niin sitten minä ymmärtäisin, että sanottaisiin, että nyt pitää nostaa sitä, jotta tämä jotenkin on paha asia tämä. 68 se oikeasti tällä hetkellä on.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä näistä numeroista. Todella, jos ja kun eläkkeellejäämisikä keskimäärin on hiukan yli 59 vuotta, se merkitsee, että aika tavalla sellaisia 50-vuotiaiden, allekin ja hiukan yli, eläköitymisiä on, jolloinka on ihan selvää, että tämä työkyvyttömyysongelma pitää pystyä ratkaisemaan ja edesauttaa ihmisten terveyttä, työssä jaksamista ja työolosuhteita muuttaa.

Toisaalta historiaan, niin silloin, kun kansaneläke tuli yleensä käytäntöön, siinä vaiheessa silloinen kansaneläkeikä oli useimmille vakuutetuille saavuttamaton etu. Eli tiedettiin etukäteen, että keskimääräinen elinikäodote miehillä etenkin oli alle tuon kansaneläkeiän.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela ehti lähteäkin jo, mutta minä hänen kriteereistään vaan ajattelin sanoa, että kyllä yrittäjän tietysti ensimmäinen edellytys on arvioida henkilö, ja se kaikki muu sen jälkeen, mutta se nyt kuitenkin on ensimmäinen.