Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit eivät hyväksy hallituksen päätöstä eläkeiän korottamisesta, ja me emme hyväksy sitä sen vuoksi, että me emme usko pakkoon. Me emme usko, että ihmiset jaksavat työelämässä pidempään pakolla, me emme usko siihen, että ihmiset pysyvät työkykyisinä ja terveinä pakolla. Eivätkä työurat pitene käskemällä. Oleellista on se, miten me pystymme parantamaan työn laatua ja mitä lisäpanostuksia tulee työhyvinvoinnin lisäämiseen, mutta hallituksen politiikkariihen papereista ei löydy konkreettisia esityksiä, joilla tehtäisiin jotain lisää, jotain enemmän ja jotain paremmin työn laadun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Mitä hallitus aikoo tämän eteen tehdä?

Toinen oleellinen asia on se, että meillä ikävä kyllä työnantajat eivät osaa ihan riittävästi arvostaa ikääntynyttä työvoimaa, vaan saneeraavat tilaisuuden tullen aika surutta nimenomaan ikääntynyttä työvoimaa työttömäksi. Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että työnantajia kannustettaisiin paremmin pitämään kiinni juuri ikääntyneestä työvoimasta? (Ed. Saarinen: Hyvä kysymys!)

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Työhyvinvointi on asia, jota ei voi käskemällä ratkaista. Se on ratkaistava jokaisella työpaikalla. Hallitus voi tehdä monia asioita, hallitus voi edistää työhyvinvointia, voi levittää hyviä käytäntöjä. Olemme aloittaneet ikäjohtamisen käytäntöjen levittämisen. Hyvin paljon voidaan tehdä jokaisella työpaikalla myös fyysisen työn, vuorotyön hyvien käytäntöjen levittämiseksi, samoin voidaan parantaa työyhteisön henkeä. Johtajuus on tässä erittäin ratkaisevassa asemassa.

Arvoisa puhemies! Tämä oli ikävä kyllä aika ympäripyöreä vastaus, kun kysyin, mitä lisää hallitus aikoo tehdä. Meillä on aiemmin ollut ikäohjelmaa, meillä on ollut työssä jaksamisen ohjelmaa, mutta tämä hallitus on tyytynyt oikeastaan siihen työelämän kehittämisohjelmaan, mikä on edelliseltä perua, ja lisätoimia me emme ole nähneet. Ettekä te myöskään vastannut siihen, miten työnantajia kannustetaan. Mutta kun tässä niin sanotussa sosiaalitupossa kelamaksu päätettiin poistaa ja se oli työnantajille hyvin tärkeä asia, niin tämän hallitus on hoitanut ripeästi, se on jo tänään päätöksenteossa, mutta sen sijaan nämä työntekijöille tärkeät asiat ovat nyt jääneet aika harmaaseen usvaan, mitä niille tapahtuu, ja ne luovat hyvin paljon epävarmuutta.

Kun Suomessa on ollut hyvä perinteinen sopimisen kulttuuri, jolla ikäviä ja vaikeita asioita on ratkaistu, niin nyt nämä hallituksen päätökset kyllä murtavat tätä sopimisen kulttuuria. Ja jos ajattelemme, että meillä on tulossa esimerkiksi tulopoliittinen kierros, joka on hyvin haastava, niin eikö olisi hallitukselta nyt viisasta aloittaa nämä neuvottelut puhtaalta pöydältä? Meidän kaikkien yhteinen tavoite on työurien pidentäminen. Mutta kun se ei näillä pelkillä yksittäisillä toimilla onnistu, niin eikö kannattaisi tehdä tällaista kokonaista pakettia (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja lähteä aidosti ja laajasti asiasta työmarkkinajärjestöjen ja muiden asiantuntijoiden kanssa neuvottelemaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus linjasi tässä puolivälitarkastelussa erityisen vahvaksi painopisteeksi työelämän kehittämisen. Me olemme täsmälleen samaa mieltä siitä, että työurathan eivät millään pakkoratkaisulla kehity. Ne kehittyvät kokonaisuudella, (Ed. Tennilä: No, mitä te yritätte semmoista?) jossa toisaalta täällä opiskelun päässä tehdään toimenpiteitä, joita on kuvattu, kehitetään työelämää. Sen osalla me olemme valmiita tehostamaan toimenpiteitä. Me otimme linjauksia ja ne tullaan konkretisoimaan. Olemme valmiita käynnistämään uuden vahvemman politiikkaohjelman ja satsaamaan siihen, mutta sen lisäksi on myös hyvä katsoa niitä hallinnollisia ikärajoja, jotka vastaisivat tätä eliniän pidentymistä, koska kyllä niilläkin on merkitystä. Meillä monet terveet ihmiset pystyvät tekemään pidempää työuraa, mutta se on selvää, että jos sairastuu, silloinhan nämä ikärajat eivät koske, vaan jokainen jää työkyvyttömyyseläkkeelle silloin, kun sairastuu. Tässä suhteessa tarvitaan näitä työelämän kehittämisen ohjelmia.

Sosiaalitupon hallitus toteuttaa. Sen ylivoimaisesti suurin asia oli tämä kelamaksun poisto, mutta se ei ollut yksin työnantajille tärkeä asia. Sillähän turvataan työeläkkeiden rahoitus tulevaisuudessa. (Puhemies: Minuutti!) Sillä turvataan se, että työeläkemaksut eivät nouse niin paljon kuin nousisivat muutoin. Hallitus on kiinni tässä sosiaalitupossa, me toteutamme sen kokonaisuutena, ja toivon, että kun tätä sosiaalitupoa tuetaan, (Puhemies: Nyt on mennyt puolitoista minuuttia — minä haluan pitää tätä keskustelurytmiä yllä!) niin tuetaan myös sen kaikkia osia.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Minä olen samaa mieltä kysyjän kanssa, että kyllä se on arveluttava keino, että alle kuusikymppisiä, 59-vuotiaita, laitetaan tähän niin sanottuun putkeen. Heillä olisi vielä hyvinkin viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan vuotta hyviä työvuosia jäljellä. Näin ollen myöskin, kun he aikaisin tähän putkeen joutuvat, pääsevät, niin heidän eläkkeensä on kovin pieni. Se ei ehdi kertyä useimmillakaan riittävälle tasolle. Tämä on erittäin suuri ongelma. Meillä on totuttu Suomessa ratkomaan hyvin monenlaisia ongelmia eläkeratkaisuilla, että kun laitetaan eläkkeelle, niin ikään kuin ongelma olisi ratkaistu. Meillä on kehitettävä työelämää niin, että saamme pitempiä työuria. Se vaatii todellakin panostusta sinne työelämään, hyvin monenlaisia ratkaisuja, että ihmiset jaksavat. Mutta onneksi meillä on se tieto, että ihmiset ovat terveempiä ja työkykyisempiä ja elävät nykyisin pidempään, elikkä meillä on keski-ikä noussut, jolloinka ihmiset (Puhemies: Minuutti on kulunut!) myöskin sitten voivat työskennellä pidempään.

Arvoisa puhemies! Porvarihallituksen luonne alkaa nyt selvitä kansalaisille. Hallitus aikoo maksattaa virheellisen politiikkansa nostamalla eläkeikää. Suomalaista työelämää riivaa jo nyt jatkuva kiire, työtehtävien muutokset ja lisäykset. Työelämässä jo nykyisten ikärajojen puitteissa on vaikea selvitä terveenä eläkkeelle.

Herra pääministeri, mitä vastaatte niille ihmisille, jotka tekevät Suomessa raskasta työtä? Kolmivuorotyötä tehdään hoitoalalla, teollisuudessa ja liikenteessä. Ihmisiä on raskaissa töissä rakennuksilla, puhumattakaan palomiehistä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämän työuran pidentämisestä. Ymmärtääkseni siitä vallitsee laaja yhteisymmärrys. Työuraa pitää pidentää. (Ed. Jaakonsaari: Mutta tämähän toimii toisinpäin!) Miksi pitää pidentää? Sitä pitää pidentää sen tähden, että meillä huoltosuhde on ensi vuosikymmenellä kerta kaikkiaan muuttumassa. Ensi vuosikymmenellä meillä tulee olemaan 400 000 eläkeikäistä nykyistä enemmän ja 200 000 työikäistä nykyistä vähemmän. Pitää tehdä jotain, ja tämä pitää avoimesti sanoa. Ei tätä pidä piilottaa. Tähän tarvitaan erilaisia toimenpiteitä, joita on tehty. Jos on kyse virheiden maksamisesta, niin sanoisin, että jos jotain virheitä tässä maailmantalouden kriisissä on tapahtunut, niin kyllähän ne taisivat tapahtua ensisijaisesti tuolla Wall Streetillä, mutta valitettavasti me emme sinne pysty tätä kymmenien miljardien laskua lähettämään. Kyllä meidän suomalaisten on hoidettava omalta osaltamme tämän kustannukset, ja hallitus päätyi politiikkariihessään siihen, että me haluamme tämän talouskriisin aikana satsata tämän kriisin hoitoon niin, ettei synny massatyöttömyyttä, (Puhemies: Minuutti!) ja sitten me maksamme työnteolla sen laskua.

Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo iskeä sairaitten ja huonokuntoisten kimppuun vaikeuttamalla työttömyyseläkkeen saantia. Te puhutte työkyvyn ylläpitämisestä. Jos se auttaa, niin työkyvyttömyyseläkkeen kiristäminen on täysin tarpeeton. Nyt te pakotatte sairaat ihmiset pysymään töissä, jos työtä on tai sitten kortistossa.

Herra pääministeri! Pidättekö kiinni työkyvyttömyyseläkkeen ehtojen tiukentamisesta?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri kertoi jo, että me pidämme kiinni sosiaalitupossa sovituista asioista, ja niistä ollaan eduskuntaan jo tuomassa osa ja osaa valmistellaan meidän ministeriössämme. Kehysesityksenä on meillä rahoitukset varmistettu, ja näin ollen viemme eteenpäin niitä, mistä on kolmikantaisesti yhteisymmärrys.

Mitä sitten tulee siihen, ettei meillä sairaat pääsisi eläkkeelle, niin se ei pidä paikkaansa. Meillä on hyvät kuntoutusjärjestelmät, meillä on monenlaiset tukijärjestelmät, ja meillä on työkyvyttömyyseläkejärjestelmä, mutta ikävä kyllä viime vuosina erityisesti masennuksesta ja muista mielenterveysongelmista kärsivät ovat eläköityneet, ja toinen ryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivät. Näihin nyt on kiinnitetty tällä vaalikaudella erityinen huomio, että me saisimme parempaa hoitoa, parempia kuntoutuskäytäntöjä näissä ryhmissä, jotta voitaisiin (Puhemies: Minuutti on kulunut!) välttyä näiltä runsailta määriltä työkyvyttömyyseläkkeitä.

Arvoisa puhemies! Eläkeremontit on yleensä valmisteltu työmarkkinajärjestöjen ja eläkeyhtiöiden kanssa huolella, ja niihin on myös pyritty saamaan oppositio mukaan, sillä nämä eläkeratkaisujen toteutuksethan ulottuvat yli vaalikausien, ja nytkin tämän ratkaisun, joka politiikkariihessä tehtiin, toteutus ulottuu kolmelle vaalikaudelle tämän vaalikauden jälkeen. Tässä suhteessa hallitus on kyllä nyt toiminut täysin eri tavoin kuin aiemmin on ollut tapana. Kysynkin pääministeri Vanhaselta:

Kun te olette nyt tällä yksipuolisella ilmoituksella saanut koko työmarkkinakentän hermostumaan, niin miten te aiotte tämän umpisolmun aukaista? Jotenkinhan tästä on päästävä nyt eteenpäin.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tietysti voidaan historiaa katsoa, millä tavalla oppositiot ovat oikein olleet mukana näissä valmisteluissa. Siinä on varmaan aikamoinen kirjo.

Hallitushan pyysi viime vuoden loppupuolella järjestöjä nimenomaan tekemään ehdotuksia sellaisiksi rakenteellisiksi uudistuksiksi, jotka vahvistavat pitkällä aikavälillä meidän taloudellista kestävyyttämme. Tästä syntyi tämä sosiaalitupo, ja siihen liittyviä ratkaisuja, joissa on myös eläkepolitiikkaan liittyviä ratkaisuja. Niitä viedään eteenpäin. Niistä hallitus on jo suurimman osan antanut eduskuntaan ja tuo loputkin ja tässä suhteessa menetellyt normaalilla tavalla.

Kun asioita valmistellaan ja pohditaan yhdessä, niin ei se poista sitä, etteikö myös kolmannella osapuolella, valtiolla, olisi kohtuullista oikeutta tehdä omia ehdotuksiaan asioissa, joissa se katsoo, että on tarve toimia. Näiden hallituksen linjauksien ja kannanottojen jäljiltä on erittäin paljon isoja yksityiskohtia, jotka sitten tässä jatkovalmistelussa selviävät.

Arvoisa puhemies! Kukaan ei kiistä sitä, että kolmikannassa on kolme kantaa, ja valtiolla pitää olla oma vahva tahto. Mutta eikö olisi ollut oikein, että kun tätä sosiaalitupoa rakennettiin, jossa oli monia sellaisia asioita, jotka vääjäämättä liittyvät eläkeikään, niin tässä pöydässä olisi katsottu se kokonaisuus? Koska nyt me ajaudumme aika sekasotkuun sen suhteen, että te sanotte, että sosiaalituposta pidetään kiinni. Hyvä, se on hyvä sanansa mittainen päätös. Mutta jos näin tehdään, niin tämä teidän eläkepäätöksenne joutuu aivan naurettavaan valoon, koska ne kaksi pakettia eivät vuosien mukaan istu toisiinsa, ja tämä synnyttää ihmisissä hyvin paljon epävarmuutta.

Ettekö te, pääministeri, nyt voisi luvata, että te ikään kuin olette se sovinnollinen elementti, joka aidosti neuvottelee ja katsoo kolmikantaa, ei niin, että sanotaan, että tämä on se lopputulos, tulkaa neuvottelupöytään, vaan niin, että meidän yhteinen tavoitteemme on työurien pidentäminen ja etsitään yhdessä ne keinot? Jos sosiaalitupon välineet eivät riitä, niin rakennetaan siihen rinnalle (Puhemies: Minuutti on kulunut!) voimakas työelämän kehittämisohjelma, voimakas työnantajille tuleva kannustus pitää kiinni työntekijöistä.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Minä ihmettelen vähän nyt teidän tätä sosiaalitupokeskusteluanne. Tehän olette sanoutuneet siitä täällä irti. Ettehän te ole mukana sosiaalitupossa. Minä olin täällä kelamaksun esittelytilaisuudessa. Tehän sanouduitte irti tässä. Miksi te nyt olette sosiaalitupon kannalla, kun te ette täällä eduskunnassa ole osoittaneet siihen minkäänlaista sympatiaa? (Hälinää) Jos aikoo hyväksyä sosiaalitupon, niin se tarkoittaa kokonaisuutta. Siinä on mukana myöskin työeläkemaksut, työeläkemaksujen korotuspainetta. Sosiaalitupossa oivallisella tavalla sovittiin, että sitä lievennetään eikä anneta tuleville sukupolville liian suurta taakkaa myöskään siltä osalta.

Arvoisa puhemies! Tässä sosiaalitupossa on yksi ongelma, se, että se tulee meille palasina, ja meillä ei ole aavistustakaan siitä, miten tämä kelamaksun poisto rahoitetaan. Me emme vastusta sitä sosiaalitupon rakennelmaa sinänsä, emme edes sitä kelamaksun poistamista sinänsä, mutta me emme hyväksy sitä, että miljardilla Suomi velkaantuu lisää tämän päätöksen vuoksi, ja sitten te korotatte eläkeikää, että me saisimme kurottua umpeen näitä velkaeuroja.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämän sosiaalitupon ylivoimaisesti suurin asia on tämä järjestely, jossa kelamaksu poistetaan työnantajilta ja myös kuntatyönantajilta, tehdään sillä tilaa työeläkemaksujen korottamiselle ja sillä turvataan suomalaisten työeläkkeiden rahoitus pitkällä aikajänteellä. Tämä on ylivoimaisesti isoin osa tätä sosiaalitupoa, ja toivon kyllä hartaasti, että vaikka tämä on valtava päätös, maksaa erittäin paljon yhteiskunnalle, niin tässä voisi olla koko eduskunta mukana, jos kerran olemme sosiaalitupon kannattajia, niin kuin hallitus on.

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista kuulla, että hallitus tuntuu taas yllättäen rikastuneen, kun kuuntelee teidän puheenvuorojanne. Kun kuuntelin pääministeriä, hän ilmoitti tässä, että työeläkemaksut jatkossa voidaan maksaa valtion rahoista. Niinhän te sanoitte, että on kestävää politiikkaa se, että kun työeläkemaksuja nostetaan, niin valtio itse asiassa maksaa ne. Millä ne maksetaan? Sillä, että otetaan miljardi pois perusturvasta ja siirretään tämä tulevien sukupolvien maksettavaksi velanoton muodossa. Tämä on teidän kestävä talouslinjanne. Hallitus puhuu kauniita, mutta tekee kovia. Tänään kuulimme ministeri Hyssälän esiintyvän loistavasti tässä sarjassa. Hän vetosi työnantajiin, että kyllä pitäisi nyt pitää ikääntyvistä työntekijöistä huolta ja pidättäytyä irtisanomisista. Kysyn nyt ministeri Häkämieheltä, joka on tunnettu suorapuheisena miehenä, ministeri Häkämies:

Oletteko te antanut omistajaohjauksessa ohjeen esimerkiksi valtion sataprosenttisesti omistamalle postiyhtiö Itellalle, että se ei yt-menettelyssä irtisano näitä ikääntyviä työntekijöitä? Siellä on 400 ihmistä tässä menettelyssä parhaillaan. (Puhemies: Minuutti on nyt kulunut!) Oletteko toiminut niin kuin täällä ministeri Hyssälä sanoi vai onko vaan niin, että täällä puhutaan kauniita ja tehdään muuta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! On hyvä selventää tämä sosiaalitupo- ja kelamaksujärjestely. Työnantajilta poistetaan kelamaksu. Se tietysti heikentää Kelan rahoituspohjaa, mutta kun tämä maksu alennetaan, niin se tekee tilaa siihen, että ilman että kokonaistyövoimakustannukset nousevat, voidaan työeläkemaksuja nostaa, ja tämä turvaa työeläkkeiden rahoitusta pitkällä aikajänteellä ja hillitsee työeläkemaksujen korottumista. Siitä sitten aiheutuvan, perusturvaan liittyvän aukon täytteen valtio hankkii muulla vero- ja maksupolitiikalla, josta tullaan päättämään kehysriihessä. Ja tässä vero- ja maksupolitiikassa tulee tapahtumaan siirtymä työn kustannusten verottamisesta muihin vero- ja maksumuotoihin, jotka ovat suomalaisen työllisyyden kannalta pitkässä ajassa oikea linja, jolle ymmärtääkseni on ollut myös pitkän ajan yhteinen kannatus.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Se, että valtio on omistajana jossakin yrityksessä 100 prosenttia tai vähemmän, ei valitettavasti pidä talouskriisin vaikutuksia ulottumattomissa, vaan samalla tavalla ne yritykset ovat näissä tilanteissa mukana.

Mutta tähän kysymykseen, onko annettu ohje. On annettu ohje, että pitää pyrkiä käyttämään kaikki pehmeät keinot ennen irtisanomisia, kun sopeutetaan toimintaa. Tämä on se perusohje, jonka mukaisesti valtionyhtiöissä pyritään toimimaan niin, että noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa, mutta on ihan selvä, että tämäkin mainittu yritys Itella on joutunut tämän talouskriisin edessä sellaiseen tilanteeseen, että tiettyjä toimia on tehtävä, jotta pitkän päälle ne muut työpaikat pystyisivät säilymään.

Arvoisa herra puhemies! Varmaan kaikki ovat joskus kuulleet tämän sanonnan "antakaa heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät". Nyt alkaa syntyä sellainen kuva, että aivan oikeasti te ette tiedä, mitä te teette. Te olette ajamassa tätä yhteiskuntaa kohti tilannetta, että yhteiskuntarauha on vaarannettuna. Sekö on niin arvokas asia, että te pidätte itsepäisesti ja itsepintaisesti, herra pääministeri, kiinni asiasta, jossa te petätte eläkelupaukset, te petätte suomalaisen ihmisen tulevaisuuden? Onko asia nyt niin, että teillä ei ole mahdollisuuksia hakea oikeasti siltä tieltä ratkaisua, millä Suomi on rakennettu: yhteistyöstä, konsensuksesta, yhteistyövoimasta? Nyt te olette viemässä tätä linjaa aivan päinvastaiseen suuntaan joko tietäen tai tietämättä, mutta mikä teidän oma linjanne on? Onko teillä tahto, onko teillä halu, onko teillä oikeaa johtajuutta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Näitä uudistuksia tehdään erittäin maltillisesti hyvin pitkillä siirtymäkausilla niin, että tämäkin hallituksen kanta olisi käytännössä vuoden 2022 lopussa vasta täysimääräisesti toteutumassa niin, että siitä kenellekään yksilölle ei tule kohtuutonta rasitetta, ja se ottaa huomioon meidän suomalaisten eliniän jatkuvan pidentymisen ja vastaa omalta osaltaan siihen suureen kysymykseen, millä tavalla me tämän kymmenluvun huoltosuhteen muutokseen vastaamme, miten me korvaamme sen, että meillä siirtyy eläkkeelle valtavan paljon enemmän erityisesti suurten ikäluokkien edustajia kuin tulee nuorta työvoimaa tilalle. Tämä ongelma meillä on esillä, ja se ei poistu puhumalla. Se ongelma on ja pysyy ja siihen voidaan hakea ratkaisua kolmella tavalla: Joko ryhdytään leikkaamaan etuisuuksia tai palveluita tai korotetaan reippaasti verorasitetta tai teemme kaikki pidempää työuraa, varsinkin me, joilla siihen on mahdollisuus ja terveyttä piisaa, ja kehitämme työelämää tavalla, (Puhemies: Minuutti on jälleen kulunut!) että eliniän aikana voimme tehdä enemmän töitä.

Arvoisa puhemies! Te äsken sanoitte, että tämä ei aiheuta kenellekään kohtuuttomuuksia. Otetaan nyt yksinkertainen esimerkki: Esimerkiksi jos valitsee nykyjärjestelmän, joka on vuonna 2005 laadittu järjestelmä, ja käyttää tätä niin sanottua superkarttumaa, niin jos sitä yksinkertaisesti nostetaan teidän kaavallanne 2 vuotta, hänen tarvitsee työskennellä kolme kertaa pitempi aika, että hän saavuttaa saman kertymän. Onko se tilanne teidän mielestänne kohtuullinen vai kohtuuton?

Eli ette te tiedä itsekään oikeita vastauksia, mihin tämä johtaa, kun te teette näitä päätöksiä tai itse asiassa esityksiänne. Mutta te ette vieläkään vastaa siihen kysymykseen, oletteko te valmiita hakemaan oikeasti ja aidosti sitä ratkaisua niin, että se tapahtuu kolmikannassa. Nyt te, herra pääministeri, sanelette ja sen jälkeen alatte hakea perusteluja sille sanelulle, jonka te olette omassa mielessänne tai sitten hallituksen keskuudessa käsitelleet ja muodostaneet mielipiteenne. Eihän se ole neuvottelujärjestelmää eikä se ole järjestelmää, missä suomalainen yhteiskunta tähän saakka on toiminut. Se on isäntäpolitiikkaa, ja kysyn: Haluatteko te siihen muutosta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua tietysti häiritsee myös se, että levitetään sellaisia käsityksiä, mitkä eivät pidä paikkaansa. Esimerkiksi löydättekö te hallituksen kannanotosta jonkin kannanoton superkarttumasta? Päinvastoin, superkarttuman osalta pääministerin suulla on sanottu, kuten hallituksen neuvottelussa keskusteltiinkin, että meillä painopiste on sen puolella, että superkarttumaan ei puututtaisi, koska meidän pitää myös pyrkiä porkkanalla houkuttelemaan ihmisiä jatkamaan työelämässä. Eli älkää levittäkö sellaisia pelkoja, joille ei katetta ole.

Tietysti hallitus pyrkii valmistelemaan nämä esitykset yhteistyössä. Meillä on tälläkin hetkellä työmarkkinajärjestöjen kanssa neuvottelut, seuraava neuvottelu on sovittu ensi viikon keskiviikolle, ja pyritään löytämään ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Suomessa työurat ovat pidentyneet, ja se on ollut seurauksena maailmalla kiinnostusta herättäneestä suomalaisesta tavasta tehdä eläkepolitiikkaa, pitkäjänteisestä, yhteistyöhön perustuvasta. Nyt tämä periaate tässä rikkoutuu. Hallitusohjelman otsikko on "Kannustava ja välittävä Suomi". Se pitää nyt muuttaa, että se on "Pakottava ja vähät välittävä Suomi".

Mutta, herra puhemies, minä kysyn vielä kerran sen kysymyksen jota täällä ovat edustajat Filatov ja Korhonen kysyneet: Aiotteko te tämän yhteisesti hyväksytyn tavoitteen pohjalta — tavoite on se, että työurat pitenevät — käynnistää uudet neuvottelut, aiotteko te tehdä sen? Aiotteko te perua sen päätöksen, joka on tehty, ja käynnistää tämän tavoitteen pohjalta uudet neuvottelut, jotta sitten tämä periaate jatkaa edistyksellistä eläkepolitiikkaa voidaan toteuttaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Huomaan, että tieto leviää hyvin, koska yksi palkansaajajärjestöistä nimenomaan korosti sitä, että pitäisi puhua siitä, että on tavoite, ja sen pohjalta ryhdytään valmistelutyöhön. Tässä näemmä sanoilla pelataan. Minusta on arvokas asia se, että kaikki tämän keskustelun jälkeen selkeästi ovat tunnustaneet sen, että työuria pitää pidentää.

Minä olen ollut aika tyytyväinen siihen, että kun hallitus latasi aika kovia toimenpiteitä tänne opiskelupäähän, niin opiskelijoiden joukossa selvästikin on otettu hyvin maltillisesti tämä. He tiedostavat sen, että jollainhan pitää nämä laskut aikanaan maksaa, ja ovat valmiita työuran pidentämiseen tässä, ja myös tässä eläkeratkaisussa hallitus haluaa tehdä hyvää yhteistyötä ja minä uskon, että ratkaisut löytyvät.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Tässä, jos viedään tämä vähän suurempaan kontekstiin, olemme kyllä 1990-luvun lamasta jotain oppineet, elikkä nyt halutaan pitää työllisyyttä yllä. Me velkaannumme, se on myönnettävä. Velka on joskus maksettava, ja nyt se maksetaan sillä, että tehdään pitempiä työuria ja tehdään parempaa työelämää, mutta emme halua siihen mennä, mikä jouduttiin tekemään 1995. Silloin tulin itse eduskuntaan ja ensimmäiset työt olivat täällä leikkauksia; leikattiin lapsilisistä, poistettiin kansaneläkkeen pohjaosa, leikattiin kotihoidontuesta, leikattiin opintotuesta.

Jotta me vältymme tämän leikkauslistan, jota silloin muun muassa ed. Korhonen joutui toteuttamaan, hyväksymiseltä, niin meidän täytyy etsiä vaihtoehtoja. Silloin keinona on, että kun suomalaiset elävät pitempään, ovat parempikuntoisia, ovat työkykyisiä, niin he voisivat tehdä pitempää työuraa. Minusta se ei ole kohtuuton vaatimus silloin, kun keski-ikä nousee, kuten sanottu, ja olemme terveempiä, mikä on hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt kauniita sanoja peräkkäin tulee paljon. Kysymys on siitä, mikä on suhtautuminen siihen työntekijään ja hänen asemaansa siellä työpaikalla, työssä jaksamiseen, mutta ei se ongelma millään mekaanisilla eläkeiän nostamisilla kyllä hoidu.

Ja mitä ovat ne ratkaisut, mitä, ministeri Hyssälä, sillä puolella on tapahtumassa, jos te sanotte, että sillä puolella ollaan tekemässä ja sillä puolella tapahtuu käytännössä. Mitä konkretiaa siellä on?

Tällä hetkellä työnantajat lomauttavat ja irtisanovat. Näinhän tämä nyt menee, 60 000 yt-neuvottelua tällä hetkellä on päällä. Ikävä kyllä, todennäköisesti pitkin kevättä ne kääntyvät irtisanomisiksi. Ei siihen asiaan auta se, että eläkeikää nostetaan kahdella vuodella. Siihen asiaan auttavat aivan muut lääkkeet, ja jos niitä lääkkeitä haetaan, niin oppositio on valmis tulemaan niihin talkoisiin välittömästi ja yhdessä hallituksen kanssa. Mutta tähän asti ei ole kelvannut tämä yhteistyö, ei oikeastaan missään asiassa.

Onko teillä, ministeri Hyssälä, mitään konkreettista sillä puolella tapahtumassa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Herra puhemies! Ensin kysymykseen, onko näillä ikärajoilla vaikutusta. Kyllä niillä on. Nyt laitetaan 59-vuotiaita eläkeputkeen sen takia, että meillä on olemassa lakipykälä, joka mahdollistaa sen. Työnantajat kyselevät työpaikoilla sen ikäisiltä ja vanhemmilta, haluatteko jäädä eläkkeelle. Se on työnantajille helppo tapa. Monet lähtevät vapaaehtoisesti tähän putkeen mukaan, se takaa siitä eteenpäin eläketulon, mutta koko kansantalouden kannalta tämä ei ole hyvä.

Jos se ikäraja olisi jokin toinen, näille ei tätä tarjottaisi, joten kyllä näillä ikärajoillakin on merkitystä siinä, että aivan terveitä ihmisiä laitetaan tällaiseen putkeen, kun heillä voisi olla työuraa jäljellä vielä vuosikausia. (Välihuutoja)

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Täytyy muistaa tämä eliniän piteneminen. Silloin kun meillä eläkejärjestelmiä on tehty, se on ollut aivan toisessa mallissa. Nyt 65-vuotiailla naisilla on jäljellä olevan elinajan odote ollut 21 vuotta vuonna 2007, miehillä 16,9, ja silloin kun järjestelmiä on tehty, ne ovat olleet naisilla 13,7, miehillä 11,5, elikkä luvut ovat aivan toiset. Vuodesta 1970 lähtien joka kymmenes vuosi on 2 vuotta tullut lisää keskimääräiseen odotettavissa olevaan elinikään. Sitä on 2000-luvullakin tullut 2 vuotta ensi vuonna. Kun koko ajan meillä elinikä pitenee, niin on luonnollista, että eläkejärjestelmiä täytyy tarkastella siinä valossa, jotta rahoituksen kestävyydestä voidaan huolehtia. Nyt emme halua siirtää tuleville sukupolville liian suurta maksutaakkaa meidän eläkejärjestelmistä. Me voimme siihen vaikuttaa, ja nyt ... (Puhemies: Minuutti on kulunut!)

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Ed. Martti Korhonen otti esille lomautukset. Eläkeiän nosto ei luonnollisestikaan ratkaise lomautuskysymystä. Tässä on kyse siitä, että olemme katsoneet myös, onko ikääntyviä erityisesti lomautettu. Ministeriössä on tehty selvitys ja vieläpä rakennusteollisuudessa voidaan todeta, että lomautukset kohdistuvat kaiken ikäisiin. Hallitus pyrkii nimenomaan kouluttamaan lomautettuja ihmisiä siten, että pääsemme tämän taantuman yli.

Arvoisa puhemies! Tämäkin keskustelu nyt on osoittanut sen, minkä takia ihmiset ovat niin epävarmoja ja huolissaan omasta tulevasta eläkkeestään. Meillä on yhteiskunnassa muutenkin nyt semmoinen ilmapiiri, on paljon pelkoa ja turvattomuutta johtuen tästä vakavasta työllisyys- ja taloustilanteesta. Toteaisin näin, että vuoden 2005 eläkeratkaisua valmisteltiin 4—5 vuotta, se on kannustava, joustava, palkitseva. Ei ole mitään yhtä eläkeikää, se on 63:n ja 68 vuoden välistä, ja se on kannustava. Nyt se kysymys, herra pääministeri:

Nyt tällä toimenpiteellä hallitus on vaarantamassa lähikuukausina olevat työmarkkina- ja tulopoliittiset neuvottelut ja ratkaisut. Eikö tämä saa teillä mitään raksuttamaan päässä, jotta tulisitte vastaan ja peruisitte tämän ratkaisun ja katseltaisiin tämä (Puhemies: Minuutti on kulunut!) vuoden 2005 eläkeratkaisu muutama vuosi nyt ainakin eteenpäin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Mihin tämmöinen epävarmuuden lietsominen perustuu? Jos tämä hallituksen kanta toteutuu, niin 63 vuotta täyttävälle terveelle ihmiselle, jolla olisi ensimmäisen kerran mahdollisuus jäädä vuonna 2011 joustavasti eläkkeelle, tulee 2 kuukautta siirtymää siihen ja siitä 2 vuotta eteenpäin. Jokainen pystyy täsmälleen laskemaan sen, ei siitä synny mitään epävarmuutta. Olen kuullut jopa väitteitä siitä, että ihmiset pelkäisivät, että jos joutuu työkyvyttömäksi, niin ei pääse työkyvyttömyyseläkkeelle, (Ed. Tennilä: Sitähän kiristetään!) koska tätä eläkerajaa viedään eteenpäin. Ei tämä siihen vaikuta millään tavalla. (Eduskunnasta: Vaikuttaa!)

Arvoisa herra puhemies! Kun on kuunnellut hallitusta, niin tämä hallitushan se joutaisi eläkkeelle, vielä niukalle ja ennenaikaiselle eläkkeelle. Tämä tässä tulee aivan ensimmäisenä mieleen.

Arvoisa pääministeri, te totesitte, että silkkisolmiojupit Wall Streetillä aiheuttivat tämän. Hyvä, he ovat varmaan pääsyyllisiä. Miksi te pistätte näitten juppien synnit ja laiminlyönnit köyhän kansan ja eläkeläisten ja tulevien eläkeläisten maksettaviksi? Mitä suunnitelmia teillä on sen varalle, esimerkiksi pörssiveron säätämiseksi, esimerkiksi osakekaupan verottamiseksi, että ne henkilöt ja ne tahot, jotka ovat olleet aiheuttamassa tätä kohtuuttomuutta, osallistuvat sen maksamiseen eikä pelkästään Suomen kansa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tässä on monta puolta, miksi työuraa pitää pidentää. Se pääkysymys liittyy meidän huoltosuhteen muuttamiseen. Suuret ikäluokat lähtevät eläkkeelle, ja uusia ikäluokkia tulee paljon vähemmän työelämään. Paljon pienemmällä työvoimalla pitää pystyä järjestämään, organisoimaan ja rahoittamaan paljon suuremmat palvelut. Toivoisin, että tämä ymmärrettäisiin. Meillä on tässä iso haaste, ja se on täysin riippumaton Wall Streetistä. Mutta niitten virheiden takia, mitä maailmalla on tapahtunut, me olemme nyt talouskriisissä, ja hallitus politiikkariihessä ilmaisi halun ja valmiuden siihen, että me viemme Suomen läpi tämän kriisin mahdollisimman ehyenä. Olemme valmiit ottamaan massiivisesti velkaa, jotta ei synny massatyöttömyyttä, ei jouduta leikkauksiin ja veronkiristyksiin, mutta sitten turvataan samanaikaisesti päätöksillä, että on luottamus myös siihen, että me pystymme tästä kriisistä meille syntyvän kohtuuttoman laskun myös maksamaan jatkossa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Soinille ja kaikille muillekin vielä vähän tätä statistiikkaa. Tällä hetkellä meillä Suomessa on sataa työntekijää kohti 50 eläkeläistä tai lasta. Vuonna 2030 sataa työntekijää kohti on 75 eläkeikäistä taikka lasta. Huoltosuhteen muutos on dramaattinen. Täysin riippumatta siitä, mitä tänään tapahtuu Wall Streetillä, se muutos, ed. Soini, on valtavan suuri. Tästä syystä meidän pitää tehdä toimia, jotka edesauttavat sitä, että työiässä olevien työhön osallistumista voidaan parantaa ja rutkasti. Sellaisia hankkeita hallituksella on meneillään paljon, ja niiden toimien kautta se valtaosa siitä työpanoksen lisäyksestä yritetään saada aikaiseksi. Mutta tämän lisäksi vielä tarvitaan sen työiän — sieltä loppupäästä, työuran — pidentämistä. Se on välttämätön lisä työikäisen väen työhön osallistumisen jatkamisen ohella.

Arvoisa herra puhemies! Kumpikaan arvoisista ministereistä ei vastannut siihen, miten ne piirit, jotka ovat pelanneet tätä pörssiä ja puhaltaneet tätä kuplaa, osallistuvat näihin talkoisiin. Mitä sanottavaa siinä on teillä? Kun te aloititte, arvoisa pääministeri, tämän keskustelun, te sanoitte, että tämä sokki tuli ulkoa. No, tuli ulkoa, mutta nyt te sanotte, kun sitä hoidetaan, että te olisitte ilmeisesti ilman Wall Streetiäkin käyneet Suomen eläkeläisväestön kimppuun. Näinhän tässä olisi tietysti käynyt.

Arvoisa hallitus, missä nyt on se myönteisyys? Kokoomuskin on peukku pystyssä lehdissä, että tsemppiä. Missä se tsemppi nyt näkyy, että myönteisiin kannustuksiin ja myönteisyyden, vapaaehtoisuuden kautta? Missä se nyt näkyy?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Oikein, minusta tässä oli hyvä slogaani tälle ajalle, nyt tarvitaan tsemppiä. Näin on. Eihän tämä kohdistu nyt eläkkeellä oleviin. Nämä ratkaisut kohdistuvat meihin terveisiin, työiässä oleviin ihmisiin. (Min. Pekkarinen: Juuri Soinin iässä oleviin!) — Varsinkin ed. Soinin iässä oleviin. — Lisäksi tässä toimenpiteiden paketissa toimia suuntautuu hyvin paljon myös aivan nuorimpaan polveen, joka halutaan aikaisemmin opintielle, kaksi kolme vuotta aikaisemmin valmistumaan opinnoistaan ja maksamaan sitä laskua, joka tästä huoltosuhteen muutoksesta aiheutuu. Tässä on myös vähän tämmöisestä sukupolvikysymyksestä kyse, että saadaan oikeudenmukaisuutta myös hieman sukupolvien välille.

Ärade talman! Den faktiska pensionsåldern är i dag ungefär 60 år, vilken är lägre än den lagstadgade pensionsåldern. Man borde fästa mera uppmärksamhet vid att människorna ska orka längre i arbetslivet. En tänkbar arbetstidmodell som använts i de andra nordiska länderna är den så kallade 3 + 3-modellen, enligt vilken man arbetar tre dagar och är ledig tre dagar i stället för den nuvarande 5 + 2-modellen. Särskilt inom vårdbranschen har man kunnat minska på sjukfrånvaron eftersom man bättre hinner återhämta sig på tre dagar.

Herra puhemies! Yksi varteenotettava työaikamalli on niin sanottu 3 + 3 -malli, joka on käytössä muissa Pohjoismaissa. Tämän mallin mukaan tehdään kolme päivää työtä ja ollaan vapaana kolme päivää. Työtuntien määrä vähenee 15 prosenttia, mutta vastaavasti sairauspoissaolot ovat vähentyneet jopa 50 prosenttia, mikä tekee mallista kustannusneutraalin. Järjestelmän tavoitteena on helpottaa yhteiskunnan tahdista kärsiviä ihmisiä jaksamaan ja joustavoittaa työaikajärjestelmiä. Kysynkin, herra puhemies:

Onko hallitus perehtynyt kyseessä olevaan 3 + 3 -malliin, ja onko hallitus valmis ottamaan käyttöön uusia joustavia työaikamalleja, jotta ihmiset jaksaisivat pitempään työelämässä?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Olemme erittäin läheltä seuranneet näitä pohjoismaisia kokeiluja. Pohjoismaissahan nimenomaan työurat ovat huomattavasti pidempiä, ihmiset tekevät työtä 65:een saakka. Olemme katsoneet vuorotyömalleja, ja näitä on kehitetty myös Suomessa. Samoin olemme katsoneet niitä työpaikkoja, esimerkiksi Abloy ja Itella, jotka ovat kehittäneet uuden tyyppisiä ikämestarimalleja, joissa nimenomaan ikääntyvien työaikaa vähennetään, taukoja lisätään ja sitä kautta on saatu itse asiassa parempi ilmapiiri työympäristöön. Näitä käytäntöjä hallitus nyt lähtee levittämään. Me olemme itse asiassa Suomessa tunnetusti Euroopassa ikäjohtamisen edelläkävijämaa. Nyt nämä on saatava vaan käytäntöön kaikille työpaikoille.

Arvoisa puhemies! Olisi paljon turvallisempaa, jos oppositio ilmoittaisi, ovatko he sosiaalitupon takana vai eivät, yksiselitteisesti.

Toinen asia on sitten, että meillähän on pahasti vialla työelämä, koska eläkkeelle siirrytään näin aikaisin. Siellä työskentelyolosuhteet eivät ole kunnossa, tykytoiminta ei ole tuonut riittävästi sinne, siellä on työpaikkakiusaamista ja monta muuta, jotka vaikeuttavat työskentelyä.

Aikooko hallitus nyt kutsua työnantajat ennen kaikkea mutta myöskin työntekijäjärjestöt ja edellyttää, että tulee nollatoleranssi työpaikkakiusaamiseen ym. vastaavaan ja että työskentelyolosuhteita parannetaan, kuntoutusta ja muuta lisätään ja että työnantajilla on siitä sekä taloudellinen että muu vastuu?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Meillä on sosiaali- ja terveysministeriössä menossa aika monipuolinen toimenpidepaketti. Mehän osallistumme työfoorumiin, se on meidän, STM:n, hanke. Näin ollen siihen liittyy hyvin monenlaisia sekä kuntoutukseen liittyviä että muuhun työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Myöskin työsuojelun puolella tsemppaamme vielä enemmän, että saamme nykyistä parempaa työsuojelua. Meillä on kyllä siellä hyvä lainsäädäntö ja hyvä henkilöstö. (Ed. Skinnari: Resurssit puuttuvat!) — Resursseja on aivan riittävästi meillä ja on hyvät resurssit siellä.

Mitä tulee eläkeikään, täällä oli äskeisessä puheenvuorossa siitäkin puhe, täytyy muistaa, että meillä oli eläkeikä ennen Puron paketin uudistusta 65. Täytyy muistaa, että siinä laskettiin eläkeikää, kun siitä tehtiin joustava. (Välihuutoja vasemmalta) Kansaneläkkeessä se on 65. Minkä takia Saksassa on päätetty siirtyä 67:n ikäiseen alarajaan? (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Muissa maissa kyllä tehdään tämän suuntaisia ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Monet meistä mielellään ovat vähän pitempään töissä. Hyviä esimerkkejä on tässäkin salissa. Mutta on myöskin semmoisia ihmisiä ja ammatteja, joissa on vaikea jatkaa kovin pitkään töissä.

Onko, ministeri Hyssälä, mahdollista ammatillisten eläkeikien palauttaminen esimerkiksi palomiehille?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Kun neuvotteluprosessissa päästään eteenpäin, nämä yksityiskohdat, mitä tulee eri eläkelakeihin tai näihin eri ryhmiin, erilaisiin etuihin, mitä siellä on nyt, käydään sitten kaikki lävitse ja katsotaan, mitä näitten kanssa tehdään, mutta vielä ei ole tästä tietoa.

Arvoisa puhemies! On syytä vastata ed. Mannisen kysymykseen, että kyllä, me olemme näiden hyvin uudistusten kannalla, mitä sosiaalitupossa on sovittu. Mutta hallitus ei ole esittänyt tälle miljardin euron perusturvarahoitukselle mitään ratkaisua. Se on sijoittanut miljardi euroa pois perusturvan rahoituksesta ja kertoo, että jotain ehkä tehdään, ehkä ei tehdä. Joka tapauksessa nyt hallitus kylmän viileästi ottaa toista miljardia euroa lisää velkaa ja siirtää sen tulevien polvien vastattavaksi.

Mutta kun pääministeri puhui täällä näistä ikärajoista ja sanoi, että niillä on merkitystä, niin nyt joutuu tietysti väistämättä kysymään arvoisalta pääministeriltä. Kun lukee tuon hallituksen päätöksen, jolla te puututte ikärajoihin ja olette siirtämässä myös yli 60-vuotiaita työttömiä työmarkkinatuen varaan, niin siellä ei lue sanaakaan maatalouden eläkkeistä ja maatalouden lomitusjärjestelmästä. Siellä ihmiset lähtevät 56-vuotiaina eläkkeelle, puoliso saa oikeuden 51-vuotiaana. Ihmiset kysyvät nyt johdonmukaisuuden ja tasa-arvon perään.

Pääministeri, aiotteko esittää maatalouden lomitusjärjestelmän tarkistamista esittämällänne tavalla 65 vuoteen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Maatalousyrittäjien kohdalla on sama 63 vuoden ikäraja kuin on muissa työeläkkeissä, ja on luonnollista, että tämä koskee myös heitä. Maatalousväestön piirissä keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on hieman yli 60 vuotta. Se ei ole alhaisempi kuin muualla. Tämä oli sillä tavalla hyvä kysymys, että tämä kertoo sen, että eihän tämä raja koske pelkästään palkansaajia vaan tämä koskee monia muitakin, jotka ovat lakisääteisen vanhuuseläkkeen ikärajan piirissä. Tämä 63:n nostaminen koskee myös maatalousyrittäjiä. Maatalouslomittajilla on varmasti myös ihan sama työeläkeraja 63 vuotta.

Arvoisa puhemies! Ettei tule väärinkäsitystä: Käytin väärää termiä. Huomasin, että pääministeri meni liukkaasti sen väärän termin taakse, vaikka hyvin tiesi, mitä tarkoitin. Puhun maatalouden erityisestä eläkeoikeudesta, joka liittyy luopumiseläkkeeseen, minkä hyvin tiesitte. 56-vuotiaana pääsee maataloudessa eläkkeelle. Sanaakaan ei puhuta, jatkuuko tämä järjestelmä. Se on sataprosenttisesti valtion rahoittama. Sataprosenttisesti, ei yhtään omaa rahaa. Suomen kansa haluaa tietää teiltä, aiotteko kohdella kaikkia väestöryhmiä samalla tavalla vai onko tässä eri säännöt eri ryhmillä.

Muuttuuko tämä 56 vuotta nyt sitten 65 vuoteen? Kertokaa vihdoinkin selvä vastaus: kyllä tai ei?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Meillähän on parhaillaan valmistelussa tämä lutu-järjestelmän jatko, ja siinä yhteydessä tullaan tämä asia katsomaan. Keskeneräistä asiaa en lähde sen takia kommentoimaan sen enempää. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! On ollut hämmentävää seurata, miten vähän tämän salin oikeata ja keskiosaa kiinnostaa ihmisten arjen kannalta tärkeät kysymykset. Yhtä hämmentävää on ollut, että pääministeri ei ole kertaakaan vastannut täällä hänelle suoraan esitettyyn kysymykseen. Ehkä hallitus on vieraantunut niin paljon ihmisten arjesta, ettei tiedä, että tällä hetkellä pörssiyhtiöt ulkoistavat sekä ylisuuria osinkoja että 55+-ikäisiä työntekijöitään.

Millä ladulla hankitulla hauislihaksella hallitus aikoo varmistaa, että työnantajat pitävät 55+-ikäiset työntekijänsä töissä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensin vielä tähän maatalouden luopumiseläkkeeseen. Nykyinen järjestelmä on voimassa vuoteen 2010 asti, ja sitä ollaan uudistamassa. Mutta on selvää, että kun hallitus linjaa tämän vanhuuseläkkeen ikärajan, niin tietysti meillä on odotus se, että aikaa myöten sitten monissa erillisjärjestelmissä, joita on, myös otettaisiin tämä keskimääräisen eliniän nousu huomioon. Mutta eihän se automaattisesti tarkoita sitä, että kaikki nostettaisiin 65 vuoteen. Eihän siitä ole muissakaan ryhmissä kyse. Mutta tämän huomion, että keskimääräinen elinikä nousee, totta kai sen täytyy vaikuttaa kaikissa ryhmissä, jokaisessa erikseen huomioitavalla tavalla, pörssiyhtiöissä tai missä hyvänsä muissa yhtiöissä, eivät kai pörssiyhtiöt sen pahempia ole kuin muut yhtiöt.

Hallituksen elvytystoimilla, joilla me otamme valtion piikkiin hyvin paljon nyt rahaa, tavoite on se, että estetään massatyöttömyys. Se sama vetoomus, jonka pääministeri on sen kymmenen kertaa sanonut työnantajille, on, että vältettäisiin nyt irtisanomisia. Parempi käyttää lomautuksia, jos on pakko, jos toiminta loppuu, mutta vältettäisiin irtisanomisia mahdollisimman pitkään. Ennen muuta vetoan siihen, ettei käytetä tätä eläkeputkea. Se, että terveitä ihmisiä laitetaan tällaisella lainsäädännöllä vuosikausiksi pois työelämästä, on tämän kansantalouden kannalta huono asia. Heidät pitää pitää töissä.

Arvoisa puhemies! Me elämme nyt taloudellisesti erittäin vaikeaa aikaa, jonka seuraukset tulevat näkymään niin ihmisten elämässä kuin julkisessa taloudessa pitkälle ensi vuosikymmeniin. Käsittelyssä on sosiaalitupo ja Sata-komitean työn jatko, hallituksen linjaukset eläkeiän korottamisesta ja siihen liittyvät linjaukset työelämän laadun parantamisesta ja työssä jaksamisesta. Sen lisäksi palkkapolitiikassa tarvitaan koordinaatiota enemmän kuin pitkään aikaan.

Mitkä ovat tällä hetkellä hallituksen edellytykset viedä näitä asioita eteenpäin hyvässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa niin, että tästä vaikeasta ajasta selviämme?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tässä yhteiskunnassa tarvitaan yhteistyötä nyt hyvin paljon kaikkien eri tahojen kanssa. Hallitus on hyvin jäntevästi pitkän ajan kuluessa toiminut erityisesti palkansaajajärjestöjen tukena siinä, että saataisiin tuloneuvotteluihin palkkakoordinaatiota. Tässä ollaan menty niin pitkälle, että hallituksen puolelta on myös vedottu selvästi siihen, että minkä tyyppisten alojen pitäisi nyt aientaa neuvotteluja, jotta saataisiin riittävän pitkä linja tästä eteenpäin. Hallitus omalta puoleltaan on edelleen valmis ja halukas tätä yhteyttä rakentamaan. Me tarvitsemme nyt sellaisia kilpailukykyä pitkäjänteisesti parantavia toimia, jotka luovat uskottavuutta siihen, että suomalaisen tuotannon kilpailukyky on nyt vähän pidemmällä tähtäimellä kunnossa.

Arvoisa herra puhemies! On erittäin tärkeää, että hallitus kantaa vastuuta ja katsoo pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteena on se, että työuria pidennetään reippaasti. Haluaisin kysyä ministeri Pekkariselta ja myöskin pääministeriltä, kun on puhuttu paljon myös siitä, että nuoret, jotka valmistuvat, pääsisivät nopeammin työelämään, pääsisivät elämänsyrjään kiinni ja olisivat tämän yhteiskunnan palveluksessa:

Onko ajateltu tässä vaiheessa, vaikka valmistelu on vielä kesken, niitä keinoja, joilla esimerkiksi työnantajan olisi kannattavampaa palkata juuri valmistunut, jos työpaikka aukenee?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Varmasti kaikki tämän tyyppiset ehdotukset, niitä on tehty tässä eduskuntasalissakin, ovat niitä, mitä hallitus käy läpi tässä lähiviikkojen aikaan. Ilman muuta tarvitaan toimenpiteitä vielä kertaalleen sanoen koko ihmisen, koko sen työuran aikaan. Työikäisen väen työhön osallistumisastetta on erittäin radikaalisti lisättävä. Meillä tällä hetkellä on käytössä ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaaminen, meillä on starttirahajärjestelmä käytettävissä, meillä on nuorille, innovatiivisille yrityksille — joissa monta kertaa ne yrittäjät ovat aika nuorta väkeä, yliopistosta yleensä tai ammattikorkeakoulusta valmistumassa olevia — tällaisia omia rahoitusinstrumentteja. Kaikkien näiden tarkoituksena on vauhdittaa nimenomaan valmistuneita, niitä joko työelämään tai entistä useammin valmistuvia suoraan yrittäjiksi. Molempiin suunnataan erityisiä toimia.

Arvoisa puhemies! Kun halutaan lisätä työtä ja työntekoa yhteiskunnassa, niin yksi oleellinen ja hyvä resurssi voisivat olla ne henkilöt, jotka ovat jo jääneet eläkkeelle. Onko hallituksella suunnitelmia mahdollistaa, edesauttaa tätä esimerkiksi verotuksellisin keinoin, koska tällä hetkellähän verotus tekee sen hyvinkin helposti kannattamattomaksi? Monella olisi varmaan halua ja kapasiteettia, ei välttämättä kokopäiväisesti, mutta tällaiseen työntekoon, erilaisiin omaa ammattitaitoa ja osaamista hyödyttäviin tehtäviin.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Olemme aivan erityisesti työ- ja elinkeinoministeriössä katsoneet työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuutta siirtyä takaisin työelämään, ja siitä on Sata-komiteasta tulossa linjaukset siten, että eläke voidaan jättää lepäämään ja että nimenomaan työntekoa voidaan kannustaa. Meillä on päälle 200 000 työikäistä työkyvyttömyyseläkkeellä, ja heistä noin 30 000 olisi valmiita osittain ainakin palaamaan työelämään.

Arvoisa puhemies! Nythän on tässä pääasiassa kysymys suomalaisen lakisääteisen työeläkejärjestelmän kehittämisestä, ja täällä on tuotu esille se, kuka maksaa. Palkansaajan osuus tässä, osana tulopoliittisia ratkaisuja, tai ihan miten se halutaan sanoa, on ollut se, että joka kuukausi palkasta menee se viidesosa, noin 21 prosenttia, josta työnantaja maksaa 17 ja palkansaaja itse noin 5. Sen takia tällä palkansaajalla vakuutettuna on oikeus tietää ja oikeus olla edustettuna mukana palkansaajajärjestöjen toimesta siinä, mitä hänen eläketurvalleen tehdään. Nämä maksutulot ovat 16 miljardia olleet viime vuonnakin. Ne ovat kolmasosa valtion budjetista. Ne ovat ihan toista luokkaa, kun tietysti tärkeä kansaneläkevakuutusmaksu, (Eduskunnasta: On se tärkeä sekin!) josta tässä puhutaan, mutta jonka osuus sosiaaliturvarahoituksesta on pienempi, tämä palkansaajan potti on kaikista suurin. Sen takia palkansaajalla pitää olla oikeus tietää, mistä hän on maksanut ja millä ehdoilla hän käy töissä. (Eduskunnasta: Työnantajahan sen maksaa!) — No, se on osa palkkaa!

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Juuri näin on, ja ehkä vielä täydennykseksi, että tietysti maksussa olevista eläkkeistä suurimman osan maksavat työssä samaan aikaan olevat. Tämä koko järjestelmä perustuu tälle luottamukselle, että aina tulee riittävästi uusia työntekijöitä, on riittävästi palkkasummaa, työnantajamaksuja, joilla tämä järjestelmä pidetään käynnissä. Eli maksetut rahastot eivät riitä alkuunkaan eläkkeiden maksamiseen, vaan tämä perustuu siihen, että meillä tulee riittävästi työssä olevia myös jatkossakin. Tämäkin on yksi peruste, miksi työuraa pitää jatkaa niin, että meillä on riittävästi työssä olevia siihen kasvavaan eläkeikäisten määrään nähden.

Herra puhemies! Niin kuin täällä on jo todettu, niin nimikkeet rapisevat, välittämiset ja kannustamiset unohtuvat. Kokoomus on tehnyt itsestään työväenpuoluetta. Kemissä todettiin lauantaina, että "olemme uudenaikaista työväenliikettä". Pakkotyöliike teistä on tulossa!

Herra pääministeri, te nostatte näissä raskaissa töissä olevien eläkeikää nyt rajunlaisesti 65 ikävuoteen saakka. Siellä pitäisi rekkamiehen jaksaa istua ratissa, tehtaalle pitäisi jaksaa mennä 65-vuotiaaksi, sairaanhoitajan, perushoitajan pitäisi raataa siihen ikään saakka. Mutta on teilläkin se pehmeä kohtanne: se on pankinjohtajat. Täällä on tämä valtion tukilakiesitys pankeille, jossa on asetettu tiettyjä ehtoja, milloin pankit voivat tätä valtion tukea saada. Yksi ehto on se, että pankinjohtajien eläkeikä pitää olla ainakin 60 vuotta. Se on kuulemma kohtuullinen teidän mielestänne. Tämä on tämä asetusluonnos, joka minulla on kädessäni. Duunarin pitää 65-vuotiaaksi raataa, mutta pankinjohtajan osalta on 60 vuotta kohtuullinen ikä. (Puhemies: Minuutti kului!) Miksi tämmöinen ero teillä on tässä ajattelussa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kyllä heitä myös tämä lakisääteinen vanhuuseläkeikäraja koskee, kuten ihan kaikkia muitakin. Mutta sitten on olemassa valtava joukko näitä erilaisia sopimuksia ja muita, (Ed. Tennilä: Annatte valtion tuen!) joissa pitää saada ikärajaa nostettua myös. Tätähän todistaa myös se politiikkariihen kannanotto, jossa todetaan, että näitten erilaisten yksilöllisten ja ryhmävakuutusten osalta mahdollisimman pikaisesti nostetaan ikärajaa 60:sta ja 62:sta 65 vuoteen. Niissä ei jäädä odottamaan kahta kuukautta per vuosi vaan tehdään niin nopeasti kuin mahdollista.

Arvoisa puhemies! Minä luen teille, mitä te itse olette kirjoittanut. Tämä on valtioneuvoston asetus, ja tämä tulee juuri voimaan, heti kun tämä laki on hyväksytty. Te kirjoitatte täällä: "Eläkettä koskevaa sopimusta pidetään kohtuuttomana, jos sovittu eläkeikä on alhaisempi kuin 60 vuotta." Pankaa se viitonen tähänkin.

Mikä se on nyt tämmöinen ero, että duunarille 65, mutta teidän suosikeillenne 60 vuotta? Tässähän se näkyy, mikä linja teillä on.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä minusta oikeastaan vaan hyvin kuvaa sitä, kuinka hulluja järjestelmiä meillä on. (Naurua) Meillä on ollut mahdollisuus pankeissa tehdä tällaisia johtajasopimuksia, joissa on kohtuuttoman alhaiset rajat, ja tässä paperissa, mitä luette, siinä nyt ollaan nostamassa sitä edes jonkin verran. Mutta niin kuin sanoin, hallituksen tahto on se, että tämä yleispäätös, joka tehdään, niin kyllä sen pitää heijastua kaikkiin näihin rönsyihin, joita on.

Arvoisa herra puhemies! Olen pitänyt teitä, pääministeri, viisaana miehenä. (Naurua) Viisaana miehenä te ymmärrätte myöskin, että tämä hallituksen päätös tulee tuottamaan suuria ongelmia ja vahinkoa yhteiskunnalle. Te tunnette varmasti myöskin tämän sanonnan "viisas väistää". Ette te menetä mitään, vaikka te ilmoittaisitte, että puretaan tämä hallituksen päätös ja lähdetään puhtaalta pöydältä. Suora kysymys teille:

Mitä te omasta mielestänne menettäisitte, jos te tämmöisen ilmoituksen antaisitte?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys tästä vahingosta yhteiskunnalle. Me olemme ilmoittaneet jo tässä alkuvuonna sen, että todennäköisesti pelkästään kolmessa vuodessa joudutaan ottamaan 30 miljardia euroa lisää velkaa. (Ed. Kallis: En minä sitä kysynyt!) En tiedä, jääkö se siihen. Minä haen tätä yhteiskunnan vahinkoa vaan siinä, että me tulemme massiivisella tavalla ottamaan velkaa, jotta selviämme tästä talouskriisistä, jonka pahimmat vaiheet ovat valitettavasti vasta edessä. Vahinkoa emme halua aiheuttaa myöskään sillä, ettemme ottaisi huomioon tätä ikääntyvän yhteiskunnan ongelmaa. Meillä on eläkeikäisten määrä kasvamassa paljon enemmän kuin työmarkkinoille tulee uusia työntekijöitä. Jos me suljemme tältä silmämme, niin me ajaudumme todella vahingolliseen tilanteeseen.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sirnölle sanon, että meidän täällä salin oikealla laidalla ei tarvitse yhä uudestaan kysyä pääministeriltä ja hallitukselta, haetteko sopua palkansaajajärjestöjen kanssa myös näissä eläkeasioissa, koska tiedämme, että sopua haetaan, kuten pääministeri täälläkin kertoi.

Sen sijaan, herra pääministeri, kysyn sosiaalituposta, jota vasemmisto täällä sanoo kannattavansa ja vahvasti tukevansa ja jonka osalta se epäilee hallituksen sitoutumista, vaikka hallitus on selvästi ilmaissut sitoutumisensa järjestöjen ja hallituksen yhdessä päättämään sosiaalitupoon. Kysyn teiltä näin:

Uskotteko, että tämä sosiaalitupo pysyisi kasassa, jos sosialidemokraattien ehdotuksen mukaisesti eduskunta nyt hylkäisi siihen kokonaisuuteen liittyvän työnantajan kelamaksun poistamisen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! On selvää, että jos tämä ylivoimaisesti suurin asia, se, jolla työeläkkeiden tulevaa rahoitusta turvataan, tässä kaadetaan, niin sosiaalitupostahan on enää pieni siivu jäljellä.

Arvoisa herra puhemies! Kun näitä vastauksia tässä nyt on kuullut, niin palaan siihen ensimmäiseen puheenvuoroon, jossa sanoin, että heille pitää antaa anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät. Kyllä tästä nyt se johtopäätös tulee. Tässä on aukkoja liian paljon.

Herra pääministeri, kun te nyt liimaatte niitä hintalappuja näihin asioihin ja korostatte valtavasti tämän valtionvelan merkitystä — me kaikki tiedämme, että se on iso, sen kanssa tulee tiettyjä vaikeuksia, jotka tulevat väistämättä — onko teidän mielestänne tämän yhteiskuntarauhan järkyttäminen niin arvokas asia, että te tämän luottamuksen, johon tämä suomalainen yhteiskunta on rakentanut, vaarannatte tällä yhdellä eläkepäätöksellä? Siitähän tässä on kyse, miten tästä mennään eteenpäin, miten rakennetaan tulevaisuutta ja miten se saadaan yhdessä hoidettua, ja te ajatte nyt sitä nokkakolaria kohti.

Herra pääministeri, onko tämä yksi päätös niin arvokas, että siihen ei kannata lähteä hakemaan yhteistä, vahvasti sitoutunutta sopimusta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun edellisen kerran tämä maa velkaantui, vuonna 1995 myös te tulitte silloiseen hallitusrintamaan mukaan. Te leikkasitte opintotuesta alkaen kaikkea mahdollista, ja sen jälkeen oli valtavan pitkä nollalinjojen aika. Nyt pyritään ottamaan tästä oppia, on sitten kyse Ahon hallituksesta tai Lipposen ykköshallituksesta. Yritetään ottaa oppia tästä. Ei päästetä syntymään massatyöttömyyttä eikä myöskään tämän kriisin hintaa, laskua maksateta leikkauksilla tai korkeilla veronkorotuksilla vaan töitä tekemällä. Jos me olemme yhtä mieltä työuran pidentämisestä, niin toimitaan myös johdonmukaisesti sen suuntaisesti.

Arvoisa puhemies! Pääministeri voisi tehdä yhden lupauksen, että seuraavalla kyselytunnilla hän vastaa esitettyihin kysymyksiin. Toivoisin, että te sanoisitte, mitä te esitätte työnantajille, jotta heitä kannustettaisiin tai jotta heitä pakotettaisiin pitämään tästä ikääntyneestä työvoimasta kiinni. Mitä te panostatte työelämän hyvinvointiin? Nyt tämä on pelkkiä kauniita sanoja. Me kaikki tiedämme, että ne hyvät käytännöt, joihin ministeri Cronberg tässä viittasi, eivät leviä, jos ei ole rahaa niitä levittää, kertoa niistä ja tiedottaa niistä.

Sen lisäksi, miten te perustelette sitä, että kelamaksun poistaminen on teille sosiaalitupon tärkein ja kiireellisin asia, kun tämä järjestelmä olisi pelastunut silläkin, että olisi tehty tämä päätös? Jos olisi odotettu kelamaksun poistamisessa hieman aikaa, säästetty vuodessa miljardi euroa ja sen verran vähemmän velkaannuttu, niin me olisimme aika paljon kestävämmällä pohjalla. On muitakin keinoja (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tasapainottaa tätä yhtälöä, esimerkiksi suunnata veronkevennykset siten, että ne työllistävät oikeasti.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hallitus on käynnistänyt ison joukon sellaisia hankkeita, jotka tähtäävät nimenomaan työikäisen väen työhön osallistumisen parantamiseen ja lisääntymiseen. Sellaisista hankkeista osa on jo johtanut toimiksi, osa on jatkovalmistelussa. Valmisteluelimiä ovat Sata-komitea, joustoturvatyöryhmä, Akku-työryhmä, ja lisäksi minun ministeriöni alaisuudessa on Tykes-toiminnat, työelämän kehittämistoiminnot. Näissä kaikissa ovat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt mukana. Tämä on tapahtunut hyvässä yhteistyössä, ja hallitus toivoo, että näin voisi jatkua myöskin tulevaisuudessa. Näiden äsken lueteltujen toimien tavoitteena on vaikuttaa ylivoimaiselta, suurimmalta osaltaan sen työpanoksen lisäämiseen, jota lisäystä me välttämättä tarvitsemme.

Vielä kertaalleen: Taakse jääneen 10 vuoden aikaan työikäisen väen määrä on lisääntynyt lähes 100 000 henkilöllä, mutta edessä olevan runsaan 10 vuoden aikaan työikäisen väen määrä vähenee 200 000 ihmisellä. Muutos on maailman nopein. Meidän on pakko saada työuria pidentymään, ja se koskee myöskin vähän täällä ikääntyneemmässä päässä.