Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Nykyinen voimassa oleva kuntien kalleusluokituslaki on säädetty alun alkaen jo vuonna 1973. Lain voimassaoloa on jatkettu useita kertoja, ja käsittelyssämme on taas lakiehdotus, jolla nykyistä kalleusluokituslakia jatkettaisiin hallituksen esityksen mukaan neljällä vuodella. Hallintovaliokunta on päätynyt ehdottamaan kahta vuotta.

Arvoisa puhemies! On korostettava, että eduskunta on useaan otteeseen edellyttänyt, että hallituksen tulisi huolehtia siitä, että ryhdytään sellaisiin lainvalmistelun toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisen kokonaan. Viimeksi tällainen lausuma on hyväksytty edellisen kerran vuoden 1999 valtiopäivillä. Useista eduskunnan lausumista ja mielenilmauksista huolimatta kalleusluokituslain osalta ei ole ryhdytty toimiin, joilla tästä vanhentuneesta järjestelmästä voitaisiin luopua.

Eduskunta on edellyttänyt myös selvitystä, viimeksi vuoden 1999 valtiopäivillä. Näiden selvitysten mukaan — valtiovarainministeriö on sellaisen toimittanut vuoden 2001 lopussa — ei ole ikään kuin löytynyt sopivaa, oikeaa ajankohtaa tästä järjestelmästä luopumiseen. Tästä syystä ja käytännön realiteetit tunnustaen lakia on jouduttu lykkäämään myöhemmäksi, näin selvityksessä todetaan. Siinä katsotaan myös, että kysymys on myös taloudellisista asioista ja että tästä syystä olisi syytä kytkeä kalleusluokituksesta luopuminen yhteen laajemman sosiaalipoliittisen uudistuksen kanssa. Näin ollen voisi olla paikallaan esimerkiksi seuraavissa hallitusneuvotteluissa ottaa asia esille ja kirjata selkeästi hallitusohjelmaan.

Hallintovaliokunta uudistaa, arvoisa puhemies, aiemman kannanottonsa, että hallitus ei ole suhtautunut eduskunnan lausumaan asianmukaisella tavalla eikä ole ryhtynyt sen johdosta riittäviin toimenpiteisiin. Kalleusluokitusjärjestelmän säilyttämistä on perusteltu myös valtiontaloudellisilla syillä. Sosiaalietuuksien osalta sen on nykytasolla arvioitu merkitsevän 137:ää miljoonaa euroa, ja tästä pääosa, 118 miljoonaa euroa, tulee kansaneläkkeiden osuutena.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on ollut perustuslakivaliokunnassa lausunnolla, ja myös perustuslakivaliokunta on katsonut, että olisi syytä edelleen eduskunnan lausua selkeästi tämän asian käsittelyn yhteydessä kantansa siitä, että kalleusluokitusjärjestelmästä tulee luopua. Hallintovaliokunta on asettanut takarajaksi vuoden 2005 lopun. Tätä koskeva lausumaehdotus on siis hallintovaliokunnan mietinnössä.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on ollut käsittelyssään yksimielinen ja on, niin kuin mietinnöstä käy ilmi, suostunut puoltamaan lain voimassaoloajan jatkamista vuoden 2005 loppuun.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Valiokuntamme puheenjohtaja ed. Väistö kävi aika seikkaperäisesti läpi tämän hallintovaliokunnan mietinnön taustaa ja myöskin tuon ehdotuksen, mutta muutama näkökulma tulkoon nyt kuitenkin todetuksi.

Ensinnäkin tähän perusnäkemykseen on äärettömän helppo yhtyä. Todellakin on niin, että kuntien yleinen kalleusluokitusjärjestelmä ei vastaa tämän päivän todellisuutta ja on aikansa elänyt. Eduskunta on todella useassa eri yhteydessä tämän tosiasian noteerannut ja edellyttänyt toimenpiteitä tästä järjestelmästä luopumiseksi. Valtiovarainministeriön selvitys vuodelta 2001 myöntää tämän järjestelmän vanhentuneeksi ja toteaa aivan oikein, ettei tätä järjestelmää tule yrittää paikata panemalla paikkaa paikan päälle, vaan oikea ratkaisu on todellakin tästä järjestelmästä kokonaan luopuminen. Mutta sitten kun tämä periaate on todettu, on tullut eteen se käytännön ongelma, minkä puheenjohtaja Väistökin totesi. Todetaan, että ei ole löytynyt sopivaa ajankohtaa. Toinen syy on tietenkin se, että tästä järjestelmästä luopuminen ei valtiontaloudellisesti ole neutraali vaan se merkitsee lisää kustannuksia.

Itse kun pohdin sitä sopivaa yhteyttä, missä tätä asiaa olisi voitu tarkastella, niin alun perin ajattelin, että sellainen olisi saattanut olla valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus, mutta perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä tulin kyllä vakuuttuneeksi siitä, että oikeampi paikka on nimenomaan tämmöinen sosiaalipoliittinen kokonaistarkastelu. Pidän täällä mietinnössä esille nostettua ajatusta siitä, että tämä tarve todettaisiin nyt todellakin seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa ja sitten tämä laajempi sosiaalipoliittinen uudistus ja tästä järjestelmästä luopuminen kirjoitettaisiin hallitusohjelmaan, erittäin kannatettavana.

Huomionarvoista on myöskin se, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa kiinnitettiin huomiota tämän järjestelmän aikansa eläneisyyteen ja siihen, että se ei todellakaan vastaa myöskään perusoikeusuudistuksessa todettua kansalaisten yhdenvertaisuuden vaatimusta tänä päivänä, elikkä sieltäkin löytyy selvä ponnin tästä järjestelmästä luopumiseksi.

Myöskin hallintovaliokunnan mietintöön sisältyvä lausumaehdotus on kannatettava. Pidän perusteltuna myöskin siinä määriteltyä aikajännettä. Keskusteluissa oli esillä myöskin nopeampi aikataulu, mutta kun otetaan huomioon se, että tähän liittyy paitsi tästä yleisestä kalleusluokituksesta säätelevän lain kumoaminen myös kalleusluokituksen soveltamista tarkoittavien erityislakien läpikampaaminen, niin silloin tämä aikajänne, joka tässä on asetettu, on mielestäni perusteltu.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Kahdessa puheenvuorossa on kyllä suurin osa kerrottu. Tosiaan tämä vanha kalleusluokitushan, nykyinen järjestelmä, tämä laki, tuli voimaan vuonna 73, ja nyt tätä on aina toistuvasti sitten jatkettu. Nämä perustelut, joita tämän lain jatkamiselle on annettu, ovat kyllä kestämättömiä. Ongelmanahan tässä on se, että jos tästä kalleusluokitusjärjestelmästä luovuttaisiin, niin silloin toisen kalleusluokan alueen asukkaille jouduttaisiin maksamaan korkeampia sosiaalietuuksia, joihin muun muassa ed. Ravi viittasi, ja ennen kaikkea kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta kyllä tämä nykyinen tilanne on kestämätön.

Viittaan myös siihen, että jos ja kun ja toivottavasti tosiaan tästä nykyisestä järjestelmästä luovutaan — siitähän on myös valiokunnan yksimielisessä mietinnössä lausuma, tästä ajankohdasta — niin totta kai se nostaa julkisella puolella myös jonkin verran palkkoja juuri toisen kalleusluokan alueella ja sitä kautta tietenkin hiukan tulee kustannuksia myös kunnille. Toisaalta tätä ei voi kuitenkaan siirtää jatkuvasti eteenpäin perustellen vain näillä valtiontaloudellisilla näkökohdilla. Eli kaiken kaikkiaan uskon, että hallitusneuvotteluissa tätä asiaa käsitellään ja sinne ohjelmaan sitten kirjataan ja hyväksytään tämä asianomainen muutos.

Pertti Turtiainen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kolme hyvää puheenvuoroa ollut aikaisemmin ja nyt tässä neljäs valiokuntapuheenvuoro tavallaan tulee pidettyä.

Itse tämä asia: Tuntuu käsittämättömältä se, kun vuonna 99 tätä päätettiin jatkaa vuoteen 2003 asti, miksi ei tänä aikana ole mitään tehty tämän asiaan eteenpäinviemiseksi. Ei voi pelkästään vedota siihen, että valtiontaloudelliset syyt ovat olleet tähän syynä, koska kaiken aikaahan me kaikki tiedämme sen, että tässä nyt on muutama semmoinen aika hyvä vuosi ollut ja liikkumavaraa olisi ollut tämäkin asia hoitaa ainakin osittain.

Lähtökohtana tässä tietysti pitää nähdä tämä yhdenvertaisuus, mikä on perustuslakivaliokunnan lausuntoon liittyvä, ja se, että tämä on aikansa elänyt, mutta toisaalta pitää muistaa myös sekin, että jos lähdetään tarkkaan, sanotaan, kalleustarkasteluun valtakunnallisella tasolla, niin kyllähän Pääkaupunkiseutu erottuu varsin selkeästi tästä kokonaisuudesta, että se ei ihan näin yksiselitteinen asia ole.

Kustannusvaikutuksia, mitkä valtiontalouteen tästä kohdentuvat, jos tähän järjestelmään nyt mennään, että määritetään vain yksi kalleusluokitus, tätä 137 miljoonaa euroa, josta Kelan osuus 118 miljoonaa euroa, ei pidä ihan tarkastella pelkästään näin, vaan kyllähän tämä toisaalta sitten — viittaan työmarkkinajärjestöjen kantaan, että heillä ei ole mitään vastaan tähän asiaan liittyen — nostaa palkkoja tietysti omalta osaltaan aika laillakin ja tuntuvasti, ja sehän tuo taas verotuloja sitten kuntatalouteen osaltaan. Tämä todellinen vaikutus ei ole kansantalouden kannalta ihan näin suuri.

Hallintovaliokunnan lausuma siitä, että viimeistään vuoteen 2005 mennessä pitää siirtyä yhden kalleusluokan järjestelmään, on ihan kannatettava asia, ja se pitää hoitaa.

Pekka Ravi  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On todellakin niin, että kun aikanaan näitä kuntien kalleusluokituksia pyrittiin tarkistamaan ja kun esitettiin kunnalle epäilyksiä siitä, täyttävätkö ne ensimmäisen kalleusluokituksen kriteerit, niin muistan, että aikanaan Joensuussakin sitä erinomaisen suurella pontevuudella ryhdyttiin vastustamaan, ja taustalla olivat nimenomaan kunnallistaloudelliset syyt. Elikkä tämä kalleusluokituksen laskeminen kaikilta seurausvaikutuksiltaan saattaa olla kunnallistalouden kannalta kokonaisuutena tarkastellen jopa negatiivinen.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä on puhuttu näistä kustannuksista, niin siinä on oletettu, että kakkoskalleusluokasta kaikki siirtyvät ykköseen, eikä tässä käytännössä ole puhuttu mistään muusta kuin järjestelmästä luopumisesta. Toki olisi käytännössä poliittinen itsemurha kenenkään lähteä ehdottamaan, että siirretään kaikki ykkösestä kakkoseen, ja olemassa olevia etuja leikkaamaan. Käytännössä järjestelmästä luopuminen voi tarkoittaa useammalla tavalla toimien lakimuutoksia. Mutta kun mietitään, että eduskunta on todennut jo pitkään, kerta toisensa jälkeen, että järjestelmästä tulisi luopua, mutta yhä hyväksytään kerta toisensa jälkeen, että sitä jatketaan, niin miksi tätä esitystä ei hylätä? Sen takia tätä esitystä ei hylätä, koska se ei ole ratkaisu eikä vastaus kysymykseen, vaan ennen kaikkea järjestelmän lakkauttamiseksi on kumottava sen soveltamista tarkoittavien erityislakien säännökset. Tämä laki ei sinänsä kumoa sitä järjestelmää, vaikka tämä laki hylättäisiin, vaan nimenomaan tätä järjestelmää ja koeaikaa tulee jatkaa sen aikaa, että saadaan perusteellinen valmistelutyö tehtyä erityislakien kumoamiseksi.