Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen eduskunta on muuttanut ensiksikin perustuslakia, ja useampaan otteeseen perustuslain muutoksen jälkeen on muutettu eduskunnan työjärjestystä. Eduskunnan työjärjestys on tällä hetkellä edellä muita Euroopan unionin maita. Voidaan kysyä, miten se voi olla edellä. Haluan todeta, että kun nyt sitten perustuslakivaliokunta on tehnyt oman mietintönsä ja tehnyt myöskin oikeastaan aika rohkean poliittisen linjaratkaisun, joka tarkoittaa ... (Hälinää)

... myöskin sitä, että oppositiolla on mahdollisuus omalta osuudeltaan vaikuttaa käyttämällä ensimmäinen puheenvuoro välikysymyksen yhteydessä esimerkiksi, se on linjanmuutos mielestäni, toisaalta.

Valiokuntien kohdalla meillä on ollut hankaluuksia lähinnä valtiovarainvaliokunnassa sen johdosta, että valtiovarainvaliokunta jakaantuu eri jaostoihin. Jaostot kuuntelevat asiantuntijoita, ja näissä jaostoissa tiedetään tarkalleen asiantuntijoiden kuulemisen kautta ne asiat, missä on epäkohtia, ja yleensäkin asiat, missä on myöskin hyviä kohtia. Näin ollen jaostojen puheenjohtajat tietävät sisällöstä enemmän kuin normaalisti varsinainen valiokunta. Tämä on hyvä edistysaskel, arvoisa puhemies, tässäkin suhteessa, että jaostojen puheenjohtajat voivat tulla esittelemään oman jaostonsa esitystä, ja olen siitä iloinen.

Voin todeta tässä yhteydessä, että täällä on ollut joustavuutta tässä asiassa jo viime kaudella, mistä haluan esittää puhemiehelle ja puhemiehistölle kiitokset sen suhteen, että vaikka tätä ei ollut kirjattu työjärjestykseen, me olemme saaneet kuitenkin suorittaa tämän esittelypuheenvuoron ja sitten on myöskin voitu jaostojen puheenjohtajien osalta saada vastauspuheenvuorot asiallisesti.

Täällä on myöskin kysymyksiä sidonnaisuuksista, jotka mielestäni ovat hyviä.

Täällä tosiaankin on lisätty aika monta uutta pykälää, tuo 38 §, lausunto toiselta valiokunnalta, eli voidaan pyytää lausuntoa erityisvaliokunnasta. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Tämä eduskunta on vallattomampi kuin koskaan aiemmin, täytyy todeta. Jos olisi työjärjestyksessä mahdollista tehdä joku muutos, niin tekisin sen, mutta minulla ei ole siihen oikeutta. Nimittäin edelliset eduskunnat kyllä ovat istuneet kunnolla ja kuunnelleet esimerkiksi — sekin kuuluu edustajantyöhön — tämä eduskunta ei. Eli kurinpalautusta tulisi vaatia, mutta valitettavasti sitä ei voi työjärjestys aikaansaada. Sen sijaan nämä tulevat vaalit kylläkin voivat vaikuttaa siihen. Aikoinaan puhemies Sorsa sanoi, että jakarandatuolit saattavat heilua, ja puhemies täällä varmaan mainitsi tässä yhtenä päivänä, että istukaa niillä tuoleilla niin kauan kuin teillä on mahdollisuus. Tämä oli vain pieni välihuomautus. Itse kukin kuuluu tähän ryhmään, että tuolit saattavat heilua, mutta koetetaan istua ja kuunnella asioita.

Arvoisa puhemies! Puutun vielä tuohon Euroopan unionin lainsäädäntöön. Nämä lainsäädäntöasiat tulevat tällä hetkellä meillä erikoisvaliokuntiin käsittelyyn ja valiokunnat saavat ottaa kantaa eri esityksiin. Valtiovarainvaliokunta on voinut ottaa taloudellisesti myöskin kantaa, ja kansallisesti suuri valiokuntahan tässä tekee sitten lopulliset päätökset.

Sitten täällä oli myöskin valiokunnan saama selvitys, joka on uusi asia. Mielestäni on hyvä, että tämä voidaan ottaa keskusteltavaksi täysistunnossa, mutta siinä on vain se ongelma, että siitä ei voida tehdä päätöksiä. Tämä on vain keskusteluasia.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan Suomen perustuslaki on muuttunut. Valta on siirtynyt presidentiltä tällä hetkellä pääministerille. Valta voidaan pitää eduskunnassa, jos osataan pitää se. Erityisvaliokunnat käsittelevät lainsäädäntöä, tähän on hyvä pohja. Voisin sanoa, että vaikka annoin äsken edustajille moitteita, voi tietysti antaa itsellekin moitteita, mutta voin antaa puhemiehille kiitosta, sillä he ovat pyrkineet omilla teoillaan tekemään työjärjestyksen sellaiseksi, että eduskuntatyö Suomessa voi hyvin toimia.

Paula Kokkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Niin mielelläni kuin ottaisinkin ed. Tykkyläisen kiitoksen perustuslakivaliokunnalle, niin totean, että taisi olla kyllä jo puhemiesneuvoston alkuperäisessä esityksessä tuo oppositiolle annettava puheenvuoro.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuo, mitä ed. Tykkyläinen sanoi kiitoksista puhemiehistölle, pitänee sikäli paikkansa, että keskustelu eduskunnassa on varmasti tullut toisenlaiseksi, elävämmäksi kuin aikaisemmin, ei niin paljon pitkiä puheenvuoroja. Siinä mielessä puheenvuorojen lyhentäminen ja myöskin vastauspuheenvuorojen antamisen aktivointi on hyvä asia.

Toteaisin tästä 20 §:stä, joka on eduskunta-aloitteet eduskunnan työjärjestyksessä, että puhemiesneuvostohan on ehdottanut sitä, että talousarvioesityksen johdosta annettavat talousarvioaloitteet tulee toimittaa kymmenen päivän sisällä siitä, kun talousarvio on saapunut eduskuntaan. Alun pitäen tässä oli yksi viikko aikaa, mutta viittaan tähän Euroopan unionin työskentelyyn, Eurooppa-neuvoston työskentelyyn, siihen, että kansanedustajat hoitavat tehtäviään usein myös muualla kuin tässä talossa. Tämä on varmasti tarpeen, että tässä on vähän enemmän aikaa kuin vain yksi viikko.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Varsin hyvinhän tämä järjestelmä sinällään on toiminut valiokuntien työn ja esittelyn osalta, mutta kun täällä puhuttiin oppositioedustajien puheenvuoroista huolehtimisesta, niin kiinnitän huomion kyllä toiseen asiaan, ja se on se, että meillä se on varsin hyvin turvattu. Meillähän monista demokratioista poiketen oppositiolla voi olla hyvinkin tärkeä valiokunnan puheenjohtajan paikka ja itse asiassa puheenjohtaja esittelee siis hallituspuolueiden esimerkiksi budjetin yhteydessä tekemät sopimukset tai hallituspuolueiden lain sisältöön tekemät olennaiset muutokset. Tämä on aika erikoinen asia. En tässä niinkään pelkää, että opposition edustaja puheenjohtajana saa tästä hirveästi ansiotonta arvonnousua. Myöskin toinen puoli on se, että voi olla hänelle raskasta ja kohtuutonta suorittaa hallituspuolueiden puolesta tämä tehtävä.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäen puheenvuoron johdosta haluaisin todeta, että hän kiinnitti kyllä mielestäni ihan oikeaan asiaan huomiota, että parlamentaarisesti me olemme jakaneet puheenjohtajien paikkoja. Voin sanoa, että osittain on onnistuttu siinä suhteessa, kun valiokuntien puheenjohtajat esittelevät esityksiä, mitä valiokunnissa tehdään; se on ollut asianmukaista. Eli esittelynhän täytyy tapahtua tasapuolisesti ja todeta vastalauseet. Mutta on myöskin todettava tämä puoli, että siinä yhteydessä ei pitäisi valiokuntien puheenjohtajien mennä sellaiseen tilanteeseen, että he alkavat pitää poliittisia puheenvuoroja. Tämä olkoon ohjeeksi valiokuntien puheenjohtajille.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! On tervehdittävä tyydytyksellä tätä uudistusta, joka antaa oppositiolle paremmat mahdollisuudet tässä salissa debatointiin ja puhumiseen. Olen itse ollut nyt kahdeksan vuotta oppositiossa. Muuta kokemusta minulla ei eduskuntatyöstä ole, ja on tuntunut aika kummalliselta se, että tähän meidän parlamentarismiimme ei sisälly vahvempana opposition mahdollisuus toimia täällä salissa.

Esimerkiksi kyselytunneilla on etukäteen lavastettuja kysymyksiä, joissa hallituksen oma tai ministerin oma edustaja kysyy omalta ministeriltään, ja esimerkiksi televisioidulla kyselytunnilla tämä vaikuttaa aika kummalliselta katsojien keskuudessa ja saa aikaan kummallisia muotoja ja kysymyksen, eikö oppositiolla ole siellä sitten mahdollisuutta aina esiintyä. Kyllä on, mutta ne ovat rajalliset, ja kaikin tavoin näitä täytyy tietenkin vahvistaa. Mehän emme tiedä, kuka täällä kuukauden päästä on oppositiossa ja kuka hallituksessa, niin että tämä on kaikkien etu, että meillä on toimiva oppositio tässä maassa.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Ed. Hyssälä on siinä oikeassa, että oppositiolle pitää antaa arvo, mutta kyllä ed. Hyssälä nyt vähän liioittelee. Useimmiten kyselytunnit alkavat sillä, että ed. Pekkarinen, niin kuin lehdet kertovat, terrierinä alkaa käydä hallituksen kimppuun. Mutta on ollut poikkeuksia kieltämättä, ed. Hyssälä.

Puheenvuoroni, puhemies, halusin kuitenkin keskittää lähinnä siihen, että niiden 24 vuoden aikana, kun olen ollut mukana eduskunnan työssä ja sitä seurannut, eduskunnan työskentely, nimenomaan täysistunnot, ovat menneet erittäin hyvään suuntaan. Me noudatamme aika pitkälle esimerkiksi Euroopan neuvostossa käytännössä olevaa puheaikarajoitusta.

Itse asiassa me voisimme vieläkin mennä vähän lyhyempiin puheaikoihin, esimerkiksi normaali puheenvuoro 7 minuuttia korkeintaan, ja ohjeellisuuden sijaan voitaisiin pitää kiinni siitä, että se on myöskin määräaika. Mutta on ehkä sitten tulevan eduskunnan asia päättää siitä. Mutta kuten totesin, hyvään suuntaan on menty, vielä parempaan suuntaan voidaan mennä, vielä mielekkäämmäksi ja mielenkiintoisemmaksi nämä täysistuntokeskustelut voidaan saada.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Uudistusta ja mietintöä voitaneen pitää erinomaisen hyvänä ja onnistuneena. Mutta se, mitä ed. Hyssälä ansiokkaassa puheenvuorossaan totesi, oli vähän ennenaikaista ja jälkijättöistä periaatteessa taaksepäin katsoen. Keskusta on nyt ollut oppositiossa, mutta kun maailma tulee muuttumaan vaalien jälkeen niin, että sosialidemokraatit ovat oppositiossa, niin turhan paljon ehkä kannetaan huolta opposition mahdollisuuksista ja esiintymisvalmiuksista. Kyllä se työ tekijäänsä neuvoo siihen nähden, että olipa oppositiossa ketä tahansa, niin keskusta pärjää varsinkin silloin kun se on hallituksessa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hyssälän puheenvuoroon viitaten haluaisin todeta, että opposition puheenvuorot ovat tietysti riippuvaisia opposition vahvuudestakin, ja kyllä ed. Elo antoi tunnustusta ed. Pekkariselle ja hänen aktiivisuudelleen.

Mutta jos viime televisioituun kyselytuntiin halusitte viitata, niin kyllähän siellä lähinnä ed. Laakso edusti toisen tyyppistä näkökulmaa kuin valtioneuvosto suhteessa Irakiin. Muutenhan oli aika hiljainen hyväksyntä tällaiselle Yhdysvaltain politiikkaa myötäilevälle linjalle.

Mitä tulee tankkialus Stemnitsaan, siinä kai jakautuivat puheenvuorot niin, että oli kaksi oppositiosta ja kaksi hallituspuolueista. Stemnitsa tunnetusti seilaa onnella, ja on pelattu venäläistä rulettia, etenkin kuin on vain yksi jäänsärkijä tällaisen tankkialuksen saattajana ja tekemässä väylää. Eli tässä mielessä nämä nyt eivät ole sellaisia asioita, että niihin kannanotto kulkisi aina ikään kuin sen mukaan, onko hallitusryhmässä vai ei. Stemnitsan kohdalla huolihan on aika tavalla jakamaton. Kysymys on siitä, kuka tekee ja mitä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni kansanedustajan puheoikeutta ei missään nimessä tule rajoittaa, korkeintaan voi terävöittää, kuten ed. Elo sanoi. En muista, oliko se Goethe vai Voltaire, joka sanoi: "Anteeksi, että kirjoitan pitkästi, koska ei ole aikaa kirjoittaa lyhyesti." Eli varmasti me kaikki tiedämme, miten tässä talossa haluamme toimia, ja voimme valita sanamme myös lyhyesti.

En voi olla vastaamatta ed. Hyssälälle. Hän puuttui tärkeään asiaan tässä kyselytuntiasiassa. Kyselytunti on mielestäni tärkeä opposition työskentelyväline. Mutta kaiken kaikkiaan nyt, kun on laajennettu puhemiesten oikeutta antaa puheenvuoroja kansanedustajille, tulee jatkossa edelleen kiinnittää erittäin paljon huomiota siihen, että kaikki kansanedustajat eri puolueista saavat tasapuolisesti käyttää puheenvuoroja.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Tiusaselle toteaisin, että sehän se katsojia on hämmentänytkin, kun oppositiopuheenvuoroja käytetään hallituksen sisältä. Täällähän on tapahtunut monta kertaa niin, että puhuja on puhunut tuolla 10—15 minuuttia kansaneläkkeen pohjaosan leikkausta vastaan ja sen jälkeen tullut saliin ja äänestänyt leikkauksen puolesta. Tämmöiset tapauksethan ovat omiaan hämmentämään katsojia, koska näinhän silloin hämärtyy tämä opposition ja hallituksen välinen raja, ja juuri näin ed. Laaksohan edusti oppositiota tässä kysymyksessä, mihin viitattiin, tässä Irak-kysymyksessä. Toivoisi tietenkin, että olisi selkeää myös, että hallitus tukee hallitusta ja oppositio on oppositio, mutta nythän se on ollut hurlumhei erityisesti näissä sosiaaliturvan leikkauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin ed. Hyssälälle todeta, että on toki niinkin, että täällä on puhuttu pohjaosan leikkausta vastaan ja on myöskin äänestetty sitä vastaan myös hallituspuolueiden sisältä, (Ed. Hyssälä: Vielä pahempaa!) joten tämä ei ole yleispätevä sääntö, minkä sanoitte, vaan on löytynyt myöskin toisin äänestäneitä.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä käsitellään asiaa, joka ei kosketa tätä muutosehdotusta, eli kyselytunnit eivät kuulu tällä hetkellä tähän muutosehdotukseen.

Totean myöskin sen, arvoisa puhemies, että puhemies jakaa yleensäkin puheenvuorot kyselytunneilla. Tämä on tällä hetkellä työjärjestyksen käytäntö.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn täällä niihin ajatuksiin, että valtiopäiville valitun kansanedustajan puheoikeuden tulee olla rajoittamaton. Edustaja itse harkitsee puheensa pituuden sen mukaan kuin ajattelee asioitten tulevan esille ja tehokkaimmin vaikuttavan. Puhemies oman tehtävänsä kohdalta päättää, eteneekö puhe asiassa. Tältä osin nykyinen käytäntö on minusta kaikin puolin erinomaisen hyvä.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Hyssälä pohditutti asiaa näin, että parlamentaarinen debatti on ainoastaan opposition ja hallituksen välistä. Todellisuudessa perustuslain mukaan meidän kansanedustajien tulee toimissamme noudattaa oikeutta ja totuutta. Olemme tietysti monta kertaa siinä tilanteessa, että myöskin hallituspuolueiden kansanedustajat osallistuvat debattiin debatoiden. Toivottavasti ed. Hyssälä ei halua tätä puolta rajoittaa.

Kun kysytään, voiko kansanedustajan puheoikeutta, puheen pituutta, lyhentää tai pidentää, niin Suomihan on poikkeuksellinen maa maailman maiden joukossa. Muistaakseni on puoli tusinaa maita, joissa kansanedustajien puheaikaa ei ole rajoitettu parlamenteissa. Kaikki muut ovat pieniä maita: Liechtenstein, muistaakseni Saint Vincent ja Grenadiinit ja taitaa olla Keski-Amerikan joitain tasavaltoja, joissa tämä tilanne on. Tämä on tietysti oma arvonsa sinänsä, että Suomessa on sallittu kansanedustajille tavallaan rajoittamaton puheoikeus, niin kauan kuin pysyvät asiassa. Ehkä siitä kannattaa pitää periaatteessa kiinni. Käytännössä kuitenkin on pyrittävä lyhyisiin puheenvuoroihin.

Arvoisa puhemies! Viimeinen huomio liittyy tasapuolisuusvaatimukseen. Nyt on tilanne sen kaltainen, että useimmiten kyselytunneilla, jotka ovat niitä herkimpiä tilanteita, joissa me debattia käymme, puhemiehistö kyllä noudattaa jatkuvasti sitä linjaa, että oppositiota suositaan, mikä on ihan oikeinkin, on ihan ymmärrettävää, että oppositiota suositaan, ja sen jälkeen ollaan tasapuolisia suhteessa eri poliittisiin ryhmiin nähden. Mutta tämä ei ole tasapuolista suhteessa kansanedustajiin nähden, koska jatkuvasti on se tilanne, että suurissa puolueissa, ennen kaikkea varmasti kokoomuksessa ja sosialidemokraateissa, me kansanedustajat koemme sen, että me emme ole tasavertaisessa asemassa pienempien ryhmien kansanedustajiin nähden, koska puhemiehistö haluaa ikään kuin rakentaa niin päin, että eri poliittiset ryhmät saavat äänensä kuuluviin. Tässä suhteessa kaivattaisiin kyllä tavallaan uuden tyyppistä arviota. Me olemme kuitenkin yksi kahdestasadasta jokainen ja siinä suhteessa tasavertaisuuden täytyisi tarkoittaa myöskin sitä, että suurimpien puolueiden kansanedustajat saavat täällä myöskin äänensä kuuluviin.

Martti Tiuri /kok:

Arvoisa puhemies! Puheajan rajoittaminen ei tarkoita puheoikeuden rajoittamista, koska sen jälkeen voi pyytää uuden puheenvuoron ja saa sen. Minusta on hieman kohtuutonta muita kansanedustajia kohtaan, jos jotkut käyttävät hyvin pitkiä puheenvuoroja. Siitä syystä minusta tuo puheajan rajoitus voisi olla ihan järkevää säännöllisesti.

Toinen asia on se, että esimerkiksi Euroopan neuvostossa, kun puheenvuoroja on pyydetty etukäteen, ne on jaettu sitten sen mukaan, että eri puolueryhmien edustajat saavat vuoron perään puheenvuoron niin, että alku ei ole pelkästään yhden ryhmän esitys. Tämäkin voisi tulevaisuudessa olla järkevää myös Suomessa.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tällä neljän vuoden kokemuksella suurin piirtein sanoisin, että oma näkemykseni kyllä on, että vaikkei nyt suorastaan rajoiteta puheita, niin kyllä itsekritiikkiä pitäisi käydä jokaisen eduskunnan aina tykönään ja ajatella sillä tavalla, että jos ei kymmenessä minuutissa nyt keskimäärin voi jotakin sanoa, mitä ajattelee, niin kyllä silloin kannattaa lähteä siitä, että pyytää uuden puheenvuoron, se on niin kuin maksimipituus. Silloin, jos puhutaan elävästä kanssakäymisestä puheenvuorojen pitämisessä ja eduskunnan debateissa ja yleensä keskusteluissa, mitä useampi näkökulma tulee esiin, se on sitä parempaa eikä niin, että mahdollisimman pitkään itse kukin puhuisi.

Sillä tavalla kyselytunnin osalta toivoisi, että myöskin nämä, jotka eka kertaa ovat eduskunnassa, en tarkoita itseäni, vaan monia muita, saisivat puheenvuoroja. On ymmärrettävää, että aina ryhmien puheenjohtajat saavat nämä automaattisesti, niin kuin pitääkin saada, mutta joskus toivoisi semmoista enemmän hajautettua vielä. Ehkä siinä tulisi vähän vilkkaampaa näkökulmaa ja ajatustenvaihtoa.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Kun Ed. Hyssälä kauhistelee sitä, että hallituspuolueiden edustajat käyttävät erisuuntaisia puheenvuoroja, minä kyllä kauhistelisin sitä sosialidemokraattia, joka kaikessa yhtyisi siihen, mitä kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja ed. Zyskowicz täällä puhuu. Hän ei olisi seuraavan eduskunnan jäsen, ei ainakaan sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän jäsenenä. Toivoisin, että ed. Hyssälä ottaisi tämän huomioon.

Meillä on varsin erikoinen hallituskoalitio. Meidän koko poliittinen järjestelmämme on varsin erikoinen, eikä se, ed. Hyssälä, sillä välttämättä muutu, että keskusta tulisi suurimmaksi puolueeksi. Silti säilyisi aina se, että erilaisia koalitioita jouduttaisiin muodostamaan. Kyllä minä puolustan sitä, että kansanedustajilla on oikeus omaan näkemykseensä täällä, eikä ed. Hyssälä voi myöskään määrätä sitä, miten kansanedustajat äänestävät.

Puhemies! Mitä vielä tulee puheoikeuden rajoitukseen, ed. Tiuri selvitti täällä Euroopan neuvoston käytäntöä. Sanoisin, että kun Euroopan neuvostossa viidessä minuutissa me joudumme puhumaan kaiken sen, mitä haluamme sanoa, niin yleensä se viisi minuuttia riittää. Niin kuin ed. Tiuri totesi, Suomessahan on sitten vielä se mahdollisuus, että pyydetään aina uudelleen puheenvuoro sen jälkeen, mitä monet täällä myös käyttävät. Kyllä edelleen pyytäisin tulevaisuudessa miettimään sitä, miten pitkälle tässä mentäisiin. Olisin itse suoranaisen rajaamisen kannalla noin viiteen minuuttiin.

Esko Helle /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Elon puheenvuoron jatkoksi totean, että kun meillä valmisteltiin nykyistä perustuslakia, sekä Nikulan komiteassa että myös perustuslakivaliokunnassa keskusteltiin kohtuullisen pitkään siitä, sallitaanko vapaa puheoikeus edelleen Suomen eduskunnassa. Se on nyt, tulkoon muistutukseksi sanottua, perustuslain 31 §:n 1 momentissa, jossa sanotaan, että kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä, mutta sittenhän siinä 2 momentissa edellytetään vakaata käytöstä jne. ja siinä suhteessa tätä harkintaa ehkä joskus tarvittaisiin vähän enemmän. Mutta olen sitä mieltä, että vapaasta puheoikeudesta kuitenkin, siitä huolimatta että se on poikkeus kansainvälisesti tai siksi juuri, kannattaa pitää kiinni, mutta tulee käyttää sitä niin, että arvokkuus ja asiallisuus säilyvät.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kunnioittamalleni ed. Elolle toteaisin, että sehän se juuri on ihmetyttänyt tässä, että niitä irtiottojen tarpeita on niin paljon hallituksen sisällä ja se näkyy täällä eduskuntatyöskentelyssä. Ymmärrän, että äärioikeistolla ja äärivasemmistolla on todella ollut vaikea olla nämä kahdeksan vuotta. Kun kentällä puhutaan toista, täällä tehdään toista, puhujakorokkeella puhutaan toista, äänestetään toista, niin tämä on ollut omiaan hämärtämään äänestäjien luottamusta ja äänestäjien mahdollisuutta seurata edustajansa toimintaa. On aivan selkeää, että kun me olemme tilaisuudessa kentällä, niin hallituspuolueiden puhujat puhuvat ihan toista kuin sitten täällä tekevät. Tämä tietysti on ollut ikävää, mutta tämä on mahdollista korjata muutaman viikon päästä vaaleissa.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan työjärjestys ja toimintatavat ovat kyllä varsin paljon viime kausien aikana kehittyneet. Mielestäni se elävöittäminen, jota puhemiesneuvosto on halunnut muutosehdotuksilla saada aikaan, on paljolti toteutunut. Aiemmat suulliset kyselytunnit ovat minusta erityisesti kehittyneet paljon parempaan suuntaan. Eräs ongelma, johon tässäkin on kiinnitetty huomiota, on tietysti se, miten tasapuolisuus edustajien ja eri eduskuntaryhmien välillä sitten toteutuu. Mielestäni siinä on yksi sellainen pulma, joka joissakin asioissa tulee esille, nimittäin että valtioneuvoston jäseniä on hyvin useita sitten vastaamassa peräkanaa, jolloin tavallaan keskustelu ja erityisesti jännite, jos ja kun sitä oppositio vastaan hallitus -asetelmaa joissakin asioissa on, häviää, ja se on yksi sellainen asia, johon käytännön istunnon johtaminen ja puhemiehen toiminta voivat tietysti vaikuttaa.

Aikanaan vuoden 95 vaalien jälkeen, kun muodostettiin Lipposen ensimmäinen hallitus, erittäin laajaa pohjaahan vasemmalta oikealle perusteltiin sillä, että oli korkea työttömyys ja piti työttömyys saada puolitettua. Katsottiin, että oli oikeutus tämän laajuiselle hallituspohjalle. Mielestäni se ei Lipposen nykyisen hallituksen aikana enää sillä tavoin ole ollut perusteltua ja (Puhemies koputtaa) siinä on kyllä tapahtunut hämärtymistä hallitus vastaan oppositio -asetelman osalta.

Matti Vähänäkki /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Nurmi ehti jo lähteä pois. Hän aprikoi, oliko Goethe sanonut vai joku muu sen, että jos ei ole riittävästi aikaa, niin tulee kirjoittaa pitkä kirje, koska lyhyeen kirjeeseen samojen asioiden sisällyttäminen vie kosolti aikaa. Goethe todella Schillerille kirjoitti tällaisen pitkän kirjeen "ajanpuutteessa".

Sitten olisin kyselytuntiin puuttunut, kun täällä joku opposition edustaja, en muista kuka, totesi, että käytetään hyväksi ministereitä siten hallituspuolueissa, että kerrotaan, mitä aikoo kysyä, jo hyvissä ajoin ministerille. Se on luovuttamaton oikeus nimenomaan hallituspuolueille, ja toivon mukaan keskustakin nyt yrittää parhaansa, että pääsisi siihen onnelliseen asemaan, että saa ministeriltä kunnollisen vastauksen kunnolliseen kysymykseen, jonka on tehnyt. Ans kattoo!