Leena Rauhala /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys on työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n muuttamisesta. Perusteluksi tässä esitän vain, että pitkäaikaistyöttömistä miltei 60 prosenttia elää peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Tämän taso on kuitenkin niin matala, että se ei anna minimitoimeentuloa noin 37 prosentille pitkäaikaistyöttömistä. Siksi siitä seuraa sitten se, että he joutuvat hakemaan toimeentulon täydennystä viimesijaisesta tuesta eli kunnan toimeentulotuesta. Tämä on se ydinajatus, minkä vuoksi tätä lakialoitetta olen lähtenyt tekemään.

Siis pitkäaikaistyöttömät muodostavat miltei puolet kaikista toimeentulotuen saajista. Tämä tilanne ei ole tyydyttävä työttömien eikä sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Jos tällaista korotusta lähdettäisiin tekemään näinkin pienellä määrällä, siitä seuraisi, että voitaisiin lievittää kuntien sosiaalitoimen työpaineita ja siirtää heidän työpanostaan hakemuskäsittelystä kuntouttavaan työhön ja siihen, mitä osaamista heillä erityisesti on, eli ennalta ehkäisevään sosiaalityöhön. Näin näkisin, että voitaisiin luoda todella tälle sosiaalityön ydinalueelle, aktiiviselle sosiaalityölle, tilaa kuntoutumiseen ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Sosiaalityöntekijät voisivat tehdä sitä työtä, mikä tänä päivänä on sosiaalityön haaste ja tarve. Tietysti näen, että tässä ennen kaikkea on kysymys näistä hyvin pienituloisista ja heidän asemansa ja arvonsa nostamisesta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Perustelut on ihan ok, kysymyshän on vain julkisen talouden käytössä olevien varallisuuksien järkevästä ohjaamisesta tähän tarpeeseen, kun joka tapauksessa tämänkin verran rahaa näille tämän työttömyysturvan tarpeessa oleville ohjautuu.

Arvoisa puhemies! Tämä on niin pieni askel, että tämä ei sitä ongelmaa ratkaise. Eli tässä täytyisi tehdä semmoinen perusremontti niin, että se tavoite, jonka ed. Rauhala juuri julkitoi, toteutuisi. Nyt se ei toteudu, jos tämä toteutuu.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rauhalan nostaman aloitteen kautta tämä ongelma peruspäivärahan riittämättömyydestä on käytännön tosiasia olemassa. Mutta kun sain puheenvuoron nyt ed. Pulliaisen puheenvuoron jälkeen, niin toivon, että ed. Pulliainen ei vielä poistu, koska esitän tässä todellisen pommin perästä.

Mielestäni tämä asia turhauttaa ihmisiä, kun he joutuvat olemaan peruspäivärahalla, joka ei riitä. Mutta miksi, kun valiokunta tätä käsittelee ja pui ja katsoo, ei voitaisi tehdä niin, että jos ihminen saa peruspäivärahaa, niin hän voisi — aivan kuin on mahdollista tämmöinen luontaiselinkeinojen harjoittaminen, kuten nyt tulee mieleen tämä käpyjen keruu, marjojen poiminta, muurahaisten munittaminen ja muut, mitkä ovat tämmöisiä verottomia toimeentulomahdollisuuksia — tämä peruspäivärahalla oleva ihminen voisi tehdä kansalaisille tämmöistä sosiaalista työtä, auttaa kodinhoidossa, siivouksessa, kaikessa muussa, mitä voisi olla olemassa, ja tämä voitaisiin tehdä verotta ja sosiaaliturvamaksutta jne. Tämä pieni ihminen, joka tätä peruspäivärahaa saisi, voisi tehdä oma-aloitteisesti, omatoimisesti, verotonta työtä, ja se kannustaisi hänet parempaan elämään myöskin sen jälkeen, kun tämä päivärahakausi joskus päättyy. Luulen, että tähän asiaan antaa vastauksen ed. Pulliainen siitä, olisiko tämä yleensäkään mahdollista.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rauhalan lakialoite on sinänsä kannatettava. Ennen pitkää työttömyysturvan tasoa on välttämättä korotettava. Kun tällä hetkellä on selvästi nähtävissä, että hallituksen tavoittelema 100 000 työpaikan lisäys ei toteudu, vaan siitä edelleen etäydytään, on väistämättä selvä tosiasia, että työttömien määrä säilyy korkealla, entistä useammat tippuvat ansiosidonnaiselta päivärahalta. Kysymys on käytännössä hyvin pitkälle kustannusten jaosta toisaalta valtion ja kuntien välillä, mihin täällä aikaisemmin jo viitattiinkin, eli suuri osa toimeentulovajauksesta haetaan kunnilta toimeentulotukena. Työttömyysturvan perustason korottaminen muuttaisi samalla kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa oikeudenmukaisempaan suuntaan ja madaltaisi jonkin verran sitä aukkoa, mikä kuntataloudessa tällä hetkellä alijäämän osalta on.

Kun sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on käytännössä saman sisältöinen aloite, jonka ensimmäinen allekirjoittaja on ed. Mustajärvi ja joka on vasemmistoliiton ryhmäaloitteena tehty, suuruudeltaan tosin 1,7 euroa päivässä eli hivenen suurempi, niin toivon, että ne, jotka ovat valmiita kannattamaan tätä, yhtyvät myös siihen ed. Mustajärven aloitteeseen ja se saadaan tähän saliin takaisin valiokunnan esityksenä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä sama asia oli viime joulun alla budjetin yhteydessä keskustelussa. Silloinhan oli laskettu, jotta jos 1,35 eurolla nostettaisiin tätä peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, silloin päästäisiin näihin samoihin ajatuksiin, mitä tässä aloitteessa on nyt esitetty, mikä tarkoittaisi sitä, jotta merkittävä osa toimeentulotukiasiakkaista voisi saada toimeentulonsa tästä ensisijaisesta tuesta. Tämä on nimittäin tässä tapauksessa niille ihmisille, jotka ovat työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla, ensisijainen toimeentulon tukimuoto. Tämä viimesijainen soskun luukku jäisi niiltä ihmisiltä pois. Sen takia minusta, onpa se sitten 1,35 tai 1,50 tai 1,70, valiokunnan pitää käydä se läpi ja tehdä semmoinen ratkaisu siitä, jotta tämä korjattaisiin. Ymmärsin sillä tavalla, että siellä on vakavaa keskustelua käyty jo viime joulun alla ja nyt yhä tiiviimmin siinä mielessä, koska siellä on tietyn tyyppinen ajattelu ollut ilmassa, että tämä viedään läpi kuitenkin. Toivon mukaan nyt sitten löytyy hallituspuolueista siinä riittävästi pontta ja ryhtiä.

Ed. Seppo Lahtela esitti ajatuksen siitä, eivätkö voisi tämmöistä hyväntekeväisyyttä ja vähäistä työtä tehdä myös nämä ihmiset, jotka ovat tähän työttömyyden ahdinkoon pudonneet. Itse olen samaa mieltä. Olen hiljattain tehnyt siitä kyselyjä, ja nyt myös lakialoite on minulla valmisteilla. On nimittäin ihan täysin pöljä homma, jotta tuossa joulun alla, kun ihmiset olivat sukkia myymässä joulumyyjäisissä, työttömät ihmiset, niin sitten joutuvat siitä ahdinkoon. Nyt sitten hätistellään heitä, jotta pitää tehdä selvityksiä, monetko sukat myytiin, että sitten vähennetään puolet siitä peruspäivärahan määrästä, ja se ei ainakaan kannusta.

Lopetan juuri. — Sen takia minusta pitäisi olla niin, että vähäiset tulot eivät vaikuta tähän työttömyysturvaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtela penäsi sitä, mitenkä tämä homma voitaisiin hoitaa. Vuoden 87 eduskunnassa täällä oli kaikista eduskuntaryhmistä koostuva perustuloryhmä idealla siirrytään yhden luukun periaatteeseen. Kaikki muut eduskuntaryhmät paitsi demarit hyväksyivät tämän ratkaisun, myöskin kokoomus hyväksyi silloin tämän ratkaisun. Silloin oli Maija Perho kokoomuksen edustajana tässä ryhmässä. Tänä päivänä este on demarit, aivan niin kuin oli vuosien 87—91 eduskunnassa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Jos uusia työpaikkoja Suomeen ei pystytä synnyttämään niin, että ihmiset työllistyisivät, siinä tapauksessa on ehdottoman tärkeää, että eduskunta ei unohda pitkäaikaistyöttömiä, eli siinä tapauksessa pitää sitten perehtyä tähän ed. Rauhalan aloitteen sisältöön ja ehkä jopa kannattaa sitä. Mutta perusremonttia tarvitaan, aivan kuten ed. Pulliainen aiemmin totesi.

Olen ed. Esa Lahtelan kanssa ihan samaa mieltä, että vähäiset tulot eivät saisi vaikuttaa työttömyysturvaan. Pitäisi pystyä käymään jonkin verran töissä ilman, että menettää sitä toimeentulotukea.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen lähti salista pois syyttäen demareita, että ei perustulomallia oteta käyttöön. Minä itse en vielä tässä vaiheessa ole nielemässä semmoista ajatusta, että meidän tulisi semmoinen kansalaispalkka ottaa käyttöön, mitä tuo perustulomalli tarkoittaa. En tiedä, ilmeisesti kaikki muut puolueet ovat hyväksyneet semmoisen ajatuksen, mutta meillähän on olemassa tietynoloinen kansalaispalkka, kun meillä on tämä työmarkkinatukijärjestelmä, joka on sinällään rajaton ajallisesti. Tosin tällä hetkellä ilmeisesti ministeriössä kaavaillaan, jotta siihen tulisi joku enimmäiskesto, mutta toivon mukaan se ei koskaan tänne eduskuntaan tule, koska se on huono homma. Se lisää kuntien rasitusta siltä puolen, koska en usko, että niitä ihmisiä hetkessä mihinkään saadaan työllistettyä. Jos pitää työssäoloehto hankkia, niin se on luukuttamista yhä enemmän.

Sitten tämä vähäisten työtulojen salliminen tässä: Meillähän on ollut aikaisemmin tämmöinen järjestelmä. Meillä vielä 95 vuonna taisi olla, jotta 750 on suojaosuus, joka voitiin hankkia, se ei vähentänyt. Meillä on toimeentulotuessa tälläkin hetkellä 100 euron tämmöinen mahdollisuus tienata. Se ei vähennä tätä toimeentulotukea. Työttömyyseläkkeellä voi tienata, mutta työtön ihminen on siinä jamassa, että heti kun vaikka euron tienaa, niin 50 senttiä leikataan. Siinä mielessä tämä ei ole linjassa näiden muiden lakien kanssa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Todella, tässä aloitteessa on nyt kysymys peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottamisesta, ja sen perusteena on se, niin kuin täällä joissain puheenvuoroissa tuli, että koska meillä on pitkäaikaistyöttömiä, todella pitkään työstä pois olleita ja hyvin vaikeassa asemassa niin taloudellisesti kuin jo henkisestikin olevia, niin joku kädenojennus heille tulee antaa. Tämän ohella tietenkin on keskusteltava työllistämisestä ja siitä, millä tavalla aktivoidaan ihmisiä tässä yhteiskunnassa ja mikä on koko veropolitiikka ja koko tämä työllisyys- ja työttömyysjärjestelmän kokonaisuus. Minusta totta kai ensisijaisesti tulisi keskustella myös kokonaisuudesta, millä erilaisilla keinoilla, mikä on se kokonaispaketti tai järjestelmä, millä me tuotamme työllisyyttä ja hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta kaikille, mutta nyt joka tapauksessa näitä ihmisiä ajatellen olen tämän aloitteen tehnyt, että heille saataisiin tätä elämänlaatua.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä näkemykseni, mitä esitin, että tätä voitaisiin laajentaa ja syventää vähän laajemmallakin ajattelutavalla, että tähän mahtuisi kaikkea muuta mukaan, ei ollenkaan tarkoita sitä, että tällä vesitettäisiin ed. Rauhalan hyvä aloite, vaan toivon, että summat menevät tämmöisenä eteenpäin, mutta toivon myöskin, että tässä — ja myönteistä kuulla, että ed. Esa Lahtelan aloite on syntymässä tästä aiheesta — syntyisi tämmöinen kansalaisyrittämisen mahdollisuus, missä ihmiset voisivat tehdä sitä työtä, mitä on saatavissa, lumenluontia, kadun hiekoitusta, mitä tahansa, ja saada sitä rahaa, koska kuitenkin tämä raha nousee tänne kansantulon kiertoon eteenpäin. Ei niistä kukaan sitä taskuunsa laita eikä syö eikä survo. Tässä asiassa pitäisi kyllä liikahtaa ja järisyttää näitä maailmoja niin paljon enemmän, että vain ne, jotka ovat ahkeria ja toimivat, pärjäävät vielä paremmin kuin muut, koska samalla se väki olisi pois sieltä perustoimeentuloturvaluukulta hakemassa sitten sen lisää, mikä ei riitä tämän päivärahan kautta. Toivon, että tässä nähtäisiin semmoista avarakatseisuutta, että ihmisten ahkerointia ja työhaluja palkittaisiin niin, että he pääsisivät tähän elämään mukaan. Ei se ole ongelma sitten sen jälkeen saattaa heidät normaalin työn ja verotetun työn pariin, kun ensin on saatu tähän työhön ja ote elämään mukaan.

Toivon, että tämän keskustelun puitteissa ed. Esa Lahtelan ajatusmaailma etenee tässä asiassa ja omatoimisuutta kannustetaan.

Tony Halme /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tulin Lahtelan Sepon kanssa samaan mielipiteeseen, että kaikilta työttömiltä voisi myöskin jotain pyytää, ettei vaan himassa vällyjen välissä katso tv-ohjelmia. He voivat luoda lunta, hiekoittaa teitä, tehdä pikkutöitä sen päivärahan eteen. Tässä on se kysymys. Tämä on USA:ssa kahdessa osavaltiossa jo todettu hyväksi käytännöksi. Tätä minä puollan ehdottomasti.