Arvoisa puhemies! EU-alueella on viime vuoden alusta otettu käyttöön niin sanottu Eurodac-järjestelmä, jossa turvapaikanhakijoiden tunnistaminen tapahtuu otettavien sormenjälkien perusteella. Viranomaisten antamien tietojen mukaan merkittävä osa turvapaikanhakijoista on ennen Suomea pyrkinyt jo johonkin muuhun EU-maahan. Tämän tyylisestä tapauksesta lienee ollut kyse muun muassa Lapissa joku aika sitten, kun joukko ulkomaalaisia haki turvapaikkaa. Useassa EU-maassa on otettu käyttöön niin sanottu Dublinin menettely eli todellinen pikakäännytys, joka merkitsee yhden kahden päivän odotusaikaa ennen päätöksentekoa, nimenomaan sellaisten henkilöiden kohdalta, jotka ovat aikaisemmin yrittäneet johonkin toiseen EU-maahan.

Arvoisa puhemies! Kysynkin asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä: Miksi hallitus ei ole ryhtynyt toimiin turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi niin sanotun Dublinin menettelyn puitteissa silloin, kun turvapaikanhakija on jo aikaisemmin yrittänyt johonkin toiseen EU-maahan?

Sisäasiainministeri  Kari Rajamäki

Herra puhemies! Tampereen Eurooppa-neuvostosta lähtien EU:lla on ollut vahvasti tavoitteena yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka. Itse asiassa Sevillasta lähtien on ollut tavoitteena myös tehostaa laittoman maahanmuuton torjuntaa. Tämä asetus tuli voimaan 1.9., nimenomaan vastuunmäärittämisasetus, josta puhutaan myös sormenjälkiasetuksena. Siinä kukin maa Eurodac-järjestelmään kirjaa turvapaikkaa hakeneen henkilön sormenjäljet ja keskusyksikkö antaa osumailmoituksen, jos sama henkilö on aikaisemmin hakenut turvapaikkaa tai ylittänyt laittomasti rajan.

Itse asiassa tältä osin sisäasiainministeriön selvitysten mukaan on todella syytä arvioida ja tehdä johtopäätöksiä, mistä johtuu se tilanne, että Suomessa näitä osumia on huomattavasti enemmän kuin Euroopan muissa maissa, siis nimenomaan sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat jo aiemmin hakeneet turvapaikkaa toisessa valtiossa. Kun EU:ssa olemme keskiarvoksi todenneet 6 prosenttia, niin meidän ennätyksemme oli viime marraskuussa: 65 prosenttia niitä, jotka olivat hakeneet jo muissa EU-maissa, eräät jo useammissa maissa. Tältä osin tietysti tätä asiaa on syytä arvioida, ja me olemme pyrkimässä nimenomaan EU:n sisäministereiden neuvoston työssä siihen, että yhteisillä kriteereillä voitaisiin näitä asioita arvioida ja välttää niin sanottua turvapaikkamatkailua EU:n sisällä ja löytää pitävät tavat turvapaikkajärjestelmässä käsitellä turvapaikanhakijoiden asiat, ettei synny niin sanottua turvapaikkashoppailua.

Arvoisa herra puhemies! Turvapaikanhakijoiden keskimääräinen hakemusten käsittelyaika lienee noin vuoden verran. Kun tähän sitten lisätään mahdolliset valitukset ja niitten odotusajat, niin jos on kysymyksessä perusteeton hakemus, niin tämä on kohtuutonta sekä suomalaisen veronmaksajan kannalta että todellisten turvapaikkaa hakevien ja todellisessa hädässä olevien kannalta.

Olisiko nyt arvoisan ministerin mielestä jotain tehokkaasti tehtävissä, jotta todella nämä odotusajat ja käsittelyajat saadaan lyhyemmiksi? Sillä saataisiin perusteettomat hakemukset nopeasti pois ja todella hädänalaisille asiallinen käsittely myöskin nopeasti.

Sisäasiainministeri  Kari Rajamäki

Herra puhemies! On totta kai selvää, että viranomaisten yhteistyö, kaikkien ratkaisuun liittyvien tietojen hallussapito ja viranomaiskäsittelyn selkeys sekä nopeat käsittelyajat ovat tietysti hyvin tärkeitä turvan hakijan kannalta kuin myös laittoman maahanmuuton torjunnan kannalta. Tältä osin tietysti on tärkeää löytää oikea tasapaino oikeusturvan ja väärinkäytön estämisen välillä erityisesti, kun keskustellaan näistä kysymyksistä. Tässä suhteessa Suomessa kesällä 2000 tehdyt muutokset, joita nyt ulkomaalaislain yhteydessä hallintovaliokuntakin ja eduskunta täällä käsittelivät, ovat osoittautuneet oikeaan osuneiksi. Tosin myös Ulkomaalaisviraston käsittelytapojen ja rutiinien kehittämiseen pidän painetta myöskin yllä, koska on selkeää, että myöskin Ulkomaalaisviraston sisäisellä käsittelyllä voidaan saavuttaa nopeampia käsittelyaikoja.

Arvoisa puhemies! Tuntuu siltä, että Euroopan unionin piirissä kaikki energia menee tällä hetkellä erilaisten muurien rakentamiseen ja asioiden käsittelemiseen, jotka liittyvät pakolaisuuteen ja laittomiin maahanmuuttajiin ja ylipäätänsä turvapaikanhakijoihin. Kuitenkin maahanmuuttopolitiikka on muutakin. Olisin nyt kysynyt vaikkapa ulkoministeri Tuomiojalta:

Onko unionin piirissä nyt todellakaan ryhdytty käymään keskustelua siitä, miten harmaantuvan Euroopan ja Euroopan globaalisen vastuun näkökulmasta voitaisiin hallitusti lisätä maahanmuuttoa niin, että kulttuurinen moniarvoisuus ja suvaitsevaisuuskin tulisivat esille? Tuntuu siltä, että nyt ratkotaan turvapaikan hakemisen kautta sellaisia ongelmia, jotka normaalin siirtolaisuuden ja työlupamenettelyjen keventämisen kautta voisivat olla mahdollisia.

Mitä mieltä esimerkiksi kehitys- ja ulkomaankauppaministeri on tästä, että Euroopasta ollaan tekemässä linnoitusta ja koko energia on menossa tähän?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Kun esimerkiksi Euroopan työministerit ovat kohdanneet, niin siinä on katsottu tätä maahanmuuttokysymystä nimenomaan tästä väestön huoltosuhteen näkökulmasta. Jos ajatellaan niitä viimeaikaisia toimia, mitä Euroopan unionissa on tehty, niin esimerkiksi työelämän tasa-arvoon liittyvä direktiivi ja rasismidirektiivi, jotka Suomessakin on juuri meidän kansalliseen lainsäädäntöömme tuotu, molemmat pyrkivät siihen, että pääsisimme tasavertaisempaan tilanteeseen ja voisimme löytää niitä välineitä, joilla etnistä syrjintää vähennettäisiin. Esimerkiksi Euroopan unionissa on menossa kampanja, joka pyrkii rasismin vähentämiseen ja monikulttuurisuuden edistämiseen. Siinä on myös rahoitusta kansallisilla valtioilla.

Sisäasiainministeri  Kari Rajamäki

Herra puhemies! Vastasin tehtyyn kysymykseen. Totta kai sisäministerien neuvostossa käsitellään myös useita sellaisia lainsäädäntöaloitteita, jotka parantavat kolmansien maiden kansalaisten aseman vähimmäistasoa yhteisön alueella. Mutta haluan selkeästi korostaa, että taloudellisin perustein tapahtuva maahanmuutto ja humanitaarisin perustein tapahtuva maahantulo tulee pitää erillään eikä myöskään menetellä niin, että turvapaikkajärjestelmällä täytettäisiin työmarkkinoiden tarpeita. Maahanmuuttopolitiikan laadullinen ja määrällinen hallinta on sitten laaja kokonaisuus, ja tätähän hallituksen osalta erikseen ja Suomen osalta valmistellaan.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Oleellisin osa vastauksesta on juuri tämä, että hallitus on hallitusohjelman mukaisesti käynnistänyt työn maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmisteluksi. Siinä käydään todella laajalla skaalalla läpi kaikki tähän liittyvät kysymykset. Yhdyn hyvin voimakkaasti siihen kysyjän näkemykseen, että Suomen kannalta, meidän elinvoimamme sekä talouden ja kulttuurin kehityksen kannalta, tulee olemaan todella haaste saada tänne yhtä paljon osaavia ihmisiä kuin osaavat suomalaiset luonnollisista syistä hakeutuvat eri elämänvaiheissaan ulkomaille.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Kehitysnäkökulmasta siirtotyöläisillä on kyllä se merkittävä vaikutus, että heidän kotimaahansa lähettämät rahavirrat ovat nykyään jo melko merkittävät ja itse asiassa kaikessa kansainvälisessä kehitysrahoituksessa muodostavat jo kohtuullisen tuntuvan osan.

Sinänsä huoltosuhteen muutos, mikä Suomeakin on kohtaamassa, tuskin tulee maahanmuuttajaväestöllä hoidetuksi tai muutenkaan Euroopassa, kysymys olisi niin suurista joukoista, jos haluttaisiin tämä suhde pitää ennallaan. Meidän täytyy ensi sijassa tietenkin myöskin kotimaisia keinoja sen ongelman ratkaisemiseksi löytää.