Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Hannes Manninen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Kolttasaamelaisten asema ja elinkeinotoiminnan edellytykset ovat jatkuvasti heikentyneet. Näin siitä huolimatta, että uusilla perustuslain säännöksillä ja saamelaisten kulttuuri-itsehallintolailla on päinvastainen tarkoitus. Hyvätkään asiat eivät toteudu käytännössä, jos taloudelliset edellytykset puuttuvat.
Kolttalain muutos on tyypillistä näpertelypolitiikkaa. Kolttalain nojalla myönnettyjen lainojen korkoa alennetaan 1 prosenttiyksiköllä eli 3 prosenttiin. Se on kuitenkin edelleen noin 1 prosenttiyksikön korkeampi kuin poro- ja luontoiselinkeinojen rahoituslain mukainen korko on viime vuosina ollut. Saamani tiedon mukaan lain valmistelussa on laiminlyöty saamelaiskäräjien kuulemisvelvoite. Esitetty lainmuutos merkitsee käytännössä vain 35 000 markan korkohelpotusta vuodessa. Sillä on todella häviävän pieni merkitys kolttien elinolosuhteiden parantamisessa. Nyt tarvitaan todellisia ja järeämpiä keinoja.
Esitetyillä korko- ja velkajärjestelyillä ei turvata kolttien asemaa, vaan kolttien asumisen, elinkeinojen ja kulttuurin turvaaminen vaatii valtiovallalta suoraa taloudellista tukea. Velkajärjestelyn sijaan on toteutettava velkojen anteeksiantoa, ja uusien rahoituskohteiden osalta avustuksen osuutta on korotettava.
Kolttien aseman parantaminen edellyttää myös kolttakylien tieyhteyksien ja muiden julkisten palvelujen turvaamista. Kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi valtion on korvattava alle kouluikäisten lasten kielipesistä ja koulujen kotikielisestä opetuksesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Kysymys on tärkeistä perusoikeuksista, joiden kustannukset ovat valtiolle kuitenkin hyvin pieniä. Kysymys onkin enemmän hallituksen tahdosta ja halusta kuin rahasta.
Arvoisa puhemies! Toivon, että oikeusministeriön asettaman toimikunnan ja oikeustieteen tohtori Wirilanderin selvitystyöt antavat kunnon eväät jatkossa kolttalain muutokselle siten, että se turvaa heidän kulttuurinsa ja elinolosuhteensa. Odotukset ovat suuret. Toivottavasti ei tarvitse pettyä kuten niin monta kertaa aiemmin.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kun tätä hallituksen esitystä käsiteltiin maa- ja metsätalousvaliokunnassa, paljastui aika yllättävä piirre siinä, että saamelaiskäräjät, joita on syytä jo perustuslain mukaan kuulla tämän laatuisissa kotiseutualuetta koskevissa asioissa asiantuntijana, suoraan ilmoitti puheenjohtajan suulla, että tätä ei pidä mennä hyväksymään. Siis: ei pidä mennä hyväksymään tämän laatuisia päätösvaltaisuuden höllentämisasioita, puhumattakaan pienen taloudellisen edun myöntämisestä, joka etu on 35 000 markkaa käytännön tasossa ilmaistujen taloudellisten vaikutusten mukaisesti.
Tässä jäi valiokunta suoraan sanottuna monttu auki, ja sitten se teki sellaisen ratkaisun, että kun asia nyt näyttää olevan näin vaikea, tehdään lyhimmän kaavan mukaan mietintö. Se on arvoisten edustajien edessä nyt juuri tällä hetkellä näin ratkaistuna.
Yleiskeskustelu päättyy.