Matti Väistö /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Kainuun hallintokokeilusta säädettiin vuoden 2002 valtiopäivillä. Kokeilulaki tuli voimaan viime vuoden alusta. Kokeilu kestää vuoden 2012 loppuun saakka. Kainuun hallintokokeilun tarkoituksena on saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä ehdotetaan voimassa olevaa kokeilulakia muutettavaksi eräiltä osin. Esityksen on asiantuntijakuulemisessa todettu vastaavan alueelta esitettyjä tarpeita. Muutosehdotukset ovat ennen muuta lähteneet toiminnallisista tarpeista. Keskeinen kysymys on toiminnan käynnistyminen välittömästi tulevan syksyn kunnallisvaalien jälkeen. Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys mahdollistaa tämän, kun maakuntavaltuustolle, joka siis valitaan vaalien yhteydessä suorilla vaaleilla, annetaan toimivalta sen tultua valituksi. Maakuntavaltuustohan valitaan nyt ensimmäisen kerran ensi syksyn kunnallisvaalien yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Kainuun hallintokokeilusta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi myös niin, että maakuntahallinto voisi koostua kolmen kuntayhtymän sijasta yhdestä kuntayhtymästä, mikäli kokeilualueen kunnat näin sopivat. On ilmeistä, että tällainen tahto Kainuun kunnilla tulee olemaan. Muutos merkitsee sitä, että muun muassa nykyisen kolmen tai neljän kirjanpidon, tilinpäätöksen ja työnantajatoimintojen sijaan Kainuussa on yksi vastaava työnantaja ja yksi kirjanpito, yhdet tilinpäätökset. Käsiteltävänä olevalla ehdotuksella tarkennetaan myös asioiden siirtymistä koskevaa säännöstä niin, että vireillä olevat asiat siirtyisivät hallintokokeilun alkaessa toimivaltaiselle viranomaiselle.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta kuultuaan asiantuntijoita ja asiaan perehdyttyään pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja on ollut mietinnössään yksimielinen.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Edellisessä puheenvuorossa tuli mallin sisältö hyvin kuvattua, ja siihen en tässä nyt puutu.

Kainuun hallintomallista on keskusteltu täällä useita kertoja. Uudet kokeilumallit ovat tervetulleita, ja niitä varmasti tarvitaan varsinkin sellaisilla alueilla, joilla on monia ongelmia muuttoliikkeen ja menetettyjen työpaikkojen seurauksena. Hallinnon muutoksilla täytyy kuitenkin olla selkeät tavoitteet, joilla voimavaroja voidaan siirtää hallinnosta alueen asukkaiden palveluihin. Uusilla hallintomalleilla ei saa myöskään lisätä byrokratiaa, eikä niillä saa hidastaa asioiden käsittelyä. Tämäkin vaara on aina olemassa, kun uusia malleja keksitään.

Uskon kuitenkin, että Kainuun-malli on hyvä ja siitä tulee toimiva hallintomalli, jota voidaan soveltaa muuallekin. Nyt esitetty hallintokokeilun muutos mahdollistaa kevyemmän ja toimivamman hallinnon Kainuulle. Tällaisia kokeiluja tarvitaan varmasti muuallekin maahamme, ehkä alueesta riippuen hieman kuitenkin eri tavoin toteutettuina. Yhteen ja samanlaiseen malliin ei varmasti kannata pyrkiä.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on pakko puuttua erääseen asiaan, joka liittyy oleellisesti myös Kainuun-malliin. Kainuun ja monien muidenkin muuttoliikkeistä kärsivien alueiden ongelmia ei ratkaista pelkästään hallintomalleja muuttamalla. Hallituksen kunta- ja aluepolitiikka on nyt pysähtyneisyyden tilassa. Käytännön toimet aluepolitiikasta puuttuvat täysin. Kuntatalous kiristyy, pohjoisen maataloustukea leikataan samoin kuin perustienpidon määrärahoja, jotka koskettavat erityisesti näitä alueita. Nämä ovat huonoja viestejä Kainuulle ja myös monille muille, muun muassa Raahen seutukunnan kaltaisille, alueille. Kainuulle pitää uuden hallintomallin lisäksi antaa paljon erimuotoista tukea. Esimerkiksi Raahen seutukuntaan luvattiin Rautaruukin suurien irtisanomisten johdosta Raahe-paketti, mutta lupauksia ei suurista puheista huolimatta ole vielä lunastettu. Samoin maahamme nimettiin joitakin aikoja sitten suurista rakennemuutoksista kärsineille alueille kolme erityistukialuetta. Yksi näistä on Raahen seutukunta. Kysynkin: Mitä tämä näille alueille käytännössä merkitsee, muuta kuin että on uusi nimitys? Tähän toivoisin jo vastausta ja käytännön toimia. Samoin olisi hyvä saada vastaus, kun täällä on kunta- ja alueministerikin paikalla: Mitä Kainuu tulee nyt saamaan uuden hallintomallin lisäksi?

Arvoisa puhemies! On selvää, että Kainuu, Itä-Lappi ja edellä mainitut erityistukialueet, muun muassa Raahe, tarvitsevat kevyemmän hallinnon lisäksi myös valtion taloudellista tukea, joka tuo näille alueille investointeja ja uusia työpaikkoja. Me Raahessa olemme keventäneet jo hallintoa. Nyt me kaipaisimme näitä toimenpiteitä, joita meille on luvattu. Tuet voidaan toteuttaa monella eri tavalla: alentamalla työnantajamaksuja, muuttamalla tukialueluokitusta, esimerkiksi Raahen seutukunnassa, ja hajasijoittamalla julkisen sektorin työpaikkoja näille alueille. Puheiden ja hallinnon muutosten lisäksi hallitukselta tarvitaan nyt ennen kaikkea myös tekoja, jotka ovat ainakin tähän mennessä vielä puuttuneet. Toivonkin, että hallitus ryhtyy sanoista tekoihin.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muutos on pitkälti tekniikkaa, niin kuin edustaja ja valiokunnan puheenjohtaja Väistö jo täällä aiemmin esitteli. Kuitenkin haluan mainita tässä, että kainuulaiset ovat innoissaan valmistelemassa hallintokokeilua, joka ei mielestäni ole pelkästään hallintokokeilu, vaan siinä nimenomaan tuodaan uusia toimintatapoja kunnallis- ja maakuntahallintoon. Siinä ohessa sitten myöskin hallintoa muutetaan, mutta tämä mahdollistaa nimenomaan uusien toimintatapojen, uuden ajattelun, tulemisen. Tällä hetkellä valmistelussa on noin viisisataa henkilöä mukana, hyvin paljon kentän ihmisiä sosiaali- ja terveydenhuollosta ja toisen asteen koulutuksesta, ja sitten on myöskin elinkeinopolitiikan valmistelua, ja itse vedän työllisyyspoliittista valmistelutyöryhmää, jolle osittain siirtyy tämä reilut 20 miljoonaa euroa aktiivisen työvoimapolitiikan rahoitusta ja investointitukia. Eli meillä kainuulaisilla on todella iso haaste vastata niihin odotuksiin, mitkä tämän hallintokokeilun myötä tulevat.

Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon puolella on mietitty uusia malleja, muun muassa sitä, että omalääkärijärjestelmä muuttuisi niinpäin, että asiakas saa itse valita lääkärin, ja tästä me olemme kovasti innostuneita siellä ja miettineet, millä reunaehdoilla tämä voitaisiin toteuttaa. Tämä mahdollistaa myös sen ja uskomme siihen, että kun tällä hetkellä Kainuussa hyvin monessa kunnassa joudutaan käyttämään keikkalääkäreitä, niin kun on tällainen isompi yhteisö, sen jälkeen meidän on helpompi saada sinne vakituiseen työsuhteeseen lääkäreitä.

Kuitenkin tämän valmistelun aikana on tullut esille nämä tässä lakimuutoksessa olevat ongelmat, ja olen tyytyväinen siihen, että hallintovaliokunta on näin nopeasti pystynyt nämä ratkaisemaan kainuulaisten toivomalla tavalla, jotta pystymme jatkamaan sitten valmistelua. Eli kolmen kuntayhtymän sijasta tulee yksi kuntayhtymä, mikä tarkoittaa käytännössä tällaista kuntamallia, jossa tehtävät hoidetaan toimialoittain, jolloin vähennetään kirjanpito- ja muuta tällaista byrokratiaa.

Painetta olisi ollut myös maakuntavaalimallin muuttamiseen, mutta ymmärrämme sen, että ei varmaankaan se tässä aikataulussa olisi ollut mahdollista. Siellä on nyt pelkona, että kun alun pitäen haluttiin taata jokaisesta kunnasta edustus, niin pienten kuntien ihmiset ovat tulleet siihen tulokseen, että ehkä toisella mallilla he olisivat pystyneet paremmin takaamaan oman kuntansa edustuksen.

Uskon ja toivon, että me pääsemme Kainuussa kuntaedustuksesta maakunnalliseen malliin eli että emme olisi maakuntavaltuustossa pelkästään kuntien edustajia vaan nimenomaan katsoisimme koko maakunnan etua. On erittäin merkittävä muutos, että toimivaltaa annetaan uudelle maakuntavaltuustolle jo heti valinnan jälkeen ennen vuoden 2005 alkua, että kun 1.1.2005 alkaen tämä kokeilu lähtee käyntiin, meillä on sitten toimivaltaiset elimet jo valittuina ja kaikki pystytään hoitamaan.

Yksi asia, mitä vielä toivomme, on se, että kun terveydenhuollossa nyt sekä erikoissairaanhoito että perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto tulevat saman hallinnon alle, me tarvitsisimme sellaisia tietojärjestelmiä, että me voimme toimia maakunnassa yhtenäisesti. Tämä minusta kuvaa hyvin tätä suomalaista julkisen sektorin ongelmaa, että kun kunnat itsenäisesti ovat päättäneet tällaisista infrastruktuurihankkeista, kunnissa on hankittu erilaisia tietojärjestelmiä ja nyt nämä eivät seurustele keskenään. Mutta tämä on kertainvestointi, ja toivomme, että tähän saisimme rahaa, että pystyisimme sitten käytännössä tämän hoitamaan.

Tuossa edellä ed. Valpas vaati meille isoa rahapussia, mutta me olemme Kainuussa olleet sen verran realistisia, että kun edellisen hallituksen aikana kansliapäällikkö Virtasen työryhmän esitykset tuli liitettyä valtioneuvoston periaatepäätökseen, niin elämme tietysti sen mukaisesti ja toivomme, että tämä Kainuun kehittämisraha olisi kohtuullisen suuruinen. Niin kuin olemme aiemminkin kuulleet, hyviin hankkeisiin sitten sitä erillisrahoitusta on paremmin saatavissa.

Vakuutan, että meillä kainuulaisilla on luja usko tulevaisuuteen juuri tämän innostuksen kautta, mikä hallintokokeilun valmistelun aikana on tullut, ja minusta se on erittäin myönteinen asia. Täytyy tässä vielä lopuksi antaa kiitokset nyt puhemiehenä toimivalle silloiselle pääministerille, että hän hyvin voimakkaasti tuki tätä hallintokokeilun eteenpäinmenoa ja olemme saaneet tämän nyt tähän vaiheeseen ja sitten vuodenvaihteessa saamme käyntiin hallintokokeilun.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Kainuun hallintokokeiluhan on ollut hallintovaliokunnassa, ja olen ollut siellä itse mukana sitä käsittelemässä enkä ole jättänyt vastalausetta, vaikka koko ajan olen pohdiskellut Suomen hallinnon rakennetta, meneekö se parempaan suuntaan vai huonompaan suuntaan. Minä en halua myöskään ed. Huotarin puheeseen viitaten horjuttaa kainuulaisten uskoa tulevaisuuteen tällä puheenvuorolla ja toivon tietysti, että he siellä onnistuisivat tässä asiassa.

Mutta on pakostakin todettava muutamia realiteetteja meidän hallinnostamme. Meillä on maassamme useita seutukuntakokeiluja, meillä tehdään aluekeskusohjelmia, meillä tehdään osaamiskeskusohjelmia, viimeisin idea on niin sanottu verkostokaupunki-idea ym. ym. Aivan tuore selvitys on Helsingin seudun osalta Helsingin seudun hallinnon kehittämisestä Kuntaliiton entisen toiminnanjohtajan Jussi-Pekka Alasen laatima selvitys, joka on vastikään julkistettu.

Kaikissa on kysymys samasta asiasta eli kuntien ja kuntien sisällä olevien organisaatioiden toiminnasta nyt ja tulevaisuudessa. Nämähän eivät ole mitään uusia asioita maassamme. Esimerkiksi Helsingin seudun alueen osalta on puhuttu vuosikymmenet. Minulla itselläni on kokemusta sikäli, että kun Auran palokuntahallitus nimitettiin 70-luvun alussa, niin ensimmäisiä tehtäviä, mitä tuo hallitus teki, oli se, että se asetti selvitysmieheksi L. O. Johansonin selvittämään, mitä alueita pitäisi liittää Espoosta ja Vantaasta Helsingin kaupunkiin, jotta turvattaisiin Helsingin kaupungin tulevaisuus. Siis 32 vuotta suurin piirtein taaksepäin, ja silloin keskusteltiin täsmälleen samoista ongelmista, mistä on puhuttu tämänkin kokeilun yhteydessä ja monien muiden hallinnollisten kokeilujen ja niihin liittyvien lakien osalta.

Silloinen selvitys pantiin vihreän veran alle, ja siellä se on 30 vuotta ollut. Jos jälkikäteen tarkastelee asiaa, niin jos silloin olisi tehty viisaita ratkaisuja, Helsingin seutu olisi paljon parempi tänä päivänä kuin se nyt on, jos olisi aluerakenteellisesti mietitty asiaa niin, että olisi nähty metsä puilta ja uskallettu tehdä päätöksiä.

Tältä osalta on myös minun mielestäni kysymys uskaltamisesta. Kaiken aikaa, kun hallintokokeiluista puhutaan, unohdetaan keskeiset ongelmat, ja ne keskeiset ongelmat liittyvät virheelliseen kuntajaotukseen Suomessa. Tämä tosiasia pitäisi tavalla tai toisella uskaltaa tunnustaa täällä eduskunnassa ja muuttaa niitä lakeja, jotka tekisivät kuntaliitokset aikaisempaa helpommiksi, kun sen sijaan on käynyt niin, että 90-luvulla muistaakseni kuntaliitokset tehtiin entistä vaikeammiksi, jopa niin, että ne ovat eduskunnassa olevan päätöksen takana. Toki muutamia kuntaliitoksia on parhaillaan vireillä ja toteutunutkin, mutta huomattavasti enemmän tarvittaisiin, ja kun puhutaan vapaaehtoisista kuntaliitoksista, niin porkkanarahat ovat pienentyneet ja pienentyneet. Käytännössä niiden merkitys, mitä nyt on esimerkiksi tämän vuoden budjetissa, on hallinnon rakenteen kehittämisen kannalta aivan olematon.

Minun kysymykseni kuuluu nyt täältä: Eikö meillä täällä eduskunnassa riitä rohkeutta puhua todellisista ongelmista, vai keskitymmekö me jatkuvasti hallintokokeiluihin, erilaisten järjestelmien kokeiluihin, jotka ovat innostavia alussa — ja toivon mukaan Kainuun osalta myöskin lopussa, ja kuten sanoin äsken, toivon kaikkea hyvää Kainuulle — mutta saattaa käydä niin, että byrokratia vain lisääntyy, hallinto monimutkaistuu, samat ihmiset ovat päättämässä eri paikoissa? Kaiken aikaa pitää muistaa se, että meillä on voimassa kunnallislaki, joka säätelee päätöksenteon kunnissa, ja sitten tulee vastaan sellaisia rajoja ja aitoja, joiden yli ei kunnallispolitiikassa millään päästä, ei riitä voimavarat päättää epäitsekkäästi toisen kunnan puolesta, niin kuin pitäisi tehdä. Jos jotain rajaa ei olisi, niin tuo päätös olisi helpompi ja kehitys etenisi huomattavasti paremmin.

Lopuksi haluaisin sanoa yhdistelmänä sen, mitä olen halunnut viestittää, että meillä on maassamme hallinnollinen sekamelska. Väitän, että noin kokonaisuutena se ei ole kenenkään käsissä. Eri puolilla maata edetään tältä osin aivan eri tavalla, jopa eri suuntiin, ja varoja käytetään valitettavasti kyllä väärin näiden kokeilujen osalta. Byrokratia vain kasvaa, mutta kansalaisten palvelut eivät tällaisilla toimenpiteillä valitettavasti parane. Toivon eduskunnalta tässä asiassa vastaisuudessa enemmän rohkeutta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minulla on semmoinen muistikuva, että tämä Kainuun hallintokokeilulaki perustuu erään valtiomiehen sinisiin ajatuksiin, jotka nyt sitten ovat johtaneet hyvin mielenkiintoiseen kehityskulkuun. Tämä mietintö, arvoisa hallintovaliokunnan puheenjohtaja, on lyhimmän mahdollisen kaavan mukainen. Minä jo silloin lähetekeskustelun yhteydessä totesin, että tässä on kuitenkin menty aika tavalla pitkälle, eli nyt olisi jo ollut korkein aika pikkusen pidentää tätä mietintötekstiä ja esittää siinä, että tämän lain nimike vastaisi tätä kehitysvaihetta. Olisi olemassa täysin perusteita, että tätä kutsuttaisiin Kainuun hallintolaiksi.

Arvoisa puhemies! Perustelen tätä sillä, että nyt kun olemme seuranneet tätä kehitystä, tämä muutosvaihe on tullut erittäin nopeasti — itse asiassa mitään ei ole käytännössä tapahtunut, kun ollaan jo muuttamassa tätä kokeilulakia — ja sitten seuraava vaihe on tulossa kai nyt tuossa keväällä, sote-puolen laki. Nämä kaikki yhdistettynä tarkoittavat sitä, että mitään paluuta entiseen ei ole, ei teoriassa, ei käytännössä eikä missään suhteessa. Tämä silloin tietysti tarkoittaa sitä, että täytyisi ruveta puhumaan asioista oikeilla nimillä eli viestittää myöskin lailla se, että nyt on sitten eräs tämmöinen teoreettinen malli johdettu erittäin nopeasti erittäin merkittäväksi kuntatason hallinnon uudistusmalliksi.

Jos ajatellaan tätä, mitä tässä nyt on jo tämän ensimmäisen käsittelyn aikana tullut todetuksi, niin ed. Huotari totesi, että tässä on hyvin merkittävää se, että kuntaedustuksesta ollaan siirtymässä maakunnalliseen edustusmalliin, näinhän se oli. No, se tarkoittaa sitä, että kun katsotaan, mitä tässä nyt kohta siunattavassa laissa todetaan, niin siinähän siirrytään yhteen kuntayhtymään, täydennettynä sillä sote-puolen lailla, joka kohta tänne kai siis tulee. Siellä on niin kunnan, siis tämän peruskunnan, tunnusmerkit kuin nyt olla vaan voi, ja sinne jää vaan sitten peruskoulu ja jotakin muuta sitten vielä hallinnoitavaksi ja siinä kaikki. Toisin sanoen, itse asiassa onkin siirrytty uuskunnalliseen edustusmalliin, siis menty aivan uuteen todellisuuteen tässä kehityskulussa. Jos tähän nyt sitten vielä pystyttäisiin yhdistämään se, mitä ed. Huotari totesi, taisi ed. Valpaskin todeta, tietojärjestelmän uudistaminen, eli kun tämä yhdistettäisiin nyt tietoyhteiskuntakehitykseen ja osoitettaisiin siihen varallisuudet, niin silloin oltaisiinkin aivan uudessa avaruudessa kerta kaikkiaan.

Tämä on mielenkiintoista, arvoisa puhemies, Euroopan unionin puitteissa, Euroopan yhteisöjen puitteissa, sen takia, että aika mielenkiintoista jostakin Brysselistä tai Pariisista tai Roomasta katsottuna, että tällainen malli on toteutettuna Euroopan yhteisöjen alueella periferiassa. Ei siitä nyt pääse mihinkään, etteikö Kainuu noin maantieteellisesti sitä olisi. Jos siellä on pystytty tekemään näin merkittävä perustason, kuntatason, uudistus, jossa on viety tietojärjestelmät ja tietoyhteiskunnan materiaaliset edellytykset mahdollisimman pitkälle nykykatsannossa ja tekniikan katsannossa, niin onhan se aikamoinen postimerkki tuonne maailmalle, ei siitä päästä yhtään mihinkään. Eli toisin sanoen tässä ollaan siirtymässä aivan uuteen systeemiin. Joskus, oliko se viime vai sitä edellisessä eduskunnassa, täällä pidettiin valtavan monta puhetta siitä, että nykyisen nyt noin vajaan 450 kunnan sijasta meillä voisi olla satakunta kuntaa Suomessa. No, tässä ollaan nyt sitten siinä mallissa jo hyvin reippaasti menossa, että luodaan eräällä tavalla ajatuksellinen ja toiminnallinen pohja sellaiselle mallille, ja ällistyttävää tulee olemaan, arvoisa puhemies, se että Helsingin seutu on sitten viimeisenä tässä kehityskulussa.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Kainuun hallintokokeilun käytännön valmistelu on kerrotun mukaan edennyt aikataulussa ja suunnitellulla tavalla. Kuten ed. Huotari totesi, valmistelutyö on innostunutta ja kaikkiaan noin viisisataa henkilöä on tässä työssä mukana. Tämä prosessi sinällään on jo merkittävä yhteistyön ponnistus ja tuo uusia toimintatapoja vääjäämättä ja uusia yhteyksiä tullessaan. Voi sanoa, että tällainen prosessi tuo siis uutta ja siinä välttämättä tarvittaisiin, kuten tässä edelläkin tuli esille, myös tieto- ja järjestelmäinvestointien toteutusta ja yhteensopivuuden lisäämistä. Valitettavasti meillä on paitsi kuntien välillä ja jopa kunnissa omien organisaatioiden kesken myös valtionhallinnolla tämä yhteensopimattomuuden ongelma tietojärjestelmissä. Tähän puoleen pitäisi kyllä kiinnittää huomiota, ja erityisestihän se tulee Kainuussa vastaan sosiaali- ja terveydenhuollon kuin myös koulutuksen palvelujen osalta.

Ed. Pulliainen kiinnitti tähän tietoyhteiskunta-asiaan huomiota. Minusta tämä nyt käynnissä oleva kokeilu antaa mahdollisuuden myös viedä eteenpäin niitä tavoitteita, joita tietoyhteiskuntaohjelman osalta on asetettu. Yli puolet kuntien palveluista siirtyy maakunnan vastuulle, ja se on merkittävä muutos tässä Kainuun hallintokokeilussa.

Arvoisa puhemies! Voi olla niin, että vastaavanlaista kokeilua tai hallintomallia ei muualla toteuteta, mutta kyllä minusta nyt on hyvin tärkeää tietysti seurata, mitä ja miten Kainuussa tapahtuu tämän kokeilun osalta. Olen ymmärtänyt, että tällaisen seurannan valtioneuvosto ja ministeriö yhdessä maakunnan kanssa on käynnistämässä tai jo käynnistelemässä. Se on mielestäni hyvin tärkeää.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Myös minä olen hallintovaliokunnassa voinut seurata tätä Kainuun kokeilun alkua ja lain valmistelua. Tietenkin helsinkiläisenä olen hyvin herkästi sitä tehnyt. Minulle on kyllä muodostunut nyt tästä Kainuun-mallista se kuva, että se ei ole ylhäältä ja ulkoa annettu tehtävä kainuulaisille, vaan on jäänyt kuva, että Kainuun asukkaat ja yrittäjät ja kuntien päättäjät ovat tulleet sitoutuneiksi tähän kokeiluun. Tämän kuvan olen saanut niistä monista kymmenistä kuulemisista valiokunnassa. Senpä pohjalta, että väestö ja sen edustajat ovat sitoutuneet, uskon, että tällä tulee olemaan hallintoa suurempi merkitys, eli se nostaa toivon mukaan myös politiikan arvostusta, ja sitähän on mielenkiintoista nyt sitten ensi kunnallisvaalien jälkeen mitatakin, kuinka äänestysaktiivisuuden käy siellä. Toisaalta kokeilun seuranta, mihin ed. Väistö viittasi, on tärkeää myös siltä kannalta, miten kuntien itsehallinto tässä asetelmassa sitten näyttäytyy.

Kun viitattiin Helsinkiin, ed. Vielma, en provosoidu, koska ei voi verrata 80 000 asukkaan aluetta ja 1,5 miljoonan asukkaan aluetta. Mutta kyllä kai tätä rakasta Suomea voi vähän portaittain ja tarpeista lähtien myös hallinnollisesti kehittää.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Aikanaan, kun tätä hallintokokeilumallia täällä käsiteltiin, niin muistan ne epäilykset. Taisi olla jopa, jotta äänestettiin jossakin vaiheessa, kun joku rehtori taisi olla Kainuussa sitä mieltä, että tämä ei tule opetustoimen osalta, lukioiden osalta, toteutumaan oikein kunnolla. Nyt ne viestithän, mitä sieltä Kainuun puolelta on kuulunut asianomaisten ihmisten taholta, jotka tätä toteuttavat, ovat olleet kaikki myönteisiä. Siinä mielessä tämä esitys, mikä tässä on nyt käsittelyssä, on tarpeeseen ja laajentaa sitä mahdollisuutta toteuttaa tätä hallintokokeilua.

Mutta ihan sen takia tulin puhujakorokkeelle, kun ed. Väistö totesi, että tämmöistä ei pitäisi toteuttaa muualla. Minusta, jos joku tämmöinen kokeilu jossakin suoritetaan, sen kokeilun tarkoituksenahan pitää olla se, jotta siitä noukitaan ne hyvät puolet, ja jos se tuo hyvää hallintoa, karsii päällekkäisyyksiä, antaa hyvän mallin, niin sehän pitäisi toteuttaa sitten useammassa paikassa, koska eihän edes lähdetä semmoiseen kokeiluun, jos tiedetään, jotta se on epäonnistunut jo lähtövaiheessa, vaan kokeilusta aina ne myönteiset otetaan ja laajennetaan niihin maakuntiin, mihin se on mahdollista, niille alueille.

Ed. Pulliainen totesi, jotta tässä on hyvät eväät, hyvät mahdollisuudet, ihan uudenlaiseen kulttuuriin, uudenlaiseen toimintaan, koska tässähän nyt mennään monen välivaiheen ja ylimääräisen byrokratian yli sillä tavalla, jotta voidaan karsia semmoista joutavaa virkamieskuntaa, millä ei sinällään sen itse palvelutuotannon kannalta, suoraan sen ihmisen palvelun kannalta, ole merkitystä. Siitä tulee karsiutumaan monta asiaa, kun se menee tarpeeksi pitkälle. Voi olla sillä tavalla, niin kuin tässä ovat jotkut kuvailleet, jotta jatkossa Kainuu tulee toimimaan niin kuin yksi kunta. Se on aika mielenkiintoinen juttu. Nimittäin kun niitä voimavaroja miettii, mitkä meillä on käytettävissä, siinä voi käydä sillä tavalla, jotta sinällään ihmisten palvelut eivät yhtään heikkene siellä alueella, päinvastoin siellä raha riittää paremmin ja sieltä vain ylimääräistä byrokratiaa saadaan pois.

Sen takia minusta toivoisi, jotta tätä mallia rohkeammin pyrittäisiin nyt viemään jo aikaisemminkin, jos nähdään myönteistä tässä, niin kuin nyt on nähty, myös muille alueille eikä odotettaisi hirveän pitkälle, jos kerta on havaittavissa, että tässä on jo saavutettavissa väliraporteissa semmoista suuntaa, mikä voisi karsia byrokratiaa ja olla tehokkaampaa yhteiskunnan veromarkkojen käyttöä. Sen takia hallituksen pitää olla valppaana tässä, katsoa heti, kun sauma tulee, ja yllyttää päinvastoin eri alueilla tämän tyyppiseen toimintaan, onko se maakunnallinen tai seutukuntakohtainen, mutta kuitenkin vastaava, mutta ei missään tapauksessa ainakaan jarrutella, niin kuin monissa puheissa aina kuulee, että kyllä se pikkuinen toimii aina tehokkaasti. Tämä näköjään osoittaa sen väitteen päinvastaiseksi.

Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli sanoa, että voi olla, että vastaavanlaista kokeilua tai mallia kuin Kainuussa nyt on käynnistymässä ei muualla välttämättä toteuteta. Korostin, että tätä on seurattava ja toki kaikista hyvistä asioista on otettava vaari ja levitettävä tietoa. Kuten tässä on todettu, tähän ovat kainuulaiset sitoutuneet, ja on mielestäni olennaista, että alueen kunnat ja alueen väestö ovat hankkeessa mukana, kuten täällä ed. Hiltunen hyvin kuvasi. Silloin tästä saadaan hyvä, ja samaan tapaan ed. Esa Lahtelasta poiketen mielestäni vastaavanlaisissa asioissa tai kehittämisasioissa muilla alueilla on tärkeää, että se lähtee sieltä ihmisten tasolta eikä niin, että siirretään tai viedään jokin valmis malli muualle. Minusta tämä on hyvin tärkeää. Tässähän on saman tyyppiset piirteet kuin kuntaliitoshankkeessa lähtökohtaisesti: saman tyyppinen valmistelutyö, samat prosessit, palvelujen turvaaminen, tehokkaampi tuottaminen, sitä tässä tavoitellaan.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela omassa puheenvuorossaan viittasi johonkin tai joihinkin rehtoreihin. Tässä yksi niistä, eli muistan sen keskustelun ja henkilökohtaisesti olin myös huolissani siitä, mitenkä voidaan sitten säilyttää kullakin Kainuun paikkakunnalla tasokas perusopetus ja keskiasteen opetus. Totta kai toivon, että nyt kun nämä suunnitelmat ovat edenneet, niin myös käytännössä sitten voidaan toimia niin, että myös opetustoimi on eri paikkakunnilla laadukasta. Se on yksi keskeinen tekijä myös muulle, esimerkiksi elinkeinotoimintaa harjoittaville ihmisille. Kyllä he katsovat, ovatko palvelut paikkakunnalla kunnossa.

Ed. Lahtela omassa puheenvuorossaan vielä totesi, että nyt on nähty, että kaikki toimii hyvin. Ei vielä se kokeilu ole käynnissä, eli haluan sen korjata, ja sen takia pyysin tämän puheenvuoron.

Esa Lahtela  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En edes muistanut, että ed. Kähkönen on ollut vastustamassa tätä, koska tarkoitin siellä Kainuussa olevaa rehtoria, joka vastusti, jotta ei tämä tarkoittanut oman maakunnan välistä kädenvääntöä tässä, niin kuin ei myöskään ed. Väistön kanssa.

Ed. Väistön kanssa olen kyllä täysin eri mieltä siitä, jotta jos jossakin todetaan joku toimiva malli, niin kyllä kai sen markkinoinnin pitää olla sillä tavalla, jotta ei pidetä vakan alla sitä tietoa ja salata sitä, vaan päinvastoin voidaan esitellä, että tämmöinenkin malli olisi käytössä, joka voisi edesauttaa tämmöistä yhteistyön syntymistä ja byrokratian purkamista. Viime kädessähän ne ihmiset, kun tajuavat, että tämä on hyvä juttu, lähtevät sitten itse painamaan päälle ja sanovat, että me haluamme saman tyyppistä kehitystä aikaan maakunnassa taikka alueella.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtelan kanssa olen täysin samaa mieltä. Toivottavasti en tulkitse nyt väärin ed. Väistön puheenvuoroa siltä osin, että tämä sulkisi pois mahdollisuuden käyttää samaa mallia jatkossa myös muuallakin. Päinvastoin, mielestäni tämä kokeilu on merkittävä maakuntahallinnonkin kannalta, josta toivottavasti otetaan parhaita aineksia myös muualle käyttöön, koska tällä askarrellaan juuri sillä harmaalla alueella kuntien ja valtion välillä, josta puuttuvat edustuksellisen demokratian elementit. Toisaalta koen myös, että kyseessä on paitsi lähidemokratia ja edustuksellisen demokratian lisääminen varmasti myös se, että rahanjakokysymyksissä kaikki viisaus ei sijaitse kunnissa, mutta ei se sijaitse myöskään täällä Arkadianmäellä, ja tässä on uusi tapa miettiä sitä, miten tehokkaammin pieniä resursseja käytetään paikallistuntemusta hyväksikäyttäen.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen sanoi täällä, että paluuta entiseen ei ole, ja minunkaan mielestäni ei ole. Tämä muuttaa toimintoja niin radikaalisti, mutta kokeilun ideahan onkin juuri se, että katsotaan, mikä on hyvä malli, ja sitten loppuvaiheessa ruvetaan katsomaan, miten lainsäädäntöä pitäisi muuttaa, tuleeko joku kainuulainen oma malli vai tuleeko aluehallintoon tämmöinen tavallaan joku puitelaki, jolla voidaan sitten toteuttaa erilaisia malleja, niille alueille sopivia malleja. Minä toivoisin, että jos tässä kokeilun aikana aloitetaan, niin kuin ed. Esa Lahtela toivoi, joitakin uusia kokeiluja, niin kannattaa ehkä odottaa vähän aikaa, koska tämä on jo nyt osoittanut, että tässä alkuvaiheessakin tarvitaan jo lakimuutoksia, kun tulee ongelmakohtia. Ei tarvitse kaikkien kantapään kautta näitä asioita hakea.

Laaja valmistelumalli on valittu juuri sen takia, että tämä sitoutumisen aste olisi voimakkaampi ja käytännön asiantuntijuus toisi ne kaikista järkevimmät mallit tähän. Se on minusta ollut hyvä valinta.

Sitten vielä: Totta kai on myöskin soraääniä ollut. Kaikki eivät pidä tästä, ja jokaisella on oma motivaationsa siihen. Minusta epäilijöillä on oma paikkansa tällaisessa kokeilussa, koska silloin valmistelijoiden on pakko perustella asiat paremmin, eikä tämä rahoituskuviokaan ihan mikään helppo ollut ratkaista, mutta nyt olemme päässeet siinä yhteisymmärrykseen.

Haaste paikallisdemokratialle tulee olemaan iso, koska osittain tässä nyt siirtyy maakunnalle päätösvaltaa, ja silloin tarvittaisiin sinne kuntaan vielä jotakin muuta kuin tämä perinteinen kunnanvaltuusto, joka minusta ei välttämättä tänä päivänä sekään ole kovin lähellä ihmisiä.

On pakko todeta, että hallintomatkailu ainakin Kainuussa on lisääntynyt kovasti. Meillä käy hyvin paljon sekä eri puolilta Suomea että kansainvälisiäkin vieraita tutustumassa tähän meidän valmisteluumme jo nyt tässä vaiheessa.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä Oulun läänin kansanedustajilla on ikään kuin ikkunapaikka, tietenkin ed. Huotarilla kaikista paras, kun on sieltäpäin kotoisin. Me käymme aina maanantaisin maakuntaa silloin tällöin tarkkailemassa ja myöskin Kainuun hallintomallin edistymistä. Se maanantai oli tämän kevään osalta tämän viikon maanantai, jolloin olimme siellä suurella joukolla. Minulle ainakin on jäänyt tästä erittäin erinomainen käsitys. Siitä suuret kiitokset puhemies Paavo Lipposelle, joka aikoinaan oli potkimassa tätä mallia kovastikin käyntiin. Minä näen ainakin kaikki mahdolliset kokeilut erittäin hyvinä.

Tästä on mielestäni hyvä jatkaa, ja kuten ed. Huotari sanoi, tätä ei kannata suin päin ruveta suoltamaan mihinkään muuhun maakuntaan. Tämähän on nimeltään hallintokokeilumalli, joten on äärettömän hyvä, että kainuulaiset ovat sitkeää ja sinnikästä kansaa. Uskon, että tämä onnistuu siellä erinomaisesti ja sen jälkeen pikkuhiljaa petraamalla tämä saadaan varmasti laajempaankin levitykseen.

Ed. Huotarille kuitenkin toivoisin sellaista, kun olette Vaalan kunnasta kotoisin, että saisitte vielä varsinaisen kotikuntanne sitoutumaan tähän täydellisesti. Vaalahan on sillä tavalla ikään kuin puolivaloilla tässä kokeilussa mukana. Sitten tämä malli olisi täydellinen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kainuu on todella vähän eri maata maantieteellisesti ja yhteiskuntarakenteeltaan: yksi keskus ja esimerkiksi yksi sairaanhoitopiirin sairaala, joka erityisesti tarjoaa erikoislääkäripalveluja. Esimerkiksi Kymenlaakso voisi olla hyvin paljon mutkikkaampi.

Tässä kokeilussa on hyvin tärkeä asia katsoa, miten maakuntavaltuustolle käy jatkossa, miten se toimii, koska täällä aikaisemmin ed. Sirnön mainitsema demokratiavaje on maakuntatyössä olemassa. Maakuntavaltuusto on aika tavalla yleisesti varsin muodollinen päätöksentekijä. Maakuntaliittojen hallituksella on valtaa, mutta sielläkin se on eriytynyt erilaisille työryhmille ja niin sanotusti puheenjohtajistoille. Siinä tapahtuu kyllä monta kertaa demokratian edustavuuden leikkaaminen, kun kunnat nimeävät maakuntavaltuuston edustajia ja maakuntahallitukseen valitaan heitä, jolloin keski- ja pienikokoisten puolueiden mahdollisuus vaikuttaa siinä suhteessa, mikä äänimäärä alun pitäen kunnallisvaaleissakin on ollut, vähenee ja heikkenee. Tässä mielessä maakuntavaltuusto myöhemmin muihinkin maakuntiin olisi kyllä tähtäimessä ja myöskin sitten siihen liittyvä muu taloudellinen valta, joka myöskin maakuntavaltuustolla pitäisi olla.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä tuoda sen selväksi, että myös henkilökohtaisesti tätä kokeilua sinänsä olen koko ajan kannattanut, mutta huoli on tosiaan siitä, kuinka sivistyspalvelut voidaan taata. Mutta itsekin odotan, että nyt tämän kokeilun myötä, kun se lähtee käyntiin, löydetään myös muille paikkakunnille malleja toteuttamistavoista. Nimittäin tällä hetkellä, kun ajatellaan keskiasteen ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta, myös siellä on se tilanne tavallaan, että ne molemmat näivettyvät näillä pienemmillä paikkakunnilla. Yhteistyö, johon jo lain puitteissakin velvoitetaan, ei välttämättä ole lähtenyt kunnolla käyntiin eri paikkakunnilla. Mutta samalla toivon, että löydetään ne mallit, joilla voidaan todella myös perusopetus taata, koska paikkakunnilla usein perusopetuksen oppilaitokset ja keskiasteen oppilaitoksista varsinkin lukio ovat sellaisia, että näissä molemmissa on samoja työntekijöitä, ja tällä tavalla pystytään pätevät opettajavoimat takaamaan molempiin oppilaitoksiin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Huotarille voisi todeta, että tarkoitin juuri sitä, että kun saadaan kokemuksia, ei missään tapauksessa etukäteen pidä lähteä kokeilusta tekemään johtopäätöksiä vaan odottaa sitä, mitä tulee, ja sitten mahdollisesti siitä mallista tulevia hyviä puolia lähteä hyödyntämään myös muualle.

Samassa yhteydessä on aika paljon käyty keskustelua eri näköisistä kehittämismalleista, mitä aluetasolla tapahtuukin, ja mahdollisesti siitä, jotta tämmöistä seutukuntayhteistyötä pitäisi erikseen lähteä tukemaan. Jos tehdään seutukunnan kuntien välillä yhteistyötä ja siihen pitäisi joku erillinen tukimalli vielä kehittää, minä pidän sitä vähän arveluttavana sillä lailla, että se voi hidastaa isompaa kehitystyötä sillä tavalla, että oikeasti se on taas yksi semmoinen usean vuoden hidaste siinä, että ei todellista yhteistyötä halutakaan lähteä tekemään, vaan kun saadaan tuki sinne, tehdään vähän niin kuin näennäisyhteistyötä.

Se tuli hyvin esille Itä-Lapin kiertueella, kun työelämävaliokunta kävi siellä. Siellä todettiin, jotta ei tässä nyt niin naapurin kanssa olla valmiita tekemään yhteistyötä ennen kuin valtiovalta lähtisi jotain siitä maksamaan. Minä kysyin siellä, jos normaalin yhteistyön kautta voidaan saavuttaa jotain yhteistä säästöä siinä ja järkevää toimintaa, eikö sen pitäisi olla lähtökohta eikä sen, maksaako valtio siinä vai ei. Se ei tuntunut oikein sopivan siihen ilmastoon, mikä Itä-Lapissa sattui olemaan. Mutta toivoisi, kun hallitus jatkossakin näitä juttuja käy läpi, jotta ei tehtäisi sellaisia ylimääräisiä juttuja, mitkä hidastavat tavallaan luontaista kehitystyötä, vaan otettaisiin järki käteen, se maalaisjärki, josta joskus täällä on ollut puhe. Sitä pitäisi olla aika paljon tai luulisi olevan myös pohjoisen alueella.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Tätä hallintokokeiluahan ei itse asiassa ole käynnistetty sinänsä hallintokokeilun tarpeista lähtien, vaan edellinen hallitus ja sen kauaskatseinen pääministerikin ymmärsivät, että Kainuun maakunnan kehitys oli pitkään kulkenut sellaista suuntaa kohti, että ilman erittäin voimakkaita uudelleenarviointeja myös hallintotasolla Kainuun kehitystä ei voida kääntää positiiviseen suuntaan. Kainuun pienemmissä kunnissa syntyvyys on jo muutamassa kunnassa muutamana vuonna ollut alle kymmenen lasta vuodessa. Sinä et hirveän suuria sivistys- ja koulutuspalveluja suunnittele tuolle väestöpohjalle, ja sen takia tämä on se suuri mahdollisuus. Vuoteen 2012 kokeilu kestää. Minä pidän tätä Kainuun suurena mahdollisuutena. Tähän mahdollisuuteen on tartuttu, ja tätä kehitystä pitää tukea. Kaikkia rahoitusratkaisuja ei ole vielä tehty. Toivottavasti eduskunta on mukana tämän kokeilun loppuunsaattamisessa. Tästä saadaan todella tärkeää tietoa, kun tämä kokeilu on loppuunsaatettu, miten me voimme järkiperäistää suomalaisten pienien kuntien ja pienien alueitten yhteistyötä.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Näen omalta osaltani kuitenkin tämän myös mahdollisuutena muille maakunnille. Edelleen korostaisin sitä, että esimerkiksi tällä hetkellä maakuntahallituksissa käyttää välillisesti luottamushenkilövaltaa monen kunnan johtaja. Kun kunnanjohtajilla kuitenkin on useimmiten muitakin kanavia, toivon tietyllä tavalla sitä, että vahvistetaan edustuksellista demokratiaa tämän maakuntavaltuuston myötä ja sen suorien vaalien kautta suoritettavan valinnan myötä vahvistetaan myös sitä käsitystä, että tarvitaan todella tällaista luottamushenkilöelintä miettimään sitä, miten maakuntaa kehitetään. Ennen kaikkea yhä useammassa tapauksessa maakuntahallinto on se, jossa päätetään rahanjaosta, ja tuntuu hullunkuriselta, että maakuntatasolla taas sitten luottamushenkilövalta on niinkin vähäistä kuin se Suomessa tällä hetkellä on.

Itse näen niin, että yhteistyö maakunnan sisällä on kyllä kaikkien maakuntien elinehto, että kyllä kunnat ovat jo ymmärtäneet sen, että tiukat kuntarajat eivät varmaan enää ole niin jumissa kuin ne olivat joitakin aikoja sitten, kun keskuskunta taisteli kaikesta muuta maakuntaa vastaan ja päinvastoin. Kyllähän näitä seutukuntayhteistyön vahvistumisia on nähtävissä muuallakin, mutta kyllä täällä aluehallinnon puolella edelleenkin on tämä demokratiavaje, joka vaikuttaa siihen, että kun sitä seutuyhteistyötä useimmiten suorittavat kunnanjohtajat tai virkamiehet, kontaktipinta poliittisten päättäjien kesken ei ole niin avointa kuin se voisi olla. Se, mikä on mielestäni myös haaste ja toisaalta mahdollisuus nyt nähdä kokeiluluonteisesti Kainuun olosuhteissa, on se, miten ylikunnalliset palvelut kehittyvät jatkossa, koska ne ovat todellisuutta muuallakin kuin Kainuussa.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Yritän nopeasti sanoa, että keretään vielä tänä päivänä tämä asia loppuun.

Yksi olennainen asia, mistä tässä ei ole vielä kovin paljon puhuttu, on se, miten kuntiin jäävät palvelut järjestetään. Itse olin valmis jo niinkin pitkälle menemään, että kuntiin ei olisi jäänyt erityisesti palveluja enää, mutta nyt peruskoulu- ja lasten päivähoitopalveluista jäi tekninen toimi jne., kulttuuri, vapaa-aika. Nyt näitä on myöskin ruvettu miettimään uudelleen, miten ne siellä kunnissa ja kuntien yhteistyöllä voidaan järjestää, vaikka ne eivät olekaan tässä hallintokokeilussa mukana. Meillähän on nyt tämä perälautamalli, eli me pystymme lisäämään tänne aina niitä asioita, mitä halutaan.

Esimerkiksi Kajaanissa perusopetuksen, mistä ed. Kähkönen oli huolissaan, ja päivähoidon yhteistyöllä on rakennettu nyt tällainen pienten lasten koulumalli, joka tavallaan liuduttaa tämän päivähoidon ja koulun alkamisen vaiheen näillä 6—8-vuotiailla lapsilla sopivaksi katsotulla tavalla, eli tämä on edesauttanut myöskin niiden toimintojen, jotka jäävät kuntiin, uudelleenorganisointia. Tukipalveluihin, kirjanpitoihin ja muihin tehdään myöskin tämmöinen maakunnallinen hajautettu malli, eli siellä kuntiin jäävät ne työpaikat eli ei ole tarkoituskaan, että niitä keskitettäisiin Kajaaniin, niin kuin jotkut alun perin pelkäsivät.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Olin sanomassa juuri samaa asiaa, että toivottavasti ed. Kähkönen kuuntelee työhuoneessa, ettei hänelle jää väärää käsitystä, että perusopetus kuuluu tähän malliin. Sitä ei syötetä tähän malliin.

Sen sijaan maanantaina tuli taas minulle hyvää tietoa. Olen seurannut entisessä ammatissani kohtuullisen tarkkaan aivan erinomaista uniikkia mallia, Ylä-Kainuun palvelukeskusta, joka perustettiin kahden kunnan, Suomussalmen ja Puolangan, toimesta. Hyrynsalmen piti tulla mukaan, mutta uppiniskaisuudessaan se ei lähtenyt hyvään malliin mukaan. Kahden kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistettiin yhden varjon alle. Siellä on äärettömän hyvä vetäjä, Tuomo Pääkkönen ylilääkärinä, joka juuri täytti pyöreitä vuosia. Toivotaan hänelle pitkää ikää ja terveyttä, että hän jaksaa paimentaa tätä asiaa. Siellä on siis tavallaan aloitettu jo ennen tätä hallintomallikokeilua aivan ainutkertainen sosiaali- ja terveyspuolen kokeilu. Hyvää jatkoa sillekin!