2) Hallituksen esitys valmisteverotuslaiksi ja laiksi Ahvenanmaan
maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero-
ja valmisteverolainsäädäntöön
annetun lain 27 §:n muuttamisesta
Heli Paasio /sd:
Arvoisa puhemies! Alun perin tämä ...
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Ed. Paasio, täällä on vieläkin
luvattoman paljon hälyä. Seisoskelu pitää nyt
lopettaa, poistua jos ei ole tarvetta täällä olla,
ja loput istukoot paikoilleen ja seuratkoot kokousta. — Ed.
Paasio, olkaa hyvä.
Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä kohtaa
huomaa tämän just, että otsikko ei ole
varmaan kauhean houkutteleva, kun puhutaan valmisteverodirektiivistä tai
siitä lainsäädännöstä, mutta
itse asia on kuitenkin tärkeä ja mielenkiintoinen.
Alun perin tuntui, kun verojaostossa kuultiin asiantuntijoita,
että eihän tässä kauheasti ole
ongelmia, että teknisiä direktiiviin tulleita
muutoksia saatetaan meidän omaan lainsäädäntöömme, kunnes
tarkempi kuuleminen toi muutaman mutkan matkaan. Näitten
mutkien jälkeen sosialidemokraattien vastalause löytyy
sieltä mietinnöstä, on sen liitteenä,
ja siellä aika hyvin on tiivistettynä se, miksi
me emme voi hyväksyä tätä hallituksen
esitystä tällaisenaan.
Euroopan unioni on tunnettu näistä direktiiveistä ja
säännöksistä, ja monesti on
Suomessakin puhuttu siitä, olemmeko me EU:n mallioppilas
vai emme ja onko syytä olla niin mallikelpoinen kuin kenties
olemme monessa kohtaa olleet. Tässä kohtaa, kun
valmisteverodirektiiviä pannaan täytäntöön,
on hyvä muistaa se, että direktiivi sisällöltään
ei muuttunut miksikään, mutta meidän
lainsäädäntömme ja käytäntömme
tämän kaiken jälkeen muuttuu.
Olennainen osa tässä on se, että mennään
kansainvälisessä liikenteessä oleviin
erilaisiin liikennevälineisiin ja tämä hallituksen
esitys poistaa sen mahdollisuuden, että juna matkustusvälineenä säilyisi
verovapaana, kuten se tähän asti on ollut. Laivaliikenne
ja ilma-alukset ovat yhä verovapaita. On hyvä tietysti
kysyä sillä tavalla myös, miten on mahdollista
vihreiden ollessa hallituksessa ja ympäristöpolitiikasta
puhuttaessa, että tältä hallitukselta
tulee sellainen esitys, joka sulkee junan pois tästä kaikesta.
Käytännössä voidaan ottaa
esimerkki siitä, että tässä Suomen
ja Venäjän välisessä liikenteessä raidematkailu,
junaliikenne, tulee entistä tärkeämpään
osuuteen, mutta tämä hallituksen nyt tuoma esitys
tekee siitä välttämättä ei
kilpailukykyelementtien kautta vaan tämän verottomuuden
ja verollisuuden kautta vähemmän kilpailukykyistä ilma-aluksiin
ja laivoihin verrattuna, ja tätä olemme ihmetelleet.
Direktiivi ei mainitse sitä juna-sanaa, direktiivi mainitsee
ilma-alukset ja laivat. Voidaan kysyä tietysti, että kun junia
ei mainita, niin onko ehdottomasti kiellettyä, ettemmekö me
voi omalla kansallisella lainsäädännöllä puuttua
tähän tilanteeseen. Tänä päivänä junat
kuuluvat tähän verottomuuden piiriin, ja se tapahtuu
niin, että valtiovarainministeriö on omilla päätöksillään,
säädöksillään, mahdollistanut
sen. Se on toivottavaa ja ymmärrettävää,
että verotus säädetään
lailla, ja näin tulee tapahtuakin. Mutta emmekö me
itse voisi tässä kohtaa edes yrittää tehdä asialle
jotakin?
Asiantuntijakuulemisissa on tuotu erilaisia näkökantoja
tässä esille, ja voi sanoa tietysti, että monessa
kohtaa on sana sanaa vastaan: lähdemmekö me ennakoimaan
tilannetta, miten EU tulee suhtautumaan, jos me toimimme itsenäisesti kansalliseen
lainsäädäntöön junat
tämän verottomuuden piiriin lisäten,
vai emme. Mutta voi sanoa, että emme me tiedä,
ennen kuin katsotaan se tilanne. Me sosialidemokraatit näemme,
että junan täytyy olla kilpailukykyinen liikenneväline tässä kohtaa,
ja niin paljon kuin EU:n kohdalla puhutaan aina kilpailuneutraliteetista,
voidaan kysyä, täyttääkö tämä nyt
sitä.
Kelataan vähän taaksepäin asioita,
miten direktiivi pääsi tulemaan tällaisena,
miksi junaa ei ole mainittu. Silloin on hyvä kysyä sen
perään, ketkä ovat olleet Suomesta edustamassa,
kun direktiiviä on valmisteltu, miksi Suomen taholta asiaa
ei ole nostettu esiin. Tuntuu, että kukaan ei ole huomannut
sitä tai kukaan ei ole halunnut sitä nostaa esille,
ja tässä ollaan. Nyt ollaan sitten hiljaa sen
mukaan, että ei enää meiltä nousisi
itsesyytöksiä tai tällaisia itse asian
kohtaamisia, että olemme oikeasti tehneet jotain väärin
tai unohtaneet jonkun aivan olennaisen asian. Tämä on elinkeinoelämämme
kannalta myös hyvin tärkeä kohta tässä kohtaa.
Asiantuntijakuulemisessa VR toi hirveän hyvin esille
myös sen, että jos tätä verottomuutta
ei kyetä palauttamaan siihen malliin, missä se
on nyt, heillä ei ole varaa taikka tiloja pitää verollisia
ja verottomia myyntituotteita tai tiloja siellä. Mitä se
silloin tarkoittaa käytännössä tämän
liikenteen osalta, mitä se tarkoittaa myyntien osalta,
ja mikä kaikki vaikutus sillä on tähän
kokonaisuuteen, kun ruvetaan mainostamaan myös sitä,
että junalla pääsee parhaiten tuosta
itärajan yli? Olennaista junaliikenteessä on myös
se, että Suomesta kun tähän junaan noustaan,
Suomessa ei siitä pois päästä,
vaan kaikki menee rajan yli. Laivaliikenne ja ilma-alusliikenne
on verotonta myös EU:n sisällä, ja nimenomaan
junista puhuttaisiin tässä kohtaa nyt, kun mennään
EU-alueen ulkopuolella.
Tulen yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään
muutosehdotuksen muonituspykälään, 19 §:ään,
ja toivon todella, että valtiovarainministeriön
taholta vielä asiaa mietittäisiin erittäin tarkkaan.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Ed. Paasio esitteli asian äärettömän
hyvin pohjaten pitkälti ryhmämme tekemään
vastalauseeseen, tai tässähän on kaksikin
ryhmää: tässä ovat sekä sosialidemokraatit
että vasemmistoliitto tämän vastalauseen
mukaisella kannalla.
Tosiaan hallituksen esitystä lukiessa ja sen perusteluja
lukiessa annetaan ymmärtää, että tässä on
kysymys lähinnä teknisestä lainmuutoksesta siten,
että voidaan hoitaa vähän rationaalisemmin
asioita esimerkiksi sähköisellä tiedonsiirrolla.
Mutta tämä villakoiran ydin löytyy kuitenkin siitä,
että sieltä puuttuu yksi avainsana, ja se sana on
"juna". Eli nykyistä käytäntöä,
maan tapaa, ollaan muuttamassa siitä huolimatta, että direktiiviä ei
ole muutettu. Voimassa oleva oikeus Euroopan unionissa ei muutu,
mutta Suomen valtio on muuttamassa omaa lainsäädäntöään,
omaa käytäntöään, ja
jos loogisia ollaan, niin tähän muutokseen ei
ole perusteita, koska direktiiviä ei ole muutettu.
Tässä, aivan kuten ed. Paasio sanoi, Suomen edustajat
ovat toimineet jotenkin huonosti Euroopan unionin neuvottelupöydissä.
En tiedä, ovatko tuoneet asiaa esiin, ovatko vaienneet
vai ovatko jääneet alakynteen, mutta hallinto
ei ole tässä nyt onnistunut. Tulos on meidän
käsissämme, ja sen kanssa tässä sitten
pähkäilemme.
Kun Euroopan unioni kaikessa vannoo kilpailuneutraliteetin nimeen
ja aina peräänkuuluttaa vapaata kilpailua ja moittii
kilpailua vääristävää toimintaa,
niin tässä jos missä ollaan tilanteessa, että lainmuutos
vääristää Suomen ja Venäjän
välisten suorien junakuljetusten kanssa kilpailevien kuljetusmuotojen
kilpailutilannetta. Tämä on ilmiselvä ristiriita.
Jos tämän vielä peilaa myöskin
ympäristöasioita vasten, niin kyllä se
aika oudolta tuntuu, kun juna nyt jo on niin ympäristöystävällinen
kulkumuoto, että sen käyttöä tulisi
kaikin tavoin edistää, ja se tulee olemaan tulevaisuudessa
vielä suositumpi kulkumuoto. Eli kun siellä matkustaja-
ja liikennesuoritteet kasvavat, niin tämän asian
merkitys kasvaa. Vaikka tämä tänään
ei ole vielä miljoonaluokassa, niin tämä tulee
olemaan lähiaikoina miljoonaluokassa. Eli näiden
asioitten mittasuhteet ja skaalat ovat kasvamaan päin,
ja ympäristöpoliittisistakin syistä pitäisi
mieluummin suosia junaliikenteen toimintaedellytyksiä.
Tässä ollaan nyt toimimassa päinvastoin.
Mitä sitten tulee perustuslakivaliokunnan eräisiin
lausunnossaan esittämiin esityksiin, niin ne ovat sinänsä kannatettavia.
Niitä täsmennyksiähän tässä mietinnössä yksimielisesti
ollaankin tekemässä. Niitä emme ole moittineet,
mutta tämä kilpailuneutraliteetti, ympäristöystävällisyys
ja ennen kaikkea sitten tasapuolinen kohtelu pitäisi junaliikenteelle
sallia. Mielestäni tässä nyt hallituspuolueet
ovat kuljettamassa asiaa väärään suuntaan,
ja tästä ei voi myöskään
antaa korkeita tyylipisteitä niille hallintoa edustaville
tahoille, jotka ovat Euroopan unionin kehissä tällaiseen tulokseen
päätyneet.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Asiantuntijakuulemisessa tuli ilmi, että valtiovarainministeriön
virkamiehet eivät vaatineet junille samoja verovapausoikeuksia
kuin mitä on laivoilla ja ilma-aluksilla. Tästä tietenkin
seurasi se, että kun niitä ei vaadittu, niin niitä ei
tähän direktiivin myöskään
tullut. Ja nyt sitten valtiovarainministeriön virkamiehet
olivat jyrkästi sitä vastaan: ei voida poiketa
tästä direktiivistä eikä jatkaa
entistä käytäntöä,
jolloin junat olivat samassa asemassa kuin lentoliikenne
Minua ihmetyttää suuresti, että lentoliikenne ja
laivaliikenne asetetaan tässä huomattavasti parempaan
asemaan. VR-yhtiön Avecra voitti kilpailun tästä junatarjoilusta
näihin nopeisiin juniin, jotka alkavat liikennöinnin
Helsinki—Pietari-välillä, ja on täysin
käsittämätöntä, että kun lentokoneella
lähtee Helsingistä Pietariin, niin tämä myynti
on verovapaata, mutta jos matkustaa junalla, niin se ei ole valmisteverovapaata.
Näin ollen tässä asetetaan kyllä huomattavasti huonompaan
asemaan tämä ympäristöystävällisempi
liikennemuoto, ja kyllä ihmettelen sitä nöyryyttä,
mitä Suomen pitää esittää EU:hun päin.
Tässä olisi mielestäni pitänyt
kyllä katsoa, mikä se lopullinen kanta sitten
on, lähteekö EU sanktioimaan Suomea ja Suomen
päätöstä, jos olisi jatkettu
tätä entistä käytäntöä,
joka on kymmenen vuotta ollut käytäntönä.
Näin ollen me vasemmistoliitossa olemme yhtyneet tähän
sosialidemokraattien vastalauseeseen. Mielestämme tämä asettaa
myöskin kilpailuneutraliteetin kyseenalaiseksi, jota aina
EU aina korostaa, että pitää olla tasapuolista
kilpailua. Tässä se ei kyllä tapahdu.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Yhdyn siihen väitteeseen,
että tämä vääristää kilpailua,
se on ilman muuta selvä asia, jos junaliikenne on eri asemassa
kuin laiva- ja lentoliikenne. Miksi näin? On vastattu jo,
miksi tilanne on tällainen: sen takia, että neuvotteluissa
me emme ole vaatineet, että junaliikenne sisällytettäisiin siihen.
No, nyt on joka tapauksessa direktiivi tullut, ja kai meidän
pitää kuitenkin luottaa siihen, mitä asiantuntijat
ja ministeriön edustajat meille esittävät.
He ovat kyllä hyvin selkeästi sanoneet, että jos
me poikkeaisimme tästä ja sisällyttäisimme junaliikenteen
tähän samaan asemaan kuin missä on lento-
ja laivaliikenne, todennäköisesti joku kantelisi
ja seurauksena olisi se, että se, joka on sitten tätä direktiiviä vastaan
toiminut, joutuisi palauttamaan sen hyödyn, minkä se
on saanut kymmeneltä vuodelta. Silloin herää kysymys, haluanko
minä kansanedustajana osallistua sellaiseen päätökseen,
joka voi synnyttää ja todennäköisesti
synnyttäisi sellaiset seuraamukset, että perittäisiin
hyöty kymmeneltä vuodelta takaisin. Tästä syystä olen
hallituksen esityksen kannalla.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta on antanut lausunnon
tästä hallituksen esityksestä ja kiinnittänyt
huomiota erityisesti kahteen seikkaan: Toinen on varastojen tarkastus
ja se, että kotirauhan suoja siinä yhteydessä turvataan,
ja valtiovarainvaliokunta on tehnyt asianmukaiset muutokset tältä osin,
jotka ovat mallikkaita. Toinen koski verohuojennusta ja sitä,
että on selvää, että jos on
kohtuuton maksu, niin se voidaan poistaa tai sitä voidaan
alentaa. Tässä oli myöskin sitten "erityisiä syitä"
asetettu ehdoksi, ja se oli jossain määrin epäselvä käsite,
ja tältä osin täytyy sanoa, että valtiovarainvaliokunta
on täsmentänyt mallikkaasti myöskin tältä osin
tuota hallituksen esityksen säännöstä ja
nyt se on, voi sanoa, perustuslain kannalta katsottuna kohdallaan.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten tähän
rautatieliikenteen valmisteverohuojennukseen, nimenomaan Pietarin-junissa,
niin täytyy sanoa, että en ole ihan vakuuttunut
siitä, syntyykö kilpailuhaittaa. Lento- ja laivaliikenne
eivät välttämättä sillä reitillä juurikaan
kilpaile junaliikenteen kanssa. Ja toiseksi, mielestäni
sen merkitys ei ole kauhean suuri, kun ottaa huomioon sen, mikä hintataso
on Pietarissa, kun näitä tuotteita sieltä ostaa,
niin että siinä suhteessa en luule, että tässä kovin
suurta ongelmaa syntyy.
Se täytyy kyllä sanoa, kuten ed. Kuoppakin täällä sanoi,
että ongelma on se, että virkamiesten olisi pitänyt
ottaa neuvotteluissa EU:ssa tämä asia esille ja
esittää, että olisi voitu saada tämä verovapaus
junaliikenteeseen Pietariin, koska kun se on ollut aikaisemmin,
niin sen jatkaminen olisi ollut sinänsä luonnollista.
Tältä osin täytyy moittia kyllä hallitusta,
että on tapahtunut laiminlyönti. Mutta ed. Kalliksen
kanssa olen samaa mieltä, että nyt kun direktiivi
on siinä muodossa kuin se on, niin jos säätäisimme
direktiivistä poikkeavan lainsäännöksen,
se tulisi meitä vastaan jonkin verran myöhemmin
ja saattaisi aiheuttaa siinä suhteessa takaisinperintää jopa
pidemmältä ajalta, ja luulen, että loppujen
lopuksi se, että menemme hallituksen esityksen mukaisesti,
on kaikkein tarkoituksenmukaisin ratkaisu tässä tilanteessa.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Täällä edustajat
Kallis ja Sasi ovat valottaneet juuri tätä direktiivikysymystä,
ja jälleen on ilmeinen ongelma juuri nämä direktiivit.
Henkilökohtaisesti minä toivoisin, että junamatkustusta
edistettäisiin kansainvälisessä liikenteessä.
Venäjän suuntahan tässä on merkittävä,
ja ehkä tulee muitakin henkilöliikenteen ylityspaikkoja
tulevaisuudessa kuin se, mikä nyt on, ainakin näin
toivon. Näkisin, että vanha reitti Pietari—Hiitola—Elisenvaara—Parikkala—Pieksämäki—Haapamäki,
edelleen sitten Vaasaan esimerkiksi, ja tämä Mittnorden-
eli Keski-Pohjola-reitti tulisivat myös kansainvälisen
henkilöliikenteen reiteiksi ja osaltaan silloin tämmöisillä veroeduilla saatettaisiin
helpottaa tuon avattavankin reitin mahdollisuutta ja kannattavuutta.
Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin monimutkainen
kysymys, ja minä toivon, että jatkossa voitaisiin
etsiä niitä ratkaisuja, joilla myös junamatkustus
olisi siinä muodossa, että se voisi olla kilpailukykyinen.
Nythän tällä välillä kilpailua
ei sikäli ole, että lentoja on hyvin vähän,
ja lennon etu on se omansa, mikä sillä on, mutta
toivon, että junamatkan veroetuihin kiinnitettäisiin
jatkossa huomiota.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Kun tuossa aikaisemmin taisin välihuutona
todeta, että vihreät puuttuvat salista, vaikka
tässä on näin vahva vihreä ulottuvuus,
niin täytyy korjata, että aina uskollinen ja ahkera
ed. Erkki Pulliainen on salissa ja seuraa täysistuntoa
ja on varannut myöskin puheenvuoron aiheesta, joten oikaisen välihuutoni.
Ed. Sasille: Direktiivi ei ole muuttunut, direktiivi ei edellytä mitään.
(Ed. Ahde: Näiltä osin!) Sen sijaan Suomessa käytäntö on
nyt muuttumassa. Jollakin lailla meidän hallintomme on
sitten säpsähtänyt ja oma-aloitteisesti
muuttaa maan tapaa, ja henkilökohtaisesti olisin toivonut,
aivan niin kuin meidän ryhmämmekin, että olisi
testattu vähän tätä EU:n ajattelua
ja toimintaa, vedottu näihin erinomaisiin perusteluihin, mitä tässä on,
saatettu tämä asia puntariin ja sitten viety menestyksellisesti
siihen ratkaisuun, että myöskin junaliikenteessä,
rautateillä, tapahtuva tarjoilu olisi saanut tasapuolisen
kohtelun. Me olemme niin kirkasotsaisia EU:n mallioppilaita, että joskus
meidän pitäisi uskaltaa edes hiukan kyseenalaistaa
esimerkiksi näin pienessä asiassa kuin tämä EU-maailmassa
on, voisiko sanoa, vähän potkaista yli aisankin
tarvittaessa, vaikkei tämä ole vielä siinä sarjassa.
Tässä mielessä on vahinko, että nyt
ollaan menemässä hallituspuolueitten voimin tällaiseen
ratkaisuun, joka toimii ympäristöpoliittisestikin äärettömän epäloogisella
ja ei-toivotulla tavalla.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Asialla on monta puolta. Eräät
puolet ovat tulleet hyvin selvästi esiin edustajien Kallis
ja Sasi puheenvuoroissa, joiden perustelut selittävät
sen, miksi tämä asia nyt tässä hallituksen
esityksessä ja valiokunnan käsittelyn jälkeenkin
on siinä muodossa kuin se tässä mietinnössä on.
Se on yksi puoli asialle. Toinen puoli on se, että ei siitä nyt
mihinkään pääse, että taas
suomalaisen valtiovarainministeriön virkamiehet ovat nukkuneet
neuvotteluissa, väärällä koneella
menneet väärään aikaan ja väärät
kaljat ryypänneet ja nukkuminen on yllättänyt
silloin, kun olisi pitänyt olla pokkana tikkana paikalla.
Nyt ollaan tässä kurimuksessa, ja vihreät
maksavat laskun. Eihän tässä sen kummallisemmasta
ole kysymys.
Matti Ahde /sd:
Herra puhemies! Siihen minäkin olisin halunnut kiinnittää huomiota,
että näiltä osinhan direktiivi ei ole
muuttunut, että oikeusperusta on edelleen sama.
Toiseksi, niin kauan kuin laissa mahdollistettiin, että valtiovarainministeriö voi
myöntää junaliikenteelle valmisteverosta
vapautuksen, niin kauan se on toteutunut. Kun he tämän
nukahdusvaiheensa jälkeen sitten päättivät
esitellä lakiesityksen eduskunnalle, niin tässä eduskunta
pantiin sitten maksamaan tämä lasku. Kyllä minä ymmärsin
asian siten, että valiokunnassa oli hyvin laajaa ymmärtämystä testata
EU:n kanta tähän asiaan ja pitää junaliikenne
valmisteverosta vapaana, niin kuin lentoliikenne ja laivaliikenne ovat,
mutta hyvien verojaoston jäsenten yli sitten käveli
iso hallitus.
Yleiskeskustelu päättyi.