Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Uudella hallituksella on edessään kova työ valtiontalouden tasapainottamisessa. Kreikan vaikea tilanne sekä kansainvälisen taloustilanteen epävarmuus merkitsevät sitä, että valtiontaloutta on vahvistettava ripeästi.

Kunnianhimon palauttaminen työllisyyspolitiikkaan on suuressa roolissa hallituksen ohjelmassa. Työllisyyden parantamiseen nojaa myös hallituksen talouspolitiikka. Tähtäimenä on julkisen velan kääntäminen lasku-uralle vaalikauden loppuun mennessä. Hallitus asettaa itselleen rohkean työllisyystavoitteen, joka on 72 prosentin työllisyysaste vaalikauden loppuun mennessä ja työttömyyden painaminen 5 prosenttiin.

Nyt eduskunnan käsittelyyn tulevassa lisätalousarviossa hallitus ottaa ensimmäiset askeleensa työllisyyden vahvistamiseksi. Viivyttelyyn ei ole aikaa tässäkään kysymyksessä, ja tästä lisäbudjetista päätettiin heti nimitystä seuraavana päivänä.

Suomalaiset haluavat tehdä töitä, osallistua koulutukseen ja harjoitteluun. Tämä näkyy siinä, että ely-keskukset ovat käyttäneet alkuvuoden kuluessa tehokkaasti työllisyysmäärärahoja. Koulutuksessa, palkkatuetussa työssä ja muissa aktivointitoimenpiteissä on ollut vuoden 2011 aikana ennätyksellisen paljon ihmisiä. Esimerkiksi maaliskuun 2011 lopussa näissä toimenpiteissä oli 115 800 henkilöä, mikä on yli 15 500 ihmistä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Hallitus haluaa kautensa ensi työnään turvata aktiivisen työvoimapolitiikan voimavarat myös jatkossa. Tavoitteena on, että aktivointiaste nousee 30 prosenttiin ja että aktiiviselle työvoimapolitiikalle palautetaan sille yhteiskunnassamme kuuluva arvostus. Työvoimapolitiikan ohella hallitus tukee työllisyyttä vahvalla elinkeinopolitiikalla sekä työn ja perhe-elämän paremmalla yhteensovittamisella. Harmaan talouden torjunnalla vastataan yritysten huoleen elintärkeästä terveestä kilpailuympäristöstä. Kotimaisten yritysten kilpailukyvystä hallitus huolehtii lisäksi turvaamalla valtion erityisrahoituslaitosten sekä viennin rahoituksen toimintamahdollisuudet ja resurssit.

Arvoisa puhemies! Työmarkkinayhteistyötä vahvistetaan uudella otteella. Sopimisen kulttuuri kuuluu suomalaisen yhteiskunnan valtteihin. Tulevalla kaudella valttia on uskallettava myös käyttää sen sijaan, että yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa vältettäisiin tai pelättäisiin. Hallitus sitoutuukin tiiviiseen yhteistyöhön työmarkkinajärjestöjen kanssa ja pyrkii kattaviin työmarkkinaratkaisuihin.

Työllisyyspolitiikka muodostaa yhdessä julkisen talouden tervehdyttämisen kanssa hallituksen kaksi peruskiveä. Kolmas perusta on hallituspuolueiden yhteisessä sitoumuksessa siihen, että eriarvoisuutta vähennetään ja perusturvaa yhteiskunnassa parannetaan. Tämä yhtälö on haastava, ja se merkitsee myös sitä, että ikäviä säästöpäätöksiä joudutaan tekemään muualla kuin sosiaaliturvan puolella. Kaikki nämä toimet toteutetaan kuitenkin sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Hallituksen alkumetrien toiminnassa näkyy selvä työn ja oikeudenmukaisuuden leima. Tämä vastaa sitä politiikan suunnanmuutosta, jota äänestäjät suomalaisilta päättäjiltä kevään eduskuntavaaleissa edellyttivät.

Arvoisa puhemies! Työttömiä työnhakijoita on edelleenkin Suomessa yli 200 000 henkilöä. Heistä nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli toukokuun lopussa yli 26 000. Positiivisesta työllisyyskehityksestä huolimatta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on jatkunut edelleen. Pitkäaikaistyöttömien eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleiden määrä lisääntyi toukokuussa yli 4 000 hengellä edellisen vuoden toukokuuhun verrattuna. Pitkäaikaistyöttömiä oli toukokuun lopussa lähes 60 000 henkilöä, tarkalleen ottaen 56 400. Jotta työttömyyden pitkittymisen ehkäisy onnistuisi, tulee tämä esiteltävä lisäbudjetti todella tarpeeseen. Sillä lisätään nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä.

Arvoisa puhemies! Kuluvan vuoden talousarvion määräraha työllistämistoimien momentilla on 535,338 miljoonaa euroa eli suunnilleen sama kuin viime vuonna käytetty määräraha. Määrärahasta on kuitenkin tehty sitoumuksia aiempiin vuosiin nähden erityisen etupainotteisesti. Sitoumukset koskevat käytännössä työvoimakoulutushankintoja ja palkkatukipäätöksiä. Ely-keskukset ovat arvioineet, että työvoimakoulutushankintojen ja palkkatukipäätösten tekeminen edellyttäisi noin 28 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tämä sisältää myös Nokian irtisanomisista ja muun matkapuhelinsektorin mahdollisista irtisanomisista aiheutuvat tarpeet.

Lisätalousarvio on siis tärkeää antaa nyt, jotta työvoimapoliittisen koulutuksen ja palkkatuen sitoumuksia voidaan edelleen tehdä kesän ja syksyn aikana. Seuraavan kerran hallitus arvioi työllisyyttä ja kasvua tukevien toimien tarvetta jo syyskuussa, jolloin annetaan tämän vuoden kolmas lisäbudjettiesitys.

Arvoisa puhemies! Suomen talous vaatii uudelta hallitukselta nopeita toimia työllisyyden vahvistamiseksi. Antamalla lisäbudjetin heti ensi töinään hallitus ei jää tuleen makaamaan, vaan aloittaa määrätietoisen työn kohti kunnianhimoisen työllisyystavoitteensa täyttämistä.

Anneli  Kiljunen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan heti aluksi kiittää uutta hallitusta ripeästä toiminnasta uuden lisätalousarvion suhteen.

Me olemme kaikki varmasti saaneet tietoa siitä, että työvoimahallinnosta määrärahat ovat olleet lopussa eikä uusia työsuhteita voida tehdä, ellei lisämäärärahaa saada työllisyyteen. Nyt tämä lisätalousarvio tulee turvaamaan monen suomalaisen työsuhteet eteenpäin. Työllisyysmäärärahojen lisäys on heidän elämänsä kannalta erittäin tärkeä asia. Epävarmuus työn jatkumisesta on kalvanut monia. Mielestäni on erittäin tärkeää, että ihmisille turvataan oikeus työhön. Ihmisellä täytyy olla oikeus ja mahdollisuus hankkia elantonsa työllä, kerryttää omaa sosiaaliturvaansa ja vahvistaa siten myös omaa ja perheensä hyvinvointia.

Työllisyysmäärärahojen loppuminen on osaltaan osoittanut myös sen, että nykyinen rahoitusjärjestelmä ei toimi. Työllisyyteen osoitettuja määrärahoja ei pitäisi kohdentaa vuosi toisensa jälkeen aina tipoittain. Varsinkin pitkäaikaistyöttömien ja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten pitkäjänteinen elämänhallintaan ja työhön kuntouttaminen ei mahdollistu nykyisellä rahoitusjärjestelmällä eikä pätkätoimenpiteillä. Yksilöllisen, ihmisen oman räätälöidyn, hänen tarpeitaan vastaavan suunnitelman toteuttaminen on mahdollista, mutta se vaatii aivan uudenlaista ajattelua ja päätöksentekoa.

Meidän tulee nähdä se tosiasia, että joidenkin ihmisten kuntoutus ja työelämään siirtyminen vaatii enemmän ja vie myös aikaa, joskus jopa vuosia. Tästä syystä toivoisin, että nykyinen hallitus aidosti puuttuu pitkäaikaistyöttömien ihmisten kuntoutukseen ja työllistämiseen siten, että toimet ovat pitkäjänteisiä, suunnitelmallisia eikä muutaman kuukauden työllisyyspätkiä, joiden jälkeen ihminen palaa sinne, mistä tulikin, tai jatkaa jonkun ajanjakson jälkeen sieltä, mihin jäi. Näin olisi tapahtunut monelle ilman lisätalousarviossa olevaa työllisyysmäärärahaa. Näin olisi tapahtunut myös kotimaakunnassani Etelä-Karjalassa Imatralla: ilman tätä lisätalousmäärärahaa Työn Vuoksessa olevien 150 työntekijän työsuhde oli vaakalaudalla. Nyt niitä voidaan jatkaa ainakin toistaiseksi.

Hallituksen yksi tärkeä painopiste on vähentää työttömyyttä ja parantaa työllisyyttä. Työttömiä työnhakijoita oli toukokuun lopussa kaikkiaan 227 000. Työttömien määrä on vähentynyt 25 000:lla viime vuodesta, mikä on myönteinen asia. Mutta samalla täytyy todeta, että pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi kasvuaan. Suurimpana haasteena ovat ne pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat olleet työttömänä yli kaksi vuotta. Heidän määränsä kasvaa edelleen.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ja hallitusohjelma ovat antaneet uskoa parempaan. Tämän päivän keskustelu on jo osoittanut, että maahamme on saatu kunnianhimoinen ja päämäärätietoinen hallitus, jolla on edessään suuret haasteet. Sillä on myös täydet mahdollisuudet onnistua ja tehdä Suomesta tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi maa jokaiselle kansalaiselle. Etenkin hallituksen työllisyystavoitteet tulevat vaatimaan määrätietoista politiikkaa, jossa se huomioi kaikki työlliset.

Hallituksen työllisyystavoite on kova. Työttömyys painetaan 5 prosenttiin ja saavutetaan 72 prosentin työllisyysaste vaalikauden aikana. Nämä tavoitteet ovat paitsi kunnianhimoisia myös välttämättömiä. Meidän on saatava jokaisen ihmisen osaaminen käyttöön, jotta maamme voi menestyä kestävästi ja turvata jokaisen kansalaisen hyvinvoinnin.

Arvoisa puhemies! Jotta työllisyystavoitteet toteutuvat, on heti tartuttava toimeen, aivan kuten hallitus on toiminut. Tämä työllisyyslisäbudjetti vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen. Varmasti olemme kaikki tietoisia siitä, miten tehokkaasti ely-keskukset ovat käyttäneet työllisyysmäärärahoja. Tänä vuonna erilaisissa aktiivitoimenpiteissä on ollut ennätyksellinen määrä ihmisiä. Siksi myös rahat ovat tällä hetkellä alueilla vähissä ja lisärahan tarve on suuri muun muassa yritysten palkkatuissa.

Näihin tarpeisiin tämä työllisyyslisäbudjetti vastaa. Satsaukset työllistämiseen ja aikuiskoulutukseen antavat lähes 4 000 ihmiselle mahdollisuuden koulutukseen ja palkkatuettuun työhön ja estävät työttömyyden pitkittymisen. Erityisen tärkeää on myös turvata nuorten työllisyyskehitys, joka on ollut hyvässä noususuunnassa. Nuorten työllisyyden turvaamisen pitääkin olla hallituksen ykkösasioita.

Me sosialidemokraatit olemme toistuvasti vaatineet nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssia. Onkin erityisen hienoa, että hallitusohjelmassa sitoudutaan toteuttamaan nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jatkossa jokainen alle 25-vuotias tai alle 30-vuotias vastavalmistunut saa halutessaan työ-, harjoittelu-, opiskelu- tai muun sellaisen paikan viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Tämä on mielestäni tärkeä ja keskeinen kirjaus työllisyyspolitiikan osalta.

Arvoisa herra puhemies! Tämä työllisyyslisäbudjetti kertoo hyvin hallituksen vahvasta tahtotilasta työllisyyskehityksen suhteen. Aktiivinen työvoimapolitiikka, rakennemuutostilanteiden hyvä hoito, nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten yhteiskuntatakuu, aikuiskoulutuksen kehittäminen jne. ovat keskeisiä työllisyyttä tukevia toimia. Tarvitsemme myös kasvua tukevaa elinkeinopolitiikkaa, työelämän parantamista ja monipuolisia toimia, jotka tähtäävät työurien pidentämiseen. Tarvitsemme entistä tuloksellisempaa innovaatiopolitiikkaa ja yritysten osaamisen vahvistamista. Jotta voimme aidosti yhdessä rakentaa tulevaisuuden Suomea, on pyrittävä myös kannattaviin työmarkkinaratkaisuihin. Tällaista yhteistyön politiikkaa hallitus tulee noudattamaan sitoutumalla vahvasti yhteistyöhön työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Pitkään jatkunut suurtyöttömyys on yksi Suomen pahimpia vitsauksia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste oli toukokuussa lähes 10 prosenttia, 9,8 prosenttia, eli 274 000 henkilöä. Eli edellinen hallitus on työllistämistoimissaan pahasti epäonnistunut. Pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkuvasti kasvanut ja oli nyt reilun 56 000 eli 4 200 enemmän kuin vuosi aiemmin. Erittäin vaikea työllisyystilanne on ollut myös alle 25-vuotiailla. Näitä nuoria oli työttöminä työnhakijoina 26 100 henkeä.

Näihin työttömyyslukuihin nähden hallituksen lisätalousarvioesityksessä esittämä panostus työllisyysrahoituksen lisäämiseksi on todella vaatimaton. Hallitus esittää työllistämiseen 19,2 miljoonaa euroa, mikä merkitsee vain 3 700 henkilön työllistämistä, kun työttömiä oli siis toukokuussa 274 000 henkeä. Perussuomalaiset esittävät omassa talousarvioaloitteessaan, jota esitellään seuraavassa asiakohdassa, hallituksen esitykseen nähden työllistämistoimien reilua kaksinkertaistamista. Perussuomalaiset ovat työn puolue.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys toiseksi lisätalousarvioksi, niin sanottu työllisyyslisäbudjetti, ei tule kyllä yhtään liian aikaisin. Tämä sama asetelma on toistunut vuodesta toiseen: ilmiselvistä tarpeista huolimatta ja kentältä tulevista viesteistä välittämättä lisäbudjetin rakentaminen jää juuri lomakauden kynnykselle tai joskus tulee jopa sen jälkeen. Teknisesti tämä lisätalousarviohan on ollut jo pitkään valmiina, että siinä suhteessa tätä hallitusta ei mistään erityisestä ripeydestä voi kiittää. Siinä on vaan paperi ollut käytännössä valmiina, kun maakunnista on tarpeet pyydetty, ja ne on kasattu yhteen sitten ja korkeintaan nimi on raapastu alle, että on saatu virallistaa jo valmis paperi.

Niin kuin sanoin, tämä tulee myöhään, lomakausi on kynnyksellä ja samaan aikaan liittyy myöskin maastokausi, jolloinka kyettäisiin varsinkin miespuolisille työttömille, miespuolisille pitkäaikaistyöttömille tarjoamaan paljon mielekkäitä työtehtäviä, mutta niiden töiden suunnittelu on ollut hankalaa, koska työ- ja elinkeinotoimistot eivät ole tienneet sitä, mikä on niiden määrärahatilanne loppuvuoden aikana. Koulut ovat jo päättäneet kautensa. Sieltä on tullut paljon lisää työttömiä työnhakijoita, joille olisivat olleet tarpeen ne ensimmäiset tukitoimet, jotta työn syrjään olisi päässyt kiinni edes määräajaksi.

Tällä 28 miljoonan euron potilla ei juuri herran huonetta rakenneta, kun ottaa huomioon, että pitkäaikaistyöttömyys kasvaa koko ajan ja nuorisotyöttömyys on aivan liian korkealla tasolla. Kannattaa muistaa, että kun näitä lisäbudjetteja on vuosien aikana rakenneltu, niin joka vuosi on määrärahoja jäänyt käyttämättä, viime vuonna 50 miljoonaa euroa tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on koko ajan kasvanut. Toisaalta sanotaan, että työllisyystoimien volyymi on riittämätön, niin kuin se on ollut, jos työttömiä on yli 220 000 vuositasolla. Sitten jätetään kuitenkin kymmeniä miljoonia euroja eduskunnan siihen tarkoitukseen varaamaa määrärahaa käyttämättä tältä työhallinnon pitkältä momentilta 51, jonka ideana oli koota yhteen henkilöihin kohdistuvat kaikki määrärahat, jotta niiden rahojen käyttö olisi mahdollisimman joustavaa, mutta eipä ole ollut. Jos tämä 51 momentti laitettaisiin siirtomäärärahaksi, niin silloin sen käyttö olisi aivan jotain toista. Ennustan, että tänäkin vuonna jää tätä rahaa käyttämättä kymmeniä miljoonia euroja. Toivottavasti erehdyn, mutta ihme pitää tapahtua työ- ja elinkeinoministeriön käytännöissä, hallinnon käytännöissä, jos tästä vuosien, jos ei peräti vuosikymmenten aikaisesta synnistä päästä eroon.

Sama ongelma uhkaa Euroopan EU-ohjelmakauden rakennerahastomäärärahojen käyttöä. Siitä tulee viestejä koko ajan, että ne käytännöt ovat niin kankeita, byrokraattisia ja projektin hallinta, suunnittelu ja niiden valvonta niin hankalaa, että siellä voi tulla vielä isompi gäppi.

Arvoisa puhemies! Nyt on tämänkin päivän aikana uudesta hallitusohjelmasta keskusteltaessa paljon puhuttu siitä, että tulee jotain tavattoman uutta, tulee nuorten yhteiskuntatakuu, mutta valitettavasti se, mitä on hallituksen esityksessä, ei poikkea kovinkaan paljon siitä, mitä on aikaisemmissa hallitusohjelmissa sovittu. Aikai-semminhan vuoden vanhan työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen mukaan nuorten yhteiskuntatakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita työttömiä nuoria, jotka ovat te-toimistossa työnhakijoina, ja takuu koskee ammatillista koulutusta vailla olevia mutta myöskin ammatillisen koulutuksen suorittaneita nuoria. Määräaika tälle takuulle on kolme ensimmäistä työttömyyskuukautta.

Takuu on siinä mielessä harhaanjohtava sana, kun se ei takaa sitä kaikkein tärkeintä elikkä työpaikkaa. Aikaisemmin oli kaikille työttömille ja hankalampina talousaikoina voimassa kaikkia työttömiä koskeva takuu, että kun työttömyys pitkittyi, niin silloin julkisen sektorin tukitoimin taattiin työttömille määräaikainen työpaikka. Se oli, tunnustan, kallis tapa toimia, mutta se oli myöskin tehokas tapa toimia. Silloin henkilöt pysyivät työn syrjässä kiinni, saattoivat pitää ammattitaitoaan yllä, mahdollisesti kokeilla uutta ammattialaa ja mikä tärkeää, pysyivät myöskin riittävän sosiaaliturvan piirissä. Mutta valitettavasti tämä takuu nykyisellään ja vielä uudenkin hallitusohjelman mukaan pitää sisällään osin näennäistoimenpiteitä, joilla ei kuitenkaan puututa sitten nuoren aitoon mahdollisuuteen työllistyä.

Kun aikaisemmin raja oli 25 vuotta, niin nyt tässä uudessa hallitusohjelmassa raja nousee 30 vuoteen, kun kyse on vastavalmistuneesta henkilöstä, ja hänelle tarjotaan työtä, harjoittelua, opiskelua, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa ja edelleen määräaika on tuo kolme kuukautta. Mutta kyllä kai ihan maalaisjärjellä ajatellenkin voidaan kysyä sitä, onko lähemmäs kolmekymppiselle henkilölle, joka vasta valmistuu ammattiin, tärkeämpää se ensimmäinen työpaikka, jossa voi osaamistaan kokeilla ja ammattitaitoaan kasvattaa ja päästä näyttämään itseään työnantajille, kuin se, että hänet sen ammatilliseen koulutukseen valmistumisen jälkeen laitetaan esimerkiksi työpajapaikkaan, kun kyseessä on kuitenkin jo lähemmäs kolmekymppinen henkilö.

Mutta jos halutaan, arvoisa puhemies, että tämän hallituksen työllisyyspolitiikka on jotain muuta kuin aiemman hallituksen ja aiempien hallitusten työllisyyspolitiikka, niin se vaatii kyllä muutoksia aika moneen asiaan, ensinnäkin se, että pystytään työllisyyspolitiikka mieltämään laajana kysymyksenä, sektorirajat ylittävänä kysymyksenä niin, että eri ministeriöt pystyvät toimimaan saman suuntaisesti. Ja kun puhutaan rakennemuutosalueista, niin on äärimmäisen tärkeää, että eri toimijoitten toimenpiteet vaikuttavat saman suuntaisesti ja että niitä rahoja kootaan yhteiseen kassaan ja kohdennetaan niille alueille, missä tilanne on vaikein, niin ettei käy niin kuin on valitettavia esimerkkejä takavuosilta, että jollekin seutukunnalle, jollekin kaupungille, jota on kohdannut ennennäkemättömät vaikeudet taloudessa ja työttömyydessä, joku toinen ministeriö on voinut antaa lisäpanoksia, joku toinen on samaan aikaan vähentänyt niitä. Eli tämmöinen yhteisten toimien yhteenkoonti ja kohdentaminen on aivan välttämätöntä. Pitää myös hyväksyä, jos meillä on semmoisia henkilöitä, jotka ovat olleet pidempään työttömiä — valitettavasti heitä on jo kuutisenkymmentätuhatta — että heidän henkilökohtaiset tukitoimensa maksavat enemmän, ja silloin pitää puhua myöskin tukityöstä entistä useammin.

Työvoimapoliittisen koulutuksen laatuun pitää aina kiinnittää huomiota, ja silloin pitää hyväksyä koulutusten kilpailuttamisessa se, että koulutuspäivän hinta ei ole se ainoa autuaaksi tekevä. Nykyinen hankintalaki tekee mahdolliseksi kyllä painottaa eri kilpailutekijöitä huomattavan paljon enemmän kuin pelkkää yksikköhintaa. Palveluita täytyy olla saatavilla ja niiden laadun pitää olla hyvä, mutta valitettavasti nyt on liikkeellä työ- ja elinkeinoministeriössä toimistoverkkouudistus, joka tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Lapissa voi jatkossa olla tilanne, että siellä on yksi ainoa työvoimatoimisto. Palvelupisteitä jää toki ympäri maakuntaa, mutta tässäkin käy niin, että ensin keskitetään voima ja valta, keskitetään hallinto, ja sen jälkeen keskitetään palvelut. Jo nyt syntyy tilanteita, että työttömiä työnhakijoita ristiin kuljetetaan ilmoittautumaan eri kuntien alueella, ja siinä ei ole mitään järkeä. Yhtenä tekijänä täytyy huomioida myös se, mikä on ollut työ- ja elinkeinotoimiston merkittävin väline, (Ilkka Kanerva: Ei kai niitä yhteen voi sitoa!) eli myöskin työllisyysperusteiset investointimäärärahat on se väline, jolla on kaikista tehokkaimmin kyetty vaikuttamaan työllisyyteen.

Vielä yhtenä asiana se, arvoisa puhemies, että kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä on aiottu parantaa, ja silloin se vaatii näiden de minimis -säännösten avaamista ja niiden järkiperäistämistä.

Viimeiseksi: Kunnat ovat olleet tärkeä yhteistyökumppani niin yrityksille kuin työ- ja elinkeinoministeriölle. Valitettavasti nykyiset kuntatalouden linjaukset tarkoittavat sitä, että kunnat pystyvät entistä vähemmän toimimaan työllisyyden edistäjinä omilla alueillaan.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Uusi hallitus on hyvin samassa tilanteessa kuin oli edellinenkin. On tullut viime aikoina varsin tavaksi, että näitä aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja käytetään etupainotteisesti ja sitten aina tässä kesän korvilla ollaan siinä tilanteessa, että pitää pikavauhtia tehdä lisätalousarvio, jotta rahat riittävät kesän yli ja voidaan käynnistää ne hankkeet, jotka syksyllä lähtevät liikkeelle.

Toisin kuin aiemmista puheenvuoroista voisi kuulla, myöskään edellinen hallitus ei mitenkään huonosti hoitanut tätä työllisyystilannetta. Jos sitä mitataan esimerkiksi aktivointiasteella, niin edellisen hallituksen jäljiltä, kun huomioidaan omaehtoinen koulutus, joka on ollut erinomainen uudistus ja jossa on noin 13 000 ihmistä tällä hetkellä, aktivointiaste oli 28,5, joka on korkein, mitä on koskaan Suomessa ollut. Uusi hallitus on pistänyt riman vieläkin korkeammalle ja tavoittelee 30 prosentin aktivointiastetta ja erityisesti painottaen nuorisotyöttömyyden torjuntaa vieläkin voimakkaammin kuin edellinen, mikä sinänsä on oikea suuntaus.

Tämä lisätalousarvio on tarpeellinen, mutta samanaikaisesti pitää myöskin miettiä sitä, millä tavalla näistä sijoitetuista rahoista saadaan kaikkein parhaimmat tulokset irti.

Edellisen hallituksen aikana painopiste oli vastavalmistuneissa, juuri työttömäksi jääneissä ja ammatin vaihtajissa, ja ylipäätään on tutkimuksella osoitettu, että aktiivitoimet purevat parhaiten silloin, kun ne kohdistetaan niihin henkilöihin, jotka ovat 2—6 kuukautta olleet työttöminä. Eli parasta pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaa on se, että torjutaan valumaa pitkäaikaistyöttömyyteen ja ennalta ehkäistään se niin että ihmiset pääsevät mahdollisimman nopeasti uuteen työhön tai toimenpiteiden piiriin ennen kuin jäädään sinne pitkäaikaistyöttömyyteen asti.

Silloin kun ollaan siellä pitkäaikaistyöttömyydessä, niin sieltä on hyvin pitkä tie tulla takaisin. Uutta hallitusta voi kehua siitä, että siellä on merkittävä uusi linjaus tähän asiaan. Siellä on tämä Tanskasta kopioitu kuntakokeilu, jossa ne kunnat, jotka kokeiluun pääsevät ja jotka saavat 20 miljoonaa euroa vuosittain rahaa käytettäväkseen, yhdistävät kunnan sosiaalitoimen ja työnvälityksen ja käyvät henkilö henkilöltä läpi kaikki nämä pitkäaikaistyöttömät. Käydään läpi se, mikä on kenenkin työttömyyden syy, mitä toimenpiteitä edellyttää, että voi työhön päästä, ja selvitetään myöskin ne, joiden tie kulkee eläkejärjestelyjen piiriin. Me tarvitsemme tällaista aktiivista otetta ja tarvitsemme myöskin aktiivista seurantaa. Tällä mallilla on Tanskassa saavutettu huomattavia tuloksia ja työttömyysaste on merkittävästi pienempi kuin Suomessa. Se, että me kurssitamme kurssi toisensa jälkeen pitkäaikaistyöttömiä ilman, että se polku päättyy mihinkään, se ei ole kovin järkevää valtion rahojen käyttöä eikä pitkäaikaisesti auta myöskään näitä työttömiä.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että uusi hallitus on linjannut, että niitä lisäpanostuksia, joita vuoden 2012 budjettiin tulee aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, voidaan käyttää myös opetusministeriön puolella oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön, koska nämä toimenpiteet auttavat siinä, että mahdollisimman moni nuori — toivotaan, että kaikki alle 25-vuotiaat — pystytään sijoittamaan toimenpiteiden piiriin.

Arvoisa puhemies! Erityinen haaste aktiiviselle työvoimapolitiikalle on rakenteiset muutokset. Parasta aikaa meillä on käynnissä Nokian ja myöskin heidän alihankkijoihinsa kohdistuva merkittävä rakennemuutos. Ne henkilöt, jotka tämän muutoksen seurauksena työpaikkansa menettävät, ovat korkeatasoisia osaajia, ja heille pitää löytyä paitsi uutta työtä, myös sellaista työtä, missä voidaan maksimaalisesti hyödyntää heidän osaamisensa. Tästä on olemassa malleja jo aikaisemmin muun muassa Jyväskylästä, missä tässä on hyvin onnistuttu. On luotu uusia yrityksiä, on myöskin saatu houkuteltua muita kansainvälisiä yrityksiä, jotka voivat työllistää näitä osaajia, ja sen lisäksi näitä it-alan huippuosaajia voidaan hyödyntää muualla teollisuudessa, muualla liike-elämän piirissä, jolloin he voivat tuoda tätä asiantuntemustaan tänne.

On hyvä, että uusi hallitus on jo tarttunut tähän ongelmaan, ja kuten täällä valtiovarainministerikin sanoi, niin tämä on aivan yhtenä keskeisenä prioriteettina, että mahdollisimman hyvin tämä asia voidaan hoitaa.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi vielä siitä, mihin näitä nyt käsittelyssä olevan lisätalousarvion määrärahoja käytetään. Kaikkein suurin panostus on yksityiselle sektorille kohdistuvaan palkkatukeen. Se on oikea arvovalinta, koska silloin kun tämä palkkatuki menee yksityiselle sektorille, niin on paljon todennäköisempää, että sen palkkatukijakson jälkeen henkilö, joka on palkkatuella tullut sinne yritykseen, myöskin saa siellä jatkaa, kun verrataan, että tämä palkkatuki kohdistuisi esimerkiksi julkiselle sektorille, kun julkisen sektorin työllistämismahdollisuudet pysyvästi ovat kuitenkin paljon rajallisemmat kuin yksityisen sektorin.

Eli on viisasta, että tässä aktiivisessa työvoimapolitiikassa kaikin tavoin lähdetään siitä, että mitä parempia polkuja ja mitä nopeammin me voimme löytää työttömäksi jääneelle henkilölle koulutuksen, palkkatuetun työn tai muun toimenpiteen kautta uuden työn, niin se on se, mihin me pyrimme. Se on myöskin parasta sosiaaliturvaa, ja se on myöskin kansantalouden kannalta kaikkein järkevintä politiikkaa.

Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys työllisyyslisätalousarvioksi, jolla siis lisätään nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä, tulee todella tarpeeseen, niin kuin täällä on jo useaan kertaan todettu. Edellinen hallitushan leikkasi työllisyysmäärärahoja, ja se näkyy nyt työvoimatoimistoissa, joissa rahat työllisyyshankkeisiin ovat loppuneet niin, että ilman tätä lisäbudjettia erilaisten aktivointitoimenpiteiden määrää olisi jouduttu vähentämään ja kestoa lyhentämään eikä uusia olisi voitu aloittaa. Näin tuhannet nuoret ja pitkäaikaistyöttömät olisivat jääneet vaille työllisyyskoulutusta tai muita aktivointitoimenpiteitä. Nämä viestit sekä työvoimatoimistoista että työvoimatoimistojen asiakkailta tulivat jo maaliskuusta lähtien, ja hätä oli todella suuri. Olisiko sitten tämä hallitus voinut aikaisemmin antaa tämän työllisyyslisätalousarvion, niin enpä usko; jos se oli samana päivänä, kun hallitus perustettiin, niin tätä ripeämmin tuskin tässä olisi voitu menetellä. (Markus Mustajärvi: Sisältö oli jo valmiina!)

Hallitusohjelmassa on selkeä satsaus työllisyyden hoitoon. Tästähän on puhuttu tässäkin, ja yhteiskuntatakuu on ehkä nimenomaan nuoria ajatellen se keskeinen asia tässä hallitusohjelmassa, jonka avulla tarjotaan nuorille aito mahdollisuus kiinnittyä työn tai muun yhteiskunnallisen osallistumisen kautta yhteiskuntaan. Sitten siihen liittyvä koulutus- tai työharjoittelupaikka mahdollistaa sen, että luodaan pidemmällä tähtäimellä mahdollisuudet pysyvään työllistymiseen. Tässähän on tarkoitus nimenomaan käyttää näitä yksilöllisiä keinoja. Katsotaan, missä tilanteessa työpaikka on se paras ratkaisu, missä tilanteessa harjoittelupaikka, ja sitten mahdollisesti, missä tarvitaan kuntoutusta. Tätä kautta sitten haetaan nuoren kannalta se paras reitti.

Nyt tämä hallituksen antama lisäbudjetti vahvistaa luottamusta siihen, että tulemme pääsemään hallitusohjelmassa määriteltyyn tavoitteeseen painaa työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Tämä erityisesti näyttää sen tahtotilan, mikä hallituksella on. Työ on todellakin parasta sosiaaliturvaa, ja korkea työllisyysaste on tärkein tekijä tiellä kohti tasa-arvoisempaa Suomea. Tuossa hallitusohjelmassa on nyt ensimmäistä kertaa sanottu, että työllisyyskoulutukselle ja näille eri työllisyystoimenpiteille määritellään laatukriteerit. Tämä on erittäin tärkeätä sen vuoksi, että tämä on kuluttajansuojakysymys. Kun niille henkilöille, jotka ovat työllisyyskoulutuksessa ja erilaisissa aktivointitoimenpiteissä, näitä koulutuksia hankitaan sitten markkinoilta, niin voidaan varmistaa se, että koulutus on niitten kriteereitten mukaista, että sen koulutuksen jälkeen myös työllistytään.

Nyt esitettävällä työllisyyslisätalousarviolla luodaan siis työllistämis- ja koulutusmahdollisuuksia erityisesti nuorille ja pitkäaikaistyöttömille. Toivon ja niin olen ymmärtänyt, että tämä rajaus ei estä määrärahojen käyttämistä myös vaikeasti työllistyvien aktivointitoimenpiteisiin. Olen myös tyytyväinen tästä kuntakokeilusta, ja niin kuin hallitusohjelmassa on sanottu, että siihen otetaan erilaisia kuntia mukaan, niin toivon, että se koskee myös tällaista maantieteellistä jaotusta. Ilmeisesti tämmöinen ensimmäinen ajatus oli, että se olisi keskittynyt paljonkin tänne metropolialueelle, mutta uskon, että myös muilla kunnilla olisi annettavaa tähän kokeiluun. Esimerkiksi kotikaupungissani Joensuussa on kaksi erillistä työllisyystyöryhmää tehnyt työtä vahvassa yhteistoiminnassa työvoimaviranomaisten kanssa ja tällä tavalla on pystytty selkeästi alentamaan sekä nuorisotyöttömyyttä että pitkäaikaistyöttömyyttä. Uskon, että niistä kokemuksista olisi myös laajemmin hyötyä, ja tästä syystä myöskin tällainen näkökulma olisi hyvä ottaa huomioon silloin, kun näitä valintoja tehdään.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että hallitus elää ajassa, ja siksi tiukasta aikataulusta huolimatta täytyy antaa kiitosta, että valtiovarainministeri Urpilainen toi tämän hallituksen esityksen nyt heti ensi töikseen tänne eduskuntaan käsiteltäväksi yhdessä hallitusohjelman kanssa.

Työllisyyden vahvistamiseen ohjataan tässä lisärahoitusta nyt tuo 28 miljoonaa euroa, ja asian eduskuntakäsittely nyt yhtä aikaa uuden hallitusohjelman kanssa takaa vielä sen, että tämän lisäbudjetin rahat saadaan käyttöön vielä tänä kesänä, ja se on ensiarvoisen tärkeää. Niin kuin keskustelussa on esille tullut, niin tuosta 28 miljoonan työllisyysmäärärahasta suunnataan noin 19 miljoonaa euroa yksityisen ja julkisen sektorin työllistämiseen muun muassa palkkatukena ja sitten loppu, yhdeksisen miljoonaa, kohdennetaan työllisyyskoulutukseen.

Tässä on varmasti isot odotukset myös uudelle työministerille Ihalaiselle. Tässä keskustelussa, kun valtiovarainministeri Urpilainen esitteli ensimmäistä lisätalousarviotaan, hän kertoi, että tässä on varauduttu myös Nokian irtisanomisiin, mutta tässä itse esityksessä ei Nokiaa sanallakaan mainita. Kysyisin valtiovarainministeri Urpilaiselta tai työministeri Ihalaiselta, minkälaisia toimenpiteitä Nokia-kaupungeille on tulossa ja minkä verran tästä on tarkoitus näihin toimenpiteisiin ohjata.

Kysyisin myös sitä, että kun tämä lisätalousarvio annettiin viime viikolla, niin edellisenä päivänä STT ja Yleisradio vielä uutisoivat, että työministeri Ihalainen on Ylen A-studiossa kertonut, että tämä lisätalousarvio tulisi olemaan 100 miljoonan suuruinen. Millä tavalla on tarkoitus tuo loppu, 72 miljoonaa, sitten tuoda eduskuntakäsittelyyn? Jos se tulee vasta syksyn lisätalousarvioissa, niin sehän tarkoittaa, että tuo isompi osa tuosta lupaamastanne 100 miljoonasta olisi käytettävissä vasta marraskuussa ja varsin myöhäisessä vaiheessa. Jos myös tätä työministeri Ihalainen voisi hieman avata.

Niin kuin näissä puheenvuoroissa on esille tullut, työttömyyden hoito on yksi tämän hallituksen tärkeimpiä asioita. Se on yksi pääpainopiste, ja sen pitää sitä ehdottomasti ollakin. Nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hoito mutta myös kaiken työttömyyden hoito on tärkeää, ja on tärkeää, että se nostetaan ykkösasiaksi. Niin kuin keskustelussa on tuotu esille, maassamme on yli 200 000 työtöntä ja nuoria työttömiä peräti 26 000 ja pitkäaikaistyöttömienkin raja on lähestymässä tuota 60 000:ta, eli kyllä tässä työtä riittää. Mielellään kuulisi tuoreen työministerin mietteitä, miten tämän suuren saran kimppuun aiotte hyökätä.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta merkittävästi eli 72 prosenttiin tämän hallituskauden aikana. Pitkään jatkunut työttömyys on suurin yksittäinen syrjäytymisriski ja monien sosiaalisten ongelmien aiheuttaja. Ylisukupolvinen työttömyys ja sen myötä köyhyyden periytyminen on katkaistava, koska oikeus työhön on osa ihmisarvoista elämää.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tölli arvosteli äsken kovin sanoin hallitusohjelmaa kuvailemalla, että siitä puuttuu kivijalka. Voisikohan se johtua siitä, että edellinen tai edelliset hallitukset ovat rakentaneet talon perustan harkoista, vaikka maaperä olisi edellyttänyt kunnon betonilaatan? Siksi uusi hallituskin joutuu korjaamaan edellisen hallituksen jättämät jäljet esittämällä lisätalousarvion koskien työllistämistoimenpiteitä.

Työvoimatarpeen tyydyttämiseksi on otettava käyttöön koko maamme työvoimapotentiaali. Työvoiman ulkopuolella olevat osatyökykyiset, maahanmuuttajat ja työttömät muodostavat yhdessä valtavan voimavaran, joka ratkaisee maamme työvoimapulan, jos onnistumme työllistämään heidät. Työelämä ei ole vain vahvoja, täyden työkyvyn omaavia varten, vaan tarvitsemme jokaisen panosta.

Vain 4 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä on tutkimuksen mukaan täysin terveitä. Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä ei kykene terveydellisistä syistä työhön. Työkyvyn ylläpito ja kuntoutus ovat siis taloutemme elinehtoja, ja siksi Suomen on panostettava kansalaistensa työkyvyn ylläpitämiseen nykyistä merkittävästi enemmän. Työllistämistoimenpiteitä tulee tehostaa etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottamiseksi.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä pitää hallituksen ehdotusta lisätalousarviosta ja työllistämistoimenpiteistä hyvänä ratkaisuna.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti muutama kysymys ja tarkennus siitä, etten näe mitään syytä ensinnäkään siihen, miksi toimitusministeriö ei olisi voinut antaa tätä työllisyyslisäbudjettia, muuta kuin poliittisen syyn, ja sitten, kun se paperi kuitenkin on ollut työstettynä valmiina, niin siinä nimen kirjoittamisessa ei nyt niin kauhean kauan mene aikaa, varsinkin kun tietää, että sekä vanhassa että uudessa hallituksessa on sitten samoja ministereitä, joilla on varmasti vaikutusvaltaa ja ilmeisesti poliittista tahtoakin työllisyyden parantamiseen, niin kuin täällä nyt on monella suulla sanottu.

Mutta kysyn tästä 5 prosentin työllisyystavoitteesta, puhutaanko tässä työministeriön tilastointiperusteista, niistä henkilöistä, jotka ovat kuukauden viimeinen päivä oikeutettuja työttömyysturvaan, vaiko tämä Eurostatin ja myöskin Tilastokeskuksen käyttämästä haastattelututkimuksesta. Se on tärkeä tietää silloin, kun tulee sitten mittaamisen aika, vai sanotaanko se vasta sitten, kumman mittarin mukaan tulokset täyttyvät, että kumpaa tässä ajetaan takaa.

Vielä sitten työllistämissuunnitelmien velvoittavuudesta. Nehän ovat tällä hetkellä velvoittavia vain työttömiä kohtaan, mutta eivät viranomaisia kohtaan. Onko tähän asiaan tulossa muutoksia?

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eli kiitos hallitukselle, että tämä lisätalousarvio, 28 miljoonaa, on annettu tässä vaiheessa ja se varmasti välittömästi menee tarpeelliseen käyttöön.

Itse koen, että työllisyyden hoito kuuluu toiseen pilariin, mikä on Suomelle ja eduskunnalle äärimmäisen tärkeä. Toinen pilari on vientiteollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen, suomalaisten yritysten hyvinvoinnista huolehtiminen ja siitä huolehtiminen, että Suomessa olevat yritykset näyttävät tulosta. Suomalainen perusteollisuus valitettavasti viime vuosina on menettänyt työpaikkoja, ja se on yksi keskeinen syy, minkä takia meidän velkarakenteemme on tällä hetkellä se, mitä on.

Mutta jos me menemme ensin tähän varsinaiseen lisämäärärahaan, mihinkä käyttöön se menee. On hyvä, että se menee yrityksiin yksityiselle sektorille, mutta kyllä itse ainakin niillä alueilla, joilla työttömyys on kaksilukuinen, pidän tärkeänä, että monet julkisen, kolmannen sektorin toimijat saavat siitä rahaa, yritykset saavat siitä rahaa, yhteisöt, erilaiset urheiluseurat ja myös kunnat. Tätäkään ei pidä unohtaa eikä aliarvioida kuntia, koska ne työllistävät näillä rahoilla. Voi olla, että tulevaisuudessa, kun talous menee entistä tiukemmille, nämä määrärahat tulevat olemaan entistä tärkeämpiä.

Mutta sitten tämän varsinaisen käytön lisäksi toinen periaatteellinen ja suuri kysymys on se, että kun tällä hetkellä nämä määrärahat ovat yli 550 miljoonaa, niin nyt, kun tänä päivänä kehuttiin hallitusohjelman toimia, joissa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea nostetaan merkittävästi, silloin meidän täytyy erityisesti huolehtia siitä, että aktiiviset työvoimatoimenpiteet pitää nostaa korostuneempaan asemaan. Koska me joudumme arvioimaan sitä kokonaispakettia, Suomi ei voi olla valintatalo sen suhteen, tekeekö töitä vai ei. Näin ollen, kun me korotamme perusturvaa, silloin aktiivityövoimapolitiikka tarvitsee lisää määrärahoja. Todennäköisesti näitä pitäisi olla enemmänkin. Sen jälkeen, vaikka täällä on hieman skeptisesti suhtauduttu tähän nuorten yhteiskuntatakuuseen, niistä pitää entisestään voimakkaalla otteella pitää kiinni, ja kaikki aktiivitoimenpiteet, millä me pyrimme työllistämään pitkäaikaistyöttömiä ja ennen kaikkea nuoria, pitää ottaa voimakkaampaan käyttöön.

Tähän pakettiin pitää sisällyttää, ja ikään kuin neljäntenä pisteenä, harmaan talouden torjunta kaikilla eri sektoreilla. Silloin me saamme siitä semmoisen paketin, että me pystymme tukemaan työllisyyttä ja yritysten pärjäämistä. Sillä tavalla saamme painettua työttömyysastetta alaspäin ja Suomen talouden paremmalle tolalle.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nämä työllisyysmäärärahat tulevat aivan varmasti tarpeeseen. Niin kuin tiedossa on ollut, työllisyysmäärärahat ovat joillakin alueilla päässeet loppumaan kesken, ja sen takia tämä lisäys tulee tarpeeseen. Mutta aivan kuten edustaja Mustajärvi puhui, joinakin vuosina on myös jäänyt käyttämättä näitä työllisyysmäärärahoja. Kysyisinkin nyt sitä, voidaanko nyt tällä lisäbudjetilla ja tällä lisämäärärahalla varmistaa se, että nämä määrärahat tulevat riittämään loppuvuoden ajaksi. Onko tämä 28 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan riittävä summa?

Tässä viitattiin myös työvoimatoimistoverkkoon, mikä maassamme on. On varsinaisia te-toimistopisteitä, mutta sitten on myös näitä yhteispalvelupisteitä. Esimerkiksi minun kotikunnassani Ähtärissä on semmoinen, missä maistraatti ja Kela myös toimivat yhdessä. Jokaisena päivänä ei ole mahdollisuutta sieltä näitä työvoimatoimistopalveluitakaan saada, mutta se olisi äärimmäisen tärkeätä, että ne palvelut pystyttäisiin turvaamaan siten, että nämä työttömät, jotka oikeasti palvelua tarvitsevat, eivät joutuisi kohtuuttomien välimatkojen päähän kulkemaan. Kysyisin työministeri Ihalaiselta myös näistä yhteispalvelupisteistä ja työvoimatoimistoverkon tulevaisuudesta, minkälaisia suunnitelmia näitten suhteen on myös olemassa.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Voisin aloittaa samasta, mistä edustaja Satonen täällä puhui ja aloitti, eli muistuttamalla siitä, että ottaen huomioon sen myllerryksen, johon Suomikin maailmantalouden myrskyssä 2008 syksyllä joutui, työllisyystilanne Suomessa on pysynyt yllättävänkin hyvänä. Tietenkin jokainen työtön on liikaa, ja täytyy jatkaa määrätietoista työtä sen eteen, että työttömyys saadaan painettua mahdollisimman pieneksi. Mutta kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että Suomessa on onnistuttu elvytyspolitiikassa, jota on harjoitettu viime hallituskaudella, ja uskon, että tämä hallitus pystyy jatkamaan ja tulee tekemään omalta osaltaan hyvää työllisyyspolitiikkaa, josta tämä lisätalousarvioesitys on nyt hyvä esimerkki.

Menihän tämä myöhään kesään, mutta siihen lienee ihan luonnollinen selitys, eli yleisistä syistä johtuneet pitkiksi venyneet hallitusneuvottelut on varmasti se keskeinen syy. Hallitushan muodostettiin vasta viime viikolla, ja torstaina hallitus pystyi tekemään nämä päätökset, eli eiköhän tässä ole edetty niin nopealla aikataululla kuin mahdollista.

Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa liittyen työllisyyteen, jotka haluaisin nostaa esille.

Viime hallituskaudella tämän esityksen tavoin kiinnitettiin erityistä huomiota nuorisotyöttömyyteen, joka onkin yhteiskunnan ongelmista ehkä niitä suurimpia, sillä mikään ei ole niin suurta haaskausta kuin se, että me päästämme nuoret syrjäytymään emmekä anna heille mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään tai opintoihin. Siksi nuorisotyöttömyyden hoitoon suunnattavat määrärahat ovatkin ensiarvoisen tärkeitä.

Haluaisin kuitenkin kertoa terveiset sekä työministerille että koko hallitukselle siitä, että kun viime hallituskaudella suunnattiin määrärahoja yhteistyöhön kolmannen sektorin, esimerkiksi nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa, kokemukset tästä yhteistyöstä ovat olleet erittäin hyviä. Voisin mainita esimerkiksi 4H-liiton, joka on järjestänyt työelämävalmennusta nuorille ja on menestynyt tässä työssään erinomaisen hyvin. Tämä lisätalousarvio ei varsinaisesti lisää näitä määrärahoja, mutta toivon, että tämä lisää liikkumavaraa sen suhteen, että tätä hyväksi koettua yhteistyötä kolmannen sektorin järjestöjen kanssa voidaan jatkossakin käyttää hyväksi.

Toinen asia, josta haluan puhua, on varautuminen Nokian tilanteeseen. Tuntuu siltä ja uskon, että emme ole nähneet vielä läheskään kaikkea, mitä Nokian osalta Suomessa tapahtuu. Niitä ikäviä uutisia varmastikin on tulossa. Niin kuin täällä on jo todettu, se on meille suuri uhka, miten Nokialle käy, ja meidän täytyy varautua siihen, että työttömäksi jääviä nokialaisia pystytään työllistämään ja ohjaamaan lisäkoulutukseen, työvoimatoimenpiteillä saamaan uudestaan työelämään kiinni. Mutta toisaalta Nokian huippuosaajat ovat valtava mahdollisuus myöskin, jos se oikein käytetään. Uusien yritysten perustaminen ja sitä kautta uusien työpaikkojen, uusien innovaatioiden ja uusien tuotteiden luominen Suomeen on suuri mahdollisuus, ja kun me tavoittelemme sitä 5 prosentin työttömyysastetta, niin mielestäni tätä mahdollisuutta emme voi missään tapauksessa hukata.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluaisin kiittää valtiovarainministeriä ja muitakin asiaan osallistuneita omasta ja vaimoni puolesta tästä lisäbudjetista. Omasta puolestani siksi, että tällä edistetään Pohjois-Savonkin työttömien sekä koulutusta että työllistymistä, ja puolison puolesta siksi, että hän muutaman satatuhatta tarvitsee tästä pystyäkseen myöskin vastaamaan niistä hankinnoista, jotka on jo monta kuukautta sitten tehty muun muassa yhden tehtaan käynnistämiseksi Pohjois-Savossa. Olen nimittäin jossain määrin naimisissa työvoimakoulutuksen kanssa.

Tämä ripeys, jolla hallitus on toiminut, on todella suuren kiitoksen arvoista tämän hallituksen osalta, mutta on pakko kysyä, kun tilanne oli tiedossa jo ennen vaaleja, mitä tulee tapahtumaan. Itse asiassa se oli tiedossa jo silloin, kun viime vuoden budjettia täällä hyväksyttiin joulukuussa, että näin tulee tapahtumaan. Joka vuosihan täällä on, kuten täällä on todettu, ennen juhannusta tehty lisäbudjetti, jossa työllisyyttä on hoidettu, ja joka vuosi siihen on liittynyt sellaisia piirteitä, jotka hyvän hallinnonkin nimissä olisi pitänyt kyllä voida välttää. Me nyt muistamme kaikki viime kauden keskustelut Esr-määrärahojen käytöstä tässä yhteydessä ja muut vastaavat, mutta en kyllä välttämättä näe mitään erityistä syytä siihen, miksi toimitusministeriökin ei olisi voinut tätä lisäbudjettia antaa. Kun me kaikki olemme täällä nyt suloisen yksimielisiä siitä, että joka tapauksessa sitä tarvittiin, niin voihan se olla, että perustuslain kirjain olisi kenties hieman nirhaantunut, mutta kyllä varmaankin lain henki, jonka tarkoituksena on turvata työttömillekin työtä ja koulutusta, olisi saattanut ajaa siitä ohi.

Olen mielenkiinnolla tässä kahdeksan vuoden aikana kuunnellut erityisesti työvoimakoulutuksen laadusta näitä keskusteluja, joita on pidetty eri tahoilta täällä, ja siitä on oltu yleensä aika huolissaan. Minä kuitenkin luulen, että työvoimakoulutuksen laatu käytettävissä olevin voimavaroin, käytettävissä olevin ehdoin — ja kun otetaan huomioon myöskin niitten ihmisten tausta, joita pyritään kouluttamaan, erityisesti pitkäaikaistyöttömien osalta — on erittäin korkealla tasolla. Itse asiassa työllistämisaste työvoimakoulutuksesta on 65—70 prosenttia, ja se ei ole vähän.

Mutta on aivan selvää, että kun kaiken laadun vaaliminen edellyttää sitä, että ihmiset eivät joudu kohtuuttomiin ponnistuksiin työtä tehdessään, niin kyllä tämä tähän asti toiminnassa ollut valtion tuottavuusohjelma on omalta osaltaan vaarantanut myöskin työvoimakoulutuksen laatua, ja siksi olisi syytä huolehtia siitä, että erityisesti työttömyyden torjunnassa olisi käytettävissä riittävästi osaavaa, riittävästi alueellisesti jakautunutta työvoimaa, jotta ne sinänsä kunnianhimoiset tavoitteet, jotka hallitusohjelmassa on asetettu, voitaisiin saavuttaa.

Kannattaa nyt muistaa siunatuksi lopuksi sekin, että jokainen prosenttiyksikkö, jonka saamme työttömyydestä pois, tarkoittaa 250 miljoonan euron säästöjä valtiontalouteen, aivan suoraan ja välillisesti paljon laajemmalti, ja siksi siihen tehtävät panostukset eivät ole taatusti vähäarvoisia. Meidän pitää huolehtia siitä, että jokainen työtön saa mahdollisuuden työllistyä. Jos hallitus siinä onnistuu, niin siltäkin osin, perusturvan parantamisen ja julkisen talouden vakauttamisen ohella, todella hallitus voi sekä tulevassa välitarkastelussa että sitten neljän vuoden päästä kiittää itseään. Mutta siihen on jonkin verran tekemistä vielä.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Perustellusti on esitetty kritiikkiä työvoimakoulutusta kohtaan, jos kohta ansiotkin ovat suuret, niin kuin edustaja E. Virtanen äsken mainitsi.

Kun tasavallassa on nyt tarmokas, asiantunteva ja eettisesti korkeatasoinen työministeri, niin toivon, että työministerillä on aikaa myös työvoimakoulutuksen harjoitteluihin kiinnittää huomiota, koska tässä on jos ei väärinkäytöksiä, niin kuitenkin pitkälti hyväksikäyttöä. Paikoin palkataan tai otetaan ilmaista työvoimaa tekemään yrityksiin sellaista työtä, joka muuten jäisi tekemättä, ilman mitään aikomusta, että nämä ihmiset myöhemmin kyseiseen yritykseen työllistettäisiin.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti vaan työministerin kiinnittävän kahteen asiaan huomiota. Ensinnäkin toivon sitä, että nyt nämä 28 miljoonaa euroa käytetään sellaisiin kohteisiin, että se on tutkimuksellisesti myöskin ollut todella tuloksekas ja tehokas tapa käyttää 28 miljoonaa euroa.

Ensinnäkin haastan keskusteluun siitä, mikä on aito, aktiivinen työvoimapolitiikka, mitä se aidosti on. On tullut aika paljon tutkimustuloksia vuosien varrelta, mitkä sektorit ovat ne, jotka itse asiassa johtavat selkeästi aitoihin työpaikkoihin, ja siinä on ollut keskustelua siitä, että jos tukityöllistäminen tapahtuu tai työvoimapolitiikka tapahtuu yksityiselle sektorille, niin sen tulokset ovat olleet paljon parempia kuin jos se tapahtuisi julkisen sektorin työllistämiseen. Eli takaisin työttömäksi on hyvin paljon useampi joutunut julkisella sektorilla. Tämä on ehkä kategorinen kommentti, mutta meidän täytyisi löytää tietyllä tavalla näillä rahoilla myöskin käyttöä siihen, että myöskin yksityinen sektori ottaisi työttömiä uusiin työpaikkoihin.

Toinen näkökulma on se, löydämmekö me niitä aitoja reittejä työelämään. Silloin mennään niin pitkälle kuin mennään työpajatoimintaan ja vastaaviin. Minä itse olen pitänyt työpajatoimintaa hyvänä, koska se itse asiassa sellaisia henkilöitä, jotka ovat hyvin kaukana olleet työelämästä, johdattaa sinne työmarkkinoille ihan tällaisilla yksittäisillä asioilla kuten esimerkiksi sillä, että herätään aamulla aikaisin ja näin normaaliin työelämään päästään kiinni, ja siinä ei ole mitään hävettävää, jos ihmiset ovat menneet sellaiseen tilanteeseen, etteivät ole työmarkkinoilla juuri koskaan olleetkaan. Mutta täytyy löytää ne reitit siihen työelämään, mitenkä se menee loppujen lopuksi aitoihin työpaikkoihin.

Kolmanneksi olisi nyt ehkä hyvä keskustella myöskin siitä, ketkä kaikki ovat työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteena ja ketkä ovat selvästi jo sosiaalipolitiikan kohteena, jossa se reitti on vielä pidempi, eli kohdennettaisiin sitten tähän nopeaan työllistämiseen ja sitä kautta aitoihin työpaikkoihin. Myöskin siitä täytyisi keskustella.

Toinen näkökulma on tosiaan tämä Nokia-tapaus. Toimenpiteethän ovat hyvin erilaisia. Kyseessä ovat todella kovan luokan ammattilaiset, henkilöt, jotka ovat joutuneet tässä maailmantalouden myllerryksessä siihen tilanteeseen, että on vain yhtäkkiä työpaikka mennyt alta. Kun heidän kanssaan keskustelee, niin kysymys on aika paljon siitä, että ideoita on vaikka kuinka paljon. Kysymys on siitä, onko meillä niin rohkea yhteiskunta ja näin rohkeat nämä ihmiset, että he uskaltavat heittäytyä niihin ideoihin mukaan. Ja sinne tarvitaan vähän tukea, vähän sellaista näkökulmaa, että on vähän muutakin rahoitusta, on mukaan tulemassa vaikka uuteen yritykseen jonkinlaista rahoituspohjaa, ettei tarvitse kaikkien lähteä omalla pohjalla liikkeelle, kun ei ehkä uskalla.

Täällähän on keskusteltu myöskin siitä, mistä hallitusohjelmassa on puhuttu. On puhuttu erilaisista uudenlaisista rahastoista, asymmetrisistä rahastoista, sellaisista, joissa uskallettaisiin lähteä liikkeelle. Minä toivoisin, että myöskin tässä rahoitukseen löytyisi niitä elementtejä, jotka, no, johtaisivat siihen, ettei tarvitse itse asiassa olla kuin muutaman päivän työttömänä ja lähdettäisiin liikkeelle jo uudenlaisen yritystoiminnan kautta ja luotaisiin niitä aitoja uusia työpaikkoja.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkään en malta olla sanomatta edustaja Jaskarin puheenvuoron johdosta, että minä hivenen kavahtaisin kyllä tämmöisiä asymmetrisia rahastoja. Niiden käyttöön ottamista kyllä nimenomaan eräät suomalaiset rahastotalouden asiantuntijat ovat esitelleet, mutta minusta se ei sovi kovin hyvin suomalaiseen käytäntöön. Ajatusta siitä, että voitonjako on erilainen riippuen siitä, kuka on omistaja jossakin yhtiössä — jos sillä sitä tarkoitettiin, niin kuin sillä käsitteellisesti sitä tarkoitetaan — en pidä kovin hyvänä ja perusteltuna mallina. Muuten yleensä olen edustaja Jaskarin kanssa monessa asiassa samaa mieltä.

Halusin pari kolme kommenttia tämän lisäbudjetin tiimoilta tässä sanoa. Ensimmäinen liittyy ihan menettelytapaan. Minusta on hyvä ja välttämätöntä, että uusi hallitus on nyt lisäbudjetin tänne antanut. Samalla on kuitenkin erittäin tärkeää, varsinkin kun täällä on aika paljon uusia edustajia, että edustajat tietävät, että tämä on muuten ihan yleinen menettely, jota niiden 33 vuoden aikana, joina minä olen täällä keväällä istunut, on lähes poikkeuksetta aina toteutettu, ei nyt ihan aina, mutta erittäin suuressa osassa niistä vuosista näin on menetelty. Puhutaan perinteisesti tämmöisestä kevätlisäbudjetista, joka annetaan suurin piirtein tässä, vähän aikaisemmin kuin tällä kertaa, ja käsitellään ennen eduskunnan lomalle lähtemistä.

Täällä edustaja Virtanen vähän ehkä pohdiskeli sitä, olisiko jo edellisen hallituksen, siis tämän toimitusministeriön, pitänyt tällainen lisäbudjetti antaa. Toimitusministeriö ei tiennyt ihan tarkkaan, minä päivänä se hallitus nyt syntyy, kun hallituksen muodostaja, siis pääministeriehdokas, kuitenkin tuli suurin piirtein joka toinen päivä, välillä joka päivä, ja kertoi, että se on nyt niin kuin huulella siinä, syntyykö vai ei. Lähteäpä siinä sitten toimitusministerinä liikkeelle asiassa, olisi ollut aika erikoinen ratkaisu. Mutta kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriössä esimerkiksi, ja ymmärtääkseni myöskin valtiovarainministeriössä, oli todellakin valmistauduttu siihen, että tällainen esitys annetaan, niin kuin edustaja Mustajärven kuulin jossakin vaiheessa näin myöskin sanoneen. Kun asiasta oli jotain epäselvää, niin kirjoitimme myöskin ministeri Sinnemäen kanssa yhteisen julkipannun kirjoituksen, joka oli ainakin eräissä lehdissä myöskin sitten julkistettu.

Miksi näin, miksi yleensä menetellään tällä tavalla? On vuosia, vuosia, on vuosia, vuosia, jolloinka näiden määrärahojen käyttö, 51 momentin käyttö, on alkuvuodesta aktiivisempaa ja myöhemmin vähän vähemmän aktiivista ja joskus päinvastoin, ja sitten on vuosia, jolloin sitä rahaa jää käyttämättä, niin kuin senkin asian taisi täällä edustaja Mustajärvi sanoa. Näistä syistä on sitten otettu tällainen menettely käyttöön. Mutta joo, viime syksystä lähtien me tuolla ministeriössä lähdimme siitä, että me aktivoimme työ- ja elinkeinotoimistoja, tai oikeastaan ely-keskuksia ja viime kädessä niiden alla toimivia te-toimistoja, siihen, että nämä lähtevät rohkeasti etupainotteisesti käyttämään 51 momenttia, ja niin ne ovat sitten myöskin käytännössä menetelleet.

No, täällä keskustelussa tuli esille myöskin, että pitkäaikaistyöttömien määrä on nyt aika suuri ja kasvanut ihan näihin päiviin asti. Valtiovarainministeri sen tässä kertoi. Kaikki me tiedämme tämän ilmiön taustan. Tämän ilmiön taustahan on siinä syvässä lamassa, johonka Suomi 2009 sukelsi, jossa se oli vielä 2010:kin. Yritykset lomauttivat, ja nämä lomautetut ihmiset vasta sen jälkeen, kun nämä työttömyyspäivät ovat tulleet täyteen, luetaan pitkäaikaistyöttömiin, ja tästä syystä tämä pitkäaikaistyöttömien määrä näkyy tilastoissa, nyt viime kuukausien aikaisissa tilastoissa, näin suurena pomppuna ylöspäin. Kysymys ei ole siis siitä, että olisi nyt äskettäin tehty joitain sellaisia toimia, jotka olisivat nyt yhtäkkiä synnyttäneet suuren pitkäaikaistyöttömien määrän, vaan siitä lamasta, josta selviytymisen osalta muuten sanon, että se oli erinomainen stoori. 8,2 prosentin bkt:n supistuksesta huolimatta me kykenimme eri toimin rakentamaan sellaiset sillat vaikeimman yli, että Suomessa tällä kertaa työttömyys ei rävähtänyt käsiin, niin kuin monissa muissa, paljon pienemmän pudotuksen kokeneissa eurooppalaisissa maissa kävi tai miten Suomessa kävi 1990-luvun alkuvuosien aikaan.

Ihan viimeinen kommenttini liittyy täällä esille tulleeseen pohdiskeluun työvoimatoimistoista. Tekisi mieli Nokia-kysymyksestäkin, mutta aika loppuu. Työvoimatoimistoista sanon ihan muutaman sanan niiltä osin, kun niistä vielä äskettäin olin vastuussa noin yleisesti ottaen.

Meillä edellisen hallituksen aikaan tein päätöksen muutama vuosi sitten, että Suomessa ei lakkauteta yhdeltäkään paikkakunnalta sellaista toimistoa, mikä sen toimiston status onkin, jossa näitä palveluja ihmisille annettiin. Huolimatta näistä tuottavuusvaatimuksista ja muista vastaavista tästä pidettiin kiinni, kuitenkin niin, että tässä Uudellamaalla, kun oli kolme toimistoa lähekkäin, yhdeltä paikkakunnalta toimisto poistettiin. Kaikkialla muualla valtion palvelut näissä asioissa, työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut, on haluttu turvata niin kuin ne aikaisemmin olivat. Minä taas toivon puolestani, että uusi ministeri, johonka luotan, että hän on samanhenkinen kuin itsekin — tai tietysti minun pitää sanoa näin päin, että koen olevani jossakin mielessä samanhenkinen kuin ministeri Ihalainen — noudattaa ainakin näiltä osin naapurinpojan näkemystä ja pidättäytyy sulkemasta muun muassa Pihtiputaan työ- ja elinkeinotoimistoa, joka olisi kohtamiten luupin alla, mikäli vanhoja periaatteita noudatettaisiin näitten toimistojen suhteen.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen myöskin aika monesta asiasta edustaja Pekkarisen kanssa samaa mieltä, mutta näistä asymmetrisistä rahastoista vähän haastaisin keskustelemaan. Käytän kaksi perustelua.

Ensinnäkin aika monissa viime vuosien tutkimuksissa on tullut selvästi esille, että suomalainen teknologia- ja innovaatiopolitiikka on aika lailla byrokratisoitunut. Hallintoihmiset tekevät päätöksiä siitä näkökulmasta, mikä on hyvää bisnestä ja mikä ei huonoa bisnestä. Se on aiheuttanut viivästyksiä. Pitäisi lähteä liike-elämän näkökulmasta siihen puoleen.

Toisaalta bisnesenkelikenttä on aika lailla kehittymätöntä Suomessa vielä. Yksittäisen aloittelevan yrittäjän tai ideanikkarin näkökulmasta sitten, kun tullaan mukaan, usein tullaan niin suurella omistusosuudella, että se karkottaa yrittäjiä. Asymmetrinen rahasto on yksityinen ja julkinen niin sanotusti, mukana molemmat. Se myöskin rajoittaa sitä omistuksen ottamista ja tukee tietyllä tavalla sitä varsinaista ideanikkaria siellä, jolloin mielestäni pitäisi aika avoimesti katsoa tätä tilannetta. Tämä voisi olla yksi mahdollisuus.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin minä esitin edellisen hallituksen aikaan ajatuksen siitä, että näiden bisnesenkeleitten saama voitto, tulos, siitä yrityksestä, mihin ne menevät osaamisellaan ja rahallaan mukaan, voisi olla verotuksessa vähän keveämmin kohdeltua niin kauan kuin sitä rahaa siitä yrityksestä ei ole otettu ulos. Mutta, edustaja Jaskari, vaikka meitä on nyt aika paljon tässä, niin minun on pakko nyt se ääneen sanoa, tekisi mieli kuiskata, että juuri teidän puolueenne valtiovarainministeri esti tämän tyyppiset aikeet edellisen hallituksen aikaan. Toivottavasti tässä asiassa uusi valtiovarainministeri on vähän yrittäjähenkisempi.

Mutta muutoin olen edelleen lujasti sitä mieltä, jos avataan tämä kirja tällä tavalla, että kuitenkin aivan ylivoimainen valtaosa tämän uuden teknologian rahoituksesta tulee normaaleista, bisnesehtoisista rahoituslähteistä. Se on aika pieni osa kuitenkin, mikä on julkista rahaa. Ajatus siitä, että julkinen valta menisi jollakin tavalla mukaan sellaisiin rahastoihin, joissa voitonjako tapahtuisi niin, että osa omistajista saisi suuremman siivun siitä voitosta ja toinen, lähinnä julkinen, omistaja saisi pienemmän osan siitä voitosta, minkä yritys antaa, ei oikein käy kyllä ainakaan minun pirtaani. Vaikka vastasin yritystoiminnasta menneitten vuosien aikaan, niin vieläkään en ole tälle ajatukselle lämmennyt siitä huolimatta — ja ehkä juuri siksi — että kahdeksan vuoden aikaan Suomeen syntyi lisää yrityksiä 47 000 kappaletta.

Merja  Kuusisto  /sd:

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että nyt puhaltavat uudet, positiiviset tuulet. Me olemme monena keväänä todenneet, että lisämäärärahaesitystä ei ole tullut te-keskuksille, ja se on tarkoittanut, että ne nuoret, joilla ei ole ollut työpaikkaa tai opiskelupaikkaa, ovat jääneet tyhjän päälle. Kyllä näin, ikävä kyllä, Mauri Pekkarinen, on neljän vuoden aikana useasti käynyt. Lisämäärärahaesitys on tullut sitten syksyllä, se on tullut myöhässä, ja ennen kuin sitten te-toimistot ovat pystyneet ostamaan ja päättämään tulevista toimenpiteistä, moni nuori on joutunut odottamaan. Eli olen erittäin tyytyväinen ja iloinen siitä, että tämä hallitus antoi nyt lisätalousarvion ja määrärahat siihen, että te-keskuksilla on mahdollisuus huolehtia meidän nuorista, jotka muuten jäisivät niin sanotusti tyhjän päälle.

Tavoitteena pitää olla kumminkin se, että jokaisella nuorella elämäntilanteesta huolimatta on positiivisia näkymiä tulevaisuuteen, että hän pystyy rakentamaan sitä tulevaa elämäänsä, tulevaa uraansa, perheen perustamista jne. Ja tämä lisätalousarvio nyt on osaltaan viesti siitä, että ne nuoret, jotka eivät saaneet työ- tai opiskelupaikkaa, voivat positiivisesti katsoa tulevaisuuteen. Me tarvitsemme kumminkin ihan jokaisen nuoren rakentamaan tätä meidän yhteiskuntaamme. Meillä ei ole varaa siihen, että joku ikäluokka jää niin sanotusti vapaamatkustajaksi, ei työllisty. On kumminkin tiedossa, että meillä on tulevaisuudessa pulaa hyvistä työntekijöistä, ja sen eteen kannattaa tehdä työtä, että me saamme mahdollisimman monta ihmistä työllistettyä.

Pidän erittäin hyvänä, että tässä suunnataan lisämäärärahaa myös pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen, ja olen erittäin iloinen siitä, että niin sanottu Tanskan-malli tulee joihinkin kuntiin kokeiluun. Tanskassa on saatu erittäin hyviä kokemuksia Tanskan-mallista. Se on auttanut monen nuoren työllistymisessä.

Ei voi sanoa mitään muuta kuin että tämä oli vaalikentillä semmoinen asia, mikä puhutti nuoria mutta myös heidän vanhempiaan ja isovanhempiaan. Tämä on yhteiskunnallisesti niin suuri asia, että kannattaa kyllä panostaa tähän ja huolehtia siitä, että nuoret pääsevät opiskelemaan tai työpaikkaan ja nimenomaan saavat niitä iloisia, valoisia näkymiä tulevaisuuteen.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä esitetyssä 28 miljoonan työllistämisen lisämäärärahassa ei ole osoitettu euroja oppisopimuskoulutukseen, vaikka oppisopimuskoulutus, jos mikä, luo nuorille työpaikkoja. Oppisopimuskoulutus oikein järjestettynä on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi vaihtoehdoksi nuorten pääsemiseksi mukaan osaksi yhteiskuntaa työtä tekevinä kansalaisina.

Hallitusohjelmassa leikataan oppisopimuskoulutukselta 21 miljoonaa euroa. Tämä on mielestäni suuri ja vaarallinen virhe, koska se osaltaan tulee syrjäyttämään nuoria työelämästä pysyvästi ja yhteiskunnasta ylipäätänsä. Itse en oikein usko näihin perinteisiin työvoimapoliittisiin koulutuksiin, joiden tulisi valmentaa nuorta tai pitkäaikaistyötöntä hakemaan ja saamaan työtä.

Oman edellisen työkokemukseni perusteella tiedän nuorten ja pitkäaikaistyöttömien haluavan ensisijaisesti töitä, joista saa inhimillistä palkkaa. He eivät niinkään ole kiinnostuneet juoksemaan luukulta toiselle ja kouluttamaan itseänsä nyansseilla, kun he tarvitsevat pysyviä työpaikkoja. Kuinka monta vuotta työtöntä tulee juoksuttaa kurssilta toiselle, tai kuinka monta vuotta tai kuinka monta sukupolvea työttömien tulee tyytyä vain pätkittäisiin työllistämistuen tai palkkatyön tarjoamiin työpaikkoihin? Miksi heille ei aidosti saada syntymään pysyviä työpaikkoja?

Arvoisa puhemies! Toivon, että lisätalousarvioaloitteen määrärahasta osoitettaisiin rahaa myös oppisopimuskoulutukseen sekä varmistettaisiin se, että kolmannelle sektorille palkkatukeen jo osoitettu määräraha tulee riittämään vuoden loppuun saakka.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän asian yksi tärkeä ydinhän on myös se, että me eduskunnankin näkökulmasta voimme nyt keskustella siitä, mitä suomalaisen työllisyyden eteen voidaan tehdä. Tässä mielessä hallituksen aktiivisuus on myös hyvä eduskunnalle sen suhteen, että tässä nyt on pari kuukautta mennyt vähän odotellessa.

On tietysti selvää, että eihän tällainen pieni lisätalousarvio tässä yksin ratkaise paljon, mutta se olkoon myös haaste elinkeinoelämälle sen suhteen, että elinkeinoelämälläkin on vastuu ja myös niillä, jotka valtion 50 miljardin budjetin ulkopuolella ovat erilaisten rahastojen ja myös pankkien, rahoituslaitosten johtotehtävissä niin, että Suomessa luototusta ja investointeja myös käytännössä tehdään. Samalla se on myös haaste siihen, että meillä vienti saataisiin paremmin vetämään, ja siinä on sitten myös tätä luototusta, joka yksistään Finnveran puitteissa on 13 miljardia euroa, nämä kaikki takaukset ja vastuut.

Tässä vastuu ei voi olla yksin hallituksen, eikä se voi olla yksin eduskunnan, vaan tässä tarvitaan myös elinkeinoelämää laajemmin. Tähän tarvitaan myös valtionyhtiöitä. Valtionyhtiöitten osallistumisen suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen neljän vuoden aikana seisoi kyllä aika tavalla paikallaan, ja samaan aikaan on täällä tämä Nokian jälkeinen tilanne tullut esille. Siinäkin valtionyhtiöt omilla investoinneillaan ja omilla ideoillaan voisivat myös astua kuvaan.

Samaten Suomen Venäjä-politiikka: öljyn hinnasta, maakaasun hinnasta johtuen Venäjänkin taloudellinen tilanne on ollut suhtkoht hyvä, ja tässä suhteessa tätä meillä tulisi edelleen vahvistaa. Samaten EU-rahojen käyttö: täältä ministeri Pekkarinen poistui, mutta hänen aikanaan tietokonevaikeuksien ja muiden syiden johdosta EU-rahojen käyttö viivästyi ja moni yrittäjä sitten käytännössä luopui, koska rahoituspäätöksiä ei tullut. Tässä suhteessa antakoon tämä myös sysäystä niin paikallishallinnolle kuin maakuntaliitoillekin, että näissä asioissa käytännössä päästäisiin eteenpäin.

Puhemies! Kaiken kaikkiaan suomalaisessa yhteiskunnassa on nyt se hallitusohjelmassakin ollut yksi väliotsikko elinkeinojen kehittämisen osalta, että Suomi on saatava kasvu-uralle. Se tarkoittaa käytännössä myös sitä, että maakunnissa on tehtävä ohjelmia sen suhteen, miten maakunnat omilla vahvuuksillaan saadaan myös kasvu-uralle ja miten näitä erilaisia rahoitusmahdollisuuksia voidaan käyttää hyväksi. Sen, että tämä hallitus teki päätöksen siitä, että elyjen ja avien osalta ei tehdä hallinnollisia supistuksia, että ne organisaatiot, jotka on, säilytetään, pitää olla rauhoittava tekijä sen suhteen, että ainakaan tästä tämä ei ole kiinni.

Vaikka näitä rahoja nipistetään, kuitenkin tosiasia on se, että rahaa on miljardikaupalla käytettävissä. Kysymys on siitä, millä tavoin tähän myös suomalainen yliopistotoiminta, ammattikorkeakoulut ja ammattikoulutus pystytään niveltämään. Mutta kaiken kaikkiaan Suomeen pitäisi saada tekemisen meininki, ja tämä lisätalousarvio olkoon potku siihen.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että lisämäärärahaa on tulossa ja eritoten työvoimapoliittiseen koulutukseen, jossa varmasti uskon, että tuloksia saadaan, kun panostetaan nimenomaan tutkintotavoitteiseen koulutukseen, siis ammattitutkintoihin ja ammatillisiin perustutkintoihin. Näillä on myös jatko-opintojen kannalta kestävyyttä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin saakka.

Muistutan, että meillä on jonkinasteinen hoitajapula edelleenkin, jolloin me tarvitsemme käsiä hoitotyöhön, ja korkeatasoisella koulutuksella sinne päästään. Samoin meillä on kenties kohta ydinvoimalan maarakennustöihin piakkoinkin tarvetta saada koulutettua väkeä.

Nokian tilanteeseen on puututtava, sillä 1 400 nokialaisen irtisanominen koskettaa noin nelinkertaista määrää ihmisiä jollakin lailla elikkä tuhansia.

Koska työministeri on paikalla, rohkenen tässä esittää toiveen työvoimapoliittisen koulutuksen painopisteestä nimenomaan tähän tutkintotavoitteiseen koulutukseen, koska sen pönkkänä ovat Opetushallituksen antamat yhtenäiset tutkinnon perusteet ja samalla pidetään huolta, kuten hallitusohjelmassa lukee, korkeatasoisesta koulutuksen hankinnasta. Sen sijaan hallitusohjelmassa kirjattu toimintamalli koulutusohjelmien räätälöinnin kehittämisestä on hieman jälkijättöinen, koska tätä valmiutta koulutussektorilla jo on.

Samoin toivon oppisopimuskoulutuksen säilyttämistä ja sisällyttämistä, sillä juuri siihenkin valmiuksia koulutussektorilla on. Meillä on maakunnissa oppisopimustoimistoja, joiden ei tule jäädä tyhjän pantiksi.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Näköjään tämä on maan tapa meillä, että budjetti tulee aina myöhässä, ja nyt sen ymmärrän, kun paikallinen te-keskuksen johtaja aina sanoo, että ei oo rahhoo näihin ja näihin asioihin, että ne tulee sitten lisätalousarviossa.

Valtuuston puheenjohtajana Mänttä-Vilppulassa nyt sitten tällä hetkellä toimin ja olen nähnyt näitä asioita, kuinka tärkeätä työvoiman hoito tällä hetkellä on. Tässä puhuttiin aika paljon Nokiasta, mutta ottaisin esille myös nämä äkilliset rakennemuutosalueet, missä on satojen työpaikkojen poistuma metalliteollisuudesta, teknologiateollisuudesta mutta myös vahvasti puuteollisuuden osalta. Oikeastaan nopeat toimenpiteet auttavat siihen, että ihmiset pysyvät siellä alueella, etteivät he esimerkiksi muuta sieltä sitten asutuskeskuksiin työttömiksi. On tärkeää, että nämä henkilöt ovat siellä sitten uutta toimintaa varten ja heidät pystytään sinne työllistämään ja pitämään siellä alueella alueen työvoimassa mukana. Siinä on tekemistä meillä.

Uudelle hallitukselle näkisin, että turvaverkko-sanan voi sitten panna romukoppaan saman tien, ja esittäisin siihen tämmöistä turvatrampoliini-sanaa. Varsinkin nämä työllisyysmäärärahat olisivat juuri niitä, että hyvin nopeasti saataisiin niin nuorisotyöttömyyteen kuin tämmöiseen äkilliseen rakennemuutostyöttömyyteenkin hyvin nopeat toimenpiteet, että ihmiset saataisiin uudelleen työuralle.

Tässä on puhuttu myös paljon te-toimistoverkostosta. Meillä Pirkanmaallakin te-toimistoverkostoa tullaan supistamaan. Näen, että siinä tulee olla hyvä yhteistyö kuntien kanssa, että tulee nämä yhteispalvelupisteet. Tällä rahalla voidaan työttömyyttä auttaa, mutta toivon, että siellä myös rahat kunnilla riittäisivät elinkeinojen kehittämistoimintaan ja sitten nämä äskenkin mainitut aluekehittämisrahat, Esr- ja muut rahoitukset, toisivat sinne lisäpotkua, että tämmöiset kaksinumeroiset, 15 prosenttiakin olevat työttömyysluvut saataisiin alaspäin.

Tähän Nokiaan näen, että meillä on aika hyvä ote Tampereen seudulla ja Tampereen alueella siinä, että siellä on vahvasti mukana alueellinen Tampereen elinkeino, Tredea, siellä on yliopisto, siellä on eri toimijat, maakuntaliitot ja sitten vahvasti myös valtion tahot. Näin tämmöinen Nokia-tilanteessa kuten muissakin niin sanottu johtoryhmän perustaminen aika nopeasti ja sen asian proaktiivinen ote on tärkeää, että myös nämä osaavat henkilöt siellä alueella säilyisivät. He tulevat todennäköisesti perustamaan sitten mikroyrityksiä tai pk-yrityksiä, ja on tärkeää, että se rahoitus on myös kunnossa. Vähän peesaisin tuota Jaskarin Harria siinä mielessä ja hakisin sinne riskirahoitussektorille myös rahoitusta, mikä myös hallitusohjelmassa on tällä hetkellä kirjattuna. En tiedä, onko se minkätyyppisenä.

Itselläni on kokemuksia muutamasta paikallisesta alueellisesta riskirahastosta, ja mielestäni siinä on paikalliseen ongelmaan hyviä ratkaisuja. Toistan itseäni, että meillä on työttömyysrahat mutta siellä elinkeinokentässä tulee olla vastinrahaa siihen, että saadaan uusia työpaikkoja uusiin yrityksiin. Tämmöisillä maakunnan reuna-alueilla on paljon mikroyrityksiä, ja jos me saisimme sinne yhdenkin uuden työntekijän niihin yrityksiin, niin se toisi paljon uusia pysyviä työpaikkoja.

Olen samaa mieltä edellisten puhujien kanssa tästä byrokratiasta. Tyydytyksellä katsoinkin hallitusohjelmaa, että siellä oli monessa kohtaa talkoot byrokratian keventämiseen. Näen, että kyllä meillä on sitä keventämisen varaa varsinkin näissä Eakr-, Esr-hankkeissa, että se rahoitus kohtaa sen asiakkaan paremmin.

Tässä olen hallituksen esityksen takana ja tukemassa tässä kohtaa vahvasti rahoituksen antamista, ja varmaan toisessa puheenvuorossa sitten tulee hallitusohjelmasta enemmän kritiikkiäkin.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen toi erittäin hyvin esille omassa puheenvuorossaan, kuinka edellinen hallitus näitten työvoimatoimistojen suhteen toimi, elikkä se oli pyrkimyksenä, että jokaisella paikkakunnalla, missä te-toimisto on ollutkin, se myös säilyy. Kun hallitusohjelman tiedoksiantokeskustelussa tämä kuntakeskustelu nousi hyvin vahvasti esille, niin tässä nousee nimenomaan sitten myös näitten te-toimistojen tulevaisuus esille, se, että jos kuntia pakkoliitetään yhteen ja jos sinne jää se yksi te-toimisto, silti se voi olla hyvin kaukana tietyistä sitä tarvitsevista, joten toivon, että edelleen silti pystyisivät nämä yhteispalvelupisteet säilyttämään asemansa tässä verkossa.

Kysyisin sitten ihan toisena kysymyksenä, kun on paljon työttömiä työnhakijoita, jotka eivät kerta kaikkiaan koskaan työllisty, jostain syystä heillä ei ole edellytyksiä työllistyä, palata työelämään, onko työministerillä tähän lääkkeitä. Kuinka näiden henkilöiden kanssa toimitaan jatkossa? Tulisiko kenties edullisemmaksi poistaa nämä sieltä työvoimatoimiston rekisteristä ja saada esimerkiksi ennenaikaiselle eläkkeelle siten, että tämä tulisi edullisemmaksi sitten koko yhteiskunnalle?

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että myös ne nuoret työttömät ja koulupudokkaat, jotka ovat vaarassa syrjäytyä, pääsevät tämän lisätalousarvioesityksen myötä toimenpiteiden piiriin. Hallitus on nyt todellakin ryhtynyt viipymättä toimenpiteisiin. Se on hienoa.

On selvää, että meillä ei ole inhimillisesti varaa siihen, että lukuisat nuoret ihmiset aloittavat itsenäisen elämänsä ilman paikkaa maailmassa, ikään kuin tyhjän päällä. Maaliskuun lopussa tänä vuonna oli te-toimistoissa nuoria työttömiä 28 400. Vaikka määrä on vuoden takaisesta laskenut, niin nuorisotyöttömyysaste oli silti aivan liian korkea, 27,8 prosenttia. Tämä hallitusohjelman kirjaus nuorisotyöttömyyden nollatoleranssista tai nuorten yhteiskuntatakuusta onkin enemmän kuin paikallaan. Kirjauksen mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ- tai harjoittelu-, opiskelupaikka, työpajapaikka tai kuntoutuspaikka viimeistäänkin kolmen kuukauden kuluessa, niin kuin täällä on moneen kertaan mainittu. Tavoite on erinomaisen kannatettava.

Työ toki on parasta sosiaaliturvaa, mutta haluaisin tässä kohtaa kiinnittää huomion koulutuspaikkojen, etenkin ammattikoulupaikkojen riittävään määrään. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa, josta itse tulen, on aivan liian vähän näitä ammattikoulupaikkoja suhteessa asukaspohjaan ja toisaalta suhteutettuna muun maan koulutuspaikkoihin. Laskelmien mukaan on kyse jopa yli 1 500 ammattikoulopiskelupaikan vajeesta Varsinais-Suomen alueella. Tämä on aiheuttanut sen, että ammattikouluun on toisinaan jopa vaikeampaa päästä kuin lukioon keskiarvorajojen vaihdellessa 6,5:n ja jopa 8,5:n välillä. Tämä tietysti osaltaan aiheuttaa ongelmia nuorille. On kovin vaikea työllistyä, jos ei pääse edes ammattiin asti opiskelemaan.

Minä toivonkin, että ministeriöt ovat yhteistyössä näitä ongelmia ratkottaessa, ja toivottavasti tämä hallitusohjelmassa mainittu kolmen ministeriön työryhmä löytää ratkaisuja myös näiden asioiden, työllisyys- ja koulutuspolitiikan, paremmaksi yhteensovittamiseksi.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Arvoisa työministeri ja arvoisat kollegat! Työllisyyden hoidossa on kysymys myös siitä, kuinka yksittäiset kansalaiset voivat työllistää itse itsensä ja näin vaikuttaa itse työuriinsa ja sitä kautta omaan elämäänsä. Työllisyyttä ja työttömyyttä on hoidettu aikaisempien hallituksien ja nykyisenkin hallitusohjelman mukaan hyvin perinteellisin menetelmin. Työttömyysturvan korottaminen ja nuorten yhteiskuntatakuu ovat hyviä asioita, mutta olennaista on pystyä luomaan pysyviä työpaikkoja.

Tämä lisätalousarvio on ok, mutta riittääkö se, se jää nähtäväksi. Työllisyysasiaa on tarkasteltu aikaisemmin aina työnantajan näkökulmasta, kun tarkastelua pitäisi mielestäni suorittaa tekijän näkökulmasta, vaihtaa tätä näkökulmaa.

Tuon tässä puheessani esille yhden uudenlaisen tavan hoitaa työllisyyttä, pidentää työuria erityisesti keskeltä ja torjua harmaata taloutta. Kaikkia näitä edellä mainittuja asioita voidaan edistää tarkastelemalla työntekijä/yrittäjä-asetelmaa ihan uudella tavalla. Itse käytän tästä mallista nimeä "lievän yrittämisen malli".

Nykyinen järjestelmä tukee toimintamallia, jossa joko olet yrittäjä tai sitten et ole yrittäjä, ja jos olet yrittäjä, niin käytännössä sinut ja perheesi siirretään sosiaali- ja työttömyysturvan ulkopuolelle. Lisäksi sinulle lätkäistään perintäkelpoiset lakisääteiset eläke- ja vakuutusmaksut, ennakkoon maksettavat verot sekä tietenkin maksettavaksi tulevat kaikki ne vapaaehtoiset maksut, jotka yritystoiminnan aloittamiseen liittyvät.

Liikeidean täytyy tuottaa hyvin heti alusta lähtien eikä matkan aikana saa tulla notkahduksia, ja jos ei tuota tai tulee notkahduksia, olet vaikeuksissa. Tällä hetkelläkin Suomessa on suuri osa yksinyrittäjistä köyhyysloukussa. Osa-aikaiselta yrittäjältä verottaja vaatii arvioidusta yrittäjätulosta yli 60 prosenttia ennakkoveroiksi. Tämäkin käytännössä nostaa kynnyksen liian korkealle aloittaa yritystoiminta työsuhteen rinnalla.

Työelämä muuttuu. Elämänmittaiset työurat ovat historiaa. Työsuhteet ovat nykyisin yhä useammin määräaikaisia ja projektiluontoisia. Ihmisen on entistä vaikeampaa saada rakennettua keskeytymätöntä työuraa ja siten toimeentuloa. Maassamme pitäisi olla järjestelmä, jossa lievällä yrittämisellä voitaisiin täydentää työuria. Jäätyään työttömäksi tai tultuaan lomautetuksi ihminen ei välttämättä menisikään nostamaan työttömyyskorvausta, vaan olisi mahdollista ilmoittautua yksinkertaisesti ja helposti, esimerkiksi pankkitunnuksilla verottajan nettisivuilla, väliaikaiseksi yrittäjäksi. Tuolloin voisi toteuttaa sivussa olleen yritysidean tai vaikka maalata naapurin talon. Olisi mahdollisuus milloin vain lopettaa toistaiseksi yritystoiminta samalla lailla ilmoittamalla siitä verottajalle ja palata toisen palvelukseen. Aloittamisen ja lopettamisen pitäisi olla pelkkä ilmoitusasia ilman joutavaa byrokratiaa. Yrittäjänäoloajasta maksettaisiin esimerkiksi päivämaksu, joka pitäisi sisällään kaikki lakisääteiset maksut eläketurvasta ennakkoveroihin. He, jotka olisivat rekisteröityneet lieviksi yrittäjiksi vuoden aikana, tekisivät vuoden lopussa kevyellä kirjanpidolla tarkemman selvityksen tuloistaan verottajalle.

Tällaisella mallilla saataisiin lyhytaikaiset työsuoritteet verotuksen piiriin ja valtio säästyisi tältä osin työttömyysturvan maksamiselta. Myös työn teettäjälle se olisi vaivaton tapa teettää työtä, ja tätä kautta varmasti työtilaisuudet merkittävästi lisääntyisivät. Lisäksi helppo ja yksinkertainen yritystoiminnan aloittaminen voi johtaa menestystarinaan. Lähes kaikki suuryrityksetkin ovat saaneet alkunsa autotallista.

Tämäntyyppinen lievän yrittämisen malli pitäisi maassamme tehdä mahdolliseksi. Uskon, että madaltamalla kynnystä ja poistamalla turha byrokratia yksinyrittämisen ja nanoyritystoiminnan aloittamiselta ja lopettamiselta valtio voisi merkittävästi parantaa talouttaan säästyneillä työttömyyskorvauksilla ja vähentyneellä harmaalla taloudella.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Nuorten työllistyminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on varmasti tämän hallituksen yksi keskeisimpiä tehtäviä, jossa on onnistuttava. Itse ajattelen, että nuoria ja lapsia ja perheitä pitää auttaa paljon varhaisemmassa vaiheessa kuin mitä tällä hetkellä tehdään elikkä jo siellä peruskouluvaiheessa.

Nyt kysyisin työministeriltä, oletteko ehtineet jo miettiä opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön kesken, mitkä ovat ne yhteiset toimenpiteet, joilla nuoria, lapsia ja perheitä voidaan tukea jo paljon aikaisemmin kuin vasta siinä vaiheessa, kun he lopettavat esimerkiksi peruskoulun ja miettivät, mihinkä mennä, eikä ole oikeastaan omaa semmoista ymmärrystä ja tietoakaan, mihinkä ne resurssit riittäisivät.

Me tarvitsemme sinne oppilas-, koulu- ja terveydenhuoltoon lisäresursseja, mutta varmasti tarvitaan paljon muita toimenpiteitä, joilla pystytään auttamaan sitä työllistymistä sitten, kun lapset ja nuoret kasvavat, elikkä ministeriöitten välistä poikkihallinnollista yhteistyötä tarvitaan huomattavasti enemmän kuin tähän asti. Toivoisin, että siihen löytyisi myös sitten teiltä uusia eväitä, mitä voitaisiin viedä eteenpäin.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on käyty hyvä keskustelu tärkeästä aiheesta, ja kaikki olemme olleet yhtä mieltä siitä, että tämä lisäbudjetti tulee tarpeeseen. Ja se tulee tarpeeseen sen takia nyt, että mikäli tämä olisi jäänyt yli kesän, niin näitä toimenpiteitä ei olisi voitu jatkaa sillä tasolla, joka tarkoitus oli, että noin 30 prosentin aktivointiaste voitaisiin säilyttää, ja lähes 4 000 nuorta tai pitkäaikaistyötöntä olisi jäänyt vaille niitä toimia, joita nyt tässä lisäbudjetissa on tarkoitus vahvistaa. Sen takia on hyvä, että me jaksamme tällä viikolla vielä tämän täällä käsitellä ja tehdä palvelun näille ihmisille päästä työn syrjään kiinni tai koulutukseen.

Hallitus on tietysti samalla osoittanut sitä, että se haluaa hallitusohjelmansa aivan keskeistä päämäärää, työllisyyden parantamista, aloittaa ripeästi ja tehdä sen, mitä tässä voidaan. Työ jatkuu tietysti ensi vuoden budjetin valmistelussa ja seuraavina vuosina tämänkin jälkeen.

Tämähän siis merkitsee noin 4 000:n aktivoinnin piiriin tulevien ihmisten määrän lisäämistä, joka on todella tärkeää tilanteessa, jossa meillä, vaikka nuorten työttömyys on nyt siis laskenut jonkin verran, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on jämähtänyt, ja näiden toimien painopiste on nyt siis pitkäaikaistyöttömyydessä ja toisaalta nuorten työttömyydessä. Niin kuin täällä on käynyt ilmi, nämä jakautuvat siten, että noin 10 miljoonaa menee ammatilliseen koulutukseen tai valmentavaan koulutukseen ja sitten työllistämistoimiin semmoinen vajaat 20 miljoonaa, jossa tämä palkkatuen merkitys on suuri. Edustan myös sitä kantaa, että palkkatuki, joka johtaisi yksityisellä sektorilla sitten pysyvämpään työpaikkaan, on tärkeä osa, ja sen takia tätä on painotettukin tälle sektorille.

Sitten näistä kysymyksistä.

Se on tietysti totta, että tällaisten toimien ei pidä olla poukkoilevia. Kiljunen kiinnitti oikein huomiota siihen, että työllisyysmäärärahojen pitäisi olla pitkäjänteisiä, ei poukkoilevia. Varsinkin jos pitkäaikaistyöttömyyden kuntoutukseen ja työllistämiseen halutaan ratkaisuja, ne eivät voi tapahtua niin, että odotellaan ja on epävarmuutta siitä, millä resursseilla näitä tehdään.

Mustajärvi kiinnitti huomiota siihen, että yhteiskuntatakuuta, joka nyt siis hallitusohjelmassa on tärkeä toimenpide, osittain jo nyt toteutetaan. Näin tehdään, ero on vain siinä, että tämä nykyinen yhteiskuntatakuu-ajattelu ei ole riittävän kattava ja aukoton ja että tähän nyt hallitusohjelmassa on myös taloudellisia resursseja varattu 60 miljoonaa euroa, jotta siitä järjestelmästä saadaan kattava, toimiva ja nuoria ihmisiä ei putoa mustaan aukkoon.

Arto Satonen kiinnitti oikealla tavalla huomiota siihen, että totta kai on tärkeätä, että työttömyys saadaan katkaistua mahdollisimman nopeasti sen kohdatessa. Onneksi Suomessa kuitenkin pitkästi yli 75 prosenttia kaikista työttömistä työllistyy ensimmäisten kolmen kuukauden aikana, mutta kaikki eivät. Me tarvitsemme totta kai tässä alkupäässä näitä toimenpiteitä, mutta ei pidä unohtaa myöskään sitä pitkäaikaistyöttömyyden ongelmaa, joka on vaikeasti hoidettava mutta välttämätöntä hoitaa niin yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta kuin näiden ihmisten elämään kiinni pääsemisenkin näkökulmasta.

Sitten täällä edustaja Heinonen puhui, myös moni muukin, tästä Nokian vaikutuksesta. Kaikki tiedämme tämän irtisanomistilanteen ja tiedämme sen, että Nokian alihankintaketjussa on noin 2 000 ihmistä, joiden kannalta tämä tilanne on monella tavalla haastava. Työ- ja elinkeinoministeriön piirissähän on jo pitkin talvea osattu tähän varautua ja näitä keskusteluja Nokian kanssa on käyty, miten tähän valmistautuu Nokia itse ja sitten yhteiskunta. Ja oletan, että sen ohella, että tässä lisätalousarviossa on myös otettu huomioon näitten Nokia-keskeisten paikkakuntien puolelta tulleita odotuksia ja niitä voidaan tähän tarkoitukseen käyttää, hallituksen piirissä on paljon keskusteltu siitä, miten muutoin voitaisiin tähän varautua. Se liittyy myös siihen, että vaikka tämä kriisi on syvä, niin se tuo myös mahdollisuuksia. Tämä rakennemuutos it-sektorilla teknologia- ja palvelupuolella voi synnyttää myös yritysten uusperustantaa. Ja ne kysymykset, miten tällaisissa tilanteissa, joihin täällä Jaskari ja monet muut viittasivat, me voisimme sitä riskirahoitusta, liikkeellelähtöä tukea, olisivat tärkeitä asioita, ja tämän tyyppisiä ideoita on tässä myöskin oltu valmiita miettimään. Se liittyy tähän asiakokonaisuuteen.

Sitten täällä kysyttiin sitä, mille luvuille perustuu tämä hallituksen ohjelmallinen tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin vaalikauden päätyttyä ja painaa työttömyys 5 prosenttiin. Se perustuu sille, mitä laskelmia työ- ja elinkeinoministeriössä on nyt tehty. Jos nyt meidän lähtötilanteemme on 7,7 prosentin työttömyys, niin tämä merkitsisi, sen painaminen 5 prosenttiin, noin 80 000 uuden työpaikan syntymistä. Se on erittäin haasteellinen tavoite, mutta se ei välttämättä ole mahdoton, ja se kaikki tietysti riippuu myös siitä, näiden omien toimien lisäksi, mikä meidän taloudellinen kasvumme on, mitkä meidän vientinäkymämme ovat, se riippuu ylimalkaan talouskehityksestä ja -kasvusta, mutta näillä omilla toimillamme me voimme myöskin vaikuttaa.

Sitten täytyy muistaa, että samaan aikaan, kun me keskustelemme tästä työttömyydestä, meillä tulee nuoria ikäluokkia vähempi työelämään joka vuosi tästä eteenpäin kuin toisesta päästä lähtee eläkkeelle. Tämä ikäpolven murros on iso asia, ja tälläkin on tietysti oma merkityksensä tähän keskusteluun, jota me täällä käymme.

Sitten, riittävätkö nyt nämä rahat, 28 miljoonaa? Nämä perustuvat ely-keskuksista annettuihin arvioihin ja tietoihin, nämä Nokia-haasteet mukaan lukien, ja näiden perusteella on päädytty tähän lukuun. Tässä mielessä uskoisin, että me voimme tämän aktivointitason pitää tänä vuonna kohtuullisen korkealla.

Palvelukeskuksista puhuttiin ja kyseltiin. Hallitusohjelmahan lähtee siitä, että osana tätä vaikeasti työttömien ja pitkäaikaistyöttömien palvelua, jota muutenkin laadullisesti halutaan parantaa, yksi elementti on palvelukeskusverkoston saaminen koko maan kattavaksi. Kolmannella sektorilla tulee olemaan tässä tärkeä merkitys, mutta erityisesti jos katsotaan näitä hallitusohjelman isoja toimia nuorten ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseksi, niin tämä nuorten yhteiskuntatakuu on ehdottomasti se tärkeä juttu, jota viedään nyt eteenpäin, ja valmistelutyö alkaa välittömästi kesälomien jälkeen. Pitkäaikaistyöttömien osalta on kysymys juuri näitten palvelujen parantamisesta ja toisaalta sen kuntakokeilun käynnistämisestä, johon täällä on viitattu, ja molempia on myös rahoituksellisesti hallitusohjelmassa haluttu tukea.

Kun siis julkisuudessa on puhuttu nyt tästä lisäbudjetista ja täällä kysyttiin muun muassa A-studion haastattelusta, niin siellä näkyi sekoitetun se, että hallitus panostaa 100 miljoonalla hallitusohjelmansa kautta äsken kuvattuihin asioihin ja sitten erikseen on tämä 28 miljoonan lisäbudjetti. Nämä näkyivät menneen niissä pohdinnoissa sekaisin. Sen takia halusin siihen kiinnittää huomiota.

Yksittäisenä asiana haluaisin sanoa myöskin sen, että meillähän on lähtenyt työkyvyttömyyseläkkeelle noin 250 000 ihmistä keskimäärin 52-vuotiaana suomalaisesta työelämästä. Mutta siellä on 30 000 osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevaa ihmistä, jotka haluaisivat tulla takaisin työelämään, jos se paikka järjestyy. Ja tämä liittyy tähän työllisyysasteeseen, se liittyy työuriin, että meidän pitää osatyökykyiselle, vaikeasti työllistettävälle avata työmarkkinoita. Hallitusohjelmassahan on kirjattu myös yhtenä elementtinä se, että palkkatuesta vaikeasti työllistettäville ja vammaisille tehtäisiin pysyvä, niin että se ei olisi vain tämmöinen pätkissä oleva palkkatuki. Sekin on yksi elementti sille, että nämä ihmiset voisivat antaa työpanoksensa vaikka osatyökykyisinä suomalaisessa työelämässä, ja heidän työpanostaan me tässä yhteiskunnassa tarvitsemme.

Tämän lisäksi täällä kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että tässä valikossa on monia asioita koskien esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuuta — on se työ-, harjoittelupaikka, työpajapaikka — ja minäkin olen samaa mieltä, että työpajatoiminta on arvokasta työtä saada nuoret, monet syrjäytymisen kynnyksellä olevat tai väliin putoavat nuoret, kiinni opiskeluun tai työpaikkaan. Työpajatoiminta meidän pitää nähdä osana myös tätä nuorten ihmisten työelämään ja yhteiskuntaan kiinnipääsyn mallia. Arvostan...

No niin, sitten se tarkoittaa sitä, että minun vastaukseni voi päättyä. (Ministeri Jukka Gustafsson: Työministeri kokee sen ihan positiivisena asiana, että punainen valo vilkkuu!) — Positiivisena asiana joo. — Mutta kaiken kaikkiaan olen iloinen siitä, että tälle lisäbudjetille, joka on tärkeä askel kohti parempaa työllisyyttä ja syrjäytymisen estämistä, on annettu tässä tämmöinen rakentava palaute ja työtä jatketaan.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Työministeri Ihalainen vastasi äsken hyvin ansiokkaasti täällä kansanedustajien esittämiin kysymyksiin. Haluan kuitenkin yhtyä ministeri Ihalaisen kiitoksiin siitä vastaanotosta, jonka tämä lisätalousarvio tässä eduskuntasalissa on saanut. Kuuntelin hyvin huolella jokaisen kansanedustajan puheenvuoron ja kirjasin ylös niitä ajatuksia ja ideoita, joita esititte työllisyyden edistämiseksi ja pitkäaikaistyöttömyyden sekä nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Oli ilo huomata, että kaikista puolueista oppositiosta hallitukseen tämä lisätalousarvio sai tukea, ja toivottavasti käsittely myöskin valiokunnassa on samankaltaista.

Oikeastaan Lauri Ihalaisen puheenvuoron jälkeen on helppo kommentoida muutamaa asiaa, koska hän hyvin ansiokkaasti kävi yksityiskohtaisesti läpi näitä kysymyksiä.

Paljon on puhuttu tästä aikataulusta, siitä, olisiko tämä lisätalousarvio pitänyt antaa jo aikaisemmin ja tekikö hallitus nyt oikein, kun tämä lisätalousarvio tänne tuotiin. Minusta se oli tärkeä poliittinen päätös, että hallitus halusi antaa lisätalousarvion eduskuntaan vielä ennen kesälomia. Haluan kiittää myöskin eduskuntaa siitä joustavuudesta, että tämä lisätalousarvio on mahdollista vielä ennen kesälomia eduskunnassa käsitellä ja sitä kautta saamme 28 miljoonaa euroa lisää rahaa pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien ihmisten elämänlaadun parantamiseen.

Täällä on erityistä kiitosta esitetty hallitusohjelmassa kirjatusta kuntakokeilusta, jolla on tarkoitus koota yhteen niitä eri toimijoita, jotka ovat omalta osaltaan auttamassa pitkään työttömänä olleiden ihmisten työllistämisessä ja myöskin heidän elämänlaatunsa ja toimintakykynsä parantamisessa. Olen iloinen siitä, että tämä kokeilu sai täällä eduskuntasalissa myönteisen vastaanoton, koska pidän sitä tärkeänä juuri siitä syystä, että me pystyisimme ennalta ehkäisemään ne virheet, joita 1990-luvulla laman jälkihoidossa tehtiin, kun meille pääsi syntymään rakenteellinen työttömyys ja sitä kautta pitkään pitkään työttömänä olleita ihmisiä, jotka ehkä sitten loppuvaiheessa jopa menettivät täysin työkykynsä. Eli tällä kokeilulla on tarkoitus hakea sellaista toimintatapaa ja -mallia, jolla me pystyi-simme pitkään työttömänä olleiden tilannetta nopeasti ja tuloksekkaasti helpottamaan.

Toinen erityistä huomiota keskustelussa saanut aihe koskee tätä niin sanottua yhteiskuntatakuuta tai nuorisotyöttömyyden nollatoleranssia eli tavoitetta tarjota jokaiselle nuorelle kolmen kuukauden sisään työttömyyden alkamisesta joku paikka yhteiskunnassa. Olen tyytyväinen siitä, että yli puoluerajojen eduskunnassa kannetaan suurta huolta nuorten syrjäytymisestä ja nuorten työllistymisestä, koska me kaikki tiedämme kestävyysvajeen ja siihen liittyvän ikärakenteen muutoshaasteen. Näin ollen jokaisesta nuoresta ja jokaisen nuoren hyvinvoinnista ja työkyvystä on pidettävä huolta. Siinä tämä yhteiskuntatakuu on tärkeä välietappi.

Täällä on useissa puheenvuoroissa nostettu esille oppisopimuskoulutus, työpajatoiminta, kolmas sektori, mainitut 4H-liiton järjestämät toiminnot ja monen muun kansalaisjärjestön järjestämät toiminnot. Uskon, että kaikkia näitä tarvitaan, jotta tähän nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen aidosti päästään. Tässä mielestäni edustaja Tuula Väätäinen kiinnitti myöskin hyvin huomiota varhaiseen puuttumiseen, jopa siihen, että peruskouluvaiheessa nuorten hyvinvointiin pitäisi jo panostaa, jotta näitä koulupudokkaita ja sitä kautta nuorisotyöttömiä ei yhteiskuntaan pääsisi syntymään. Juuri tästä syystä hallitusohjelmassa on myös erityinen panostus peruskoulun kehittämiseen, muun muassa opetusryhmien pienentämiseen ja oppilashuollon parantamiseen.

Edustaja Heinonen taisi kantaa huolta siitä, miten tuo 28 miljoonaa euroa tulee riittämään ja tullaanko tekemään lisätoimia sen jälkeen. Voin nyt jo ilmoittaa eduskunnassa, että meillä on suunnitelmissa hallituksen puolelta antaa kolmas lisätalousarvioesitys eduskunnalle syyskuussa, joten toimia työllisyyden vahvistamiseksi tullaan jatkossakin tekemään. Se on tietenkin välttämätöntäkin, koska me elämme tällä hetkellä sellaisessa maailmassa, että me emme tiedä, mitä huominen tuo tullessaan, ja senkin takia on välttämätöntä myöskin varautua siihen, että näitä toimia tehdään myöskin heti siinä vaiheessa, kun eduskunta palaa kesätauolta sorvin ääreen syyskuussa.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun äsken kiittelin omassa puheenvuorossani ministeri Ihalaista, niin tasapuolisuuden nimessä kiitän myöskin ministeri Urpilaista siitä, että tämä lisäbudjetti on annettu. Kaikkia tulee kiiteltyä, ihan hyvä näin.

Mutta kun ministeri Urpilainen nyt lupasi hivenen vakavammin, että syksyllä tulee seuraava lisätalousarvio, niin minun terveiseni tässä nyt sitten liittyvät siihen totuuteen, että meillä on monta kertaa viime vuosina tässä vaiheessa pantu lisää rahaa, ei vain niiden ihmisten tilanteen kohentamiseen, jotka ovat työttömänä, mikä sinänsä on tärkeää, elikkä lähinnä 51 momenttiin, vaan myöskin niihin proaktiivisiin toimiin, niihin, joilla yritykset voivat investoida ja saada sellaisia hankkeita liikkeelle, joilla markkinaehtoisesti autetaan erityisesti niillä rakennemuutospaikkakunnilla ihmisten työllistymistä. Nyt onneksi on tilanne juuri tänään se, että meillä on yksi iso rakenteellinen muutos nimeltä Nokia, mutta meillä ei ole kovin montaa muuta vastaavaa, mutta voi hyvinkin olla, että sellaisia tulee. Tästä syystä on syytä varautua sitten siinä seuraavassa lisätalousarviossa paitsi näihin työllisyyskoulutuksiin ja palkkatukijärjestelyihin niin myöskin näihin muihin, lähinnä perinteisen rakennemuutoksen piirissä käytettyihin toimiin.