Täysistunnon pöytäkirja 23/2004 vp

PTK 23/2004 vp

23. KESKIVIIKKONA 10. MAALISKUUTA 2004 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

1) Valtioneuvoston selonteko postipalvelulain vaikutuksista ja soveltamisesta

 

Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin lyhyenä muistutuksena ja kertauksena, mistä tässä valtioneuvoston selonteossa postitoimintalain toteutumisesta oikein oli kyse. Tämähän sisälsi varsin kattavan katsauksen posti- ja pienkuljetusten markkinoihin noin yleensä, katsauksen keskeisimpiin kansainvälisiin kysymyksiin, ja ennen muuta siinä tarkastellaan, miten postipalvelulakia on sovellettu käytännössä, olkoonkin, että hallitus jo lähtökohtaisesti myönsi sen, että tämä tarkasteluaikaväli uuden postitoimintalain oltua voimassa vasta vajaan kaksi vuotta on verrattain lyhyt. Valiokuntakin yhtyy tähän, mutta siitä huolimatta varmasti tämä tarkastelu tässä vaiheessa oli kuitenkin tästä ajan lyhyydestä huolimatta erittäin kohdallaan.

Hallitushan katsoo selonteossa, että lain mukainen postipalvelujen perustaso on tarjolla kaikille kansalaisille hyvälaatuisena yhtenäisin ehdoin koko maassa ja että nykyiset säännökset turvaavat postipalvelujen sujuvuuden, mutta hallitus pitää kuitenkin tarpeellisena sen selvittämistä, missä määrin yleispalvelun laatustandardia tai sen määrittelyä kehittämällä olisi mahdollista nykyistä paremmin vastata postipalvelujen asiakkaiden tarpeisiin tai parantaa yleispalvelun tarjoamisen edellytyksiä. Tämä laatustandarditarkastelu olikin tavallaan sitten tässä valiokunnan mietinnössä ehkä se kaikkein tärkein kysymys, ja keskeisimmät johtopäätökset valiokunta tämän osalta tekikin.

Selonteossa todetaan vielä, että entiseen postitoimintalakiin verrattuna uusi postipalvelulaki on selkeyttänyt lainsäädäntöä ja postiyritysten velvollisuuksiin liittyviä kysymyksiä ja on kiistatta parantanut myös postipalvelujen saatavuutta, joskaan se olennaisella tavalla ei muuttanut postipalvelujen tarjonnan ja kysynnän edellytyksiä.

Hallitus katsoo edelleenkin selonteossa, että merkittäviä epäkohtia ei tässä vaiheessa ole tullut esiin eikä näin ollen ole välitöntä tarvetta muuttaa nykyistä postipalvelulakia. Hallitus kuitenkin seuraa postimarkkinoiden ja asiakastarpeiden kehitystä ja on valmis tarvittaessa tekemään ajankohtaisiksi katsotut muutosesitykset.

Nyt on heti alkuun valiokunnan mietinnön linjausten pohjalta todettava se, arvoisa ministeri, että jos tässä laatustandardikysymyksessä nyt todella edetään, sehän on selvää, että se vaatii sitten jo selvästi lakiesitysmuutoksen hallitukselta. Mutta on hyvä, että sitä kysymystä nyt sitten meneillä olevien kokeilujen pohjalta arvioidaan ja siihen kysymykseen sitten vaalikauden aikana palataan.

Mutta, herra puhemies, valiokunnan lähtökohtana on se, että postipalvelulain tarkoituksena edelleenkin on hyvälaatuisten postipalveluiden ja erityisesti yleispalveluiden saatavuuden turvaaminen koko maassa. Siksi valiokunnan on helppo yhtyäkin selonteossa esitettyyn hallituksen kantaan, että uusi laki on selkeyttänyt lainsäädäntöä kokonaisuudessaan ja monella tavoin parantanut postipalvelujen saatavuutta, joskin siihenkin liittyy eräitä sellaisia erilliskysymyksiä, kuten yhteispalvelupisteiden olemassaolo, niiden kattavuus, laajuus, niiden palvelujen saatavuus ja ennen muuta niiden perustamisen aktiivisuus, johon valiokunta ei kovin tyytyväinen tässä mietinnössä ollut. Tähän palaan hieman tuonnempana.

Arvioitaessa postitoiminnan palvelutasoa on todettava, että postipalvelulain 5 §:ssä on määritelty laatustandardi yleispalveluun kuuluville kotimaan kirjelähetyksille, jotka on jätetty postiyrityksen välitettäviksi ja seuraavana työpäivänä jaettaviksi. Eli lähtökohta on se, että nämä niin sanotut ensimmäisen luokan kirjeet on jaettava siten, että näistä lähetyksistä 95 prosenttia on perillä yhden yön jälkeen seuraavana työpäivänä.

Selonteon valmistelun yhteydessä on noussut sitten esiin kysymys siitä, että laatustandardia voitaisiin väljentää haja-asutusalueiden lehtijakelun palvelutason parantamiseksi. Suomen Posti Oyj asiantuntijakuulemisessa on todennut, että merkittävä osa haja-asutusalueiden lehtijakelusta ja sanomalehtien jakelu tapahtuu postin perusjakelun yhteydessä, koska sanomalehtien julkaisijoiden ei tällä hetkellä ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista järjestää varhaisjakelua. No, tämä on tietysti sanomalehtien julkaisijoiden oma valinta. Monet ovat varhaisjakelussa mukana, maksavat siitä itse, mutta huomattava osa sanomalehdistä jaetaan edelleenkin myöhemmin tapahtuvan kirjejakelun yhteydessä. Postin näkemyksen mukaan laatustandardista tinkiminen mahdollistaisi perusjakelun aikaistamisen ja tätä kautta sanomalehtien palvelutason parantamisen haja-asutusalueilla.

Postilla on parhaillaan käynnissä viidellätoista paikkakunnalla eri puolilla Suomea sellaiset kokeiluhankkeet, joiden avulla kokeillaan perusjakelun aikaistamista haja-asutusalueilla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näillä paikkakunnilla ennen muuta kansalaiset, kuluttajat, ovat olleet tavattoman tyytyväisiä tähän kokeiluun. Kysehän on siitä, että jos aikaisemmin posti, vaikkapa kirjeposti, on jaettu vaikkapa siellä 10:n, 11:n, jopa puolenpäivän aikaan, on kyliä, joissa se tapahtuu iltapäivällä, niin jatkossa tämä tulisi tapahtumaan sillä tavoin, että jakelu aikaistuisi seuraavana päivänä aikaan, jota voitaisiin pitää jo selvästi lähes varhaisjakeluun rinnastettavana, eli 8:n, 9:n, ja 10:n aikaan. Näin ollen kirjeposti tulisi yhtä yötä myöhemmin, mutta se, missä kuluttaja voittaisi, olisi juuri se, että sanomalehti kannettaisiin aikaisemmin. Tätä sanomalehden varhaiskantoa kuluttajat pitävät haja-asutusalueilla tällä hetkellä myöskin hyvin tärkeänä ja merkittävänä.

Postin asiantuntijalausunnon mukaan edelleenkin 93 prosenttia ykkösluokan kirjeistä kulkisi yhden yön yli nopeudella, mikäli tämä laatustandardin alentaminen otettaisiin käyttöön. Tämän vaikutukset koskisivat noin 7:ää prosenttia haja-asutusalueiden perusjakelussa jaettavista ensimmäisen luokan kirjeistä. Nämä siis muuttuisivat ykkösnopeudesta kakkosnopeuteen. On myös sanottu, että käyttöön voitaisiin Postin puolelta ottaa niin sanottu kuntakirje, jolla voitaisiin tietyn alueen sisällä toimitetut kirjeet viedä ykkösnopeudella perille.

Herra puhemies! Selonteossa on noussut myöskin esiin se, että jos niin sanotun ykkösluokan kirjeen kulkunopeuden laatustandardia väljennetään, tulisi tämä rajata koskemaan vain haja-asutusaluetta. Tämä on mietinnössä todettu eräällä tavalla ongelmalliseksi, koska määrittely esimerkiksi alueellisesti tai taajama—haja-asutusalue-periaatteella olisi lainsäädäntöteknisesti ja määritelmällisesti hankalaa. Tämä olisi myös valvonnan ja seurannan suhteen hankalaa, ja siksi pitääkin koko ajan lähteä siitä, että laatustandardia tulee tarkastella kansallisena standardina ja se on se vähimmäistaso, joka pitää koko maassa saavuttaa, siis valtakunnallisena standardina.

Laajimpana toimintamallina tietenkin tällainen varhaislehtijakelu tulee edellyttämään lain muuttamista, koska malli on mahdollinen vain siinä tapauksessa, että kyseisillä alueilla voidaan sitten tästä ykkösluokan kirjeen kulkunopeudesta tinkiä. Tämän vuoksi valiokunta katsoo, että ministeriön tuleekin erittäin huolellisesti etukäteen selvittää mahdollisuudet tämän toimintamallin laajentamiseen. Tässä yhteydessä on hyvä myöskin sitten selvittää, voiko laatustandardi olla valtakunnallinen vai voisiko se koskea vain Viestintäviraston määritelmän mukaisesti tiettyjä erillisalueita. Edelleen on hyvä selvittää myöskin se, voiko lainmuutoksen mahdollistama tehostaminen ja palvelutasomuutos kohdistua niin suoraan kuin välillisestikin vain niille alueille, joilla ei nyt ole erillistä sanomalehtien varhaisjakelua, ja voidaanko kaupunkien ja taajamien osalta ykkösluokan kirjeen tai sitä vastaavan tuotteen kulkunopeutta taata nykyisen tasoisena. Kaiken aikaa on kuitenkin hyvä pitää mielessä asiakasnäkökulma, ja tässäkin tarkastelussa on hyvä huomioida niin kansalaisten, yritysten kuin yhteisöjenkin tarpeet yhteistyössä näiden tahojen kanssa.

Herra puhemies! Muutama sana sitten vielä postitoimipisteverkosta. Postipalvelulakihan edellyttää, että yleispalvelujen tarjoajan on pidettävä jokaisessa kunnassa vähintään yksi yleispalvelua tarjoava toimipiste. Kun postipalvelulakia viimeksi käsiteltiin ja se hyväksyttiin, tuolloin tämä ankkuroitiin kuntakäsitteeseen. Totta kai on selvää, että kuntaliitokset tulevat tätä tilannetta monella tavalla muuttamaan, ja silloinkin pitää niissäkin tilanteissa huolehtia siitä, että jatkossa, jos kunta liittyy toiseen, myöskin siinä kunnassa, jos etäisyydet ovat pitkiä, tullaan sitten postipalvelut tavalla tai toisella tarjoamaan.

Valiokunta kiinnittääkin näin ollen huomiota siihen, että täytyy voida ottaa huomioon sellaisia paikallisia olosuhteita, kuten pitkät välimatkat ja kulkuyhteyksien taso, ja niin, että säädöksiin ei ole ollut tarkoituksenmukaista sisällyttää määritelmää toimipisteille tai yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, miten toimipisteverkko käytännössä tulisi operatiivisella tasolla järjestää. Tämähän kuuluu Viestintävirastolle tämä toimipaikkavelvoitteen toteutumisen ja toimipisteiden palvelutason valvonta.

Tämä on kuitenkin tavattoman olennainen kysymys. Olemme selvittäneet valiokunnassa myöskin asiamiespostien toimintaa. Viestintäviraston antaman selvityksen mukaan asiamiespostien ilmeinen vahvuus — asiakkaiden kannalta — on pitkät aukioloajat. Asiamiespostejahan on tänä päivänä hyvin erilaisissa yhteyksissä, huoltoasemilla ja kauppojen yhteydessä, kunnan toimistojen yhteydessä. Parantamisen varaa, voidaan sanoa, on erityisesti asiamiespostien harvemmin käytettävien tuotteiden palveluosaamisessa, valitusosoitteiden tuntemuksessa sekä koulutuksen kattavuudessa. Viestintävirasto onkin kehottanut Suomen Postia kiinnittämään huomiota näiden seikkojen parantamiseen.

Sitten, herra puhemies, kysymys näistä yhteispalvelupisteistä. Valiokuntahan vuonna 2000 omassa mietinnössään totesi, että Suomen Postin oman toimipisteen ja asiamiespostin ohella tulee huolellisesti selvittää julkishallinnon yhteispalvelupisteiden perustamismahdollisuudet. Tuolloin — valiokunnan saaman selvityksen mukaan — sisäasiainministeriö oli neuvotellut Postin kanssa postipalveluiden turvaamisesta näiden yhteispalvelupisteiden avulla ja luvannut edistää uusien yhteispalvelupisteiden syntymistä niillä alueilla, joilla on tarvetta postipalveluiden antamiseen.

Valiokunta on katsonut, että vaikka se tuolloin aikaisemmin mietinnössään on kiinnittänyt huomiota vahvasti näihin yhteispalvelupisteiden etuihin ja pitänyt niitä tarkoituksenmukaisina, niin voidaan sanoa, että eipä juurikaan valtionhallinnon puolelta ole ryhdytty toimenpiteisiin näiden yhteispalvelupisteiden perustamiseksi. Selontekoa koskevan asiantuntijakuulemisen yhteydessä valiokunta on kuitenkin saanut tavattoman myönteistä palautetta näiden pisteiden palveluista, ja siksi valiokunta jälleen kerran alleviivaten korostaa toiminnan järjestämisestä maksettujen korvausten riittävyyttä.

Valiokunta toteaakin, että ne edut, mitä nämä yhteispalvelupisteet tarjoavat, kuten toimipisteiden kiinteys, pysyvyys, verrattuna esimerkiksi asiamiessopimuksiin, ovat hyvin merkittäviä. Myöskin yhteispalvelupisteet tarjoavat monipuolisia palveluja, asiantuntemusta, ne voidaan järjestää toimivalla tavalla kunnan toimistojen, erilaisten muiden julkisten palvelupisteiden, kuten kirjastojen yhteyteen, ja koska yhteispalvelupisteiden edut koituvat etenkin kuntalaisten hyödyksi, kunnat voivat olla hyvin aloitteellisia näiden yhteispalvelupisteiden luomisessa.

Mutta valiokunta haluaa kuitenkin korostaa sitä, että yhteispalvelupisteistä ei tule luoda rasitetta kunnille, vaan kaikkien yhteispalvelupisteistä hyötyvien julkisten ja mahdollisten yksityistenkin tahojen tulee osallistua kustannuksiin. Tällaisia voivat olla vaikkapa työvoimatoimistot tai valtionhallinnon alueelliset, maakunnalliset yksiköt, te-keskukset, jotka haluavat jakaa vaikkapa lomakkeita, materiaalia, näissä pisteissä. On luontevaa, että tästä tulee sitten kattava myös kustannusten jaon osalta.

Koska valiokunta pitää tätä yhteispalvelupistejärjestelmää tavattoman tärkeänä postipalvelujen jakelukanavana, valiokunta ehdottaakin mietinnössään hyväksyttäväksi lausuman, jossa edellytetään hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin edistääkseen yhteispalvelupisteiden luomista. Myönnän, että tämä on samalla viesti myöskin siitä valtionhallinnolle, että se aikaisempi, vuoden 2000 mietintö, kun postipalvelulaki hyväksyttiin, ei ottanut riittävästi tulta sitten valtionhallinnon piirissä ja toimenpiteet, mitä verkoston kattavammaksi rakentamiseksi olisi pitänyt tehdä, ovat jääneet suurin piirtein tekemättä.

Lisäksi valiokunta käsittelee mietinnössään muutamia erilliskysymyksiä, kuten eräitä postitoimen valvontaan liittyviä kysymyksiä, myöskin postiyritysten kielellisiin velvollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Niitä en tässä sen tarkemmin ryhdy arvioimaan.

Herra puhemies! Kyseessähän on muutoin valiokunnan yksimielinen mietintö. Tähän on jätetty ed. Erkki Pulliaisen ja ed. Vistbackan vastalause, jonka esittelystä varmasti vastalauseen allekirjoittajat tulevat huolehtimaan. Melkein sanoisin näin, että vastalauseen rakenteellinen lähtökohta ja tarkastelunäkökulma on jossain määrin erilainen kuin tässä valiokunnan mietinnössä. On vaikea nostaa mitään erilliskysymystä, paitsi ehkä tämä laatustandardikysymys, johon tämä vastalauseen perusviesti sitten tulee perustumaan.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Viime vuoden marraskuussa annetun selonteon myötä eduskunnassa on käyty todella perusteellinen keskustelu postipalvelujen tarjonnasta käytännön tasolla ja myös sitten toimialan kehittämispisteistä. Keskustelun kärkenä ovat myös olleet niin sanotun ykkösluokan kirjeiden kulkunopeutta koskeva laatustandardi sekä Suomen Posti Oyj:n toimipisteverkko.

Kuten selonteon eduskuntakäsittelyn yhteydessä todettiin, postipalvelu on yksi niistä peruspalveluista, joiden tarjonta tulee varmistaa ja jotka tulee taata kaikille yhtäläisin ehdoin. Tämähän on se selkeä lähtökohta. Sen toimivuus ja luotettavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Selonteosta ja sen yhteydessä käydystä keskustelusta voidaankin päätellä, että postipalvelulain tarkoitus turvata hyvälaatuisten postipalveluiden ja erityisesti yleispalvelujen saatavuus — tasapuolisin ehdoin — koko maassa toteutuu jotakuinkin hyvin. Valiokunta yhtyy mietinnössään hallituksen näkemykseen siitä, että vanhaan postitoimintalakiin verrattuna uusi laki selkiinnytti lainsäädäntöä ja postiyritysten velvollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Lain katsotaan parantaneen postipalvelujen saatavuutta, joskaan se ei ole olennaisesti muuttanut postipalvelujen tarjonnan ja kysynnän edellytyksiä.

Näin yleisesti ottaen voisi todeta, että maamme postipalvelut ovat siis varsin hyvällä tolalla, mutta samalla on muistettava kuitenkin se, että lainsäädännön kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja niin itse asiassa nyt käymme juuri sitä vuoropuhelua. Lähtökohtina tälle työlle ovat siis asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen ja yleispalvelun tarjoamisen edellytysten turvaaminen. Näihin seikkoihinhan eduskuntakin on kiinnittänyt huomiota. Selonteon valmistelun yhteydessä julkisuuteen nousi keskustelun avaus postitoiminnan laatustandardin väljentämisestä haja-asutusalueiden lehtijakelun palvelutason parantamiseksi.

Suomen Posti Oyj:llä on parhaillaan käynnissä kokeiluja jakelujen uudistamisesta, ja nämä kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Valiokunta kiinnitti tähän asiaan huomiota toteamalla, että varhaisjakelun ulottaminen haja-asutusalueille edellyttää uutta joustavuutta sekä lainsäädännössä että myös työmarkkinoilla. Selonteossaan hallitus totesi, että on tarpeellista selvittää, missä määrin yleispalvelun laatustandardia tai sen määrittelyä kehittämällä voitaisiin nykyistä paremmin vastata postipalvelujen asiakkaiden tarpeisiin tai parantaa yleispalvelun tarjoamisen edellytyksiä. Myös valiokunta edellyttää mietinnössään hyvin selkeästi sen, että huolellisesti tulee etukäteen selvittää mahdollisuudet toimintamallin laajentamiseen. Lisäksi edellytetään selvitettäväksi sitä, voitaisiinko standardimuutosta kohdentaa tietyille alueille eli lähinnä niille, jotka hyötyisivät muutoksesta aikaistuneen lehtijakelun myötä. Nykyisen lain lähtökohtanahan on standardin valtakunnallisuus, eli standardi on siis vähimmäistaso, joka pitää koko maassa saavuttaa. Tämä periaate on perusteltu muun muassa lain tarkoituksen toteutumisen kannalta, kuten valiokuntakin on mietinnössään huomauttanut.

Hallitus tulee selvittämään laatustandardin kehittämistä mietinnössä esitettyjen näkökulmien valossa. Olennaista on selvittää laajasti postipalvelujen käyttäjien, kuluttajien, yritysten ja tietysti myös muidenkin yhteisöjen näkemyksiä laatustandardin muuttamisen hyödyistä ja haitoista sekä lähettäjä- että vastaanottaja-asiakkaan näkökulmasta. Suomen Posti Oyj:n jakelukokeilusta saatuja kokemuksia on ilman muuta hyödyllistä analysoida osana tätä selvitystyötä. Hyödyllistä on myös arvioida Suomen palvelutasostandardin suhdetta muiden maiden standardeihin sekä toteutuneeseen palvelun tasoon. Tavoitteena on, että tarvittavat selvitykset valmistuvat ensi syksyn aikana ja siis mahdollisista lainmuutoksista päätetään tämän jälkeen.

Myös toimipisteverkko on vahvasti noussut esille selonteon käsittelyssä, niin kuin puheenjohtaja Laukkanen tässä esitteli. Postipalvelulaki edellyttää, että yleispalvelun tarjoajan on pidettävä jokaisessa kunnassa vähintään yksi yleispalvelua tarjoava toimipiste. Kuten tässäkin, valiokunta toteaa, vaatimus on siis vähimmäissäännös ja lakia säädettäessä lähtökohtana oli, että monissa kunnissa tulee olemaan enemmän kuin yksi toimipiste ja näiden sijoittamisessa tulisi ottaa huomioon kunkin kunnan paikalliset olosuhteet. Yhdyn valiokunnan toteamukseen siitä, että lakia säädettäessä silloin ei pidetty tarkoituksenmukaisena sisällyttää säädöksiin määritelmää toimipisteelle tai yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, miten toimipisteverkko käytännössä tulisi operatiivisella tasolla sitten järjestää.

Eduskunnassa on postipalveluihin liittyen kiinnitetty erityistä huomiota yhteispalvelupisteiden hyödyntämiseen. Näiden yhteispalvelupisteiden tavoitteena on muun muassa varmistaa julkisten palvelujen riittävä saatavuus ja taso sekä myös turvata yhteistyöllä haja-asutusalueille monipuoliset ja laadukkaat palvelut. Tässähän on pohjana vuonna 1993 säädetty laki julkisen hallinnon asiakaspalvelujen järjestämisestä yhteisissä palveluyksiköissä. Suomen Posti Oyj on ilmoittanut myös suhtautuvansa lähtökohtaisesti myönteisesti yhteispalvelupisteisiin, ja tällä yhtiöllähän on yhteistyösopimuksia postiasioiden hoidossa muun muassa kuntien kanssa. Postilla on tietysti omia kriteereitään sitten, millä tavalla se nämä asiakkaansa valitsee.

Arvoisa puhemies! Selonteko postipalvelulain vaikutuksista ja soveltamisesta on saanut mielestäni eduskunnassa perusteellisen käsittelyn, kuten aikanaan lähetekeskustelussa toivoinkin. Tässä keskustelussa on korostunut se seikka, että postipalvelu on jokaisen suomalaisen tarvitsema ja myös käyttämä peruspalvelu, jonka saatavuudesta on todellakin pidettävä huolta. Tämä tavoite tulee muodostamaan liikenne- ja viestintäministeriön lähtökohdan myös jatkossa postipalveluita koskevalle työlle.

Toinen varapuhemies:

Vastauspuheenvuorokierros, jossa vastauspuheenvuorojen kestoaika on maksimissaan 1 minuutti.

Matti  Väistö  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri toi hyvin esille sen, että postipalvelu on peruspalvelu. On pidettävä huolta luotettavuudesta, tasapuolisesta saatavuudesta ja laadusta. Tätä kannattaa kannustaa. Mielestäni on tärkeää, että lähdetään ihmisten tarpeista ja myös siitä muutoksesta, mitä tietoyhteiskunnassa tapahtuu. Yhteispalvelua tässä mielessä kyllä pitäisi voimallisesti edistää, kuten valiokuntakin edellytti. Se, mihin myös kannustaisin, on tämän käynnissä olevan kokeilun perusteellinen selvitys ja sen pohjalta tehtävät ratkaisut. Ainakin se palaute, mitä muun muassa Rääkkylän taholta on tuoreeltaankin tullut, on tähän suuntaan kannustava. On koettu, että lehti on tärkeä ja että se kirjejakelu ehtii tämän tietoyhteiskunnan aikana kyllä seuraavanakin päivänä. Mutta korostan sitä, että tähän pitää todella huolella paneutua ja sen toimivuutta pitää seurata.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Postiverkosto kun alasajettiin vuosituhannen vaihteessa, niin sen jälkeen kansalaisten peruspalvelut Postin osalta ovat erittäin paljon heikentyneet ja ennen kaikkea haja-asutusalueilta Posti on karsinut muun muassa asiamiesposteja sillä tavalla, että liiketaloudellisesti ei kannata asiamiespostia pyörittää, kun Posti sanelee, että ota tai jätä, nämä ovat hinnat ja maksut. Siitä huolimatta Posti tuottaa voittoa 80 miljoonaa euroa vuodessa, jonka palauttaa valtiolle. Tämä on hyvin ristiriitainen tilanne, että täällä puhutaan ministerinkin suulla, että postipalvelut on hyvin hoidettu Suomessa. Minun mielestäni ei ole.

Sitten yksi asia, mihin puuttuisin, on se, että Posti ei halua ottaa sellaista palvelua hoitaakseen, että 1 eurolla hoidettaisiin asiakkaitten laskut asiamiesposteissa ja posteissa. Tätä minä ihmettelen suuresti.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jo käyty lyhyt keskustelu on osoittanut, että tässä on kaksi eri maailmaa ja tavoitetasoa. Minä ymmärrän postipalveluitten osalta historiallisesti tässä ajassa asiat niin, että nopeus on yksi valtti. Se on yksi peruspalvelun osa. Sitä varten meillä on ollut ensimmäisen luokan kirje. Sitä varten meillä ovat olleet nopeutetut lähetykset, joita saa, kun maksaa lisää.

Kiinnitän huomiota erikoisesti siihen, että ed. Väistönkään puheenvuorossa tähän ei kiinnitetty mitään huomiota. Ei ministerin eikä missään muussakaan puheenvuorossa kiinnitetty huomiota siihen, että kysymys on EU-yhteismarkkinoilla yritysten toimimisesta, ja se tarkoittaa, että niissä pitää olla ajassa mukana. Jonkin lehden varhaisjakelun parilla tunnilla aikaistaminen, samalla kun se myöhästyy muualla, on arvo, jolle en anna minkäänlaista arvoa, elikkä tällä tuhotaan yritystoiminta lopullisesti. Mielenkiintoista, että Suomen keskusta on siinä mukana.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisi useitakin asioita, mutta tässä kun on lyhyt aika, niin otan tämän viimeisen, mihin ed. Pulliainenkin viittasi ja missä puhuttiin nimenomaan varhennetusta kannosta. Minä en vaan ymmärrä sitä, kuten Kuntaliiton edustajakin ja puheenjohtaja totesi — hallituksen puheenjohtaja käsittääkseni, ed. Nousiainen — että jos näin lähdetään, se aiheuttaa sen, että kohta Posti ei kuljeta mitään paketteja, mitään varaosia taikka muita vastaavia, koska se tulee iltapäivällä, ja edellispäivänä kun tilataan, se tulisi seuraavana päivänä suurin piirtein ennen puoltapäivää, 10—11:n paikkeilla. Nyt se menee vuorokaudella eteenpäin, ja sehän tarkoittaa sitä, että tältä osin Postin palveluihin ei enää turvauduta.

Antero Kekkonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Kuosmaselle sen suuremmin nyt polemikoimatta asiaa haluan vain todeta, että postiyrittäjien vaihtuvuus on vuosittain noin 4 prosenttia. Viime vuonna se oli jopa alle tämän. Suurin yksittäinen syy on se, että yrittäjä lopettaa koko toimintansa ja siten myös luonnollisesti postipalveluiden toiminta lakkaa.

Mitä tulee sitten näihin toimipaikkoihin yleensä, niin sitäkin asiaa on tutkittu. Yrittäjien hoitamat postit saavat hieman heikommat arvosanat palvelun laadussa ja ammattitaidossa kuin Postin omat konttorit, mutta sitten on myöskin tutkittua tietoa siitä, että asiamiespostit nähdään hyvinkin positiivisena seikkana, ei vähiten niiden sympaattisten aukioloaikojen takia.

Pentti Tiusanen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tausta on tietysti se, kun Leonia ja Posti lähtivät kulkemaan eri teitä, ja se on se ongelmallinen lähtökohta, jolle nämä ongelmat ovat sitten myös rakentuneet. Se, että nyt halutaan kertoa, että postipalvelut ovat parantuneet vuosien mittaan, kyllä osoittaa aika vahvaa ajatuksellista akrobatiaa, että pystyy sen niin tekemään. On ongelmallisia paikkoja myös ihan taajama-alueilla asiamiespostijärjestelyjen suhteen, muun muassa Kotkan Karhuvuoressa, jossa ei ole asiamiespostia. Se on kuitenkin 5 000—6 000 asukkaan taajama ja ympäristöineen noin 8 000—10 000 asukkaan asuinalue. Näin ollen on tällaisia ongelma-alueita myös ihan kaupunkiympäristössä.

Ahti  Vielma  /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä ministeri Luhtasen ja ed. Laukkasen puheenvuoroissa viitattiin myöskin kuntajaotukseen. Tämä olisi yksi osa, jolla edistettäisiin kuntajaotuksen muuttamista maassamme, jos kuntajaotuslakiin otettaisiin tiettyjä porkkanoita, millä tavalla valtiovalta voi edesauttaa, että kunnat liittyvät toisiinsa palveluita huonontamatta. Ne olisivat muun muassa juuri postipalvelut, vesihuollon tukeminen, yksityisteiden rakentamisen ja kunnossapidon tukeminen jnp. Minä toivoisin, että avattaisiin kuntajaotuslaki tältä osalta ja mietittäisiin myöskin näinpäin tätä asiaa, jolloin maaseutua myöskin voitaisiin tukea. Kaikki me varmasti täällä olemme sitä mieltä, että ei postipalveluja halua kukaan huonontaa tässä maassa. Minun kokemukseni Jyväskylän asiamiespostista ovat hyvät.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä haluaisin kiinnittää yhteen asiaan huomiota, joka oli voimakkaasti esillä silloin, kun edellisellä kaudella tätä lakia hyväksyttiin, nimittäin Postin henkilöstön asemaan. Muistan, että sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä oli tavallaan kynnyskysymys myös huomioida, miten ikääntyvän ja silloin työssä olevan henkilöstön asema tulevaisuudessa turvataan. Nyt kun katsoo erityisesti jakelu- ja kantotehtävissä olevia ihmisiä, niin tuntuu, että siellä ei enää pärjää kuin maratoni- tai joku kymmenottelija, eivät enää ne ikääntyvät, pattipolviset työntekijät. Miten on tämä henkilöstön seuraaminen?

Aulis Ranta-Muotio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse kuulun niihin, jotka saavat lehden puoliltapäivin, ja mielestäni sen laskun ehtii saada kyllä päivää myöhemminkin. Tämä on aivan hyvä vaihtoehto. Ymmärrän, että yrittäjillä voi olla toisenlaisia näkemyksiä, mutta ei se päivä nyt ole niin suuri myöhästyminen, kun sähköpostilla ja muilla voidaan tilauksia ja sellaisia hoitaa muuten.

Meidän paikkakunnallamme oli neljän hengen posti ja sitten tuli asiamiesposti, jota kovasti vastustin silloin, mutta on hyviä kokemuksia juuri näiden hyvien aukioloaikojen takia. Muuten Postin organisaatiossa väki on kyllä joutunut aika koville, kuten ed. Hiltunen totesi. Heillä on pitkät piirit, ja väkeä kaiken aikaa vähennetään.

Toinen varapuhemies:

Yleisen hermostuneisuuden välttämiseksi ja useitten puheenvuoropyyntöjen estämiseksi kerron, että tulen myöntämään vastauspuheenvuorot vielä edustajille Räsänen, Nousiainen, Lahtela, Karhu, Peltomo, Wallin, Kuosmanen, ed. Laukkanen ja ed. Häkämies. Sen jälkeen pannaan lista kiinni ja mennään normaaleihin pyydettyihin puheenvuoroihin, joista useat vastauspuheenvuoron pyytäjät ovat pyytäneet puheenvuoronsa.

Päivi  Räsänen  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En vastusta sinänsä sen tutkimista, että ensimmäisen luokan kirjeen kulkunopeuden laatustandardia väljennettäisiin, jos sen avulla voitaisiin varhentaa lehtijakelua, mutta mielestäni on varsin arveluttavaa, jos se toteutetaan niin, että haja-asutusalueet asetetaan eriarvoiseen asemaan taajama-alueisiin verrattuna. Kaikki ymmärtävät sen, että postipalveluiden toteuttaminen haja-asutusalueilla tulee suoritteita kohti kalliimmaksi kuin kaupungeissa, mutta kuitenkin Postin toimintaperiaatteisiin on kuulunut se tärkeä lähtökohta, että palveluja kehitetään alueellisesti tasapuolisesti, joten henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos laatustandardeja väljennetään, tehtäköön se tasapuolisesti koko valtakunnassa.

Pekka  Nousiainen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeä arvo se, että Posti palvelee kaikkia asiakasryhmiä ja erilaisissa postinkuljetuskysymyksissä tasapuolisesti ja nopeasti. Siinä mielessä tämä lehtien kuljetus ja varhaisjakelu on erittäin tärkeä osa tätä kokonaisuutta, mutta toisaalta tässä laatustandardikysymyksessä on tärkeää, niin kuin lähetekeskustelussakin totesin, niitten yritysten palvelu, jotka käyttävät Postia tavaroiden lähettämisessä asiakkaille, ja niiden asiakkaiden, joilla on tarve saada kiireellisesti myöskin näitä tarvikkeita itselleen. Siinä mielessä standardin heikentäminen tämän Postin liikenteen osalta on hyvin tarkoin harkittava eikä siihen tule ryhtyä.

Toisaalta haja-asutusalueiden osalta, jos erotetaan palveluja, niin minusta se kuitenkin rikkoo sitä perustuslain mainitsemaa yhdenvertaisuuden periaatetta, eikä maaseudun ja haja-asutusalueen tavallaan eriarvoiseen asemaan asettaminen ole perusteltavissa taajamiin nähden.

Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä jo se eriarvoisuus on olemassa. Itse satun asumaan maaseudulla ja lähellä on taajama-alue, ja meille lehti tulee puolenpäivän jälkeen, joskus puoli yhden, yhden maissa iltapäivällä. Sitä voi kysyä niin päin, onko se tasa-arvoa, eikö kaikilla alueilla pitäisi kuitenkin aamupäivällä jossakin vaiheessa olla lehti. Nimittäin se on aika nolo homma, että kun kansanedustajalle soitetaan ja sanotaan, että lehdessä lukee näin, niin minun pitää kysyä, että hetkinen, mitä lehdessä muuten lukeekaan, kun meille tulee vasta iltapäivällä se lehti. Siinä mielessä, kuten ed. Ranta-Muotio totesi, ei niin laskulla ole väliä, laskuhan voi tulla vaikka kahden viikon päästä, mutta tärkeää on se, että saadaan se tieto ajallaan. Minusta se on yhdenvertaisuutta myös tiedonsaannin osalta.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kuosmasen puheenvuoron jälkeen tuli mieleen, että tässä keskustelussa olisi hyvä pitää mielessä se, että tämä pallo pyörähti jo aikaisemmin käyntiin, jolloin liikenneministerinä oli kansanedustaja kokoomuksen eduskuntaryhmästä.

Postipalvelulain tuomat muutokset eivät ole olleet ongelmattomia. Toisaalta on tullut myönteistä palautetta toimipisteiden aukioloaikojen suhteen, mutta toisaalta sitten on valitettu tiettyä osaamattomuutta. Muun muassa yrittäjät eivät ole saaneet sellaisia palveluita kuin ovat halunneet jokaisessa pisteessä. Unohtaa ei myöskään sovi, että tässä on tullut aika paljon työttömyyttä postivirkamiehille. He eivät ole työllistyneet kuitenkaan näihin jakelupalveluihin ja muihin ihan käytännön syistä, ja se on myös erittäin tärkeä asia pitää mielessä.

Ongelmia on myös sitten postien asiamiesyrittäjien kohdalla. He katsovat, että he eivät välttämättä saa aina riittävän korkeaa korvausta siitä ajasta, minkä he postin kanssa menettävät omasta varsinaisesta toiminnastaan. Sitten täytyy myös muistaa se, että kun kysymys on nimenomaan postipalvelusta, joka on kuitenkin asiakaslähtöistä, ja sen pitää olla, niin haja-asutusalueilta ja myös esimerkiksi kaupunkien omakotialueilta (Puhemies koputtaa) ihmiset ovat valittaneet, että heidän mielipidettään ei ole riittävästi kuultu. Tämä asia (Puhemies koputtaa) on esimerkiksi nyt huomioitu tässä mietinnössä.

Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan peruspalveluiden, joita myös postipalvelut ovat, heikentämisen markkinoiminen maakuntalehtien varhaisjakelun ja taloudellisen tuloksen parantamisen nimissä on mielestäni epärehtiä. Mielestäni laatustandardeista ei ole varaa tinkiä, päinvastoin, meidän on palveluja parannettava, vietävä ne lähelle ihmisiä. Siinä mielessä haluaisinkin tiedustella ministeri Luhtaselta, kun valiokunta lausumassaan edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin edistääkseen yhteispalvelupisteiden luomista — nythän niitä on luotu siitä luvatusta sadasta noin kymmenesosa — missä aikataulussa näitä yhteispalvelupisteitä saadaan lisää.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toteaisin ed. Kuosmaselle sen, että kyllähän Postilla tässä on velvoite järjestää postipalvelut. Siellä on yleispalveluvelvoite, joka toteaa yksikantaan, että Postilla on velvoite joka kunnassa järjestää postipalvelut ja se voi järjestää ne joko omana postitoimipisteenään tai asiamiespostina. Jos ei tämä hinta ole riittävä, niin en minä ainakaan yrittäjänä ottaisi sitä riskiä ja vastuuta itselleni, ja näin ollen se jäisi Postin hoidettavaksi se homma. Nythän asiamiesposteista on paljon kritiikkiä tullut, mutta myöskin paljon kiitosta. Esimerkiksi omalla alueellani asiamiespostina toimii kauppa, joka aukeaa aamulla klo 7 ja panee ovet kiinni klo 21, kun aikaisemmin posti oli auki neljä tuntia päivässä keskellä päivää, eli kyllä ihmiset saavat parempaa palvelua näin ollen. Mutta Posti—Leonia-sopimuksen purkaminen aiheutti sen, että omia postikonttoreita on paljon vähemmän maassa kuin aikaisemmin.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kekkoselle, kun hän on samasta Kymen vaalipiiristä kuin minä, totean, että esimerkiksi Kouvolassa on tilanne se, että viisi asiamiespostia lopetti sen takia, kun liiketaloudellisesti ei kannata niitä pitää. Kouvolassa, 32 000 asukkaan kaupungissa, on vain yksi Postin oma toimipiste, ja tämä varmasti kertoo sen, että Postin sanelupolitiikka asiakaspostiin nähden, mitä he haluavat maksaa ainoastaan, on virheellinen. Siihen pitää saada korjausta.

Yleensä mitä näihin peruspalveluihin tulee Postin osalta, asiamiespostit, ed. Kekkonen, varmasti palvelevat yhtä hyvin kuin normaali postikin asiakasta. Siinä mielessä me olemme väärillä teillä, jos tämmöistä puhutaan täällä eduskunnassa.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuten tämäkin keskustelu osoittaa, kyllähän tämä laatustandardikysymys täytyy koko ajan katsoa tavallaan asiakkaan lähtökohdista käsin. Sitä vartenhan se on olemassa. Jos me vertaamme laatustandardia EU:n muihin jäsenmaihin, ei meillä kyllä, hyvät kollegat, ole mitään hävettävää. Homma pelaa erittäin hyvin, ja jatkossakin on ilman muuta ... (Ed. Pulliainen: Sen takia meillä tarvitaan niin korkea standardi, kun on niin pitkä matka sinne Eurooppaan!) — On, on erittäin tärkeätä, että tämä sanomalehtien varhaisjakelukysymys on tässäkin keskustelussa noussut juuri sillä tavalla asiakkaan näkökulmasta käsin esiin. Monet puheenvuorot ovat osoittaneet, että kyllä sitä arvostetaan, että lehti tulee varhain. Lehti pitää saada varhain, vaikka asuttaisiinkin missä tahansa haja-asutusalueella ja kylillä. Sen takia täytyy koko ajan muistaa, että tämähän on se syy, minkä takia tätä keskustelua avattiin.

Mitä tulee asiamiespostiverkoston kattavuuteen, suurin osa asiakastyytymättömyydestähän perustuu tavallaan näihin jakelukysymyksiin. Mitä kattavampi ja tiheämpi asiamiespostiverkosto on, sen parempi. Mitä enemmän se pystyy tuottamaan palveluja, vielä parempi. Siksi halusimme nostaa tämän yhteispalvelupisteen esiin. (Puhemies koputtaa) Siksi myös ed. Vielman esiin nostama asia kuntakysymyksestä on hyvin tärkeä. On monia kuntia, jotka liitoksen jälkeen tavallaan alueina häviäisivät tämän kriteerin osalta. Siksi pitää myös muut etäisyystekijät ottaa huomioon.

Eero Lämsä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä laatustandardiasia varmaan noussee tässä keskustelussa hyvin vahvasti esille, niin kuin on jo noussut.

Mutta itse asiassa halusin tämän puheenvuoron käyttää, kun ed. Tiusanen toi esille sen, että tarvittaisiin semmoista todellista aivoakrobatiaa, että näkee, että Postin palvelut olisivat menneet hyvään suuntaan. Samoin tähän on viitannut ed. Kuosmanen. Voin kertoa kyllä ihan omalta kohdaltani, kun olen asunut koko ikäni haja-asutusalueella, että kun meiltä 80-luvun vaihteessa kyläposti hävisi, joka oli auki vain neljä tuntia, kyllä meillä Postin palvelut paranivat. Meillä tulivat silloin lehdet iltapäivällä kello 13:n ja 15:n välillä. Posti oli todella auki vain sen neljä tuntia. Kun sitten saatiin kyläposti pois, rupesivat tulemaan lehdet meille 10—11 ja paketit tuodaan kotiin. Kyllä kai tämä on mennyt parempaan suuntaan. Minä olen selvittänyt hyvinkin paljon monilla alueilla, millä tavalla nämä postipalvelut ovat kehittyneet. Pääsääntöisesti ne ovat menneet hyvään suuntaan, mutta tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei tässä ole kehittämistä, ja ennen kaikkea tämä laatustandardiasia kyllä on mietittävä hyvin tarkoin, että se todella lähtee siitä asiakkaan näkökulmasta ja palvelee niin haja-asutusalueiden kuin taajamien asukkaita.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama sana itse tämän lain luonteesta: Sillähän säädellään toimialaa ja yhtäältä asetetaan Postille velvollisuuksia, joista tämänkin keskustelun ja valiokunnan kannanottojen perusteella Posti on selviytynyt hyvin, mutta sillä toisaalta myöskin suojataan tätä toimialaa kermankuorinnalta. Tämmöinen pelkohan oli olemassa, että tulee kilpailijoita, jotka ottavat vain kannattavimmat osat, mikä johtaa taas Postin taloudellisesti huonoon tilanteeseen. Vaikka opposition näkökulmasta moni asia Suomessa on menossa huonoon suuntaan, on sanottava, että postipalvelut ovat aivan kohtuullisella tasolla. Tässä suhteessa ministeriö on onnistunut omistajaohjauksessa, ja vaikuttaa siltä, että Postilla on asiantunteva johto, joka näkee tuon toimintaympäristön muutoksen, ja Posti tekee tulosta. Sillä se pystyy kehittymään ja kasvamaan ja huolehtimaan siitä, että ne palvelut pystytään toteuttamaan.

Antero Kekkonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä äsken puheenvuoron käyttäessäni referoin tutkimustuloksia. Minusta nyt on tärkeätä jollakin tavalla nähdä ero kaikkein päättömimpien mielipiteiden ja tutkitun tiedon välillä. Minä nyt puhuin tutkimustuloksista.

Mitä tulee yhteispalvelupisteisiin, jotka ovat hieno, hyvä ajatus, olen juuri tänään saanut tietää, että hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä omalta osaltansa on edennyt tässä työssä ja ilmeisesti nyt alkaa sen pohdiskelu, edellyttääkö se lainsäädännöllisiä muutoksia.

Mitä tulee siihen, mistä kiikastaa se, että yhteispalvelupisteet eivät ole lähteneet niin nopeasti käyntiin kuin kuviteltiin, Posti ei ole tässä ainoa toimija. Yhteispalvelu tarkoittaa sitä, että yhteisellä asialla on muitakin. Postin haluista tässä ei ensisijaisesti ole kysymys.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Minusta on syytä kerrata se tosiasia, että tämä lakihan on ollut voimassa vuoden 2002 alusta. Nyt sitten todella on tarkoitus pohtia avoimesti yhteistyössä eduskunnan kanssa sitä, millä tavalla tämä laki on nyt toiminut. Se on ollut vielä suhteellisen vähän aikaa voimassa, mutta nyt, kun olemme saaneet ehkä riittävästi kokemuksia erilaisista sekä hyvistä että huonoista puolista, meillä on tarpeen selvittää, mitkä ovat sitten ne lähtökohdat, millä pohjalla lähdemme muuttamaan mahdollisesti tätä lakia, parantamaan tätä nykyistä käytäntöä. Nyt juuri käydään sitä keskustelua. Minun käsitykseni on se, että jo selonteko, eduskunnan käsittely, valiokunnan mietintö ja nyt täällä käytävä keskustelu antavat varmasti niitä eväitä, joiden pohjalta yhteistyössä sitten tietysti Posti Oyj:n kanssa on hyvä luoda sellaiset edellytykset, että voimme lähteä katsomaan ja tarkastelemaan sitä lakia ja ryhtyä myös muihin toimenpiteisiin, mahdollisiin muihin kuin lainmuutostoimenpiteisiin, millä asiaa voitaisiin edistää.

Täällä on tullut esille esimerkiksi juuri tämä yhteispalvelupisteasia. Nyt on juuri näin, niin kuin täällä kävi ilmi, että Posti on osakeyhtiö. Se toimii kilpaillussa ympäristössä liiketaloudellisin perustein. Tietysti Posti sitten itse luo ne periaatteet, millä se valitsee nämä yhteistyökumppaninsa. Meille on Posti ilmoittanut sen, että se noudattaa yhdenmukaisia periaatteita, joissa asiakastarpeisiin vastaaminen, esimerkiksi juuri aukioloajat ovat näitä keskeisiä kriteereitä. Tietysti on näin, että näinhän se pitää nähdä, että Suomen Postille tämä yhteispalveluiden hyödyntäminen on yksi vaihtoehto, miten se lähtee pohtimaan sitten näitä postipalvelujen saattavuutta.

Mutta on ilman muuta selvää, että me lähdemme nyt tämän valiokunnan mietinnön pohjalta tätä asiaa ihan vakavasti harkitsemaan ja pohtimaan, miten tästä päästäisiin mahdollisimman hyvällä tavalla eteenpäin. Kyllä tässä on todella tarkoitus käydä avointa keskustelua, ja sen takia minusta kaikki vaihtoehdot, mitä nyt on tullut esille olemassa olevien epäkohtien vuoksi ja mitkä ovat siis meidän tai Postin omistajaohjauksen ja liiketaloudellisten periaatteitten kanssa sopusoinnussa, on tutkittava ja selvitettävä, koska näin minä nyt ymmärrän, että meillä suomalaisilla ja itse asiassa tällä eduskunnalla myös on yhteinen näkemys siitä, että postipalvelut ovat todella tärkeitä suomalaisille, ja tässä, niin kuin ed. Vielma sanoi kauniisti, meillä on yhteinen lähtökohta siinä, että haluamme parantaa näitä palveluita, ja voin sanoa, että kyllä tässä ihan avoimin mielin tätä keskustelua kuuntelee. Voin sanoa, että jos vain yhteinen sävel löytyy — se ei ehkä löydy, täälläkin on hiukan erilaisia näkemyksiä esitetty — tarvittavat muutokset tehdään.

Mutta tästä aikakauslehtijakelusta vielä. En tiedä, onko siihen kiinnitetty riittävästi huomiota, mutta Postin velvollisuuksiinhan ei kuulu sanomalehtien jakelu, vaan lehdet ostavat, jos se nyt on oikea termi, tämän lehtijakelunsa Suomen Posti Oyj:ltä, ja asetelmahan on ihan toinen silloin, kun näin katsotaan.

Toinen varapuhemies:

Tämän jälkeen siirrymme etukäteen pyydettyjen, valmisteltujen puheenvuorojen käyttöön, maksimikestoaikana siis 5 minuuttia.

Jukka  Gustafsson  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö selonteosta postipalvelulain vaikutuksista ja soveltamisesta oli minulle pettymys. Odotin tältä mietinnöltä enemmän. Varsin kokeneena kansanedustajana tietysti olen varovainen asettaessani nyt sanani, koska totta kai lähtökohtaisesti tiedän, että valiokunta pyrkii tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Mutta tässä yhteydessä olisin toivonut perusteellisempaa ja nimenomaan yhteiskunnallisempaa otetta käsiteltävään asiaan. Jo nyt käyty keskustelu on monella tapaa rikastuttanut ja syventänyt tätä valiokunnan mietintöä, jota pidän aika kapea-alaisena. Se keskittyy pääosin vain kahteen kysymykseen, nimittäin postitoiminnan laatustandardien väljentämiseen haja-asutusalueilla lehtijakelun palvelutason parantamiseksi ja postipalveluiden toimipisteverkkoon. Nämä ovat toki tärkeitä kysymyksiä, ja niitä pitääkin pohtia ja arvioida. Mutta huomiota olisi pitänyt kiinnittää paljon laaja-alaisemmin Postin yhteiskunnallisen palvelutehtävän toteutumiseen ja sen ongelmakohtiin, esimerkiksi Posti Oyj:n taloudellisen tuloksen maksimointiajatteluun. On hämmentävää, ettei valiokunnalla ollut enempää sanottavaa näin suuresta kysymyksestä.

Tästä tulen mietinnön toiseen vakavaan puutteeseen. Olin tipahtaa tuoliltani, kun huomasin, millainen asiantuntijakokoonpano valiokunnalla oli ollut käytössään mietintöä valmistellessaan. Lista koostui pääosin pelkistä virkamiehistä. Postin työntekijöiden edustus sentään oli mukana, mutta asiakasnäkökulma puuttui käytännöllisesti katsoen kokonaan. Asiantuntijoiksi ei ollut kutsuttu esimerkiksi omakotiasukasyhdistysten tai eläkkeensaajien edustajia. En tiedä, mitä johtopäätöksiä tästä pitäisi tehdä. Siellä oli yksi kylätoimikunnan edustaja, sinällään hyvä asia, ainut ja yksi, ei yhtään enempää. (Ed. R. Ojala: Seitsemäntoista jäsentä, jotka olivat kaikki asiakkaita!) — Niin, ed. Ojala on tietysti kaikkien tieteitten asiantuntija. Hänhän on Nokialta, joka edustaa tätä moderneinta osaamista Suomessa.

No niin, en tiedä, mitä johtopäätöstä tästä pitäisi tehdä, mutta tältä pohjalta ymmärrän, että mietintö on syntynyt suunnilleen sen näköiseksi kuin on syntynyt, ja toki mietinnössä nyt on paljon hyvääkin. Mutta oma kantani on se, että Postin ensisijainen tehtävä on palvella ihmisiä ja yrityksiä ja toiseksi tuottaa voittoa omistajalleen eli asiakasnäkökulman olisi mielestäni tullut olla paljon vahvemmin tässä mietinnössä mukana.

Selonteon lähetekeskustelussa toin esiin muun muassa puutteen yhteistoiminnasta asiakkaiden kanssa. Postiyritykselle olisi pitänyt antaa laissa velvoite laatia esimerkiksi uudet jakelusuunnitelmat yhteistyössä postin saajien kanssa. Tämä olisi korostanut asiakkaan näkökulmaa ja lisännyt hänen vaikutusvaltaansa jakelusuunnitelmia laadittaessa. Nyt esimerkiksi tiedän, että Tampereella Suomen Posti on pyrkinyt neuvottelemaan uudistukset läpi mutta viimeinen sana on kuitenkin ollut heillä. Niinpä voidaan todeta, että tuhannet ihmiset, asiakkaat, ovat kokeneet jääneensä Postin sanelupolitiikan jyräämiksi, näin esimerkiksi monilla Tampereen vanhoilla omakotialueilla, Ikurissa, Lamminpäässä, Vehmaisissa jne., eli Postin yhteistyöpyrkimykset ovat olleet valitettavasti lähinnä näennäistoimintaa.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä yhteistyövelvoite asiakkaan kanssa olisikin pitänyt kirjata postitoimintalain 14 §:ään. Tämä jäi valiokunnalta arvioimatta ja johtopäätökset tekemättä.

Nyt huomaankin, että 5 minuuttia on lyhyt aika, arvoisa puhemies, se meni jo.

Toinen varapuhemies:

Tämän esimerkillisen puheenvuoron jälkeen ed. Pulliainen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Ensinnäkin minä totean, että kun katsoo Suomen Posti Oyj:n lausuntoa tästä selonteosta, se osoittaa sen, että operaattoreita ei pidä laittaa lainlaatijoiksi. Ne asiat on tehtävä muulla tasolla ja tavalla.

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että tässä yhteydessä eduskunta lausuisi seuraavaa: "Eduskunta edellyttää, että yritysten ja yhteisöjen postipalvelujen laatustandardit pysytetään vähintään sillä tasolla, kuin ne olivat postipalvelulain voimaan tullessa vuoden 2002 alussa. Tätä edellyttävät Suomea koskevat ylikansalliset sitoumukset sekä postipalvelulain säännösten teksti ja säännösten tarkoitus."

Ja mistä tässä nyt oikein loppujen lopuksi on sitten kysymys? Tässä on kysymys, aivan niin kuin ed. Gustafsson äsken sanoi, yhteiskunnallisesti perustavinta laatua olevasta palvelusta, jossa viime viikkojen keskustelussa on tapahtunut kaikkien aikojen hämäys. Se hämäys tarkoittaa sitä, että kun sanomalehdet voivat ostaa lehtiensä jakelun aivan mihin vuorokauden aikaan tahansa tapahtuvaksi, niin nyt ne pyörittävät postipalvelulakia, tahot, jotka eivät tänne kuulu lainkaan, ne pyörittävät ihan kaikkea ja kansanedustajat menevät siinä narussa ihan soromnoo mukana.

Ed. Laukkanen vertasi Eurooppaan näitä laatustandardeja. Joo, kun asia siellä todellakin on, niin kuin ed. Laukkanen sanoi, niin sen takia Suomessa pitää olla vauhtia näissä asioissa, kun me olemme nyt siellä Euroopan yhteisöjen yhteisillä markkinoilla. Toisin sanoen 95 prosentin laatustandardista ei ole mitään perusteita liisiä mihinkään huonompaan suuntaan, ei kerta kaikkiaan. Ja siitä huolimatta lehdet ostavat itselleen varhaisjakelun juuri niin kuin ostavat, ja siihen varhaisjakeluun ei pysty valtakunnan päälehti eivätkä valtakunnalliset puoluelehdet sen takia, että mikään logistiikka ei niitä hoida siihen jakeluun. Sitä varten pitää olla oma jakelunsa joka tapauksessa.

Kysymys on myöskin siitä, säilyykö se logistinen ketju, jolla tämä Postin jakelu toimii? Siinä on perustavaa laatua olevasta asiasta kysymys, ja sitä ei pidä standardien heikentämisellä vaarantaa. Siinä liikutaan juuri kiikun kaakun todellisuuden rajamailla.

Sitten tästä asiamiespostijärjestelmästä muutama sana.

Se on ollut eräissä tapauksissa selvä parannus tämän pidemmän aukioloajan tiimoilta juuri sen takia, että marketit ovat auki pidempään. Eivät kaikki yritykset ole, mutta marketit ovat, joissa ne postipalvelut ovat mukana. Tämä on kuitenkin sellainen järjestely, joka nytkin toimii sillä prosenttiluvulla, minkä ed. Kekkonen äsken toi, elikkä 4 prosentin vaihtuvuudella. Ed. Kekkonen, joka on matematiikkamiehiä, on hyvä ja laskee, mitä se 4 prosentin vaihtuvuus merkitsee, kun se aina merkitsee, että se palvelu ei palaa takaisin. Siitä voitte laskea, montako vuotta tämä järjestelmä kestää. Elikkä tässä on ihan yksinkertaista matematiikkaa. Ed. Kekkonen menee laskemaan sen nyt.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen Posti Oyj joutuu menemään tässä asiassa markkinaehtoiseen järjestelmään tariffiperusteisen järjestelmän sijasta, mikä se tällä hetkellä on. Siis kun olette siellä Postin hallintoneuvostossa, niin junailkaa tämä riittävän ajoissa.

Posti Oyj:stä ei ole ollut markkinarakojen täyttäjäksi, ei pienimmässäkään määrin. Tämä pankkipalvelumaksuista syntynyt kahakka osoittaa hyvin, mitenkä valtavan hyvä markkinarako olisi ollut täytettäväksi, mutta siitä ei ole ollut toimijaksi.

Sitten vielä yhteispalvelupisteistä, arvoisa puhemies, ja siitä totean lyhyesti sen, että silloin, kun kaikki ne istituutiot, jotka tässä ovat kysymyksessä, ovat yhteiskunnan sataprosenttisesti omistamia, kysymys on vain omistajaohjauksesta. — Ja jäi vielä puoli minuuttia aikaa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvosto totesi selonteossaan postipalvelulain tavoitteiksi muun muassa postipalvelujen tasapuolisen saatavuuden ja hyvänlaatuisen yleispalvelun turvaamisen koko maassa ja postitoiminnan sujuvuuden ja jatkuvuuden turvaamisen sekä toiminnan rahoittamisen kokonaisuutena omalla toiminnallaan. Hallituksen käsityksen mukaan palvelujen perustaso on tarjolla kaikille kansalaisille hyvänlaatuisena, yhtenäisin ehdoin koko maassa, mutta jollain muutostoimilla olisi mahdollista nykyistä paremmin vastata Postin asiakkaiden tarpeisiin tai parantaa yleispalvelun edellytyksiä.

Valiokunnan mietinnössä on oppositionkin kantoja huomioitu varsin paljon ja kiitos siitä puheenjohtajalle, mutta ei kuitenkaan mielestäni täysin riittävästi. Tästä johtuen olen jättänyt yhdessä ed. Pulliaisen kanssa vastalauseen valiokunnan mietintöön. Tässä vastalauseessa otetaan esille muutamia mielestämme kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen kannalta mietinnössä postipalveluista puutteellisesti käsiteltyjä asioita.

Perussuomalaisten mielestä valtio pääomistajana vaikuttaa omalta osaltaan asetettavaan tulostavoitteeseen, jonka asettamisessa tulee mainitsemani postipalvelujen peruspalveluluonteisuus ottaa olennaisena tekijänä huomioon. Mitään estettä Suomen Postin taloudellisen tuloksen valossa palvelujen parantamiselle ei ole, sillä yhtiön voitto kasvoi viime vuonna peräti 32,6 prosentilla. Ehkäpä osa tästä otettiin henkilökunnan selkänahasta, kun liikevaihdon kasvu jäi vain noin 3 prosenttiin.

Lisäksi on kummastuttavaa, että postipalveluista selvänä kansalaisten peruspalveluna, kuten arvon ministeri totesi ja monissa vastauspuheenvuoroissahan painotettiin, peritään täysimääräinen alv 22 prosenttia, kun esimerkiksi, ed. Wallin, rautatiematkoista ja sitten kirjoista ja ruuasta peritään huomattavasti alhaisempi arvonlisävero. Tässä on selkeä epäjohdonmukaisuus, jonka korjaamisella voidaan saada lisää varoja postipalvelujen kehittämiseen.

Perussuomalaisten mielestä Postin on tultava joka puolelle maata lain edellyttämällä tavalla: yhtä tasokkaana ja saman hintaisena. Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä käytännössä ole. Siitä on todisteena laaja kansalaispalaute, jota esitti muun muassa ed. Gustafsson. Viesti on ollut selvä: Palvelujen taso on alkanut vaihdella. Uutena asiana on tullut keskusteluun postin varhaisjakelun ulottaminen myös haja-asutusalueille lehtien saamiseksi nykyistä aikaisemmin tilaajilleen. Lisäksi Posti on alkanut lakkauttaa ja siirtää jakelupisteitään kuulematta esimerkiksi kuntia, kuten muun muassa Lehtimäen kunnan osalta on juuri menetelty. Nämä muutokset tulisivat kuitenkin käytännössä johtamaan siihen, että osin ykkösluokan kirjepostin ja noudettavien lähetysten perilletulo viivästyisi. Valitettavasti tämä kielteinen seuraamus koskisi useimmiten haja-asutusalueita, jolloin epäsuhta postipalvelussa verrattuna taajamiin kasvaisi entisestään.

Nykyisessä muodossaan suunnitelma on susi ja kaventaisi esimerkiksi yritysten toimintamahdollisuuksia haja-asutusalueilla, koska esimerkiksi yritysten tuotannossaan tarvitsemat osat ym. viipyisivät matkalla entistä kauemmin. Siinä ei paikallis- tai maakuntalehtien tuntia varhempi tuleminen paljoa lohduta, jos tuotanto seisoo, vaikka se lehti jo olisi aamulla tullut, mutta saahan sitä lukea sinä aikana, kun odottaa sitä varaosaa.

Arvoisa puhemies! — Minuutti aikaa. — Asiamiesposteista voi ihan lyhyesti todeta, niin kuin täällä on sanottu, että valituksia on tullut siitä, että se korvaustaso on aivan liian pieni eli palkkiot. Myöskin valiokunnalle tulleessa kirjallisessa lausunnossa tämä todettiin. (Ed. Kekkonen: Nostetaanko hintoja?) — Sanottakoon näin, että siltä osin pitäisi suhteuttaa se tilanne, työmäärä jne. — Minun mielestäni yhteispalvelupisteet pitäisi myöskin hoitaa sillä tavoin kuin on alun perin sovittu. Niillähän asia periaatteessa ostettiin, kun sisäasiainministeriön edustaja sanoi, että niitä tulee yli sata joka tapauksessa. Nyt niitä on kymmenen.

Arvoisa herra puhemies! — 5 minuuttia kulunut. — Kannatan ed. Pulliaisen tekemää lausumaehdotusta.

Reino Ojala /sd:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on valtioneuvoston selonteko postipalvelulain vaikutuksista ja soveltamisesta, siis lain, joka viime eduskuntakaudella säädettiin ed. Erkki Pulliaisen ollessa liikennevaliokunnan puheenjohtajana. Elikkä kun sitä lakia nyt arvostellaan, niin arvostellaan tietysti pitkälti ed. Pulliaisen johtaman valiokunnan tekemää lakia.

Sinänsä valiokunnan mietintö asiasta on ihan hyvä. Ed. Gustafsson täällä arvosteli sitä voimakkaasti ja oli sitä mieltä, että asiantuntijoita, asiakkaita, ei riittävästi kuultu. Hän kuitenkin tiesi kuulematta yhtään asiantuntijaa, joita valiokunta oli kuullut, että mietintö on huono. (Ed. Gustafsson: Olisitte kuulleet niitä sanoja, joita minä olen kuullut!) Ed. Gustafsson oli kyllä aktiivinen ja viimeiseen kokoukseen lähetti kirjallisen ehdotuksen siitä, mitä pitää sanoa, ja siitä on tänne kirjattu muutama sana. Se kaikki sanahelinä on siinä. Tähän lain seurantaan sillä ehdotuksella ei kyllä todella ollut mitään vaikutusta.

Mielenkiintoista on se, että asiasta jätettiin vastalause, edustajat Pulliainen ja Vistbacka. Ed. Pulliainen ilmoitti, ennen kuin mitään mietintöä oli olemassa, että hän tulee jättämään vastalauseen, siis jättää vastalauseen riippumatta siitä, mitä valiokunta tulee asiasta lausumaan. Tämä kertoo, että asia on poliittinen eikä niinkään tosiasioihin perustuva. Ed. Vistbacka teki aktiivisesti useita muutoksia tähän valiokunnan mietintöön, ja ne kaikki huomioitiin. Sen jälkeen ed. Vistbacka tekee vastalauseen näitä omia muutoksiaan vastaan, ja se on toinen asia, mikä tietysti ihmetyttää.

Sinänsä on tärkeätä, että eduskunta voi tästä asiasta keskustella. Postipalvelu on tärkeä palvelu meille kaikille suomalaisille. Kahteen asiaan, herra puhemies, lyhyesti huomioita.

Toinen on lehtien jakelu. Valiokunnan tähän laittama lausuma siitä, että on turvattava sanomalehden saanti saman päivän aikana kaikissa tapauksissa, tarkoittaa sitä, että Posti neuvotellessaan lehtien kanssa varhaisjakelusta joutuu kaikissa tapauksissa ottamaan huomioon sen, että lähtiessään sitä jakelua toteuttamaan Posti hoitaa sen lehden samana päivänä. Edellisen päivän lehti on aina vanha, sitä ei voi miksikään muuttaa. Lasku voi sen sijaan olla päivän vanha, ja suurin osa meistä ne laskut kuitenkin maksaa pari päivää viimeisen maksupäivän jälkeen, joten siinä ei välttämättä tapahdu mitään muutosta.

Toinen asia on palveluverkosto. Täällä on tullut esille monissa puheenvuoroissa käsitys siitä, että palveluverkosto on useissa tapauksissa selvästi parantunut pidentyneiden aukioloaikojen myötä. Ihmisillä, jotka käyvät töissä, on entistä paremmat mahdollisuudet käyttää Postin palveluja hyväkseen, ja näin sen pitää ollakin. Mutta totta on myöskin se, että on tapahtunut muutoksia palvelun tasossa. Muutos on muuten sekin, kun taso paranee, eli ei aina muutos palvelun tasossa ole välttämättä huono asia.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kun Posti tätä paikallista verkostoaan luo yksityisten ihmisten ja yritysten kautta, niin Postin pitää ottaa kyllä huomioon se, että se, joka sitä palvelua tarjoaa ja toteuttaa, saa siitä sellaisen korvauksen, jota sen työn kunnolla hoitaminen edellyttää, vaatii. Liian halvalla tehdyt palveluverkostot eivät kestä, se on nähty. On kyliä ja kuntia, joissa palveluverkosto on sen takia jouduttu ajamaan alas, että yrittäjä ei ole saanut siitä riittävää korvausta ja on sen takia kyllästynyt asiaa hoitamaan. Halvalla saa vain halpaa palvelua, ja se on Postin ja Postin johdon muistettava ja otettava huomioon näitä päätöksiä tehtäessä. Ihmiset varmasti ovat valmiita siitä maksamaan silloin, kun se palvelu pelaa. Väitän, että monissa kunnissa kunnat ovat valmiita näissä monitoimipalvelupisteissä olemaan mukana myöskin kustannuksissa silloin, kun siitä kunnan asukkaille tulee selvää hyötyä.

Herra puhemies! Selonteko kertoo menneestä, ja on tärkeätä, että jatkossakin eduskunta saa tietoonsa käsityksiä siitä, kuinka postipalvelu Suomessa pelaa, ja sen myötä voi tehdä myöskin asian suhteen riittäviä ehdotuksia toiminnan laadun kehittämiseksi.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Poikkeuksellisesti käytän vastauspuheenvuoron, kun ed. Reino Ojala noin voimakkaasti hyökkäsi allekirjoittanutta kohtaan.

Omassa puheenvuorossani kiitin puheenjohtajaa siitä, että opposition kannanottoja oli kirjattu hyvin voimallisesti, mutta sivun 4 viimeisessä kappaleessa on minun mielestäni esimerkiksi lausuma juuri siitä, että joka tapauksessa, jos lähdetään tähän varhaislehtijakeluun, se edellyttää lain muuttamista eli laatustandardin heikentämistä, ja lausuma on nimenomaan, että varsinaisen postin ja sen kulun osalta tätä laatustandardia ei pidä heikentää. Ja se on se sanoma.

Antero Kekkonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Vistbacka äsken puhui Postin tuloksesta käyttäessään puheenvuoron pöntöstä. Minusta nyt on kuitenkin hyvä muistaa paitsi se, että tulos oli kohtuullisen hyvä, myös, että se nyt on vasta palautunut 1990-luvun loppupuolen tasolle eli se ei ole mitenkään ainutlaatuisesti muuttunut oikeastaan mihinkään suuntaan. Se on palautunut vuosien takaiselle tasolle, ja minusta se on hyvä. Ei mikään bisnes voi pyöriä, jos ei se tuota jotakin.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minun mielestäni on aika mielenkiintoista. Hallintoneuvoston jäsenen tietysti pitää puolustaa omia päätöksiä. Jos yli 5 000 työntekijää pannaan kävelemään ja yhtenä vuonna tulos kasvoi, voitto kasvoi, 32,6 prosenttia, niin kyllä se silloin työntekijöitten selkänahasta ja kilometritehtaalta on otettu.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On uljasta nousta puhumaan täältä puhujakorokkeelta, vaikka Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja, ed. Kekkonen tätä puhujapöntöksi juuri nimittikin.

Mutta tähän käytävään keskusteluun totean, että mielestäni, mitä mietintöön tulee ja ministerin käyttämään puheenvuoroon täällä, luulen, että parempihan tästä on tulossa kuin mitä arvellaankaan. Itseäni erityisesti lämmitti liikenne- ja viestintäministeri Luhtasen lausuma aikaisemmassa puheenvuorossa, että on syytä pohtia nyt tässä yhteydessä avoimesti postipalvelun toimivuutta ja Suomen Posti Oyj:n menestystä osakeyhtiönä tässä suomalaisessa yhteiskunnassa. Mielestäni tässä on tämän perusidea ja perussydän, pohtia avoimesti, kuinka voi tulla ja kuinka voi syntyä.

Omasta lähtökohdasta katsoen ja miettien tulee mieleen sellainen, että kyllä eduskunta suhtautuu minusta oikealla tyylillä, ainakin pääosin puhujista katsottuna, kun se kyseenalaistaa ja epäilee, mihin tässä ollaan menossa ja mitä tästä tulee, kun kuitenkin on selkeästi käytyyn keskusteluun ja vastauspuheenvuoroihin viitaten käyty keskustelua siitä, että on vaara olemassa, että Posti ohentaa palveluita. Minusta ei kaukana ole sekään maailmankatsomus, että syrjäisimpiin mökkeihin posti viedään vain joka toisena päivänä, ja siitä huonompi asetelma on vielä se, että joka toisena viikkona.

Minusta huolestuttavan tuntuinen oli pohjoiskarjalainen näkemys, mitä edustivat ainakin ed. Väistö ja ed. Esa Lahtela, että tärkeätä on, että se sanomalehti tulee aikaisin, laskusta ei niin väliä. Tässä tietysti on määrätty ja tietty logiikka olemassa. Kansalainen odottaa sitä sanomalehteä, sitä Karjalaista, ja siinä olevaa juttua, voisi sanoa, että pohjoiskarjalaisittain vielä saattanee olla niin, että myönteistä kirjoittelua, uutisointia, eduskunnan työstä, se on kansanedustajille ja kansalaisille tärkeä asia. Sitä laskua, missä on inhottava piirre, että se pitää vielä maksaa, tai verokuittia, sitä kansalainen ei odota.

Mutta kun katsotaan asiaa yrityselämän kannalta, niin yrityselämässä on niin, että laskun ajoissa perille saattaminen on kaiken a ja o, että voidaan olettaa ja odottaa, että kansalainen maksaa sen laskun ajallaan. Tähän tässä Suomen Posti Oyj:n historian aikana, vähän oikeastaan ennen sitäkin, syntyi sellainen ajattelutapa, että luotiin niin sanottu ensimmäisen luokan kirje, mikä saatetaan perille tämän normin mukaan seuraavana päivänä tai ainakin pyritään saattamaan, koska selvityksen mukaankin 95 prosenttia niistä menee seuraavana päivänä perille. Sitten luotiin kakkosluokan kirje, mikä ei ehkä mene seuraavana päivänä, mutta alkuperäisen ajatuksen mukaan heti siinä ensi tilassa sitä seuraavana, kun tällä kertaa on syntynyt niin, että ei voida ajatella, että yrityksen piiristä laskua voitaisiin kakkosluokan kirjeenä laittaa, kun se ei mene perille. Eduskunnan edustajan lähettämä joulukorttikin menee kaksi kertaa nopeammassa ajassa perille kuin tämä kakkosluokan kirje, minkä pitäisi olla vielä periaatteessa arvopostia. Tätä asiaa sisäistäen tarkoitan tässä, että Posti kehittää omia laatustandardejansa tässä laittamalla aina lisämaksua niin, että kun maksat lisää, niin sitten menee tämä kirje taikka paketti perille.

Kun valiokunnan mietintöä lukee, huomaa, että kuullut asiantuntijat, lukuun ottamatta tätä kylätoimikunnan puheenjohtajaa Pirjo Vuorenpäätä Lievestuore-seurasta, ovat olleet yritys- taikka työntekijäjärjestöjen edustajia, mutta rahvaan ja liike-elämän edustusta täällä ei ole kuultu eikä nähty, ei ole haluttu kuulla eikä ole haluttu ymmärtää. Täällä yhdellä rivillä kahdella sanalla sanotaan "yritysten kuin yhteisöjenkin", sivulla 4, se on ainut paikka, missä viitataan yrityksiin. Jos suomalaista liike-elämää, yrityselämää, aiotaan pitää hengissä ja myöskin haja-asutusalueilla palvelukykyisenä, mielestäni, kun kerran linja-autoissa, busseissa, ei ole matkustajia eikä niitten kannata ajaa, ainut tapa, millä se paketti voi mennä sinne perille, on Postin kautta ja vain Postin kautta. Tämä asia on näköjään tässä asiassa unohtunut aivan tarkkaan niin, ettei kukaan ymmärrä eikä näköjään halua ymmärtää sitä, mitä ovat tarpeet ja perustarpeet suomalaisessa maaseutumaisessa laajassa yhteiskunnassa, missä tarvitaan muutakin kuin se aamun sanomalehti.

Herra puhemies! Lopetan tällä kertaa tähän, mutta kun vastauspuheenvuoroja ei oikein tuossa varsinaisessa keskustelussa syntynyt, menen ja aloitan uuden puhekierroksen pyytämällä uuden puheenvuoron.

Leena  Harkimo  /kok:

Arvoisa puhemies! Edellisen eduskunnan hyväksymä postipalvelulaki on osoittanut toimivuutensa, vaikka vielä tässä vaiheessa voidaankin arvioida lain vaikutuksia melko lyhyeltä aikaväliltä. Perusraamit ovat kuitenkin kunnossa. Se käy ilmi valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden lausunnoista. Entiseen postitoimilakiin verrattuna uusi postipalvelulaki on selkeyttänyt lainsäädäntöä ja lain soveltamisalaa.

Sekä julkisuudessa että valiokunnassa on selonteon käsittelyn yhteydessä puhuttu paljon ja hyvin keskeisesti postipalvelulain laatustandardin väljentämisestä. Tämän Postin mallin mukaisesti standardia väljennettäisiin tällöin nykyisestä 95:stä EU:n sallimaan 85 prosenttiin. Väljennys mahdollistaisi haja-asutusalueen perusjakelun aikaistamisen. Postin kielteinen asiakaspalaute tulee voittopuolisesti haja-asutusalueen asiakkailta, jotka saavat päivän sanomalehtensä vasta päivällä perusjakelun yhteydessä. Postin mukaan perusjakelun aikaistaminen parantaisi haja-asutusalueiden palvelua. Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää kehitysmahdollisuuksia asiassa sekä sen vaikutuksia sääntelyn näkökulmasta. Valiokunnan kannanoton mukaisesti tulisi erityisesti selvittää, tuleeko laatustandardin olla valtakunnallinen vai voiko laatustandardin muutos koskea vain haja-asutusalueita ja voidaanko tällöin kuitenkin taata niin sanottu oman alueen eli paikallisen ykkösluokan kirjeen kulkunopeus vähintään nykyisellä tasolla.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on jo vuoden 2000 mietinnössään kiinnittänyt huomiota julkishallinnon yhteispalvelupisteiden perustamismahdollisuuksiin. Yhteispalvelupisteet parantavat kuntalaisten palveluja tuomalla valtion ja kunnan eri palvelut helposti saataville yhdestä toimipisteestä mukaan lukien postipalvelut. Kunnat ja muut julkisyhteisöt eivät ole juurikaan ryhtyneet toimenpiteisiin näiden yhteispalvelupisteiden perustamiseksi. Kuntien olisi kuitenkin kannattavaa ja kannatettavaa omien kuntalaistensa palveluiden parantamiseksi harkita ja perustaa yhteispalvelupisteitä. Toimipisteet tarjoavat monipuolisia palveluja sekä tarvittavaa asiantuntemusta, ja ne voidaan toimivasti järjestää kunnantoimistojen ja erilaisten muiden julkisten palvelupisteiden yhteyteen. Lisäksi kustannukset voidaan jakaa kaikkien palvelun tarjoajien kesken, mikä vähentää kunnan kustannusrasitetta. Yhteispalvelupisteistä on tullut voittopuolisesti myönteistä palautetta. Melkeinpä ainoana kielteisenä voidaan todeta virastoaikoihin sidotut aukioloajat.

Arvoisa puhemies! Postin on liikelaitoksena pystyttävä toimimaan tulevaisuudessakin kustannustehokkaasti kuitenkin palvelutaso säilyttäen. Edellytys tälle on se, ettei postipalvelulainsäädäntö ole liian joustamaton. Nykyinen postipalvelulaki on toiminut varsin hyvin, ja sääntelyssä on hyvä muistaa tietty väljyys tästä eteenkinpäin. Postilla on omat tiukat, hyvin kunnianhimoiset laatustandardinsa, ja toimintaa kehitetään jatkuvasti juuri asiakkaiden tarpeista ja palautteesta käsin. Moniin muihin maihin verrattuna Suomen Posti on ollut ajan hermolla ja edelläkävijä, joka ilman tiukkaa sääntelyäkin pyrkii kaikin tavoin turvaamaan yhtäläiset ja hyvät palvelut kautta maan.

Pirkko Peltomo /sd:

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnön alussa postipalvelulain vaikutuksista ja soveltamisesta todennut tärkeimmän: postipalvelulain tarkoituksena on hyvänlaatuisten postipalveluiden ja erityisesti yleispalveluiden saatavuuden turvaaminen koko maassa. Tähän asti olen samaa mieltä. Postitoiminnan laatustandardin väljentämismahdollisuuden pohtiminen tuntuu kuitenkin erikoiselta tavalta lähestyä laadukkaiden postipalvelujen turvaamista, vaikka se tehtäisiinkin haja-asutusalueiden lehtijakelun palvelutason parantamiseksi.

Nykyisin postipalvelun ääripäät ovat ykkösluokan kulkunopeus ja kakkosluokan etanaposti. Asiakas tekee tietoisen valinnan. Ensimmäisen luokan kirjelähetysten perilletulo mahdollisimman lyhyessä ajassa on nykyisessä tietoyhteiskunnassakin yhä erittäin tärkeää muun muassa yritys- ja elinkeinoelämälle. Mielestäni perustavaa laatua olevia peruspalveluita ei saa uhrata sanomalehtien palvelutason parantamiseksi, vaan palveluiden on oltava yhtenäisellä hinnoittelulla saatavissa maan kaikissa kolkissa. Kyse on myös alueellisen kilpailukyvyn ja yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta. Ykkösluokan kirjepostin kulkunopeuden hidastamiseen ei saa ryhtyä millään verukkeella. Yhteiskunnan peruspalveluiden, joita myös postipalvelut ovat, heikentämisen markkinoiminen maakuntalehtien varhaisjakelun ja taloudellisen tuloksen parantamisen nimessä on epärehtiä, kuten totesin jo vastauspuheenvuorossani. Mielestäni laatustandardista ei ole varaa tinkiä. Palveluja tulee parantaa, ei heikentää.

Arvoisa puhemies! Postipalvelulaki on nykyisessä muodossaan toiminut hyvin, eikä lain muuttamiseen ole tarvetta. Maan hallitus on selonteossaan todennut, että merkittäviä epäkohtia ei ole tässä vaiheessa tullut esiin. Mieleen tulee vanha venäläinen sanonta: "Aina tulee uutta ja uutta, mutta koska parempaa?" Postipalveluja koskevan lain muokkaaminen taloudellisten päämäärien varjolla ei ole kansalaisten aluekehityksen eikä yrityselämän edun mukaista.

Arvoisa puhemies! Minusta valiokunta kiirehtii postipalvelujen parantamista lausumaehdotuksessaan, kun se edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin edistääkseen yhteispalvelupisteiden luomista. Kuten jo aikaisemmin totesin, niin yli sadasta yhteispalvelupisteestä on toteutunut vain kymmenesosa.

Pehr Löv /r:

Värderade talman, arvoisa puhemies! Då den nya postservicelagen godkändes för ett par år sedan var vi många som var oroliga för lagens effekter på den framtida servicenivån. Postkontoren började skötas av vanliga företagare och brevutdelningen skulle konkurrensutsättas. Förändringarna blev trots allt inte så dramatiska, inget nytt bolag tog hand om brevutdelningen trots att en koncession delades ut. Jag och många andra i svenska riksdagsgruppen är nu på samma sätt som utskottet oroade över att de traditionella försändelserna, dvs. brev och paket, och de nya verksamhetsformerna, bland annat tidningsutdelningen, hamnar i konflikt med varandra.

Till de finländska välfärdskraven och kraven på en god livskvalitet hör att få läsa sin dagstidning samtidigt som man dricker sitt morgonkaffe. I många regioner är det här inte möjligt på grund av den sena brevutdelningen. Posten anser att man genom att pruta på kvalitetskriterierna genom att tidigarelägga brevutdelningen på glesbygden även kunde gå in för en tidigare utdelning av tidningen och via den verksamheten erbjuda en mer kvalitativ service. Jag inser konfliktsituationen eftersom brevutdelningen faller inom ramen för bolagets lagstadgade plikter medan tidningsutdelningen är affärsverksamhet. Posten har ett grannlaga uppdrag med att se till att brevutdelningen inte oskäligt försenas och samtidigt se till att medborgare får sin tidning i tid.

Utskottet säger i sitt betänkande att man bör utreda om kvalitetskraven i brevutdelningen att 95 procent av första klassens brev skall vara utdelade följande arbetsdag även i fortsättningen skulle vara nationell eller om ändringen av standarden kan beröra endast vissa glest bebygda delar av landet, dock så att lokala förstaklassbrev i den egna regionen även i fortsättningen skulle omfattas av kvalitetskraven. Det här kunde vara en möjlig lösningsmodell att kombinera en tidig tidningsutdelning med kvalitativ brevutdelning. Men jag anser ändå att det borde ske så att det skulle gälla alla regioner i landet. Här kunde också tidningshusen, trots att de styrs av helt andra ekonomiska principer, komma emot och vid behov se över sin prissättning.

Puhemies! Postin perinteiset ja uudet toimintamuodot, muun muassa lehtien jakelu, joutuvat helposti keskenään ristiriitaan. Hyvään elämänlaatuun kuuluu päivälehden lukeminen aamukahvipöydässä. Valiokunta toteaa mietinnössään, että on selvitettävä, pitääkö kirjejakelun laatuvaatimusten, joiden mukaan vähintään 95 prosenttia ensimmäisen luokan kirjeistä on oltava seuraavana työpäivänä perillä, olla myös jatkossa kansallisia, vai voivatko standardimuutokset koskea ainoastaan eräitä maamme harvaanasuttuja alueita siitä huolimatta, että laatuvaatimukset koskisivat oman alueen ensimmäisen luokan lähetyksiä myös jatkossa. Tämä saattaisi olla mahdollinen ratkaisumalli lehtien varhaisjakelun yhdistämisessä laadukkaaseen kirjejakeluun kuitenkin, että se aika tasavertaisesti koskisi kaikkia alueita. Tässä myös lehtitalot voisivat, vaikka niitä ohjaavatkin aivan toiset taloudelliset periaatteet, jonkinlaisena vastaantulona tarkistaa tarvittaessa hinnoitteluaan.

Uusi kielilaki ei aseta uusia vaatimuksia päivittäiselle asiakaspalvelulle. Sen sijaan kaksikielisiin, viranomaisiin rinnastettavilta yhtiöiltä odotetaan, että ne sekä palveluissaan että muussa ulkoisessa toiminnassaan osoittavat käyttävänsä molempia kieliä. Uudesta kielilaista huolimatta on tärkeää, että myös erityislaissa säädetään pykälätasolla kieliasioista, niin myös postipalvelulaissa, koska Posti on valtion omistuksessa oleva yhtiö, jolla on myös lakisääteisiä tehtäviä. Tältä osin en ymmärrä valiokunnan näkemystä. Posti toimii koko maassa, ja sen on myös kaksikielisillä paikkakunnilla pystyttävä palvelemaan koko väestöä ihmisen kieliryhmästä riippumatta. Tämä koskee myös asiamiesposteja.

Talman! Utskottet säger i sitt betänkande att man bör utreda kvalitetskraven i brevutdelningen och mycket annat.

Svenska riksdagsgruppen har nu upprepade gånger varit i kontakt med ledningen för Posten med anledning av bolagets enspråkiga bild utåt. Förståelsen för kraven på en tvåspråkig service och på en tvåspråkig bild utåt har inte varit överhövan stor. Vi förutsätter att ledningen för Posten respekterar den nya lagstifningen.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Suomalaiset kuluttajat ovat varsin tyytyväisiä postitoimintaan. Kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa 82 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväisiä postipalveluihin, kun Euroopan unionin keskiarvo on 74 prosenttia, ja erityisen tyytyväisiä suomalaiset olivat asiakaspalvelun tasoon, mikä on oikeastaan aika hämmästyttävää ottaen huomioon ne suuret muutokset, joita postitoimipaikkojen suhteen viime vuosina on tehty. Voidaankin todeta, että Suomen Posti Oyj on onnistunut hyvin asiamiespostitoiminnan järjestämisessä. Erityisen tyytyväisiä kansalaiset ovat laajentuneista aukioloajoista sekä erilaisten palvelujen saamisesta saman oven takaa.

Valiokunta on käsiteltävässä mietinnössä aivan aiheellisesti kiinnittänyt huomiota siihen, että yhteispalvelupisteitä ei ole syntynyt toivottuun tahtiin. Vuoden 2000 mietinnössä valiokunta piti tarkoituksenmukaisena edistää sellaisten palvelupisteiden syntymistä, joissa voisi olla saatavilla julkishallinnon eri palveluita postipalvelut mukaan lukien. Jostakin syystä nämä suunnitelmat eivät ole saaneet tuulta purjeisiin, mutta tavoitteesta ei ole mitään syytä luopua. Edelleen mietinnössä ja sen ponnessa — samoin kuin monissa puheenvuoroissa täällä — on korostettu yhteispalvelupisteiden luomisen merkitystä.

Mietinnössä otetaan myös kantaa keskusteluun ensimmäisen luokan kirjeen kulkunopeuden laatustandardin väljentämisestä haja-asutusalueiden lehtijakelun palvelutason parantamiseksi, ja Suomen postillahan on parhaillaan käynnissä 15 paikkakunnalla eri puolilla Suomea kokeiluhankkeet, joiden tavoitteena on aikaistaa perusjakelua. Kyselyissä on käynyt ilmi, että tilaajat asettavat lehden saamisen aikaistettuna tärkeämmäksi kuin kirjepostin saamisen yhden päivän sisällä. Tämä on varsin ymmärrettävää, jos nämä asetetaan toisilleen vaihtoehdoiksi.

Mietinnössä otetaan kuitenkin aika voimakkaasti kantaa mahdolliseen laatustandardin väljentämisen rajaamiseen vain haja-asutusalueille. Pidän arveluttavana tätä ehdotusta, sillä Postin toimintaperiaatteisiin on kuulunut vahvasti alueellisesti tasavertaisten palvelujen kehittäminen. Liikenne- ja viestintäministeriönkin kanta on ollut ainakin tähän saakka se, että laatustandardeja kehitetään valtakunnallisesti tulevaisuudessakin aivan niin kuin se on nytkin lakiin kirjoitettu, ja toivon, että myös ministeri Luhtanen pitää tästä periaatteesta kiinni, kun asiaa jatkovalmistellaan. Postipalvelujen suhteen niin maaseudun ja haja-asutusalueiden kuin taajamien ja kaupunkien asukkaiden tulee olla samassa asemassa. Jos haja-asutusalueilla sallitaan kustannussyistä hitaampi kirjeiden kulkunopeus, niin seuraava askel saattaisi olla kalliimmat postimerkkitaksat maaseudulla. Miksi kaupunkilaisen tarvitsisi saada kirjeensä tai esimerkiksi se lasku, josta täällä on puhuttu, sen nopeammin kuin maalaisen? Jos laatustandardia väljennetään lehtijakelun aikaistamisen vuoksi, tehtäköön se tasapuolisesti kaikkialla.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On nyt syytä ed. Räsäselle täsmätä, mitä liikenne- ja viestintävaliokunta todella mietinnössä tästä asiasta sanoi. Me lähdimme ilman muuta siitä, että standardi on valtakunnallinen, ja kirjoitimme näin, että tässä jatkossa tulee selvittää, tuleeko laatustandardin olla valtakunnallinen vai voiko tämä muutos koskea vain Viestintäviraston määritelmän mukaista haja-asutusaluetta ja voidaanko tällöin kuitenkin taata oman alueen ykkösluokan kirjeen kulkunopeus vähintään nykyisen tasoisena. Kyllä me tiedostimme tämän valtakunnallisuuden myöskin jatkossa, mutta lähdimme siitä, että jos tähän muutokseen mennään, niin se on erittäin huolella katsottava.

Herra puhemies! On hyvä myöskin koko ajan muistaa, mistä nyt puhutaan, eli niistä kotitalouksista, jotka saavat sanomalehden Postin perusjakelussa, ja sellaisia kotitalouksia on 450 000 tässä maassa. Sen takia tämän Postin perusjakelun aikaistaminen valiokunnan mielestä parantaisi haja-asutusalueiden palvelua kauttaaltaan ja se on se syy, miksi me tälle laatustandardille tavallaan avasimme ikkunan, että ministeriö voi tätä kysymystä selvitellä eteenpäin ja jos siihen päätyy, tuoda aikanaan asiaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä kyllä käydään, tässä salissa, tällä hetkellä osittain jälkijättöistä keskustelua. Kamppailu käytiin silloin, kun Posti ja Postipankki eriytettiin toisistaan, ja täällä on edustajia, jotka olivat silloin ajamassa sitä, että ne eriytetään toisistaan, ja nyt he ovat syyttämässä, että tällainen on päässyt tapahtumaan. Tuntuu vähän niin kuin kaksinaamaiselta touhulta, että näin menetellään. Mutta kumminkin nyt on aika tarkastella postipalvelulain vaikutuksia ja sen soveltamista eli sitä, miten uusi laki on käytännössä toteutunut ja toiminut.

Asia on tärkeä, ja sitä on valiokunnassa arvioitu ja käsitelty mielestäni kyllä huolellisesti. Valiokunta on kuullut asiantuntijoita. Siellä on ollut myös näitä, sanoisinko, kansan syvistä riveistä tulleita ihmisiä. Muun muassa Lievestuoreelta kotimaakunnastani — suuren asutuskeskuksen kumminkin, vaikka se on haja-asutusaluetta, Laukaan kunnan yksi kyläkunta — tulleella asiantuntijallahan oli myönteinen kanta esimerkiksi lehtikantoon, kannetaanko lehti aamulla aamukahvipöytään ja sen seurauksena kirjeposti tulee päivää myöhemmin. Kyllä se yksiselitteisesti oli, että lehden pitää tulla aamukahvipöytään. Kun vielä tässä taataan, että kaikki lehdet tulee jakaa ilmestymispäivänä Suomessa, niin silloin siinä ei ole sitäkään, että joku lehti ilmestyy päivää liian myöhään.

Edelleen monet ihmiset kokevat kyllä, että Postipankin lopettaminen kaiken kansan pankkina oli huono asia. Täällä eräät edustajat, niin kuin totesin, ovat haikailleet Postipankin perään, mutta mielestäni juna on mennyt ja se on jälkijättöistä pyydellä pankkia takaisin. Sen sijaan olen edelleenkin sitä mieltä, että Suomeen tarvittaisiin pankki, joka palvelee tavallisia ihmisiä, kuten eläkeläisjärjestötkin ovat vaatineet. Siinä sitä tehtävää on, jos sellainen luodaan.

Myönteistä palautetta on tullut erityisesti niissä tapauksissa, joissa kunta on tarjonnut tiloja postia varten ja samoihin tiloihin on tullut muita palveluita. Joissain tapauksissa postin yhteydessä toimivat Kelan toimisto, apteekki, työvoimatoimisto taikka muita vastaavia palveluita. Tällä tavalla saadaan aikaan synergiaetuja ja ennen kaikkea keskitetyt palvelut palvelevat ihmistä paremmin. Mielestäni tässä pitäisi, niin kuin mietinnössäkin korostetaan, ohjeistaa nyt kuntia täältä eduskunnasta ja ministeriöstä käsin ja muita valtion toimijoita, kuten Kelaa, te-keskusta, työvoimatoimistoja jne., että he lähtevät tällaista palvelua yhdessä suorittamaan. Se on sitä yhdeltä luukulta palvelemista eikä pompottelemista paikasta toiseen. Tämä takaa sen, että nämä palvelut säilyvät entistä pitempään ja paremmin sellaisella alueella, jossa ne eivät yksin pärjää.

Selonteossa katsotaan, että lain mukainen postipalveluiden perustaso on tarjolla kaikille kansalaisille hyvälaatuisena ja yhtenäisin ehdoin koko maassa ja että nykyiset säännökset turvaavat postipalvelujen sujuvuuden. Näin pitää olla, ja palveluitten toimivuutta pitää seurata, jotta perustaso pystytään säilyttämään. Valiokunnan tarkastelussa nousi esille palveluitten saatavuuden turvaaminen nimenomaan koko maassa, koska aluepolitiikastahan tässä on mitä suurimmassa määrin kyse.

Uudistusten ja kehitystyön hyvistä puolista huolimatta pitää kiinnittää huomiota työllisyyskysymyksiin ja siihen, että toimintojen tehostaminen tai uudelleenjärjestelyt eivät uhkaa työpaikkoja. Postialalla ei saa tulla irtisanomisia uuden postipalvelulain seurauksena. Me valiokunnassa kuuntelimme muun muassa Postiliiton puheenjohtaja Vilkunaa. Hän oli sitä mieltä, että tämä pitäisi tällaisena hyväksyä, samoin Posti työnantajana. Mutta vielä korostaisin, että Posti on nyt oy ja se pelaa niin kuin markkinavoimat pelaavat. Silloin, kun se pullonhenki laskettiin irti, se oli mielestäni virhe, mutta nyt on elettävä tämän kanssa ja parannettava tätä ja seurattava, että ihmiset saavat palvelut.

Timo Seppälä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edellinen eduskunta korvasi kahdeksan vuotta voimassa olleen postitoimintalain postipalvelulailla, joka astui voimaan vuoden 2002 alusta. Lakiin otettiin aiempaa peruspalvelu-käsitettä korvaamaan käsite yleispalvelu ja samalla tiukennettiin yleispostipalvelun tarjoajan velvollisuuksia. Uusi laki herätti paljon kysymyksiä, ja eduskunta edellyttikin, että sille annetaan selonteko postipalvelulain vaikutuksista ja kokemuksista vuoden 2003 loppuun mennessä. Tämä selonteko on nyt saatu ja sitä on käsitelty liikenne- ja viestintävaliokunnassa ja mietintö on syntynyt.

Laissa asetettiin Suomen Posti Oyj:lle yleispalveluvelvoite peruspalvelutason määrityksineen samalla kuitenkin alaa ohjaten siten, että se rahoittaisi itse itsensä ilman verovaroista maksettavia tukia.

Arvoisa puhemies! Toistan tässä nyt vähän väkisin samoja asioita kuin edelliset puhujat, mutta kun puheenvuoro on ennalta valmisteltu, niin näin siinä sitten vain käy.

Voidaan todeta, että tämä edellisen hallituksen laatima ja osin edellisen liikennevaliokunnan muuttama laki on toiminut asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Postipalvelujen perustaso on tarjolla hyvälaatuisena yhtenäisin ehdoin koko maassa, ja säännökset turvaavat postipalveluiden sujuvuuden. Yleispalveluvelvoite ei ole myöskään muodostunut Suomen Posti Oyj:lle kohtuuttomaksi rasitteeksi, vaan ala pystyy rahoittamaan toimintansa ilman valtion tukea. Myös Viestintävirasto valvovana elimenä on hoitanut tehtävänsä hyvin.

Valiokunnan kuulemisessa on kuitenkin havaittu, että on vielä asioita, joita voitaisiin parantaa. Edellinen liikenne- ja viestintävaliokunta totesi mietinnössään vuonna 2000, että Suomen Posti Oyj:n omien ja asiamiespostien ohella tulee huolellisesti selvittää julkishallinnon yhteispalvelupisteiden mahdollisuudet. Valiokunnan silloisen tiedon mukaan sisäasiainministeriö oli neuvotellut Suomen Posti Oyj:n kanssa postipalveluiden turvaamisesta yhteispalvelupisteiden avulla ja luvannut edistää uusien yhteispalvelupisteiden syntymistä niille alueille, joilla on tarvetta postipalveluiden antamiseen. Nyt valiokunta joutuu toteamaan, että näin ei juurikaan ole tapahtunut.

Valiokunnan kuulemisessa tuli kuitenkin esille yksi mallikas esimerkki siitä, miten asia pitäisi hoitaa. Pieni päijäthämäläinen Hämeenkosken kunta on organisoinut yhteispalvelupisteen, jossa postitoimintojen lisäksi hoidetaan Kelan, työvoimatoimiston, verotoimiston ja poliisin asioita. Lisäksi yhteispalvelupiste toimii myös kunnan omien asioiden palvelupisteenä ja ennakkoäänestyspaikkana.

Kun sisäasiainministeriö on luvannut edistää yhteispalvelupisteiden syntymistä, niin nyt sen olisi aika lunastaa lupauksensa. Tämä on juuri se malli, mikä pienissä kunnissa takaa parhaiten ja kustannustehokkaimmin yleispalvelutason. Hämeenkosken mallin huonoin puoli on se, että kustannukset kaatuvat pääosin pienen kunnan omalle kontolle. Postin maksama korvaus yhteispalvelupisteestä on 1 000 euroa kuukaudessa, ja kunnan itsensä maksettavaksi jää yli kaksinkertainen määrä kustannuksia. Kela, työvoimatoimisto, verotoimisto ja poliisi ovat kustannusten osalta vapaamatkustajia. Sisäministeriö voisi olla se taho, joka nyt valtakunnallisesti patistaisi yhteispalvelupisteiden synnyttämiseen ja ohjeistaisi myös kustannusten jakamisessa. Toivoa asian etenemisestä antaa äskeinen liikenneministeri Luhtasen lupaus tukea asiaa.

Asia, josta joudutaan vielä myös keskustelemaan, on tämä 95 prosentin laatustandardi kirjepostin seuraavan päivän toimituksissa. Näyttää siltä, että prosentin pudottaminen parantaisi palvelua haja-asutusalueilla, koska silloin sanomalehdet tulisivat yhteisjakelun ansiosta aikaisemmin perille. Meneillään oleva kokeilu viidessätoista kunnassa tuo tähän asiaan lisää valaistusta.

Herra puhemies! Kuten jo monessa aikaisemmassa puheenvuorossakin on todettu, postipalvelulaki on käytännössä osoittanut toimivuutensa. Sitä tulee vain jatkossakin aktiivisesti seurata ja reagoida muuttuviin olosuhteisiin.

Keskustelun nopeatahtinen osa päättyy.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies, korkeasti kunnioittamani herra puhemies! Tässä on ensin varmaan paikallaan lausua kiitos valiokuntamme puheenjohtajalle ed. Laukkaselle hyvin tehdystä työstä. Tämä mietintö, niin kuin tässä on moneen kertaan todettu, otti huomioon lähes kaiken sen, mitä valiokunnan jäsenet halusivat lausua, ei kuitenkaan ihan sen, mitä valiokunnan jäsenet halusivat lausua, ei kuitenkaan ihan kaikkea, koska kaksi jäsentä jätti vastalauseen. (Ed. Laukkanen: Kyllä ed. Vistbackan huomiot otettiin kaikki!) Kuten hyvin muistamme — meitä on samoja ihmisiä, jotka olivat viimekin kaudella tuolla samassa valiokunnassa — kun tätä postipalvelulakia käsiteltiin, niin me muutimme hallituksen esityksestä yli 20 pykälää eli hyvässä yhteistyössä ilman vastalauseita pystyttiin tämä postipalvelulaki, joka on nyt voimassa, saamaan aikaan, ja se oli hieno saavutus. Valitettavaa, että nyt ei käynyt näin.

Siellähän todella kiinnitettiin huomiota kansalaisten postipalveluihin ja siihen, että niitä saadaan maassa samantasoisina, ja sen takia tämä yleispalveluvelvoite on siellä. Täällä ed. Seppo Lahtela puhui paketeista ja monista muista hyödykkeistä, jotka eivät kuulu tähän lakiin ollenkaan. Laissahan on säädelty vain ensimmäisen luokan kirjeen kulkua. Sen osalta on todettu, että on viisipäiväinen jakelu ja keräilyt. Sitten tämä samanhintaisuus on hirveän tärkeä. Varmaan markkinataloudessa ei olisi 65 senttiä ensimmäisen luokan kirje koko maassa, jos sen saisi vapaasti hinnoitella. Lähtee kirje sitten Lapista Helsinkiin tai täällä Töölöstä Eiraan, niin kuitenkin se on sama hinta, eli se on tärkeä asia, ja tämähän on rajattu kahteen kiloon saakka. Sen jälkeen on vapaa markkinatalous pakettipalvelussa, ja siellähän on kilpailu todella kovaa. Siellä on monenlaisia toimijoita, jotka tarjoavat näitä pakettipalveluja, ja siinä Suomen Posti on todellisessa markkinataloudessa.

Täällä on hyvin paljon myöskin näitä toimipisteitä käsitelty ja niihin otettu kantaa. Kyllä minä olen sitä mieltä, että Postin omat pisteet ovat laadukkaampia, ainakin tähän asti olleet. Siis osaavampi henkilökunta, joka on monia vuosia tehnyt sitä työtä, on osannut paremmin kuin asiamiespostit alkuvaiheessa. Mutta sielläkin on huomattu jo selvää parantumista. Erityisen hyvää on asiamiesposteissa tämä aukioloaika, että se on joustava, maksimissaan seitsemästä aamulla kello kahteenkymmeneenyhteen illalla, kun aikanaan, kun Postilla oli omat konttorit joka kunnassa, nehän olivat monesti vain muutaman tunnin keskellä päivää auki ja ihmiset olivat töissä eivätkä saaneet näitä palveluita. Nyt se voi tapahtua viikonloppuna ja arkisin lähes puolen vuorokauden aikana.

Tämä yhteispalvelupisteasia, johonka tässä nyt erityisesti halutaan kiinnittää huomiota, sopisi erityisesti sellaisiin kuntiin, joita nyt on ollut täällä esimerkiksi Kontiomäki, jossa ei tahdo löytyä asiamiespostiyrittäjääkään. Voisi ajatella, että siellä se toteutettaisiin monen yhteistyötahon kesken ja näin saataisiin sitten täyspäiväinen työ tässä yhteispalvelupisteessä monen eri toimijan lyödessä hynttyyt yhteen.

Tämä tulosvaade, mistä ed. Vistbacka täällä minun mielestäni ihan asiallisesti totesi, tämähän on se pullonkaula. Tämä on sama myöskin VR:llä, mutta myöskin tässä Postissa, että liikenneministeriö omalta osaltaan ja tietenkin valtiovarainministeriö liikenneministeriön taustalta vaatii omistajana tuloutusta sijoitetulle pääomalle kohtuuttomasti. Tästä on ollut seurauksena se, että Posti on joutunut saneeraamaan voimakkaalla kädellä omia toimipisteitään ja näin ovat tuhannet ihmiset jääneet työttömiksi tai siirtyneet eläkeputkeen tai muihin vastaaviin järjestelyihin. Tähän minä toivoisin, että rouva liikenneministeri kiinnittäisi huomiota, tähän tulosvaateeseen, joka on aika kohtuuton, koska se asettaa sitten tälle henkilökunnalle sellaisia paineita, jotka eivät varmaan ole ihan realistisia, mutta minä tiedän, että teillä on erittäin vaikeat neuvottelut valtiovarainministeriön kanssa ja tarpeita ja hankkeita on paljon ja samalla vielä pitäisi miettiä sitä, että ... (Ed. Kekkonen: Se vaan kilpailee yksityisen puolen kanssa tämä asia!) — No, kilpailee myöskin yksityisen puolen kanssa, mutta tämä tulosvaade, jos ei sitä olisi, niin kyllä ed. Kekkonen tietää, kuinka paljon helpompi olisi toimia siellä Postin johdossa.

Sitten tämä lehti/kirje: Siis haja-asutusalueiden ihmiset tutkimusten mukaan haluavat aikaistaa lehden saantia. Kyse tulee vaan siitä, olemmeko me valmiita alentamaan tätä laatustandardia, joka on korkea, 95 prosenttia, alemmaksi, että ihmisten toiveet toteutuisivat. Tästähän nyt valiokunta sitten lausui, että liikenneministeriö tutkisi tämän asian, ja jos se näkee sen tarpeelliseksi, se tulee tänne eduskuntaan ja varmaan liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka jälkeen valiokunta pohtii sitä, ja minun mielestäni tämä on aivan oikea linja, että ei estetä tätä tutkimista, annetaan ministeriölle tässä asiassa mahdollisuus toteuttaa tämä ihmisten haave ja samalla myöskin taata nämä korkeatasoiset palvelut.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Tässä aiemmin ed. Hiltunen otti esille erittäin tärkeän asian eli työntekijöiltä vaadittavat kyvyt ja taidot. Hän ehkä hiukan ironisoi, kun hän arveli, että nykyisin jo tarvittaisiin maratoonareita tai kymmenottelijoita jakelutehtäviin, mutta taustalla on hyvin vakava huoli. Tämä jakajakysymys saattaa jopa muodostua ihan keskeiseksi pulmaksi. Esimerkiksi postinjakajista Uudellamaalla noin 15 prosenttia on 55—64-vuotiaita. Vastaava tilanne on Postin viime keväänä ostamassa Leijonajakelussakin, jossa noin 17 prosenttia jakajista on 55—65-vuotiaita, eli ikärakenne tässä suhteessa on kieltämättä vähän vaikea.

Kun täällä on vähän löyhästi puhuttu postin voitoista, niin ehkä on syytä muistuttaa, että liikevoitto viime vuonna oli 76,9 miljoonaa euroa, mutta mielenkiintoisena yksityiskohtana se, että vuosisadan lopulla 1999 se oli jokseenkin saman kokoinen, 74,6 miljoonaa euroa, eli on palattu neljän vuoden takaiseen aikaan. Tämä luultavasti antaa hiukan perspektiiviä käsitellä tätä asiaa, mutta tärkeätä on ehkä muistaa sekin, että samaan aikaan, kun tämä voitto on tehty, Postin työntekijämäärä kasvoi, viime vuonnakin. Toki myönnetään tämä: se tapahtui lähinnä Leijonajakelu-kaupan myötä. Mutta minusta yhtälö, jossa voitto lisääntyy ja työntekijät lisääntyvät, on hyvä yhtälö. Tällaisia yhtälöitä toivoisi muiltakin yhtiöiltä, valtionyhtiöiltä aivan eritoten.

Herra puhemies! Muutama yleinen huomio käsiteltävään asiaan vähän laajemmasta näkökulmasta. Postin on väistämättä entistä enemmän mietittävä, mitä se tekee tulevina vuosina. Postissa on jo nyt ryhdytty toimiin, kun yhtäältä perinteisen postinjakelun volyymit eivät ole enää kasvussa ja toisaalta Keski-Euroopan jättipostit ovat levittäytyneet aggressiivisesti Pohjoismaihin. Vaikka me eduskunnassa päättäisimme melkeinpä mitä tahansa perinteisen postitoiminnan puolesta, niin kirjeen pahin vastustaja on teknologia. Ja tietotekniikan huippumaa Suomi tuskin ensimmäisenä vähentää sähköpostiaan ja palaa takaisin kirjekantaan. Kirjevolyymit eivät alentuneet viime vuonna, mutta tästä ei ole syytä vetää lopullista johtopäätöstä siitä, ettei kirjeiden määrä enää vähene. Pikemminkin voisi puhua korjausliikkeestä, sillä aikaisempina vuosina aleneva suunta on ollut selkeä. Myös täksi vuodeksi ja tuleviksi vuosiksi ennustetaan perinteisen postin määrän vähenevän. Kirjeet kumminkin tuovat yhä postin liikevaihdosta kaksi viidesosaa. Kirjeistä yli puolet on laskuja, palkkakuitteja, tiliotteita. Ne siirtyvät koko ajan, tekisi mieleni sanoa kiihtyvällä tahdilla, sähköiseen muotoon. Suunta on selvä, kehityksen nopeus on arvailujen varassa, mutta arvelisin, että pikemminkin kehitys on nopeata kuin hidasta.

Kun perinteinen viestinvälitys vähenee nopeammin tai hitaammin kuin ennakoidaan, niin kiinteät kustannukset pysyvät. Postilla on viisipäiväinen jakeluvelvoite, postia jaetaan, oli jaettavaa tahi ei. Tietysti ratkaisua voitaisiin hakea hintojen korottamisilla; itse asiassa tässä keskustelussa esitetyt vaatimukset asiallisesti merkitsisivät hintojen korottamista. Se tie ei kylläkään ole järkevä ollenkaan. Yli inflaation menevät hinnankorotukset heikentäisivät entisestään perinteisen kirjeen suosiota, vähentäisivät osoitteellista suoramarkkinointia. On nimittäin syytä muistaa, että kirjeen reaalihinta on pysynyt melko vakaana vuodesta 1990 lähtien. Sitä paitsi mikään vastuullinen yritys ei voi rakentaa toimintaansa mahdollisen valtiontuen varaan. Ei vastuullinen yritysjohto voi ajatella toimivansa sen varassa, että kyllä yrityksen viime kädessä veronmaksajat pelastavat, kun kysymys on kaikille tärkeästä palvelusta. On tarkoituksenmukaista, että posti hakee uutta toimintaa vaikkapa laajentamalla logistiikkapalvelujaan. On myöskin luontevaa, että postin uudet toiminnat nojaavat yhtiön vahvuuksiin. Postin kilpailuvalttina on kansainvälisiä pelureita vastaan paikallisten olosuhteiden tuntemus ja paikallinen päätöksenteko, postin paikallinen osaajaverkko. Sitä voidaan tässäkin asiassa erinomaisella tavalla hyödyntää.

Herra puhemies! Yhdyn niihin puheenvuoron käyttäjiin, jotka ovat hämmästelleet ajan kulua, niin minäkin. Mutta valiokunta on tehnyt hyvää työtä ja on helppo yhtyä valiokunnan kirkkaan enemmistön kannanottoihin.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Viime marraskuussa täällä eduskunnassa käydyssä valtioneuvoston postipalveluselontekoa koskeneessa lähetekeskustelussa esille nousi erityisesti se, miten postipalveluja voitaisiin edelleen kehittää vastaamaan nykyistä paremmin tavallisten kansalaisten tarpeita ja toiveita. Pitäessäni tuolloin silloisen eduskuntaryhmäni ryhmäpuheenvuoron esitin pohdittavaksi, voitaisiinko esimerkiksi sanomalehtien varhaisjakelua haja-asutusalueilla parantaa kirjeiden perillesaapumisstandardia tarvittaessa jopa väljentämällä. Sama teema nousi toki esille myös monissa muissakin puheenvuoroissa. Suomessa on päästy erittäin korkeaan laatustandardiin, sillä tänään lähetetty ykköskirje on huomenna perillä vastaanottajalla. Tämä on huippuluokkaa EU:ssa, vaikka asumme harvaanasutussa maassa.

Hallituksen marraskuisessa selonteossa pidettiin tarpeellisena selvittää, missä määrin yleispalvelun laatustandardia tai sen määrittelyä kehittämällä olisi mahdollista nykyistä paremmin vastata asiakkaiden postipalvelujen tarpeisiin tai parantaa yleispalvelun tarjoamisen edellytyksiä. Tätä olemme pohtineet myöskin liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Täällä on toki muun muassa ed. Vistbackan suulla moitittu postin pikkupakettien jakamiseen liittyviä ongelmia. On totta, että haja-asutusalueilla ja pienissä kunnissa suurin osa paketeista on metsäkoneiden ynnä muiden värkkien tärkeitä osia. Se on pienelle yrittäjälle ankara asia, kun suma seisoo sen vuoksi, että varaosat makaavat matkalla maakuntaan.

Valiokunnan mietintöön jättämässään vastalauseessa ed. Pulliainen syyttää ministeriötä ja Suomen Postia olennaisen unohtamisesta ja sortumisesta kvartaalitalouden palvontaan. Näin ei mielestäni asia ole. Minusta olennaisinta on, miten postipalvelulain puitteissa kyetään palvelemaan asiakkaita, aivan tavallisia kansalaisia, ja millaista palautetta heiltä saadaan. Asiakastyytyväisyyden tulee olla kaiken lähtökohta myös Postin toiminnassa. Kun tavallinen kuluttaja on tyytyväinen postipalveluihin, silloin toteutuu myös postipalvelulain perimmäinen tarkoitus. Viime marraskuisessa ryhmäpuheenvuorossani toin esille empiirisen aineiston pohjalta, miten tavalliset kansalaiset haja-asutusalueilla ovat kokeneet sen, että päivän lehdet saadaankin luettavaksi jo aamuvarhaisella eikä vasta illalla töiden jälkeen. Varsinkin Pohjois-Suomesta tullutta positiivista kansalaispalautetta ei voida kiistää. Hämeenkosken esimerkki tuntuu tässä valossa hieman kaukaa haetulta.

Arvoisa herra puhemies! Lehtien varhaisjakelun mahdollistamiseksi voidaan joko tinkiä ykköspostin kulkunopeudesta tai vaihtoehtoisesti aikaistaa ykköspostin viimeistä jättöaikaa. Kansalaisille on erittäin tärkeää, että oman kotiseudun lehdet kolahtavat postilaatikkoon kukonlaulun aikaan aamuvarhaisella, sen sijaan ei ole niinkään tärkeää ainakaan Pohjois-Suomessa, milloin Helsingin Sanomat ja puoluelehdet ilmestyvät laatikoihin. Ne ehtii lukea myöhemminkin. Toki Helsingin Sanomia käytetään jonkin verran myös kouluopetuksessa ympäri Suomea. Postipalvelulain toteutumisessa on vielä paljon tehtävissä. Valiokunnan lausumaehdotuksen mukaisesti kannatan lämpimästi yhteispalvelupisteiden luomista. Kansalaisten tasa-arvon kannalta on tärkeää, että niin posti- kuin pankkipalvelutkin paranevat vielä nykyisestään.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Luhtanen sanoi vastauspuheessaan, että postipalvelulaki toki tähtää siihen, että postipalvelut tulee saada tasapuolisin ehdoin koko maassa. Tämän ei tarvitse ainakaan ministeri Luhtasen ministerikollegan Wideroosin mukaan pitää paikkaansa kaikilla aloilla. Ministeri Wideroos nimittäin mainitsi muutama viikko sitten TV1:n Päivärinta-ohjelmassa: "Jos joku haluaa valita asuinpaikakseen esimerkiksi Närpiön, hänen tulee ymmärtää, että, totta kai, hän on epätasa-arvoisessa asemassa muihin suomalaisiin verrattuna". Tämä oli suora sitaatti.

Näin totesi myös valiokunta kuullessaan Lievestuore-seuran kyläyhdistyksen puheenjohtajaa. Siellä postipalvelut olivat parantuneet haja-asutusalueilla, koska jakelu alkaakin nykyään haja-asutusalueelta. Samalla tietenkin keskustaajaman palvelut huononivat samassa suhteessa, tai hidastuivat siis ainakin.

Jos tämä selonteko ei seurauksiltaan ole ed. Vistbackan sanojen mukaan "ihan susi", niin ehkä eläinmaailmassa pysyäkseni voi sillä kuitenkin olla "ketunhäntä kainalossa" ja Postin hallintoneuvoston puheenjohtajan äskeisen puheenvuoron mukaan "leijona luolassa".

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Lämsä aikaisemmin ihmetteli, mitä se ajatusakrobatia on, jos ollaan sitä mieltä, että ajatusakrobaatti on nimenomaan henkilö, joka pystyy osoittamaan postipalvelujen viime vuosien aikana kehittyneen myönteiseen suuntaan Suomessa. Kuitenkin meillä on erittäin paljon näyttöä myös Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa, keskikokoisissa kaupungeissa, siitä, että postipalvelut ovat heikentyneet. Muistamme nämä keskustelut Posti-Pekasta ja postipalvelupisteiden nopeasta vähenemisestä Suomessa. Myös täytyy todeta se, että nämä asiamiespostitavoitteet, jotka on asetettu, ovat ainoastaan osittain täyttyneet. Tämä tavoite on täyttynyt vain osittain. On selvää, että meillä on edelleenkin vahva vaje tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Liikennevaliokunnan mietinnössä on siis vastalause, ja tässä todetaan asiamiespostijärjestelystä se, että se on osoittautunut vaihtelevasti toimivaksi ja laadultaan heikoksi palveluksi. Tähän täytyy sikäli yhtyä, niin kuin tänään jo totesin, että esimerkiksi Kotkan Karhuvuoren kaupunginosassa ei ole enää asiamiespostia. Tällä taajama-alueella asuu kuitenkin noin 4 000—5 000 ihmistä ja siinä välittömässä läheisyydessä 8 000 asukasta. Samalla on tietysti todettavissa, että jossakin muualla Kotkassa varmaan, ja tiedänkin, on sellainen asiamiesposti, joka on auki varsin pitkään päivän mittaan ja jossa on hyvä palvelu, mutta näitä ongelmaenklaaveja on.

Tähän lopuksi, arvoisa puhemies: ed. Lämsä kertoi hyvän esimerkin. No, hänellä on oma enklaavinsa, jossa tilanne on toinen kuin keskimäärin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Aikanaan, kun näitä asiamiesposteja käytiin perustamaan, itsekin olin epäilevällä kannalla, miten nämä toimivat, mutta nyt on todettava, että parempaa palvelua ei nimittäin voi olla. Meilläkin siinä lähituntumassa on 24 tuntia auki oleva asiamiesposti eli huoltoasema, yöbaari, joka on ympäri vuorokauden auki. Sinne saa mennä vaikka aamuyöstä hakemaan postipakettia tai -lähetystä, mitä sattuu olemaan. Siinä mielessä tämä on ihan uusi ulottuvuus siihen vanhaan järjestelmään verrattuna.

Itse tässä mietinnössähän, kun tätä lukee, on tehty hyviä linjauksia. Käytännössä on kyse siitä, millä tavalla tasa-arvoistettaisiin näitä alueita, myös haja-asutusalueita. Tuossa itse jo aikaisemmin totesin, jotta paras on tietysti katsoa omasta näkökulmastaan, minkä itse kokee, niin tietää parhaiten, eli kun asuu semmoisella syrjäisemmällä seudulla, jossa lehti tuodaan postin mukana iltapäivällä, niin se menee joskus yli yhden päivällä. Itselle se ei sinällään tee ongelmaa, kun minä nopeasti kyllä pääsen hakemaan sen siitä jonkun matkan päästä, jos on ajankohtaista tietoa haettava, mutta kustannuksia se tekee. Mutta ajatelkaa semmoista vanhempaa ihmistä, joka kyttää siitä lehdestä erikoistarjousta — jossakin Joensuussa on kahvia halvalla ja siellä myydään vaan muutama sata kiloa — niin eihän se raukka ennätä sinne Joensuuhun lähtemään sitä kahvitarjousta hakemaan, kun lehti tulee iltapäivällä. No, tämä on vähän niin kuin heitto sinällään, mutta kyse on kuitenkin sillä tavalla tasa-arvosta minusta, ovatko ihmiset tasa-arvoisia maaseudulla ja tiheämmin asutulla alueella.

Sen takia minusta se hajonta, mikä tässä nyt jakelun osalta on olemassa, on liian iso. Sen takia tässä tämä linjaus ja kokeilut, jotka on tehty siitä, jotta jos lehden jakelu olisi aamupäivällä, ovat minusta tervetullut ajatus ja silläkin uhalla, jotta vaikka se kirje viivästyisi sitten seuraavalle päivälle. Nimittäin yhä enemmän käy niin, kuten joku puhuja täällä totesi, että tullaan käyttämään näitä sähköisiä viestinnän muotoja, jolloin tämmöiset nopeat viestit useammassa tapauksessa tullaan hoitamaan sähköpostin kautta. Sitten tämmöisellä romanttisella kirjeellä, missä on postimerkki, ei kai niin kiire olekaan sitten. Jos tulee niin hätä, niin lähetetään sähköpostia.

Tiedän, että kaikilla vanhoilla ihmisillä ei vielä sähköpostia ole olemassa, mutta suurimmalla osalla alkaa jo tuolla haja-asutusalueellakin olla, koska näitä tämmöisiä projekteja on vedetty suhteellisen hyvin tuollakin itäisessä Suomessa, jossa kaikki mummot opetetaan käyttämään sähköpostia, ja minusta se on hyvä asia. Sen takia tämmöisen romanttisen kirjeen myöhästymistä seuraavalle päivälle en pidä ollenkaan pahana. Siinähän on oma jännityksensä. Sen verran pitää hahmottaa, kenelle lähetetään tämmöinen perinteinen kirje ja kenelle sähköpostikirje.

Näen kuitenkin ihmisen tiedonsaannin kannalta ja yhdenvertaisuuden kannalta nimenomaan sen lehden tärkeänä. Kyse on, niin kuin ministeri tuossa totesi, tietysti siitä, jotta nythän sinällään Postin tehtävähän ei ole näiden lehtien jako, vaan lehdet ostavat palveluita Postilta. No, siinä tapauksessa meillä pitää olla sitten Postilla tarjolla semmoinen palvelu eli lehti jaetaan aamupäivällä johonkin kellonaikaan mennessä ja silloin se lehtiyhtiö, tai mikä se nyt onkin, tietää ostaessaan, jotta nyt saadaan tämmöinen palvelu, meidän ei tarvitse järjestää omaa jakeluverkkoa, niin kuin joku täällä taisi todeta, että hoitakoot lehdet jakelunsa niin kuin haluavat. Minusta Postin pitäisi siinä myös kilpailla sillä tavalla, jotta on valmis tarjoamaan määrättyyn hintaan ja tietysti siihen määrättyyn kellonaikaan mennessä jakelun sinne, jolloin jokainen ihminen tietää, että saa myös sen. Lehti tietää, että lehti menee ajoissa sinne asiakkaalle, ja asiakas tietää, että saa aamupäivisin postin johonkin kellonaikaan mennessä perille.

Sen takia minusta nämä linjaukset, mitä tässä on tehty, ovat hyviä. Kannatan edelleenkehittämistä, jotta Posti olisi meidän peruspalvelulaitoksemme, niin kuin eduskunnan tahdon mukaisesti se onkin.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä on todettu monessa puheenvuorossa, postipalvelut ovat kokeneet melkoisia muutoksia ja varsinkin ja nimenomaan maaseudulla. Tuli mieleen Liisan ja Matin lääkärikirjan osto. Mattihan sitä luki ja tutki, mikä tauti hänelle sopisi, niin kuin monesti tavataan tehdä, kun tällainen kirja on ostettu. Kuinka ollakaan, Matti tuumasi yhtäkkiä Liisalle, että minulla on malaria. Liisa sanoi, että miten sinulla nyt se voi olla. Matti sanoi, että kyllä, kun tässä sanotaan, että potilaalla on vilunväristyksiä ja kouristuksia. Liisa sanoi, että eihän sinulla niitä ole, mutta Matti sanoi, että aluksi potilas ei tuntenutkaan minkäänlaisia oireita.

Ihan sama on tässäkin ollut, eli viime vuosikymmenen alussa Postilla on ollut toimipaikkoja vielä noin 3 000 kappaletta, ja nyt niitä on tällä hetkellä tuosta määrästä puolet. Alimmillaan konttorimäärä kävi ensimmäisen ison rakennemuutoksen jälkeen 1990-luvun puolivälissä, jolloin niitä oli 550 kappaletta. Nykytasolla toimipaikkamäärä on noussut asiamiespostien myötä, ja kiitos tästä asiamiespostijärjestelmästä! Niin kuin täällä on todettu, asiamiespostien kautta on saatu myös palveluaikaa elikkä aukioloaikaa hyvin merkittävästi. Muutoksia on kuitenkin koko ajan tapahtunut konttoriverkossa, ja asiamiespostiyrittäjien vaihtuvuus on vuositasolla useiden kymmenien luokkaa. Voidaanpa todeta, että muutamasta kunnasta jopa asiamiespostit ovat kadonneet kokonaan eikä niiden tilalle ole tulossa uusia.

Julkisen palvelutavoitteen käsite tarkoittaa sellaisten palveluiden tarjoamista, joiden perustana on erityisesti kuluttajien eli käyttäjien etu. Julkisen palvelun tavoite voidaan asettaa palvelun yleiseen etuun tai yleishyödyllisyyteen liittyvien ominaisuuksien takia. Tällaisista palveluista käytetään nimitystä yleishyödylliset palvelut. Yleishyödylliset taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut eroavat tavallisista palveluista siten, että viranomaisten mielestä niitä tarvitaan, vaikka markkinoilla ei olekaan riittävästi kannusteita niiden tarjoamiseen. Nimenomaisiin palveluihin liittyvät tavoitteet ovat usein yhteiskunnallisia. Näihin palveluihin luokitellaan myös postipalvelut. Postille on asetettu yleispalveluvelvollisuus. Se sisältää muun muassa lähetysten keräilyyn, jakeluun ja toimipisteisiin liittyviä vaatimuksia.

Hälyttäviä viestejä on nyt viime päivinä tullut maakunnista ja pienistä maaseutukunnista. Muun muassa Lehtimäen kunnasta saapui viime viikolla meille eteläpohjalaisille kansanedustajille kirje, jossa todetaan, että Lehtimäen jakelupiste tullaan lakkauttamaan ja siirtämään naapurikunnan puolelle. No, tämä tarkoittaa edelleen sitä, että pelkästään kahden kunnan välinen liikenne on päivittäin Lehtimäellä 120 kilometriä jakajaa kohti, siis ylimääräistä ajoa, verrattuna siihen, että lajittelu tapahtuisi Lehtimäellä. Postin jakelu ja samalla viranomaisposti tulee todennäköisesti myöhentymään. Iltapäiväjakelu ei tule missään nimessä kyseeseen kunnan toiminnan kannalta ja on selkeä palvelujen huonontuminen myös kunnan asukkaille. Onkin hyvä kysyä, kun ministeri on paikalla, tuleeko tällainen jakopisteitten suurempi kokoaminen seutukunnallisesti tai naapurikuntien kanssa yhteen jatkossa kysymykseen. Samanlaisia viestejä on muun muassa minun omasta kotikunnastani Evijärveltä kantautunut viime päivinä.

Arvoisa puhemies! Päivälehden saapuminen on monessa haja-asutusalueen kodissa yksi päivän kohokohdista. Postin saapuminen ajallaan on tärkeä asia. Kritiikkiä on siitä esitetty ja moneen kylään posti kannetaan vasta myöhään iltapäivällä, ja arvostelu on täysin aiheellista. Tätä samaa kritiikkiä viivästyksiä kohtaan on esitetty myös yrittäjien taholta. Yrittäjät ovat todenneet, että viivästykset aiheuttavat heille toiminnallisia vaikeuksia. Yrittäjien toiminta ja kilpailukyky perustuvat nopeaan tiedonvälitykseen. Vaikka elämme sähköisen tiedonsiirron aikaa, useat sopimukset ja tarjoukset on toimitettava Postin välityksellä. Varsinkin pienempien paikkakuntien yrittäjät ovat eriarvoisessa asemassa verrattuna suurilla paikkakunnilla oleviin yrityksiin.

Arvoisa puhemies! Sähköisistä viestimistä huolimatta me tarvitsemme edelleen sanomalehtiä ja painotuotteita. Meillä päin tavattiin ennen sanoa, että "kun Kusti polkee, niin posti kulkee", ja tämä on tänäkin päivänä edelleen yhtä ajankohtainen postin kulkua ajatellessa.

Markku  Laukkanen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä muutama kommentti käytyyn keskusteluun.

Minusta erittäin tärkeän puheenvuoron käytti ed. Kekkonen täällä, kun hän analysoi sitä toimintaympäristön muutosta, johon Posti on joutunut sopeutumaan ja joutuu. Avainsanahan tässä on kirje. On hyvä koko ajan muistaa, että kirjeen osuus tästä liikevaihdosta tällä hetkellä on saamieni tietojen mukaan 39 prosenttia. Mutta ongelmahan on juuri se, että kirjeen haavoittuvuus kumpuaa siitä, että kirjeet ovat laskuja, palkkakuitteja, tiliotteita ja nämä ovat juuri niitä asioita, jotka siirtyvät yhä enemmän sähköiseen välitykseen, juuri sellaiseen muotoon, joka on paperiviestintää nopeampi ja halvempi välitysmuoto. Tämä on rankassa kasvussa, niin rankassa, että Hollannin posti on varautunut siihen, että viiden vuoden kuluttua jaetaan kirjeitä viidennes vähemmän, 20 prosenttia vähemmän kuin tänä päivänä jaetaan. Sopii kysyä, miksi Suomen kehitys tässä suhteessa olisi erilainen, eli perinteiset postilaitokset muuttuvat postilogistiikkaliiketoimintaa harjoittaviksi yrityksiksi, ja ne postit, jotka ovat aloittaneet sen muutoksen muita aikaisemmin, ovat totta kai tässä menestyneet ilman muuta kaikkein parhaiten. Silloin tämän toimintaympäristön muutoksen syvällinen ymmärtäminen on avainasia, kun me mietimme sitten lainsäädäntökeinoja, millä tähän vastataan.

Kun kirjeiden määrä vähenee, kiinteät kustannukset eivät tietenkään Postissa välittömästi siitä alene. Postilla on velvoite jakaa posti viitenä päivänä viikossa, ja postinjakaja todellakin kulkee, on jaettavaa tai ei, sataa tai paistaa. Ne kiinteät kulut ovat ja pysyvät. Sen takia tämä digitaalisen toimintaympäristön ja sähköisen viestinnän voimakas kasvu on se avainkysymys, johon meidän täytyy tavalla tai toisella kyetä reagoimaan. Siinä katsannossa tämä laatustandardikysymyskin täytyy nähdä ja ymmärtää. On koko ajan hyvä tavallaan muistaa tämä myös sanomalehtien jakelukysymyksen kautta.

Ed. Pulliainen oli aivan oikeassa täällä aiemmin mainitessaan, että lehdethän itse päättävät sen, missä jakelussa ne haluavat olla. Mutta jos lehdet päättävät, että ne eivät halua maksaa varhaista jakelua, totta kai silloin täytyy miettiä ne keinot, millä tavalla asiakas saa sitten perusjakelun yhteydessä aikaisemmin sen lehtensä. Silloin tullaan juuri siihen, että 450 000 kotitaloutta saa päivän sanomalehden Postin perusjakelussa. Tämä on se peruskysymys, minkä takia tätä laatustandardikysymystä joudutaan tässä nyt avaamaan. Se palaute, mikä kaikilta 15 kokeilupaikkakunnalta on tullut, on ollut yksiselitteisen sama. Kokeilu on hyvä, ja toivotaan, että sitä ei lakkauteta, ja toivotaan, että siitä tulee pysyvä käytäntö. Jos siitä tulee laveampi pysyvä käytäntö, sitten joudutaan tätä laatustandardikysymystä aivan lakitasomuutoksella harkitsemaan. Toivon todella, että ministeriö ottaa tämän vakavaan työhön ja tarkasteluun.

Totta kai ed. Vistbacka on aivan oikeassa täällä mainitessaan siitä, että tuloutusvaade, minkä valtioneuvosto asettaa omistajana Postille, on korkea. Siihenkin on helppo yhtyä, että sitä sääntelemällähän me voisimme keventää tavallaan Postin sopeutumista tähän uuteen digitaaliseen toiminta-aikaan. Samalla tavalla kuin esimerkiksi Yleisradion osalta on Digitasta saatua myyntituloa nyt voitu käyttää sopeutumiseen kahden jakelutien aiheuttamaan lisäkustannukseen, tässä voitaisiin harkita sitä, että siirtymäkauden ajaksi harkitaan valtioneuvoston piirissä sitä, että tuloutusvaade pienennetään ja annetaan Postille sitten mahdollisuus etsiä näitä sopeutumiskeinoja.

Arvoisa puhemies! Lopuksi sitten vielä lyhyt kommentti ed. Gustafssonin esiin nostamaan kysymykseen siitä, oliko tämä tarkastelunäkökulma kapea-alainen. Me vastasimme itse asiassa tähän hallituksen selontekoon. Vastasimme niihin kysymyksiin, jotka hallitus nosti selonteossaan, ja totesimme, että siitä on perin vähän aikaa, kun valiokunta teki postilain ja siihen liittyvän tavattoman laajan mietinnön, jossa oli sitä yhteiskuntapoliittista tarkastelua tavattoman paljon. Sitten jos lähdetään arvioimaan tavallaan jakelumekanismia, jakelun toimivuuden kautta näitä asioita, silloin tullaankin juuri siihen avainkysymykseen, että ne ovat ennen muuta Viestintäviraston, joka tässä tapauksessa on jakelua seuraava valvova viranomainen, määräyksen alaisia asioita, ja niin pitää ollakin. Minusta on ihan selvää, että ei lakitasoisesti pidä kovin yksityiskohtaisesti edes jakelusta määritellä, siitä, mikä matka on postilaatikolle ja millä tavoin kerrostaloissa jakelu tehdään. Se on Viestintäviraston aluetta, ja siinä katsannossa katsonkin, että tämän mietinnön ulottaminen tarkastelemaan sitten tätä kysymystä sen laveammin, kuin me teimme, ei ollut tarpeen. Mehän toteamme hyvin seikkaperäisesti siellä kuitenkin, että yhteistyössä täytyy viranomaisen, Viestintäviraston, Postin ja asiakasryhmien myöskin näitä jakelukysymyksiä voida miettiä.

Kokonaisuudessaan, arvoisa puhemies, mielestäni tämä valiokunnan mietintö ja täällä käyty keskustelu antavat erittäin hyvät eväät nyt myöskin ministeri Luhtaselle tämän asian edellyttämiin jatkotoimiin.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Muutamia huomioita vielä, koska puhemiesneuvoston päättämä 5 minuuttia oli mielestäni aika lyhyt aika näinkin laajassa asiassa, jos siihen syvällisemmin perehtyy. Nyt kun ministeri on paikalla ja kun ministeriössä joudutaan pohtimaan valmistelun yhteydessä erilaisia vaihtoehtoja mahdolliseen lakimuutokseen, yksi on sen suuntainen, ainakin valiokunnassa tuli esiin, että kun Posti heikensi juuri äsken osoitteenmuutospalvelujen ehtoja, lyhensi maksutonta aikaa yhteen kuukauteen, monta kertaa tavallisten ihmisten kohdalla ei muisteta, mihin kaikkialle pitää osoitteenmuutos, yrityksiin taikka muihin vastaaviin ilmoittaa, ja siinä saattaa tulla omia ongelmia.

Mutta eräästä asiasta muun muassa Suomen Postin asiantuntijat olivat huolestuneita, vaikka koskaan ei saa sanoa ristisubventio-sanaa ja kilpailuoikeus tietysti kieltää tämän. Ainakin itse, kun olin mukana, kun tätä lakia laadittiin, silloin me ymmärsimme tilanteen niin, että kun yleispalveluvelvoite on jollakin yrityksellä, niin silloin ei voida lähteä yksiselitteisesti vaatimaan jokaiselta tuotteelta kustannusvastaavuutta. Se oli nimenomaan lainsäätäjän tarkoitus eikä se, mitä kilpailuviranomainen tällä hetkellä on lähtenyt tulkitsemaan ainakin Postin pääjohtajan mukaan, ja kun myöskin asiantuntija Kilpailuvirastosta oli paikalla, hän oli ihan hämillään, kun otimme esiin sen, että se ei ollut lainsäätäjän tarkoitus vaan se, että kaikki ne tuotteet, jotka kuuluvat yleispalveluvelvoitteen piiriin, kattavat, että sieltä tulee se tulos. Joskus kun jollakin haja-asutusalueella joku kirje lähetetään taikka kortti, on hyvin vaikea laskea, että kustannusvastaavuus tulee jokaisen eri tuotteen osalta huomioiden, mistäpäin ne liikkuvat, vaan sen pitäisi olla kokonaisuus ja tämä minun käsittääkseni oli lainsäätäjän tarkoitus silloin, kun tätä lakia tehtiin. Se on minun mielestäni erittäin tärkeä seikka huomioida ja pohtia silloin, kun mahdollisia muutoksia lainsäädäntöön tehdään.

Eräs asia, johon täällä osittain on viitattu, on yleensä Postin tuotevalikoima. Muistan hyvin, kuinka viime kaudella valiokunnassa sanottiin, että ei voida lähteä siihen, että yleensä siellä asiamiesposteissa hoidetaan kalastuksenhoitomaksusysteemejä ja muita. Me ihmettelimme, miksi ei voi, kun paikallisen kalastusyhdistyksen lupamaksuja voidaan hoitaa. Kyllähän se sitten, kun halua oli, muutettiin sillä tavoin, että niitä on pystytty hoitamaan. Jos on halua, kyllä voidaan muuttaa näitä käytäntöjä, ja en ole kuullut, että siitä mitään haittaa olisi ollut, vaikka sitä laajennettiin tältä osin. Eli tuotevalikoiman osalta voisi harkita — ed. Kuosmasen lempiaihe, jota hän on monta kertaa tuonut esiin — joissakin maksupalvelusysteemeissä rahaliikennettä siltä osin, että joitakin maksuja voitaisiin maksaa, harkittavaksi vaan. Tiedän, että saattaa olla ongelmia, mutta voitaisiin pohtia sitä.

Herra puhemies! — Ennen kuin 5 minuuttia täyttyy. — Täällä on ollut esillä tämä Lehtimäen kunnan tapaus. Itse en tiedä muuta kuin sen, mitä meille Etelä-Pohjanmaan kansanedustajille on viestitetty. Nyt olen kuullut, että kun täällä asia on otettu esiin muun muassa valiokunnassa, niin Seinäjoen pää ei tiedä, mitä tekisi, on perääntymässä mitä ilmeisimmin. Mutta minua ihmetyttää, jos tämä pitää paikkansa, mitä kunnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ovat viestittäneet meille jokaiselle Etelä-Pohjanmaan kansanedustajalle. Ensinnäkään Posti ei ottanut mitään yhteyttä kuntaan suunnitelmistaan. Kunta on pyrkinyt siihen, että maksullisesti on tilannut jo Postilta aina aamulla postiosoitukset, että kunnan virkamiehet pääsevät hoitamaan asioita, jos sille päivälle jotakin Postin välityksellä tulee. Tietysti tällaisella pienellä paikkakunnalla aina, kun postin tulo myöhentyy, se on negatiivista myös kunnalle ja yrityksille, jos esimerkiksi joutuu odottamaan, että se lappu tulee myöhemmin, ja sitten lähtee hakemaan Postista joitakin varaosia. Kuitenkin meillä päin vielä liikkuvat pienemmät varaosat aika paljon Postin välityksellä, ja se on yritykselle negatiivista, jos ne eivät tule ajoissa.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies Paavo Lipponen.

Jukka  Vihriälä  /kesk:

Herra puhemies! Tämä liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö tähän selontekoon on mielestäni erittäin hyvä ja ennen kaikkea lausumaehdotus täällä, joka on lisäämässä yhteispalvelupisteitä.

Mutta, herra puhemies, haluan myös kiinnittää huomiota lajittelupisteisiin, kun se on nyt niin konkreettisesti siellä Lehtimäen kunnan kohdalla tullut esiin. Siellä oltaisiin siirtämässä kolmea työntekijää Kuortaneelta hoitamaan näitä palveluja. Ennen kaikkea, mihin ed. Vistbacka viittasi, kuntaan ei ole millään lailla oltu yhteydessä etukäteen, kun on tämmöistä suunnitelmaa viety ja muuallakin. Tässä ehkä Postille pitää nimenomaan antaa vähän tukistusta, että näitä pitäisi toisella tavalla myöskin hoitaa.

Mitä tulee asiamiesposteihin, niin kyllä kai se on avoimesti sanottava, että pääsääntöisesti asiamiespostit ovat toimineet erittäin hyvin ja ainakin allekirjoittaneella, vaikka asunkin hyvin taajamassa, kun asiamiesposti siihen tuli ja varsinainen Posti poistui, palvelut ovat selvästi postaalisten asioiden kohdalla parantuneet. Tämä on avoimesti todettava. Myöskin se ihme minulla on käsissäni tässä, että olen saanut Postilta kirjeen, joka tuli sen takia, että Postin lajittelussa sattuneen ohjausvirheen vuoksi, kun oli osoitettu allekirjoittaneelle 18.12. postikortteja, nämä saapuivat 31.1. tänä vuonna, ja Posti lähetti oikein tämmöisen kirjeen ja pyysi anteeksi tätä erehdystä. Tätä ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut. En tiedä, onko sitten jäänyt tulematta kortteja, mutta nyt nämä kortit tulivat ja tuli kirje, jossa pyydettiin kauniisti anteeksi. Kyllä minusta Posti on kehittynyt myönteiseen suuntaan.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Herra puhemies! Tämä käyty keskustelu ja ennen kaikkea tietysti valiokunnan mietintö kyllä osoittavat sen, että todella Postin toiminta on meille tärkeä. Voin sanoa, että tämä keskustelu mietinnön kanssa antaa kyllä eväitä meille päin myös lainsäädännön mahdolliseen tarkistamiseen ja sitä kautta toimenpiteisiin. Vielä tässä yhteydessä kiitokset valiokunnalle siitä, että ne kysymykset, mitä me pidimme tärkeinä ja selvittämisen arvoisina, tulivat todella erittäin hyvin valiokunnan mietinnössä esille. Tulkoon se nyt tässä vielä sanottua.

Itse asiassa keskeisimpiä asioita tässä ovat olleet toimipisteverkkoasia ja sitten yhteispalvelupisteet. Kun ihan viime puheenvuoroissa vielä korostettiin yhteispalvelupisteiden ja toimipisteverkon kehittämistä, niin tietysti voisi sen todeta, että kyllä se on tietysti otettava huomioon tässä kokonaisuudessa ja siinä, kun kehittämistoimintaa lähdetään eteenpäin tekemään, että toimipisteiden ja yhteispalvelupisteiden taloudelliset edellytykset on varmistettava, ja siinä mielessä minusta on hyvä asia, mihin valiokuntakin viittaa, että tämä laki on väljä. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yhteispalvelupisteen tarjoajalla täytyy olla mahdollisuus itse järjestää asiakkaiden tarpeista oma toimintansa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Mutta se, mistä olin kyllä hyvin iloinen, olivat ne puheenvuorot, joissa kosketeltiin sitä tärkeää asiaa, joka liittyy omistajaohjaukseen. Näin minä tulkitsin ne toiveet ja ajatukset tänne meille päin siitä, että mikä tämän Posti Oyj:n asema kaiken kaikkiaan on. Voisin sanoa sen, että on todella erittäin tarkasti pohdittava se seikka, että kun, (Puhemies koputtaa) niin kuin täällä on käynyt esille, Postilla on erittäin merkittävä yleispalvelutehtävä, nyt on sitten kyse siitä, millä tavalla tällaisen valtion omistaman osakeyhtiön erityistehtävä pystytään ja toisaalta tahdotaan ottaa huomioon toisaalta sitten omistajapoliittisissa ohjaustoimenpiteissä.

Tämä on se, mitä hallitus voi tehdä, ja sitten tietysti, mitä hallitus voi tehdä ja missä meidän tulee olla aloitteellisia, on todella lähteä katsomaan nyt tämän keskustelun ja mietinnön pohjalta sitä, millä tavalla tätä lakia lähdetään muuttamaan, ja toisaalta sitä, onko tarpeen vielä pohtia esimerkiksi tätä valvontapuolta, Viestintäviraston voimavarakysymystä. Viestintävirastolla, niin kuin puheenjohtaja Laukkanen totesi, on erittäin keskeinen tehtävä. Viestintävirastohan siis valvoo näiden toimipisteiden palvelutasoa ja kaikkien lähetysten perilletuloa ja muuta. Tässä minä näkisin nämä keskeiset tehtävät ja viestit ikään kuin nyt tänne ministeriöön ja sitä kautta hallitukseen päin. Kiitoksia keskustelusta.

Mikko  Alatalo  /kesk:

Arvoisa puhemies! Pyydän anteeksi. Olen ollut tuolla keskustan ryhmässä kuuntelemassa tärkeitä asioita tästä budjettikehyksestä ja puhumassa myös Tampereen läntisestä kehätiestä, joka on myös ministerin toimialaa. Toivottavasti sitä ei torpata. Tietenkin näin toivon, koska näyttää siltä, että Alma Media käyttää kaiken propagandahyödyn siitä asiasta.

Mutta tähän postiasiaan: Missä määrin laatustandardia voidaan kehittää Postin palveluista joltain osin tinkimällä? Tämä uusi postipalvelulaki on parantanut tietysti postipalvelujen saatavuutta, mutta resurssejahan se ei ole muuttanut. Tärkeä asia on se, että ensimmäisen luokan kirjeiden tulee olla yhden yön jälkeen perillä 95-prosenttisesti. Sanomalehdet eivät järjestä kaikilta osin varhaisjakelua itse, kuten tiedämme. Postin ehdotuksen mukaan, jos laatustandardista tingittäisiin kirjepostin osalta, lehdet tulisivat aikaisemmin varhaisjakeluna. Tämä koskee siis haja-asutusalueita. Kirjepostista tinkiminen ei ole tietenkään hyvä yrittäjien kannalta, mutta toisaalta kyllä maallakin sanomalehti pitäisi saada lukea aamulla varhain. Muuten on pakko laulaa lauluntekijän sanoin: "Mä lähden maalle, jos vain pääsen yöksi kaupunkiin lukemaan lehdet."

Toinen asia on lain mukaan se, että jokaisessa kunnassa vähintään yksi postitoimipiste on olemassa. Nythän kuntaliitosten jälkeen postiverkon tulisi säilyä vähintään samana. Myös tällaisissa suurkunnissa pitäisi kaikissa etäisissä taajamissa Postin säilyä.

Seuraava asia, asiamiespostit, on ollut kritiikin kohteena. Postiliittohan on kritisoinut sitä, että asiamiespostit eivät kykene tarjoamaan samaa palveluvalikoimaa kuin Postin omat toimipaikat ja tämä luo alueellista eriarvoisuutta. Se viesti, mitä olen muun muassa Pirkanmaalta saanut asiamiesposteista, on ollut aika positiivinen sekä asiakkaiden että myös näiden kauppiaiden kannalta, missä näitä posteja on. Kauppiaat sanovat, että tuotollista puolta siinä ei kannata ajatella, ei suuria tuottoja, mutta se tuo näihin kyläkauppoihin sellaisia asiakkaita, jotka eivät käy normaalisti näissä kaupoissa. Asiakkaat ovat tyytyväisiä näihin aukioloaikoihin. Esimerkiksi Kihniön K-Market Maurintori on myös sunnuntaisin auki, jolloin postia voi jättää myös sinne ja esimerkiksi mökkiläiset voivat hakea sunnuntaisinkin tätä postia sieltä. Samalla reissulla saa hoidettua molemmat asiat, sekä postin että ostokset.

Yksi asia, mikä on ollut valitettava, on ollut yhteispalvelupisteet Hämeenkosken mallin mukaan. Yhteistoimintapisteet on todettu järkeviksi, mutta niitä ei valitettavasti ole valtion eikä kuntien toimesta saatu toteutettua. Se olisi yksi asia, että esimerkiksi kunnanvirastojenkin yhteydessä olisi tällaisia yhteispalvelupisteitä.

Oma isäni ajoi 40 vuotta postia taksilla haja-asutusalueella, ja hän vei melkein postin pirttiin saakka. Tuskin tuohon palveluun ihan päästäisiin, mutta totta kai toivon, että mahdollisimman tehokas postipalvelu säilyisi myös maaseudulla tulevaisuudessa Suomessa.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Postipalvelulain vaikutuksia ja soveltamista on tärkeää seurata. Mielestäni liikenne- ja viestintävaliokunta on selonteon käsittelyn osalta tehnyt hyvää työtä ja hyvän mietinnön. On korostettava, että postipalvelu on kansalaisten peruspalvelu. Tärkeää on huolehtia sen toimivuudesta, luotettavuudesta, tasapuolisesta saatavuudesta ja myös laadusta.

Tässä keskustelussa on käyty pohdintaa laatustandardiasiasta, jonka valiokunta on myös nostanut esille. Tässä on tietenkin kaksi näkökohtaa. Peruskysymys on se, pitääkö ykkösluokan kirjeen todella yhden yön yli eli seuraavana arkipäivänä olla 95-prosenttisesti perillä, niin kuin nyt on tavoite, joka ilmeisesti on myös toteutunut. Toinen asia: Kun kansalaisille on tänä tietoyhteiskunta-aikanakin tärkeää lehti ja nimenomaan niin, että se tulisi mieluimmin aamusta tai aamupäivän tunteina, niin tämä kysymys pitää tietysti pohtia. Minusta tuntuu, että kansalaiset arvostaisivat sitä, että lehti tulisi aamupäivän tuntien aikana yhdessä muun postin palvelun kanssa.

Nythän on käynyt niin, että on jopa siirtynyt taajaman liepeillä ykköspostin saanti ja kirjeiden saanti, päiväjakelu, sen takia, että nyt ensimmäiseksi mennään maaseudun etäisimmille alueille viemään postia. Näin on muun muassa omalla alueellani tapahtunut, kun postipalvelulaki tuli voimaan ja sitä sovellettiin. Eli tässä nyt pitää tarkoin pohtia ja lähteä asiakkaiden näkökulmasta.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan tähän keskustelun lopuksi haluaisin painottaa yhtä seikkaa: Kun tämän keskustelun aikana on aina välillä tullut sen näköinen näkökulma, että postipalvelut olisivat vuosien mittaan parantuneet Suomessa ikään kuin yleisesti tai keskimäärin, niin haluaisin kyllä omalta puoleltani todeta, että jos näin on, niin se on kylläkin jollakin erityisellä alueella vähän enklaavi-tyyppisesti, ei keskimäärin. Nythän me puhumme kuitenkin koko ajan esimerkiksi standardin heikentymisestä tai heikentämisestä ja etsimme ikään kuin eri syitä, jotta ymmärtäisimme sen tarpeen: globaaleja syitä, kansainvälinen kilpailu, sähköiset viestimet ja niiden merkitys, sähköposti jne. Eli, ettei annettaisi ikään kuin sanoisinko hiukan naivistista kuvaa, että olisimme vain tyytyväisiä, mielestämme meidän on todettava, että on hankala kilpailutilanne ja se on johtanut ja aikaisemmatkin päätökset ovat johtaneet monessa kohdin laadullisiin heikennyksiin, ja on, arvoisa puhemies, suuriakin kaupunkeja, joidenka alueilla postitoiminta todellakin yskii ja on heikkoa. Tämä on ongelma, ja ongelmien peittäminen ei tietenkään ole viisautta.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Ainoastaan ed. Väistölle haluan sanoa, että jos asiakkaitten lähtökohdista lähdetään yksinomaisesti, niin ei sellaista postipalvelujärjestelmää pystytä tähän maahan luomaan, mikä tyydyttäisi, vaan kyllä meidän on pakko katsoa nimenomaan, missä meillä on väestöä vähemmän, ja siellä näistä vaateista pitää hieman tinkiä.

Keskustelu päättyy.