Maija  Rask  /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa lakialoitteessa ehdotetaan, että yliopistolaista kumotaan kohta, jonka mukaan Helsingin yliopiston kanslereilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa.

Yliopistolakiin lisättiin vuonna 2000 säännös, jonka mukaan yliopistoille on varattava niitä koskevia lakeja ja asetuksia valmisteltaessa tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. Näin ollen myös Helsingin yliopistolla on aina mahdollisuus lausua käsityksensä sitä koskevista asioista ennen niiden esittelyä valtioneuvostolle.

Yliopistolain säännös, joka mahdollistaa kanslerin osallistumisen saman asian käsittelyyn sekä yliopistossa että valtioneuvostossa, on ristiriidassa hallintolain yleisten esteellisyyssäännösten kanssa. Säännös on myös epätasa-arvoinen, koska muiden yliopistojen kanslereilla ei ole samaa oikeutta. Kansleri on Helsingin yliopiston lisäksi myös Turun yliopistossa, Åbo Akademissa, Tampereen yliopistossa ja Helsingin kauppakorkeakoulussa. Säännös on siis vain yhtä yliopistoa koskeva historiallinen jäänne, joka tulisi kumota tarpeettomana ja valtion päätöksentekojärjestelmään sopimattomana.

Käytännön työstä voi todeta sen, että valtioneuvostoon tulevat asiat ovat yleensä poliittisesti sovittuja. Ne asiat, jotka koskevat yliopistoja, sovitellaan sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä, eikä näin ollen kanslerin valtioneuvostossa pitämillä puheilla tai kirjelmillä ole enää merkitystä. Perusteluna säännöksen poistamiselle on myös se, ettei valtioneuvoston istuntoihin voi osallistua Veronmaksajain Keskusliitto veroasioiden käsittelyssä eivätkä ammattijärjestöt käsiteltäessä työlainsäädäntöä tai piispat käsiteltäessä kirkon asioita.

Tämän aloitteen on allekirjoittanut enemmistö sivistysvaliokunnan jäsenistä. Pidän välttämättömänä, että kun asiaa valiokunnassa käsitellään, niin asiasta kuullaan myös oikeuskansleria.

Pirkko Peltomo /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Maija Rask esittää lakialoitteessaan purettavaksi Helsingin yliopiston kanslerin erityisoikeuden olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa. Tätä mahdollisuuttahan ei ole muiden yliopistojen kanslereilla, kuten ed. Rask totesi. Yliopistolain säännös on vain siis yhtä yliopistoa koskeva jäänne, joka omasta mielestänikin tulisi kumota tarpeettomana ja valtion päätöksentekojärjestelmään sopimattomana.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kuitenkin tietää oikeusministerin, joka ei valitettavasti nyt ole läsnä, kannan siihen, syntyykö ristiriitaa hallintolain yleisten esteellisyyssäännösten kanssa, kun kansleri voi osallistua saman asian käsittelyyn sekä yliopistossa että valtioneuvostossa.

Herra puhemies! Yliopistolakiin on lisätty säännös, jonka mukaan yliopistoille on varattava tilaisuus antaa lausuntonsa, kun valmistellaan niitä koskevia lakeja ja asetuksia. Helsingin yliopistolla on muiden mukana mahdollisuus lausua käsityksensä sitä koskevista asioista ennen kuin ne esitellään valtioneuvostolle. Tämäkin säädöskohta tukee sitä ajatusta, että Helsingin yliopiston erioikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa tulisi poistaa.

Katson, että ed. Raskin tekemä rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 10/2004 vp tulisi hyväksyä ja kumota yliopistolain yhtä yliopistoa koskeva historiallinen jäänne ja saattaa kaikki yliopistot samalle viivalle.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Helsingin ylipiston kanslerin läsnäolo valtioneuvoston istunnossa, kun yliopiston asioita käsitellään, on vanha perinne, jonka sekä Professoriliitto että muut yliopistot ovat ilomielin hyväksyneet. Ei ole siis mitään syytä henkilökohtaisesta antipatiasta johtuen hylätä tätä vanhaa ja hyödyllistä oikeutta, joka toimii koko yliopistolaitoksen hyväksi.