Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki sairausvakuutuslain muuttamisesta koskee suuhygienistien asemaa. Täällä huomaa, että tulee oppositiokansanedustajan arki, että varsin tyhjälle salille puhutaan, mutta siitä huolimatta lakialoitteeni on erittäin tärkeä. Siinä ehdotetaan ensinnäkin suuhygienisti-nimikkeen lisäämistä sairausvakuutuslakiin, ja toiseksi aloitteessa ehdotetaan sairausvakuutusjärjestelmää muutettavaksi siten, että suuhygienistien itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä tekemä hoito saatetaan sairausvakuutuksen korvauksen piiriin. Tämä on hyvin oleellista suun ja hampaiden ennalta ehkäisevän hoidon tukemiseksi, asiakkaiden valinnanvapauden lisäämiseksi ja hammashoidossa vallitsevien kilpailuvääristymien poistamiseksi. Aikaisemmassa ja nykyisessä sairausvakuutuslaissa ei ole mainintaa suuhygieniasta, jolloin itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä toimivien suuhygienistien hoidosta ei ole voinut saada sairausvakuutuskorvausta, ja jotta suuhygienistien hoidosta voisi saada asianmukaista korvausta, niin tämä nimike olisi saatava lakiin.

Arvoisa puhemies! Sairausvakuutuskorvausta ei makseta itsenäisenä ammatinharjoittajan tai yrittäjänä toimivan suuhygienistin antamasta hoidosta, mutta sen sijaan se annetaan silloin, kun suuhygienisti tekee työtä hammaslääkärin alaisuudessa hammaslääkärin palkka- tai työsuhteessa hoitotiimin jäsenenä. Tämä tilanne, joka tällä hetkellä on, asettaa suuhygienistit ammatinharjoittajina aivan eriarvoiseen asemaan. Vaikka kaikilla suuhygienisteillä on oikeus ja pätevyys tehdä useita samoja toimenpiteitä kuin hammaslääkäreillä, niin on hämmästyttävää, että tämä korvaus heiltä puuttuu.

Lakialoitteeni hyväksyminen merkitsisi sitä, että tämä suuhygienistien keskenään eriarvoinen tilanne poistuisi ja potilaille olisi mahdollista valita se suuhygienisti, se paikka, mihin he menevät, eikä heidän tarvitsisi mennä sinne lääkärin lähetteen kautta. Tällä hetkellä tämä menettely lisää turhia kustannuksia, monta kertaa potilaat joutuvat menemään turhaan lääkärille. Monta kertaa erikoishammaslääkärit tekevät semmoisia toimenpiteitä, ennalta ehkäisevää suun terveydenhuoltoa, jota suuhygienistit voisivat tehdä. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa suuhygienistiyrittäjien työstä maksetaan potilaalle saman suuruista sairausvakuutuskorvausta kuin hammaslääkärien samasta työstä maksettava korvaus olisi.

Kilpailuvirasto onkin useissa eri lausunnoissaan ja kirjeissään todennut hammashoidossa vallitsevan kilpailuvääristymän. Kilpailuvirasto teki jo vuonna 96 aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Kuntaliitolle kilpailun tervehdyttämiseksi suun ja hampaiden terveydenhuoltoalalla. Suuhygienistien antaman hoidon jättäminen sairausvakuutuskorvauksen ulkopuolelle rajoittaa ja jopa estää perusteettomasti itsenäisinä ammatinharjoittajina tai yrittäjinä toimivien suuhygienistien elinkeinotoimintaa.

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan sairausvakuutuslaista huomiota siihen, että vakuutetuilla ei ole oikeutta saada korvausta itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan suuhygienistin antamasta hoidosta. Valtioneuvoston piirissä on valiokunnan mielestä tarpeen arvioida, onko tämän oikeustilan säilyttäminen tällaisenaan tarkoituksenmukaista ennen muuta vakuutettujen etujen ja sairausvakuutusjärjestelmän kustannusten kannalta. Hammashuollon ja sairausvakuutuksen hammashoidon kustannusten korvaamisen laajentuminen koko väestön kattavaksi joulukuussa 2002 lähtien on todellakin ruuhkauttanut hammashoidon. Kunnat eivät ole pystyneet vastaamaan palvelutarpeeseen. Tilannetta vaikeuttaa entisestään maaliskuun alussa voimaan astunut hoitotakuu. Hammashoitojonojen purkamisen ja hoitoonpääsyn nopeuttamisen kannalta suuhygienistien ammattitaitoa suun ja hampaiden ehkäisevässä hoidossa olisi hyödynnettävä huomattavasti nykyistä enemmän.

Se seikka, että suuhygienistien antama hoito ei kuulu sairausvakuutuksen piiriin, rajoittaa ihmisten valinnanmahdollisuuksia suun terveydenhoidossa ilman, että sillä saavutettaisiin mitään terveyspoliittisia tavoitteita. Myös suun ja hampaiden hoidossa on tärkeää edistää ennaltaehkäisyä ja terveyttä ylläpitävää hoitoa niin kansanterveydellisistä kuin myöskin kansantaloudellisista syistä. Jotta terveydenhuollon voimavarat riittävät myös jatkossa varsinkin nyt, kun hoitotakuu on astunut voimaan, on terveydenhuollossa pääpaino saatava sairauksien varhaiseen hoitoon, ennaltaehkäisyyn ja itsehoitoon ohjaukseen. Tämä suuhygienistien antama hoito on tärkeä osa tätä ennalta ehkäisevää hoitoa suun terveydenhuollossa.

Aivan lopuksi, arvoisa herra puhemies: Kansallisessa terveysprojektissa pääpaino oli terveydenhuollon rakenteiden uudistamisessa. Yksi osa sitä oli ajoissa hoitoonpääsy ja voimavarojen lisääminen. Jotta nämä tärkeät tavoitteet, joita silloisen pääministeri Lipposen aikana viisaasti asetettiin, toteutuisivat, on erittäin tärkeää, että terveydenhuollossa tehdään sellaista työnjakoa, että ne toimet, mitä hyvin koulutettu terveydenhuoltohenkilöstö voi tehdä, annetaan myöskin heidän tehtäväkseen, ja sitä tämä lakialoite edistäisi. Tämä edistäisi myöskin sitä, että käyttäisimme paremmin hyödyksi kaikki voimavarat, mitä meillä on, siis myöskin yksityisen eikä pelkästään vaan julkista. Siksipä hammaslääkärien ja suuhygienistien välisen työnjaon sekä hyvän hoitokäytännön ja sen kriteerien kehittäminen on hyvin tarpeellista, koska koko hammashoidon henkilöstön osaamista on todellakin hyödynnettävä tässä suun ja hampaiden terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisemisessä.

Toivon, että tämä lakialoite, joskaan tässä ei herätä keskustelua, kun kirjautuu nyt pöytäkirjoihin, jää kuitenkin mieleen siinä vaiheessa viimeistään, kun seuraavaa hallitusohjelmaa tehdään, koska tämä on todella tärkeä asia viedä eteenpäin, jotta jokainen suomalainen saisi sen suun terveydenhuollon, mitä tarvitsee.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tietysti on aika onneton tilanne, että hetken ed. Sarkomaa oli yksin täällä salissa. Kansanedustajan mahdollisuus tehdä lakialoitteita ja tämä tilanne vähän ontuu, jos eivät kansanedustajat lainkaan seuraa noin laajemmin, mitä tapahtuu tällä puolella.

Mutta itse tähän lakialoitteeseen. Ed. Sarkomaan viittaus kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muutokseen, jota kutsutaan myös hoitotakuuksi, oli ihan paikallaan. Meillähän on nyt peruspalveluministerinä hammaslääketieteen erikoislääkäri ja tohtori Liisa Hyssälä, joka on ammatti-ihminen suun terveydenhoidon suhteen. Itse kyllä jaan sen huolen, että kaikki terveydenhoidon alueella työskentelevät ammatit, jotka ovat ennaltaehkäisyssä tai muuten hyvin tärkeitä, eivät pääse kelakorvauksiin, sairausvakuutuskorvauksiin, mukaan. Samalla jaan huolen siitä, mikä on Kansaneläkelaitoksen taloudellinen tilanne, ja siitä, että tämä lääkekorvausasia on auki.

Ministeri Mönkäre eilen totesi, että vuoden loppuun mennessä ehkä tulevat uudet esitykset asiasta eduskuntaan tai asia viedään eteenpäin muuten. Tämä on todellakin ongelmallista. Kun asia lähti pääministeri Lipposen toisen hallituksen aikana ja professori Huttusen eteenpäinviemänä eteenpäin, silloin kyllä se rahasumma, mistä puhuttiin, oli miljardi euroa. Se pieneni 700 miljoonaa euroa, mikä tarvitaan tähän hoitotakuun toteuttamiseen. Kunnat ovat edelleenkin sananmukaisesti auki tässä asiassa, ja näin ollen tämä asia, siis hoitotakuu, ei ole kunnilla edennyt.

Lopuksi toivotan kyllä samalla tavalla tälle asialle menestystä kuin aloitteen tekijä.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näin vähällä porukalla täällä debatoiminen voi tuntua vähän omituiselta. Haluan vielä todeta tästä asiasta, kun nämä pöytäkirjoihin menevät ja täällä on arvoisa kansanedustaja paikalla, että paljon on tehty aloitteita eduskunnassa siitä, mitä asioita pitäisi laittaa kelakorvauksen piiriin. Tämä on sikäli erilainen aloite, että tämä suuhygienistien hoito on jo kelakorvauksen piirissä silloin, kun suuhygienisti työskentelee hammaslääkärin alaisuudessa. Aloitteeni tarkoittaa sitä, että myöskin ne, jotka eivät työskentele hammaslääkärin alaisuudessa, saisivat tämän korvauksen. Tämä on juuri Kansallisen terveysprojektin tavoitteen mukaista, että työtä jaetaan niin, että ne koulutetut terveydenhuollon henkilöt, jotka voivat tehdä esimerkiksi ennalta ehkäisevää suun terveydenhuoltoa, voisivat sitä tehdä. Ihmiset voisivat sinne oma-aloitteisesti hakeutua, ja näin voitaisiin siirtää tai välttää niitä raskaita hammashoitoja, joita sitten erikoishammaslääkärit ja lääkärit tekevät. Tähän on perustuslakivaliokunta kiinnittänyt huomiota, mikä on hyvin merkittävää, ja myöskin Kilpailuvirasto. Toivon todella, että tämä asia menee eteenpäin, jos ei tämän hallituksen aikana, niin toivottavasti sitten viimeistään seuraavan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella tuo on tärkeä täsmennys, jonka ed. Sarkomaa totesi. Mielestäni kyllä suuhygienistien peruskoulutus on niin hyvä, että he pystyvät itse ilman ikään kuin hammaslääkärien erikoisohjausta toteuttamaan sen tehtävänsä, mihin he ovat koulutetut. Sitten jos on aihetta lähettää eteenpäin, se voidaan tehdä. Tämä varmaan on kokonaistaloudellisesti edullinen tapa hoitaa asia.