Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa herra puhemies! Nyt esittelyssä oleva asia vanhempien tulorajojen nostamisesta 30 prosentilla on toki eteenpäinmenoa, mutta tälläkään esityksellä hallitus ei puutu siihen oleelliseen epäkohtaan, joka on alle 20-vuotiailla toisen asteen opiskelijoilla, itsenäisesti asuvilla sellaisilla. Meillä opintotukijärjestelmän ehkäpä suurin epäkohta on se, että poissa kotoa asuva täysi-ikäinen, mahdollisesti hyvin usein toisella paikkakunnalla asuva toisen asteen opiskelija, lukiossa tai useimmiten ammatillisessa oppilaitoksessa oleva, joutuu elämään vanhempiensa varoilla. Hän ei ole oikeutettu kunnolliseen opintorahaan, edes siihen vähäiseen, mitä tällä hetkellä saa, jos vanhempien tulot ovat edes normaalit. Nyt tietysti se, että nostetaan vanhempien tulorajoja, helpottaa hivenen tilannetta, mutta miksikään se ei muuta sitä perustavan laatuista ongelmaa, että täysi-ikäiset opiskelijat, jotka asuvat itsenäisesti, jos he ovat alle kaksikymppisiä eivätkä opiskele korkea-asteella, joutuvat elämään vanhempiensa varoilla siitä huolimatta, että asuisivat toisella paikkakunnalla, siitä huolimatta, että vanhemmat eivät välttämättä haluaisi tukea.

Siksi pidän tätä hallituksen esitystä tietenkin parannuksena nykytilanteeseen, mutta kaikesta huolimatta kelvottomana ratkaisuna. Kyllä nyt viimeistään pitäisi korjata tämä opintotukijärjestelmän ehkäpä suurin epäkohta. Itse asiassa opintotuen kehittämisestä on tehty ohjelma tänä vuonna opintotukiasiain neuvottelukunnan toimesta, ja toivoisin, että hallitus perehtyisi niihin ehdotuksiin, joita huolella on tehty monipuolisesti eri ministereiden ja eri järjestöjen yhteistyössä. Siellä yksi esityksistä on nimenomaan tämä opintotukijärjestelmän kehittäminen siltä osin, että nämä tulorajat vanhempien osalta poistettaisiin.

Samaan asiaan on puuttunut myös valtiovarainvaliokunta mietinnössään jo vuonna 2004. Eli tähän ovat useat eri tahot puuttuneet, mutta näyttää siltä, että hallituksella ei ole edelleenkään halua pitää huolta näistä yleensä ammatillisissa oppilaitoksissa, monesti myös lukioissa opiskelevista, itsenäisesti asuvista, täysi-ikäisistä opiskelijoista. Kysymys ei ole mistään valtavasta rahasta. Se olisi arviolta 22 400 000 euroa, mitä maksaisi tämä epäoikeudenmukaisuuden korjaaminen.

Sen vuoksi olenkin jättänyt lakialoitteen asiasta rinnakkaisena tälle esitykselle niin, että hoidettaisiin asia nyt kuntoon. Ei tehtäisi pientä, kosmeettista parannusta, vaan annettaisiin täysi-ikäisille opiskelijoille täydet oikeudet. Samaan lakialoitteeseen olen myös lisännyt muita esityksiä niistä asioista, joita nyt pitäisi saada pikaisesti kuntoon ja joista odotamme hallitukselta toimia, kun hallitus on julistautunut opiskelijoiden ystäväksi.

15 prosentin tasokorotus opintorahaan on luvattu, mutta vieläkään ei ole kerrottu meille, koska se tulee. Paikalla on ed. Heinonen, joka kyselytunnilla kovasti kehui tätä päätöstä. Haluaisin nyt kuulla hallituksen suunnalta, koska tämä kauan kaivattu 15 prosenttia on tulossa. Tämä 15 prosenttiahan ei tule sen vuoksi, keitä on hallituksessa, vaan sen vuoksi, mikä oli opiskelijaliikkeen taistelu. Se oli opiskelijaliikkeen voitto. Se ei ole yhdenkään puolueen voitto. Puolueiden piti toimia niin kuin opiskelijaliike taisteli.

Muita epäkohtia, jotka hallituksen pitäisi pikaisesti korjata, on muun muassa se, että asumistukea ei saa kesäaikana, vaan edelleen ajatellaan niin, että opiskelijat joutuvat jollain työnteolla tai muulla rahoittamaan asumisensa kesäaikana. Asumislisä pitäisi ympärivuotistaa. Lisäksi opintoraha pitäisi sitoa indeksiin, ettei kävisi näin kuin nyt: 15 vuotta, noin 17 prosenttia jäänyt hintatasosta, noin 35 prosenttia tulotasosta jälkeen opintoraha. Kyllä pitäisi olla niin, ettei näitä tappeluita jouduta muutaman vuoden välein tekemään.

Siksi olenkin tehnyt rinnakkaislakiesityksen, jossa esitetään, että tämä opintotukijärjestelmän suurin epäkohta alle kaksikymppisten täysi-ikäisten, itsenäisesti asuvien opintorahan osalta korjataan kuntoon niin, että asumislisä ympärivuotistetaan, niin, että opintoraha sidotaan indeksiin, ja niin, että 17 vuotta täyttävät, jotka menettävät lapsilisän mutta eivät saa opintorahaa, tulevat opintotuen piiriin niin, että jokainen yli 17-vuotias opiskelija saa vähintään sen lapsilisän verran eli sata euroa. Nyt tarvitaan hallitukselta kunnollinen paketti opiskelijoiden hyväksi, ei vain yksittäisiä pieniä korjauksia.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden perustoimeentulon parantaminen on erittäin tärkeää. Ed. Arhinmäki toi monia asioita esille, sellaisia toivottavasti hyvinkin nopeasti korjattavia asioita. Kaikkea ei voi kerralla saada.

Vanhempain tulorajaa korotettiin viimeksi viime vuoden lopulla, ja nyt sitten korotusprosentti on kaksinkertainen tässä lakiesityksessä. Hyvä kuitenkin, että asteittain näitä parannuksia saadaan. Myös puhuja odottaa mielenkiinnolla, että ehkä tämän kuun lopulla saamme tarkennusta siihen, milloin opintorahaa aiotaan sitten korottaa, mikä se ajankohta on. Kaikki puolueet varmasti tämän esityksen hyväksyvät ja toivovat tietysti, että tämä opintorahan korotus tapahtuisi mahdollisimman nopeasti, onhan tämä opintorahan taso laahannut jo vuosia jäljessä.

Toivottavasti hallitus ottaa huomioon opiskelijoiden asiat nyt laajemminkin jatkossa, sillä opintojen pitkittymisen syy ei ole yksinomaan nämä taloudelliset huolet, vaan muun muassa korkeakoulujen riittämättömät ohjausresurssit, eli henkilökohtainen ohjaus on jäänyt liian vähälle. Tiedämme myös sen, että tämmöinen lähiopetus on puutteellista, sitä on liian vähän.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus tuo nyt esityksen vanhempien tulorajojen nostosta. On hyvä, että nämä asiat menevät nopeasti eteenpäin nyt, kun uusi hallitus on aloittanut työnsä. Sikäli ed. Arhinmäen lista rinnakkaislakialoitteessa olisi ollut itse asiassa jo aika monen hallituskauden aikana mahdollisuus myöskin korjata ihan demareiden omana työnä, joten sikäli on ehkä hyvä, että siellä sukupolvi vaihtuu, niin asiat etenevät.

Tällä saralla, niin kuin muillakin opetusministeriön aloilla, on paljon tehtävää tällä vaalikaudella, kuten seuraavallakin. On hyvä, että opiskelun ja sen edellytysten hoitoon on vihdoinkin saatu vauhtia. Esityksessähän kyse on siitä, että muualla kuin kotipaikkakunnilla opiskeleville ammattikoululaisille luodaan todelliset mahdollisuudet huolehtia toimeentulostaan. Nyt, kun työntekijöistä ja ammatti-ihmisistä on jo pulaa, on tärkeää, että koko potentiaalinen työvoima saadaan käyttöön. Taloudellinen varmuus myös ammattiopintojen aikana lisää opintojen houkuttelevuutta. Emme voi ryhtyä tässä yhteiskunnassa itsepalveluyhteiskunnaksi, jossa jokaisen on ryhdyttävä työpäivän jälkeen vielä remonttireiskaksi.

Tulorajojen nostossa on kyse lisäveron poistamisesta vanhemmilta. Progression lieventäminen työtä tekeviltä keskituloisilta vanhemmilta, jotka ovat kasvattaneet lapsensa niin hyvin, että nämä ovat hakeutuneet koulutukseen, on todella hyvää politiikkaa. Nämä nuoret saadaan jo varhain työmarkkinoille tienaamaan ja maksamaan veroja.

Nykyhallitus on tarttunut nopeasti jo vuosikausia olemassa olleisiin opintotuen ongelmiin. Ihmettelenkin, miksi näihin asioihin ei ole tartuttu aiemmin. Ei ihme, että nuorten keskuudessa äänestysprosentti on laskenut laskemistaan. On hyvä, että myös opiskelijoiden tulorajoja nostetaan hallitusohjelman mukaisesti, mieluiten vähintään 30 prosenttia. Opiskelua valvotaan jo yhdellä tavalla eli opintopisteiden laskemisella. Miksi ahkeraa opiskelijaa, joka etenee suunnitelmien mukaan opinnoissaan ja käy lisäksi töissä, rangaistaan valvomalla itse asiassa tulorajoja lainkaan?

Opiskelijoiden tulorajojen nosto ja opintorahan taso ovat jääneet jo vuosia junnaamaan paikallaan. Ei voi olla niin, että vain varakkaiden lapset ovat opiskeluaikana vapaita köyhyysvankilasta. Myös muille pitää antaa mahdollisuus omalla työnteolla parantaa omaa ja perheen toimeentulotasoa sekä hankkia samalla arvokasta työkokemusta. Ei pitäisi opettaa ihmisiä siihen, että toimeentulo on aina yhteiskunnan armopalojen varassa. Opintoaikaisen tulokaton lisäksi myös työnteon ja sen rahan, mitä voi varata säästämiseen tulevaisuutta varten, pitäisi aina näkyä myös kukkarossa, muuten sieltä voi löytyä pelkkä matti. Tätä yritämme tässä hallitusohjelmassa nyt eteenpäin viedä.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin totean ed. Karhuvaaralle, että edelleen arvostan sitä suurta huomiota ja sitä suurta arvoa, jota kokoomus antaa minulle. Minä vasemmistoliiton ensimmäisen kauden kansanedustajana olen myös ed. Karhuvaaran mielestä pystynyt torppaamaan monia asioita oppositiosta ja eduskunnan ulkopuolelta, ja minä olen myös ollut vastuussa en vain vasemmistoliiton vaan sosialidemokraattien politiikasta. Mutta ehkä tämä näyttää tietä kohti tulevia ja suurempia tehtäviä.

Mutta kysyn ed. Karhuvaaralta: Mikä on logiikka hallituksen esityksessä? Miksi täysi-ikäiset korkeakoulussa opiskelevat voivat saada täyttä opintorahaa riippumatta vanhempien tuloista? Miksi itsenäisesti asuvat, lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa käyvät täysi-ikäiset opiskelijat eivät voi saada opintorahaa, vaan joutuvat edelleen tämän hallituksen esityksen jälkeenkin elämään vanhempien tulojen varassa, (Puhemies koputtaa) vaikka olisivat toisella paikkakunnalla, vaikka vanhemmat eivät tukisi? Eikö tämä ole epäoikeudenmukainen tilanne? Eikö nyt hallituksen pitäisi nimenomaan lähteä korjaamaan asia niin, että riippumatta opintoasteesta ...

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on hyvä lakiesitys, ja tämä lakiesityshän annetaan todellakin siltä pohjalta, mitä me eduskunnassa viime joulukuussa budjettia hyväksyessämme päätimme, eli päätimme rahoittaa tälle vuodelle alkavaksi tämän toisen asteen (Ed. Gustafsson: Näin on!) vanhempien tulorajan lievennyksen 30 prosentilla. Tämä on myös looginen jatke sille työlle, mitä muuten teimme viime kaudella opiskelijoiden aseman parantamiseksi. Merkittäviä etappejahan siinä käytiin yhdessä opiskelijajärjestöjen kanssa neuvotellen ja heidän priorisointijärjestystään noudattaen.

Ensin eduskunta paransi asumislisää merkittävällä tavalla eli ne, ketkä tämän tuen piirissä olivat, saivat noin 30 euron kuukausittaisen korotuksen asumislisään. Tämä oli opiskelijajärjestöjen prioriteetti numero yksi. Sen teimme. Sen jälkeen prioriteetti numero kaksi: menimme tänne toisen asteen puolelle, lievensimme tulorajoja 15 prosenttia. Nyt tuli sitten kolmas vaihe eli edelleen tämän 15 prosentin jälkeen menimme tähän 30 prosentin lieventämiseen, eli suunta oli oikea. Nämä olivat tärkeitä toimenpiteitä, ja niistä olen iloinen.

Seuraava looginen toimenpide, jota sosialidemokraatit ovat kannattaneet, onkin tämä opintorahan puolella operointi. Eli nyt olemme operoineet sekä asumislisän puolella että hallituksen toimesta opintolainan puolella, ja nyt sitten tämä opintoraha tulee kyseeseen. Toivon todellakin, niin kuin täällä muun muassa ed. Kähkönen jo kyseli aiemmin, että toivottavasti sitten tämä opintoraha tulee luvatusti 15 prosentilla nousemaan jo ensi vuoden alusta, niin kuin hallituspuolueet ovat hivenen väläytelleet. Mutta vielä sitä lopullista totuutta meille oppositiossa ei ole kerrottu, näinkö käy. Mutta toivon todellakin, että niin tulee sitten käymään.

Se, mitä sosialidemokraatteina haluamme kuitenkin korostaa, on, että tämä 15 prosenttia sinänsä on äärimmäisen tärkeä ja hyvä. Mutta se, mihin pitää jatkossa kiinnittää huomiota, on toisen asteen opiskelijoiden asema erityisesti. Tämä on hyvä paikkaus nyt, mitä tässä tapahtuu, mutta sen lisäksi toisen asteen opiskelijoiden opintorahan taso on pienempi kuin korkea-asteen opiskelijoiden opintorahan taso. Tämä on epäkohta, johon täytyy voida jatkossa puuttua.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys opintotukilain muuttamisesta siten, että vanhempien tulorajoja nostetaan 30 prosentilla alle 20-vuotiaiden muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden vanhempien osalta, on paikallaan ja tulee kyllä yllättävän ripeästi. Edellisellä vaalikaudella korotimme näitä tulorajoja kaksi kertaa sen 15 prosenttia, ja tätä työtä nyt jatketaan.

Toisen asteen koulutuksen luonteen muuttuessa siten, että jonkin verran tämä oppilaitosverkosto keskittyy, kaivataan sitten aikanaan isompaa opintotuen muutosta. Niukkojen resurssien vallitessa meidän on edettävä vaiheittain. Edellisellä vaalikaudella me ed. Viitasen kanssa lupasimme olla takuumiehinä toisen asteen opiskelijoiden osalta. Sitä me teimme, ja nyt olen luvannut kyllä myöskin tällä vaalikaudella tätä työtä jatkaa.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen luetteli useita hyviä vaiheita, joita on tehty, ja kokoomus nyt toteuttaa näistä sen tärkeimmän eli opintorahan korotuksen ensi vuonna.

Tämä tänään käsittelyssä oleva asia on asia, josta täytyy olla enemmän kuin tyytyväinen. Kokoomuksen tultua hallitukseen opintorahan korotus on toteutumassa ja se toteutuu ensi vuonna, näin ministeri Wallin meille viime torstaina kertoi.

Tänään lähetekeskustelussa on erittäin tärkeä osa kokonaisuudistusta, joka on myös kirjattu hallitusohjelmaan, ja tänään siis keskustellaan vanhempien tulorajojen korotuksesta kustannustason muutosten perusteella.

Olen ed. Arhinmäen kanssa täysin samaa mieltä, että yksi selkeä epäkohta opintotukijärjestelmässä on ollut tämä vanhempien tulojen vaikutus lasten opintotukeen tai itse asiassa osaltaan myös aikuisten opintotukeen. Ongelma on ilmennyt erityisesti alle 20-vuotiaiden itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden kohdalla. Ongelmia aiheutuu etenkin silloin, kun vanhemmat eivät kykene rahoittamaan taikka eivät halua rahoittaa täysi-ikäisen, siis jo 18-vuotiaan, lain mukaankin jo itsestään täyden vastuun kantavan ihmisen opiskelua, kotoaan poissa asuvan opiskelijan arkea ja opiskelua. Tämä ongelma on ollut erittäin merkittävä etenkin haja-asutusalueilla, joilla nuoren on ollut pakko muuttaa toiselle paikkakunnalle saadakseen esimerkiksi ammatillista perusopetusta. Näin on vaikeutunut opiskelijan toimeentulo ja arki huolestuttavasti. Tämä asia on minustakin syytä huomioida nyt käynnistynyttä kokonaisuudistusta eteenpäin vietäessä. Ministeri Wallinhan totesi ja lupasi viime viikolla uudistaa hallitusohjelman mukaisesti opintotukijärjestelmää kokonaisuutena kannustavampaan suuntaan.

On enemmänkin kuin tärkeää ajantasaistaa ja päivittää tätä opintotukikokonaisuutta niin, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun mutta antaa kuitenkin myös työkokemuksen hankkimiseen ja työn tekemiseen ja lisäansioiden hankkimiseen mahdollisuuden mutta ennen muuta kannustaa siihen, että nuoret valmistuisivat mahdollisimman nopeasti.

Arvoisa puhemies! Haluankin kannustaa muutoksiin ja uudistuksiin pystyvää uutta sinivihreää hallitusta etenemään tässä tärkeässä työssä jo nyt kiitoksia saaneella linjalla.

Jutta  Urpilainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Edelliselle, äsken puhuneelle ed. Heinoselle totean, että tähän asti tämä istuva hallitus on ollut sinivihreä mutta ilmeisesti se on nyt pelkästään sininen, koska ed. Heinosen mukaan siellä ei ole muita puolueita kuin kokoomus.

Arvoisa puhemies! Opintotukea on kehitetty järjestelmällisesti viime vaalikaudella. Aivan viime vaalikauden alussa opiskelijajärjestöjen pyynnöstä tehtiin asumislisän vuokrakattoon korotus. Se toi opiskelijoiden arkeen erittäin merkittävän parannuksen. Sen jälkeen opintolainaan, joka on toinen elementti tässä opintotukikokonaisuudessa, luotiin aivan uusi verovähennysoikeus. Kolmantena alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien opintorahaan oikeuttavien tulojen rajoja nostettiin ensiksi 15 prosentilla, ja nyt käsittelyssämme on esitys, jolla noita tulorajoja nostetaan 30 prosentilla. Voidaan sanoa, että kaikkia näitä kolmea elementtiä, joista opintotuki muodostuu — opintoraha, asumislisä, opintolaina — viime vaalikaudella on järjestelmällisesti parannettu.

Seuraava askel, arvoisa puhemies, on se, että opintorahaan tulee tehdä tasokorotus, 15 prosentin korotus, joka oli lähes kaikkien puolueiden vaaliohjelmassa ja joka on kirjattuna myös hallitusohjelmaan. Me sosialidemokraatit lähdemme siitä, että tuo korotus tulee tehdä 1.1.2008. Ed. Heinoselle totean, kun hän on ensimmäisen kauden kansanedustaja, että se, että ministeri Wallin täällä meille kertoi, että on hänen tavoitteissaan saada tuo uudistus toteutettua tammikuussa, ei vielä tarkoita sitä, että hallitus sen toteuttaa. Ensiksi pitää onnistua saamaan uudistukseen rahat. Mutta me annamme kaiken tukemme sille, että tuo uudistus tehdään tammikuun alussa. Sen lisäksi toivomme hallitukselta toimenpiteitä. Niin kuin ed. Arhinmäki täällä totesi, toisen asteen opiskelijat ovat tämän käsittelyssä olevan uudistuksen jälkeenkin edelleen heikommassa asemassa, ja (Puhemies koputtaa) toivomme, että heidän opintorahaansa voidaan vielä tämän vaalikauden aikana erikseen korottaa.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Hieman apupuolueen asemasta, keskustan näkövinkkelistä. Opintososiaaliset asiat tulevat varmasti olemaan tämän hallituskauden, neljän vuoden, yksi tärkeimmistä asioista. Olemme vasta alkutaipaleella näissä asioissa. Hallituksen esitys vanhempien tulorajojen nostosta on todellakin tervetullut niin korkeakoulu- kuin toisen asteen opiskelijoidenkin rahapussin kannalta. Olen harrastanut hieman opintotuen rahallisten tukimuotojen vertailuja niin, että kun korkeakouluopiskelija saa opintorahaa, asumislisää 460 euroa kuukaudessa, niin sillä ei paljon juhlita. Tänäänkin täällä on puhuttu siitä, että kokopäiväiseen opiskeluun pitäisi meidän turvata mahdollisuus, mutta kun tiedämme, mikä tämänpäiväinen tilanne on, niin myöskin seuraavat opintososiaaliset asiat ja etuudet pitäisi suunnata opintorahan tasokorotukseen mutta myöskin opiskelijan vapaan tulon tulorajan korotukseen, niin että jopa 30 prosentista voitaisiin puhua. Se tietäisi vuodessa sellaista 3 000 euron lisäystä opiskelijan kukkaroon. Jos silloin puhuttaisiin esimerkiksi helsinkiläisen opiskelijan lopullisista kuukausituloista, kun veroprosentiksi otetaan 12,5, niin käteenjäävä osuus olisi 1 253 euroa ja pikkuhiljaa aletaan puhua suhteellisesta mahdollisuudesta kokopäiväiseen opiskeluun.

Opiskelijan vapaan tulon rajan korottamisen suhteen on paljon perusteluja seuraavissa uudistuksissa, koska tiedämme, että opiskelijat tarvitsevat hyvää työkokemusta ja jalansijaa myöskin työmarkkinoille, mutta ennen kaikkea se antaa hyvän pohjan sille, että omista tuloista ja omasta taloudesta pikkuhiljaa myöskin lähdetään itsenäisempään suuntaan eikä ainoastaan olla toisen kukkarolla koko ajan. (Puhemies: 2 minuuttia!) Opintososiaaliset asiat tulevat varmasti olemaan yksi tärkeimmistä asioista hallituskauden aikana.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä on hyvä hallituksen esitys ja tämän esityksen tarkoittamia päätöksiä sinänsä tuskin kukaan tässä salissa aikookaan kritisoida. On hyvä varmaan myös todeta se, että tämä esityshän perustuu nimenomaan eduskunnan viime jouluna tehtyyn budjettisopuun, sekä valtiovarainvaliokunnan tiede- ja sivistysjaoston työhön että erityisesti siihen kokonaisuuteen, jonka silloiset hallituspuolueet neuvottelivat. Siinä yhteydessä he tulivat siihen tulokseen, että tämä toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajojen korotus on yksi niistä kiireellisimmistä asioista, joille voidaan jotain tehdä.

Tässä keskustelussa on myös asiallisesti tullut esiin niitä tarpeita, joita erityisesti kotoaan pois muuttaneilla täysi-ikäisillä ihmisillä on, ja on varmasti hyvä, jos valiokuntakäsittelyssä eduskunta linjaa, mitkä ovat tärkeimpiä ja kiireellisimpiä asioita korjata näiden opiskelijoiden osalta. On aika pitkään ollut sellainen traditio, että valtaosa opiskelijoiden asemaan, opintososiaalisiin etuuksiin liittyvistä korjauksista on tehty eduskuntalähtöisesti sekä viime kaudella että sitä edellisellä kaudella. Siinä mielessä on hyvä, että nyt opiskelijoiden opintorahan 15 prosentin korotus on kirjattu nimenomaan hallitusohjelmaan, että se on katsottu niin tärkeäksi asiaksi, että tehdään päätöksiä hallituslähtöisesti, vaikka sinänsä on tietenkin hienoa, että eduskunta on ollut sitten näissä asioissa aktiivinen, kun hallitukset ehkä ovat näitä asioita hieman laiminlyöneet. Yhdyn niihin toiveisiin, joita täällä on esitetty, että saataisiin tehtyä päätös, jossa tämä 15 prosentin korotus tulisi voimaan nimenomaan 1.1.2008. Siitähän päätetään hallituksen kehysriihessä.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa herra puhemies! Oli mukava kuulla, että ed. Heinonen antoi täyden tukensa siinä kysymyksessä, että alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden epäoikeudenmukainen kohtelu opintorahassa saadaan kuntoon. Uskon, että tämä tarkoittaa myös sitä, että ed. Heinonen ja koko kokoomus hänen mukanaan tukee tätä tämän hallituksen esityksen rinnalle tehtyä lakialoitetta, jossa esitetään tätä. Nyt täällä eduskunnassa on, aivan kuten ed. Sinnemäki sanoi, mahdollisuus tehdä se päätös hallituksen esityksen sijaan, joka on eteenpäinmenoa mutta jää vajavaiseksi, niin että hoidetaan kuntoon tämä kaikkein isoin epäoikeudenmukaisuus. Samaan aikaan pitäisi tehdä kokonaiskatsaus tähän opintotukeen, (Puhemies koputtaa) ja siihen liittyy erityisesti tämä indeksiin sitominen, ettei tästä 15 prosentista, mikä nyt on tarpeellinen ja tärkeä, jouduta muutaman vuoden välein käymään sitä tappelua, vaan opiskelijat saavat sen, mitä heille kuuluu, sitä mukaa kuin yleinen tulokehitys nousee ja sitä mukaa kuin hinnat nousevat.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Tuossa edellä ed. Sinnemäen — meinasin sanoa: ministeri Sinnemäen — puheenvuorossa ihan hyvin käytiin juuri läpi tämä historia siitä, että nämä muutokset ovat olleet nimenomaan eduskuntavetoisia. Oikeastaan alun perin pyysin tämän puheenvuoron ed. Heinosen puheenvuoron aikana todetakseni hänellekin, kun hän kovasti puhui, että tämä on nyt kokoomuksen suuri uudistus, että muistuttelisin siitä, että kyllähän kokoomuksellakin tämä kulttuuriministerin salkku eräissä hallituksissa oli pitkään ja silloinkin niitä uudistuksia, joita tehtiin, tehtiin nimenomaan eduskuntavetoisesti. Muun muassa silloin kun tehtiin tähän asumislisään järjestelmämuutos, eduskunta nosti opetusministerin esittämän tukiprosentin 10 prosentilla 80:aan kuunnellen opiskelijajärjestöjen toiveita. Tämä on tämmöinen jännä historia, mikä tässä on, ja siinä mielessä tässä varmaan ihan turha minkään puolueen henkseleitä on paukutella nyt ihan kokonaisuudessaan, että vain yksin me voisimme saada jotakin aikaan.

Mutta, kuten todettu, sosialidemokraatit pitivät omassa vaaliohjelmassaan hyvin tärkeänä tätä 15:tä prosenttia, ja siitä muuten osittain kiitos myös kaikille opiskelijajärjestöille, että kaikki puolueet ottivat tämän 15 prosentin tavoitteen hyvin vahvasti omiin hallitusohjelmiinsa. Aktiivisuus palkitaan, ja oli hienoa, että nuoret ihmiset ovat barrikadeilla vaatimassa oikeuksiaan, ja me kuuntelimme. Uskon, että hallitusohjelmatasoinen kirjaus tästä olisi tullut, oli se hallitus minkä värinen tahansa tässä suhteessa.

Mutta jos saa, puhemies, tähän loppuun ottaa yhden asian, mikä on tärkeää huomioida tässä yhteydessä, kun keskustelemme opiskelijoiden mahdollisuuksista opiskella: Olen ollut siitä tyytyväinen, että tänään on pistetty hallituksen taholta selkeä kannanotto, että näitä lukukausimaksuja ei lähdetä tällä kaudella edistämään suomalaisten opiskelijoiden osalta. Mutta se, mikä tässä nyt se riski sitten tietenkin on, on se, että kun olemme valitettavan paljon nyt saaneet taas viime päivinä yliopistomaailmaan elinkeinoelämästä ja muualta tulevaa tietynlaista vyörytystä siitä, kuinka hyvä juttu olisivat lukukausimaksut — mitä en koskaan ole oikein ymmärtänyt, mitä hyvää niissä olisi ollut — niin tämä vyörytys ja henki on valtava saada tämäntyyppistä kehitystä yhteiskunnassa eteenpäin. Kyllä minä vähän nyt tässä tilanteessa ehkä harkitsisin myös tätä hallitusohjelmaan kirjattua kokeilua lukukausimaksujen avaamisesta ulkomaisille opiskelijoille, koska se antaa osaltaan taas signaalin sinne, että emmeköhän me tätäkin ole nyt kokeilleet ja menemme tässä eteenpäin ja laajennamme. (Puhemies: 2 minuuttia!) Tätä en missään tapauksessa, arvoisa puhemies, halua nähdä tulevaisuudenkuvana. Ehdoton stoppi!

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä toisen asteen alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien tulojen vaikutuksen lievennys opintorahaa myönnettäessä on erittäin tärkeä parannus. On ollut huutava vääryys, että toisen asteen opiskelijat ja korkeakouluopiskelijat ovat olleet näin eriarvoisessa asemassa, että toisella asteella opintoraha on laskenut vanhempien tulojen, jo näin pientenkin tulojen, vuoksi mutta korkeakouluissa ei. Tämä ei ole myöskään kannustanut toisen asteen opintoihin, vaikka juuri monista ammattityöntekijöistä on kovin tarve yhteiskunnassa.

Eräs näkökulma, jonka haluan esiin ottaa, on se probleema, että näistä vanhempien tulojen vaikutuksista huomioidaan bruttotulot. On selvää, että ei voida huomioida kaikkia perheiden lainoja, mutta oikeasti tulorajat eivät kerro suinkaan koko totuutta perheiden mahdollisuudesta tukea lastensa opiskelua. Karmaisevimpia esimerkkejä on muun muassa laman ajalta ylivelkaantuneiden perheiden lasten tilanteista. On ollut tilanteita, joissa perhe on jopa joutunut myymään asuntonsa ja muuttamaan pienempään, jotta on voinut lapsensa kouluttaa. Tällaista ei tänä päivänä mielestäni pitäisi tapahtua. Tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet ovat siis vielä tänä päivänäkin kaukana.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että opiskelijoiden asemaa alettiin viime kaudella todella parantaa, esimerkkinä nämä tulorajojen lievennykset, opintolainan ehtojen parantaminen, ateriatuen nostot ja ennen kaikkea asumislisän vuokrakaton korotus. Hyvää on myös se, että tämä nykyhallitus on luvannut jatkaa työtä opiskelijoiden aseman parantamiseksi ja nostaa vihdoinkin opintorahaa ja vuosittaisia tulorajoja. Toivottavasti nämä parannukset vain tulevat pian.

Opiskelijat ovat edelleen yhteiskunnan yksi köyhimmistä ryhmistä, ja tarvitaan näiden esitettyjen toimien jälkeenkin lisää parannuksia opiskelijoiden asemaan. Toivoisin, että tämä vanhempien tulojen vaikutus poistettaisiin kokonaan, samoin asumislisän ympärivuotistaminen olisi tarpeen, kesäaikaakaan kun ei voi elää ilman asuntoa. Eräänä erityisen kipeästi kaivattuna tarpeena olisi laman aikana leikatun lapsikorotuksen palauttaminen opintorahaan. Tämä auttaisi niitä kaikkein pienituloisimpia perheellisiä opiskelijoita.

Arvoisa puhemies! En yleensä harrasta muiden puolueiden piikittelyä, mutta koska ed. Heinonen otti kaikista opiskelijan asemaan tulevista parannuksista kunnian vain kokoomukselle, niin muistutan kuitenkin siitä, että viimeksi kun kokoomuslaiset olivat opiskelija-asioiden vallan kahvassa kiinni, silloin leikattiin opintoetuuksia.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Nyt on ehkä ihan turha lähteä tällaiseen tietynlaiseen kilpalaulantaan, kuka on tehnyt eniten asioita viimeisten vuosien aikana. Minun mielestäni tämä uudistus, mitä nyt ollaan tekemässä, on erinomainen yksi askel siinä pitkässä ketjussa, mitä pitää tehdä.

Mutta täytyy myöskin teidän, arvoisan opposition, nähdä, että hallitusohjelma on tällä sektorilla erittäin hyvä, kun ollaan korottamassa opintorahaa ja ollaan tulorajoja myöskin nostamassa. Tämä menee juuri siihen oikeaan suuntaan, mihinkä pitää mennä. Onhan se aika ihmeellistä, että jos ahkerasti opiskelee ja sen jälkeen vielä haluaa tehdä töitäkin, niin siinä tapauksessa rangaistaan niistä asioista.

Nyt olisi minun mielestäni aika keskustella hyvinkin tarkasti, mikä tämä kokonaisuudistus sitten tulee olemaan. Mehän olemme tehneet esityksen, että olisi kenties vieläkin suurempi opintoraha sen aikaa, mikä on keskimääräinen opintoaika, ja sen jälkeen lainapainotteisuus kasvaisi, jolloin tulisi vielä lisää kannustavuutta tähän opiskeluun, mutta jos samanaikaisesti haluaa tehdä työtä ja opiskella ahkerasti, niin siihenkin kannustetaan. Niin ei ole tapahtunut viime vuosina. Eli suunta on hyvä, ei kritisoida toisiamme, vaan tehdään vielä paremmiksi nämä asiat.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Ed. Anni Sinnemäki käytti jälleen täällä loistavan puheenvuoron, niin kuin aina, hän on erinomainen puhuja. (Ed. Pulliainen: Loistava kansanedustaja puhuu aina loistavia! — Ed. Viitanen: Pulliainenkin puhuu ihan hyvin yleensä!) Hän esiintyi siis totuuden puhujana. Eli viime vaalikaudella opiskelijoitten asemaa parannettiin niin terveydenhuollon, asumislisän, ateriatuen kuin vanhempien tulorajojenkin korottamisen osalta.

Totta on, että laiskanläksyksi jäi opintotukiasia. Sekin oli sitten vakaassa harkinnassa, ja lähestulkoon kaikki puolueet sillä propagoivat, myöskin demarit ennen vaaleja, niin että se oli kyllä hyvässä hoidossa, ja opiskelijajärjestöt olivat tässä todella vakuuttavalla tavalla myöskin asiaansa edistämässä. Eli edellinen eduskunta nimenomaan eduskuntana on tämän nyt käsiteltävän hallituksen esityksen takana. Tämähän siis heijastuu ja kumpuaa viime eduskunnan päätöksistä ja tahdosta.

Sitten aivan lopuksi haluan yhtyä niihin mielipiteisiin, jotka lähtevät tavoittelemaan opiskelijoiden vapaan tulon ylärajan korottamista. Se on kyllä aiheellinen asia. Myöskin ed. Jaskari käytti äsken aika hyvän puheenvuoron siitä, millä tavalla voitaisiin esimerkiksi koettaa motivoida opiskelijoita valmistumaan nykyistä nopeammassa rytmissä kuitenkaan huonontamatta heidän taloudellista asemaansa oleellisesti tai ollenkaan. Tällaisia porkkanoita kyllä kaivataan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minusta on hienoa, että kansallinen kokoomus nauttii täydellisesti hallituksessa olostaan, mutta joudun huomauttamaan ystävällisesti, että te olette vähemmistöosakkaana tässä hallituksessa, että enemmistöltäkin tarvitaan mielipide siihen, että te saatte hienoja ajatuksianne läpi.

Toisekseen minä haluaisin tässä keskustelussa kiinnittää huomiota siihen, että täällä on pohdiskeltu eduskuntavetoisuutta ja sitä, että se olisi jotenkin ongelma. Minusta on valtavan hieno asia, että jotkut asiat eduskuntavetoisesti etenevät. Sehän tarkoittaa sitä, että täällä on jopa mielekästä istuskella muutama kymmenen vuotta kyttäämässä, koska se veto taas tulee päälle.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä ja mielenkiintoisia puheenvuoroja tärkeästä asiasta. Yhdyn itse myöskin siihen, että opiskelijajärjestöt ovat hyvin kiitettävällä tavalla pitäneet niin hallituksen ministereitä kuin nimenomaan meitä kansanedustajia eri puolueista ajan tasalla. Itsekin opiskelijan isänä tiedän asian tärkeyden, ja minä haluan luottaa tässä hallitusohjelman kirjattuun sanaan ja odotan, että sitä kautta opintotuki nousee. Nämä tulorajat, mitä tässä nostetaan, niin vapaan tulon osalta kuin vanhempien tulon osalta, ovat hyvä asia. Toivon, että näin autetaan opiskelijoita siten, että valmistumisetkin voisivat tapahtua.

Sanna  Lauslahti  /kok:

Arvoisa puhemies! Vanhempien tulorajojen olemassaolosta voidaan sanoa, että se on kuin muinaisjäänne jostain kaukaa, koska mikäänhän ei takaa, että niin sanottu hyvätuloinen vanhempi, joka ei ole tässä tapauksessa edes keskituloinen, todella pystyy tai kykenee maksamaan tai edes haluaa maksaa lapsensa opinnot. Siltä osin meillä on kyllä tässä vielä tehtävää.

Mutta toisaalta voidaan lähteä katsomaan tätä meidän hallitustamme ja myöskin koko eduskuntaa. Meillähän on erittäin voimakas ja hyvä, positiivinen henki lähteä parantamaan opiskelijoiden asemaa, ja oikeastaan konkreettisin esimerkki voidaan ottaa hallitusohjelmasta, jossa on selkeitä parannuksia opiskelijoiden asemaan. Eli näen, että meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet parantaa todella opiskelijoiden tilannetta, koska selkeä, yhtenäinen tahtotila on olemassa.

Jutta  Urpilainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä opiskelijoiden aseman parantaminen on maratonjuoksu, ja haluaisin todeta ed. Jaskarille, että viime vaalikaudella aloitettiin tuo juoksu: tehtiin tiettyjä parannuksia asumislisän osalta muun muassa ja luotiin lainasubventio eli verovähennysoikeus opintolainaan, nostettiin vanhempien tulorajoja. Nyt tällä vaalikaudella on iloista huomata, että hallitusohjelmaan on kirjattu seuraavat parannukset. Silti väitän, että maaliin ei vielä päästä tämänkään vaalikauden jälkeen, koska parannettavaa riittää niin paljon.

Oppositiossa totta kai tuetaan hallitusohjelman kirjausta opintorahan nostamisesta ja vapaan tulorajan nostamisesta, mutta se suuri huoli, joka oppositiossa on, on siitä, milloin nämä uudistukset tapahtuvat, koska sitä ei ole kirjattu hallitusohjelmaan. Siitä olemme yrittäneet kysyä hallituksen eri edustajilta, niin pääministeriltä, valtiovarainministeriltä kuin kulttuuri- ja urheiluministeriltä, ja vastausta ei ole vielä tähän päivään mennessä tullut. Tässä on suuri huoli, koska me oppositiossa, erityisesti sosialidemokraatit, näemme, että tuo uudistus tulee toteuttaa 1.1.2008 alkaen.

Sitten aivan lopuksi, puhemies, haluan vaan todeta sen, kun täällä on keskusteltu myös opintotukijärjestelmän kokonaisuudistustarpeesta, että se on totta, että meidän opintotukijärjestelmämme on erittäin monimutkainen, sekava, siellä on paljon porsaanreikiä ja se pitää uudistaa, mutta toivon, ettei tämä hallitus lähde uudistamaan sitä kokoomuksen opintotukimallin mukaisesti, koska se ei ole minusta se tie, johon meidän pitää lähteä, se, että osa opinnoista pitäisi suorittaa lainalla, eikä myöskään se, että yliopisto-opiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat saisivat eri määrän opintorahaa. En missään tapauksessa kannata tätä mallia ja toivon, ettei se ole uudistuksen lähtökohta.