Matti  Saarinen  /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! On jälleen se aika vuodesta, jolloinka tilinpäätös on valmistunut ja toimintakertomus on myöskin luettavissa. Ne tarjoavat meille kansanedustajille mahdollisuuden ottaa kantaa ja keskustella eduskunnan asioista, kaikesta mahdollisesta tämän talon toimintaan liittyvästä. Keskustelun lähtökohtana — sanon sen heti aluksi — ovat puhtaat tilintarkastuskertomukset niin eduskunnan kuin Valtiontalouden tarkastusvirastonkin osalta.

Eduskunnan osalta me tilintarkastajat olemme jättäneet kansliatoimikunnalle erillisen muistion eräistä tarkastushavainnoistamme. Palaan tähän puheenvuoroni loppupuolella.

Valtiontalouden tarkastusviraston osalta totean, että viraston kustannukset olivat viime vuonna 11,7 miljoonaa euroa. Vastaavat kustannukset olivat vuotta aikaisemmin 11,4 miljoonaa euroa, ja sitten lainaan pääjohtajan katsauksesta muutaman kappaleen, joista saa mielestäni hyvän kuvan siitä, mitenkä tarkastusviraston toimintavuosi on sujunut.

"Virastossa toteutettiin laajamittainen strategiatyö, jonka tuloksena tarkastusvirasto vahvisti tammikuussa 2007 strategian vuosille 2007—2012. Strategiassa esitetään linjaukset toiminnan ja sen kehittämisen painopisteistä kyseisinä vuosina. Keskeisiä muutoksia viraston toimintaympäristössä ovat muun muassa hallinnon tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistus, eduskunnan lisääntynyt kiinnostus tarkastustoiminnalla tuotettuun tietoon, eduskunnan tarkastusvaliokunnan perustaminen, hallinnon rakenteiden muutokset ja hallinnon sähköistyminen sekä tietojärjestelmien ja tietojenkäsittelytekniikoiden kehittyminen." Siinä oli paljon tiiviisti kirjoitettuna.

Tarkastusvirasto antoi kertomusvuonna 116 tilintarkastuskertomusta ja valtion tilinpäätöstä koskevan tarkastuskertomuksen. Tilintarkastuskertomusten valmistumiselle asetetut keskimääräiset valmistumisaikatavoitteet saavutettiin. Lisäksi tarkastusyksikköjen yhteistyönä tehtiin kaikkia hallinnonaloja koskevat hallinnonalaselvitykset, jotka ovat keskeisessä asemassa tarkastustoiminnan oikeassa kohdentamisessa. Toimintavuosi oli viraston tuloksellisuuden kannalta edellisvuosien tapaan hyvä, ja tästä on siis kiittäminen tarkastusviraston henkilökuntaa. Tämä sieltä tarkastusviraston suunnalta.

Myös meidän pääsihteerimme Seppo Tiitinen on mielestäni erinomaisen hyvin onnistunut kiteyttämään eduskunnan viime vuoden toimintaa. Hän kirjoittaa ihan tässä alkulehdillä — luen vain yhden kappaleen: "Valtiopäivävuosi 2006 oli historiallinen ja ainutlaatuinen, ja se merkitsi valtiopäiviä potenssiin kolme. Vuoden 2006 valtiopäivät olivat ensinnäkin vaalikauden 2003—2006 viimeiset valtiopäivät eli niin sanotut pitkät valtiopäivät. Toisen lisämausteen toi Suomen EU-puheenjohtajuus vuoden jälkipuoliskolla. Näiden lisäksi ainutlaatuiset erityispiirteensä antoivat ne erilaiset toimet ja tapahtumat, joita järjestettiin sen johdosta, että sata vuotta sitten 1906 oli tehty päätös yksikamarisesta eduskunnasta ja yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen siirtymisestä eduskuntaa valittaessa."

Herra puhemies! Eduskunnan taloudenhoito on ollut vahvasti julkisuuden valokeilassa. Toimintakertomuksen sivulta 36 voidaan hahmottaa eduskunnan taloudellista toimintapuitetta aika hyvin. Eduskunnan pääluokan menot olivat viime vuonna 87,4 miljoonaa euroa. Ne olivat 7 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2005, ja talousarvioon nähden eduskunnan menot olivat 4,6 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät. Talousarvion toteutuma oli 95 prosenttia, mikä on sama kuin vuonna 2005.

Vuoden 2006 menojen 7 prosentin kasvu johtui eduskunnan kanslian käyttömenojen kasvusta, ja sillä suunnalla menoja nostivat esimerkiksi väestönsuojaoikeuksien osto 1,6 miljoonaa euroa, satavuotisjuhlakulujen noin 2 miljoonan euron kirjautuminen viime vuoden menoksi, ja myös EU-puheenjohtajakauteen liittyi kuluja, jotka kirjautuivat eduskunnan kirjanpitoon 0,6 miljoonan euron edestä.

Eduskunnan lainsäädäntötyö maksoi viime vuonna käyttömenojensa osalta 15,50 euroa jokaista suomalaista kohden. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 1 euron verran. Suomen valtion menoista eduskunnan menojen osuus oli vuonna 2006 aiempien vuosien tapaan noin 0,25 prosenttia. Tässä on tämän demokratian hintalappu.

Herra puhemies! Yritän pidättäytyä mahdollisimman lyhyessä esittelypuheenvuorossa, mutta totean kuitenkin vielä, että kansliatoimikunnalle antamassamme muistiossa olemme kiinnittäneet huomiota seuraaviin asioihin: esteellisyyskysymyksiin, projektien hallintaan, kiinteistöjen hoidon tärkeyteen, eduskunnan talousarvion laadintaperusteisiin sekä yleiseen taloudenhoitoon ja varainkäyttöön. Havaintojamme ei pidä kuitenkaan liiaksi lähteä yleistämään. Meidän tulosuuntamme tälle rastille, tähän asiaan, varmasti heijastuu aika pitkälti eduskunnan 100-vuotisjuhlaprojektista, minkä osalta pyysimme ammattitilintarkastajaltamme — tässä yhteydessä todettakoon, että meitä on kolme kansanedustajaa siellä, ed. Salo, ed. Hänninen ja allekirjoittanut, me olemme siellä kansanedustajatilintarkastajia, ja sitten meillä on KHT-tilintarkastajana Eero Suomela — siis pyysimme häneltä ja hänen edustamaltaan tilintarkastustoimistolta erillistä projektin tarkastusta 100-vuotisjuhlallisuuksien osalta. Tämä on myöskin maan tapa tarkastustoiminnassa. Näin on menetelty aina, kun eduskunnalla on merkittäviä projekteja. Esimerkiksi lisärakennuksen osalta toimittiin ihan vastaavalla tavalla.

Olkoonkin, että eduskunnan asiat saavat aina suuren huomion ja joskus jopa paisuvat julkisuudessa, olemme nostaneet kissan pöydälle kiinnittämällä huomiota siihen, että yhteisten varojen käytössä on oltava todella tarkkana myös täällä eduskunnassa. Tämä koskee tietysti kaikkea julkista hallintoa, mutta me eduskunnan tilintarkastajina olemme nyt tässä yhteydessä kiinnittäneet tähän erityistä huomiota. Eduskunnalla on oltava arvonsa mukainen profiili. Se ei kuitenkaan ole riippuvainen esimerkiksi siitä, kuinka kalliilla rahalla edustetaan, juhlitaan tai matkustetaan, esimerkinomaisesti todettuna.

Samalla kun kiitän tarkastajakollegojani sekä koko eduskunnan henkilökuntaa erinomaisen hyvin tehdystä työstä, niin luen tämän tilintarkastuskertomuksen merkittävimmät kappaleet:

"Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty kansliatoimikunnan ja eduskunnan kanslian toiminnan lainmukaisuutta.

Suorittamassamme tarkastuksessa tekemistämme havainnoista olemme antaneet kansliatoimikunnalle erillisen muistion.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu eduskunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat tiliohjesäännön määräämällä tavalla oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan taloudesta ja sen kehityksestä tilikaudella. Meillä ei ole huomauttamista eduskunnan vuoden 2006 tilinpäätökseen, toimintakertomukseen, kirjanpitoon eikä hallintoon nähden."

Herra puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston osalta kertomus on saman sisältöinen sitä lukuun ottamatta, että meillä ei ole mitään erillistä tarkastusmuistiota tekemistämme havainnoista, vaan se on kaikki tässä.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan tilintarkastajien kertomukset tarkastettavina olevista aihepiireistä, valtiontalouden tarkastusviraston ja toisaalta eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta, noudattavat vakiintunutta käytäntöä. Kumpaankaan kertomukseen ei sisälly mitään huomautettavaa. Eduskunnan tilintarkastajana käsittelen sisällöllisesti tarkemmin eduskunnan toimintaa.

Toiminnallisesti vuosi 2006 oli lainsäädännön osalta vaalikauden viimeisen vuoden mukaisesti vilkas. Niin hallituksen esityksiä kuin kansanedustajien aloitteitakin oli käsittelyssä tavallista enemmän. Hallituksen lakiesityksiä oli 280, valtioneuvoston selontekoja 8, välikysymyksiä 7 sekä edustajien lakialoitteita 186, toimenpidealoitteita 167 ja talousarvioaloitteita 1 580. Aktiivisuutta on ollut vaalien alla runsaasti.

Suomen EU-puheenjohtajuus heijastui myöskin eduskunnan toimintaan. Maamme tavoitteet käsiteltiin täällä, EU-asioista tiedotettiin sekä puheenjohtajuuden yhteenvetoa käsiteltiin. Myös valiokuntien kokouksia oli tavallista enemmän. Kansainvälinen toiminta on tärkeä osa eduskunnan työtä. EU-asiat, matkat ja toiminta kansainvälisissä järjestöissä kuuluvat parlamenttimme työhön. Eduskunta 100 vuotta -juhlallisuudet ovat antaneet juhlavaa leimaa viime vuodelle. Tunnuslause "Oikeus ääneen — luottamus lakiin" on kuulunut eri puolilla maata. Juhlaan on todella ollut aihe.

Arvoisa puhemies! Talouden osalta vuosi 2006 oli hieman yli 87 miljoonaa alijäämäinen. Tämä oli noin 6 miljoonaa suurempi alijäämä kuin edellisenä vuonna, mutta alijäämä oli kuitenkin 4,5 miljoonaa budjetoitua pienempi. Menojen kasvua selittävät osaltaan juhlavuoden menot. Toinen kohonnut menoerä oli eduskunnan kanslian käyttömenot. Lainsäädäntö maksaa eduskunnassa, aivan kuten tilintarkastajien puheenjohtaja äsken totesi, 15,5 euroa jokaista suomalaista kohden. Kohtuuton hinta se ei ole pohjoismaisesta demokratiasta. Näin me saamme hyvinvointivaltioon ajanmukaisen ja toimivan lainsäädännön.

Arvoisa puhemies! Hallinto on perinteikkäässä satavuotiaassa eduskunnassa kehittynyt vuosien saatossa. Hallinnon kehittäminen ja virtaviivaistaminen koskevat mielestäni myös eduskuntaa. Arvokkaan kiinteistömme peruskorjauksen toteutuksessa ja muutenkin tulee hallinnon olla selkeää. Kansallinen päätöksenteko ja sen arvostus hyötyvät hallinnon virtaviivaistamisesta.

Kiitän puolestani puheenjohtajaa ja muita kumppaneita hyvästä yhteistyöstä toimintavuoden aikana.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Eduskunnan oman rahankäytön tulee kestää kriittistäkin tarkastelua. Kyse on tietysti kansanvallan uskottavuudesta ja hyväksyttävyydestä, ja tässä suhteessa eduskunta myöskin kansanedustajan avustajajärjestelmän käytöllä hakee kansanvallan toimivuuteen, kansalaisten asioiden hoitoon lisäarvoa.

Minusta on erittäin vakavaa se, että on perustellusti julkisuudessa epäilty, että törkeimmillään eduskunnan kansanedustajien avustamiseen tarkoitetuilla varoilla on esimerkiksi tehty vaalituen, mainoskampanjan rahoitusta juoksuttamalla niitä tiettyjen poliittisten ynnä muiden taustajärjestöjen kautta. Minusta tämä on niin vakava väite, että tämä on syytä perusteellisesti selvittää, ja itse asiassa haluaisin eduskunnan tilintarkastajilta jo tässä keskustelussa kuulla, onko tätä mahdollista järjestelmän väärinkäyttöä ja vääränlaista maan tapaa harrastettu miten laajasti eduskunnan toiminnassa.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan varojen käyttö on saanut julkisessa keskustelussa varsin paljon osaa, mikä on sinällään hyvä asia ja toivottavasti lisää kiinnostusta eduskuntalaitosta, sen toimivuutta ja myöskin varojen käyttöä kohtaan. Yhdyn siihen käsitykseen, mitä edelliset täällä jo ovat todenneet, että varojen käytön on oltava tarkkaa, läpinäkyvää ja sillä tavalla asiallista.

Oman puheenvuoroni haluan kohdistaa erityisesti eduskunnan 100-vuotisjuhliin liittyviin näkökohtiin, koska osaltani koen, että olen ollut mukana, niin kuin kaikkien muidenkin eduskuntaryhmien puheenjohtajat, aikanaan päättämässä ja hyväksymässä niitä yleisiä periaatteita ja perusteita, kun lähdettiin siitä, että kansanvallan aidon demokratian 100-vuotisjuhla on niin merkittävä ja iso tapahtuma, että sitä pitää juhlia, sitä pitää juhlia kunnolla ja sitä pitää juhlia alueellisesti kattavasti hyvin eri paikoissa. Ja jokainen varmaan silloin ymmärsi, että siihen liittyy myöskin kustannuksia, jotka myöhemmin edestämme löydämme.

Eduskuntaryhmien lisäksi myös puhemiesneuvosto ja kansliatoimikunta ovat voineet hyväksyä juhlien toimintasuunnitelman monet yksittäiset yksityiskohdat ja myöskin rahoitussuunnitelman erilaisissa tapahtumissa, ja sillä tavalla koen, että osaltamme itse kukin olemme olleet varsin syvästi hyväksymässä sitä, mitä nyt tässä olemme käsitelleet.

Muistin virkistämiseksi on syytä todeta, että vertailukohtana esimerkiksi Norjassa vastaavaa tapahtumaa kun juhlittiin pari vuotta aiemmin, käytettiin rahaa kymmenen kertaa enemmän, niin että kyllä muuallakin osataan ja osataan myöskin rahaa käyttää.

Kun on syntynyt aitoa keskustelua ja pohdintaa, niin itse olen ajatellut niin, että ei olisi ollenkaan pahaksi eduskuntalaitoksen muuttuessa, henkilöstömäärän kasvaessa, ulkopuolisen konsultin tai jonkun tietävän tahon tehdä selvitys, onko eduskunnan hallinto organisoitu oikealla tavalla, vastaako se tämän päivän ja tulevaisuuden odotuksiin ja onko sitä johdonmukaisesti muutettu sen mukaisesti kuin eduskunnan tehtävät ovat muuttuneet, henkilöstön määrä on kasvanut ja on tullut myöskin monia erilaisia ulottuvuuksia, jotka johtuvat Euroopan unionista, kansainvälisistä vieraista ja monista muista eri tahoista.

Kun tämä asia siirtyy valtiovarainvaliokuntaan ja siellä asianomaiseen jaostoon, toivon, että mietitään hyvin tarkkaan, olisiko syytä tosiaan eduskunnan hallinnon organisointia tarkastella, niin että joku ulkopuolinen, eduskunnasta riippumaton taho tekisi selvityksen ja sen jälkeen voitaisiin tätä keskustelua sitten jatkaa myöhemmin.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Ed. Rajamäki kiinnitti huomiota asiaan, joka on sinänsä todella vakava siltä osin, kun julkisuuden kautta tulleisiin tietoihin on uskomista. Nehän ovat aika tuoreita tietoja kuitenkin, ja ne eivät olleet 2006 tilintarkastuskertomusta laadittaessa vielä esillä. Mutta varmaa on, että 2007 tilintarkastuskertomusta laadittaessa tällä rastilla pysähdytään ja tilintarkastajat puuttuvat omalta osaltaan toimivaltansa ja tehtäviinsä kuuluvilta osin tilanteeseen. Ensisijaisestihan tällainen asia on kuitenkin talon johdon asia, kansliatoimikunnan asia, puhemiesten asia, jos ja kun on tämän kaltaisia epäkohtia, joihin ed. Rajamäki kiinnitti huomiota.

Kiinnitän myös huomiota vielä siihen, että tilintarkastusinstituutio ei ole mikään tuomioistuin. Me olemme antaneet talon johdolle vain omat havaintomme. Joihinkin toimenpiteisiin talossa on jo ryhdytty esimerkiksi projektien hallinnan parantamiseksi. Tarkastamme myös hallintoa ja hallinnon toimivuutta, emme niinkään kirjanpitoa sinänsä tai rahan liikkeitä sinänsä.

Ed. Kallin puheenvuorosta: varmasti tällaisella hallintotoimintojen päivittämisellä on ihan sosiaalinen tilaus. Me, jotka täällä olemme pitempään olleet, saatamme olla vähän vauhtisokeita, ja ulkoapäin voi joitakin asioita nähdä parhaiten.

Ja vielä tilintarkastuksesta se ulottuvuus, että tarkastushan toimii pääasiassa ja parhaiten ennaltaehkäisyperiaatteella.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Nämä 100-vuotisjuhlat olivat, niin kuin täällä on todettu, ainoalaatuinen tapahtuma paitsi tietysti kansallisesti niin aivan erikoisesti maapallon laajuisestikin. Siinä katsannossa oli hyvä, että juhlittiin. Jos juhlittiin väärin, niin ohjeita 200-vuotisjuhlia varten ei kannata kerätä. Sinne on sen verran aikaa, että maailma saattaa sen verran muuttua tänä aikana ja unohtua joiltakin.

Toisekseen minä pidän erinomaisen hyvänä sitä, että ne, jotka olivat vastuussa näitten juhlien suunnittelusta, päätyivät siihen tulokseen, että eduskunnan juhlia hajautettiin maakuntiin. Se oli aivan oikea teko. Jos niin ei olisi tehty, niin kylläpäs sitä eduskuntaa olisi moitittu, joka tämän unohti. Silloin olisi todella medialla ollut aihetta huomautella. Jos nyt jokin hallintotoimi meni vähän heikohkosti, niin siitä sitten akuutisti otettakoon opiksi. Minulla ei todellakaan ole mitään sitä vastaan, mitä ed. Kalli tässä ehdotti, että selvitetään tätä hallinnon ja päätöksenteon rakennetta hallintotoiminnallisesti. Siihen on varmasti aihetta, ja moderni teknologia ja siihen kytketty mekanismi voivat tuottaa ihan hyviä tuloksia malliksi muillekin. Ja vielä totean sen, että en ole koskaan ollut erikoisen innostunut menojen kasvattamisesta, en tässäkään yhteydessä.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! On erittäin tärkeätä, että kansanvallan ja edustuksellisen demokratian arvot tunnustetaan myös juhlallisuuksissa, ja ne ovat mielestäni olleet arvon mukaisia. Tässä suhteessakin on tärkeätä, että järjestelmiä, muun muassa avustajajärjestelmää, joka on luotu kansanvaltaa vahvistamaan, ei todellakaan käytetä kansanedustajaehdokkaiden tai kansanedustajien vaalikassapesämunana. Tämä on erittäin iso asia koko kansanvallan ja edustuksellisen demokratian uskottavuuden ja hyväksyttävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi olen ed. Saarisen kanssa samaa mieltä, että pitää välittömästi selvittää ja välittömästi puuttua, mikäli tällaista on havaittavissa.

Ed. Kallin avaus oli minusta erittäin perusteltu. Valtiovarainvaliokunnan on todella syytä arvioida toimintaympäristön ja talon kehityksen ja haasteidenkin näkökulmasta eduskunnan hallintoa ja sen kehittämistarpeita. Tämä oli minusta erittäin perusteltu näkökulma.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Vielä siitä asiasta, johonka ed. Rajamäki on toistuvasti kiinnittänyt huomiota. Se on aivan selvä asia, että tämän laatuiset ilmiöt, jos niitä on, on syytä kitkeä tästä järjestelmästä pois, koska ne ainakin varmasti ovat sellaisia, jotka herättävät sitten laajaa ja erittäin kiusallista huomiota.