Arvoisa puhemies! ...

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Katainen ovat moneen kertaan todenneet, että tämän talouskriisin ratkaisussa on kolme vaihtoehtoa: irtisanomiset ja leikkaukset, veronkorotukset tai eläkeiän nosto. Irtisanomisia ja leikkauksia ei haluta; eläkeikää ei nosteta pakolla vaan sovinnolla; verotus.

Onko hallitus peruuttamassa tekemässä ennätyksellisen suuret 3 miljardin euron veronkevennykset, ja toiseksi, onko hallitus verotuksen osalta laajentamassa veropohjaa?

Mehän tiedämme, että meillä on yksi hyödyke, josta ei välillisiä veroja kanneta sen kaupankäynnissä, eli raha. Ahon porvarihallitus poisti varainsiirtoveron pörssistä, 1,6 prosentin varainsiirtoveron.

Onko hallitus harkitsemassa tämän varainsiirtoveron edes osittaista palauttamista arvopaperikauppaan, kuten sosialidemokraatit ovat esittäneet?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Emme ole nostamassa tuloveroja, jotka siis söisivät eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoimaa. Se ehkä tähän kysymyksen ensimmäiseen osaan. Meidän ajatuksemme on se, että tämmöisessä taloudellisessa tilanteessa ei olisi eduksi, jos eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoimaa leikattaisiin tuloverotusta kiristämällä.

Mitä tulee sitten muihin veromuotoihin, niin meillä lähtökohtana on se, että etsimme lähinnä ympäristöveroja, sellaisia veroja, joilla voidaan ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään suuntaan ja samalla sitten kerätä varoja hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen rahoittamiseksi. Tämä on se pääsuunta, mistä etsitään lisäverotuloja.

Arvoisa puhemies! Puuttuuko hallitus pääomaverotuksella kikkailuun? Me hyvin tiedämme, että eräät lääkärit ja asianajajat ovat perustaneet yhtiöitä ja ottavat palkkatuloon rinnastettavaa tuloa pääomatuloina. Kysyn valtiovarainministeriltä:

Onko minulla henkilökohtaisesti kansanedustajana mahdollisuus Kiljunen kommandiittiyhtiön kautta myydä eduskunnalle kansanedustajapalveluja ja nostaa nämä palkkatulot ikään kuin pääomatuloina? (Naurua) Onko se juridisesti mahdollista? Jos se ei ole mahdollista, miksi lääkäreillä ja asianajajilla vastaava mahdollisuus on olemassa?

Toiseksi, puututteko te muun muassa verokeinotteluun, verojen kiertämiseen, jonka veroparatiisit mahdollistavat? Te hyvin tiedätte, että tämä on erinomaisen iso ongelma, hallintarekistereiden kautta tapahtuva verokikkailu esimerkiksi pörssissä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei varmasti ole mahdollista kansanedustajapalvelujen myynti yhtiön kautta. Jos te sitä yrittäisitte, niin varmasti tukkisin sen tien aivan yhtä lailla kuin sitten niiden ammattiryhmien kohdalla, jotka tällä hetkellä kierrättävät normaalia palkkatuloa edullisemman verotuksen piirissä. Meillä on tämä lakiesitys nyt valmisteilla, ja se taitaa olla jopa lausuntokierroksella elikkä on tulossa nyt mahdollisimman pian, niin kuin aiemminkin on todettu. Haluamme päästä siihen, että normaalista palkkatulosta maksetaan normaalia palkkaveroa ja tämmöinen ikään kuin kikkailu estetään.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ajatuksenkulun ja mielipiteiden edellä on välillä vähän vaikea pysyä, mutta huomaan, että jos seuraa sekä aamu-, keskipäivä- että iltauutiset, tämä on mahdollista. Eilen nimittäin valtiovarainministeri vielä täällä julisti, että ei ole tulossa mitään menojen leikkauksia eikä myöskään verojen korotuksia, mutta sitten iltapäivällä, kun päästiin illan loppuun, saatiin A-studiosta kuulla, että kyllä, hallitus kääntää kelkkansa ja nyt valtiovarainministeri ryhtyy puhumaan, että edessä on menojen leikkauksia tai verojen korotuksia. Minulla on tässä näin paksu nippu papereita, missä te olette julistanut, että ei tule leikkauslistoja. Eilen te käänsitte kelkkanne. Samaan aikaan te lupaatte vielä kertaalleen tälle vaalikaudelle verojen alennuksia, vielä kertaalleen veronalennuksia, jotka syövät veropohjaa ja ovat johtamassa tavallisia ihmisiä koskettavien palvelujen heikennyksiin ja sosiaaliturvan leikkauksiin. Keskusta ja vihreät ilmeisesti hyväksyvät tämän kokoomuksen verolinjan. Kysyn:

Milloin te tulette näitä veronkorotuksia tänne esittämään, siis ensi vaalikaudella, ja milloin esitätte menojen leikkauksia?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kaikki, jotka katsoivat eilisen esimerkiksi A-plus-ohjelman, kuulivat sen, että tämä hallitus ei tule tuomaan menoleikkauksia esille. (Ed. Jaakonsaari: Seuraava hallitus!) Se logiikka on siinä, että kun täälläkin on paljon peräänkuulutettu elvytystä ja meidän tarkoituksemme on se, että nyt on velkaannuttava, valitettavasti, tai siis otamme velkaa, yritämme tehdä rakenteellisia uudistuksia jo nyt, jotta sitä velkaa voidaan tulevina vuosina maksaa takaisin ja erityisesti että mahdollinen leikkauspaine ensi vaalikaudella olisi mahdollisimman pieni, jos sitä on. Eli jokainen vuosi työurassa tuo 3 miljardia euroa. Tämä on se peruslähtökohta. Toistan sen nyt vielä, että hallituksella on hyvin yhteinen näkemys siitä, minkä eilenkin toin esille, että menoleikkaukset tai mittavat veronkorotukset tällä vaalikaudella olisivat vahingollisia nimenomaan tässä taloustilanteessa. Mehän tulemme, niin kuin olemme teillekin jo aiemmin kertoneet, (Puhemies: Minuutti!) kompensoimaan kelamaksun poiston muilla veronkorotuksilla, lähinnä ympäristöpainotteisilla veroilla, mutta muita veronkorotuksia emme kaavaile.

Herra puhemies! Ministeri Katainen on vakuuttanut, että leikkauksia ei tule, mutta nyt kuitenkin hän on pyörtänyt sanansa, että leikkauksia on tulossa. Onko leikkauslistalla työttömyysturva tai muut pienituloisten sosiaaliturvaetuudet?

Verojen korotuksista: Onko hallituksella tarkoitus korottaa bensaveroa, sähköveroa jnp.? Nämäkö ovat ne ympäristöverot, joita teillä on tarkoitus korottaa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Sanotaan nyt vielä toisen kerran: Kaikkien, jotka ovat kiinnostuneita siitä, mitä olen sanonut oikeasti, kannattaa käydä katsomassa Ylen netissä vaikkapa se A-plus. Ed. Kuoppa ei ilmeisesti ole sitä tehnyt tai sitten tahallaan puhuu vähän väärin. Eli en ole sanonut, että tuodaan leikkauslistoja, eli en ole pyörtänyt. Tehdään tämä nyt kerta kaikkiaan selväksi. Jos joku haluaa testata, kumpi on oikeassa, minä vai ed. Kuoppa, niin käykää katsomassa netistä tämä A-plus.

Mitä tulee sitten näihin ympäristöveroihin, hallitus tekee näistä ratkaisuja kehysriihen yhtey-dessä. Meillä ei ole vielä niistä päätöksiä. Etsimme niitä keinoja, jotka pääsääntöisesti verottavat niitä, jotka kelamaksun poistossa myös hyötyvät. Se on se päälähtökohta.

Arvoisa puhemies! Totuushan on se, että hallitus jo yritti leikata eläkkeitä, mutta kansanliike, poliittinen oppositio ja ammattiyhdistysliike onnistuivat torjumaan tämän eläkeleikkauksen, (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) ja se on erittäin hyvä asia. (Ed. Salo: Mistähän niitä olisi leikattu?)

Jos katsomme tätä tilannetta, hallitus on jo tehnyt yli 3 miljardin euron veronkevennyspäätökset, ja samaan aikaan valtiovarainministeri totesi eilen, että valtionvelka saattaa kasvaa seuraavan neljän vuoden aikana jopa 60 miljardilla eurolla. Eli hallitus keventää veroja ja ottaa sitä varten velkaa, eli te teette veronkevennykset velkarahalla.

Nyt olenkin kysymässä teiltä, arvoisa valtiovarainministeri, oletteko te valmis perumaan osan näistä ylisuurista veronkevennyksistä, joita te olette tekemässä. Tämä ratkaisu, jota me sosialidemokraatit olemme jo pitkään ajaneet, on nyt saanut myös tukea muun muassa Veronmaksajain Keskusliitosta, (Puhemies: Minuutti!) joka on herättänyt keskustelua siitä, että osa näistä ylisuurista veronkevennyksistä pitäisi perua. Oletteko te valmis tekemään tämän päätöksen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallituksen lähtökohta veropolitiikassa on se, että kun meillä tässä taloustilanteessa vienti ei vedä eli me emme saa verotuloja viennin mukana tuomista työpaikoista niin paljon kuin haluaisimme tai vientiyritysten maksamia veroja niin paljon kuin haluaisimme, me yritämme pitää edes kotimarkkinakysynnän käynnissä. Kun vienti ei vedä, niin me teemme toimenpiteitä, joilla saadaan edes kotimarkkinat toimimaan, (Ed. Zyskowicz: Ja ihmisten työpaikat säilyvät!) ja tästä syystä meille on ollut tärkeää, että eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoima kasvaa hyvin, koska vain sen varassa me voimme pitää yllä kotimaista kysyntää, palvelutyöpaikkoja, vaikkapa nyt sitten kotitalousvähennystä vielä hyväksikäyttäen. Eli tämä on se ajatus.

Meillä on erilainen näkemys tästä. Sosialidemokraatit haluaisivat leikata eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoimaa, (Välihuutoja sos.dem. ryhmästä) koska veronkorotukset ovat sitä. Jos te olette sitä mieltä, että ne tuloveronkevennykset, joita hallitus on tehnyt, on väärin, niin silloinhan te sanotte, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) että verotusta pitäisi korottaa, ja meillä on tässä erilainen näkemys.

Arvoisa puhemies! Ensimmäinen kysymys koski niin sanottua pörssiveroa. Valtiovarainministeri on varmasti tietoinen siitä, että Englannissa Lontoon pörssissä peritään, Kiinassa peritään, ja todennäköisesti olette myöskin tietoinen siitä, että Saksan valtiovarainministeri ja talousministeri esittivät viikko pari sitten, että Saksa ottaisi käyttöön ja niin suuren pörssiveron kuin 0,5—1,5 prosenttia. Minä en näe, että olisi mitään lisäarvoa siitä, että yhdestä ja samasta paperista tehdään päivässä noin 10 000, 50 000 kauppaa, eli ostetaan ja myydään, ostetaan ja myydään. Nyt minä kysyn: Mikä lisäarvo teidän mielestänne on tuosta? Ja toiseksi: Aiotteko te tuoda edes keskusteluun, mutta kovin mielellään lakiesityksenä, että Suomessa otettaisiin käyttöön pieni varainsiirtovero, (Puhemies: Minuutti mennyt!) joka kuitenkin tuottaisi satoja miljoonia euroja?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämmöinen pörssiveron lanseeraaminen tarvitsisi kyllä rinnalleen globaalin sopimuksen. Eli meidän ei kannata riskeerata pienenä maana, jossa on pieni pörssi, Pohjoismaissa yhteinen, tämän tulevaisuutta tai toimintakykyä. Tarvittaisiin sitä, että Atlantin molemmilla puolilla olisi yhteinen näkemys tästä asiasta. Näin ollen en ole tuomassa tämmöistä esitystä.

Arvoisa puhemies! Ehkä ed. Kiljuselle voisi ensin todeta, että kommandiittiyhtiö Kiljunen ei tiettävästi ole ollut ehdolla eduskuntavaaleissa.

Mutta, mitä tulee tähän varsinaiseen kysymykseen, niin verotuksella on tietysti ratkaiseva merkitys sekä kansantalouden kannalta että tietysti julkisen talouden tasapainolle. Nyt kun velkasummat näyttävät hyvinkin huolestuttavilta, kysyisin:

Onko nyt olemassa tai tulossa uusia ennusteita sillä tavalla, että kehysriihen yhteydessä hallitus voisi pohtia tarkemmin tulevaa velkaantumista ja velan hoitamista myöskin sukupolvien oikeudenmukaisuuden kannalta, koska tämä eläkekysymyshän on kaikkein ratkaisevin ja tärkein, että eläkkeellesiirtymisikä nousee, että tulevat nuoret pääsevät pienemmällä taakalla?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Uusi suhdanne-ennuste valtiovarainministeriöltä on tulossa nimenomaan kehyspäätöksen yhteyteen. Se kertoo muutaman kuukauden etukäteen, mutta kyllä näillä mittauksilla on hyvin huono ennustenarvo, koska tilanne on äärettömän sumuinen. Me oikeastaan tiedämme vaan pikkasen etukäteen ja pystymme katsomaan, mihinkä dataan, mihin tosiasioihin, nämä näkemykset perustuvat. Vielä kuukausi sitten aika yleisesti arvioitiin, että talouskasvu kääntyisi nyt tuossa kesän alussa. (Ed. Jaakonsaari: Me emme arvioineet!) — En minä puhu nyt kenestäkään yksittäisestä, vaan aika yleisesti arvioitiin. — Sitten arvioitiin, että tuossa vuodenvaihteen jälkeen. No, nyt on arvioitu, että ehkä joskus ensi vuonna. Elikkä minkä varaan tässä voi yhtään mitään oikeastaan rakentaa muuta kuin sen epävarmuuden ja sen tiedossa olevan varaan? Näin ollen nämä rakenteelliset uudistukset ovat äärettömän tärkeitä. Jokainen vuosi lisää työhistoriaa, jos me suomalaiset jaksamme tehdä töitä, (Puhemies: Minuutti täyttyy!) saamme tehdä töitä, tuo 3 miljardia. Jos opiskelijat pääsevät nopeammin kouluun ja sieltä ulos, niin sillä on vastaava vaikutus. Eli näitä meidän pitää nyt keskittyä tekemään.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä kysymys tämä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Nythän näillä hallituksen ratkaisuilla nimenomaan pyritään siihen, että tätä oikeudenmukaisuutta edelleen pidetään yllä, ettei siirretä liian suurta taakkaa tuleville sukupolville. Sosiaalitupossa, joka oli kokonaisuus, sovittiin myös työeläkkeitten maksupaineista, työeläkemaksuista. Jos ei olisi sovittu, olisi työeläkkeitten maksupaineista tullut suuri taakka tuleville vuosille. Nyt kyettiin sopimaan tässä kokonaisuudessa siitä. Se on yksi osa tätä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Sitä on myöskin työurien pidentäminen kolmella vuodella. Se on kova tavoite, mutta se on sitä, että emme siirrä liian suurta taakkaa tuleville sukupolville. Nämä ovat kokonaisuuksia. Ikävää, että vastustitte sosiaalitupoa, äänestitte sen täällä kumoon. Siinä oli työeläkemaksut, (Välihuutoja — Puhemies: Minuutti on mennyt!) joka oli osa tästä.

Arvoisa puhemies! Herra valtiovarainministeri, te ihan oikeasti sanatarkasti toteatte eilisessä Savon Sanomissa: "Eläkeiän nostoa vastustamalla tulee siis samalla kannattaneeksi suurempia leikkauksia ja rajumpia veronkorotuksia, kun tulee laman laskunmaksun aika." (Ed. Zyskowicz: Näinhän se on!) Te ette missään vaiheessa tässä inhimillisesti ja taloudellisesti vaikeassa tilanteessa ole olleet valmiita arvioimaan suurituloisten veronkevennyksiä uudelleen. Te ette ole myöskään puuttuneet voimakkaasti harmaan talouden ja talousrikollisuuden laittoman työvoiman valvontaan, miljardien eurojen veropohjamenetyksiä. Te ette panosta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Te ette välitä siitä hädästä, joka tässä maassa, kunnissa ja monissa perheissä on. Te hermostuitte tammikuussa 2007, kun varoitin kovista arvoista arjessa ja työelämässä. Me olemme nyt keskellä niitä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Minä en tiedä oikein, mikä oli kysymys, mutta jos tuohon teemaan pureutuu: Ensinnäkin harmaaseen talouteen meillä on erittäin onnistunut, sanotaanko valitettavan onnistunut, erityisisku verottajalla ollut nimenomaan rakennuspuolella. Se on aivan huikeata, mitä siellä selviää. Se on hyvin toiminut järjestelmä ollut. Tämän perusteella meillä on jatkoa tiedossa. Tulemme tekemään entistä vahvemman harmaan talouden torjuntaohjelman yhteistyössä oikeusministeriön kanssa ja poliisin kanssa. Tähän pitää ehdottomasti puuttua, niin kun tähänkin mennessä on puututtu.

Mitä tulee sitten palvelujen rahoittamiseen tai pienimpien etuuksien nostoon, niitä juuri on tehty. Minä tiedän, että tehdyillä päätöksillä ei ole enää arvoa, mutta kyllä sen ihmisen elämässä on arvoa. Jos vaikkapa pienimmällä äitiys-, isyys- tai sairauspäivärahalla oleva ihminen, joka saa nyt 171 euroa enempi, on sen saanut, niin hänen elämässään sillä on arvoa. Tätä on tehty. On myös maksettu hyvinä aikoina (Puhemies: Minuutti!) paljon velkaa pois, mitä on kovasti kritisoitu täällä, jotta meillä on varaa nyt vähän pitää puskuria yllä, ettemme ole heti kaikkein kovimman taantuman kourissa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kun on tällainen televisioitu kyselytunti ja esitetään sellaisia veroja, joista tuntuu, että noitahan pitäisi ottaa äkkiä käyttöön, sitä kauttahan saadaan rahaa. Tässä tuli muun muassa pörssivero. Mitä pörssiveroon tulee, minä ymmärrän hyvinkin, että Lontoon Cityssä, pörssissä, siellä voi olla pieni varainsiirtovero ja voi olla Suomessakin, mutta sen jälkeen ei ole pörssiä täällä, ed. Kiljunen. (Ed. K. Kiljunen: Miksei ole? — Naurua) Sen jälkeen ei ole pörssiä täällä, ed. Kiljunen. Minä voisin sanoa ed. Kiljuselle, että jos hän kykenee todistamaan sen, että sillä ei ole mitään vaikutusta pörssin täällä olemiseen, niin minä olen ainakin valmis heti muuttamaan omaa kantaani.

Toinen väite täällä, että tämä hallitus tälle vuodelle keventää verotusta. Se keventää verotusta muun muassa niitten aika pientä eläkettä saavien ihmisten kohdalla, jotka ovat eläkkeestään maksaneet tähän saakka enemmän veroa kuin vastaavaa tuloa saava palkansaaja. Mitä on väärin siinä, että samaa eläkettä saava eläkeläinen, myös hänen verotusta kevennetään, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) palkansaajien verotuksen kannalta?

Arvoisa puhemies! Nyt näyttää siltä, että oppositio haluaa tuhota ensinnäkin suomalaisten uskon tulevaisuuteen, haluaa luoda lisää epävarmuutta tähän yhteiskuntaan, haluaa peruuttaa kotimaisen elvytyksen. Nyt on luotu näillä elvytystoimilla todellakin siltaa tämän taantuman ylitse ja hyvä niin. Mielestäni kuitenkin tulevia elvytysrahoja voitaisiin käyttää entistä enempi esimerkiksi talouden rakenteita uudistaviin toimenpiteisiin, vaikka sellaiseen tuotekehitykseen Suomessa, joka auttaa esimerkiksi ympäristö- ja ilmastotalkoissa koko maailmassa. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta:

Kuinka paljon tämän tyylisiä rahoitusta ja hankkeita aiotaan tulevaisuudessa tehdä?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Se ei ollut listan mukana, varmistin kysymyksen ytimen. Vuonna 2005 Suomessa tuettiin julkisesti ympäristö- ja energiahankkeita aika tasan tarkkaan 60 miljoonalla eurolla. Viime vuonna 2008 tuettiin 140 miljoonalla eurolla. Kahdessa vuodessa valtion satsaus kasvoi yli kaksinkertaiseksi. Tämä tehdään paitsi sinänsä ihan hanskaten sitä ilmasto- ja ympäristötodellisuutta, minkä kanssa maailma on kasvokkain, mutta osin myös itsekkäistä syistä sen takia, että me näemme, että energia- ja ympäristöteknologiassa on suuria mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle. Näistä syistä Suomi satsaa näihin ja menestyy hyvin. Suomessa on useita sellaisia ympäristö- ja energiateknologiayrityksiä, joittenka markkinaosuus on enemmän kun 5 prosenttia, jopa sellaisia, joiden osuus on enemmän kuin 10 prosenttia koko maailman kyseisen alan markkinasta.

Herra puhemies! Ed. Pekkariselle voisi todeta, että koska ruvetaan suurituloisilta ottamaan, ainahan ne tahtoo mennä yleisesti sinne pienituloisille.

Arvoisa puhemies! Hallitus pyrki metsäveron alennuksilla saamaan puukaupan käyntiin ja tehostamaan tavallaan puujalostusteollisuuden mahdollisuuksia. Nyt kuitenkin puukauppa on täysin pysähdyksissä. Johtuuko se sitten siitä, että tämä tehosi niin voimakkaasti tämä veronalennus vai onko syynä sitten jalostetun tavaran menekkivaikeudet? Mutta arvoisa puhemies, olisin kysynyt valtiovarainministeriltä, että:

Onko hallituksella nyt jotakin verotus- tai muita keinoja, että puukauppa saataisiin edes jollakin tavoin käyntiin? Se nyt on tuolla maakunnissa jotakuinkin täysin pysähdyksissä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Enpä usko, että verokeinoilla sitä enää liikkeelle saa. Kyllä kysyntä taitaa olla enempi kysynnästä, kysynnän puutteesta. Kyllä verotuksella on tehty se, mikä tehtävissä on ollut, ja jos nämä porkkanat ei pure, niin sitten ei pure kyllä mitkään porkkanat. Kysynnän alenemisen syyt jokainen tietysti tietää, eli vienti ei vedä näillä tuotteilla ja ilmeisesti metsänomistajat ja teollisuus eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen hinnasta edes huokeamman verotuksen aikana, jotta valitettavasti tässä ei taida voida mitään tehdä.

Herra puhemies! Hallitus monenkin ministerin suulla ystävällisesti kertoi, että olette huolissanne siitä, että tulevat sukupolvet eivät joudu maksamaan vanhempien ihmisten eläkkeitä. Mutta kauhea ristiriita on siinä, että kuitenkin kieltäydytte ottamasta rahaa vastaan. Nyt esimerkiksi tämä päätös siitä, että yrityksiltä poistetaan kansaneläkemaksu, siitähän tulee miljardin euron miinus vuosittain. Nekin rahat olisivat varmaan ihan hyväksi niissä eläkkeissä. Ja samalla tavalla silloin, kun pääministeri Vanhanen esitteli teidän kaikkien, keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja Rkp:n, yhteisen päätöksen nostaa alin eläkeikäraja 63:sta 65:een, niin hän perusteli sitä sillä, että joko eläkeikä ylös tai sitten tulee leikkauksia tai veronkorotuksia.

No, olemme kuulleet, että leikkaukset siirretään seuraavalle hallitukselle ja he saavat sitten tehdä ne päätökset, näin ministeri Katainen tässä todisteli. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Milloin otatte käyttöön rikkaiden varallisuusveron? Milloin otatte käyttöön progressiivisen pääomaveron, jotta vain pienituloiset ja köyhät eivät maksa kaikkea?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä en ole nyt varma, tarkoittiko edustaja, että menoleikkauksia pitäisi ruveta jo nyt tekemään. Minä en sitä kyllä kannata. Toivon mukaan niitä ei tarvitse tehdä koskaan, mutta pahalta näyttää tällä hetkellä. (Ed. Jaakonsaari: Kunnat tekevät niitä jo!)

Tässä kelamaksun poistossa kysymys oli siitä, että halusimme alentaa työn verotusta eli pystymme helpottamaan työllistämistä. Tätä samaa keinoa, ei välttämättä nyt aina kelamaksua, mutta muuta työllistämiseen liittyvää välillistä veroa on käytetty hyvin monessa Euroopan maassa tällä hetkellä ihan nyt tämän taloustilanteenkin johdosta. Toinen ehkä suurempi peruste tietysti koko tälle ajatukselle on se, että työmarkkinaosapuolet pääsivät sopuun, aivan oikein, että työeläkemaksuja nostetaan, jotta tulevat eläkkeet voidaan turvata ja jotta kunnille jäisi enempi verotuloja ja valtiolle jäisi enempi verotuloja tulevina vuosina, kun rahastointiastetta parannetaan ja maksua nopeutetaan. Tämä oli se idea.

Nämä muut esitykset erilaisten verojen luomiseksi, niin kuin totesin, niin meillä on pääsääntöisesti tarkoitus etsiä ympäristöverotuksen puolelta veronkorotuskohteita. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Se on ehkä oikeudenmukaisempaa elikkä työstä ympäristöpuolelle.

Puhemies! Yhden ikävän johtopäätöksen joudun tekemään valtiovarainministerin eilisestä ja tämän päivän puheenvuorosta, ja se on se, että yhtäällä hallitus väistää velvoitteitaan pakenemalla pitkän aikavälin eläkepolitiikkaan ja toisaalla te toistatte kevyen sarjan väitteitä, mantroja, ostovoimasta jne. väistäen samalla sen ison tosiasian, että maan talous on ajelehtimassa ilman kunnon johtoa, ilman selkeää kestävää linjaa kohti massiivista velkakriisiä, ja sellaista kriisiä ylipäänsä, jonka rinnalla tämän päivän keskustelut ja eiliset keskustelut ovat todella kevyen sarjan juttuja. Ne ovat hyttysen surinaa, tuollaista kevyttä kenttähuumoria. Olen varma, että tästä ei selvitä ilman, että jo tämän vuoden budjettiin puututaan. Te haluatte väistää sen. Mutta totuus on, että te joudutte (Puhemies: Minuutti on mennyt!) sen avaamaan, jos otatte sen vastuun, joka hallitukselle kuuluu. Mitä te aiotte tehdä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei työurien pidentäminen ole pieni asia. Se ei todella ole. Ainakin mitä olen ymmärtänyt, ja kaikki olivat ainakin eilen täällä vielä sitä mieltä, että ne ovat välttämättömiä. Meidän tarkoituksena on nimenomaan kiristää sitä aikataulua, (Ed. Gustafsson: Vuoden päästä nähdään vai meneekö 20 vuotta?) mitä aiemmin on sovittu siitä, että ihmiset tekisivät pidempiä työuria. Kolme vuotta tarkoittaa julkisen talouden tasapainossa 9 miljardia euroa. Ei se ole pieni asia. Samoiten tällä hetkellä tietysti meidän täytyy olla suu säkkiä myöten menolisäysten kanssa ja uusien verokorotusten kanssa. Jos sitten tarkoitus on se, että todella avataan budjetti (Ed. Jaakonsaari: Te olette aika isoja lupauksia tehneet!) ja tehdään leikkauksia, se on yksi vaihtoehto. Mutta me pyrimme siihen, ettei tällä hetkellä tarvitsisi tehdä, koska täällä vielä joku hetki sitten haluttiin aivan uskomattoman suuria elvytyspaketteja. Siitähän tässä nyt on kysymys. Minä jaan teidän huolenne tästä velkakehityksestä, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) siitä tässä on haluttu keskustellakin, koska mitä enempi meillä on pysyviä menolisäyksiä, sitä suurempi se velka on.

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, pyyhkikää lasinne, jos näyttää sumuiselta. On ollut jo pitkään tiedossa, mitä tuleman pitää. Olen sen moneen kertaan kertonut. Katsokaa nyt ihmeessä niitä lukuja, mitä luottoekspansio on pitänyt sisällään, ja tehkää Suomelle omavaraissuunnitelma ja sen pohjalta rakentakaa pakettia, millä tavalla tästä voidaan eteenpäin mennä. Rankkoja leikkauksia pitää tehdä ja heti.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Siitä huolimatta, että tiedämme, että finanssimarkkina on täysin sekaisin ja epäluottamuksen vallassa, ja sitä kautta julkiset taloudet ovat erittäin huonossa kunnossa, niin emme me tiedä, kuinka syvälle tässä mennään emmekä me tiedä, kuinka pitkään tämä tulee jatkumaan. Esimerkiksi eilen, kun totesin sen, mistä olen aikaisemminkin puhunut, että velkaantuminen voi olla, se voi olla jotain 40—60 miljardin välillä, niin tämähän on valtavan suuri haarukka, josta vain kertoo se, että jos talouskasvu ei olekaan yhden skenaarion mukaista eli -4,5, vaan se on jotakin enempi tai jos kasvua ei alakaan ensi vuoden puolessavälissä vaan vasta seuraavan vuoden puolivälissä, tämä kaikki vaikuttaa tähän.

Oikeastaan se, millä tähän voidaan kaikkein parhaiten vaikuttaa — tämä ei ole mikään kotimainen ratkaisu nyt mutta globaalisti, koska tämä on globaali ongelma — on se, että Euroopassa käydään läpi joka ikinen iso pankki, mennään sisään, katsotaan taseet, mikä niitten pankkien terveystila on, paljonko siellä on roskaa, mikä niitten stressikunto on aidosti. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Ja sitten valtiot katsovat, mitä niille pankeille tehdään. Koska ilman tätä meidän finanssimarkkinamme ei toivu eikä julkinen talous pääse kasvuun.

Herra puhemies! Palaisin tähän metsäveroteemaan. Ministeri sanoi, että metsäverotukselle ei voida tehdä mitään ja sitä kautta suomalaiselle puuhuollolle. Minun mielestäni voidaan ja pitäisi tehdä, ja kysynkin nyt kuitenkin vielä valtiovarainministeriltä: Eikö meidän vakavasti pitäisi ryhtyä miettimään, kun kaupunkilaisomistukseen ovat metsät siirtyneet, metsäverojärjestelmämme uudistamista niin, että palattaisiin tähän periaatteessa pinta-alaperusteiseen veroon, joka kaupunkilaisille kuitenkin vuosittain lähetettäisiin ja se saattaisi aktivoida heidän haluaan myydä. Nythän metsänomistus kaupunkilaiselle osasta tapauksia on pörssiosakkeisiin rinnastettava omistamisen muoto ja keinottelun tai kaupankäynnin muoto. Sen takia minä toivoisin, että tähän tärkeään suomalaiseen kysymykseen hallitus kuitenkin etsisi vastauksen ja että metsäverotuksella mielestäni voidaan tehdä ja pitää tehdä ... (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ja toivoisin, että tässä ministeri voisi vastata tähän kysymykseen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Meillä on uudistettu metsävähennysjärjestelmä, jonka tarkoituksena on päästä siihen, että tätä pirstoutunutta metsäomistusta saataisiin koottua suurempiin kokonaisuuksiin. Eli yleensä on niin, että jos omistaa vähän enempi metsää, niin on intressi myös sitä hoitaa, tehdä harvennuksia ja hakata aina välillä.

Mutta tämänhetkiseen puukaupan ongelmaan en usko, että kovin hyvin verotuksella voidaan pureutua, koska ei ole kysyntää, ei ole ostajia sille puulle.

Mutta tämä, mitä ed. Ahde esitti, tämä on pitkän aikavälin toimenpide, jos sitä haluttaisiin käyttää. Mutta me olemme halunneet lähteä siitä, että metsätilat olisivat suurempia, koska sillä on aina vaikutus myös puukaupan käymiseen, siihen kiinnostukseen, mitä metsäomaisuuteen kohdistuu, ja yleensä se näkyy myös tarjonnan lisääntymisenä.

Arvoisa herra puhemies! Palaan ed. Kimmo Kiljusen kysymyksen toiseen osaan tästä harmaasta taloudesta.

Yhdysvallat ahdisteli onnistuneesti Sveitsin, muistaakseni, suurinta pankkia ja sieltä onnistui paljastamaan satoja suuren luokan veronkiertäjiä. Saksa käytti vähän toisenlaisia keinoja ja onnistui Luxemburgin pankeista paljastamaan suuren luokan saksalaisia veronkiertäjiä.

Mitä Suomen hallitus on Euroopan unionin piirissä tai muutoin tekemässä, jotta unionin piirissä kaiken kaikkiaan voitaisiin vahvistaa ja tehostaa toimintaa tällaista näiden eräänlaisten veroparatiisien pankkijärjestelmien kautta tapahtuvaa veronkiertoa vastaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Meillä on paraikaa Ecofinin eli valtiovarainministereitten Eurooppa-neuvoston asialistalla kysymys, jossa EU, siis komissio, neuvottelee muutamien tällaisten veroparatiisien kanssa yhteisestä sopimuksesta, jossa kysymyksessä on nimenomaan pankkisalaisuuden höllentäminen ja se, että eri EU-maat saisivat enempi tietoa näitten maitten pankkien asiakkaista eli nimenomaan, että voisimme tsekata paremmin ja nopeammin veronkiertäjiä.

Tässä Yhdysvallat on onnistunut aika hyvin. Veikkaan, että EU:kin onnistuu, koska näillä veroparatiiseilla ei ole mitään erityistä syytä sinänsä kohdella Eurooppaa jollakin toisella tavalla kuin Yhdysvaltoja. Meidän vaan pitää panna painetta sinne. Tämä on erittäin tärkeä homma, koska tämmöinen huono taloudellinen aika valitettavasti johtaa myös siihen, että erilainen vilunkipeli lisääntyy.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin eduskunnassa on käsiteltävissä, lähinnä mitä liittyy Suomen ulkomaankauppaan EU:n ulkopuolelle, erittäin tärkeä lakiuudistus koskien kaksoislaskutusta, tulliselvitysrikosta, ja toivon, että tämä hallituksen esitys tulee auttamaan osittain tässä harmaan talouden kansainvälisessä torjunnassa. Sillä rikollisuudella on kytköksiä myös veroparatiiseihin. Olen lakivaliokunnan kanssa puhunut, että lakivaliokunta tekisi tutkimusmatkan rajalle ja tämän alueen toimintaan muutenkin.

Mutta tärkeämpi tähän kysymykseen liittyvä asia oikeusministeriön osalta EU-tasolla on, että tässä taloudellisessa kriisissä me olemme jo kertaalleen käyneet keskustelun eurooppalaisen syyttäjäviraston toiminnan aktiviteettien nostamisesta Eurojustin osalta ja yhteisten tutkintaryhmien käyttämisestä myös talousrikollisuuteen, veroparatiisirikollisuuteen, koska usein tämän kaltainen ed. Zyskowiczin mainitsema rikollisuus on myös rajat ylittävää rikollisuutta ja silloin sitä vastaan pitää taistella myös sitten yhteisin syyttäjätoimin, ja tästä oikeusministerit ovat tiivistäneet yhteistyötä.

Arvoisa puhemies! Veropohjan tiivistämisen ja harmaan talouden tematiikkaa jatkaakseni hallituksen puolivälinriihen kannanotossa on todettu, että rakennusteollisuuden osalta selvitetään käännetty arvonlisäverojärjestelmä. Tämä on käytössä muutamissa Euroopan maissa, Itävallassa ja Ruotsissa, joten käyttökokemustakin löytyy.

Missä aikataulussa selvitys tehdään, ja missä vaiheessa meillä mahdollisesti on tämä järjestelmä käytössä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Tämän kevään aikana mahdollisimman pian toivon mukaan. Ruotsista ei ole vielä itse asiassa saatu kokemuksia. Niitä on yritetty sieltä hakea, mutta heillä itselläkään ei oikeastaan vielä ole. Hyvin mielelläni ne kuulisin. Mutta meillä voidaan tehdä sitä selvitystyötä, ehkä jopa valmistelutyötä tässä rinnalla, ja katsoa, että jos sieltä nyt sitten saadaan jotain uutta tietoa, niin sen mukaan sitten lakiesitystäkin korjaillaan.

Arvoisa herra puhemies! On pakko sanoa välillä, että kun kuuntelee ministeri Kataisen puheita, niin alkaa oikeasti pelottaa. Talouspolitiikka ei ole nyt kyllä hallinnassa, ei veropolitiikan osalta, ei työllisyyspolitiikan osalta, ei oikein mikään lohko nyt toimi. Teidän puheenne ovat täysin ristiriitaisia. Teidän tavoitteenne ovat täysin ristiriitaisia. Te puhutte, että te annatte verohelpotuksia siitä syystä, että ostovoima maassa säilyy. Tilastot näyttävät, että säästämisaste nousee, leipäjonot pitenevät. Se on se lopputulos tällä teidän linjallanne, kun te olette valinneet verojen kiristämisen linjan kaikista pienituloisimmalle kansanosalle. Kunnallisverot ovat nousseet, tulevat tänä vuonna nousemaan, palvelumaksut tulevat nousemaan, kiinteistöverot tulevat nousemaan teidän päätöksienne seurauksena, ja te sanotte, että te ette tule kiristämään verotusta. Te olette kiristäneet ja te tulette kiristämään sitä lisää, ikävä kyllä. Nyt te uhkailette leikkauksilla sitten seuraavaksi. Te puhutte 40—60 miljardin haarukasta. (Puhemies: Minuutti on mennyt!)

Milloin te, arvoisa ministeri Katainen, teette kokonaisvaltaisen strategisen suunnitelman, miten tästä ongelmasta tullaan ulos?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! No, sitä tehdään siis koko ajan. Tehdään nyt yksi asia selväksi, kun täällä ed. Martti Korhonen totesi, että hallitus kiristää veroja. Tästähän tässä just on riidelty, kun hallitus ei kiristä veroja, vaan hallitus jättää ihmisille enempi heidän omaa rahaansa ostovoimaan. Te olette sitä mieltä, että heiltä pitäisi ottaa enemmän. Tästähän tässä on kysymys ollut, eli ettei nyt vaan kellekään jäänyt epäselväksi se, että te olette sitä mieltä, että ihmisiltä otetaan enempi. (Ed. Gustafsson: Ihmiset tietävät, mitä kunnissa tapahtuu!)

Mitä sitten tulee kuntiin, niin veronkevennykset on aina kompensoitu tämän hallituksen aikana kunnille täysimääräisesti valtionosuuksien korotuksella. Tämä on ollut se linja. Nyt jos tänä vuonna kunnat nostavat verotustaan, niin on hyvä kysymys, pitäisikö valtion alentaa verotusta, jotta ostovoima kasvaisi, vai ei. Tästä ei ole mitään erityisiä päätöksiä, mutta jos kerta kunnat nostavat siitä huolimatta, että valtio on kompensoinut omassa verotuksessaan tehdyt alennukset kunnille, niin annetaanko palkansaajien ja eläkkeensaajien verotuksen kiristyä vai (Puhemies: Minuutti on mennyt!) kompensoidaanko tämä. Tämä on hyvä kysymys.

Arvoisa puhemies! Ensin totean, metsä- ja puukauppaan pätee samat pelisäännöt kuin kaikkeen muuhunkin kauppaan, tarvitaan ostaja, tarvitaan myyjä, ja tällä hetkellä ei ole olemassa kuin pelkästään myyjiä. Yleensä veropolitiikan pitää olla pitkäjänteistä, niin myöskin metsien verotuksessa, ja erilaisten tutkimusten mukaan, joita on tehty hyvin paljon nimenomaan maatalousväestä, viljelijät ovat aktiivisimpia myyjiä, kun taas kaupunkilaiset ovat maltillisempia ja haluavat parempia hintoja. Yleensä verotuloihin vaikuttaa se, että on työtä ja toimeliaisuutta. Ja jotta meillä olisi työtä ja toimeliaisuutta, kysynkin ministeri Pekkariselta:

Onko teillä aikomuksia tuoda kehysriiheen sellaisia toimia, joilla Suomessa työtä ja toimeliaisuutta jatkossakin voidaan pitää yllä? (Hälinää — Ed. Jaakonsaaren välihuuto)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä jatkan heti, kun ed. Jaakonsaari rauhoittuu tuossa etupenkissä.

Arvoisa puhemies! Kyllä tietysti hallituksen työhön ja toimeentuloon liittyvät hankkeet ovat koko hallituksen yhteisiä hankkeita ja talouspolitiikan monilla eri toimenpiteillä voidaan varmistaa ja yritetään varmistaa sitä, että kaikkien niiden suomalaisten yritysten, jotka pohjimmiltaan ovat kilpailukykyisiä, niin monen kuin suinkin niistä, pyörät voisivat pyöriä myöskin tämän äkillisen laman aikaan, tai toivottavasti lyhyeksi jäävän laman aikaan. Tästä syystä me olemme nyt jo ryhtyneet toimenpiteisiin vaikkapa suhdannelainojen käyttöön ottamiseksi. Niitä ehkä vähän vielä laajennetaankin, mikäli tarve siihen näyttää olevan perusteltu. Oma kysymyksensä on se kieltämättä, ja siitä toivon mukaan täällä kehysriihessä keskustellaan, onko joillakin toimialoilla niin suuria tilauksien pudotuksia, että niitten kokonaisten toimialojen pystyssä pitämiseen (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tarvittaisiin joidenkin hankintojen aikaistamisia, sellaisten hankintojen, jotka ovat 2—6 vuoden päässä, voitaisiinko niitä nyt aikaistaa tähän päivään ja sitä kautta varmistaa, että koko toimiala ei Suomesta häviäisi.

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kun on seurannut, niin nyt joutuu vain toteamaan, että valtiovarainministeri suhtautuu kovin kepeästi veronkevennyksiin ja niiden vaikutuksiin kokonaisbudjettitalouteen. Toisaalta te peräänkuulutatte näitä rakenteellisia uudistuksia, joita nyt juuri kaivataan, ja kun puhutaan sitten veropohjan laajennuksesta, te viittaatte ainoastaan ympäristöveroihin. Tässä keskustelussa nostettiin esille muun muassa pääomaverotuksessa olevat mahdollisuudet uudistua. Esimerkiksi arvopaperikauppaa viitattiin tähän pörssiveroon, ja te kiersitte tämän kysymyksen sillä tavalla, että tämä täytyy ratkaista kansainvälisesti.

Onko tästä oletettavissa nyt se, että te olette aktiivinen, kun Euroopan unionissa tästä asiasta keskustellaan eli pörssikaupan verotuksesta? Saksan hallitus on tässä jo aloitteellinen. Onko Suomen hallitus nyt aloitteellinen tässä kysymyksessä, että nimenomaan arvopaperikauppaan myöskin saadaan varainsiirtovero?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kyllä se niin on, mitä tuossa ministeri Pekkarinenkin äsken omassa puheenvuorossaan totesi, että jos Suomi yksipuolisesti tämmöisen ratkaisun tekisi, niin se olisi kyllä erittäin huono asia Suomelle. Meidän pitää olla kansallisesti itsekäs tässä asiassa. Jos on kysymys kansainvälisestä sopimuksesta, se saattaa muuttaa tilannetta, mutta enpä uskalla ottaa tältä seisomalta kantaa siihen, onko se siitä huolimatta Suomen etu. (Ed. Gustafsson: Ette ole aktiivinen!) Eli täysin riippuu siitä, minkälainen kansainvälinen sopimus tai järjestelmä otettaisiin käyttöön, mutta en uskalla luvata tältä seisomalta, että se olisi Suomen talouden kannalta edullista.