Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Hienoa tulla puhumaan tässä vaiheessa ensimmäisenä, kun eilen 23:een saakka täällä odottelin puheenvuoroani. On huomattavan paljon juhlallisempaa tällä hetkellä päästä kertomaan, mitä tästä hallitusohjelmasta ajattelee.

Ensinnäkin onnea uudelle hallitukselle! On hienoa, että saimme viimein hallitusohjelman. Hyvin moni suomalainen on tästä kiitollinen, että eduskunnasta löytyi vastuunkantajia viimein.

Kokoomuslaisena kansanedustajana olen erittäin tyytyväinen siihen, että talouden vakauttamisesta kannetaan nyt aidosti vastuuta. Julkisen talouden uskottavuus ja kestävyys turvataan meno- ja verosopeutuksella sekä rakenteellisin uudistuksin. Tällä kaudella joudumme tekemään kipeitäkin päätöksiä, mutta ne kaikki tehdään Suomen hyväksi ja sen vuoksi, että velkaantuminen saadaan taittumaan. Erityisen tärkeä, nyt kun elämme taloudellisesti epävakaita aikoja, on kokoomuksen vaatima talousankkurikirjaus. Jos velkaantuminen ei käänny laskuun tai korkein mahdollinen luottoluokitusasteemme on vaarassa heikentyä, otetaan käyttöön uusia sopeuttamistoimia. Me kaikki tiedämme, että hyvinvointi nojaa vahvaan talouteen, käytämmehän jatkossakin rahojamme mieluummin palveluihin kuin korkojen maksuun.

Haastavasta taloustilanteesta huolimatta kokoomuksen johtama hallitus tekee erinomaisia panostuksia hyvinvointiin. On tärkeää, että voimme panostaa köyhyyden, syrjäytymisen ja terveyserojen kasvun torjuntaan. Hallitus jatkaakin määrätietoisesti edeltäjänsä tyyliin parantamalla perusturvaa. Kaikkein pienituloisimpien asemaa kohennetaan, tuloeroja kavennetaan alentamalla kaikkein pienituloisimpien verotusta, ja tällä tavoin myös työnteon kannustavuus paranee ja työn vastaanottaminen on houkuttelevampaa. Muun muassa yleistä asumistukea korotetaan ja toimeentulotuen korotusta kohdennetaan erityisesti yksinhuoltajaperheille.

Kokoomukselle on kuitenkin myös tärkeää, että palveluita kehitetään. Kaikkia hyvinvointiin suunnattuja rahoja ei ollut järkevää suunnata vain etuuksien parantamiseen. Ministeri Risikon jo viime kaudella alulle panema vanhuspalvelulaki on välttämätön. Se takaa hoivan ikäihmisille asuinpaikasta riippumatta. Myös muita palveluja, kuten kouluterveyshuoltoa ja neuvoloita, voidaan tällä kaudella kehittää.

Täällä on eilen kovasti keskusteltu kuntapalveluista. Paine julkisen talouden kestävyysvajeesta kohdistuu toki myös kuntiin. Menojen kasvuvauhti kunnissa ei ole kestävällä pohjalla, ja vielä kun samaan aikaan hoiva- ja terveyspalveluihin kohdistuu lisäpaineita väestön ikääntyessä, on välttämätöntä tehdä jotakin. Kuitenkin kunnille siirtyviä valtionosuuksia ja verotulontasauksia tulee tarkastella kokonaisuutena tälläkin kaudella. Muutoksia tulee. Osa kunnista hyötyy, osa häviää. Vain valtionosuuksiin kohdistuvien leikkauksien arvostelu ei todellakaan kerro totuutta kuntatalouden tulevasta rahoituksesta.

Erityisesti keskusta on täällä kritisoinut hallitusohjelmaan kirjattua kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Täällä on peloteltu ja maalailtu mustaakin mustempia tulevaisuudenkuvia siitä, että terveyskeskukset tyhjenevät. Kuitenkin jokainen meistä täällä tietää, että rakenteiden uudistaminen on aivan välttämätöntä, jotta voimme turvata palvelut jatkossakin eri puolilla Suomea. Vain uudistamalla turvaamme palvelut.

Kokoomus haluaa siis uudistuksen myötä turvata vahvat, laadukkaat palvelut. Haluamme jatkaa keskustalaisten hallitusten tekemää hyvää pohjatyötä. Tätä työtä onkin nyt jatkettava palvelukylki edellä enemmän kuin aiemmin. Jo viime kaudella asiantuntijat, kun kävimme Paras-selontekoa läpi valiokunnissa, arvioivat Paras-selonteon tuloksia niin, että liian vähän oli keskitytty palvelujen kehittämiseen. Rakenteita kyllä oli jo tuolloin uudistettu. Nyt onkin todella jatkettava palvelukylki edellä, purettava hallintoa ja panostettava ihmisiä lähellä oleviin palveluihin: terveyskeskuksiin, hoivapalveluihin, päiväkoteihin.

Täällä on hyvin paljon vähemmän puhuttu hallitusohjelmaan sisältyvästä sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen kannalta merkittävästä kirjauksesta. Hallitus on sitoutunut uudistamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteen. Tällä kaudella tullaan säätämään odotettu laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta, kehittämisestä ja valvonnasta. Tämä tullaan tekemään osana kuntarakenneuudistusta. Myös perusterveydenhuoltoa vahvistetaan, ja viime kaudella hyvin alkanut Toimiva terveyskeskus -ohjelma jatkuu. Hallituksen tavoitteena on, että perusterveydenhuolto ja terveyskeskukset vahvistuvat, eivät suinkaan heikkene, niin kuin oppositio on täällä yrittänyt väittää.

Hallitusta on täällä kutsuttu myös Etelä-Suomen hallitukseksi ja keskittämispolitiikkaa harrastavaksi. (Puhemies: 5 minuuttia!) Hallitusohjelma ei tähän viittaa, ja asia on aivan päinvastoin. Täällä on muutamia ja itse asiassa erittäin monia hyviä kirjauksia — ja hallitus haluaa jatkossakin kehittää koko Suomea — muun muassa siitä, että jokaisessa maakunnassa on jatkossa korkeakoulu, yliopistokeskuksia kehitetään ja monia monia muita. Näihin kannattaa tutustua.

Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Monet ovat jo tämän keskustelun aikana todenneet, että Suomessa tehdään historiaa. Samaan aikaan, kun muualla maailmalla kiristetään sosiaalibudjetteja, Suomessa tehdään historiallinen satsaus perusturvan parantamiseen. Yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta lisätään myös veropolitiikan ja työllisyyspolitiikan kautta. Veroja kerätään tulevalla kaudella paremmin ihmisten maksukyvyn mukaan. Suuria pääoma- ja perintötuloja saavien verot nousevat, ja pienituloisempien verotusta helpotetaan kunnallisveron perusvähennystä nostamalla. Vaaleissa äänestäjät äänestivät oikeudenmukaisemman Suomen puolesta, ja nyt käsittelyssä oleva hallitusohjelma reivaakin Suomea selvästi tälle oikeudenmukaisemmalle tielle.

Kuntien valtionosuuksia leikataan 630 miljoonalla eurolla. Tämän ovat kaikki opposition edustajat muistaneet tässä salissa mainita. Mutta vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, miten tuo leikkaus kompensoidaan niin, että käytännössä kunnat saavat seuraavien kahden vuoden aikana saman valtionosuuden kuin tänä vuonna. Tämä tapahtuu niin, että kunnat saavat sekä indeksitarkistukset että kustannustason tarkistukset täysimääräisenä ja yhteisöveron korotuksesta puolet jää edelleen kuntien hyväksi. Nyt oppositiossa harjoitteleva keskusta olisi tämän summan, eli tuon noin 600 miljoonaa euroa, ollut valmis ottamaan tämän kauden alussa pois kunnilta. Summa summarum: sillä, että vedotaan valtionapujen vähenemiseen, ei tule kuntien palveluja leikata. Tämä täytyy muistaa.

Kuten ryhmämme puheenjohtaja Jouni Backman omassa puheessaan totesi, hallituksen kaikki toimet tähtäävät siihen, että Suomen talous saadaan kasvuun ja työttömyys painettua 5 prosenttiin vaalikauden aikana. Tällä on nimenomaan se merkitys, että kuntienkin tulot kasvavat ja kuntien talous saadaan terveemmälle pohjalle. Kuntaliitto on laskenut kuntien peruspalvelujen valtionosuudet vuodelle 2012, ja niistä käy ilmi, että esimerkiksi Pohjois-Karjalan kunnista lähes kaikki saavat ensi vuonna enemmän valtionosuutta peruspalveluista aiheutuneiden kulujen kattamiseen kuin tänä vuonna.

Myös alueiden tasapuolinen kehittyminen on mukana hallitusohjelmassa. Tältä kannalta keskeinen asia on se, että hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan elyjen ja avien toimintaa kehitetään niiden nykyisen määrän ja rakenteen pohjalta. Alueen elinkeinojen kehittäminen ja uusien työpaikkojen luominen edellyttääkin, että myös tässä työssä mukana olevat viranomaiset ovat alueella, tuntevat yritykset ja tuntevat muut alueen toimijat.

Hallitusohjelmassa on kirjaus erillisestä Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelmasta. Tämä on tärkeää, jotta koko maata voidaan kehittää tasapuolisesti. Tämän vuoden aikana käydään sisältökeskustelut EU:n vuoden 2013 jälkeen toteutettavasta koheesiopolitiikasta. Tässä Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien alueina on turvattava ja tätä kautta varmistettava yhteisön rahoitus näille alueille myös tulevaisuudessa. Itä- ja Pohjois-Suomen osalta hallitusohjelman kirjaukset, muun muassa se, että Suomi nostetaan johtavaksi luonnonvarojen ja -materiaalin kestävän taloudellisen sekä innovatiivisen hyödyntämisen osaamisen maaksi, luovat myös mahdollisuudet kehittää alueiden omiin vahvuuksiin perustuvia elinkeinoja.

Luonnon rikkauksien käytön on perustuttava ympäristön kannalta kestävälle pohjalle. Omien rikkauksien hyödyntämisen ohella voimme olla suunnannäyttäjiä muun muassa ympäristöystävällisessä kaivostoiminnassa ja tämän kautta luoda myös kysyntää maailmalla tällaiselle teknologialle. Hyvä kirjaus ympäristöpolitiikan puolella tähän liittyen on, että vaikutetaan aktiivisesti EU:n materiaalitehokkuuspolitiikan muotoiluun ja laaditaan kansallinen ohjelma materiaalitehokkuudelle ja luonnonvarojen kestävälle käytölle sekä selvitetään mahdollisuuksia niiden mittaamisen ja arvioinnin kehittämiselle. Tällaisilla menetelmillä on kysyntää sekä Euroopan unionissa että maailmalla.

Itä-Suomen elinkeinojen kehittämisen osalta hallitusohjelman kirjaus, että käynnistetään uusi metsäalan strateginen ohjelma, on tervetullut. Puu on merkittävä luonnonvara, jonka käyttöä tulee monipuolistaa ja jalostusarvoa nostaa, jotta uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja saadaan kehitettyä erityisesti niille alueille, jotka ovat kärsineet puunjalostusteollisuuden rajusta rakennemuutoksesta. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Arvoisa puhemies! Hallitus sitoutuu ohjelmassaan haasteelliseen ilmastopolitiikkaan. Tä-mä on hyvä linjaus, ja tällä linjauksella voimme olla mukana edistyksellisimpien EU-jäsenmaiden kanssa luomassa EU:lle globaalia politiikkaa, jolla maapallon lämpeneminen saadaan pidettyä tasolla, joka ei uhkaa tulevaisuuttamme.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin edustaja Toivakan puheenvuoroa, ajattelin, että kysymyksessä oli vanha, edellisen hallituksen ohjelmasta käyty puhe, mutta sitten kun kuulin edustaja Myllerin puheenvuoron, jouduin ajattelemaan, että jotain järkyttävää tässä on, kun kahden maakunnan edustajat käyttävät tämän sisältöisen puheenvuoron.

Miksi näin? Koska nyt meillä on käsittelyssä hallitusohjelma, joka historiallisen raa’alla tavalla keskittää Suomea, tyhjentää Suomea ja ajaa laajat maaseutualueet täysin ahdinkoon. Tämä on tosiasia. Pohjois- ja Itä-Suomeen tarjotaan ohjelma ilman rahaa, siis paperiohjelma ilman rahaa ja sitoumusta. Ja paljon kuvaa myös tätä hallituksen asennetta se, että laajan Itä- ja Pohjois-Suomen alueelta valtioneuvostoon kelpuutettiin vain yksi ministeri, yksi 19:stä. Se on se painoarvo, mikä nykyhallituksella on Pohjois- ja Itä-Suomen kehittämiseen.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen puheissa jatkuu tämä vastuun retoriikka. Tulkoon nyt sanottavaksi, että me emme halua vastuuta teidän tekemästänne virheellisestä EU-politiikasta, emme tänään emmekä huomenna. Se on laki ja profeetat, näin se tulee menemään. Tulette nyt näkemään syksyn mittaan, millaiseen katastrofiin teidän politiikkanne yhtenä euromaana on Suomea viemässä.

Arvoisa puhemies! Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden panostukset ovat oikein. Perussuomalaiset uskaltavat antaa tunnustuksen siltä osin kuin niitä tulee, mutta kyllä esimerkiksi te, vasemmistoliitto, pitkin pituuttanne olette koko porvareiden purkkiorjana. Siinä on se hinta, minkä te maksatte siitä muutamasta lesken rovosta ja köyhän almusta, mikä on sinänsä aivan oikein.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Soini arvostelee kokoomuksen Eurooppa-politiikkaa, mutta kuitenkin on niin, että jos Suomi ei olisi kantanut omaa vastuutaan ja ollut mukana siinä työssä, mitä euromaat yhdessä IMF:n ja joidenkin yksittäisten maiden kanssa ovat olleet tekemässä, niin me saattaisimme olla tilanteessa, että uusi taantuma olisi jo tullut Eurooppaan ja Suomeen. Meillä saattaisi olla erittäin suuri ja vaikea työttömyys edessä, ja me olisimme samalla tilanteessa, jossa meillä ei olisi enää varaa tehdä panostuksia elvyttämällä ja sitä kautta helpottaa suomalaisten yritysten pärjäämistä ja säilyttää suomalaiset työpaikat ja sitä kautta hyvinvointi.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä tämä iso linja liittyy ta-louteen, millä tavalla Suomi pienenä kansanta-loutena sopeutuu näihin maailman myrskyihin. Sitä taustaa vasten peilattuna on ihan historiallista, että siitä huolimatta, että menoja leikataan pakon edessä, ja siitä huolimatta, että maa velkaantuu, me olemme vapaassa pudotuksessa tänä päivänä, näistä kahdesta kovasta reunaehdosta huolimatta, voidaan parantaa joidenkin ihmisryh-mien asemaa. Tämä on tullut esiin monelta suunnalta: oikeudenmukaisuus kehittyy, politiikan suunta muuttuu, ja saadaan hyviä ratkaisuja näissä ankeissa talouden olosuhteissa. Tässä mielessä tämä hallitusohjelma on kyllä kannatettava. Hyvä on, että siellä on näitä välirasteja, missä tarkistellaan tilannetta. Toivotaan, että emme joudu tekemään vielä kipeämpiä ratkaisuja kuin mitä nyt on kirjattu hallitusohjelmaan.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin edustaja Rantakankaalle: Te olitte neljä vuotta hallitusvastuussa, ja kyllä jälki oli tuhoisaa. Se oli pahempaa kuin Raid tekee puutarhassa aluepolitiikan näkökulmasta. Ei minkään näköisiä jälkiä, liikenneyhteydet ajettiin alas, siellä ajettiin kuntataloutta alas, siellä lisääntyi työttömyys, eriarvoisuus kasvoi, leipäjonot kasvavat. Mitä te oikein kuvittelette saaneenne aikaan? Tutustukaa faktoihin ja puhukaa sen jälkeen.

Edustaja Soini, se taas, mikä on oikein ja mikä on väärin — puskista on helppo huudella. Olisitte tulleet ja ottaneet ja kantaneet vastuuta, niin kuin pitäisi tehdä silloin, kun vaaleissa saa kannatusta. Tuo on melkein raukkamaista tuollainen höpöttäminen, että huutelee puskista jälleen kerran ja sanoo, mitä olisi pitänyt tehdä. Niin kuin te itse totesitte: kumminkin sen köyhimmän kansanosan etuisuuksia ajetaan ylös, toisinpäin kuin edellisten hallituksien aikaan. Se on sitä vaikuttamista. Olisitte tulleet vaikuttamaan ettekä lähteneet rintamakarkuriksi ja sieltä huutaneet sitten neuvoja, jotka ovat ihan katteettomia.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aikaisemmin sanoin, että tämä hallitusohjelma kestää korkeintaan vuoden. Se herätti hieman hilpeyttä salissa. Kuitenkin hallitusohjelmasta, josta löytyy siis hyviäkin kohtia ja joka on jopa siedettävä jossain määrin, löytyy teidän itsenne määrittelemänä, että talousarvion mukaan se otetaan auki ja viimeistään kahden vuoden päästä otetaan isompi tarkastelu. Te olette itse kirjoittaneet, että vuoden päästä paketti aukaistaan uudelleen, ja siinä kohtaa veikkaan, että salin vasemmalla puolella hymy hyytyy.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi keskeinen väestöryhmä, joka tulee kärsimään näistä hallituksen arvovalinnoista, ovat lapset, nuoret ja perheet. Te aiotte leikata asuntolainojen korkovähennysoikeutta, te nostatte kulutusveroja ja kuntapalveluihin, muun muassa päiväkoteihin ja terveydenhuoltoon, koskette leikkausten kautta. Nämä kohdistuvat tavallisten suomalaisten perheiden tilanteeseen. Hyvä hallitus, näinkö te teette tulevaisuuspolitiikkaa, näinkö rakennatte luottamusta nuorille ihmisille?

Hallituksen asenteellisuudesta ja aatteellisuudesta kertoo paljon se, että perhe nähdään hallitusohjelmassa ennen kaikkea työn kautta. Työn ja perheen yhteensovittamisen tavoitteet ovat sinänsä hyviä ja kiitettäviä, mutta te ette ole varanneet näihin uudistuksiin rahaa. Teidän tarkoituksenanne on muun muassa pidentää isille merkittyjä vapaita, hyvä niin, ja mahdollistaa lasten hoitaminen kotona nykyistä pidempään vanhempainpäivärahan turvin. Onko tähän varattu resursseja?

Yksi asia, joka jäi erityisesti askarruttamaan, on se, että ihmettelen, mitä hallitusohjelmassa tarkoitetaan kirjauksella, jolla tavoitellaan kotihoidon tukea saavien henkilöiden asteittaista (Puhemies: Aika!) siirtymistä työelämään yhdistämällä varhaiskasvatuspalvelut ja taloudellinen tuki. Oletteko te lyhentämässä kotihoidon tukea (Puhemies: No niin, nyt tuli aika vastaan!) vai leikkaamassa, mitä teette?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarikko sanoi, että nuoret on hylätty. Tässä ohjelmassa on kuitenkin nuorisotakuu. Se tarkoittaa sitä, että kun tällä hetkellä nuorista entistä isompi joukko jää ilman työpaikkaa, ilman opiskelupaikkaa, niin nyt tällä hallitusohjelmalla tämä hallitus pitää huolta siitä, että yhtään nuorta ei jätetä ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Siihen panostetaan kymmeniä miljoonia euroja. Samaan aikaan panostetaan etsivään nuorisotyöhön ja panostetaan oppisopimuskoulutukseen.

Edustaja Saarikko, eikö näillä ole mitään arvoa nuorille, sillä, että nostetaan ne, jotka ovat vaarassa pudota yhteiskunnan ulkopuolelle, että heitä tuetaan ja nostetaan niin, että he pystyvät pitämään itsestään huolta?

Ja edustaja Soini, 18 prosentin, 100 euron, korotus työmarkkinatukeen. Työmarkkinatukea korotettiin ensimmäistä kertaa 10 vuoteen, toimeentulotukea ensimmäistä kertaa 22 vuoteen. Kyllä minusta se on köyhien pilkkaamista sanoa, että ropoja vaan, jos ensimmäistä kertaa 22 vuoteen tulee korotus.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Räsänen näköjään pitkästyy tuonne pöydän taakse, joten esitänpä hänelle seuraavan asian.

Hallitusneuvotteluissa vasemmistoliitto sai ohjelmakirjauksen siitä, ettei Suomi tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista, ja se on hyvä. Mutta mitä tekikään kristillisten Päivi Räsänen, vai eikö tehnyt mitään? Miksi te, ministeri Räsänen, ette vaatinut ohjelmaan samanlaista kirjausta samaa sukupuolta olevien oikeudesta avioliittoon kuin vasemmistoliitto teki Nato-kysymyksessä? Näin olisi poissuljettu lakialoite, jolla taattaisiin samat avioliiton oikeudet ja velvollisuudet myös homo- ja lesbopareille, ja sen mahdollinen läpimeno eduskunnassa. Ministeri Räsänen, epäilyttävästi vaikuttaa siltä, että vaihdoitte kristillisen vakaumuksenne ministeriauton takapenkkiin.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Arhinmäki, teillä ja teidän hallituksellanne on nyt aivan uusi käsitys siitä, mikä on perusturva, kuka on pienituloinen. Olin tässä asiassa vähän yllättynyt siitä, mitä kuulin edustaja Soinin täällä aikaisemmin kertovan. Hän antoi jotenkin tunnustusta siitä, mitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden osalta, jos oikein ymmärsin, tämä hallitus on tehnyt. Nythän kuitenkin käy niin, että pienimpiin eläkkeisiin, niihin asioihin, joiden puolesta ennen kaikkea sosialidemokraatit, kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto tuolla vaalikentillä puhuivat niin, että minäkin liikutuin kerta toisensa jälkeen, te ette tee minkäänlaista muutosta, ei minkäänlaista muutosta. Teidän käsityksenne siitä, kuka on pienituloinen, mikä on perusturvaa — ensimmäisen kerran te määrittelette sen tavalla, joka on jotain vierasta sille ajattelulle, mitä me keskustassa ymmärrämme.

Nyt minä mielellään tarjoaisin edustaja Soinille tilaisuuden tarkistaa kantaansa. Minä kuvittelen, että me tässä asiassa olisimme samalla kannalla. Jos emme ole, tämä on aika historiallinen, ensimmäinen tämmöinen ero. Minä kuvittelen, että jossakin löytyy yhteisymmärrystä.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Korhoselle ja ministeri Arhinmäelle: teillä on ryhmä halki, tehän ette nauti edes omienne sataprosenttista luottamusta. Puhukaa sitten rintamista ja käpykaarteista, kun omat ruodut ovat suorassa.

Hyvät kollegat, kokoomus, epätoivon vimmalla taikinatiinussa ollaan päällään pystyssä siellä euron kriisissä, ja koko ajan vaan sama mantra jatkuu. Miksi se ei vaan lopu eikä mene poikki se teidän avustusmantranne? Ei toimi.

Ja edustaja Pekkarinen, köyhän asialla pitää olla aina. Me olemme aina köyhän asialla, mutta silloin kun saadaan työmarkkinatukeen korotus, se on hyvä asia ja se uskalletaan sanoa. (Mauri Pekkarinen: Onko se riittävä asia?) — Se ei ole ainoa asia eikä riittävä asia, (Mauri Pekkarinen: Hyvä!) mutta siltä osin kuin tehdään hyviä asioita, meillä on kanttia sitä tunnustaa. Emme ole kaiken vastustajia, vaikka olemmekin itsenäisyyden kannattajia.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelin eilen ja tänään keskustan puheenvuoroja, niin totesin, että kyllä heillä vielä on opettelemista tuossa oppositioroolissa. Esimerkiksi edustaja Saarikko täällä moitti sitä, että asuntolainojen korkovähennysoikeutta maltillisesti leikataan. Minä luen suoran sitaatin keskustan vaaliohjelmasta 5.3.2011, jossa lukee näin: "Korko- ja kotitalousvähennys säilytetään, mutta niitä voidaan maltillisesti rajata." No, juuri näinhän hallitus tekee. Edustaja Saarikko, jos teidän vaaliohjelmaanne toteutetaan ja se on hirvittävää lapsiperheille, niin silloin teidän vaaliohjelmanne oli hirvittävä lapsiperheille.

Mitä sitten muuten tulee käytyyn keskusteluun, niin täällä entinen pääministeri Kiviniemi moitti hallitusta siitä, että talouspolitiikka on rakennettu hetteikölle. Kyllä keskustan oma vaihtoehto on rakennettu enemmän hetteikölle. Te moititte veronkorotuksia, te moititte kaikkia säästöjä. Te ette ole esittäneet nyt kahteen päivään ensimmäistäkään kohdetta, mistä te olisitte säästäneet. Sitä tässä edelleen odotellaan.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämän hallitusohjelman tarina toteutuu vasta sen jälkeen, kun nähdään, mikä tulee olemaan talouskasvu, mikä tulee olemaan korkotaso, mikä tulee olemaan inflaatioprosentti. Ainoastaan se dynamiikka, mikä syntyy toivottavasti tästä hallitusohjelmasta, ratkaisee sen, pystytäänkö rahoittamaan niitä palveluita, joita täällä kehutaan, ja pystyykö Suomeen syntymään sitä uutta työtä ja yritteliäisyyttä, jolla tämä talous rakentuu. Valitettavasti suomalainen elinkeinoelämä ei ole hurrannut tai huutanut, että tällä se syntyy. Tulee olemaan suuri haaste, mikä tulee olemaan tämän hallitusohjelman tarina, ja muistutan: tarinan ratkaisee talouskasvu, inflaatio, työllisyys ja se, millä tavalla saamme syntymään kuluttajien luottamuksen.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä tietenkin ruoditaan nyt hallituksen ohjelmaa, ja edustaja Toivakka tuossa totesi, että nyt rakenteista siirrytään palvelu-uudistukseen. Tätä keskustakin haluaisi, että viimein siirryttäisiin palveluiden parantamiseen ja uudistamiseen, mutta ei. Hallitus sysää Suomen palvelutuotannon niin koulutuksen kuin kunnallisten palveluitten osalta uuteen rakennemyllerrykseen. Helsingin, Espoon ja Vantaan rakenteisiin te ette uskalla puuttua. Koko Kehä kolmosen ulkopuolinen Suomi suurimpia kaupunkeja, maakuntakeskuksia ja kuntia myöten joutuu epämääräiseen rakenneuudistukseen.

Kysynkin kunta- ja hallintoministeri Virkkuselta: Mitä teemme esimerkiksi Etelä-Karjalassa? Olemme yhdistäneet kuntien voimin sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen maakunnalliseen piiriin. Imatran kaupunki on siitä vain ulkona. Mitä me teemme tälle rakenteelle? Pitääkö se purkaa? Pitääkö kuntien yhteistyö purkaa palveluiden järkeväksi järjestämiseksi ja rakennella joitain uusia kuntaliitoskuvioita? (Puhemies: Aika!) Mitä tarkoittaa teidän linjauksenne?

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustalle haluan sanoa, että tällä hallitusohjelmalla ei yhdenkään ihmisen tarvitse lähteä kotoaan, ei pienestä kunnasta, vaan hänelle turvataan kuntarakenneuudistuksella se, että hän saa ne elämänsä tärkeät palvelut. Keskustalaisen kuntapolitiikan malliesimerkki on nyt valitettavasti Kainuun kokeilu. Kahdeksan vuotta kansakunta on kannattanut sitä kämmenellä, nyt tämä liitos hajoaa. Ne ovat keskustajohtoisia kuntia Kajaania lukuun ottamatta, ja nyt uhkaa se, että se yhteistyö ei ole sujunut. Keskusta ei ole onnistunut tuomaan tehokkuutta. 85 000 ihmistä, 247 erilaista luottamushenkilöä päättämässä asioista. Onko tämä tehokkuutta?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Soini pelottelee Euroopan tuholla ja samaan aikaan vetäytyy katsomoon, kun pitäisi vaikuttaa niihin ratkaisuihin, mitä varmasti edessä on. Edustaja Rantakangas pelottelee Suomen kahtiajakamisella — sen kehityksen jälkeen, kuten täällä eilen todettiin, kun kahdeksan vuoden aikana 800 lähikoulua on lopetettu keskustan ollessa pääministeripuolue. Mitä tulee vasemmiston osallistumiseen tähän hallitukseen, ei se ole mikään ihme, että vasemmistoliitto tässä mukana on. Vasemmistolla ja vihreillä on ministereistä enemmistö. Ohjelma on hyvin vasemmistolainen. Mikäs tässä on ollessa. (Välihuutoja) Totta kai haasteita riittää, mutta tätä ohjelmaa on kyllä todella mielenkiintoista lähteä toteuttamaan.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Opposition kritiikki hallitusta kohtaan on sisäisesti hyvin ristiriitaista. Yhtäältä vaaditaan, että pitää elää ajassa, toisaalta kritisoidaan sitä, että hallitus on valmis tarkistamaan hallitusohjelmaa esimerkiksi talouden suhteen, jos ajat muuttuvat. Muistutan teitä siitä, että esimerkiksi 1990-luvulla laman aikana tehtiin nimenomaan se virhe, että vaikka talous koheni, ei poistettu niitä säästöjä, joita oli tehty hyvinvointipalveluihin ja esimerkiksi lapsiperheiden palveluihin. Siitä hölmöydestä maksetaan edelleen tänä päivänä syrjäytyneiden nuorten määrän kasvamisena. Se, että hallitus tarkistaa taloutta ja hallitusohjelmaa esimerkiksi vuoden tai kahden vuoden päästä, on viisautta. Ajassa eläminen tarkoittaa myös sitä, että ollaan valmiita katsomaan menneisyyteen ja oppimaan menneisyyden virheistä.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ala-asteella oli semmoiset kuusinappiset vesivärit, ja itse siinä paletissa vielä kaikki näytti ihan selkeältä ja kirkkaalta, mutta sitten kun alettiin sotkea, niin mutamössöähän siitä tuli, se oli valmis. Vähän samanlainen ajatus tuosta hallitusohjelmasta tulee, että ei oikein ota selvää. Se lukuohje kai kulkee suurin piirtein siinä, että kun sitten tuon liitteen selaa läpi, niin sieltä se totuus paljastuu.

Kaikista ihmettynein ja hämmentynein olen kyllä tuosta edustaja Urpilaisen ja nykyisen ministeri Urpilaisen muodonmuutoksesta valtiovarainministeriksi. Te teitte täällä jopa välikysymyksiä yliopistoindekseistä, yliopistojen perusrahoituksesta, ammattikorkeakouluista puhuitte erittäin paljon ja lämpimästi. Nyt otetaan lukioilta, ammattikorkeakouluilta, yliopistoilta, oppisopimuskoulutuksesta, ammatillisesta lisäkoulutuksesta, nuorisotyöstä, ennalta ehkäisevästä työstä. (Eduskunnasta: Oi, oi, oi!) Kun otetaan ennalta ehkäisevästä ja korjaussarjoja lisätään, niin silloin kysymys kuuluu, onko sixpackin sijaan mennyt kokonainen mäyräkoira. Tätä minä olen tässä ihmetellyt, kun tätä ohjelmaa luen. Se on hyvin ristiriitainen ja saa ihmisen hyvin ristiriitaisiin mietteisiin. Edustaja Gustafsson täällä aina kysyi, nykyinen opetusministeri, pitääkö pyytää anteeksi joltakin. (Puhemies: Aika!) Minäkin pyydän, mutta keneltä tässä pitää pyytää nyt anteeksi tätä sivistysleikkausta, osaamisen leikkausta, hyvinvointi-Suomessa?

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama sana rikoksentorjunta- ja kriminaalipolitiikasta.

Hallitusohjelmassa on maininta: "Rikosasioiden käsittelyn keston lyhentämiseksi eri toimijoiden resursseista huolehditaan niin, että koko käsittelyketju toimii sujuvasti." Tuo käsittelyketju alkaa yleensä siitä, että asianomistaja ilmoittaa oikeudenloukkauksesta poliisille ja vaatii asian tutkimista. Poliisi suorittaa esitutkinnan ja tekee esitutkintapöytäkirjan, joka tutkinnanjohtajan kautta yleensä päätyy syyttäjälle. Syyttäjä suorittaa syyteharkinnan ja harkintansa mukaan joko nostaa syytteen taikka tekee syyttämättäjättämispäätöksen. Jos syyte nostetaan, asia etenee alioikeuskäsittelyyn.

Viestijuoksussa ja viestihiihdossa joukkueen kokonaisaika ratkaisee. Samoin tässä käsittelyketjussa ketjun kokonaisaikaan vaikuttaa hitaimman toimijan aika. Kun hallitusohjelmassa mainitaan myös, että poliisitoimesta leikataan 10 miljoonaa euroa, minä ihmettelen, kuinka jo nyt äärimmilleen kuormitettu poliisiorganisaatio kykenee parantamaan suoritustaan eli nopeuttamaan esitutkintaa, jos sen resursseja leikataan 10 miljoonalla eurolla. Itse 27 vuotta tuossa organisaatiossa (Puhemies: Aika!) olleena pidän täysin mahdottomana ja utopistisena ajatusta siitä, että resursseja leikkaamalla tehostetaan ja nopeutetaan esitutkintaa.

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Arvoisa herra puhemies! Alkuun hallituksen puolelta vastaus tähän sukupuolineutraali avioliitto -kysymykseen. Niin kuin jokainen näkee ja tietää, tässä hallituksessa on erilaisia ideologioita. Täällä on myös puolueita, jotka edustavat erilaista eettistä arvopohjaa, ja näin ollen on selvää, että kun me haluamme kunnioittaa toistemme vakaumuksia, niin me emme pysty tämmöisissä eettisissä asioissa määräämään tai tekemään äänestyspäätöksiä hallituksen sisällä siitä, mikä etiikka on vahvempi, toistansa vahvempi. Tästä syystä johtuen hallitus on sitoutunut siihen, että me emme tee sellaista lakiesitystä, hallituksen esitystä, jossa otettaisiin kantaa sukupuolineutraaliin avioliittoon. Mutta jokainen kansanedustaja tietenkin, ja se ei ole edes meistä kiinni, voi tehdä aloitteen, jos niin haluaa, ja siihen jokainen kansanedustaja ja ministeri voi osallistua, jos niin haluaa. Tämä on se ajatus. Meidän pitää suvaita erilaisia eettisiä arvoja varsinkin tämmöisessä hallituksessa, joka ei ole yhden ideologian hallitus.

Mitä tulee sitten tähän perusturvaongelmaan, niin minusta kuulostaa hieman huvittavalta se, että kun hallitus tekee mittavia satsauksia köyhimpien ihmisten etuuksiin, niin sitä kritisoidaan sen takia, että "koska meidän puolueella on erilainen määritelmä perusturvasta", että se 100 euroa on huonompi sen takia, että me määrittelemme perusturvan jollakin teoriatasolla aivan eri lailla. Kun katsomme sitä köyhää ihmistä, niin se on aivan yks hailee, mikä se määritelmä on. Jos hänelle tulee tulonlisäystä, niin se silloin häntä auttaa.

Puheenjohtaja! Tästä kuntarakenneuudistuksesta vielä. Suuresti arvostamani valtiosihteeri, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Sailas on joskus todennut ironisesti, että kun tämä maailma koko ajan muuttuu, kaikki muuttuu, maailmassa oikeastaan mikään ei ole pysyvää, niin on se luojan lykky, että tämä suomalainen kuntarakenne on osattu sata vuotta sitten kerralla laittaa kuntoon. (Puhemies: Nyt tulee aika vastaan!) Minusta tämä toteamus oikeastaan vaan kertoo kaiken siitä, että kyllä meidän pitää näitä rakenteita uskaltaa uudistaa, jotta saamme sen itse päämäärän eli hyvän palvelun.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Joo, arvoisa puhemies, sekä tähän että edustaja Soinille.

Soini, on ihan hyvä, että työttömyysturvaa, työmarkkinatukea kohennetaan...

No, se tulee pääministerille saman tien. (Timo Soini: Tulevalle!)

Eli tällainen määrittely, jossa perusturva ymmärretään koskemaan vain näitä tiettyjä asioita, on meidän mielestämme kerta kaikkiaan väärä. Suomessa on 150 000 sellaista pienituloista eläkeläistä, joidenka eläketurva on todella pieni. Suomessa on 100 000—200 000 sellaista lapsiperhettä, jotka elävät toimeentulominimin rajalla. Esimerkiksi näiden meidän mielestämme perusturvaan kuuluvien etuuksien korottaminen olisi myös ollut perusteltua ja paikallaan.

Edustaja Zyskowicz, siitä syystä suurempituloisten verotusta olisi pitänyt kiristää. Siitä syystä tarpeettomimman kulutuksen verotusta olisi voinut kiristää. Sitä te ette nyt tehneet, vaikka te vaaliohjelmassanne kyllä lupasitte.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarisen kanssa olimme edellisessä hallituksessa, joka teki takuueläkkeen, eli juuri näiden kaikkein pienituloisimpien eläkkeensaajien eläkettä nostettiin. Pienimmät äitiys-, isyys-, sairauspäivärahat, kuntoutuspäivärahat nostettiin.

Mutta mitä tämä hallitus nyt tekee? Kohdentaa perusturvaetuuksien korotukset sellaisille, joitten etuuksia ei ole viime aikoina nostettu, ja sen takia siellä on muun muassa työmarkkinatuki, työttömyyspäiväraha ja siellä on myös asumistuki, joka kohdentuu oikeastaan kaikkein parhaimmin lapsiperheille, ja sitten toimeentulotuki. Eli ei kaikkea voi kerralla tehdä. Emme mekään voineet viime hallituskaudella kaikkea kerralla tehdä. Me kohdensimme, teimme oikein. Se auttoi. Nyt tämä hallitus käyttää samaa metodia. Kun kaikille ei voi antaa yhtä paljon samaan aikaan, niin sitten pitää valita, ja me teimme tämän valinnan, ja minusta tämä on äärettömän hyvä valinta.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, ei ole kyllä ollenkaan "huvittavaa", kun keskustellaan siitä, ketkä ihmiset tässä maassa ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Te leimaatte "teoria"-vääntämiseksi, "teorian" puhumiseksi, kun keskustellaan siitä, mitä perusturvaan kuuluu. Te olette tehneet hallituksessanne arvovalinnan siitä, mihin te kohdennatte, kiitos siitä, merkittävän panostuksen, mutta te puhutte perusturvasta. Perusturva on niitten ihmisten toimeentulo, jotka eivät pysty — eikä näköpiirissäkään ole, että oman työnsä kautta pystyvät — itselleen elämän mahdollisuuksia, toimeentuloa hankkimaan. Perusturva on niitten ihmisten tuki ja turva, jotka eivät näköpiirissäkään olevassa tulevaisuudessa pysty työllään elantoaan hankkimaan. Mihin te unohditte kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapsiperheet? Sosialidemokraatit neljä vuotta puhuivat siitä, miten köyhyyttä, lapsiköyhyyttä pitää torjua. Tässä on tulos. On hienoa, että työmarkkinatuki (Puhemies: Aika!) nousee, mutta lapset...

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuoreiden uutisten mukaan Suomi on noussut kalleimmaksi euromaaksi. Vertailu kuluttajahinnoista EU-maissa vuonna 2010 kertoo kaikki tuoteryhmät tarkastelussa mukana ollen sen, että Suomessa hintataso EU:n keskiarvoon verrattuna oli plus 23 prosenttia, vaatteiden hinta plus 22 prosenttia, jalkineet plus 20 prosenttia. Tämän huikean hintakehityksen lisäksi meillä on inflaatio tällä hetkellä yli kolme prosenttia. Sitten ovat nämä hallituksen päättämät valmisteverot, jotka ovat vielä pahempia korotuksia kuin arvonlisäveron korotukset pienituloisiin kansalaisiin nähden. Nämä ovat sellaisia asioita, että pienet nimelliset korotukset perusturvassa ja muissa tukimuodoissa eivät pysty lisäämään kansalaisten (Puhemies: Aika!) ostovoimaa, vaan ostovoima menee alaspäin. Ja se on tärkeintä, että ostovoimaa pitäisi saada lisää.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Saarikko äsken sanoi, että ei olisi lapsiperheitä huomioitu. Kyllä tämä nyt on aivan väärä diagnoosi tästä meidän ohjelmastamme, nimittäin siellähän on koko kappale, sellainen koko osio, joka on nimenomaan lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuva.

Sitten te väitätte, että täällä olisi unohdettu nimenomaan se, ja kysytte, mitä tarkoittaa se, että kotihoidon tuelta siirrytään sinne työelämään. Meillä on nimenomaan erilaisia vaihtoehtoja siinä, miten mennään työelämästä kotiin ja taas toisaalta kotoa työelämään, elikkä se työn ja perheen yhteensovittaminen on todella tärkeä asia meillä, mutta ennen kaikkea ne palvelut ja myöskin etuisuudet.

Mitä tulee nyt tähän köyhimpien auttamiseen, niin eihän ole ennen tällaista nähtykään, että on köyhille ja köyhimmille perheille näin paljon pystytty satsaamaan yhdessä hallitusohjelmassa. Perusturva: on aivan turha miettiä, mitä se pitää sisällään. Nyt pitää iloita siitä, että me saamme ihan oikeasti nyt tätä perusturvaa parannettua, ja aivan niin kuin edustaja Rehula sanoi: kaikkein vaikuttavinta on asumistuki. (Puhemies: Aika!)

Sitten vielä sanon palveluista edustaja Tiilikaiselle, että nou hätä, kyllä se Eksote siellä hyvin jaksaa.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kiitän pääministeriä hyvästä vastauksesta edustaja Oinoselle ja pidän kyllä itse merkittävänä saavutuksena sitä, että tämän hallituksen ohjelmaan ei sisälly avioliiton solmimisen edellytysten muutosta ja että hallituspuolueet ovat myös sopineet, siis hallituspuolueiden puheenjohtajat keskenään, että hallitus ei myöskään tällaista esitystä tällä hallituskaudella tue. Tässä me edustaja Oinosen kanssa voimme sitten kansanedustajina tarvittaessa tehdä hyvää yhteistyötä, mikäli täältä eduskunnasta näitä aloitteita nousee.

Kaiken kaikkiaan tässä keskustelussa haluan ihmetellä sitä, että eikö täällä ymmärretä sitä, että me elämme yli varojemme. Joka päivä otetaan 25 miljoonaa euroa uutta velkaa, joka tunti miljoona euroa uutta velkaa. Kyllä taloutta on pakko sopeuttaa. Ja nämä leikkaukset, joista täällä on puhuttu: myös tunnustan sisäministeriön toimialaan liittyen, että ne ovat välttämätön osa tätä talouden sopeutusta. Kyllähän tästä ennen vaaleja puhuttiin kaikkien puolueiden taholta, mutta poliisin määrärahoista itsekin kannan huolta. Näen, että se on se kaikkein suurin haaste sisäministeriön hallinnonalalla, ja olen päättänyt sen ottaa (Puhemies: Aika!) nyt aivan erityisen hoidon kohteeksi ja siitä teettää selvityksen, jotta tuo hallitusohjelman kirjaus toteutuu, että poliisimäärät kyetään säilyttämään nykytasolla koko vaalikauden ajan.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden tilanne ei ole mitenkään kurja, ainakaan jos katsoo viime vuoden kuntien tilinpäätöstietoja. Niitten pohjalta kuntien vuosikatteet ovat vahvimmalla tasollaan 20 vuoteen.

Kaikkein eniten kuntatalouden tilanteeseen vaikuttaa yleinen talouskehitys, koska lähes puolet kuntien tuloista tulee verotulojen muodossa, ja erityisesti ne päätökset, joita viime vuosina on tehty, muun muassa kelamaksun poistaminen ja yhteisöveron jako-osuuden muutos, ovat vaikuttaneet kuntatalouteen hyvin positiivisesti. Tämä näkyy siinä, että viime vuonna vuosikatteet vahvistuivat 700 miljoonalla eurolla ja näitä negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 336 kunnasta vain 7.

Siinä mielessä tilanne kunnissa ei ole niin kurja kuin tästä keskustelusta voisi päätellä, mutta kaikkein suurin merkitys ilman muuta on niillä ratkaisuilla, joita kunnissa itsessään tehdään menojen kasvun taittamiseksi, ja tässähän kunnat ovat tehneet hyvää työtä viimeisten vuosien aikana. Kahtena viime vuonna myös menojen kasvu on saatu painettua alle 4 prosenttiin, mutta vielä tätäkin vahvempaa kehitystä tarvitaan jatkossa, koska tiedämme, että menopaineet ovat ikääntymiskehityksen vuoksi melkoisen suuret.

Tällä hetkellä kuntataloudessa siis näyttää kuitenkin olevan (Puhemies: Ja nyt olisi aika täynnä!) talouden puolesta puskuria olemassa, mutta on tärkeää, että jatkamme kuntarakenteen uudistamista niin, että pystymme jatkossa turvaamaan kaikille asukkaille palvelut mahdollisimman laadukkaasti ja tehokkaasti joka puolella Suomea.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean kuntaministeri Virkkuselle, että kyllä meillä aika tarkkaan on selvillä, minkälainen kuntatalouden tilanne on ollut viime vuosina ja viime vuonna. Nyt on kysymys siitä, mitä hallitus aikoo tehdä. Oli mielenkiintoista kuulla esimerkiksi edustaja Myllerin puheenvuoro. Tuntui siltä kuin kuntataloudessa velat olisivat saatavia. Jos leikataan 631 miljoonaa valtionosuuksista, niin silloin leikataan. Lainmukaiset indeksitarkistukset ja kustannusjakotarkistukset pitää tehdä. Ja jos leikataan 630 miljoonaa, niin se on sen kokoinen leikkaus. Todellinen huoli on siitä, miten palvelut pystytään tulevaisuudessa järjestämään.

Mutta sitten tähän kuntarakenteeseen. Ei keskusta ole sitä mieltä ollut koskaan, että kuntarakenne pitää jäädyttää sille tasolle, millä se on ollut sata vuotta sitten. Juuri keskustan toimesta käynnistettiin kunta- ja palvelurakenneuudistus keskeisesti, ja se on vaikuttanut siihen, että kuntien lukumäärä on tämän hankkeen aikana vähentynyt noin sadalla (Puhemies: Aika!) ja tulee varmasti vähentymään. Mutta se, mitä nyt suunnitellaan, (Puhemies: Nyt tuli aika vastaan, edustaja Tölli!) merkitsee rajua keskittämistä, ja on kysymys aivan muusta.

Valtiovarainministeri   Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua. Edelleenkin minulla on sellainen tunne, että kriisitietoisuus tässä salissa ei ole kovin korkealla tasolla, koska kun kuuntelen oppositiopuolueiden puheenvuoroja, niin edelleenkin esitetään kovin paljon vaateita ja arvostellaan tekoja, mutta sen sijaan ne vaihtoehdot, joilla esimerkiksi keskusta tai perussuomalaiset olisivat taloutta sopeuttamassa, ja esitykset jäävät hyvin vähäisiksi. Sen takia ihan vilpittömästi toivon, että kun ne haasteet ovat niin suuret, niin voisimme tehdä yhteistyötä opposition kanssa. Otan mielelläni vastaan hyviä ideoita oppositiopuolueilta, niin keskustasta kuin perussuomalaisistakin, miten valtiontaloutta voitaisiin yhdessä hoitaa, miten taloutta voidaan sopeuttaa mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla. Jään odottamaan näitä esityksiä.

Kun me olemme sopeuttamassa taloutta, niin haluan toistaa sen saman viestin, jonka eilen jo täällä totesin, ja se on se, että me olemme ainoa maa, joka samaan aikaan, kun taloutta sopeutetaan, tekee tällaiset parannukset perusturvaan, (Puhemies: Aika!) kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteeseen. Ja sen takia tämä keskustelu täällä, tämä akateeminen keskustelu perusturvan laadusta, kuulostaa minusta vähän oudolta.

Ihan haluan, puhemies, vain todeta tähän, että sellaiselle kolmen lapsen yksinhuoltajalle, joka saa toimentulotukea...

...tulee 80 euroa lisää rahaa kuukaudessa hallituksen toimien ansiosta. Se ei ole vähäinen summa rahaa.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun katsotaan tätä kokonaisuutta, niin siellä "kehitetään", "edistetään", "parannetaan", "pyritään", tehdään sitä ja tätä. Ja sitten se liiteosa on hyvin maltillinen, se on ohut. Katsotte, että toinen pumaska on tällainen ja rahat ovat tuollaisia. Sitten kun, arvoisa ministeri Urpilainen, teille tulee totuus esiin Ecofinissä, se lisää kyllä kriisitietoisuutta. Siitä perussuomalaiset ovat puolitoista vuotta paasanneet, että tämä euroalue on epäonnistunut. Tämä on euron kriisi, tämä on eurooppalainen pankkikriisi. Kyllä sen kriisin todella tiedostan. Kävin sitä 21 kuukautta jopa europarlamentissa opettelemassa, ei siitä ole kysymys. En halua pahaa hallitukselle, en halua pahaa Euroopalle, mutta väärällä politiikalla tulee huonoja tuloksia, ja tästä on kysymys.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Miten minusta media antoi sen kuvan, että siellä Säätytalolla se kriisitietoisuus ei tuolla SDP-puolueella ollut ihan samantyyppistä kuin monilla muilla puolueilla, ja vain 2,5 miljardin sopeutukset sieltä sitten tulevat.

Me keskustassa olemme huolissamme siitä kasvusta, millä leikkauksilta olisi vältytty, aivan samoin kuin elinkeinoelämä, joka arvostelee hallitusohjelmaa kannustavuuden puutteesta, aivan samoin kuin Suomen Yrittäjät, joka sanoo, että kun työmarkkinoiden rakennemuutosta ei voitu tehdä, on todennäköistä, että varsinkin tuotannollisten työpaikkojen häviäminen Suomesta jatkuu. Tämä on meidän huolemme. Myöskään ette ole kertoneet sitä, että suomalaisista yrittäjistä suurimman osan verotus kiristyy. Tämä on huolestuttavaa.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntakentällä tarvitaan uudistuksia, mutta huolenaiheenani on kyllä se, että kun Paras-laissa on 20 000 hengen väestöpohjavelvoite, niin se pakottaa useat pienet kunnat jo nyt tällä hetkellä muodostamaan ylikunnallisia hallintorakenteita nimenomaan näitten maakuntakeskusten kanssa. Tästä 20 000 hengen väestöpohjavelvoitteesta pitäisi nimenomaan tinkiä, jolloinka nämä pienet kunnat maakuntakeskusten ympärillä voisivat keskenään muodostaa järkeviä kuntaliitoksia nykyisten hallintohimmeleiden sijaan ja näin siellä elinvoima säilyisi. Tällä nykymenolla, jos sitä jatketaan, käytännössä se on tätä viimeinen sammuttaa valot -politiikkaa, jossa maakuntakeskukset vahvistuvat entisestään ja näennäisesti kunnat pysyvät itsenäisinä. Toivon nyt hallitukselta selvempää linjaa, miten tätä uudistusta viedään eteenpäin.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä nyt toivon vastuuta niin keskustalta kuin perussuomalaisilta. Täällä edustaja Kalmari sanoi, että sosialidemokraattien vuoksi tuli vain 2,5 miljardin sopeutus, ja samaan aikaan teidän oma puheenjohtajanne toteaa — eilen totesi — että keskustan mielestä pitäisi säästää joko 0 miljardia tai 2 miljardia. Voisiko nyt vihdoin teiltä tulla määritelmä, mikä teidän mielestänne on säästötarve?

Mitä tulee perussuomalaisiin, edustaja Soini, minä olen kyllä sitä mieltä, kun kuuntelen teidän huutoanne täällä, että kyllä olisi pitänyt ehdottomasti edustaja Jouni Backmanin kantaa teidät sinne Säätytalolle. (Timo Soini: Mikäs siinä, koska lähdetään?) Nimittäin kyllä minä luulen niin, että jos ei teissä itsessänne ollut miestä kävelemään sinne, kanto olisi ollut paikallaan, sillä kuinka montaa työmiestä, työnaista, eläkkeensaajaa, työtöntä auttaa tämä huuto? Ei varmasti yhtäkään. Ruvetaan tekemään töitä eikä huudeta täällä.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Voin lähteä sosialidemokraattien kantamana sinne vaikka tämän istuntokauden jälkeen. Siellä Säätytalolla ei enää mitään tapahdu tänään, mutta voittehan te minut sinne kuskata siitä huolimatta.

Arvoisa puhemies! Kun katsoo nyt tätä hallitusohjelmaa, niin myönnän, hyvään pyritään. Mutta se kriisitietoisuus: te tiedätte siellä ministeriaitiossa, varsinkin pääministeri ja valtiovarainministeri, minkälaisessa kriisissä Eurooppa ja EU ovat. Ja syy siihen, miksi me emme voineet siihen lähteä mukaan, on se, että me emme kannata tätä tapaa hoitaa Euroopan kriisiä. Tästä on kysymys, ei siitä, etteikö olisi löydetty jotain, mikä teidän kanssanne on yhteistä, varmasti on jotain. Tässä oli hyvä puheenvuoro edustaja Saarakkalalta siitä, kuinka kuntarakennetta voidaan järkevästi uudistaa. Me perussuomalaiset nimittäin olemme niissä kunnissa hyvin vahvasti edustettuina ja ensi kunnallisvaalien jälkeen vielä vahvemmin edustettuina. Kyllä meille yhteistyö kelpaa, ei siitä ole kysymys. Mutta kun lähdetään kriisinhoitoon, niin alun perin meillä oli toinen kulma, ja se on vieläkin toinen.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sivistyksen jättileikkausten lisäksi hallitus todellakin kehtaa leikata yli 600 miljoonaa euroa kuntien valtionosuuksista. Te puhutte kuuluisista vahvoista peruskunnista. Minä haluaisin nyt ministeri Virkkuselta kysyä: Missä ovat jatkossa ne kuuluisat vahvat peruskunnat, kuinka monta niitä Suomessa on, ja keitä niissä asuu sen jälkeen, kun te runnotte läpi tuon uuden rakennelain ja pistätte tämän monivuotisen työn romukoppaan Paras-hankkeeseen liittyen? Ja miten kuntaremontti toteutetaan oikeudenmukaisella tavalla — täällä on huudettu oikeudenmukaisuuden perään — niin että palvelut eivät siellä haja-asutusalueillakaan ja niissä pienissä kunnissa karkaa kymmenien, jopa satojen kilometrien päähän? Tämän hallituksen kuntapoli-tiikka on kuin Säkkijärven polkka: siinä menivät nuoret sekä vanhat samanlailla. (Eduskunnasta: Se oli Vesivehmaan jenkka!)

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Kun sattumoisin asun samassa kylässä, Jyväskylässä, kuin missä ministeri Virkkunen ja äsken puhunut edustaja Paloniemi, niin eräs dokumentti tästä 631 miljoonan valtionosuuden vähentämisestä. Jyväskylässä on 126 000 asukasta, budjetti tänä vuonna 996 miljoonaa euroa. Valtionosuuden vähennys vähentää Jyväskylän kaupungin valtionosuuksia 15 miljoonaa, ja sinänsä hyvä kunnallisveron perusvähennys vähentää tulojamme 1 miljoonan. Eli Jyväskylän kaupungin ensi vuoden talousarviosta puuttuu 16 miljoonaa suomalaisia euroja eli lähes 1 veroprosentti. Tästä on kysymys. Kuntalaisella menee niin hyvin kuin kunnalla menee, ja jos kunnalla menee huonosti, myöskin Jyväskylän kaupungin asukkailla menee entistä huonommin.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansa valitsee kansanedustajat kantamaan vastuuta, ja se vastuu tarkoittaa sitä, että pidämme huolta talouden vakaudesta Euroopassa. Se, että sanotaan kaikelle ei, ei ole vastuun kantamista, edustaja Soini. Suomen valtionvelka on erityisen suuri, ja kun täällä keskustelua seuraa, niin tuntuu siltä, että tässä salissa ei riittävästi kanneta vastuuta tuosta velan kasvamisesta ja sen leikkaamisesta. Ja kun maassa tapahtuu muutoksia, muuttoliikettä, on täysin selvää, että yhteiskunnan täytyy muuttua ja kantaa vastuuta siitä, että resurssit kohdennetaan oikein.

Edustaja Backman täällä sanoi, että kun hän neljän vuoden jälkeen tuli tähän saliin, keskustelun sävy on muuttunut. Olen samaa mieltä. Edellisten neljän vuoden aikana kaikkea vastustettiin, ja tässäkin eduskunnassa sama kulttuuri tuntuu jatkuvan. Kaikkea vastustetaan, jopa keskusta vastustaa omaa vero-ohjelmaansa täällä ja vaatii, että hallitus ei olisi saanut kirjoittaa sen mukaista hallitusohjelmaa. Kaiken kaikkiaan olen jossain määrin huolissani demokratian tilasta. Pitää olla todellisia vaihtoehtoja.

Mitä tähän ohjelmaan tulee, kokoomuskin sanoi, että perusturvasta ei leikata. Haluamme kannustaa ihmisiä tekemään työtä, ja tämä ohjelma täyttää ne kokoomuksen vaatimukset. Voin mielelläni kannattaa tätä oikeistolaista hallitusohjelmaa.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todella tämän hallituskauden aikana joudumme tekemään kipeitä leikkauksia, ja lähtökohtahan tälle hallitusohjelmalle oli, että velkaantumisen suuri kasvu tulee todella pysäyttää. Varmasti niin hallituksen tekijät kuin kansalaiset ovat siitä samaa mieltä, että meidän täytyy yhteistä tahtoa löytää tämän velkaantumisen pysäyttämiseksi. Siihen perustuu esimerkiksi kristillisdemokraateilla se, että me olemme mukana näissä tämän ohjelman kirjauksissa.

Täällä on kannettu huolta siitä, että perheiden ja lasten ja nuorten hyvinvointi ei näy tässä ohjelmassa. Kuitenkin hyvinvointiohjelmaan on saatu hyviäkin kirjauksia siitä, miten lapsiperheiden kotipalveluja ja matalan kynnyksen palveluja kehitetään, on jopa lisäksi sen lauseen perässä, että "lisätään". Näen, kun tiedän, millä tavalla esimerkiksi näitä hyvinvointiohjelman kirjauksia tehtiin, että niitä ei tehty niin, että ne olisivat mitäänsanomattomia, vaan oikeastaan jokainen verbi tai lause merkitsee jotain. Nyt on (Puhemies: Aika!) sitten hallituksen tehtävä jotakin näille myönteisille kirjauksille, ja (Puhemies: No niin, aika!) ollaan kiitollisia siitä.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on hallitus, joka hillitsee julkista velkaantumista, nostaa veroja ja leikkaa julkisia menoja. Tällaiselta hallitukselta on voimakas arvovalinta se, että tässä tilanteessa tehdään merkittävä korotus työttömän perusturvaan, toimeentulotukeen ja asumistukeen. Mielestäni kenenkään tässä salissa ei kannata sitä vähätellä.

Toisaalta me varmasti kaikki ymmärrämme sen, että ihmisillä, jotka saavat työmarkkinatukea tai työttömän peruspäivärahaa, on taloudellisesti todella niukkaa tämän korotuksen jälkeenkin. Yksi isoimmista tehtävistämme on se, että pystymme auttamaan näitä ihmisiä rakentamaan reittejä, joilla ihmiset vapauduttuaan ehkä toimeentulotukiriippuvuudesta voivat ansaita oman leipänsä omalla työllään. Se on toinen puoli sitä, miten voimme auttaa ihmisiä ulos köyhyydestä.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soinille: Teitä selvästikin harmittaa, kun täällä salissa lausutaan sana "vastuunkanto", mutta Suomi todellakin tarvitsee vastuunkantajia ja muissakin asioissa kuin EU-politiikassa. Sen takia, kun kritisoitte koko ajan hallitusta kaikesta, toivoisin teiltä myös kommentteja yrittäjyydestä, työllisyydestä, hyvinvoinnista, oikeudenmukaisuudesta ja siitä, miten näitä asioita kehitetään. Tämä eduskuntatyö ei ole vain EU-politiikkaa.

Keskusta on täällä kovasti arvostellut sitä, että hallitus ei riittävästi vie palvelujen kehittämistä eteenpäin, että tämän hallituksen työ jotenkin keskittyisi pelkästään kuntarakenteisiin. Tämä ei pidä paikkaansa, nyt lähdetään palvelukylki edellä. Tämä on muun muassa erittäin voimakkaasti lausuttu hyvinvointipolitiikkaosiossa, jossa kerrotaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi, sekä rahoitusta että kehittämistä varten, tehdään uusi laki, jolla turvataan, että perusterveydenhuolto vahvistuu, ja sinne tuodaan jopa erikoissairaanhoidon osaamista.

Hallitus on myös koko Suomen puolue. Tämä on aivan varma. Edustaja Rantakangas, olitte huolissanne siitä, mitä Itä-Suomen (Puhemies: Aika!) osalta on kirjattu. Voin teille näyttää ne henkilökohtaisesti. Näitä kirjauksia on paljon.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mistä olen puhunut europolitiikassa koko ajan? Miksi kokoomusta kritisoin siinä? Silloin kun aloitin tämän kritiikkini puolitoista vuotta sitten, sanottiin, että ei teillä ole ketään, joka on teidän kanssanne samaa mieltä. Nyt ei tahdo löytyä talousasiantuntijoita, jotka ovat teidän kanssanne samaa mieltä. Britannian keskuspankin johtaja, johtavat amerikkalaiset asiantuntijat näkevät, että tässä linjassa ei ole mitään järkeä. Ja miten tämä liittyy Suomen yrittäjyyteen? Hyvät ystävät, siten, että kohta meillä ei ole Euroopassa toimivaa pankkijärjestelmää, koska kaikki rahat menevät tällaisten epäkelpojen maiden auttamiseen, kun pitäisi tehdä uusia investointeja, uusia innovaatioita, uusia keksintöjä, antaa riskirahaa. Nyt palkitaan niitä, jotka ovat kehnosti hoitaneet asiansa, kun pitäisi antaa elämisen edellytyksiä niille yrittäjille, jotka keksivät uutta jaettavaa. Kokoomus on eurososialismin kannattaja.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietysti aika hieno asia, että puheenvuoroni jälkeen käydään tunnin debatti. (Pentti Oinonen: Ei se siitä johtunut!) Tässä kuitenkaan eivät ihan kaikki debatoijat debatoineet minun puheenvuoroani, joten keskityn niihin kysymyksiin, joita itse tuossa käsittelin ja joita sitten vastauspuheenvuoroissa käsiteltiin.

Aluepolitiikka ja keskittäminen. Tämä hallitus on mieluumminkin purkanut tätä keskittämisajatusta, joka edellisellä hallituksella oli, koska sen työn tuloksena oli suunnitelma keskittää elyjen toimintaa Suomessa. Nythän tämä on hallitusohjelmassa purettu. Kuntatalouden osalta nykyiset resurssit turvataan kunnille, ja tämä ei voi olla myöskään tekosyy julkisten kuntapalvelujen alas ajamiselle, niin kuin täällä on peloteltu.

Sitten Itä-Suomi-, Pohjois-Suomi-ohjelma. Kysymys on siinä paitsi tietysti mahdollisista uusista resursseista myöskin siitä, miten nykyisiä resursseja käytetään. Itse pidän tätä uuden metsästrategian luomista (Puhemies: Aika!) kyllä aika isona mahdollisuutena koko Itä-Suomelle.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Eilisestä ja tämän päivän keskustelusta täytyy oikaista yksi perustavaa laatua oleva asiavirhe. Täällä useimmissa puheenvuoroissa on todettu se, että kun tehdään vähimmäisetuuksien korotuksia, niin ne leikkaantuvat sen vuoksi, että inflaatio syö ne. Minä toivoisin, että tämä perusasia nyt tulisi kaikille selväksi — keskustasta ei ole tämmöistä väitetty, mutta perussuomalaisten joukosta hyvin monessa puheenvuorossa kerrottiin, että ne etuuskorotukset leikkaantuvat sen takia, että inflaatio syö. Ihan perusasioihin kuuluu se, että tietää, että perusetuudet on sidottu indeksiin eli kun hinnat nousevat, perusetuudet myös nousevat. Toivon mukaan tätä nyt ei enää tämän koommin tarvitse selittää. (Mauri Pekkarinen: Pääministeri, ei meitä tarvitse tässä asiassa opettaa!)

Toinen kysymys: Missä on se vahva peruskunta tämän uudistuksen jälkeen? Otetaan nyt esimerkiksi uusi Jyväskylä. Se on vahva peruskunta, vahvempi kuin se entinen hajanainen, siinä on oikein hyvä esimerkki. Tai sitten otetaan toinen hyvä esimerkki Keski-Suomesta, jossa terveyspalvelut järjestetään kuntayhtymä Saarikan kautta, joka on erinomainen tapa järjestää palveluja. Tämmöisiä rakenteellisia uudistuksia me tarvitsemme lisää kaikkialla Suomessa.

Mitä tulee säästöihin ja talouden kuntoon saattamiseen, se, joka ei kannata menosopeutusta eli menojen karsintaa tai ei kannata verojen korotuksia, ei suomeksi sanottuna kanna vastuuta Suomesta. Se vaan valitettavasti on niin, että meidän on välttämätöntä oikaista talouden velkaantuminen, jotta Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevina vuosina. Se ei ole kivaa eikä helppoa, mutta se kuuluu vastuuntuntoisten poliitikkojen arkipäivään. Se on sitä työtä, mitä meidät on tänne valittu tekemään, se on sitä työtä. Oli se helppoa tai vaikeata, me teemme sen.

Ihan viimeisenä EU-politiikasta. On aina helppoa vastustaa kaikkea, mutta niin pitkään kuin ei tule uskottavaa vaihtoehtoa, kuinka kriisi hoidetaan paremmin kuin tähän mennessä on tehty, on turha puhua. Ymmärrän, että kellään ei ole kristallipalloa. Me emme tiedä, mitä edessä on. Voi olla, (Puhemies: Ja nyt on aika!) että maat menevät konkurssiin, mutta silläkin on omat seurauksensa. Vain se, että vastustaa kaikkea vastuun kantamista ja vaikeaa, ei vielä kerro vastuun kantamisesta yhtään mitään. (Timo Soini: Katsokaa politiikkanne tulosten perään!)

Maria Lohela /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman kolme painopistealuetta tukevat toisiaan ja ovat yhteiskuntamme eteenpäinmenon varmistamiseksi välttämättömiä. Painopistetavoitteiden saavuttamiseksi lienee tärkeää sekä hallituksen että opposition kuunnella herkällä korvalla ohjelmaan liittyvää palautetta, sekä sitä hyvää että huonoa.

Painopisteistä nostan erikseen esille köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisen. Lähestyn asiaa Turussa sijaitsevan kotilähiöni Varissuon näkökulmasta, koska sinne ovat tiivistyneet ikään kuin 9 000 asukkaan pienoiskoossa kaikki mahdolliset esimerkit siitä, miten köyhyys, eriarvoisuus ja syrjäytyminen yhteiskunnassamme näkyvät.

Varissuon työttömyysaste on tämän vuoden maaliskuussa ollut 23,7 prosenttia. Samassa tilastokatsauksessa todettiin, että muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus asukkaista on 37 prosenttia ja alle 55-vuotiaiden joukossa he ovat enemmistö. Muunkielisten osuus työttömistä työnhakijoista on 49 prosenttia. Tulo- ja koulutustaso Varissuolla on Turun alhaisin. Asunnoista yli puolet on vuokra-asuntoja. Yksin asuvien osuus kaikista asuntokunnista on puolet.

Hallitusohjelmakokonaisuutta ajatellen on huomionarvoista, että vaikka yksin asuvat ovat yliedustettuina sosiaalitoimen asiakkaissa ja vaikka heidän määränsä kasvaa perheitä nopeammin koko maassa, niin tässä hallitusohjelmassa heitä ei huomioida erityisryhmänä. Yhteiskuntamme on rakentunut kahden ansaitsijan perhemallin mukaan, eikä se ole pysynyt väestössä tapahtuvien muutosten mukana.

Varissuo on ollut tunnettu niin sanottuna ongelma-alueena, sillä sinne on kasaantunut paljon sellaisia ihmisiä, joilla on suuria vaikeuksia, suoranaista köyhyyttä, työttömyyttä, syrjäytymistä, vakavia päihdeongelmia. Maahanmuuttajaväestön haasteet puolestaan liittyvät erityisesti työttömyyteen, suomalaisen yhteiskunnan toiminnan ulkopuolella olemiseen, kielitaidottomuuteen ja omissa kulttuuripiireissä pysymiseen. Viime vuosien aikana alueella lisääntynyt ympäristön kunnossapito- ja korjausrakentaminen on toki hyvä asia ja kohottaa ulkoista imagoa, mutta se ei poista juuri mainitsemiani perimmäisiä haasteita. Ne ovat olemassa tänäänkin, ja niiden ilme-nemismuodot moninaistuvat väestökehityksen myötä.

Hallitusohjelmassa luvataan tai vähintäänkin tavoitellaan sataa kaunista ja tuhatta hyvää. Totta kai on välttämätöntä, että on olemassa tavoitteita. Köyhyys- ja syrjäytymiskehityksen pysäyttämisestä minulle tulee kuitenkin väistämättä mieleen Varissuon kaltainen esimerkki. Sen perusteella teen karkean asioiden yksinkertaistamisen, sillä ihminen tarvitsee hyvään elämään pääsääntöisesti vain työtä, toimeentuloa ja mielekästä tekemistä, ja kun niitä ei ole, kuten Varissuon kaltaisilla alueilla, toivottomuus ja turhautuminen purkautuvat yksilöä itseään ja ympäristöä vahingoittavilla tavoilla, mistä seuraa inhimillistä kärsimystä, ja se tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi.

Nyt on kaunis kesäinen päivä. Minulla ei ole tarkoitus maalata synkkiä pilviä tuon auringonpaisteen päälle. En halua väittää, että tiedossa on pelkkää pahaa, enkä halua väittää, että Varissuo tai sen kaltaiset alueet muualla Suomessa, joita on isoimmissa kaupungeissa, olisivat asuinpaikkoina täysin menetettyjä ja ettei niissä olisi jotain hyvääkin. Mutta toivoisin todella, että tällaisten erityisalueiden negatiivisiin kehitysnäkymiin koko maassa suhtauduttaisiin nykyistä suuremmalla vakavuudella myös tämän hallitusohjelman eri elementtien toimeenpanossa. (Ben Zyskowicz: Mitä te esitätte?)

On otettava huomioon myös ne pahimmat vaihtoehdot eikä keskityttävä sinisilmäisesti toivomaan parasta, sillä tämä on koko yhteiskunnan etu. Yhteiskunta toimii sujuvammin, kun sen eri laidat ovat sosiaalisesti ja taloudellisesti lähempänä toisiaan ja kun kaikilla on yksi yhteinen intressi eli toiminta ei ainoastaan oman edun vaan kokonaisedun hyväksi. Syrjäytyminen ja alueiden eriytyminen ja tästä seuraavat negatiiviset ilmiöt ovat aiempien hallitusten politiikan aikaansaannoksia, ja odotan mielenkiinnolla, miten nykyhallituksen resurssit, keinot ja rahat riittävät tilanteen korjaamiseen. (Ben Zyskowicz: Asiaa puhuitte, mutta mitkä ovat teidän keinonne?)

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Porotalouden kohtalo on merkittäviltä osin poronhoitoaluetta nyt teidän käsissänne. Porotalous on sodan jälkeisen ajan historiansa pahimmassa tilanteessa. Tilanteen ovat aiheuttaneet pedot. Mitä sitten lukee hallitusohjelmassa ainoana asiana porotalouden kohdalla? Vahingonkorvausjärjestelmää joustavoitetaan. Ohjelman mukaan Suomen suurpetopolitiikan onnistumisesta tehdään kokonaisarvio ja suurpetokannat on varmistettava kestävälle tasolle ihmisten ja tuotantoeläinten turvallisuustarpeet sekä luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen. Siis elinkeinojen ja työpaikkojen asemasta ei puhuta mitään.

Kyse on Pohjois-Suomelle erittäin tärkeästä perinteisestä elinkeinosta, ja nyt on liiallisuuksiin mennyt niin sanottu luonnonsuojelu, tappamassa elinkeinon huomattavalta osalta poronhoitoaluetta. (Pertti Salolainen: No niin!) Korvaukset ovat tärkeitä, mutta mitä me teemme korvauksilla, kun kohta ei ole enää mitä korvata? Valtion tärkeä tehtävä on vahinkojen estäminen ja luonnonolosuhteiden tasapainottaminen.

Karhut tappoivat minulta viime kesänä 71 lammasta. Nyt on takana kolme pahaa vuotta, mutta on otettava huomioon se, että koskaan ennen eivät pedot ole tappaneet yhtään kotieläintä meidän alueeltamme. Tilanne on siis muuttunut. Nyt minä pelkään tätä kesää oikein tosissani, mitä nyt on edessä. Otetaan huomioon, että koskaan ennen ei meidän alueellamme ole ollut vastaavaa ongelmaa.

Pedot kuuluvat luontoon, mutta petoja, ennen kaikkea karhuja ja ilveksiä, on niin paljon, että luonto ei enää näiden määrää kestä ja valtion on puututtava asiaan vakavasti ja nopeasti. Vaikeuksissa ovat porotalouden lisäksi myös monilla alueilla lammastalous, peurakanta, Suomen luonnonvaraiset eläimet, ja vaarassa ovat myös monet lapset. Tämän mittaluokan peto-ongelmaa ei ole Suomessa ollut koskaan. Hallitusohjelmaan olisi kyllä tarvittu lisää rahaa Rktl:ään, jotta saadaan laskettua, paljonko meillä on petoja, ja lisäksi viranomaisille olisi pitänyt ihan suoraan sanoa siinä ohjelmassa, että me tarvitsemme sitä, että poliisi ja Raja osallistuvat tämän tilanteen hoitamiseen koko Suomessa.

Sitten, arvoisa puhemies, keskittämisestä: Perustuslain 6 §, Yhdenvertaisuus. Ketään ei saa asettaa eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. 9 §:n mukaan kaikilla on oikeus valita asuinpaikkansa. Hallitusohjelma on erityisen raskas minun kotiseudulleni Itä-Lapille. Ajoneuvoveron huomattava, käyttöön painottuva korotus, liikenteen polttonesteiden veron korotus, asumisen keskittäminen, kuntien valtionosuuksien hurjat leikkaukset, kiinteistöveroja ei enää tasata köyhimmille kunnille, lukioverkon karsiminen jne.

Juristina minun huomioni iskee erityisesti perustuslain tulkintaan. Voidaanko valtion leikkauksia ja muita toimenpiteitä keskittää näin voimakkaasti maaseudun ihmisiin? Mikä on uuden hallituksen hyväksyttävä perustelu asettaa meidät tämmöiseen eri asemaan? Perustuslain mukaan siinä pitää olla hyväksyttävä perustelu.

Sitten vielä lisää näistä ympäristöasioista. Kansallispuistojen ja muitten suojelualueitten ylläpito turvataan. Hyvä. Mutta ehdottomasti on muistettava myös paikallisten ihmisten oikeudet alueen käytössä. Kiitos ohjelman laatijoille, ja muistakaakin lupauksenne, että jokamiehenoikeudet turvataan ja Metsähallitus säilytetään kokonaisuutena.

Kalastuslain uudistamisesta tulee muistaa maaseudun jokapäiväisen elämään kuuluva kotitarvekalastus. Ohjelmassa kyllä mainitaan virkistys- ja ammattikalastus, mutta ei kotitarvekalastusta. Ympäristönsuojelun hallinnon roolia ja merkitystä ollaan lisäämässä. Ely-keskusten viranomaisille ollaan myös tämän ohjelman myötä vain lisäämässä valtaa, valtaa, joka kuuluisi alueen kansan valitsemille päättäjille.

Sitten vielä lopuksi asumisen tiivistämisestä. Uudisrakentamista ohjataan olemassa olevien palveluiden ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä, mutta suomalaisuuteen on aina kuulunut haja- ja harva asutus. Meidän pitää muistaa kuitenkin tässä kaikessa keskittämisessä ja tiivistämisessä se, että meillä on perustuslain 9 §:n mukainen (Puhemies: No niin, aika olisi tullut täyteen!) oikeus valita asuinpaikkamme.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensin muutamia huomioita käytyyn debattiin. Olisi hyvä, jos keskusta laatisi oman ohjelmansa, jossa saataisiin ihan koko joukolle selvyys siitä, paljonko teidän mielestänne nyt pitäisi leikata. Edustaja Kalmari sanoi, että 2,5 miljardia ei riitä, puheenjohtaja Kiviniemi puhui eilen 2 miljardista, ja sitten taas toisaalta teidän arvoisat kolleganne puheenvuoroissaan tyrmäävät lähestulkoon kaikki säästöesitykset tai veronkorotukset, joita hallitusohjelma pitää sisällään. Eli jokainen ymmärtää, että tämä yhtälö ei toimi, ei alkuunkaan, ja olisi erittäin tärkeää saada teidän vaihtoehtoinen ohjelmanne ja sitä kautta päästä sitten järkevään pohjaan tässä keskustelussa.

Sitten mitä tulee kuntauudistukseen, niin voisin todeta sen, miksi tätä uudistusta tehdään. Monien pienien kuntien myöskin Etelä-Suomessa ja kaupunkien läheisyydessäkin olevien pienien kuntien on erittäin vaikea saada työntekijöitä. Jos hyvä löytyy, niin lähtee aika nopeasti eteenpäin. Samaten tiedetään, että 100 000 kuntien työntekijää eläköityy seuraavien 10 vuoden aikana, uusia on vaikea saada tilalle. Nyt jo sosiaali- ja terveyspuolella on erittäin suuria ongelmia. Verotulot eivät riitä kattamaan, ja kuten tiedetään, julkinen talous ja valtiontalous ovat niin piukalla, että myöskin kunnat joutuvat kantamaan omaa vastuutaan siitä, että julkista taloutta tasapainotetaan.

Meidän huoltosuhteemme Suomessa muuttuu koko ajan erittäin huonoon suuntaan. Väestö ikääntyy, ja tarvitaan raskaita sosiaali- ja terveyspuolen palveluita, jotka maksavat. Eli näistä syistä meidän täytyy uudistaa palvelurakennetta, mutta olisi aivan älytöntä jättää uudistamatta kuntarakennetta siinä yhteydessä. Miksi jättää se kunnantalo sinne paikalleen, jos välimatka seuraavaan paikkaan on lyhyt, miksi jättää se kaikki kunnia? Miksi jättää byrokraatti, jos tarvitaan sairaanhoitajaa? Tämän tähden me haluamme uudistaa kuntarakennetta, ja se on aivan välttämätöntä, jotta me pystymme turvaamaan palvelut tulevaisuudessa.

Tähän paras lääke on vahva peruskunta, mutta me tietenkin ymmärrämme sen, että Suomi koostuu aivan erilaisista alueista. Itäisessä Suomessa, Kainuussa välimatkat ovat pitkiä, kunnat ovat pieniä. Silloin ollaan aivan erilaisten kysymysten parissa kuin silloin, jos puhutaan esimerkiksi Etelä-Suomen suurista kaupunkiseuduista, joissa on pienelle alueelle 10 tai 5 kilometrin välein rakennettu kaupungintaloja ja jokaisesta löytyy samasta asiasta vastaava kunnanjohtaja ja opetustoimen johtaja ja sivistysjohtaja jne. Kyllä näitä asioita kannattaa miettiä, mikä on järkevää tehdä yhdessä ja mikä ei.

Arvoisa puhemies! Voisin keskittyä puheenvuoroni lopussa ympäristöpolitiikkaan, jota oli ilo olla mukana kirjoittamassa tuolla Säätytalolla.

Minusta kuusi puoluetta löysivät hienon yhteisen sävelen ympäristöpolitiikan osuutta kirjoitettaessa. Tässä yhdistyy samaan aikaan kunnianhimoinen ympäristö ja luonnonsuojelu siihen, että Suomessa edelleenkin voi asua, rakentaa, harjoittaa elinkeinoja koko maan alueella. Puolueita todellakin yhdisti huoli luonnosta ja ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä. Sen pohjalta kunnianhimoinen paperi on saatu aikaiseksi. Tämä on myöskin hyvä esimerkki siitä, että on pystytty uudelleenkohdennuksilla löytämään jopa lisää voimavaroja ympäristön- ja luonnonsuojeluun. Metsien monimuotoisuuden suojelu, Metso-ohjelma, saa merkittäviä lisäpanostuksia, samoin soidensuojeluohjelmien eteenpäinvieminen.

Erityisesti haluan korostaa Itämeren suojelua ja vesiensuojelua yleensä. Olemme taas siinä ajassa vuodessa, jolloin sinilevät alkavat nousta pintaan ja kukkia ja saamme lukea lehdistä karmaisevia tarinoita siitä, miten lapset eivät pääse uimarannalle uimaan. Tämä hallitusohjelma tarttuu ja puuttuu todella konkreettisesti Itämeren suojeluun ja vesiensuojeluun toteuttamalla vesienhoitosuunnitelmia, jatkamalla Teho- ja Taso-hankkeita, pyrkimällä ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi ja, mikä tärkeää, asettamalla valtionhallinnon tasolla koordinaatioryhmän, joka koordinoi laajasti Itämeren suojeluun ja vesiensuojeluun liittyviä toimenpiteitä. Tätä pidän erittäin tärkeänä, koska Itämeren suojelu ja vesiensuojelu on Suomessa jo merkittävästi saanut huomiota ja paljon hankkeita on liikkeellä. Mutta huomionarvoista on ollut se, että koordinaatio puuttuu, ja uskon, että tämän työryhmän työn kautta pystytään vielä paljon tehostamaan toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Minusta hallitusohjelman parhaita osioita on sen ympäristöosuus, se on kunnianhimoinen ja katsoo tulevaisuuteen. Hyvä esimerkki siitä, että kaikkeen ei aina tarvita valtavasti lisää rahaa, on se, että voidaan kehittämällä, suunnittelemalla, parantamalla, pohtimalla (Puhemies: Nyt on aika!) ja etsimällä uusia keinoja tehdä asioita paremmin.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Viime vuosi julistettiin Euroopan unionissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen teemavuodeksi. Tavoitteena oli tunnustaa köyhyydessä elävien ja syrjäytyneiden oikeus ihmisarvoiseen elämään ja osallisuuteen. Köyhyydenvastaisessa työssä on paljon työtä tehtävänä niin yksilötasolla kuin rakenteellisestikin. Erityisesti tarvitaan kuitenkin poliittista tahtoa muutokseen. Tilanne tuon poliittisen tahdon suhteen näytti vielä viime vuonna synkältä, mutta tänään tilanne on onneksi toisenlainen: valoa on näkyvissä.

Tämä hallitusohjelma parantaa kaikkein pienituloisimpien ihmisten asemaa erilaisin toimenpitein, joita täällä salissakin on monia tuotu esille, muun muassa tuolla perusturvan yli 330 000 euron parannuksella. Kyse on todella merkittävästä panostuksesta köyhyyden torjuntaan, ja on hyvä, että yksinhuoltajat on huomioitu tässä vielä erikseen, sillä köyhyyden riski on tuossa ryhmässä suurimmillaan vaikuttaen sitä kautta myös lapsiin. On siis nimenomaan huomioitu ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapsiperheet.

Köyhiä meillä Suomessa on valitettavan paljon. Tilastokeskuksen mukaan pienituloisia tai köyhiä, alle 60 prosenttia mediaanituloista ansaitsevia, oli Suomessa viimeisen tilastotiedon mukaan 700 000, EU-tilaston mukaan jopa 900 000. Tämä tulee edelleenkin pitää mielessä.

Hallitusohjelmassa mainittu poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma onkin enemmän kuin tervetullut. Tämä kaikki yhdistyneenä 5 prosentin työttömyystavoitteeseen ja nuorisotyöttömyyden nollatoleranssiin antaa hyvät eväät syrjäytymistä ehkäisevään työhön ja samalla talouden tasapainottamiseen, sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan Suomeen.

Toinen ihmisryhmä, jonka haluaisin nostaa tässä esille ja jonka asema kaipaa erityisen paljon parannusta, ovat vanhukset tai iäkkäät henkilöt. Vanhuspalvelulakia on tuloksetta yritetty saada aikaan jo 1970-luvulta asti. Onneksi se on nyt vihdoin kirjattu tähän hallitusohjelmaan. Jokaisen ihmisen pitää voida luottaa siihen, että hän saa tarvitessaan laadukasta hoitoa tai hoivaa riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu, asuuko hän itsenäisesti tai laitoksessa. Ehkä kaikkein tärkeintä olisi, että vanhuspalvelulakia säädettäessä pyritään luomaan myös selkeät laatukriteerit henkilöstömitoituksineen samaan tapaan kuin esimerkiksi päivähoitolaissa, kriteerit, joiden noudattamista myös valvotaan. Moneen kertaan on tullut eri puolilla Suomea todetuksi, että pelkät laatusuositukset eivät vanhustenhoidossa riitä vaan niille tarvitaan nimenomaan lain tuomaa velvoittavuutta. Vain tällä tavalla voidaan taata ihmisarvoiset palvelut jokaiselle ikäihmiselle.

Tällä hallitusohjelmalla luomme sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa Suomea, aivan niin kuin kansa vaaleissa halusi, selkeää muutosta politiikan suuntaan. Ohjelmassa on hyvät eväät eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen, työllisyyden parantamiseen ja ennen kaikkea julkisen talouden tasapainottamiseen.

Arvoisa puhemies! Tärkeää on myös se, että tämä hallitus ei aio tehdä työtään laput silmillä vaan tarkastelee etenkin taloustilannetta vuosittain ja hallitustaipaleen puolivälissä. Näin on mahdollista reagoida taloustilanteen muutoksiin ja tehdä mahdollisia lisätoimenpiteitä talouden pitämiseksi valitulla linjalla. Toisaalta taas asioiden mennessä arvioitua parempaan suuntaan antaa tämä mahdollisuuden myös strategisiin lisäpanostuksiin hallitusohjelman mukaisesti.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä käsissämme oleva hallitusohjelma on kuin höyhen tuulessa. Se leijuu kohti mutta leijuu myös poispäin. Hallitusohjelman ehdottomia helmiä ovat vanhuslain rakentaminen, omaishoidon kartoittaminen, saattohoidon selventäminen, eläinsuojeluasiamiehen nimeäminen, perusturvan korottaminen, perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, peruskoulunsa päättäneen koulupaikan takaaminen sekä Itämeren suojelu. Hyvänä pidän myös lääketurvallisuuden kehittämistä, lääkärihelikoptereiden toiminnan uudelleenarviointia sekä kansallisen syöpäkeskuksen toiminnan käynnistämistä. Nämä kaikki liittyvät hyvin tärkeään teemaan, potilasturvallisuuteen ja myös sen parantamiseen Suomessa.

Vanhuslakia on odotettu vanhustyön hoivakentällä kauan. Tähän asti vanhuksen hoitoa ohjaillut ikäihmisten palvelujen laatusuositus ei ole suosituksena kyennyt parantamaan ikääntyneen asemaa Suomessa. Suosituksella ei ole ollut lain painavaa arvoa eikä merkitystä. Vanhustyön hoitokentältä puuttuu henkilökuntaa, hoidon tasossa on eroja, hoidoissa tapahtuu laiminlyöntejä ja väärinkäytöksiä. Näistä olemme saaneet lukea muun muassa Valviran ja aluehallintovirastojen tekemistä selvityksistä. Ikääntyneiden asioiden kuntoon laittaminen onkin yksi tämän hallituskauden päätavoitteista. Vanhuksille on taattava hyvä hoito. Arvokas vanhuus on jokaisen oikeus.

Mitä tulevaan vanhuslakiin tulee sitten kirjata? Lain on oltava paljon kattava, sillä porsaanreikäistä lakia ei kannata väsätä. Hyvä, riittävä ja aukoton perushoito on kaiken hoitotyön perusta. Ohjelmassa mainitaan kuntiin perustettavat vanhusneuvostot. Entä vanhusasiamies, saammeko sen? Eläinten suojeluun on toki tulossa eläinsuojeluasiamies. Hallitusohjelmassa puhutaan myös väkivallan torjumisesta. Vanhuksen kaltoinkohtelun ehkäisystä ei ohjelmassa puhuta.

Vanhuksen kotona asumista on tuettava lisääntyvin resurssein. Muistisairaan, pitkäaikaissairaan, diabeetikon, kaatuilevan tai muuten hauraan vanhuksen kotikäyntejä on vuorokaudessa lisättävä. Vanhuksen turvallisuuden varmistaminen ei saa jäädä omaisten huoleksi. Vanhuksen tulee päästä suihkuun useammin kuin kerran viikossa. Hänelle on tarjottava mahdollisuus ulkoiluun ja virikkeelliseen ympäristöön. Vanhuksen hoitotyön on noudatettava toimintakykyä ylläpitävää linjaa. Hänelle on tarjottava niin fyysisiä kuin psyykkisiä voimavaroja ylläpitäviä toimia.

Vanhuksen lääkitystä on tarkasteltava säännöllisesti. Hänellä tulee olla oikeus vanhuksiin erikoistuneen lääkärin vastaanottoon. Gerontologista osaamista hoitajien keskuudessa on vahvistettava, ja muun muassa geronomin, vanhustyöhön erikoistuneen hoitajan, ammatinkuvaa ja nimikettä on juurrutettava enemmän suomalaiseen vahustyöhön.

Suurilla silmillä on katsottava myös omaisiaan hoitavaan omaishoitajaan. Omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät on saatava yhteiskunnassamme toimimaan. Vuodesta toiseen juuri tämä tilanne on ollut vaikea. Puuttuu sijaishoitopaikkoja; resurssit niissä ovat riittämättömät tai täysin väärät. Omaishoitajan hoidettavan hoito ei saa olla pelkkä säilöönotto.

Ikääntyneen hoitoon kuin myöskin muuhun terveydenhuoltoon kuuluu myös potilasturvallisuus ja hyvä ja onnistunut saattohoito. Kiire lisää potilasvahinkoja, ja siksi ammattitaitoisella ja riittävällä henkilökuntamitoituksella on merkitystä. Hoitoalalla on työpaikkoja, mutta hoitoalan työoloja on myös kehitettävä. Hoitotyö on harvoille enää kutsumusta, joten alan vetovoimaisuutta on muuten kehitettävä.

Riittävän kielitaidon merkitys hoitoalalla on tärkeää. Ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien hoitoalan koulutukseen on lisättävä kotimaisen kielitaidon koulutusta ja vaatimusta. Hoitajan on osattava kirjata, raportoida ja hoitaa potilasta tämän äidinkielellä. Englannin kieli ei saa tulla kansainvälisyydestään huolimatta suomalaiseen terveyden- ja vanhustenhoitoon.

Lääketurvallisuuden kehittäminen ammattijakeluna, esimerkiksi suorana apteekkijakeluna hoitolaitoksiin, on yksi hyvä keino parantaa potilasturvallisuutta. Lääkkeiden jako ja lääketuntemus eivät saa kuitenkaan kadota täysin hoitoyksiköistä, sillä silloin katoaa myös hoitajien koulutuksesta lääkehoitotaito.

Hallitusohjelmasta ja ihmisestä poispäin meneviä asioita ovat sen sijaan energian valmisteverot ja liikenteen polttonesteiden korotukset, jotka osuvat samalla rasituksella köyhiin ja rikkaisiin, kaupunkilaisiin ja haja-asutusalueella asuviin. Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen johtaa kunnallisveron kiristymiseen. Hallitusohjelmassa ei myöskään oteta lainkaan kantaa pörssin ulkopuolisten yhtiöiden verotukseen. Listaamattomien yhtiöiden jakama osinko on 90 000 euroon asti verovapaata tuloa.

Hallitusohjelmassa on myös vielä yksi teema, jota naisena ja äitinä kummeksun. Se on ajatus raskaudenkeskeytysten viikkorajojen muuttamisesta ja tiukentamisesta. Abortin ympärille ei pitäisi laatia tiukkuuspolitiikkaa. Naisella on oltava oikeus omiin päätöksiin.

Eilen täällä salissa käytettiin synnytykseen liittyviä termejä, pihtejä ja imukuppia. Sanon siis itsekin tässä lopuksi: uskon hallitusohjelmaan vasta, kun pää näkyy. Minua pelottaa, että vanhuslain suurin tyrmääjä voi löytyä kuntapolitiikasta. Siellä ei ole yksinkertaisesti rahaa toteuttaa lakia.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa herra puhemies! Uusi hallitusohjelma ansaitsee pisteet erityisesti siitä, että hallitus on ottanut julkisen talouden kestävyysvajeen vakavasti. Nyt todella etsitään keinot talouden tasapainottamiseksi ja Suomen luottoluokituksen pitämiseksi korkealla tasolla, eihän kukaan vastuullinen päättäjä voi antaa Suomen kulkea Kreikan tietä. Kun talous on terveellä pohjalla ja ihmisillä työpaikkoja, meillä on varaa sekä huolehtia heikommassa asemassa olevista että rakentaa uudistuvaa tulevaisuuden Suomea lukuisten hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.

Elämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. On tärkeää, että hallitus ei rakenna pelkkien ruusuisten odotusten varaan. Kokoomuslaisen talouskurin avulla on varmistettu, että hyvinvointi saadaan kestävälle pohjalle. Hallitusohjelmaan kirjattu niin sanottu talouden perälautakirjaus varmistaa sen, että tehtyjen sopeutustoimien riittävyyttä tarkastellaan vuosittain ja tarvittaessa ryhdytään lisätoimenpiteisiin, jotka varmistavat valtiontalouden tasapainotuksen jatkumisen.

Myös talouskasvun ja työnteon tärkeys on nyt ymmärretty laajasti. Jos koko yhteiskunta downshiftaa, on turha vaatia lisää rahaa vaikkapa lapsiperheille, vanhustenhuoltoon tai koulutukseen. Rahaa palvelujen tuottamiseen tulee vain työstä ja kannattavasta yritystoiminnasta. Siksi työntekoon ja yrittämiseen kannustavia elementtejä on vaalittava ja myös kannustavuutta parannettava taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Ansiotuloverotusta korottamalla kansalaisten toimeliaisuus ja ostovoima heikkenevät, mikä heikentää talouskasvua. Siksi hallitusohjelman mukainen kulutuksen verottaminen on oikea suunta.

On katsottava tulevaisuuteen. Suomen huoltosuhde heikkenee EU:n heikoimmaksi vuoteen 2020 mennessä, eli huollettavia on yhä enemmän suhteessa työssä käyviin. Enemmän tuottavaa työtä ja aitoja työpaikkoja on ainoa tie siihen, että hyvinvointi voidaan turvata kestävästi kuormittamatta kohtuuttomalla velka- ja verotaakalla nykyisiä ja erityisesti tulevia työtä tekeviä sukupolvia.

Arvoisa puhemies! Ohjelma tarjoilee kaivattuja radikaaleja rakenneuudistuksia, huolenpitoa heikompiosaisista sekä runsaasti maamme kilpailukykyä parantavia toimia. Hallitusohjelman kohokohdaksi saattaa hyvinkin nousta kuntauudistus, joka toteutuessaan on historiallisen merkittävä. Vahvojen julkisten palveluiden edellytyksenä ovat kunnat, jotka pystyvät palveluvastuun harteillaan kantamaan. Siksi on tärkeää, että uusi hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on elinvoimainen kuntarakenne. Yksistään kuntauudistuksen toteuttamisella saadaan kestävyysvajetta kurottua umpeen miljardiluokan summilla. Olen tyytyväinen siihen, että uuden hallituksen linjaukset ovat hyvin lähellä kevättalvella hyväksyttyä kokoomuksen kuntapoliittista ohjelmaa.

Olen iloinen voidessani antaa vahvan tukeni pääministeri Kataisen vastuunkantajien hallitukselle ja kuuden puolueen yhteiselle hallitusohjelmalle. Tehdään se, mikä vaaditaan, jotta Suomi on jatkossakin avoin, vastuullinen ja välittävä hyvinvointiyhteiskunta.

James Hirvisaari /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus on kirjannut ohjelmaansa hurskaan lauseen siitä, että kansalaisten vaaleissa antama kritiikki otetaan vakavasti. Käytännössä kansan ääni on kuitenkin kuulunut kuuroille korville ainakin möbleeratuissa huoneissa. Täytyy nimittäin olla sielultaan aika pahasti paatunut sen poliitikon, joka vaalituloksesta huolimatta kehtaa julkisesti ilakoida siitä, että maahan on nyt saatu sen historian EU-myönteisin hallitus. Siinä on selvä keskisormen sävyttämä viesti siitä, että on aivan sama, miten kansa äänestää, kun valtaan päästyä tehdään kuitenkin ihan oman pään mukaan. (Tuomo Puumala: Miksi ette menneet hallitukseen?) Takinkääntäjien hämäävät lausunnot juuri ennen vaaleja estivät vielä isomman äänivyöryn satamisen isänmaan etuja aidosti puolustavien perussuomalaisten laariin. Mutta uskallan väittää, että tässä maassa kansan enemmistö ei elä EU-hurmoksessa. Eikä tälle hallitukselle ole annettu mitään mandaattia ajaa Suomea ainakaan kohti EU:n liittovaltiota.

EU tuhlaa rahojamme, komissio haluaa kasvattaa budjettiaan, ja Suomi vain maksaa ja maksaa. Eurokiimaisen pääministerin johdolla hallitus osallistuu raikulipoikien kemut rahoittaneiden pankkien pelastamiseen eikä halua edes keskustella jäsenmaksujen leikkauksista tai esimerkiksi Ison-Britannian maksualennuksen poistosta. Suomen etu sellaista keskustelua kuitenkin vaatii. On selvää, että talouden tasapainottamiseksi Suomen on leikattava menojaan. Nyt pitäisi sitä kansan ääntä kunnioittaa ja asettaa oman maan etu kaikessa ykkössijalle.

Arvoisa puhemies! Humanitaarinen maahanmuutto olisi ollut tärkeä leikkauskohde. Tanskassa tehtiin selvitys kustannuksista ja siellä todettiin, että maahanmuuttopolitiikan täysremontilla voidaan säästää merkittäviä summia. Kun hallitusohjelmassa puhutaan pohjoismaisesta viitekehyksestä ja yhteistyöstä, sitä voisi nyt harrastaa myös tässä asiassa. Suomi voisi ainakin käynnistää maahanmuuton kokonaiskustannusten tarkan selvittämisen ja katsoa, paljonko sillä sektorilla voisimme säästää. Hallitusohjelmassa mainittu 20 miljoonan tehostus on kosmeettinen ja ainoastaan paljastaa entisen löperön linjan jatkumisen, (Kokoomuksen ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!) ja pakolaisia aiotaan jatkossa ohjata kuntiin vieläpä entistäkin tehokkaammin ja takuuvarmasti vastoin kansalaisten tahtoa.

Maahanmuuttopolitiikan kiristämisellä on kaikkien kyselytutkimusten mukaan erittäin laaja kansalaisten kannatus. Kallis turvapaikkaturismi ei ole ainoastaan taloudellinen kysymys, vaan siitä on tulossa monin tavoin vakava yhteiskunnallinen ongelma. Meidän pitäisi vihdoin ottaa opiksemme muiden maiden tekemistä virheistä. Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan maahanmuuttopolitiikan suunnanmuutoksia luvata, vaikka tulevaisuuden monikulttuurikaaos ei ole mikään väistämättömyys vaan silkka erehdys ja umpisokea poliittinen valinta.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma lupaa maaseutukunnille paljon kurjuutta, mutta löytyy siitä jotakin hyvääkin. Siinä todetaan muun muassa, että harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita. Tällaisessa tavoitteessa hallitus voi luottaa perussuomalaisten tukeen.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, vastuun kantamista ei ole se, että sanoo aina "kyllä, kyllä", vaan vastuun kantamista on sanoa tarvittaessa "ei". On vastuullista seisoa sanojensa takana. Tässä salissa ei saa toista syyttää valehtelijaksi. Hallituspuolueiden olisi nyt korkea aika alkaa toimia siten, että se ei olisi tarpeellistakaan. Kiertoilmaisujen keksiminen käy muuten pian liian vaikeaksi.

Uusi hallitus ei ansaitse eduskunnan luottamusta, joten kannatan edustaja Ruohonen-Lernerin esitystä.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kataisen hallitus saa perinnöksi yhden Euroopan parhaimmista talouksista: bkt:n kasvu 4 prosenttia vuodessa, Emu-kriteereillä mitaten vanhoista euromaista vain Luxi yltää meidän lukemiimme. (Jouko Skinnari: Paljon velkaa!) Tästä olisi hyvä jatkaa ja vastata väestörakenteen rajun muutoksen ja globalisaation uuden vaiheen haasteisiin. Me tarvitsemme pitkään kolmen neljän prosentin kasvua, mutta Kataisen hallitus on kokoonpanonsa vanki. Siltä puuttuu yhteinen talous- ja yhteiskuntapoliittinen näkemys ja näiden mukana kaikki. Jos ohjelma esittää yhden kasvun avaimen, se romuttaa kohta kaksi muuta, varsinkin pk-yrityksiltä. (Timo Soini: Ohhoh!) Hallitus uskoo suuruuden ja keskittämisen ekonomiaan, vaikka juuri nyt pitäisi koko maan voimavarat saada käyttöön. Hallituksen käsitys oikeudenmukaisuudesta on valikoiva ja väärä.

Arvoisa puhemies! Talouden kasvu on työpanoksen määrän muutos kertaa tuottavuuden muutos. Tätä totuutta hallitusohjelma ei ota vakavasti, ei, vaikka seuraavan vuosikymmenen aikana työikäisen väen määrä vähenee 150 000 henkilöllä. Työpanoksen kasvun jatkuminen laskun sijasta edellyttäisi työurien kasvua. Hallitus lupaa työllisyysasteen nousua, mutta missä keinot? Työn tuottavuuden parantamisen avainasiat ovat puolestaan satsaaminen koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön, mutta juuri näitä määrärahoja hallitus leikkaa nyt sitten ja paljon leikkaakin.

Tässä keskustelussa moni edustaja on puhunut innovaatioiden ja viennin rahoituksen lisäämisestä ikään kuin hallituksen ohjelmasta löytyisi jotain todistetta tälle. Arvoisat edustajat, te olette lukeneet väärää ohjelmaa. Te olette lukeneet Vanhasen hallituksen hallitusohjelmaa. Neljän vuoden aikana todellakin Vanhasen hallituksen ohjelmassa esimerkiksi Tekesin rahoitusta lisättiin noin 150 miljoonalla eurolla ja viennin rahoitustakin merkittävästi. Mutta tämä ohjelma leikkaa Temmin juuri niitä elinkeinotukia, jotka ovat suureksi osaksi juuri näitä innovaatio- ja vienninrahoitustukia, 110 miljoonalla eurolla ja muita elinkeinotukia 45 miljoonalla eurolla. (Timo Soini: Kuinkas siinä niin kävi?)

Sanon selvästi, arvoisa puhemies: Näillä eväillä ei riittävää kasvua synny eikä kestävyysvaje kavennu. Kasvun hiipuminen johtaa uusiin leikkauksiin ja näivettymiseen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen näkemys kestävyysvajeesta on minun mielestäni kutakuinkin oikein arvioitu. Verotusta on kiristettävä, ja leikkauksiakin on tehtävä. (Ben Zyskowicz: Missä ne teidän leikkaukset on?) Esimerkiksi sekä valtionosuuksien että yhteisöveron jako-osuuden koskemattomuus ei minun mielestäni, molemmat yhtä aikaa, ole mahdollista. Mutta hallitus paikkaa kestävyysvajetta ottamalla sieltä, mistä se on helpointa ottaa, ja keskittyy jakamaan uutta — omilleen. Hallitus rakentaa uuden, väärän käsityksen sosiaalisesta ja alueellisesta oikeudenmukaisuudesta. Se unohtaa nyt tavallisen keskiluokkaisen työntekijän ja yrittäjän ja jättää perusturvauudistuksen ulkopuolelle valtaosan pienituloisimpia. Edustaja Soini, niin rähmällään ei tarvitse hallitusherrojen edessä olla, etteikö tätä uskalla sanoa. (Timo Soini: Ei missään nimessä!)

Edustaja Ben Zyskowicz, se on ihan oikein, että suurituloisimpien on kannettava nyt esimerkiksi verotuksen kautta suurempi vastuu kuin muiden. Tämä on ihan oikein. Te olette lukenut ihan oikein minun vanhoja kirjoituksiani. Minä olen edelleenkin täsmälleen samaa mieltä ja olen vähän pettynyt siitä, mitä hallitusohjelma näiltä osin pitää sisällään.

Edustaja Urpilainen, jos te olisitte siellä ministeriaitiossa, sanoisin teille, että teidän tämä hallitusohjelmanne nyt sitten kyllä vie kohti tasaveroa.

Arvoisa puhemies! Hallitus nojaa suurimpiin keskuksiin tai niiden imuun ja jättää muun Suomen näivettyväksi. Tavoitteena Suomessa on maan koko huomioon ottaen Euroopan pienin kuntamäärä. Tämä johtaa paikallisen aktiivisuuden ja aloitteellisuuden murjomiseen, voimavarojen vajaakäyttöön ja palvelujen etääntymiseen. Tämä merkitsee monelle mummolle tarpeetonta muuttoa kotisijoiltaan ja lähikoulun ovien sulkemista monilta lapsilta. Samaan aikaan maamme uuden kasvun eväät ovat kuitenkin juuri maakunnissa, niiden metsissä, pelloilla ja kaivostoiminnassa ja matkailussa muun muassa. Suurikuusikko Kittilässä, Normet Iisalmessa, Ponsse Vieremällä, Honkarakenne Karstulassa ovat muutamia esimerkkejä sellaisista toimialoista, jotka ovat keskusten ulkopuolella mutta jotka ovat sieltä kyenneet nousemaan omalla toimialallaan maailman suurimpien yritysten joukkoon. (Timo Soini: Nousee kuin perussuomalaiset, sieltä alhaalta!)

Arvoisa puhemies! Hyvät hallitusherrat siellä, te olette yksityisinä kansalaisina ja poliitikkoina mainiota väkeä. Tunnen monet teistä, tiedän lahjakkaiksi. Monet teidän puolueidennekin yksittäiset puolueohjelmat ovat ihan erinomaista luettavaa silloin, kun niitä lukee yksittäisinä puolueohjelmina. (Pertti Salolainen: Entäs edustaja?) Mutta silloin, kun teidät on murjottu samaan sillipurkkiin, se tulos on sitä, mitä se on. Minä valitan. Se on isänmaan kannalta kaikki huonoa, mitä siitä purkista nyt on esiin kaivettavissa. (Puhemies: Aika!) Mutta se minun toivoni liittyy siihen, että keskustalle kaikki tämä antaa erinomaiset mahdollisuudet uuteen nousuun siitä nöyryytyksestä, minkä vaaleissa koimme.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kahdeksan vuotta talousvaliokunnan puheenjohtajana olin ottamassa vastaan ministeri Pekkarisen esityksiä, niin täytyy sanoa, että tässä oli vähän niin kuin Keski-Suomen keisari, joka esiintyi omassa kuningaskunnassaan. Mutta kyllähän tämän hallituksen ohjelma vastaa hyvin paljon niitä tavoitteita, mitä oli aikaisemman hallituksen ohjelmassa, koska olen ollut tämänkin hallituksen elinkeinopoliittista osaa tekemässä ja nähnyt sen, mikä tämä teidän osanne on.

Se, että tässä on leikattu, johtuu siitä, että tämä nyt äsken lopettanut hallitus teki 8 miljardia euroa velkaa, ja ministeri Pekkarinen oli siinä mukana. Teillä oli 3 miljardia plussaa, kun te aloititte. Te olette tehneet velkaa, ja taas sitten kutsuttiin sosialidemokraatteja, että tulkaa ihmeessä pelastamaan maa, kun täällä on tehty niin hirveästi velkaa, että pitäisi pärjätä. Tätä ollaan tässä tekemässä, ja tämä on se perusongelma. Tässä suhteessa toivoisi, että niin maakunnissa, valtakunnallisesti kuin kunnissa myös oppositio, yhtä terhakkaasti kuin tässä nyt Pekkarinen kuvasi, (Puhemies: Aika!) lähtisi mukaan yhteistyöhön.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Löysin uuden ikiliikkujan: aina kun on ongelmia, kutsukaa sosialidemokraatti, niin kyllä se siitä oikenee.

Mutta, arvoisa edustaja Pekkarinen, tämän luettelon jälkeen, kun te luettelitte, että bkt kasvaa, kaikki kehittyy — kuinka te menetitte 16 paikkaa vaaleissa? Mikä meni pieleen, jos politiikan sisältö oli näin erinomainen? Ylpeys, se kävi lankeemuksen edellä. Ei pidä olla liian erinomainen, pitää olla myös nöyryyttä. Maakunnista, siinä olen aivan samaa mieltä, sieltä tulevat kasvun idut, sieltä muodostuvat purot, joista joet, joista kasvu.

Keskittämispolitiikka, arvoisa hallitus, ei ole vastaus, se ei ole Suomessa, se ei ole Euroopassa. Jos Suomessa keskitetään, pieleen menee. Nyt olette nähneet, kun Euroopassa keskitetään, aina keskitetään lisää valtaa: tulos on aina huonompi. Näissä menetyksen siemenissä voi olla kepun uusi nousu, mutta ei se mitenkään varmaa ole. (Naurua)

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! No ei tietystikään se ole varmaa, mutta hyvät värmeet, hyvät ainespuut ovat nyt olemassa puolueen kannalta, mutta isänmaan kannalta huonot.

Edustaja Soini, me olemme nöyriä kansan edessä. Me saimme turpiimme, paljossa aiheesta. Me teimme virheitä. Mutta se, että näin teimme, ei anna mitenkään oikeutusta siihen, että me emme näkisi nyt sen ohjelman läpi, mitä paperiin on kirjoitettu, eikä meillä olisi oikeutta kritiikkiin niissä asioissa, (Timo Soini: Pitää olla!) missä aiheellista kritiikkiä on. (Timo Soini: On, hyvä!)

Edustaja Skinnari, te olette aika tarkkasilmäinen henkilö, mutta kuinka te voitte olla niin sokea, että te ette tunnista sitä, että Suomessa, Euroopassa ja maailmassa oli valtava lama ja me selvisimme saman laman yli aivan uskomattoman hyvin? Ne velat, mitkä miljardeina tulivat meille, verrattuna kaikkiin muihin euromaihin Luxia lukuun ottamatta ovat pienempiä. Suomen velan määrä on kansantuotteeseen verrattuna tällä hetkellä, Luxi pois lukien, pienin koko euroalueella. (Puhemies: Aika!) Me olemme monessa onnistuneet. Nyt pelkään, että uuden kasvun eväät ovat hukassa.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen omassa puheenvuorossaan viittasi Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi -nimiseen hallitusohjelmaan. Voin yhtyä hänen näkemykseensä siitä, että sillä hallitusohjelmalla selvittiin melko haasteellisessa ympäristössä aika kohtuullisin seurauksin. Tämä hallitus jatkaa edellisen hallituksen vastuullista linjaa yhä avoimemman, oikeudenmukaisemman ja rohkean Suomen eteen.

Edustaja Saarikko, joka valitettavasti ei ole salissa, kritisoi hyvinkin voimakkaasti, että nuoret ja lapsiperheet on unohdettu tästä hallitusohjelmasta. Ei lainkaan, ja haluan korostaa sitä, että edellinen hallitus teki valtavan paljon hyviä tekoja muun muassa korottamalla pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja ja valinta tehtiin nimenomaan sen perusteella niihin ryhmiin, joissa vaikuttavuus on suurin. Samoin lapsilisien korotukset kohdistettiin monilapsisiin ja yhden huoltajan vanhempien perheisiin. Niin ikään kannattaa varmaan muistuttaa, että lapsilisät myös sidottiin indeksiin.

Sama linja, välittävä linja, jatkuu myös tällä hallituksella. Työn ja perheen yhteensovittamista jatketaan. Ennen kaikkea haluan korostaa nuorten yhteiskuntatakuuta. Eikö se ole välittämistä, että kannetaan huolta, jotta meidän nuoret eivät syrjäytyisi ja löytäisivät sen kunnon työpaikan, kunnon opiskelupaikan? Mainitsemisen arvoista on myös kirjaus lavauksesta, elikkä edistetään lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa. Me puhumme paljon sukupuolten välisestä tasa-arvosta, mutta kyllä meidän on kiinnitettävä huomiota myös sukupolvien väliseen tasa-arvoon.

Arvoisa puhemies! Vahva valtiontalous mahdollistaa laadukkaat palvelut ja koulutuksen, sen osaamisen, joka on Suomen kilpailukyvyn ehdoton tae. On erittäin hyvä asia, että ansiotuloverotus ei kiristy. Mielestäni on myös tärkeää huomata hallituksen viestittämä valmius lievennyksiin maltillisten palkkaratkaisujen yhteydessä. No, se jää myöhemmäksi ajankohdaksi. Myös yritysveron alennus näissä olosuhteissa on kiitoksen arvoinen samoin kuin se, että osinkoverotuksemme säilyy kilpailukykyisenä.

Ekonomistit ovat eri mieltä julkisen talouden tasapainottamisesta, siitä, pitäisikö olla tiukempi siinä suhteessa, mutta ekonomina olen tyytyväinen, että etenemme varovaisesti, sillä kaiken kaikkiaan talouden kehitykseen liittyy näinä aikoina poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Tiedämme myös sen, että liialliset kiristämistoimenpiteet olisivat voineet aiheuttaa kasvulle hyvinkin huomattavia esteitä.

Suomi tarvitsee menestyviä yrityksiä, sillä kasvu on yritysten varassa, ja meidän tehtävänämme on huolehtia siitä, että meillä on kannustava ilmapiiri. Hallitusohjelmassa on hyvin vahvat kirjaukset elinkeino-, työllisyys- ja innovaatiopolitiikan osalta: kasvua, kansainvälistymistä, pienyritysten toimintaedellytysten parantamista. Me tarvitsemme luonnollisesti yrittäjyyskoulutusta kaikilla oppiasteilla, yrittäjyysvalmennusta, liiketoimintaosaamisen parantamista pk-yrityksille. Erittäin hyvä asia on, että selvitetään yrittäjien velkajärjestelytilanteisiin liittyviä ongelmia. Me emme halua nähdä 1990-luvun alun tilanteen uusiutuvan tällä vuosikymmenellä.

Hallitusohjelmassa on myös hyvät kirjaukset tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen riittävän tason varmistamisesta. Samoin hallitus on luvannut selvittää t&k-verokannustimien käyttöönoton mahdollisuudet. Ne voisivat olla tässä taloudellisessa tilanteessa monelle yritykselle erittäin tärkeitä.

Suomalaisen innovaatiopolitiikan suurimmat ongelmat eivät ole yritysten tasolla, vaan tiedämme, että yliopistoissa tehtäviä keksintöjä ei patentoida riittävästi. Bioalalla on yksittäisistä patenteista maksettu jopa kymmeniä miljoonia, ja ne ovat peräisin suomalaisista yliopistotutkimuksista. Meillä on liian alkeelliset yliopistojen innovaatioiden kaupallistamismekanismit, ja toivoisinkin, että tällä hallituskaudella pystyisimme panostamaan niihin huomattavasti enemmän.

Tekesin roolista täällä olikin jo Pekkarisen osalta puhetta, kuinka paljon aiemmin oli lisätty rahoja ja nyt leikataan, mutta sanoisin näin, että ei meidän olisi varmaan syytä puhua siitä rahamäärästä, vaan enemmänkin siitä roolista (Puhemies: Aika!) ja toimintatavasta.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Jottei hallitukselle tule sellainen kuva, ettei oppositiossa ole lukutaitoa, kuten täällä eilen saimme kuulla, haluan puheeni aloittaa kiitoksella. Kiitos, että nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu varmistamalla jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti nyt olen pakotettu siirtymään ruusuista risuihin. Aikaa ja aiheita kiitokseen on niin vähän.

Kuuden koplan hallitusohjelma lupaa paljon. Ohjelmassa olevat ristiriidat viittaavat siihen, että lupaukset on yhtä vaikea toteuttaa kuin oli pitää vaalilupaukset. Ministerikiiman iskiessä vaalilaupaukset unohtuivat jokaiselta hallitukseen päässeeltä puolueelta. Nyt esitetyt leikkurit osoittavat samaa: paljon luvataan mutta todellisuudessa vähän annetaan. Nuorten syrjäytyminen, lasten huostaanoton määrän kasvu, perusturvan heikentäminen, kuntien vastuiden lisääminen sekä käytännössä monelta osin tasaveroon siirtyminen heikentävät tavallisen suomalaisen ostovoimaa ja arkea. Yhteenvetona olenkin pakotettu toteamaan, että tämä kokoomuksen sosiaalihallitus on vaaraksi suomalaisen perheen hyvinvoinnille.

Arvoisa puhemies! Haluan eduskunnan kiinnittävän huomiota myös arvoihin, joita hallitus tai sen jäsenet edustavat. On helppo yhtyä Timo Soinin eilen käyttämään puheenvuoroon, jossa hän sanoi, että elämä on pyhää ja sitä tulee kunnioittaa ja suojella. Hallitusohjelmassa on hyvää, että pyritään vähentämään raskaudenkeskeytyksiä muuttamalla raskaudenkeskeytyksen myöhäisintä viikkorajaa koskevaa lainsäädäntöä. Thl:n mukaan aborttien määrä on ollut pienessä laskussa vuodesta 2005 lähtien. Kuitenkin maassamme tehdään vieläkin vuodessa 10 000 aborttia, joista sosiaalisin perustein huikeat 90 prosenttia. Sikiön suojelematta jättäminen ei ole kestänyt eettistä tarkastelua vuosiin, mikäli pidämme itseämme sivistyneenä hyvinvointivaltiona tai tarkastelemme syntymätöntä lasta nykytietämyksen valossa. Raskaudenkeskeytyksen sosiaalisia perusteita voivat olla vaikkapa lomamatka tai uraputki. Miten vastaavanlaisia perusteita aborttiin voidaan pitää muun kuin itsekkyyden perusteluna? Sosiaalisten aborttien oikeudettomuus onkin tunnustettava, ja sitä tuleekin korjata jo tällä hallituskaudella.

Arvoisa puhemies! Ihmettelen peruspalveluministerin Aamu-tv:ssä esittämää lausuntoa siitä, ettei hallitusohjelmassa sovittua raskaudenkeskeytyksen vähentämisasiaa ole tarpeellista ottaa työn alle lainkaan.

Hallitusohjelman läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta varjostaa toinenkin asia. Mikäli lehtitietoihin on uskomista, ovat hallituspuolueet ilman KD:n läsnäoloa sopineet, että sukupuolineutraalia avioliittolakia vietäisiin kansanedustajan lakialoitteen pohjalta läpi, vaikka hallitusneuvotteluissa olitte kaikki sopineet, ettei sukupuolineutraalia avioliittolakia tule tämän hallituskauden aikana. Arvoisa puhemies! Tällaistako demokratiaa kansa haluaa?

Vielä muutama sana arvoista. Se, mitä tulee edustaja Jani Toivolan eilen esittämään väittämään siitä, että Suomessa ei noudateta kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia sen vuoksi, että meillä ei ole sukupuolineutraalia avioliittolakia eikä sitä sisällytetty hallitusohjelmaan, on muunneltua totuutta. Ei ole olemassa mitään kansainvälistä ihmisoikeussopimusta siitä, että homojen oikeuksia rikotaan, jos he eivät saa kirkkovihkimistään tai eivät saa adoptoida lapsiamme. Asian voi tarkistaa vaikkapa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksesta, jota tar-kastelemalla huomaan, että Suomen lainsäädäntö on yhdenmukainen kansainvälisten sopimusten kanssa.

Seksuaalivähemmistöillä on yhtäläiset oikeudet lisääntyä ja viettää rauhaisaa elämää kuin kenellä tahansa. Yhteiskuntamme on ajan tasalla jo nykyisellä lainsäädännöllä, ja tästä seuraava askel tarkoittaisi sitä, että alamme rajoittaa ja velvoittaa muita suomalaisia sopeutumaan seksuaalivähemmistöjen vaatimuksiin. Homojen ihmisoikeudet tulee toki tunnustaa ja heitä tulee kunnioittaa kuten kaikkia ihmisiä, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että muuttaisimme koko yhteiskunnan arvomaailmaa yhden vähemmistön haluamalla tavalla.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Suomi on tällä hetkellä varsin haastavassa tilanteessa ja erityisesti taloudellisesti. Jos me katsomme Suomen valtionvelan kasvua finanssikriisin seurauksena, muutamassa vuodessa velkaantumisaste suhteessa bruttokansantuotteeseen on noussut vajaasta 30:stä vajaaseen 50:een. Tänä vuonna otetaan velkaa jälleen 8—9 miljardia euroa, vaikka talous kaiken kaikkiaan kasvaa 4 prosenttia.

Tämän lisäksi on todettava, että hyvinvoinnin pohja eli meidän tuotantomme on tällä hetkellä hyvin haasteellisessa tilanteessa. Kauppatase on kääntynyt ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa negatiiviseksi, ja näkymä on se, että se hyvinkin saattaa säilyä edelleen negatiivisena, mikä johtuu siitä, että teknologiateollisuuden menestys on tällä hetkellä jossain määrin vaarassa, puunjalostusteollisuudessa materiaalin hankinnassa selvästi ollaan siirtymässä ulkomaisiin lähteisiin suomalaisen korkean hinnan vuoksi, ja jos katsomme yksittäisiä aloja, muun muassa laivanrakennusteollisuutta, siellä tilanne ei näytä kovinkaan hyvältä. Täytyy sanoa, että täällä salissa pitäisi aika vakavasti miettiä näitä taloudellisia haasteita, joita meillä on edessämme.

Jos otetaan pikkuisen laajempi historia, niin mielenkiintoista on se, että silloin edellisen kriisin aikana vuosina 1991—1994 syntyi tilanne, jossa Ahon hallitus oli valmis tekemään varsin vaikeita ratkaisuja, ja myöskin Lipposen ykköshallitus teki hyvin vaikeita ratkaisuja tällaisella sateenkaaripohjalla hyvin laajassa yhteisymmärryksessä. Kuitenkin, jos me katsomme sitten kehitystä, niin noin vuonna 2000—2001, kun meillä oli tämä teknokupla ja se purkaantui, jotenkin sen seurauksena Suomessa on alkanut itsetyytyväisyyden aika ja on alettu puhua jakopolitiikasta eikä hyvinvoinnin luomisesta, minkä pitäisi olla kuitenkin kaikessa keskeisintä. No, totean, että kokoomus on pyrkinyt puhumaan hyvinvointipolitiikasta, mutta se ei ole ollut välttämättä kaikkialla aina agendalla.

Tärkeätä on se, että mietittäisiin, millä tavalla niitä kasvun edellytyksiä luodaan. Tätä vasten on erittäin tärkeätä arvioida sitä, miten tämä hallitus onnistuu. Kun täällä on viitattu tilanteeseen neljä vuotta sitten, täytyy sanoa, että silloin hallitusohjelman rakentaminen oli huomattavasti helpompaa. Silloin mietittiin, mihin kaikkiin hyviin kohteisiin jaetaan rahaa ja minkälaisia veronkevennyksiä tehdään. Tällä kertaa ollaan aivan toisessa tilanteessa, joudutaan miettimään, millä tavalla valtiontaloutta tasapainotetaan. Se, että tästä tasapainottamissavotasta on selvitty suhteellisen kunnialla, on sinänsä jo erittäin merkittävä saavutus.

Kuitenkin, jos kasvun edellytyksiä ajatellaan, niin muun muassa työllistämisen osalta hallitusohjelma sisältää erittäin hyviä kirjauksia. Ja kyllä lähtökohdan pitää olla se, että kaikki nuoret pitää saada kepillä, porkkanalla, kaikilla keinoilla työhön, työelämään tai ainakin olemaan yhteiskunnan toiminnoissa mukana, koulutuksessa. Se, että meillä on kirjaus, että alle 25-vuotiaat kolmen kuukauden jälkeen ohjataan joko työhön tai koulutuspaikkaan ja pyritään pitämään huolta siitä, että kunnat todellakin tarjoavat työtä, on erittäin tärkeätä, koska hyvinvointimme voi perustua pelkästään siihen, että kaikki ovat osallisina yhteiskunnan hyvinvoinnin luomisessa ja kukaan siltä tehtävältä ei voi välttyä.

Toinen tärkeä seikka on se, että hallitus pyrkii poistamaan muutosta estäviä rakenteita, mutta yleensä nämä muutokset ovat kolmikannan takana. Nyt täytyykin toivoa tältä hallitukselta, että hallitus hyvin nopeasti neuvottelee työmarkkinajärjestöjen kanssa niin, että työelämää ja muutenkin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä voidaan joustavoittaa niin, että asiat voidaan tehdä mahdollisimman fiksusti ja tehokkaasti ja hyvin ja tällä tavalla lisätä tuotantoa.

Kolmas seikka, joka on tärkeä, on kannustavuus, ja tietysti tässä suhteessa se, että työnteon verotusta ei kiristetä, on tärkeätä. Ja jos katsotaan yrittäjätoimintaa, niin suurin osa yrittäjistä hyötyy tehdyistä veroratkaisuista siitä syystä, että yhteisövero putoaa 26:sta 25 prosenttiin ja jos tällainen pienyrittäjä jakaa vain tämän määrän osinkoa itselleen, niin hänen käteenjäävän osinkonsa verotus kevenee. Tältä osin täytyy sanoa, että tämän pitäisi kannustaa ihmisiä perustamaan uusia yrityksiä ja todellakin yrittämään tässä yhteiskunnassa. Tämä sääntö koskee suurinta osaa yrittäjistä.

Ongelma tässä yhteiskunnassa on se, että yhteiskunnan henki ei ole muutosmyönteinen. Ja valitettavasti vaalitulos osoitti sitä, että ei-linja, peruutuspeili-linja, vaaleissa menestyi varsin hyvin. Se, että meillä ei ole menestymisen kunnioittamista, yrittämisen intoa, on todellinen handicap tässä yhteiskunnassa, ja tässä suhteessa tämän eduskunnan pitäisi pyrkiä muuttamaan sitä henkeä, joka meillä yhteiskunnassa kaiken kaikkiaan vallitsee.

Arvoisa puhemies! Tärkeätä on se, että velkaantuminen nyt saadaan kuriin, ja tässä suhteessa tavoitteet on asetettu ja meillä on kaksi perälautaa. On sekä negatiivinen perälauta, jossa lähdetään siitä, että jos asiat eivät mene sillä tavalla kuin on suunniteltu, silloin tehdään lisätasapainottamistoimenpiteitä, mutta on hyvä, että on myöskin positiivinen perälauta: jos asiat menevät paremmin kuin on odotettu, silloin yhteiskunnan päätöksentekijät voivat jakaa hyvinvointia laajemmin kansalaisille, ja senhän pitää olla tärkeätä.

Lopuksi, puhemies, sanon vain: tärkeätä on se, kuten hallitusohjelmassa todetaan, että kaikki tasapainottamistoimenpiteet pitää tehdä etupainotteisesti, ja se on tärkeätä, että tämä otetaan huomioon, kun ensimmäistä kehyspäätöstä ja ensi vuoden budjettia tehdään.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten tässä entiselle ministerille Pekkariselle totesin, tämän hallituksen ongelmahan on edellisen hallituksen ongelmissa eli se, että edellinen hallitus aloitti plus 3 miljardista ja päätyi sitten miinus 8 miljardiin, ja nyt sitten koetetaan tätä tilannetta korjata. Se on ihan sama kuin perheessä, joka on elänyt yli varojensa ja joka kutsuu sitten vähän niin kuin naapureitakin mukaan, että tässä pitäisi pärjätä ja ellei muuta, niin ainakin takaisitte vähän näitä meidän uusia velkojamme.

Nämä uhkat Euroopan unionin alueelta ovat meidän kaikkien tiedossa, kenen osalta syvällisempänä tai sitten pinnallisempana, mutta joka tapauksessa uhkat ovat olemassa. Tänään pääministeri suuressa valiokunnassa hyvin selvitti tätä tilannetta ja sitä, miten meidän Suomessa tulee tähän käytännössä varautua. Mutta se, mikä tässä on minusta tärkeätä koko ajan muistaa, on se, että olemmepa Euroopan unionissa, Suomen eduskunnassa tai omissa maakuntavaltuustoissa tai kunnanvaltuustoissa, niin tämän voivottelun lisäksi — se, että on vaikeata — pitää aina katsoa tulevaisuuteen ja sitä, mitkä ovat ne suomalaisen elinkeinoelämän ja teollisuuden uudet artikkelit, uudet tuotteet niin kansainvälisille markkinoille kuin kotimaankin markkinoille, että Suomessa olisi työtä ja Suomi pärjäisi.

Ei voi olla niin, että me koko ajan tuijotamme vain sitä, paljonko tätä velkaa on ja mitä tulee tehdä. Se on ihan samalla tavoin kuin jos jalkapallojoukkueessa sen johtokunta joutuu koko ajan vaan miettimään, miten tässä pärjätään, eikä kukaan keskity pelaajiin eikä myöskään siihen, miten pystytään voittamaan, jotta niitä katsojia tulisi enemmän. Tämä alkaa nyt minusta olla suomalaisen yhteiskunnan ongelma.

Tekemisen meininki positiivisella tavalla pitäisi saada kaikilla tasoilla aikaan, ja se on myös tämän hallituksen yksi tärkein tehtävä. Se ei ole aina kiinni rahasta, vaan on kysymys luovuudesta ja siitä, että kaikki voimat koko maassa saadaan liikkeelle. Se oli minusta edellisen hallituksen yksi heikkous. Vaikka siinä oli usein itseään maakuntien edustajana pitävä keskustapuolue mukana, niin minusta se oli myös yksi suuri heikkous, että olipa kysymys Euroopan unionin rahoista tai muista, niin niitä ei saatu sillä tavoin suomalaisen elinkeinotoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen kuin työpaikkojen ylläpitäminen tai uusien aikaansaaminen olisi edellyttänyt.

Toisaalta kysymys on myös siitä, millä tavoin me pystymme käyttämään valtion 50 miljardin budjetin ja kuntien budjettien ohella myös rahastoja, niin kuin esimerkiksi työeläkerahastoja, tuottavasti ja turvaavasti — nyt täällä on uusi liikenneministeri — myös infran rakentamiseen. Kun on ollut kysymyksessä Lahden oikorata tai moottoritie, siellä on ollut näitä elinkaarimallilla tehtyjä ratkaisuja, jotka tulevat suomalaisten hyväksi, ja se on parempi kuin se, että esimerkiksi työeläkevaroja on 90 miljardia ulkomailla ihan samanlaisissa tarkoituksissa kuin ne voisivat olla tuottavasti ja turvaavasti täällä kotimaassa, jopa monesti paljon paremmin, koska osa niistä on sellaisissa riskisijoituksissa johdannaisina ja myös näissä saarivaltioissa.

Se, mikä on tässä myös tärkeätä maakunnissa ja valtakunnallisesti, ovat nämä uudet alat. Siihen kuuluvat uusiutuva energia, metsäteollisuus, puurakentaminen ja myös esimerkiksi koulutuksen vienti. Sen osalta opetusministeri Virkkunen viime kaudella ilahtuneena totesi, että suomalaista koulutusosaamista pitäisi yhtiöittää ja sitä pitäisi viedä. Niin todella pitäisi. Sitä pitäisi yhtiöittää, ja sitä pitäisi viedä. Ei riitä se, että Kiinassa ja Intiassa ministeri tai kansliapäällikkö sanoo, että tämä on hyvä juttu, että kun menen kotiin, niin aletaan tehdä jotain. Käytännössä on tehty hyvin vähän, ja kuitenkin me olemme tässä hyviä osaajia. Tässä mielessä meillä on esimerkiksi 35 000 akateemista työtöntä.

On olemassa näitä katastrofialueita, ja ihan lopuksi totean, että muun muassa Haitin naapurissa Dominikaanisessa tasavallassa ja Haitissa yhteistyössä odotettaisiin, että suomalaiset akateemiset työttömät, insinöörit, monet muut osaajat, ovat ne maa- ja metsätaloudessa, energiassa tai missä tärkeässä asiassa tahansa, tulisivat tekemään käytännön töitä sinne, missä tätä osaamista tarvitaan, eikä yksistään täällä kotona odotettaisi sitä, että joku tarvitsisi, koska maailma huutaa uusiutuvaa energiaa ja sen osaajia. Tässä mielessä työllisyyskoulutukseen ja työttömyyden hoitoon tarvittaisiin uudenlaisia avauksia.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Skinnari mainitsi, että näitä EU-rahoja ei ole saatu käytettyä tai ne on jotenkin huonosti käytetty. Varmaan on niin, että on joitakin eriä, jotka eivät ole tuottaneet ihan sitä, mitä niillä on lähdetty hakemaan, ja epäonnistumisiakin on. Mutta haluan tässä nyt kuitenkin sanoa, että tämän päättyneen vaalikauden aikaan Suomi kykeni käyttämään kaikki ne rahat, Tsr-rahat ja Eakr-rahat, mitkä Suomelle oli mandatoitu näille vuosille. Meillä ei jäänyt käyttämättä, meillä ei vanhentunut. En sanoisi tätä muuten, mutta kun, edustaja Skinnari, otitte sen nyt esille, niin sitä edellisellä kaudella sattui käymään niin, että lähes 30 miljoonaa euroa jäi käyttämättä sitä rahaa, mikä meillä oli mandatoitu niille vuosille, kun siinä oli se n + 2 vuosimäärä, minkä verran ne ovat käytettävissä. Nyt me onnistuimme siinä, ja se oli mielestäni ihan hyvä asia.

Mitä muuten tulee siihen velkaantumiseen, niin puolustan erittäin vahvasti edelleen sitä, että edellisen vaalikauden aikaan tilanteessa, jossa talous romahti maailmalla ja meidän vientimaissa, Suomi piti ottamalla velkaa pyörät pyörimässä, kansalaisten ostovoimaa aika hyvänä ja sitä kautta estettiin se suuri työttömyys. Meillä työttömyys oli sittenkin aika pieni moneen muuhun vastaavaan maahan verrattuna.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Suomessahan tuloerot ovat kovasti kasvaneet, ja se tuloerojen kavennus, joka nyt tässä ohjelmassa on tehty, on kyllä hyvin haasteellinen verrattuna niihin miljardeihin, joita tuloerojen kasvattamiseen Suomessa panostettiin, koska käytetään sitten myös sitä nimeä, että olisi torjuttu tätä syvää lamaa. Mutta kyllä siinä monet saivat nämä omat etuudet, joista tässä hallitusohjelmassa valitettavasti ei ole sillä tavoin luovuttu kuin olisi käytännössä pitänyt.

Mitä tulee Euroopan unionin rahoihin, niin loppujen lopuksi kai oli se tilanne sitten, että ne saatiin käytettyä, mutta ministerinä ollut Pekkarinen hyvin muistaa, miten siinä meni pari vuotta näitten tietokonejärjestelyjen ja muitten osalta. Moni yrittäjä tuskaantui tilanteeseen Suomen maakunnissa ja moni asia jäi tekemättä ja tuli varmaan jotain tilalle, mutta oliko se niin hyvää kuin se, mikä jäi tekemättä? Tässä on nyt se kysymys siitä, että monet yrittäjät ovat tuskastuneet tähän suomalaiseen Euroopan unionin tukijärjestelmän käytännön toteutukseen. Tämän hallituksen yksi tärkeä tehtävä on yrittää jälleen kerran tehdä tälle asialle jotakin, jotta ne rahat pystyttäisiin mahdollisimman hyvin hyödyntämään.

Olli Immonen /ps :

Arvoisa herra puhemies! Uudesta hallituksesta on käytetty julkisuudessa muun muassa nimitystä kokoomuslainen sosi-alistihallitus. Kuvaus on mielestäni osuva, sillä esimerkiksi hallitusohjelman vasemmistolaiset talouspoliittiset linjaukset suorastaan pursuavat kansien välistä.

Vastuullisuus on tästä hallitusohjelmasta kaukana. Valtiontalouden tasapainottamistoimet ovat täysin riittämättömät, ja Suomen velkaantuminen jatkuu edelleen voimakkaana. Hyväuskoiset hallituspuolueet uskovat estävänsä velkaantumisen luomalla lisää talouskasvua. Hallitusohjelmassa mainituilla toimenpiteillä talouskasvua ei ole kuitenkaan mahdollista saavuttaa riittävästi. Valtion tulot ja menot eivät tule edelleenkään kohtaamaan, ja eläminen yli varojen jatkuu. Asiaa ei varmasti auta yhtään myöskään se, että vanhat puolueet lapioivat jatkuvasti lisää rahaa EU:n kriisimaille.

Arvoisa puhemies! Yrittäjien edun ajaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen on jätetty pois hallitusohjelmasta. Esimerkkeinä voidaan mainita yritysten yhteisöverokannan laskeminen vain 25 prosenttiin, kun se olisi pitänyt laskea lähemmäs 20:tä prosenttia. Lisäksi kirkollisveron osuuden poistaminen yritysverosta olisi ollut hieno kädenojennus yrittäjien suuntaan.

Myös uuden hallituksen ajama ympäristö- ja energiapolitiikka on vihervasemmistolaista. Erityisen pettynyt olen hallituksen linjaukseen siitä, ettei se tule myöntämään periaatelupia uusille ydinvoimaloille. Suomi olisi tarvinnut myös tällä hallituskaudella päätöksiä uudesta sähköntuotantokapasiteetista, sillä muun muassa poistuvan kapasiteetin tilalle tarvitaan kipeästi uutta. Uusi hallitus ajaa nyt näillä päätöksillä suomalaisen perusteollisuuden sekä korkeiden sähkölaskujen kanssa painivat kotitaloudet entistä ahtaammalle. Voisi sanoa, että ilmastonmuutosuskonto on pannut hallituksen pään sekaisin.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopolitiikkaan ei ainakaan tämän hallitusohjelman valossa näytä olevan tulossa merkittäviä parannuksia ja tiukennuksia. Ohjelmassa esimerkiksi mainitaan, että kiintiöpakolaispolitiikkaa jatketaan vakiintuneen tasoisena ja että Suomi tulee toimimaan aktiivisesti EU:n yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan aikaansaamiseksi. Viimeksi mainitulla toimenpiteellä uusi hallitus on siis edelleen valmis luovuttamaan osan suomalaisille kuuluvasta päätäntävallasta Suomen rajojen ulkopuolelle ja tällä tavoin luomaan pohjaa EU:n liittovaltiolle.

Kansan keskuudessa tehdyt mielipidemittaukset puolestaan osoittavat, että kielipolitiikan suuntaa on muutettava. Pakkoruotsista olisi jo aika päästä eroon, ja Suomen muuttamista virallisesti yksikieliseksi valtioksi tulisi alkaa pohjustaa vakavasti. Suomen kaksikielisyys on keinotekoisesti ylläpidettyä, eikä sille löydy mitään päteviä perusteita. Tämä olisi myös mainio leikkauskohde.

Arvoisa puhemies! Kokonaisuudessaan hallitusohjelma näyttää juuri hallituksen itsensä näköiseltä: se on päältä sininen ja sisältä punainen.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Isot linjat uuden hallituksen ohjelmassa ovat koh- dallaan. Valtiontalouden tasapainosta pidetään huolta. On erittäin tärkeää, että siellä on perälautakirjaus siitä, että kolmen A:n luottoluokituksesta ei missään olosuhteissa luovuta, ja hallituksella on myöskin aktiivinen ote sen osalta, että entistä useampi suomalainen olisi mukana työelämässä. Suomen tulevaisuus ratkeaakin pitkälti siitä, kuinka moni suomalainen on työelämässä ja kuinka paljon yhdessä me töitä teemme. Siellä on mittavat panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Siellä on myöskin työllistämistä tukevat veroratkaisut niin yrityspuolella kuin työn verotuksen osalta ja vielä veronkevennykset painottuen pienituloisiin työntekijöihin, eli tältä osin linjaukset ovat kohdallaan. Mutta on totta, että jatkoneuvotteluissa työmarkkinajärjestöjen kanssa on vielä keskusteltava siitä, miten työhönottokynnystä voitaisiin alentaa ja miten voitaisiin entistä enemmän hyödyntää paikallista sopimista ja sitä kautta lisätä koko kansantaloutemme kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Mitä säästöihin tulee, niin ne ovat tässä tilanteessa välttämättömät. Hyvää on se, että ne kohdistuvat pitkälti rakenteellisiin ratkaisuihin niin kunnissa kuin sitten myöskin koulutuksen puolella. Ja mitä maatalouteen tulee, niin on itsestään selvää, että markkinaehtoisesti pitää tuotteille löytää se hinta ja sitä kautta täytyy ratkaista maatalouden kannattavuus.

Arvoisa puhemies! Otan tästä hallitusohjelmasta esille muutaman yksityiskohdan, joita on varsin vähän vielä tähän mennessä käsitelty. Ensimmäinen niistä koskee harmaata taloutta. Täällä on monissa puheenvuoroissa aivan oikein kehuttu sitä, että tässä on hyvin voimakas panostus harmaan talouden torjuntaan. Tavoitellaan 300—400 miljoonan euron vuosittaisia verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäyksiä sekä takaisin saatuja rikoshyötyjä. Täällä on muun muassa tarkoitus uudistaa tilaajavastuulakia, ja täytyy sanoa, että harmaan talouden torjunta on rehellisen yrittäjän ja rehellisen työntekijän etu. Mutta samanaikaisesti meidän on muistettava, että me emme voi yrittäjille laittaa sellaisia velvoitteita, joita he eivät voi noudattaa. Eli kun esimerkiksi tilaajavastuulain laajentamisesta puhutaan, niin se on mahdollista vain silloin, kun on olemassa joku rekisteri, josta kohtuullisella vaivalla ja myös aidosti pystyy selvittämään, mitä siellä ketjun alemmilla portailla tehdään. Rakennusalalla näin on, ja sen takia siellä voidaan pilottina mennä asiassa eteenpäin. On myöskin hyvä, että rakennusalalla tulee työmailla käyttöön työsuhde- ja verovalvontaa tehostamaan veronumero pakollisessa, kuvallisessa tunnistekortissa, joka varmasti tulee vaikuttamaan siihen, että rakennusalan harmaata taloutta saadaan kuriin.

Arvoisa puhemies! Täällä on monissa puheenvuoroissa varsinkin perussuomalaisten taholta todettu, että maahanmuuttopolitiikassa ei olisi tapahtunut mitään merkittäviä muutoksia. Tämä ei pidä paikkaansa. Hallitusohjelman sivulla 29 todetaan: "- - perheenyhdistämisen kriteereitä voidaan tarkentaa EU:n perheenyhdistämisdirektiivin säännökset huomioon ottaen niin, että ehtoihin sisältyy täysi-ikäisille perhettä kokoaville kohtuullinen asunto- ja toimeentuloedellytys." Tämä on hyvin tiukka tiukennus, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että humanitäärisin syin Suomessa olevan henkilön, jotta hän voi yhdistää perheensä, pitää osoittaa, että hän pystyy täällä elättämään itsensä ja hänellä on myöskin asunto, mihin hän voi perheensä majoittaa. Tämä on merkittävä tiukennus, ja se myöskin tekee maahanmuutosta kaikkineen hallittavampaa, jolloin me voimme myöskin paremmin kohdistaa kotouttamistoimia niihin henkilöihin, jotka täällä Suomessa jo tällä hetkellä ovat, ja sitä kautta edistää yhteiskunnan koheesiota ja vähentää niitä ongelmia, jotka maahanmuuttoon liittyvät. Tämä on iso, iso, iso linjanmuutos, ja toivon, että se tässä yhteydessä huomioidaan.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi vielä pari sanaa liikenteestä. Olen hyvin tyytyväinen, että täällä liikennepoliittisessa linjauksessa korostetaan perusväylänpidon määrärahojen merkitystä painottaen perusradanpitoon ja lisäksi erikseen edistetään kaupunkiseudun ja lähiraideliikenteen kehittämistä, koska raideliikenteen kautta voimme sekä taistella ympäristönmuutosta vastaan järkevällä tavalla että edistää työssäkäyntiliikenteen toteutumista.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on eilen ja tänään hyvin paljon puhuttu kuntarakenteesta ja varsinkin keskustan puolelta, ja näen, että on tässä yhteydessä hyvä todeta, että Kainuun hallintokokeilun tiimoilta seitsemäs vuosi on menossa ja näyttää siltä, että keskustan kuntapoliitikot ovat hajottamassa tällä hetkellä Kainuun hallintokokeilun. Ei ainakaan voida syyttää tätä hallitusta siitä, että olisi estetty tämmöisen maakunnallisen mallin syntyminen.

Arvoisa puhemies! Suomi sai vaiherikkaiden hallitusneuvottelujen jälkeen vastuullisen, Suomen politiikan suuntaa muuttavan hallituksen. Laajassa ja yksityiskohtaisessa hallitusohjelmassa on merkittävästi sosialidemokraattien vaaleissa asettamia tavoitteita, joita nyt päästään toteuttamaan.

Hallitusohjelman laatijoita täytyy kiittää siitä, että puolueet ovat yhteistyössä löytäneet vastuullisen ja selvän konseptin siitä, miten edellisen hallituksen perintö, noin 8 miljardin alijäämä valtiontaloudessa, tasapainotetaan. Lisäksi on syytä todeta hallituksen panostaminen perusturvaan, 800 miljoonaa euroa, aikana, jona Euroopassa leikataan vastaavista toiminnoista ja pienituloisten asemaa heikennetään entisestään.

Neuvotteluissa sovituista oikeudenmukaisuusuudistuksista kannattaa iloita aidosti, ja töitä eriarvoisuuden vähentämiseksi pitää tehdä määrätietoisesti. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu se, miten hallitus onnistuu talouden vakauttamis- ja kasvuohjelmassaan. Kun tässä onnistutaan, ei tarvitse tehdä lisää kipeitä leikkauksia vaan voimme edelleen lisätä oikeudenmukaisuutta edistäviä asioita.

Kiitän uutta hallitusta toimista köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Yhä useampaa ihmistä uhkaa syrjäytyminen, ja erityisen suuri riskiryhmä ovat yksin asuvat, pientä eläkettä ja toimeentuloturvaa saavat ihmiset. Hallituskauden keskeiseksi tavoitteeksi on nyt nostettu eriarvoisuuden kokonaisvaltainen vähentäminen. Kyse ei ole vain sosiaaliturvasta, vaikka se on erottamaton osa kokonaisuutta.

Arvoisa puhemies! Maamme hyvinvointi on rakennettu kovalla työllä ja uskolla tulevaisuuteen. Siksi on ensiarvoisen tärkeää harmaan talouden kitkentään panostaminen. Harmaa talous on soluttautunut suomalaisille työmarkkinoille ja on näin estämässä aitoa rehellisten yrittäjien ja työntekijöiden pärjäämistä työmarkkinoilla. Edustaja Satonenkin mainitsi tämän seikan ja viittasi myös tilaajavastuulain laajentamiseen, jota täytyy viedä eteenpäin.

Yritysten kuuluu Suomen lakien ja sopimusten mukaan maksaa työehtojen mukaista palkkaa ja suorittaa yritykselle kuuluvat työnantajamaksut. Näin saaduilla tuloilla voidaan tuottaa julkisia palveluja kansalaisten tarpeisiin. Veroja on kerätty muun muassa julkiseen terveydenhuoltoon. Näin on turvattu kaikille säällinen elämäntaival titteleihin katsomatta. Kansalaisille kyse on suuressa määrin saavutettavissa olevista julkisista palveluista.

Julkiset palvelut ovat suomalaisten arvostamia hyvinvointivaltion keskeisimpiä tukipilareita. Päivähoito, vanhustenhoiva, koulutus ja terveydenhoito ovat kaikki asioita, joiden saatavuudesta ja laadusta meidän täytyy pitää huolta. Kaikilla pitää olla tasa-arvoinen mahdollisuus ter-veydenhoitoon, kotiapuun, arkielämän turvaan. Julkisia palveluja pitää kehittää, ja palvelujen kehittämisen lähtökohtana pitää olla ihmisten tarpeet. Nykyisellään tämä toteutuu huonosti.

Arvoisa puhemies! SDP vaati vaaleissa 100 euron korotusta perusturvaan. Hallituksen ohjelmaan on sisällytetty työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 100 euron korotukset. Hallituksen esitykset perusturvan parantamiseksi kohentavat toimeentulotuen saajan ensisijaista turvaa. Tämä vähentää toimeentulotukiriippuvuutta. Korotus vähentää kuntien toimeentulotukia merkittävästi. Toimeentulotuen tasoa kuitenkin parannetaan nyt 6 prosenttiyksikköä. Uudistus sisältää asumistuen parantamisen, jolloin tuet yhteensovitetaan paremmin saajansa hyödyksi.

Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta siitä, että se otti kopin SDP:n vaatimasta nuorten yhteiskuntatakuusta. Nuoret pitää saada kiinnitettyä joustavasti työmarkkinoille, ja tämä tapahtuu parhaiten yhdistämällä työ ja koulutus. Siksi on tärkeää, että nuorille suunnattuja työvoimapoliittisia toimia ja oppisopimuskoulutusta lisätään. Nuorten työpaikat ovat pääosin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, (Puhemies koputtaa) ja on oikein suunnata resursseja tälle sektorille.

Kannatan hallitusohjelman hyväksymistä ja toivon kuuden hallituspuolueen yhteisten tavoitteiden eteenpäinviemistä hyvässä hengessä.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Jyrki Kataisen tuore hallitusohjelma on kuin skitsofreenikon päiväuni. Tekstiosiossa luvataan kahdeksaa hyvää, kymmentä kaunista, mutta liitteiden kylmät miinusmerkkiset luvut kertovat, missä todellisuudessa mennään. Samoin hallituksen vakava suhtautuminen kansalaisten EU-kritiikkiin vaikuttaa lähinnä ilveilyltä Eurooppa-politiikan jatkuessa entiseen tuhoisaan tapaansa.

Suomen kansa on jo pitkään ymmärtänyt, ettei nykyisen kaltainen meno, jossa rahaa heitellään ympäri Eurooppaa ja valtionvelkaa kasvatetaan päivittäin toimintakulujen kattamiseksi, voi jatkua enää pitkään, ja se olisikin valmis vyön kiristämiseen, jos se tapahtuisi rehellisesti, avoimesti sekä suomalaista työntekoa kannustavasti. Sen sijaan valtio tulee käymään kansalaistensa taskuilla lisääntyvillä tasaveroilla, joita ovat esimerkiksi pankkivero ja muun muassa polttoaineverojen korotus. Ennen vaaleja nykyisistä hallituspuolueista tasaveroa vastustivat lähes kaikki muut paitsi kokoomus ja sen ruotsinkielinen pikku ystävä. Niin se takki kääntyy, kun oikein tuulee.

Hallitusohjelmassa painotetaan, ettei työn verotukseen puututa. Tosiasiassa hallitus siirtää raskaana veronkorotuspaineen kunnille, muun muassa näiden valtionosuuksia leikkaamalla. Likainen työ teetätetään toisilla, ja onko tämä nyt sitten sitä vastuullista hallituspolitiikkaa?

Arvoisa puhemies! Tervehdin ilolla hallitusohjelmaan otettua poliisin resursoinnin pitkäaikaissuunnitelmaa. Poliisipalvelujen saatavuuden turvaaminen ja poliisien määrän pitäminen vähintään nykyisellä tasolla ovat niitä minimivaatimuksia, joilla poliisi pystyy vastaamaan nykyajan haasteisiin. Kuitenkin hallitus on leikkaamassa poliisin määrärahoista 10 miljoonaa euroa eli noin 800 poliisimiestä. Jotta poliisien määrä pysyisi säästöistä huolimatta edes nykyisellä tasolla, säästöt tulisikin etsiä jostain muualta, jopa poliisin tehtäviä karsimalla, esimerkiksi siirtämällä päihtyneiden kuljetus ja säilytys sosiaali- ja terveyspuolen sektorille.

Säästötoimillaan valtiovalta pakottaa yhä enenevässä määrin poliisin priorisoimaan tehtäviään. Tämä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa ja myös asemansa takia. Muutamat uhkauksia saaneet poliitikot ovat voineet nauttia poliisin tehostetusta partioinnista kotiensa läheisyydessä. Kuinka moni yksinhuoltajaäiti saa samanlaista palvelua ex-puolisonsa uhkailujen vuoksi?

Kaikki puolueet ovat ennen vaaleja ilmoittautuneet harmaan talouden vastustajiksi, mutta miten se näkyy hallitusohjelmassa? Esimerkiksi osakeyhtiölakimuutosesityksessä on edelleen hallintarekisterin laajennus eli kädenojennus harmaan talouden toimijoille. Kotitalousvähennystä leikataan siitäkin huolimatta, että jopa hallitusohjelmassa kotitalousvähennyksen sanotaan vähentävän harmaata taloutta. Eilen tässä salissa kuultiin, että harmaan talouden torjuntaan irrotetaan poliisin resursseja valtion tuottavuusohjelmasta. Minä kysyn, miten nämä resurssit tullaan rajaamaan, harmaa talous kun ei ole yksi rikoskokonaisuus kuten rattijuopumus tai pahoinpitely. Siihen liittyy talousrikollisuuden lisäksi muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta ihmiskauppoineen, koronkiskontaa, väkivalta- ja huumausainerikollisuutta. Hyvät siskot ja veljet oikealla ja vasemmalla ja vähän siellä keskelläkin, koko poliisin operatiivinen toiminta pitää irrottaa tuottavuusohjelmasta.

Arvoisa puhemies! Hätäkeskusuudistuksen toimivuutta hallitus lupaa tarkastella turvallisuuden, alueellisen yhdenvertaisuuden ja henkilöstön näkökulmasta. Hyvä, sillä jos näin tehdään, edellisellä hallituskaudella päätetty hätäkeskusten vähentämishanke nykyisistä 15:stä 7:ään keskeytetään ja haudataan saman tien. Uudistuksessa vähät välitetään edellä mainituista perusteista. Myös henkilöstön näkökulma sivuutettiin täysin. Se, että jatkossa hätäpuheluihin vastataan vain 7:ssä hätäkeskuksessa nykyisten 15:n sijaan, tarkoittaa suurempaa puheluruuhkaa. Tätä uudistuksessa pyritään paikkaamaan siten, että puhelut siirtyvät toiseen hätäkeskukseen, joka saattaa olla useiden satojen kilometrien päässä. Jotta puhelujen ketjuttaminen edesauttaisi avunsaantia nopeasti paikalle, pitäisi kaikissa 7 hätäkeskuksessa olla ajantasainen tieto kaikkien hätäkeskusten alueella toimivista palo- ja pelastusyksiköistä sekä poliisipartioista. Tämänkaltainen tietojärjestelmä lienee mahdoton rakentaa toimivaksi ja toimintavarmaksi.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa esitettyjen säästöjen ja tavoitteiden sovittamaton ristiriita voi johtaa siihen, että säästöillä aiheutetaan suurempia kustannuksia laajemmalla mittakaavalla. Tämä on selkeimmin havaittavissa nimenomaan sisäisen turvallisuuden sektorilla.

Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Kataisen hallitus on aloittanut todella tehokkaalla tavalla. Meillä on käsittelyssämme yhtä aikaa kaksi hallitusohjelmaa: on hallitusohjelma, joka laadittiin 13 päivän aikana seminaaria pitämällä, ja sitten on ohjelma, joka on tehty 4 päivän aikana ottamalla huomioon ne talouden realiteetit, joista varsinkin valtiovarainministeri Urpilainen on meitä muistuttanut, ja rutistamalla 89 sivua tekstiä kasaan. Ennustaminen, varsinkin sen tulevaisuuden ennustaminen, on hankalaa, mutta minäpä ennustan, että meillä on kolmas hallitusohjelma käsittelyssämme lokakuun ensimmäisellä täydellä viikolla, kun meillä on käsittelyssä tämän vaalikauden kehykset ja vuoden 2012 talousarvioesitys. Kriisitietoisuuden lisääminen on tätä.

Tässä on vaan käytännössä se ongelma, että kun meitä oppositiossa on syytetty niin eilen kuin tänäänkin siitä, että meillä 1) ei ole vaihtoehtoa ja 2) me kritisoimme nyt jotakin olematonta, niin onhan tässä jonkun matkaa ristiriitaa, kun lukee näitä 89:ää sivua, joista noin 79—80 sivulla luvataan paljon hyviä asioita, mutta sitten ovat ne muutamat sivut ja talouspoliittisen osion yksi virke, jossa todetaan, että tämä kaikki on muuten ihan mukavaa mutta rahaa tähän on varsin vähän. Täällä on keskustelun kuluessa monta esimerkkiä käytetty siitä, mitä tämä esimerkiksi tarkoittaa.

Toinen asia. Jonkun verran kokemusta omaavana siitä, miten hallitusohjelmaa tehdään: Kun rahat loppuvat, aletaan selvittää, mutta se, että aletaan selvittää, ei vielä todellakaan tarkoita sitä, että myös käytännössä asioita tapahtuu. Otan muutaman asian esiin, joita täällä hallituspuolueitten edustajat ovat pitäneet hyvinä ja myönteisinä asioina, niin kuin ne ovatkin, mutta eivät ne kyllä enää selvittelystä paljon parane.

Ensimmäiseksi omaishoidon tuen kriteerien yhtenäistäminen. Se oli vaalien alla kaikkien puolueiden ja lähes kaikkien ehdokkaiden yhteinen tavoite, omaishoidon tuen kriteerien yhdistäminen, ja siinä oli vielä jatkolause, Kela-siirto. Kela-siirtoa hallitusohjelma ei sisällä, mutta se yhtenäistäminen on ihan yksinkertainen asia, kun siihen löytyy ensimmäinen 100 miljoonaa euroa lisää rahaa. Jos tulkitsee, voi päätellä, että kriteerit yhdistetään, mikä on sinänsä hyvä asia, tarveharkinta poistetaan, ja kuka maksaa? Ne ovat sitten kunnat, jotka maksavat, ellei sitä 100:aa miljoonaa jostain löydy.

Toinen asia. Todellista köyhyyden poistamista olisi kohdentaa niitä euroja, joita käytettävissä on, niihin kaikkein hädänalaisimpiin, kaikkein vähävaraisimpiin ihmisiin. Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistosta laaditaan selvitys. Voi olla, että viikossa ovat jotkut asiat muuttuneet, mutta vielä viikko sitten tällä oli hintalappu 30 miljoonaa euroa puolison osalta, ja jos halutaan poistaa työmarkkinatuen tarveharkinta myös samassa taloudessa asuvien lasten osalta, niin tulee 10 miljoonaa lisää. 40 miljoonaa, niin tämä selvitys on tarpeeton.

Kolmas eikä ihan vähäpätöinen asia on perhevapaajärjestelmän vaiheittainen kehittäminen, niin kuin hallitusohjelmassa lukee. Kyse on euroista, ja kyse on siitä, kuka maksaa. Selvityksiä on ihan riittävästi, kun vaan olisi niitä euroja. Mutta kyllä tietysti poliittisen keskustelun käyttövoimaksi siitä on, että vaiheittain edetään.

Neljäs asia. Minua kiellettiin tästä puhumasta, mutta en malta olla sitä tekemättä: tämä taitettu indeksi -asia, jossa me keskustalaiset tuolla vaalikentillä hävisimme sen huutokaupan 100—0. Jos hallituksella ei ole riittävästi selvityksiä itsellään, niin toki täytyy tehdä se yksi uusi, mutta selvitysten kautta se asia ei ratkea. Kyse on eläkepolitiikan yhdestä aivan fundamentista ja siitä, mitä sitten tulevaisuudessa sen osalta tehdään; voihan se olla, että nyt kun kolmikantaisesti laaditaan, niin kuin ne tähänkin asti tehdyt selvitykset, löydetään jotakin uutta. Mutta niin kuin sanoin, vaalien alla huutokauppa hävittiin ja nyt tässä tekstissä, mikä on hallitusohjelmassa, riittää käyttövoimaa.

Aivan lopuksi, arvoisa herra puhemies, perusturva. On upea asia, että tämä hallitus käyttää — käytänpä varmuuden vuoksi tätä termiä — satoja miljoonia perusturvan parantamiseen, mutta ei ole teoriaherrojen höpötystä eikä ole edes viihdearvoa sillä, kun puhutaan, mitä se perusturva ihan oikeasti on. Tämä hallitus on tehnyt arvovalinnan kohdentamalla perusturvaan, vähimmäisturvaan tehdyt lisäykset työmarkkinatuen ja peruspäivärahan lisäämiseen. Ei ole kyse kaikkein köyhimmistä ihmisistä. On tehty arvovalinta.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aloitan lainauksella: "Hyvinvointi syntyy työstä. - - Hallituksen tavoitteena on varmistaa kaikille työhön kykeneville mahdollisuudet ja kannusteet työhön osallistumiseen, pidentää työuria sekä tarjota olemassa olevalle ja uudelle elinkeinotoiminnalle hyvät toimintaedellytykset."

Tämä on ote pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman alussa olevasta tiivistelmästä. Jos vielä tätäkin halutaan tiivistää, niin voidaan yksinkertaisesti sanoa, että työ on kaiken perusta. Tulevaisuuden työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joista osa kasvaa merkittäviksi kansainvälisiksi yrityksiksi. Kaikki työpaikat ovat arvokkaita, siksi meidän tulee kannustaa myös kannustimilla kaikkia yrittäjiä. Suomi tarvitsee kaiken kokoisia menestyviä yrityksiä, jotka luovat uusia ja säilyttävät nykyisiä työpaikkoja ja sitä kautta rahoittavat hyvinvointipalveluja.

Voimme olla tyytyväisiä siihen, että hallitusohjelmaan saatiin kirjattua selkeä tahtotila yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien aseman parantamisesta. Se nostettiin myös hallituksen elinkeinopolitiikan yhdeksi keskeisimmistä tavoitteista. Pienistä puroista syntyy iso virta. Sieltä nousevat, usein kylläkin vastavirtaan, menestyvät, innovatiiviset vientiyritykset. Suomalaisten yritysten ja teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen on keskeistä suomalaisten hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kestävän rakentamisen kannalta.

Kokoomuksessa ollaan tyytyväisiä siihen, että uusi hallitus sitoutuu rakentamaan kasvua ja edistämään työllisyyttä. Kokoomuksen keskeinen tavoite luoda yrityksille lisäkannustimia kasvuun ja innovatiivisuuteen näkyy hallitusohjelmassa. Taloudellisen taantuman ja laman hyvin kestäneen nykyisen yritysverotusjärjestelmän säilyttäminen rakenteeltaan ennallaan oli eräs parhaista voitoista. On tärkeää muistaa, että suomalaista yrittäjää ja hänen yritystään ei pidä erottaa väkisin toisistaan, ei edes verotuksessa. Kahdenkertainen vero samasta tulosta on torjuttava päättäväisesti myös jatkossa. Myös riskinotosta pitää saada parempi korvaus kuin riskittömästä hyvän sosiaaliturvan työstä. Ellei näin toimita, meiltä loppuu ihmiskasvoiset isänmaalliset suomalaiset yrittäjät ja tilalle tulee sivukonttoritoiminnat, joita ohjataan konsernitasolta kaukaa Suomesta.

Arvoisa puhemies! Suomalaisesta yrittäjästä kannattaa pitää huolta ja luoda kunnolliset kannustinjärjestelmät, verotus mukaan lukien ja yrittäjien sosiaaliturva. Suomi ei kukoista hallinnollisilla työpaikoilla vaan yrittäjien luomilla hallintokoneistoon uutta rahaa tuovilla työpaikoilla. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytysten lisäämistä kokoomuksessa pidetään tärkeänä, t&k-rahoituksen säilyttämistä riittävällä tasolla samalla, kun t&k-järjestelmää uudistetaan. On hyvä, että tuki kohdistuu jatkossa erityisesti kasvuhakuisiin yrityksiin sekä pieniin ja työllistäviin yrityksiin. Myös yritysten t&k-verovähennysoikeus pitää ottaa selvityksen jälkeen pikaisesti käyttöön. 1990-luvun laman aikana uskallettiin panostaa voimakkaasti t&k-toimintaan, erinomaisin tuloksin.

Arvoisa puhemies! Pohjoinen Barentsin alue tulee olemaan Euroopan energian ja logistiikan kannalta keskeisessä roolissa jo aivan lähivuosina. Niin sanotun Koillisväylän avautuminen tuo aivan uuden ulottuvuuden suomalaiselle yritystoiminnalle. Pohjoisen teollisuuden rahtikuljetukset kääntyvät pois Itämereltä halvemmille ja nopeimmille vesille. Hallituksen ohjelmassa olevaan Pohjois-Suomen kehittämisohjelmaan tulee sisällyttää pohjoisten alueitten tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle yritystoiminnalle koko Barentsin alueella.

On erinomaista, että hallitusohjelmassa luvataan Pohjois- ja Itä-Suomen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeälle kaivosalueelle vauhdittamista lisäpanostuksin. Kaivosteollisuuden jalostusasteen nosto kotimaassa ja näin saatavien raaka-aineiden hyödyntäminen tarvitsee voimakkaita panostuksia valtion taholta.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! En voinut olla reagoimatta viime hallituskauden hyvän työtoverini edustaja Rehulan puheenvuoroon. Edustaja Rehulalla on varmasti hyvässä, tuoreessa muistissa vielä ministeriaikainen taakankanto. Samoin minä muistan vielä hyvin viime nelivuotiskauden opposition kansanedustajana ja tunnen jopa sympatiaa opposition edustajia kohtaan. Tuon oman oppositiokokemukseni ravitsemana tiedän, että myös oppositiosta voi hallitukselle puhua rakentavassa hengessä. Opposition ei tarvitse huutaa kuin hullu torin laidalla, ja tästä hyvänä esimerkkinä oli äskeinen edustaja Rehulan rakentava puheenvuoro. Ihmisten hyvinvointi on aivan liian arvokas asia uhrattavaksi puoluepolitiikan alttarilla.

Aivan kuten edustaja Rehula äsken tuossa totesi, taloudellinen tilanne on hankala. Toisaalla peräänkuulutetaan kriisitietoutta ja toisaalla sitten täältä salista peräänkuulutetaan lisärahaa, ja edustaja Rehula tietää hyvin, että sitä ei kasva puissa eikä sitä taikatempuilla saada aikaan.

Suomella oli viimeiset kahdeksan vuotta keskustajohtoinen hallitus. Sinä aikana ei Suomeen saatu vanhuspalvelulakia huolimatta siitä, että täällä eduskunnassa vallitsi syvä yksimielisyys tämän lain tarpeellisuudesta. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana ei kyetty näin mittavaan perusturvan nostamiseen kuin mitä nyt tämän hallituksen ohjelmaan on kirjattu. Jo pelkästään näillä parannuksilla saadaan kauan kaivattua helpotusta ihmisten arkeen, ja kun ottaa huomioon sen maailmanajan, jossa me elämme, voidaan puhua jopa pienoisesta ihmeestä, että tämä on saatu aikaan, sen lisäksi, että palveluihin panostetaan myöskin rahaa, 140 miljoonaa euroa, muun muassa opiskelijahuoltoon, perheiden tukemiseen, lastensuojeluun, vanhusten palveluihin ja esimerkiksi tuiki tärkeään saattohoitoon, jota sitäkään viime hallituskaudella ei saatu parannettua.

Viime laman, 1990-luvun laman, jälkeen mittava määrä ihmisiä joutui silloisen taloustilanteen nuijimaksi. Tämä kuusikkohallitus on ottanut viime laman jälkimainingeista opiksi ja toimii nyt vastuullisesti ja hyvin, ja tähän työhön on syytä yhtyä myöskin kaikkien opposition kansanedustajien. Ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi Suomi tarvitsee nyt yhtenäistä linjaa, ja se linja löytyy tästä hallitusohjelmasta.

Nyt jotkut täällä salissa kritisoivat hallitusohjelmaa siitä, että täällä puhutaan selvitysten tekemisestä, täällä puhutaan kehittämisestä, täällä puhutaan monista eri asioista — jotka kaikki ovat positiivisia — ja minun täytyy kysyä edustaja Rehulalta esimerkiksi siitä, kun te otitte tämän omaishoidon tukiasian omassa puheenvuorossanne esille. Jos minä luen nyt täältä tämän koko kohdan, tämä on aika lyhyt kohta, mutta tämä on hyvin kattava kohta myöskin: "Kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa omaishoitoa." Tämä ei varmasti ole huono asia. "Omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet." Tässä salissa varmasti jokainen tietää, että meillä on hyvin kirjavat käytännöt tässä maassa omaishoidon tuen myöntämisen perusteissa. "Omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta lisätään." Onko tässä salissa joku, jonka mielestä tämä on huono kirjaus? "Tuetaan omaishoitajien jaksamista kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia." Ja vielä tämän päälle: "Omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan." Onko tämä huono asia?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonille kauniista ja mieltä lämmittävistä sanoista!

Mutta suomen kielessä on sana "mutta", ja sen mutta-sanan jälkeen tässä kohtaa joutuu toteamaan, että ensinnäkin vanhuspalvelulaki täysimääräisenä toteutuessaan, se luonnos, joka lausuntokierroksella on, vaatisi vähintään 200 miljoonaa euroa lisää rahaa, vähintään.

Toinen asia. Tämä perusturvakeskustelu — pääministerikin on paikalla — ei ole teoriaa eikä viihdekeskustelua. Me emme tule koskaan olemaan samaa mieltä siitä, kuka teki historiaa ja kuka teki enemmän tai vähemmän, mutta viime vaalikauden yli 700 miljoonaa euroa pelkkiin tulonsiirtoihin, veroratkaisut päälle, kyllä kestää tämän pohjan.

Sitten kolmanneksi: On paljon hyviä asioita, joita luettelitte, ja on asioita, joita pystyy kehittämään ja viemään eteenpäin ilman rahaakin, mutta esimerkiksi tämä omaishoidon tuen kriteerien yhtenäistäminen on asia, joka ei onnistu ilman euroja tullakseen todeksi.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun peruspalveluministeri Guzenina-Richardson on paikalla, haluaisin hieman kysyä muutamasta hyvästä kirjauksesta, jotka hallitusohjelmassa ovat.

Ensimmäisenä varhaiskasvatuslaki, josta on kirjattu, että se nyt toteutetaan. Kysyisin sen aikataulusta, missä vaiheessa teillä on tarkoitus tuoda tämä esitys eduskuntaan ja miten se saataisiin käyttöön. Kyse on kuitenkin vanhasta laista, joka on jo 1970-luvulta asti ollut päivähoitolain muodossa, jota on toki parsittu tuossa vuosien aikaan.

Toisena kysyisin edellisen peruspalveluministerin Risikon aloittaman vanhuspalvelulain etenemisestä: oletteko te, nykyinen ministeri, valmis tuomaan lain, jossa on myös mukana henkilöstömitoitus, mitä erityisesti tuolla hoivalaitoksissa peräänkuulutetaan?

Vielä kolmantena kouluterveydenhuollosta haluaisin tietää, millä aikataululla olette sen kanssa etenemässä ja onko siihen tulossa mukaan myös henkilöstömitoituksia verrattuna lapsiin ja nuoriin kouluissa.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ihan hyvä, että tämä vanhuspalvelulaki tulee voimaan, mutta peräänkuulutan myös sitä — ja kunnan päättäjänä ja myös täällä eduskunnassa olevana pidän tärkeänä — että kunnille ei anneta enää mitään velvoitteita, ellei tähän vanhuspalvelulakiin osoiteta täysimääräisesti myös rahoja. Ja mikä on myös tärkeää, tämä laki on aivan mitätön, ellei tärkein lainkohta toteudu eli tämä henkilöstömitoitus, josta monessa puheenvuorossa on käyty keskustelua. Tämä on tärkeätä. Ei pidä antaa mitään uusia lakeja ja velvoitteita kunnille, jollei niihin myös osoiteta täysimääräisinä rahoja. Hyvä vanhuspalvelulaki, jos se toteutuu näin, niin kuin täällä on sanottu.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rehula on aivan oikeassa muistuttaessaan, että edellinen hallitus teki todella mittavat parannukset perusturvaan. Se ero tähän uuteen hallitukseen kuitenkin on se, että tämä hallitus tekee merkittäviä satsauksia huomattavan vaikeina taloudellisina aikoina, ja juuri tällaisina aikoina punnitaan arvovalintoja. Kun huomattavan vaikeassa valtiontalouden tilanteessa tehdään valinta satsata perusturvaan, niin se osoittaa todella tämän hallituksen sitoutumista köyhimpien aseman parantamiseen.

Tavallisen ihmisen kannalta on kai koko lailla sama, jääkö käteen enemmän rahaa perusturvan parannuksena vai verovähennyksen korotuksena, ja sen takia olen hieman kummeksunut, että tässä keskustelussa puhutaan lähes yksinomaan perusturvan muutoksista mutta jätetään huomiotta ne parannukset, joita samaan aikaan ollaan tekemässä verotuksen puolella. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen ja työtulovähennyksen korotukset auttavat meillä kaikkein pienituloisimpien asemaa, ja kun samalla muistetaan, että tulojakauman toisessa päässä tehdään aika merkittäviä kiristyksiä suurituloisten verotukseen, niin kokonaisuus on tuloerojen kaventamisen ja köyhyyden vähentämisen kannalta erittäin merkittävä.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Guzenina-Richardson nosti ansiokkaasti esille omaishoitajien aseman parannukset, jotka on kirjattu hallitusohjelmaan. Vielä sivulta 12 pyydän teitä huomioimaan, että siinä on kirjattu kolmanteen kappaleeseen veropoliittisista linjauksista, että hallitus selvittää myöskin omaishoidon tuen verokohtelun. Tämäkin on parannus edelliseen hallitukseen verrattuna.

Kun on kuunnellut oppositiota, on kuitenkin ihmetyttänyt se, että viitataan tähän liitetiedostoon, missä on tämä niin sanottu numeerinen osa. On moitteita siitä, että asuntovelan korkovähennyksestä luovutaan, moititaan myöskin, että pääomatuloveroa korotetaan. Yhteensä nämä tekevät 450 miljoonaa euroa. Kun siihen vielä ottaa nämä niin sanotut valmisteverokorotukset, jotka ovat noin 250 miljoonaa, niin tässä on 700 miljoonaa. Sitten säästöpuolella on moitittu myöskin sitä, että on leikattu valtionosuuksia 600 miljoonan edestä. (Puhemies koputtaa) Kysyisin vaan oppositiolta sitten, mistä löytäisitte ne rahat, jos näitä muutoksia ei olisi tehty tälle hallituskaudelle.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä pitkin päivää ja eilis-iltana myöskin olen opposition puheita kuunnellut, niin entistä vahvemmin on tullut se käsitys, että oppositiossa vallitsee suuri pelko siitä, että hyvin sitoutunut hallitus pystyy toteuttamaan nämä erinomaiset tavoitteet. Minun mielestäni pelko onnistumisesta kuuluu sieltä puheista läpi.

Edustaja Kalli totesi ihan oikein myöskin edellisessä debatissa sen, että talouskasvua tarvitaan, mutta yksin se ei riitä. Tarvitaan myöskin politiikkaa köyhien puolesta, jota hallitus on jo aloittanut ja osin myöskin päättänyt tehtyjen päätösten muodossa.

Edelleen peräänkuulutan sitä, mitä edustajat Viitanen ja Sasi puhuivat pieni hetki sitten, että opposition vaihtoehtoja tässä kaipaa eikä sitä, että mitään ei saa tehdä.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on kysytty opposition vaihtoehtoa, ja Östman viimeksi peräänkuulutti, mistä löytyvät rahat. Voin teille kertoa, tehdä rakentavaa oppositiopolitiikkaa ja kertoa, että muun muassa valtiovarainministeri Urpilainen peräänkuulutti oppositiolta menoleikkausten sijaan vaihtoehtoisia esityksiä, joilla saamme menoja hillityksi ja euroja valtion kirstuun.

Hallitusohjelmassa korostetaan harmaan talouden torjuntaa ja kerrotaan, että tehostetulla ohjelmalla tavoitellaan 300—400 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Harmaan talouden torjunta ja rikoshyödyn saaminen valtion haltuun edellyttää aina jossain vaiheessa myös poliisin toimia. Kuitenkin poliisin resursseja ollaan leikkaamassa 10 miljoonaa euroa, toistan tässä itseäni. Esitänkin, että leikkauksista luovutaan ja poliisin organisaatio irrotetaan kokonaan valtion tuottavuusohjelmasta, jotta poliisi pääsee nykyisten, jo tapahtuneiden rikosten selvittämisestä etupainotteisempaan rikosten ennaltaehkäisyyn. Tämä tuo valtion kassaan enemmän euroja kuin poliisin menoista säästäminen, ja tässä tulee niitä euroja nyt sitten.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Guzenina-Richardson luki sujuvasti nuo muutamat rivit tuosta Omaishoidon tuki -kappaleesta hallitusohjelmasta, mutta täällä ei ole kyllä minkäänlaista konkretiaa siitä, miten nämä vapaapäivien pitomahdollisuudet järjestetään, koska me tiedämme, että intervallihoitopaikkoja on aivan riittämättömästi, samoin kotilomitusta. Monet dementoituneitten läheiset eivät halua viedä läheisiään laitokseen, koska se ei ole heille hyväksi, heidän dementoitumisensa vuoksi heidän elämänsä järkkyy. Sitten tässä puhutaan, että yhtenäistetään tuen myöntämisperusteet. Tarkoittaako se sitä, että nyt vihdoinkin Kelalle siirretään tämä omaishoidon tuen maksatus?

Tässä on lueteltu hyvin auki olevia asioita. Ymmärrän, että kaikkea ei ole voitu kirjoittaa tähän hallitusohjelmaan, mutta ministerillä varmaan on nyt vahvaa tietoa siitä, mitä näistä ihan oikeasti ja konkreettisesti ja millä keinoin aiotaan toteuttaa.

Sirpa  Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, olen edustaja Rehulan kanssa samaa mieltä, että omaishoitajuuden kriteerit, työmarkkinatuen tarveharkinta, perhevapaajärjestelmän muutokset ja indeksi ovat suuria ja kymmeniä miljoonia vaativia uudistuksia. Mutta onhan meillä myöskin mahdollisuus edetä niissä pienin askelin, tehdä liikkumia prosentteina, vuosien suunnitelmaa, mitenkä näihin edetään, sillä valitettavasti me olemme tässä tilanteessa aloittaessamme tämän hallituksen puolella, että meillä on 8 miljardin alijäämä, joka tulee aika lailla samasta summasta, mikä viime kaudella jaettiin verohelpotuksina. Jos niitä olisi tehty ajassa arvioiden vuosittain, kahden vuoden välein, onko niihin tarvetta, onko meillä mahdollisuutta niihin verohelpotuksiin, meillä olisi ehkä ollut näihin hieman enemmän rahaa tässä kohden. Siitä syystä luotan nyt tämän hallituksen linjaan, jossa ajatellaan tehtävän arvioita tämän matkan varrella. Jos talous paranee, niin näihin on huomattavasti paremmat mahdollisuudet sitten vaikkapa kahden vuoden päästä.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia, edustaja Paatero! Tämä oli näitten parin päivän aikana rehellisin puheenvuoro SDP:n suunnalta, kun otetaan huomioon, mitä näitä ympäripyöreitä kirjauksia aiotaan toteuttaa. Te sanoitte aivan oikein, että ei ole varauduttu niitä toteuttamaan nopealla aikataululla, tehdään suunnitelma tuleville vuosille, ehkä niin, että sitten 2015 vaalien alla pistetään täytäntöön samalla tavalla kuin tämä opintotuen indeksikorotus. (Sirpa Paatero: Takuueläke!) Mutta se oli hienoa, kun sanoitte näin.

Edellinen hallitushan teki merkittäviä sosiaalipoliittisia ratkaisuja: takuueläkkeellä parannettiin pienintä eläketurvaa, toteutettiin alimpien äitiys- ja sairauspäivärahojen tasokorotus ja perhe-etuisuuksien sitominen indeksiin — todella merkittäviä, isoja asioita pienimmän eläketurvan piirissä olevien ihmisten kannalta ja lapsiperheitten kannalta. Mutta oli hienoa, että tämä SDP:n taktiikka tässä ryhmän varapuheenjohtajan toimesta tuli esille.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Täällä hallituspuolueiden jäsenet, muun muassa Östman ja Tynkkynen, mainitsivat, ettei oppositiolla ole oikeutta tai oikeastaan perusteita kertoa siitä, etteikö hallitus tekisi kaikkensa heikommassa asemassa olevien hyväksi. Mutta lukeehan hallitusohjelmassakin näin: "Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä." Kuitenkin samanaikaisesti nyt leikataan koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoja yhteensä vähintään 273 miljoonaa euroa. Tämä on hallitukselta suuri virhe ja vaarallista, koska nämä leikkaukset koskettavat ensisijaisesti nuoria, kun leikataan ammatillisesta koulutuksesta 36 miljoonaa ja oppisopimuskoulutuksesta 21 miljoonaa jne. Eikö tämä ole se totuus siitä hallitusohjelman toiselta puolelta?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu erittäin lämpöisesti omaishoidon tuen kehittämisestä ja erityisesti ennen vaaleja puhuttiin oikein lupauksien muodossa. Muistan ainakin yhden tv-väittelyn, jossa kysyttiin, pitäisikö omaishoidon tuki siirtää Kelalle. Kaikkien muiden käsi nousi, vihreä lappu nousi siellä, paitsi Jyrki Kataisen, mutta hänkin vähän oli alamaissaan, kun hän ei nostanut. Nyt sitä ei tässä hallitusohjelmassa ole. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri: miksi hallitus ei ole ottanut suoraan kantaa, että omaishoidon tuki siirretään Kelalle? Se oli kaikkien puolueitten paitsi kokoomuksen vaaliohjelmissa, ja yli 300 000 omaishoitajaa odotti tällaista linjausta.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuulun siihen joukkoon, että jos olen väärässä, niin myönnän. Tässä kohtaa toivotan voimia ja joukkovoimaa ministeri Guzenina-Richardsonille ja myös ministeri Risikolle siinä väännössä, jonka te tulette kaikkien näitten hyvien asioitten puolesta käymään valtiovarainministerinne kanssa, valtiovarainministeriön koneiston kanssa, jolla tämä kriisitietoisuus on hieman toisella tasolla kuin täällä nyt annetaan oppositiota parjaten ymmärtää.

Sitten edustajalle, joka täällä kaipasi vaihtoehtoja, niitä on kaivattu monen muunkin puheenvuorossa: Ensinnäkin valitettavasti te joudutte kuuntelemaan tätä perusturvakeskustelua seuraavat neljä vuotta, sikäli kuin tämä matka jatkuu samankaltaisena kuin nyt pohjapapereihin on kirjoitettu. Toisekseen, jos keskustalla hallitusvastuussa olisivat olleet nämä kaikki samat miljoonat käytettävissä, yksi asia: ei yhtään lisäeuroa vaan tätä kakkua jakamalla niin, että ne kaikkein köyhimmät lapsiperheet, syrjäytymisuhan alla olevat lapsiperheet ja lapset, olisivat saaneet tästä vähintään 50, mieluummin 100 euroa. (Puhemies koputtaa) Me kuuntelimme täällä neljä vuotta lapsilisän etuoikeutettua asemaa toimeentulotukilaskelmassa, sitä ei esimerkiksi näy missään, hintalappu 150 miljoonaa.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Pyrin tiivistämään ja kiitän etenkin opposition kansanedustajia näistä rakentavista puheenvuoroista. Nyt kun me olemme vasta hallituskauden alussa, on minun mielestäni hyvä kuitenkin suhteuttaa myöskin tämä kritiikki siihen, että mitään ei ole vielä pystytty toteuttamaan, mutta tämä hallitus ei todellakaan siirrä asioita sinne aivan hallituskauden loppuun. Aika tulee olemaan tässä asiassa varmasti se paras tuomari. Ja kuten useat edustajat ovat jo todenneet, se raha on aika suuri määrittelevä tekijä sille, kuinka paljon pystytään yhden hallituskauden aikana tekemään.

Mutta muistuttaisin myöskin, että keskustapuolueen viime hallituskauden suurta saavutusta, takuueläkettä, ei ollut lainkaan kirjattu hallitusohjelmaan vaan se saatiin aikaiseksi sitten kesken hallituskauden, kuten myöskin lapsilisien sitominen indeksiin. Näin ollen jos tästä hallitusohjelmasta nyt puuttuu joitain sellaisia asioita, jotka oppositio katsoo tuiki tarpeellisiksi, niin varmasti aloitteiden, valiokuntatyöskentelyn kautta niiden taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa kaikki se hyvä, mikä sieltä tulee nimenomaan taloudellisten rajoitusten salliessa, pystytään sitten myöskin tämän hallituskauden aikana toteuttamaan.

Tämä on sitä vastuullista politiikkaa, että tiedostetaan myöskin, että juuri tällä hetkellä meillä ei ole enempää kakkua jaettavana. Mutta jos sitä kakkua tulee lisää, niin varmasti tähän aivan loistavaan hallitusohjelmaan, joka tässä teilläkin on edessänne, saadaan vielä entisestään parempia kirjauksia, koska raha on rajoittanut jonkun verran. Tässä maailmanajassa se, että me olemme saaneet näinkin uskomattoman hienon hallitusohjelman, jolla pystytään vähentämään eriarvoisuutta, köyhyyttä, terveyseroja, on pienoinen ihme.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puheenjohtaja! Pannaan paperit nyt niin, että näkyy punainen valo.

Täällä on käyty keskustelua toimeentulosta ja syrjäytymisestä ja huono-osaisuudesta ja perusturvasta ja -tulosta. Haluaisin ensin sanoa sen, että meidän pitää tehdä kaikkemme, että ihmisillä on työn kautta mahdollisuus kiinnittyä yhteiskuntaan ja saada toimeentulonsa ja turvansa, että se on sitä isoa perusturvaa tässä suomalaisille. Kaikille se ei ole mahdollista, ja sen vuoksi me tarvitsemme näitä turvaverkkoja ja tämän hyvinvointiyhteiskunnan suojaverkkoja ja palveluja.

Toinen huomio liittyy siihen, että yhdeltä kulmalta hallitus haluaa tehdä kovasti töitä, että nuorten ihmisten syrjäytyminen koulutuksesta ja työelämästä saataisiin estettyä tämän nuorten yhteiskuntatakuuajattelun kautta, joka pyritään nyt tekemään aukottomaksi, ja se on saanut täällä laajaa kannatusta.

Totta kai ihmisten perustoimeentulossa on puutteita näittenkin uudistusten jälkeen, mutta on tärkeätä sanoa, että tähän perusturvaan, käsitämme sen nyt miten laajasti tai kapeasti, tehdään nyt merkittäviä uudistuksia. Minäkin haluan korostaa sitä, että työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, viime käden toimeentuloon, asumistukeen liittyvät muutokset, uudistukset ovat merkittäviä taloudellisesti, mutta myös se, että pitäisi nähdä se kokonaisuus, että myös veropoliittisin toimin, niin kuin täällä kerrottiin, kunnallisverotuksen perusvähennyksen kautta ja pienten työtulojen tulovähennyksen kautta tullaan myös tätä samaa joukkoa, joka tukea tarvitsee, vastaan, että se kokonaisuus muodostuu kuitenkin aika merkittäväksi, ja sitä tuskin täällä kukaan haluaa edes kiistää.

Tämä varsinainen innostus käyttää puheenvuoro liittyy siihen, että tässä palkkaperusteiseen sosiaaliturvaan, erityisesti eläkkeisiin, kiinnitettiin huomiota, ja haluan sanoa, että hallitusohjelmassa varsinkin työeläkejärjestelmään liittyen on merkittäviä näkemyksiä. Yksi on se, että jo tänne kestävyysvajeen perusteisiin on kirjoitettu "- - huolehtimalla työeläkejärjestelmän kestävyydestä ja riittävästä rahoitustasosta". Se on tärkeä asia tulevaisuutta ajatellen.

Itse asiassa sitten täällä hallitusohjelman teksteissä on otettu kantaa siihen, miten me voisimme suomalaista hyvin toimivaa ja turvaa antavaa työeläkejärjestelmää, siis palkkaperusteista työeläkejärjestelmää, kehittää, ja siinä on totta kai kysymys siitä, että on asetettu tavoite, että vuoteen 2025 mennessä tämä keskimääräinen työstälähtöikä saataisiin hilattua sinne 62 vuoteen, vähän yli, joka nyt on siis noin 60 vuotta, niin kuin kaikki tiedämme. Ja sitä keskimääräistä ikärajaa laskee ennen kaikkea se, että työkyvyttömyyseläkkeelle menevien määrä on niin suuri ja he lähtevät keskimäärin 52-vuotiaana eläkkeelle.

Tämä on iso talkoo, mutta tässä ei ole kaikki, vaan kysymys on myös siitä, että ehkä meidän työeläkejärjestelmän suurin haaste on kuitenkin se, että me olemme sopineet vain vuoteen 2014 saakka työeläkejärjestelmän rahoituksesta. Ja tämän rahoituksen pitkän aikavälin sopiminen tästä vuodesta eteenpäin on iso asia, jotta kyetään maksamaan nykyisetkin työeläkkeet, ja tästä pitää saada aikaan neuvottelu niiden osapuolten kanssa, jotka tähän rahoitukseen osallistuvat, eli työmarkkinaosapuolten kanssa, jotka vastaavat tästä rahoituksesta. Me tarvitsemme sekä tähän työurien pidentämiseen että työeläkkeitten rahoituksen pitkän aikavälin ohjelmaan ja sopimiseen yhteisymmärrystä, ja näitä neuvotteluja on varmaan hyvä nyt hyvässä hengessä jatkaa ja löytää sitten tuloksia. Tähän liittyy siis myöskin tarkastelu työeläkeindeksijärjestelmien näköaloista, joka on hyvin monimutkainen asia. Tällä eräähän tämmöinen hintapainotteinen indeksi on eduksi eläkkeensaajille suhteessa palkkapainotteisuuteen, mutta tätä problematiikkaa tämän työryhmän puitteissa täytyy selvittää, eikä se mikään pulmaton asia ole.

Sitten täällä kysyttiin perhe- ja työelämän yhteensovittamiseen liittyvän perhevapaajärjestelmän kehittämisestä. Niin kuin oikein olette havainneet, hallitusohjelmassa otetaan kantaa siihen, että tuetaan molempien vanhempien mahdollisuuksia osallistua lastenhoitoon ja työelämään. Erityisesti isien merkittävyyttä ja mahdollisuuksia joustavasti käyttää perhevapaajärjes-telmiä halutaan edistää. Siinä on suuntaviivat siitä, mihin tämä uudistus tehdään, mutta totta se on, että rahoitusta ei voi hallitus eivätkä poliittiset päättäjät yksipuolisesti ratkoa, koska tämä on palkkaperusteista uudistusta. Se vaatii osapuolten kanssa neuvotteluja tästä rahoituksesta ja rahoitussuhteista, ja sen takia tämä on kirjattu niin, että nämä neuvottelut käydään yhtä aikaa tämän etujen kehittämisen kanssa, koska rahat pitää olla, jotta voidaan etuja parantaa. Eikö niin? Sen takia se on vastuullinen tapa edetä (Puhemies koputtaa) eikä ole lähdetty määrittelemään etukäteen, muutetaanko näitä rahoitussuhteita, mikä olisi helppo tapa, että pannaan yhteiskunnan piikkiin enempi ja enempi, vaan pitäisi neuvotella, voitaisiinko näillä rahoitussuhteilla elää (Puhemies koputtaa) ja sen mukaan uudistuksia tehdä.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vahva tuki kaikelle sille, mitä työministeri Ihalainen täällä sanoi. Tässä vaan on ristiriita monien edustajien käyttämien puheenvuorojen kanssa, kun tämä meidän systeemimme toimii näin. Tässä seisoo yksi edustaja, joka on sopimusyhteiskunnan vankkumaton kannattaja, me olemme saaneet hyviä tuloksia aikaan. Mutta myös tämän sopimusyhteiskunnan rakentaminen tarkoittaa ensinnäkin pitkäjänteisyyttä, ei pelkkiä rusinoitten poimimisia, ja toisekseen se tarkoittaa sitä, että ihan kaikkea ei voi yhdellä kertaa saada. Työministeri Ihalainen, vahva tuki kaikelle sille, minkä te täällä sanoitte.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suurin muutos tämän ja edellisen hallituksen aloittaessa on miinus 11 miljardia euroa rahaa. Se on se ero, mistä lähtökohdista tämä ja edellinen hallitus lähtivät tekemään töitä. Nyt olemme tilanteessa, että tarvitsemme säästöjä, panostuksia työllisyyteen, niin kuin jo eilen illalla aloitettiin, sekä verotulojen kasvattamista. Suomen velkaantuminen on saatava loppumaan, sillä muuten me valitettavasti seuraamme Euroopassa niitä valtioita, joita olemme tässä joutuneet jo avustamaan.

Mutta merkittävä uusi linjaus on se, verrattuna muihin maihin samassa tilanteessa, että meillä satsataan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perusturvaan. Me parannamme tasa-arvoa verottamalla niitä enemmän, joilla on enemmän tuloja tai omaisuutta.

Muutamia ottoja hallitusohjelman kirjauksista muun muassa lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyen.

Olen positiivisesti iloinen siitä, että yleinen linjaus ennalta ehkäisevään työhön satsaamisesta näkyy, kun puhutaan lastensuojelun matalan kynnyksen paikoista, kotipalvelun lisäämisestä ja kehittämisestä, tasa-arvoisesta kouluterveydenhuollosta eri maanosissa ja eri koulutusasteilla. Ne 150 000 lasta köyhissä perheissä tulevat saamaan parannusta oloihinsa, kun peruspäivärahan taso nousee, toimeentulotuen taso nousee, asumistuen taso nousee, ja samalla olemme pystyneet kirjaamaan tänne muun muassa perusvähennyksen ja ansiotulovähennyksen, jotka auttavat monesti näitä samoja perheitä. Samalla on tietenkin pystyttävä turvaamaan kunnissa tehtävät palvelut, liittyvät ne sitten terveydenhuoltoon, koulutukseen tai vaikkapa harrastusmahdollisuuksiin.

Lasten ja nuorten osalta olen iloinen myös siitä, että täällä näkyy osallisuuden lisääminen. Toinen erittäin hyvä kirjaus on se, että lasten kannalta merkittävä aamu- ja iltapäivätoiminta saa lisää vahvistusta. Sitä lisätään, ja se saa parempia kriteeristöjä kuin tähän mennessä. Hyvin tarpeellinen kirjaus on uuden varhaiskasvatuslain tekeminen, sillä sitä ovat ammattikunnat odottaneet jo pitkään. Olen iloinen myös siitä, että tällä hallituskaudella ei ole sitä riskiä, mihin jouduimme viime kaudella, kun puhuttiin nollamaksuluokan lopettamisesta tai subjektiivisen päivähoito-oikeuden lopettamisesta.

Tärkeätä nuorison osalta on tietenkin nollatoleranssi nuorisotyöttömyydessä. Ja jos ajatellaan nuoria lapsiperheitä, niin vanhempainvapaan pidentäminen ja huomattavasti nykyistä joustavampi perhevapaajärjestelmä perheiden tilanteet huomioiden on kyllä nykyisen työelämän vaatimusten mukainen.

Kansalaisjärjestöt ovat sektori, joka vastaa Suomessa suuresta osasta myös palveluja, ja uskon, kun tänne on kirjoitettu hankintalain uudelleenharkinta ja arviointi, että se tulee vahvistamaan myös kansalaisjärjestöjen palveluiden helpompaa tuottamista ja mahdollisuutta kilpailla markkinoiden kanssa palveluiden järjestämisessä.

Olen iloinen, että täällä lukee kansalaisjärjestöjen neuvottelukunnan toiminnan jatkaminen. Sen luonnetta on kyllä hieman muutettava, mutta toivon ja uskon, että se pystyy edellistä paremmin huolehtimaan myöskin kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksista niin, että kohtuuttomia rasituksia esimerkiksi varojen keräykseen, verotukseen ja muihin liittyvissä kysymyksissä ei kansalaisjärjestöille tule, vaan ennemmin voitaisiin tehdä nyt ne linjaukset, joista tiedämme kyllä täällä salissa olleet, mitkä ovat Verohallituksen puolelta olleet ne paineet ruveta verottamaan kansalaisjärjestötoimintaa nykyistä enemmän.

Liikunnan osalta olen tyytyväinen siihen, että tasa-arvo liikunnassa näkyy täällä vahvasti. Se koetaan jakaantuvan koko elämänkaaren mittaiselle pätkälle, ja siinä liikkujien määrä sekä osallisuus liikuntatunteina kouluissa ja seurojen toiminnassa tulee vahvasti myöskin resursoitua. Tästä voimme tietenkin kiittää sekä jakosuhdelakia että rahamonopolijärjestelmän pitämistä nykyisessä muodossa, joka turvaa meille niin kulttuuriin, nuorisotyöhön kuin liikuntaankin tarvittavia resursseja.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Sanon nyt tämän perussuomalaisena kansanedustajana ja omana henkilökohtaisena mielipiteenäni, että hallitusohjelman kulttuuriosiossa on hyvä tavoite. Kulttuuri, siis taiteet ja myös urheilu, kuuluu koko kansalle. Kulttuuri luo henkistä hyvinvointia ja jaksamista. Tavoitteenaan hallitus pitää, että kulttuuri on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa. Tämä on mielestäni erittäin hyvä asia.

Mutta myös tässä asiassa on sama tilanne kuin monessa muussakin hallitusohjelman asiassa: teksti on ristiriidassa numeroiden kanssa. Kulttuuri tuotetaan suurelta osin kunnissa, ja rahoitus toimii pääsääntöisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Ja nyt leikataan kunnilta 631 miljoonaa, mikä varmasti kohdistuu ensimmäisenä juuri kulttuurin ja urheilun rahoittamiseen kunnissa.

Kaiken kaikkiaan neuvottelutulos hallitusohjelmasta on kylmää kyytiä sille Suomelle, mihin eivät näy neonmainosvalot tai kuulu ratikkakiskojen kolina. Huolissaan pitää olla monesta asiasta, ei vähiten kuntien pakkoliitoksista tai eurooppalaisten hurlumhei-talouksien tukemisesta suomalaisilla verorahoilla.

Erityinen huoleni on myös peruspoliisitoiminnan alasajo leikkaamalla siltä 10 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa todetaan halu olla Euroopan turvallisin valtio. Poliisipalvelut luvataan turvata koko maassa. Se ei kuitenkaan onnistu leikkaamalla poliisitoimeen tarvittavia euroja. Kirjaimet ovat hienoja, mutta numerot, ne ovat euroja. Lisäksi poliisin tietojärjestelmä uusitaan, mikä vie vielä entisestään lisärahaa kenttäpoliisityöstä. Sanotaan mitä sanotaan, mutta 10 miljoonan leikkaus poliisitoiminnasta näkyy varmuudella kentällä. Poliisiylijohtaja Paateron laskelmien mukaan leikkaus tarkoittaa 800 poliisiviran vähennystä. Poliisin palveluiden saatavuus heikkenee merkittävästi asemien ja palvelutoimistojen lakkauttamisen seurauksena.

Leikkuri iskee poliisitoiminnan ytimeen, virkapukuisen poliisin työhön: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen, liikenteenvalvontaan ja arkirikoksien tutkimiseen. Se heikentää poliisin toimintaedellytyksiä vähenevinä virkoina ja edelleen kasvavina päivystysalueina. Tavalliselle ihmiselle se tarkoittaa lupapalveluiden saatavuuden heikkenemistä ja siihen käytetyn ajan sekä kustannusten kasvua. Se tarkoittaa myös lisääntyvää turvattomuuden tunnetta. Pelko joutumisesta rikoksen uhriksi tilanteessa, jossa poliisilta ei saa apua, vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Poliisin läsnäololla tai kohtuullisessa ajassa paikalle saapumisella on tähän asti ollut rikoksia ehkäisevä vaikutus. Vielä tänään väkivaltarikoksen uhrin avunpyyntö sivulliselle, "soita poliisit", rauhoittaa yleensä tilanteen. Jatkossa tämän varaan ei voi enää laskea. Sen tietää myös rikoksentekijä.

Kun tässä on aina kysytty, että kun vastustatte näitä leikkauksia, niin mistä sitten rahat otetaan: tähän leikkaukseen ja pariin muuhunkin leikkaukseen, kuten sairausvakuutuksen lääkekorvausmenojen vähentämiseen, voitaisiin ottaa rahat palauttamalla suurimmille omaisuuksille varallisuusvero.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minä haluan ensinnä esittää kiitokset ministeri Virkkuselle päivän debatista. Annoitte aivan erinomaisen vastauksen edustaja Martti Korhoselle tästä kuntataloustilanteesta, niistä kaikista hyvistä toimista, mitä edellinen hallitus oli kuntapolitiikassa tehnyt. Kiitoksia!

Sitten tähän asetelmaan hallitusneuvotteluissa Säätytalolla. Täällä eilen arvuuteltiin sitä, miksi hallitusohjelman teksti ja sitten tämä rahoitusosa poikkeavat niin paljon toisistaan. Täällä ei oikein kunnon vastausta hallituksen puolelta tullut, mutta minä esitän tässä hyvin vahvan oman arvioni, mistä tässä on kysymys.

Meillä on monilta osin erittäin hyvä hallitusohjelman teksti, ja arvioin, että se on täällä kokoomuksen suunnalla laadittu, kun oli kokemusta edellisestä hallituksesta. Mutta sitten tämä rahoitusosa: siinä taisi käydä niin, että hallitustunnustelija Jyrki Kataista pidettiin sillassa niin kauan, että hän hyväksyi SDP:n ja vasemmistoliiton rahoituskehyksen ja ne ratkaisut, millä sitten rahoitusraamit hyväksyttiin ja ne kohteet täällä hallitusohjelman sisällä. Tämä on siis minun tulkintani, mutta tähän mennessä ei ole vielä parempaakaan kokonaistulkintaa esitetty.

Puhemies! Suurin heikkous tässä hallituksen ohjelmassa oikeastaan on kahdensuuntainen. Ensinnäkään mielestäni ei ole uskottavaa toimenpideohjelmaa ja resursointia siihen, miten Suomen talouskasvua saadaan vahvistettua aivan oikealla tavalla, miten saadaan tätä talouden moottoria toimimaan tehokkaammin niin, että meillä syntyy uusia työpaikkoja, uusia verotuloja ja siten perustaa hyvinvoinnin rahoittamiseen ja leikkauksien pienentämiseen. Täällä on kauniita kirjauksia, mutta tässä tilanteessa ne toimenpiteet ovat ehdottomasti liian vähäisiä ja vaatimattomia, kun nyt pitäisi pistää kaikki peliin, että Suomen talous kasvaa ja me pärjäämme kilpailukykyisenä maana maailmanmarkkinoilla nykyistä paremmin. Nyt tässä on hyviä tavoitteita, mutta keinot puuttuvat.

Toinen iso ongelma liittyy siihen, että tämä Kataisen hallitus aivan ennennäkemättömällä tavalla aikoo keskittää Suomea. Täällä on kauniita lauseita asetettu aluekehitykseenkin liittyen, mutta ne toimenpiteet ovat aivan päinvastaisia. En muista lähihistoriasta, että meillä näin voimakkaasti olisi hallituksen ohjelman toimesta sanottu suoraan, että suurin osa Suomea saa näivettyä ja kuihtua, ja joka kohdassa avainsanana on voimien kokoaminen, keskittäminen ja voimavarojen vahvistaminen vain kaupunkiseuduilla.

Koskaan aikaisemmin lähihistoriassa ei ole näin tylyä viestiä annettu Suomen maaseudulle ja haja-asutusalueille. Ehkä 1970-luvulla, kun tapahtui paljon maastamuuttoakin maaseudulta, koettiin vastaavaa. Mutta nyt 2010-luvulla nykyisen hallituksen ohjelmassa on aivan selvä ja yksiselitteinen viesti, valitettava viesti, jossa maa halutaan jakaa ja repiä ennennäkemättömällä tavalla. Se on harmi, koska meidän maaseudulla on valtavan paljon voimavaroja, jotka liittyvät meidän luonnonvaroihin, energiaan, ruokaan, mi- neraaleihin, matkailumahdollisuuksiin, kaikkiin niihin, joita pitäisi käyttää nyt Suomen talouden kasvun vahvistamiseen, menestyksen tekemiseen. Mutta näin ei valitettavasti ole.

Mitä tulee sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, niin täällä on otettu voittona vasemmalla laidalla se, että arvonlisäveroa ei nostettu. Keskustahan omassa ohjelmassaan oli valmis nostamaan arvonlisäveroa muulle kuin ruualle ja lääkkeille. Mutta mitä siitä hintana tuli? Siitä tuli valmisteverojen nousu, esimerkiksi polttoaineveron raju nousu. Mitä se merkitsee? Se merkitsee sitä, että tätä verokakkua kerätään nyt entistä pienemmältä määrältä ihmisiä. Ne, jotka asuvat pitkien etäisyyksien päässä ja joutuvat käyttämään omaa autoa, kahta autoa, kun käydään töissä, joutuvat entistä suuremmiksi maksajiksi.

Toinen maksuporukka on kunta, syrjäisten kuntien ihmiset. Nyt kuntavero nousee, se tulee nousemaan juuri niillä alueilla, joilla tulotaso muutenkin on vaatimaton. Sitä se tarkoittaa. No, mitä tämä sitten merkitsee? Kokoomushan onnistui tässä erinomaisesti. Te saitte läpi tavoitteen, että hyvissä ja menestyvissä kaupungeissa asuvien verotus ei nouse, siellä ei tarvitse nostaa kuntaveroa. Mutta tämä rokotus kohdistuu jälleen kerran samalle osalle maantieteellistä Suomea.

Lopuksi vielä Itä- ja Pohjois-Suomesta. Täällä on kaunis kirjaus ohjelmasta, mutta missä rahat? Rahaa ei ole. Paljon kertoo myös hallituksen arvomaailmasta se, että valtioneuvostossa on vain yksi ministeri 19:stä Pohjois- ja Itä-Suomesta. Luotan täysin ministeri Kyllöseen, hän vastaa kyllä useampaakin miestä, mutta kyllä se mahdoton tehtävä on 18:aa muuta ministeriä vastaan kamppailla maan sisäisten voimavarojen jakamisesta.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä Rantakangas maalaili mustia synkkiä pilviä, kuinka suuri osa Suomea näivettyy, etenkin Pohjois- ja Itä-Suomi. Kyllä täytyy sanoa, että viimeisten kahdeksan vuoden aikana tämä näivettyminen on jo tapahtunut. Missä oli keskusta silloin, kun Lapista lähtivät teolliset työpaikat? Kemijärven Stora Enson tehdas vietiin, Tornion oluttehdas lähti, hätäkeskus siirrettiin Rovaniemeltä Ouluun, aluelennonjohto lähti. Missä olivat keskustan edustajat tuolloin barrikadeilla? Eivät missään. Aluepolitiikka on loppunut jo aikaa sitten keskustan toimesta. Energiaveroja on korotettu, mummot on pantu maksamaan jätevesiasetuksesta. Ennen ruukattiin sanoa, että posti kulkee, kun Kusti polkee. Ei kulje muuten postikaan enää meillä päin. Kyllä tämä keskustan aluepolitiikka on ollut suorastaan jäätävää.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä tuli esille Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma, ja minustakin se on sympaattinen ele, että hallitusohjelmaan se on kirjoitettu. Mutta muistutan teitä, jotka ette ehkä muista sitä, että noin kymmenisen vuotta sitten oli edellinen Itä-Suomi-ohjelma. Silloin oli Lipponen vallassa ja laitettiin Itä-Suomi-ohjelma ja tuli yli 50 esitystä, joista tärkeimpänä oli poisto-oikeuden aikaansaaminen. Se ei tapahtunut koskaan. Ainoa asia, joka jäi Itä-Suomi-ohjelmasta silloin esille, oli se, että Pohjois-Savo, joka alueena muuten ei olisi päässyt tähän korkeamman EU-tuen piiriin, pääsi sen piiriin.

Mitä tulee edellisen puhujan kommenttiin, niin haluan kyllä todeta sen, että jos ajatellaan vaikka Lapin kaivoshankkeitten kehittämistä ja myös infraa siellä, onko teiltä jäänyt huomaamatta se, että niissä ovat olleet erittäin voimallisesti kaksi edellistä keskustajohtoista hallitusta nimenomaan tekijöinä.

Sitten liikennehankkeitten osalta totean toisena kommenttina, että voin lyödä teidän kanssanne pienen vedon siitä, että jos katsotaan tämän vaalikauden lopussa Pohjois- ja Itä-Suomen hankkeita, niin en mitenkään malta uskoa siihen, että edellinen hallitus jäisi siinä huonommalle sijalle, kun katsotaan rahoitusmääriä.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan jatkaa vielä entisen ministerin Mauri Pekkarisen upeasta aikaansaannoksesta Kemijärvellä. Siellähän itse asiassa työpaikkoja syntyi ainakin Timo Korhosen kertoman mukaan huomattavasti enemmän kuin mitä sieltä poistui. Tätä ohjelmaahan nyt kopioidaan onneksi seuraavassakin hallituksessa. On erittäin hyvä, että sitä, mikä on hyväksi koettu, jatketaan.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy näistä liikennehankkeista sanoa tämänhetkinen tilanne, että kun Kemin moottoritie ja moottoritien sillat valmistuivat, niin tällä hetkellä Lapissa ei ole käynnissä yhtään ainoaa isoa hanketta. Toivon kyllä, että tähän tulee muutos. Siellä Valtatie 21 kaipaa huutavasti apua. Siellä on joka talvi tien penkassa rekkoja nurin. Samoin Valtatie 4 Rovaniemen kohdalla kaipaa myös korjausta, joten kyllä routaisten teiden lista on mittava ja niitä riittää varmasti.

Sitten en olisi niinkään huolissani ministerin puuttumisesta. Meitä on Lapista seitsemän kansanedustajaa, joista kolme on hallituksessa, joten enempää tämä luku seitsemän ei voi tasan mennä kuin tällä hetkellä on. Viime kaudella oli ministeri ja hän puuhasi koko ministerikautensa ajan Rovaniemen ja Murmanskin välistä lentoyhteyttä saamatta sitä aikaan, joten enpä tiedä, onko sillä suurtakaan merkitystä.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen pahoillani, että joudun esittämään tästä Metropoli-, City-Suomen hallituksesta näin tylyn arvion, mutta toivon, että se lopputulos neljän vuoden jälkeen hallituksen puolelta on pehmeämpi maakuntien Suomea kohtaan. Siksi olen valmis vaalikauden lopulla pehmentämään arviota, jos tämä tilanne muuttuu paremmaksi kuin mitä nämä pelkotilat ovat olemassa.

Totta kai meidän pitää tehdä Pohjois-Suomessakin hyvää yhteistyötä, ja uskon, että edustaja Ojala-Niemelä muun muassa tekee hartiavoimin töitä sen eteen, että se hyvä politiikka, jolla Lapin kaivannaisten hyödyntämistä aloitettiin edellisellä kaudella, saa jatkon ja niihin liikenneinfrahankkeisiin, jotka tukevat kaivannaisteollisuuden ja matkailun edistämistä, saadaan tulevienkin neljän vuoden aikana yhtä hyvin rahoitusta kuin edellisellä kaudella, mieluummin paremmin. Aina on hyvä pistää paremmaksi, ja me toivommekin, että tässä pääsemme kiittämään teitä. Nyt pannaan painetta ja toivomme, että se paine johtaa oikeaan tulokseen, ja silloin olemme valmiit antamaan myös tunnustusta.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakankaalle on todettava, että Säätytalolla hallitusohjelman teossa oli vahva myös Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen näkökulma niin liikenteen, maa- ja metsätalousministeriön kuin monen muunkin pääluokan teossa. Itse asiassa edustaja Rantakankaalta olisin odottanutkin muutaman kommentin siihen muutokseen, siihen olennaiseen lähestymistavan muutokseen, mitä maatalouspolitiikkaan muun muassa halutaan tehdä. (Jari Leppä: 110 miljoonaa leikataan!) Halutaan ottaa oikeasti esille työvaltaisen maatalouden, kotieläintuottajien, nuorten ja tilojaan kehittävien näkökulma lisämaan saannissa ym.

Toinen asia, edustaja Rantakangas: Nyt on momentum, on pakko tehdä palvelurakenteiden muutoksia, jotta me selviämme ja pystymme tarjoamaan ihmisille esimerkiksi pääsyn sairautensa edellyttämälle hoidon tasolle. Nyt on lähdettävä liikkeelle kansalaisen tarpeista eikä hallinnon harakanpesistä ja kaiken maailman keinotekoisista järjestelmistä.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Rantakangas on aivan oikeassa siinä kritiikissä, jota hän osoittaa hallitusohjelmakirjauksien ja niiden käytännön toimenpiteiden ja rahoituksen välillä, joka esimerkiksi Itä-Suomi-ohjelman osalta on. Eihän siellä ole mitään muuta kuin pelkästään kirjattu se, että tämmöinen ohjelma tehdään. No, mitä sitten? Mitä siellä on? Pelkkiä leikkauksia, ne ovat tulleet täällä monta kertaa esille. Siellä on tienpitoon, siellä on maatalouteen muuten, edustaja Rajamäki, 110 miljoonaa, uusiutuvaan energiaan leikkaukset, kuntatalouteen leikkauksia, sitten siellä on uusiutuvan energian tuki jne. Tällä tavallako sitä rakennetaan, juuri niitä perusvahvuuksia, joita itäisellä ja pohjoisella Suomella on? Ei todellakaan. Ja myöskin työnantajien sote-maksun alennuskokeilu poistetaan jne. Tämäkö nyt on sitä leikkauslistaa, jolla Itä-Suomi saadaan nousuun? Ei se muuten ole sitä.

Myöskin on niin, kuten edustaja Rantakangas totesi, me annamme kyllä kiitosta siitä, jos tämä linja muuttuu ja tällä saadaan aidosti oikeaa toimintaa aikaan. Ilman muuta me asetamme sen suureen kunniaan ja annamme sille arvon. Mutta ei se näillä kirjauksilla kyllä tule.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmaa on moitittu tässä salissa sivistyksen ja kulttuurin aliarvioimisesta. On pakko kysyä, kuinka sivistynyttä olisi jatkaa nykyistä velkaantumista ja maksattaa nykyinen meno tulevilla sukupolvilla. Tosiasioiden tunnustaminen, varsinkin taloudellisten tosiasioiden tunnustaminen, on viisauden alku.

Harmaan talouden torjunta on yksi hallituksen kärkihankkeista. Hallitusohjelman mukaan siihen kohdennetaan vuosittain noin 20 miljoonaa euroa lisää. Investointia on helppo perustella pelkästään taloudellisilla argumenteilla, sillä sen avulla arvioidaan saatavan 300—400 miljoonaa euroa vuodessa vero- ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäyksiä sekä takaisin saatuja rikollishyötyjä. Harmaa talous ja korruptio on yhteiskunnan salakavala tauti, varsinainen isorokko, jota ei saa päästää leviämään. Epäkohtiin on puututtava ajoissa ja riittävän jämäkästi. (Kari Rajamäki: Niin ei ole tehty!) — Tällä hallituskaudella tehdään. — Kysymyksessä ovat valtiontalouden lisäksi rehellisten yrittäjien toimintaedellytykset sekä heidän mahdollisuutensa työllistämiseen.

Hallitusohjelmassa puututaan aiheellisesti myös maahanmuuton epäkohtiin. Turvapaikkahakemusten käsittelyä nopeutetaan ja mahdolliset käännytykset tehdään nykyistä rivakammin. Tässä kuussa perheenyhdistämishakemuksia on vireillä 10 560 kappaletta, joista yhden kansallisuusryhmän tekemiä on 6 000. Maailman hädältä emme saa sulkea silmiä, mutta emme myöskään saa olla liian hyväuskoisia.

Arvoisa puhemies! Kerjääminen ei ole elinkeino, eikä se kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Tyytyväisyydellä totean, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite aggressiiviseen ja häiritsevään kerjäämiseen puuttumisesta järjestyksenvalvontaa ja lainsäädäntöä kehittämällä.

Arvoisa puhemies! On kestämätöntä ja yleisen oikeustajun vastaista, että esimerkiksi aseellisia ryöstöjä on voinut suunnitella ilman rangaistuksen uhkaa. Hallitusohjelmaan on aiheellisesti kirjoitettu, että hallitus aikoo kriminalisoida vakavampien rikosten valmistelun. Myös ehdollisten tuomioiden tehoa on epäilty. Selvitetään, onko pitkiin ehdollisiin tuomioihin mahdollista liittää lyhyt ehdoton rangaistus. Samalla selvitetään sakon muuntorangaistuksen uudistustarpeet. Taparikolliset tietävät, että nykyisessä mallissa poliisin kirjoittamia sakkoja ei tarvitse maksaa. Tehdystä rikoksesta on aina seurattava rangaistus, ja rangaistuksen uhan on luonnollisesti oltava kaikille sama.

Arvoisa puhemies! Puurakentamisen edistämiseksi käynnistetään valtakunnallinen puurakentamisohjelma. Olen asunut puurakenteisissa kerrostaloissa Havaijilla, mutta en Suomessa. Puun käyttöä on syytä monipuolistaa, ja hallitus on nyt edistämässä asiaa. Vielä kun saisimme kiellettyä ympäristön ja metsätaloudenkin kannalta arveluttavat aukkohakkuut, niin kuin muutamissa Euroopan maissa on jo tehty.

On myös syytä kiittää neuvottelijoita siitä, mitä on jätetty hallitusohjelmasta pois. Kiinteistöveroa ei tule maa- ja metsätalousmaalle. Omistamisesta ei pidä rangaista.

Tuulivoimaan on suhtauduttu Suomessa aliarvioivasti. Asenteiden on muututtava. Hallitusohjelmassa luvataan, että tuulivoimaloiden kaavoitusta selkeytetään ja nopeutetaan.

Arvoisa puhemies! Koulutuspolitiikassa on yksi puute hallitusohjelmassa. Ohjelmaan ei ole kirjattu opettajan ammattinimikkeen suojaamista. Taito- ja taideaineiden sekä liikunnan lisääminen perusopetuksessa, opintotuen sitominen indeksiin sekä koulutusmyynnin edistäminen ovat sen sijaan erinomaisia kirjauksia.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Saimme Kiviniemen hallitukselta perinnöksi 8 miljardin alijäämäisen valtion kassan. Tässä ta-loudellisessa tilanteessa on huomioitavaa, että hyvinvointipolitiikkaan satsataan näissä määrin. Minun elinaikanani ei ole perusturvaan tehty tällaista korotusta. On poikkeuksellista, että perusturvan uudistaminen on saatu aikaan. Maailmaa ei muuteta kerralla, mutta alku on loistava.

Tässä ajassa on tärkeintä satsata ihmiseen. Suomen 700 000 köyhyysrajan alapuolella elävää ovat olleet kenties hiljainen osa kansanjoukkoja, mutta suuruusluokaltaan mittava ja tulevaisuutta ajatellen merkittävä huolenaihe, jota ei ole voinut jättää huomioimatta.

Tämä hallitusohjelma on sikäli historiallinen, että leikkausten ja talouden tasapainotusten ohella hyvinvointiin satsataan ja pienituloisimmat ovat huomion keskipisteessä. Tämä hallitus haluaa toimia voimakkaasti köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan haluten katkaista terveyserojen ja eriarvoisuuden kasvamisen kierteen panostamalla työllisyyden, työkyvyn ja osallisuuden kasvattamiseen.

Yhteiskunta on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki on. Hyvinvoivat kansalaiset, koulutuksen korkea taso sekä korkea työllisyysaste ovat hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalisen ja ta-loudellisen kestävyyden perusedellytyksiä. On tärkeää ymmärtää, ettei perusturvan suuruus ole vain yksi yksittäinen seikka, vaan se on osa suurempaa kokonaisuutta.

Tässä hallitusohjelmassa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaankin huomioon kaikkien ministeriöiden toiminnassa ja sisällytetään kaikkeen päätöksentekoon. Oma ja perheen toimeentulo hankitaan ensisijaisesti tekemällä työtä. Kaikki eivät kuitenkaan pysty työtä erilaisten syiden vuoksi tekemään. Tämän vuoksi tarvitaan kunnollinen toimeentuloturva. SDP vaati ennen vaaleja 100 euron korotusta perusturvaan. Hallituksen ohjelma sisältääkin työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 100 euron korotuksen. Tämän lisäksi rinnalla parannetaan myös asumisen tukea.

Arvoisa puhemies! Hallitus tukee ikäihmisten terveyttä ja itsenäistä toimintakykyä. Hallitus on ottanut tavoitteeksi itsenäisen asumisen ja kotiin vietävien palveluiden kehittämisen. Tämän rinnalla huolehditaan, että järjestetään tarpeenmukaisia asumisvaihtoehtoja, kuntouttavia palveluita sekä huolehditaan myös laitoshoidon tarpeenmukaisesta saatavuudesta. Hallitus turvaa uudella vanhustenpalvelulailla iäkkäiden ihmisten oikeuden laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Näiden palveluiden vierellä omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta lisätään.

Neljän lapsen äitinä olen kiinnostunut perhepolitiikasta. Tällä hallintokaudella perhepolitiikan kolme ydintä tulevat olemaan palvelut, tulonsiirrot ja työn ja perheen yhteensovittaminen. Lapsille luodaan turvallinen ympäristö kasvaa ja vanhemmuutta tuetaan. Loistavana esimerkkinä tästä on, että lapsiperheiden kotipalveluita ja matalan kynnyksen palveluita kehitetään ja lisätään. Itseäni erityisesti ilahduttaa, että hallitus siirtää lastensuojelun painopistettä ennaltaehkäisyyn, varhaisiin tukipalveluihin sekä laitosvaltaisuuden purkamiseen.

Hallitus tukee perhekeskeisyyttä ja kehittää perhehoitolainsäädäntöä. Perhevapaajärjestelmällä edistetään lapsen ja perheen hyvinvointia. Uusi hallitus tukee molempien vanhempien mahdollisuutta osallistua lasten hoitoon ja työelämään. Perheiden valinnanmahdollisuuksien kasvaminen on ollut itselleni tärkeää siten, että perheen vanhempien on mahdollista itse valita omalle perheelleen toimivin ja sopivin tapa selviytyä sekä perheen että työelämän vaatimuksista. Uusi hallitus haluaa myös joustavoittaa työelämän toimintamalleja, joilla pienten lasten vanhemmat tai iäkästä tai sairasta läheistään hoitavat voivat paremmin huolehtia läheisistään. Uusi hallitus on ilahduttavasti ottanut nämä tavoitteet omakseen.

Arvoisa puhemies! Eilistä ja tämän päivän keskustelua kuultuani olen tullut siihen tulokseen, että tähän taloon on perustettu uusi ennustajien kerho. Perussuomalaiset ja keskustalaiset ennustajaeukot ja -ukot ennustavat surkeutta ja kurjuutta. Luulen, että tuon ennustajakerhon jäseniäkin hirvittää, jos nuo hurjat ennusteet realisoituisivat. Noita ennusteita on kuitenkin helppo heitellä, sillä heitoilta ei edellytetä tulosvastuuta. Hallituksen ohjelma on tulosvastuullinen; hallitusohjelma korjaa Suomea oikeudenmukaisempaan ja taloudellisesti kestävämpään suuntaan.

Maailmassa on, kuten myös rakkaassa Suomessamme, vielä paljon korjattavaa. Kaikkea ei korjata hetkessä, mutta tällä ohjelmalla on hyvä alkaa.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vilpittömästi on sanottava hallituksella olevan monia hyviä pyrkimyksiä välttämättömien korjauksien aikaansaamiseksi. Mutta miten käytännössä tullaan onnistumaan, sen näyttää paitsi aika myös se, miten ikivanhaa foinikialaista keksintöä eli rahaa hyödynnetään ja kohdennetaan.

Mutta kuitenkin hyvistä pyrkimyksistä huolimatta kokonaisuutena hallitusohjelmaa vaivaa näköalattomuus. Hallitusohjelma ei ole toivon katalysaattori, vaan paikoin puppugeneraattori. Siitä oivana osoituksena mainittakoon yli sata kertaa viljelty kehitetään-verbi. Myös lähes sata kertaa hallitusohjelmassa "selvitetään" ja "edistetään". Hallitusohjelma myös runsaanlaisesti "turvaa", "lisää" ja "parantaa", "jatkaa" ja "arvioi". Runsas verbien käyttö ei kuitenkaan vakuuta opposition kansanedustajia, tuskinpa rehellisimpiä hallituspuolueidenkaan kansanedustajia siitä, että hallituksella verbien viljelystä huolimatta olisi tekemisen meininki. Tähdätä-verbiä ei kuivakkaassa ja mielikuvituksettomassa hallitusohjelmassa onneksi juurikaan esiinny. Silti hallitusohjelmasta välittyy kuva metsästäjästä, joka seisoo paikallaan ilman panosta ja maalia.

Hyvällä ymmärryksellä ja tahdollakaan hallitusta ei voi nimittää, kutsua, kansalaisyhteiskunnan hallitukseksi, joka pyrkisi uudistuksiin kansalaisten kanssa ja kansalaisten ehdoilla, vaan hallitus pyrkii jyräämään ja sanelemaan ylhäältä käsin. Esimerkiksi kuntien lukumäärän karsimiseen hallituksella on ilmeinen hoppu ilman, että elämän säilyttämiseksi syrjäseuduilla turvataan todella ruohonjuuritason elämän edellytykset. Sinänsä järkevän kuntareformin toteuttamisen kannalta olisikin välttämätöntä rakentaa syrjäseutujen organisaatio kylistä käsin ja ohjata voimavaroja resursoimalla kyliä ja kolmatta sektoria. Kuntauudistuksen avainkysymys onkin se, että todella tutustuttaisiin paikallisiin oloihin, ja myös se, että tavalliset ihmiset pääsevät osallistumaan keinojen ja ratkaisuiden etsintään.

Toimivaan kansalaisyhteiskuntaan ei myöskään kuulu sananvapauden rajoittaminen ja vahvojen mediatalojen vahvistaminen entisestään. Tällainenhan on väistämättä edessä, mikäli suunniteltu lehdistön lisäarvovero tai arvonlisävero toteutetaan.

Herra puhemies! Koulutuspolitiikassa Suomi pyritään pitämään mallimaana. Kiistatta koulutusjärjestelmämme on menestystarina oikeudenmukaisuudessaan ja tasa-arvoisuudessaan. Mutta emme saa jäädä Pisa-harhan sokaisemiksi. Kouluissa työskentelyilmapiiri ei ole herkkua jatkuvien muutosten ja uudistusten äärellä. Kouluissa toivotaan mahdollisuutta keskittyä perustyöhön ilman, että jotakin jatkuvasti uudistetaan. On otettava vakavasti viesti siitä, että opettajan tehtävistä on työntöä muualle työmarkkinoille. Eikä varmasti tilanne koulumaailmassa hallitusohjelman kauniista kirjauksista huolimatta parane sillä, että pelkästään perus- ja lukiotason opetuksesta säästetään voimakkaalla kädellä. On selvää, että tällainen säästäminen tulee kalliiksi ja aiheuttaa vaurioita, joita yhteiskunta joutuu tulevaisuudessa maksamaan moninkertaisesti myös inhimillisellä tasolla.

Herra puhemies! Moni asia olisi tarvinnut perusteellisempaa kirjausta hallitusohjelmaan. Ylhäältä sanellaan vaihtoehdottomia ratkaisuvaihtoehtoja, jotka usein puetaan käsittämättömillä uudissanahirviöillä, esimerkiksi sanoilla "vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma". Tällaiset sanahirviöt eivät kuulu kansalaisyhteiskuntaan. Elämme kansakuntana murrosvaiheessa. Tarvitsemme nyt ihmiskasvoista ja ihmisen mahdollisuuksiin ja oma-aloitteisuuteen uskovaa ja kannustavaa politiikkaa.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Jokainen hallitus tekee hallitusohjelman luonnollisesti omista arvo- ja aatelähtökohdistaan, ja sikäli on ymmärrettävää, että tähän on kirjoitettu niitten hallituspuolueitten arvoja, jotka ovat hallituksen muodostaneet. Sinänsä olen erittäin murheellinen siitä, että kasvu on tärkeätä ja talouskasvu vielä tärkeämpää. Valitettavasti tällä hallitusohjelmalla siihen emme pääse. Miksi emme siihen pääse? Suomessa työpaikat ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja tämän hallituksen veropoliittiset linjaukset eivät tue sitä, että pienet ja keskisuuret yrittäjät kokisivat tämän ohjelman sen kaltaiseksi, että kasvua tällä saataisiin aikaan.

Ensinnäkin yhteisöveron kevennys ei koske lainkaan avoimia ja kommandiittiyhtiöitä. Ne eivät nauti yhteisöverosta eivätkä maksa sitä. Ne ovat muun verotuksen piirissä. Mikroyrittäjät ovat aivan eri verojärjestelmän parissa. Ilmeisesti hallitusohjelmaa kirjoitettaessa tätä ei ole muistettu. Muistan hyvin, kun viime kaudella tässä salissa tätä pk-sektorin merkitystä korostettiin. Nyt se on unohtunut jo tässä hallitusohjelmakirjauksen aikana. Aika näyttää, mihin tässä ollaan menossa.

Varsinainen puheenvuoroni koskettaa enempi tätä rakentamista ja maankäyttöä, metsätaloutta ja lopuksi hieman puolustuspolitiikkaa.

Tämä hallitusohjelmahan on erittäin vihreä maankäytön ja rakentamisen osalta, ja olen erittäin huolissani siitä, kun täällä lukee, että tarkistetaan asemakaavan ulkopuolisten alueitten kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen periaatteita erityisesti kaupunkien kasvuseuduilla, ja toisaalta todetaan se, että maankäytön suunnittelussa korostetaan tiiviitä joukkoliikenteeseen perustuvia taajamia ja työssäkäyntialueita. Todennäköistä on, että jatkossa ympäristöministeriö ottaa maankäytön ja kaavoituksen suunnittelussa entistä tiukemman otteen. Onko niin, että kun maaseuturakentaminen on vuosia ollut vilkasta ja on tuonut työtä myös haja-asutusalueille, niin jatkossa haja-alueitten rakentamista tullaan voimakkaasti rajoittamaan? Tämä näyttää olevan tämän hallituksen politiikkaa. En tiedä, mihin se käytännössä johtaa, mutta senhän me kaikki olemme jo täällä kuulleet, että keskittämisen politiikka on keskeistä tässä hallitusohjelmassa. En tiedä sitten, onko kansantaloudellisesti kovin viisasta lähteä purkamaan jo rakennettua infraa, rakennettuja rakennuksia jne. sen takia, että kaikki ihmiset ahdetaan kaupunkeihin ja suuriin yhdyskuntiin. Huolestuttavaa on myös se, että tämän niin sanotun Era 17 -ohjelman keskeiset toimenpiteet otetaan käyttöön. Aika näyttää, mitä se sitten oikeasti on.

Maatalouden ja metsätalouden osalta tämä on varsin kylmää kyytiä ja tehty hyvin pitkälti metsäteollisuuden toiveitten mukaisesti. Puumarkkinoitten toiminnan tehostamista jatketaan muun muassa lisäämällä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvistamalla osapuolten välistä luottamusta. En tiedä, miten se tämän hallitusohjelman kirjausten perusteella toteutuu. Me tiedämme kaikki sen, että metsäverotus kiristyy 2 prosenttiyksikköä ja sen jälkeen vielä tulee siihen progressiivi päälle. Ei se varmaan innosta ainakaan puunmyyntiin. Monet metsänomistajat ovat oikeastaan köyhiä maaseudun ihmisiä, joille merkittävä tulolähde on se, että tietyin välein voidaan metsää myydä. Nyt tätä rangaistaan. En tiedä, paraneeko puumarkkinoitten toimivuus näillä veroratkaisuilla. Se jää nähtäväksi.

Kemeran toteutuksesta huolehditaan. Toki Kemera-varoihinkin, joista viime kaudella muun muassa sosialidemokraatit pitivät kovaa ääntä, että niitä tulisi saada lisää, on tullut miljoonien leikkaus, ja Kemera-varathan siirtyvät nyt myös sitten verotuksen piiriin. Se, että Kemera-varojen siirrosta verotuksen piiriin on arvioitu saatavan 20 miljoonaa euroa lisää valtion kassaan, on täyttä utopiaa. Se ei nimittäin synny näillä ratkaisuilla. On aivan varma asia, että hyvä jos 5 miljoonaan päästään. Se tulee nimittäin ainoastaan siitä, että sen Kemera-tuen ja vieraalla teetetyn tuen erotuksesta se maksetaan, ja jos itse tekee — siis tällähän tapetaan omatoimisuus — metsänhoitotöitä, niin siitä rangaistaan. Tämä ei voi olla sitä politiikkaa, joka vie asioita eteenpäin. (Puhemies: 5 minuuttia on jo kulunut!) — Joo, arvoisa puhemies, olen lopettelemassa.

Puolustuspolitiikasta sen verran, kun arvoisan puhemiehen kanssa olemme samasta vaalipiiristä, että olen todella huolissani siitä, mikä on varuskuntaverkon tilanne. Ajetaanko maakuntien varuskuntaverkot alas ja samalla vaikutetaan negatiivisesti maanpuolustustahtoon? Se on negatiivista alueellistamista, jota hallitusohjelmakirjaukset pitävät sisällään.

Liikenneministeri  Merja  Kyllönen

Kiitoksia, herra puhemies! Huutavan ääni korvessa jaksaa aina odottaa.

Pahoittelut ensinnäkin siitä, että eilisiltana ei ollut mahdollisuutta olla kuulemassa kaikkia puheenvuoroja ja kysymyksiä, mutta rohkenin lukea pöytäkirjaa ja tulkita sieltä asioita, jotka esitettiin kysymyksinä allekirjoittaneelle.

Edustaja Kerola nosti esille eilen illalla alueellisen kuljetustuen, joka kuuluu kylläkin ministerikollega Ihalaisen salkkuun. On selvitetty tämän päivän aikana, että edelleen alueellinen kuljetustuki budjetista löytyy, joten siitä huolet pois, ei ole katoamassa minnekään.

Samassa puheenvuorossa Kerola peräänkuulutti myös suomalaisen merenkulun kilpailukyvyn perään. Olemme erinomaisen isojen haasteiden edessä liittyen juuri eduskunnassakin käsittelyssä osittain olevaan rikkidirektiiviin ja siihen liittyvään suhtautumiseen. Kyllä hallitusohjelmassa on linjattu, että aikataulutuksessa ja niin Imon kuin EU:n ratkaisuissa on tarkoitus varmistaa Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky ja ratkaisut rakentaa sitä kautta, ettei meidän vientiteollisuutta eikä myöskään merenkulun tulevaisuutta tuhota.

No, sitten tässä on käyty keskustelua runsaasti harmaasta taloudesta. Kun omalta osaltani liikennepuolelle sitä vastuuta on myös tässä tullut, niin voin jo lohduttaa edustajia sillä, että työ esimerkiksi liikenneministeriössä on aloitettu ja syksyllä tullaan antamaan hallituksen esitykset niin joukkoliikennelain muutoksesta kuin myös kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muutoksista ja tarkoituksena on, että lait tulisivat voimaan 4.12.2011. Näissä molemmissa on merkittäviä säädöksiä, joilla kuljetusalan harmaata taloutta pyritään vähentämään. Elikkä toimenpiteet ovat jo käynnissä. Ei suinkaan ole tarkoitus jäädä hankeen makaamaan ja odottelemaan, vaan tarttua hyvin tiukassa etunojassa näihin sovittuihin asioihin.

No, jokainen teistä tietää, että ministeri Kyllönen on erittäin haasteellisen tehtävän edessä. Edustaja Mäkipää, eilen illalla — kiitos siitä — otitte kantaa perusväylänpitoon, se on erittäin tärkeä asia ja merkittävä kaikkien alueitten kannalta. Toki tässä, kun edustajakollega Rantakangas esitti kommenttinsa — kiitos asiallisista kommenteista — tuntui tietysti aika hurjalta: tässä saa ruveta kuntosalilla kovasti käymään, että kahta miestä vastaan väännössä pärjää. Mutta minulla on ainakin henkilökohtaisesti vahva tahto siitä, että me hyvässä yhteistyössä niin hallituksen kuin oppositionkin kanssa, kaikkien toimijoitten kanssa, lähdemme rakentamaan meille uutta liikennepoliittista selontekoa, jossa joudutaan myös miettimään hyvin innovatiivisia ja uusia ratkaisuja siitä, millä tavalla rahoituksellisesti turvataan meidän perusväylänpito ja koko tämä meidän liikenneinfra, joka käsittääkseni on meidän yhteinen kansallisomaisuutemme ja yhteinen perintömme. Toivoisinkin, että siltä osin kuin työ syksyllä käynnistyy, päästäisiin hyvin rakentavaan ja luovaan, ei repivään ja hajottavaan, yhteistyöhön, siihen, että yhdessä mentäisiin ja yhdessä kyettäisiin löytämään uudenlaiset ratkaisut.

Totta on, että Kyllösen kukkarossa on sitomatonta määrärahaa vasta vuonna 2014—2015 uusiin investointihankkeisiin, niin että kyllä siihen asti sitä Kivelän peräänkuuluttamaa talkoohenkeä täytyy meistä kaikista löytyä. Eli todennäköistä on, että muutkin saavat tarttua lapioon ja lumikolaan kuin allekirjoittanut.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Hongisto, joka nyt on ilmeisesti lähtenyt muualle, esitti joitakin ajatuksia siitä, millä tavalla hän hoitaisi tänä päivänä Suomen talouden, ja hän nosti esille sen, että harmaan talouden torjunnalla ja tehostamisella voitaisiin saada merkittävästi lisää valtion kassaan. No, se on hyvä tavoite, ja se tavoite on myös hallituksella, ja sen takia hallitus on nostanut tämän harmaan talouden torjuntaohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi. Edustaja Hongisto peräänkuulutti sitä, että siihen pitäisi myös sitten panostaa. No, näinhän hallitus nyt tekeekin. Siihen panostetaan nyt 20 miljoonaa euroa juuri sen takia, että viranomaisten välinen yhteistyö voi lisääntyä ja jotta voidaan saavuttaa tuloksia, jotka sitten voisivat tuottaa valtion kassaan 300—400 miljoonaa euroa. Mutta tietysti on myöskin niin, että ei ole realistista ajatella, että koko valtiontalous voitaisiin tasapainottaa harmaan talouden torjunnalla. Näin realistinen pitää myös tässä salissa voida olla.

Sitten myös edustaja Kiuru otti esille tämän harmaan talouden torjunnan ja omalta osaltaan painotti, että kyse on rehellisten yrittäjien tukemisesta, ja juuri näinhän se onkin: meidän pitää tukea rehellisiä yrittäjiä, epärehelliset yrittäjät pitää saada kiinni. Sen takia yksi tärkeimmistä asioista on se, että päästään sellaiseen tilanteeseen, että talousrikollisuuden kiinnijäämisriski kasvaa olennaisesti. Ja sitä tämä hallitus nyt tavoittelee.

Edustaja Kiuru nosti myös esille sakon muuntorangaistuksen. On tärkeätä, että meillä on nyt hallitusohjelmakirjaus siitä, että sakon muuntorangaistus selvitetään tällä hallituskaudella ja uudistustarpeet katsotaan, koska kriminaalipolitiikan pitää olla sellaista, että se on ennalta ehkäisevää, mutta sen pitää olla myös sellaista, että se torjuu rikollisuutta, ja tässä meillä on vielä tekemistä.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Harmaa talous on aika paljon saanut tekstiä tähän hallitusohjelmaan. Se on hyvä. Ainut, mikä siinä ihmetyttää minua, on se, että siellä on 12 kertaa sana "selvitetään". Tätä asiaa viime kaudella selvitettiin varsin perusteellisesti silloisessa tarkastusvaliokunnassa ja saatiin minusta tosi paljon hyvää tekstiä, hyvää aineistoa aikaiseksi. Nyt olisi enempikin toimenpiteitten aika kuin selvitysten aika. Minusta on hyvä — oikeastaan hallitusohjelman ainut semmoinen positiivinen asia — se, että sinne on kirjoitettu, että siihen nimikorttiin työmailla tulee verotunnisteet. Se on ensimmäinen positiivinen askel eteenpäin, ja on hyvä, jos hallitus pääsee tässä asiassa ihan oikeasti eteenpäin. Mutta selvittelyjen aika on ohi, ja nyt vaadittaisiin jo ihan oikeita toimenpiteitä.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kyllönen tuossa juuri puhui näistä liikennehankkeista, ja kun nyt autoveroon, ajoneuvoveroon, polttoaineveroon on tulossa yhteensä 350 miljoonan euron korotukset, se vaikuttaa huomattavasti tuolla haja-asutusalueilla sitten liikkuvuuteen ja siihen, kuinka päästään kulkemaan.

Mutta semmoinen erittäin myönteinen asia, joka on tässä hallitusohjelmassa, on tämä raideliikenteen kehittäminen. Kysyisin ministeriltä: Kuinka tietoinen olette Suomen poikittaisliikenteestä ja sen kehittämisestä? Seinäjoen ja Jyväskylän välillä kulkeva rataosuus eli niin kutsuttu Haapamäen rata on erittäin tärkeä tässä poikittaisliikenteessä mutta tällä hetkellä hieman hiljaisemmin liikennöity. Sille olisi hyvin paljon lisää mahdollisuuksia: sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi pohjoisen alueen satamien rahtikuljetukseen, sitä pystyttäisiin hyödyntämään työmatkaliikenteeseen kaupunkikeskusten välillä. Nyt kun kerran hallitus haluaa ohjata liikennettä enemmän radoille ja rataverkon parempaan hyödyntämiseen, kuinka näette näitten hiljaisemmin liikennöityjen rataosuuksien tulevaisuuden?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kyllönen kuvasi aivan oikein sitä, kohteliaasti sanottuna, haastavaa tilannetta, joka liikennesektorin rahoituksessa seuraavalla nelivuotiskaudella on edessä. Oma arvioni on se, että näillä nyt kehyksissä näköpiirissä olevilla määrärahoilla ratojen kunnossapitoon, perusparannukseen, joukkoliikenteen ostoihin ei valitettavasti voida saavuttaa niitä hyviä sisällöllisiä kirjauksia, joita hallitusohjelman liikenneosiosta löytyy.

Kun te, ministeri Kyllönen, viittasitte omassa puheenvuorossanne tarpeeseen miettiä uusia ratkaisuja, niin miten suhtaudutte niihin mahdollisiin nyt näiden määrärahojen ulkopuolelta haettaviin rahoitusratkaisuihin, kuten valtion omaisuuden myynnistä mahdollisesti ratojen rakentamiseen saataviin tuloihin, tienkäyttömaksuista ehkä jossain tulevaisuudessa saatavaan rahoitukseen ja toisaalta joukkoliikennehankkeiden hyötyjen käyttöönottamiseen, vaikka esimerkiksi niin, että kiinteistönomistajilta voitaisiin jollain maksulla kerätä takaisin yhteiskunnalle rahoitusta joukkoliikennehankkeisiin?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Terveisiä Mäntsälästä! Olimme Uudenmaan kansanedustajien kanssa siellä vierailulla, lähinnä Kymppikuntien edustajat, ja kuuntelimme siellä kunnanjohtajien toiveita. Ensimmäiseksi esille nousi se, että tarvitaan liikennehankkeisiin lisää määrärahoja ja samoin raideliikenteeseen. Tämä Kuuma-kuntien alue on hyvin kasvavaa, väestönkasvu on 2—3 prosenttia joka vuosi. Varmasti kaikki ovat tietoisia siitä, että Uudenmaan alueelle ei ole kovinkaan paljon tullut tiemäärärahoja, ja se kostautuu sillä tavalla arkisessa elämässä, että kaikilla perheillä on melkein kaksi autoa ja asiointi- ja työmatkoihin kuluu aivan kohtuuttoman paljon aikaa. Se myös sitten vie yrittäjiltä mahdollisuuksia toimia (Puhemies: Nyt on aika!) tällä alueella.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun meillä nyt on liikenneministeri, joka toivottavasti ymmärtää myös pitkien etäisyyksien maan tarpeita, niin kysyisin liikenneministeriltä, millä tavalla te tulette huomioimaan sen, että Suomessa on hyvin paljon alueita, joilla on pienempää valtion tieverkkoa, joka on valitettavasti laskettu edellisten liikenneministerien aikakausilla varsin huonoon kuntoon. Siellä on paljon 1970-luvulla rakennettuja siltoja ja paljon teitä, jotka vaatisivat nopeasti korjausta. Millä tavalla olette tähän valmis vastaamaan?

Kysyisin myös liittyen siihen, kun hallitusohjelmaan on kirjattu muutama keskeneräinen työ. Sieltä puuttuu varsin tärkeä Valtatie 2, joka muutaman miljoonan rahoituksella saataisiin kuntoon. Oletteko valmis liikenneministerinä edes-auttamaan sitä, että tämä Forssa—Pori—Helsinki-tieyhteys saadaan kuntoon?

Aivan lopuksi haluan nostaa esille vielä pääradan merkityksen ja sen välityskyvyn (Puhemies: Aika!) parantamisen. Sillä on vaikutusta koko Suomeen pohjoista myöten.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin toivotan liikenneministeri Kyllöselle menestystä tässä vaikeassa tehtävässä. Tässäkin keskustelussa on kuvattu hyvin, miten niukat ovat voimavarat. Mutta silti haluan kommentoida liikennepolitiikkaosion yleistä linjaa.

Tässä on asetettu tietyllä tavalla raiteet etusijalle ohi teiden. Täälläkin salissa on sanottu moneen kertaan viime vaalikauden aikana, että 100 miljoonaa tarvitaan perustienpitoon tasokorotusta. Sitä ei tässä ole.

No, sitten keskittäminen. Näkyykö tässä keskittämistä? Täällä luvataan suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen lisäkorotusta mutta ei puhuta mitään haja-asutusalueiden tai alueiden, seutujen joukkoliikennetuesta, jossa on ollut aivan riittämättömät rahat jo vuosikausia. Minun huoleni on myös haja-asutusalueitten osalta se, missä on kyytitakuu. Kyytitakuu oli viime vaalikaudella luotu innovaatio, jota oli tarkoitus tällä vaalikaudella jatkaa, mutta en sitä kyllä tästä hallitusohjelmakirjauksesta löydä.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan matkailuautoille mätkäistään autovero. Se on hyvin harkitsematon aikomus, sillä vaikutuksia ei ole oikein arvioitu. Alan ammattilaiset arvioivat, että matkailuautojen rekisteröinnit romahtaisivat jopa kymmenesosaan nykyisestä. Sen jälkeen suurin osa alan yrityksistä ajautuisi konkurssiin tai joutuisi muutoin lopettamaan toimintansa. Samalla menetettäisiin jopa satoja työpaikkoja suoraan ja toinen mokoma välillisesti. Autoveron tuotto olisi siis vain murto-osa arvioidusta. Samalla arvonlisäverosta saatavat tuotot romahtaisivat. Siten verotuksellinen tuotto valtiolle olisi nykytilanteeseen verrattuna miinusmerkkinen, jos myös työntekijöiden palkoista maksetut verot otetaan huomioon. Matkailuauto on käyttäjilleen kesämökkiin rinnastettava hyödyke. Siksi matkailuautoille (Puhemies: Aika!) ajateltu autovero ei ole tasapuolinen.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikennehankkeiden osalta pientä toivoa antaa se, että liikennepoliittisesta selonteosta ei kuitenkaan luovuttu tällä hallituskaudella. Huoli kuitenkin täällä Pääkaupunkiseudullakin on se, että niin sanotut pienet mutta erittäin merkittävät hankkeet, kuten vaikkapa Klaukkalan ohikulkutie, jäävät näiden suurten ja kalliiden hankkeiden, kuten Pisara-rata, varjoon. Olisinkin kysynyt ministeriltä, onko meillä keinoja arvioida näitten hankkeitten merkittävyyttä ja mahdollisesti toteuttaa liikennepoliittisessa selonteossa priorisointeja tältä pohjalta. Myös näitten perustienpidon määrärahojen osalta olisi hyvä, jos voitaisiin kohdentaa niitä alueille, joilla niiden merkittävyys olisi mahdollisimman suuri.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaisin vähän taaksepäin. Kun täällä monissa keskustan puheenvuoroissa on peräänkuulutettu kasvua ja lukaisin tuossa pikaisesti sen osan keskustan vaaliohjelmasta, niin totean, että ei sielläkään kyllä hirvittäviä kasvun eväitä ole. Jos siellä on yksi kana, niin hallitusohjelmasta kyllä löytyy tässä suhteessa kymmenen kanaa.

Sitten kun on oltu huolissaan siitä, miten elinkeinoelämä suhtautuu tähän hallitusohjelmaan, niin totean, mikä oli sen tulos edellisen kerran, kun kovasti kehuttiin. Sen tulos oli se, että valtiontalous on 8 miljardia alijäämäinen, ja sitä tässä yritetään nyt korjata. Sen takia muun muassa nämä liikennehankkeet ovat todella kortilla.

Kysyisin vielä tähän viimeiseen asiaan liittyen liikenneministeriltä, kun tässä oli suurten kaupunkien joukkoliikennetuki esillä, onko teillä arviota, minkälaisia resurssikohdennuksia sinne oltaisiin laittamassa, koska siellä on todella huutava pula.

Oikeusministeri  Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies! Edustaja Reijonen peräänkuulutti toimenpiteitä harmaan talouden torjunnassa. No, niitä toimenpiteitä on juuri tässä ohjelmassa. Jos lukee tämän tarkkaan, niin näkee myös sen, että hallitus nimittää ministerityöryhmän — ei ole vielä ehditty, mutta tullaan tekemään — ja jo tämän vuoden loppuun mennessä tullaan eduskuntaan tuomaan toimenpideohjelma, konkreettinen sellainen. Juuri näistä konkreettisista toimenpiteistä edustaja Reijonen itse mainitsi sen, että rakennusalan työsuhde- ja verovalvontaa tullaan tehostamaan ottamalla työmailla käyttöön veronumero pakollisessa kuvallisessa tunnistekortissa, ja tämän lisäksi rakennusalalla otetaan käyttöön työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus Verohallinnolle.

Muuten kaikki voivat lukea, mitä hallitusohjelmassa on kirjoitettu. Mielestäni meillä on erittäin hyvä pohja nyt mennä kamppailuun tehostetusti harmaata taloutta vastaan.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa puhemies! Tiedän, että varmasti jokaisella edustajalla on pussissaan investointihankkeita, toiveita ja unelmia. Tässä vaiheessa en lupaa kenellekään yhtään mitään, koska todennäköisyys on se, että vuonna 2013 Kyllönen on jo lapioimassa niitä teitä itse omakohtaisesti.

Liikennepoliittisen selonteon yhteydessä on käytävä lävitse kaikki mahdolliset vaihtoehdot ja erilaiset mallit. Toki suhtaudun positiivisesti kaikenlaisiin vaihtoehtoihin, mutta en lähtisi siitä, että myöskään valtion omaisuutta myytäisiin sillä ajatuksella pelkästään, että saataisiin sitä kautta lisärahaa. Mutta mehän yhdessä olemme linjanneet niin, että mikäli tällainen tilanne tulee eteen, siinä tapauksessa voitaisiin käyttää enintään 150 miljoonaa euroa kertaluonteisiin nimenomaan kestävää kasvua tukeviin infra- ja osaa-misinvestointeihin.

Asia, minkä edustaja Vehviläinen otti esille haja-asutusalueiden kyytitakuusta: tunnustan, että en tunne tätä aluetta vielä, mutta lupaan, että selvitän asiaa ja palaan siihen.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Keskityn tässä puheenvuorossani koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikkaan ja totean sen, että tämä osio hallitusohjelmasta on erittäin hyvä. Se tuo jatkumon sille, mitä viime kaudella edellinen hallitus teki, tämä on hyvä siihen. Meillä on hyvin korkeat tavoitteet ja hyvin haastavat tavoitteet, koska meidän hallituksellamme on nyt tavoitteena nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä ja paljon on vielä työtä sen eteen tehtävä.

Olen erittäin iloinen siitä, että opetusministeri on täällä paikalla, ja toivotan hänelle onnea uuteen tehtävään ja hyvää yhteistyötä sivistysvaliokunnan kanssa, ja varmasti näin teemme.

Iloitsen siitä, että varhaiskasvatus on nyt omana osionaan tässä hallitusohjelmassa siellä opetus- ja kulttuuritoimen puolella. Toivon, että tässä tämä järjestys tehtäisiin sillä tavalla, että ensin siirrettäisiin se hallinto sinne opetus- ja kulttuuriministeriöön ja sitten vasta aloitettaisiin sen itse lainsäädännön tekeminen, koska silloin voidaan asettaa ne reunaehdot sille laille, mikä tässä on ajatuskin: että varhaiskasvatus olisi se ensimmäinen askel elinikäisessä oppimisessa. Muualla Euroopassahan, Suomea ja Tanskaa lukuun ottamatta, varhaiskasvatus kuuluu sinne opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Joka tapauksessa mekin pääsemme sitten siihen samaan kastiin.

Iloitsen siitä, että perusopetusta vahvistetaan ja laatua parannetaan, edelleenkin ryhmäkokoja pienennetään, kerhotoimintaa edistetään, aamu- ja iltapäivätoimintaa lisätään, laatukriteerien käyttöönottoa edistetään. Nämä ovat kaikki niitä välttämättömiä toimenpiteitä, joita pitää edelleenkin jatkaa kunnissa, koska kunnat eivät ole kaikki vielä tätä ihan itsenäisesti tehneet.

Perusopetuksen tavoitteissa ja tuntijakouudistustyössä tehtiin valtava työ viime kaudella, mutta valitettavasti sitä ei sitten saatu maaliin asti. On hyvä, että se on taas täällä. Toivonkin, kun tehtiin se hyvä työ aikaisemmin, että voitaisiin hyödyntää sitä pohjatyötä, koska sen työn tavoitteista ja periaatteista ja uuden ajan kansalaisen taidoista, mitä siellä käsiteltiin, olivat kaikki yksimielisiä. Ainoastaan tuli riitaa siitä, otetaanko draama eri oppiaineeksi ja kuinka paljon on valinnaisuutta ja onko etiikkaa. Ne olivat tämmöisiä yksityiskohtia, mutta niistä suurista linjoista kuitenkin oltiin ihan yksimielisiä.

Lukiot oli sellainen asia, joka viimeksi jäi myös vähän sivuun; asiaa ei ehditty käsitellä, ja on hienoa, että lukiot ovat täällä. Toivon, että se tulee uudeksi painopistealueeksi, koska lukiot täytyy saada modernisoitua, ajantasaistettua, ja lukion vetovoimaa pitää kasvattaa. Tähän asti on tehty työtä ammatillisen koulutuksen osalta, ja sen vetovoima on kasvanut aivan huikeasti, ja se toimii nyt positiivisena oravanpyöränä. Toivon, että lukioitten osalta päästäisiin tähän samaan, ja siinä on meillä haastetta, sen yleissivistävyyttä pitäisi vahvistaa.

Korkeakoulun puolelta haluaisin nostaa yhden asian esille. Kun siellä sanotaan, että "edistetään taideyliopiston syntymistä", niin toivon, että ministeriössä kuitenkin voitaisiin sitä edistää tavalla tai toisella. Aikaisemminhan, kun viime kaudella tehtiin tämä yliopistouudistus, esimerkiksi Aalto-yliopistoa ei siellä ollut mainittu, mutta kuitenkin se saatiin tehtyä, vaikka rahaakaan ei ollut. Nyt kun vielä nämä eri yliopistot ovat myötämielisiä tälle taideyliopistolle, niin voitaisiin jollain tavalla kuitenkin taistella sen taideyliopiston syntymisen eteen, koska nyt on otollinen aika sille.

Kulttuurin osalta täytyy todeta, että se osio on todella hieno, koska kaikki, mitä sivistysvaliokunta viime kaudella evästi tulevaa hallitusta 8-kohtaisella listauksella, on täällä luettavissa. Se on hienoa. Ainoastaan rahapuoli sitten vähän huolestuttaa, että koulupuoli on joutunut säästämään, mutta ne pitää tehdä sitten niin...

...että ei sitä itse perustoimintaa häiritä.

Mika Kari /sd:

Arvoisa puhemies! Uusi hallitus ja sen hallitusohjelma edustavat kansalaisten vaaleissa vaatimaa muutosta. Hallitusohjelma ansaitsee kiitosta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteistaan. Osoittaa suurta määrätietoisuutta kohdentaa uudelleen 800 miljoonaa euroa perusturvan parantamiseen ja työllisyyttä ja kasvua edistäviin toimiin tällaisessa ajassa Euroopassa, jossa vallitsee laaja huoli eurooppalaisesta taloustilanteesta.

Työttömyysturvan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotus 100 eurolla kuukaudessa ja toimeentulotuen korottaminen laittavat konkreettisesti rahaa niihin taskuihin, joissa sitä kipeimmin kaivataan, ja se kertoo siitä, ettei yhteiskunnan heikoimmin toimeentulevia ihmisiä ole tämän hallitusohjelman laadinnassa unohdettu.

Yhteiskunnallisista epäkohdista kärsiviä autetaan monin toimenpitein. Harmaan talouden torjuminen on hallitusohjelmassa keskeisessä roolissa. Samapalkkaisuusohjelma tekee työelämästä tasa-arvoisempaa. Pätkä- ja vuokratyössä työskentelevien ihmisten kohtaamiin ongelmiin puututaan. Pikavippilainsäädäntöä tiukentamalla rajoitetaan heikosti raha-asiansa hoitavien ihmis-ten hyväksikäyttöä. Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja nollamaksuluokan säilyttäminen varmistavat, että kaikki suomalaiset lapset pääsevät jatkossakin oppimaan ja kehittymään päiväkotipalveluiden pariin.

Hallitusohjelman tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja työttömyyden laskeminen 5 prosentin tasolle. Työllistämistoimien lisäksi toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu, niin että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorille suunnattua työvoimapoliittista koulutusta ja oppi-sopimuskoulutusta lisätään ja nuorten työpajatoimintaa kehitetään.

Samaan aikaan tehtävä verotuksen kehittäminen, esimerkiksi pääomatuloveron tekeminen progressiiviseksi ja pankkivero, tuovat valtiolle lisää tuloja. Nämä lisätulot kerätään suomalaisten oikeudenmukaisuustajun mukaisesti niiltä, joilla on paras veronmaksukyky.

Olen henkilökohtaisesti myös hyvin tyytyväinen siitä, että pien- ja mikroyrittäjien asemaa parannetaan, yrittäjien hallinnollista taakkaa kevennetään ja maksuihin sekä veroihin liittyviä prosesseja hallitusohjelman mukaisesti tullaan tehostamaan. Lisäksi hallitusohjelman mukaan julkiset yrityspalvelut kootaan yhden luukun periaatteella toimiviksi kokonaisuuksiksi. Nämä kaikki toimenpiteet ovat toimenpiteitä hyvään suuntaan.

Arvoisa puhemies! Huomionarvoista on, että hallitusohjelmassa nämä arvokkaat tavoitteet toteutetaan samaan aikaan, kun julkisen sektorin menoissa joudutaan säästämään. Näissä säästötoimissa ovat mukana niin valtio kuin suomalaiset kunnatkin. Vaikka täällä salikeskustelussa on opposition toimesta maalailtu kuntatalouden kurjistumista, on älyllisesti rehellistä muistuttaa siitä tosiasiasta, että Suomessa kuntatalous ei elä omaa erillistä elämäänsä vaan on osa samaa julkista taloutta, josta tässä salissa päätetään ja jolla meille kaikille suomalaisille tärkeät palvelut rahoitetaan. Kreikassa äänestetään tänään heidän löperön talouspolitiikkansa johdosta kovista leikkauksista. Tähän me emme halua ajautua, haluamme hoitaa vastuullista talouspolitiikkaa isänmaamme parhaaksi.

Vaaleissa kansalaiset ilmaisivat tahtovansa muutoksen, joka pysäyttää eriarvoistavan politiikan. Tämä viesti näkyy selkeästi hallitusohjelmassa, joka myös tuoksuu raikkaalta muutoksen tuulelta. Henkilökohtaisesti olen hyvin tyytyväinen hallitusohjelmaan ja tulen seuraamaan sen toteutumista aktiivisesti.

Ari Jalonen /ps:

Puhemies! Ohjelmassa on useita kohtia, jotka kaipaisivat kommentointia, muun muassa puolustus, poliisi ja yleisesti perheiden hyvinvointi, mutta ajanpuutteen vuoksi keskityn johdantoon.

Johdannossa kerrotaan ylväästi, että "koko maata kehitetään alueellisia erityispiirteitä kunnioittaen". Niinpä varsinaisessa ohjelmassa autoilun verotusta kiristetään huomattavasti ja kiinteistöveroja nostetaan entisestään. Johdannossa lukee: "- - suomalaisen työn kilpailukyky edellyttää toimivaa koulutusjärjestelmää." Niinpä ohjelmassa leikataan koulutuksesta ja vähennetään lukioverkkoa. Johdannossa lukee: "Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle. - - Köyhyyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa vähennetään. Perheiden hyvinvointia ja jokaisen yhteiskunnallista osallisuutta lisätään." Huomio on näköjään kiinnittynyt siihen, että "jokaisen yhteiskunnallista osallisuutta lisätään", koska useassa kohdassa nostetaan tasaveroja. "Tasa-arvoisten ja laadukkaiden julkisten palveluiden sekä sosiaaliturvan resurssien riittävyys varmistetaan hyvin hoidetulla julkisella taloudella." Näin siis johdannossa. Rivien välissä on kartanopuolueen selkeä ulkoistamisen linja. "Hallituksen tavoitteena on tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta." Tällä ilmeisesti pyritään energiajätteen polton vähentämiseen, koska turpeen verotusta nostetaan ja sitä tarvitaan energiajätteen polton yhteydessä. Ja inflaatio sen kun kasvaa.

Sama selkeä johdonmukaisuus jatkuu ohjelman ja ohjelman liitteiden välillä. Pahin on silti johdannossa oleva uusi määritelmä itsenäisyydestä. Johdannossa lukee: "Itsenäisyyttä on osallistuminen kansainväliseen päätöksentekoon siellä, missä tehdään suomalaisiin vaikuttavia päätöksiä." Tämä on siis uusi itsenäisyyden määritelmä johdannossa.

Perustuslaissa on muutama pätkä: "Suomi on täysivaltainen tasavalta." "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta." "Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta."

Mitä ohjelmasta jää kansalaisille päällimmäiseksi mieleen, on se, että tulevaisuudessa on kuntien pakkoliitoksia ja tasaverot nousevat.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on kyhätty kasaan laihoista kompromisseista. Hallitusneuvottelut eivät sujuneet jouhevasti, eikä kuuden puolueen hallitusohjelma vaikuta johdonmukaiselta. Hallituksen ohjelma on pitkä ja yksityiskohtainen, mutta selkeää linjaa siitä on vaikeaa löytää. Kokoomusjohtoisen hallituksen ohjelma sisältää merkittävää suurempaa vasemmistopainotteisuutta. Hallitusohjelman kirjauksista voi aistia vahvan demarileiman.

Keskeistä sosialidemokraattisessa kädenjäljessä on valtiontalouden kannalta olennainen asia, kestävyysvajeen suuruus. Vielä kokoomuksen vaaliohjelmassa kestävyysvaje arvioitiin valtiovarainministeriön laskelman mukaisesti 10 miljardin euron suuruiseksi, mutta hallitusneuvotteluissa kestävyysvaje pieneni huimasti. Vasemmiston vaatimuksesta kestävyysvaje supistui taianomaisesti 2,5 miljardiin euroon eli neljännekseen. Asiantuntija-arvioiden mukaan tämä 2,5 miljardia ei kuitenkaan läheskään riitä valtiontalouden tasapainottamiseen.

Hallituksen talouspolitiikka ei ole kestävällä pohjalla. Hallitus syyllistyy älylliseen epärehellisyyteen ylimitoittaessaan tietoisesti arvioitaan taloudellisesta kasvusta. Valtiontalouden tervehdyttäminen ei voi hallitusohjelmassa kuvitellulla tavalla nojata talouskasvuun, etenkään kun hallitusohjelmasta ei löydy niitä keinoja, joilla Suomen talouskasvua mitenkään saataisiin hallitusohjelman mittakaavassa vauhditetuksi. Hallitusohjelmassa luvataan kyllä vahvistaa yrittäjyyttä, mutta pääomatuloveron nosto ja porrastaminen tuskin rohkaisee pk-yrittäjiä riskinottoon. Kokoomusta on historiallisesti pidetty yrittäjäpuolueena, mutta hallitusohjelma kertoo aivan muuta.

Hallitusohjelman kirjaus työttömyyden laskemiseksi 5 prosentin tasolle on kannatettava mutta valitettavan epärealistinen tavoite. Työllisyysasteen nostamiseksi nuorisotyöttömyyden torjuntaan kohdennetaan aivan oikein menonlisäyksiä, mutta kun samalla leikataan määrärahoja ammatillisesta koulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksesta, lopputulos on huono. Kokonaisuudes-saan hallituksen leikkauslista näyttää juustohöylällä tehdyltä. Menonleikkauksia ei ole perustellusti kohdennettu vaan menoja on höylätty joka kohdasta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen veropolitiikasta on mahdotonta löytää punaista lankaa. Kokoomus on veropolitiikassaan ajanut arvonlisäveroprosentin nostoa. Kokoomus joutui kuitenkin taipumaan, kun vasemmisto torppasi tämän kokoomuksen tilanteeseen sopivan tavoitteen. Arvonlisäveron sijaan veronkorotus kohdistetaan nyt valmisteveroihin. Ne ovat tasaveroja, jotka kohdistuvat pienituloisiin jopa ankarammin kuin yleisen arvonlisäveroprosentin korotus.

Hallitusohjelma ei ole suotuisa maaseudulle. Maatalouden tuista leikataan noin 40 miljoonaa euroa. Tämä on liki 5 prosenttia maatalouden nettotulosta. Tämä on Suomen hallitukselta huono signaali käynnissä olevaan EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen ja Etelä-Suomen maataloutta koskeviin 141 artiklan mukaisiin neuvotteluihin. Maatalouden energiaveron palautusta leikataan noin 40 prosentilla, euroissa 20 miljoonalla eurolla. Tämäkin laskee suoraan maatalouden nettotuloa. Kemera-tukien verovapaus poistetaan, sekin 20 miljoonaa euroa. Pääomatuloveron nostolla kiristetään maa- ja metsätalousyrittäjien verotusta. Metsätilojen sukupolvenvaih-doshuojennusta ei toteuteta. Maatilatalouden kehittämisrahastoon ei osoiteta lisäveroja, mikä merkitsee rahaston kuihtumista olemattomiin viimeistään vaalikauden loppuun mennessä. Energiaverojen korotus yhdessä liikenteen polttonesteiden veronkorotuksen ja ajoneuvoveron korotuksen kanssa rokottaa kaikkia haja-asutusalueella omakotitalossa asuvia ja omalla autolla liikkuvia suomalaisia.

Kokoomusjohtoinen hallitus on korottamassa pääomatuloverotusta 32 prosenttiin, mikä ylittää yli 10 prosentilla demarijohtoisen Lipposen sateenkaarihallituksen 29 prosentin tason. Onkohan hallitus edes harkinnut, että yrittäjät, maa- ja metsätalousyrittäjät mukaan lukien, säästettäisiin pääomatuloveron korotukselta, jolloin korotuksen kohteeksi jäisivät puhtaat sijoitustuotot? Lainsäädäntöteknisesti yrittäjät voidaan säästää pääomatuloveron korotukselta rikkomatta pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. Tällainen prosenttimalli on jo käytössä osinkoverotuksessa.

Hallitusohjelman surullisinta luettavaa ovat kuntapoliittiset kirjaukset. Valtionosuuksia leikataan rajulla kädellä vuositasolla 631 miljoonalla eurolla. (Puhemies: Ja nyt on aika!) Monet kunnat joutuvat korottamaan kunnallisveroprosenttiaan merkittävästi. Hallitusohjelmassa ei ole linjattu kuntien määrää, mutta kuntarakenneuudistuksen tarkoituksena on ilmiselvästi kuntien määrän jyrkkä vähentäminen.

Todennäköisesti enintään 100 kuntaa saa jatkaa elämäänsä.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen totesi eilen, että emme tiedä, minkälainen maailma on kuuden kuukauden kuluttua. Nyt uutistietojen mukaan Kreikan parlamentti on hyväksymässä talouden säästöpaketin, mikä on erinomainen uutinen ja antaa toivoa tulevaisuuteen.

Tosiasia kuitenkin on, että emme tiedä, minkälainen tulevaisuus on ja minkälainen maailma on, mutta jotain sentään tiedämme. Tiedämme sen, minkälaista tulevaisuutta Suomelle haluamme, ja siihen tämä hallitusohjelma on erittäin hyvä tiekartta. Haluamme vakauttaa taloutta, haluamme turvata kasvua ja haluamme vähentää syrjäytymistä, köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Hyvinvointi syntyy työstä ja yrittäjyydestä, ja tämä ohjelma antaa hyvät eväät palveluiden turvaamiseen pitkälle tulevaisuuteen.

Tärkeä tehtävä yhteiskunnallemme on se, että pidämme huolta nuoristamme, tulevaisuuden voimavaroistamme, ja tässä suhteessa muun muassa nuorten yhteiskuntatakuu, opintotuen sitominen indeksiin ja nuorten osallistumiseen panostaminen sitä kautta, että oppilaskuntatoiminta lakisääteistetään, ovat merkittäviä edistysaskeleita.

Hallitusohjelmassa on monia hyviä ja selkeitä kirjauksia, mutta on myös koko joukko asioita, joille olisi syytä pikapuolin saada hieman täsmennystä. Yksi asia on tämä metropolikysymys.

Hallitusohjelmassa metropolikirjaukset eivät anna selkeää kuvaa, mihin suuntaan metropolialuetta ollaan kehittämässä ja mitä metropoli ylipäätään tarkoittaa. Ja toisaalta, tämä metropolilaki — onko todella tarpeen säätää metropolialueelle erillistä metropolilakia?

Kolmantena asiana: Miten suhtaudutaan tämän metropolikysymyksen yhteydessä esimerkiksi maakuntien liittoon ja viime kaudella toteutettuun aluehallinnon uudistukseen, joka kuitenkin jätti esimerkiksi metropolikysymyksen täysin auki ja käsittelemättä?

Toinen asia, joka on varsin epäselvä ja ehkä osin ainakin oman vaalipiirini Uudenmaan näkökulmasta myös kummallinen, on tämä vaalipiirijako. Nyt olen ymmärtänyt näin, että vaalipiirien määrää ollaan pienentämässä, mutta koska meillä perustuslaissa on alarajamäärä, että vaalipiirien määrä ei voi olla alle 12, niin vaalipiiri pitää jossain sitten jakaa. Tässä Uusimaa ilmeisesti joutuu uhrautumaan, ja nyt toivon todella, että tämä työryhmä, joka asetetaan, tätä hyvinkin perusteellisesti harkitsee ja pohtii vielä, onko tämä oikean suuntaista kehitystä.

Uudellamaalla on tehty Pääkaupunkiseudun ympärillä sekä 14 kunnan että 10 kunnan tiivistä yhteistyötä. Viime kaudella Uudellamaalla Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto yhdistyivät, ja muutenkin alue on yhtenäistä työssäkäyntialuetta. Mitä tekee tämän alueen yhteistyölle se, jos vaalipiiri jaetaan tällä alueella esimerkiksi keskeltä poikki? Tämä on erittäin iso kysymys.

Vielä lopuksi yksi huomio, josta olen hieman huolissani ja vähän suruissanikin. Nyt opetusministeriö on tehnyt linjauksen, että taideyliopistojen yhdistämisessä ei edetä ja siihen tätä tarvittavaa resurssia ei löydy. Kuitenkin valtiovarainministeri on todennut, että hallitusohjelmaa tullaan tarkastelemaan tässä matkan varrella. Toivon, että tämä asia vielä tulee uudelleentarkasteluun ja — pitkään pitkään on pohdittu ja selvitystyötä tämän asian eteen tehty — taideyliopistojen yhdistäminen saataisiin eteenpäin, koska nyt sille on löytynyt tahtotila.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Edellisen porvarihallituksen, siis tätä Vanhasen ja Kiviniemen porvarihallitusten kautta edeltäneen porvarihallituksen, parjatun Ahon—Viinasen kauden, jälkeen keväällä 1995 muodostettiin Paavo Lipposen vetämä sateenkaarihallitus ennennäkemättömän laajalla värikirjolla kokoomuksesta laitavasemmistoon. Viidestä puolueesta kokoomus ja RKP olivat hävinneet, muut voittaneet oppositiossa SDP:n johdolla. Silloin puhuttiin ylileveästä hallituspohjasta, jonka piti kaatua vaikeisiin säästöpäätöksiin ylivelkaantunutta valtiontaloutta pelastettaessa. Mutta Lipponen ja viiden kopla pitivät hallitusyhteistyön kasassa vielä toisellekin kaudelle. Massatyöttömyyden voittaminen ja talouskasvun vauhdittaminen toivat tulosta.

Vanhasen—Kiviniemen—Kataisen porvarihallituksen jäljiltä velkaa tehtiin taas rajusti. Kansa antoi hallitukselle yhtä jyrkän tuomion kuin 16 vuotta sitten. Nyt voitto kanavoitui protestiääninä perussuomalaisille. Politiikan keskeisissä sisältökysymyksissä — tuloerojen hillitsemisessä, verolinjoissa, työttömyys- ja eläketurvan kehittämisessä, työllisyyspolitiikassa — oppositio demareista perussuomalaisiin löysi kuluneella kaudella pääosin yhteisen sävelen.

Jotta tämä hallitus Kataisen johdolla pystyi syntymään, oli politiikan suuntaa selvästi muutettava. Se on kansan enemmistön tahto. Eurokriisin hoidossa muutos on jo vauhdissa, kun sosialidemokraattien voimin pantiin sulku Kreikan, Portugalin tai muiden maiden tuleville tukipaketeille. Ei löysiä lainoja tai takausvastuita, vain vakuutta vastaan. Muutos on saatava ohjelman mukaisesti näkymään myös verotuksessa, joka on suunnattava todellisen maksukyvyn mukaan. Tämä merkitsee stoppia tasaverokehitykselle, varsinkin isojen pääomatulojen verojen kiristämistä ja verohelpotusten keskittämistä pieniin ansio- ja eläketuloihin. Kokoomuksen ja vihreiden hamuamat isot arvonlisä- ja energiaverojen kiristykset eivät käy, eikä niitä hallitusohjelmaan sisälly.

Pahentuneen köyhyyden voittamiseksi on sovittu reilu tasokorotus perusturvaan, erityisesti työttömyysturvaan. Vaikka valtiontaloudessa on tehtävä säästöjä, niitä ei kohdenneta sosiaaliturvaan tai peruspalveluihin. Päinvastoin ikäihmisten hoivaan ja terveydenhuollon kipupisteisiin on kaavittava lisärahoitusta ja palvelujärjestelmiä korjattava tehokkaammiksi.

Työllisyyden hoidossa kuluneella kaudella on epäonnistuttu kaksin kerroin. Ensin räjähti nuorisotyöttömyys, sitten pitkäaikaistyöttömyys. Pitkittyneen työttömyyden vähentämiseksi on siirryttävä nopeasti pohjoismaiseen, aktiiviseen työllisyyslinjaan, ja siitä tuossa ohjelmassa on selviä merkkejä, erityisen positiivisena tuo nuorten yhteiskuntatakuu ja sen käyttöönotto.

Kaikissa näissä politiikan isoissa linjoissa vanhojen hallituspuolueiden — kokoomuksen, ruotsalaisten ja vihreiden — on tunnustettava kansalaisten viesti ja tuntuvan muutoksen tarve. Oppositiosta tulevien puolueiden on taas sopeutettava uudistusreformilistansa talouden tosiasioihin. Yhteisenä tavoitteena on saada talous ja työllisyys kohenemaan vauhdilla ja varautua edessä odottavien, esimerkiksi ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien ongelmien voittamiseen. Siihen ohjelmallinen runko on nyt olemassa; nyt tarvitaan sitä yhteistyötä ja voimakasta tahtoa viedä asialista eteenpäin.

Joku sana sitten näistä asioista, joita hallitusneuvotteluissa oikeuspolitiikan puolella käsiteltiin.

Ensinnäkin harmaasta taloudesta täällä on sanottu jo useita sitä koskevia yksityiskohtia. Oleellista on koko ohjelman nopea, ripeä liikkeellelähtö. Siellähän on lisähenkilöstön palkkaamista näihin avaintehtäviin, on tietojärjestelmien uusimista, yhteistyön kehittämistä viranomaisten välillä, tiedonvaihdon nopeuttamista ja toimintatapojen uudistamista, jotta tämä rajusti kasvanut ongelma saadaan hallintaan. Ja on myös lainsäädännön tehostamista, mikä täytyy toteuttaa todella nopeasti. Sille on ohjelmassa annettu selvät sisällöt, miten lainsäädäntöä pitää muuttaa. Nyt pykälät on vaan pian kirjoitettava valmiiksi ja tänne eduskuntaan tuotava.

Oikeuspolitiikassa tärkeintä on oikeusturvaohjelma. Lainkäyttö on saatava nopeammaksi ja halvemmaksi. Prosessit ja työtavat on uusittava kautta linjan. Siinä ei pidä jättää sitä pelkästään tuomareille, vaan on haettava voimakasta poliittista tahtoa, joka uusii lainkäyttöä.

Vaalilaista lopuksi. Edustaja Mäkelä viittasi niihin ongelmiin, joita tässä on edessä, mutta jos puhutaan siitä, että vaalipiirien kokoa ja suhteellisuutta paremmin toteutetaan, niin kyllä tuo Uudenmaan jakaminen normaalin kokoiseksi olisi välttämätöntä, mutta se on tietysti tehtävä (Puhemies: Nyt olisi aika täynnä!) luontevalla tavalla niin, että esimerkiksi Nurmijärvi ja Hyvinkää ovat samalla puolella sitä rajaa.

Pentti Kettunen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suomen itsenäisyyden asia ei saa koskaan unohtua. Tämän maan itsenäisyys on kalliilla lunastettu. Itsenäisyys on arvokas asia. Itsenäisen valtion keskeisiä tunnusmerkkejä ovat kansainvälisesti tunnustetut rajat, oma lainsäädäntövalta ja oma raha.

Suomen itsenäisyyden nakertaminen aloitettiin vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen, kun kokoomuksen Harri Holkerin johdolla perustettiin kokoomuksen ja demareiden enemmistöhallitus. Holkeri julisti silloin hallituksensa hallitun rakennemuutoksen hallitukseksi, ja samalla hän ilmoitti, että valta täytyy antaa markkinavoimille eivätkä poliitikot saa häiritä markkinavoimien työtä. Kansalaisille oli pitkään epäselvää, mitä ovat ne markkinavoimat, joille valta on annettava. Nyt tämä lienee jo kaikille selvinnyt. Niitä markkinavoimia ovat suuret monikansalliset yritykset ja monikansallinen suuri raha.

Siis silloin vuonna 1987 aloitettiin se pohjatyö, joka johti lopulta vuonna 1995 Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa. Tämän lyhyen historian tuntien en ollenkaan ihmettele, että taas kerran kokoomus ja sosialidemokraatit ovat löytäneet toisensa ja muodostaneet tämän hallituksen. Avukseen he ovat saaneet joukon tukipuolueita: vasemmistoliiton, kristilliset, vihreät ja poliittisen kestokulutushyödykkeen, ruotsalaisen kansanpuolueen.

Tuli ja vesi ovat tehneet historiallisen kompromissin: Äärivasemmisto ja äärioikeisto ovat löytäneet toisensa. Siis äärivasemmisto ja äärioikeisto lyövät hallituksessa veljenkättä kansan pään ylitse ja kansa tulee kärsimään. Tämä hallitus on selkeästi keskittämisen, hyväosaisten ja pääsääntöisesti eteläisen Suomen vauraiden alueiden hallitus. Pohjoista Suomea hallituksessa edustaa vain yksi kokematon ministeri — toivotan hänelle kuitenkin tässä tehtävässä onnea ja menestystä.

Hallituksen ohjelma on tyly maaseudulle ja sen vähäväkisille. Hallituksen ohjelmaa toteutettaessa ajaudutaan taas kerran lähemmäksi kokoomuksen ajamaa tasaverojärjestelmää. Kuntia tullaan todennäköisesti pakkoliittämään tai ajetaan asioita niin, että muodollisesti kuntaliitokset ovat vapaaehtoisia mutta talouspakon sanelemia. Olen sitä mieltä, että järkeviä kuntaliitoksia tuleekin tehdä mutta liian rajut ja liian nopeasti tehdyt muutokset kuntakentässä eivät ole hyväksi.

Ja lopuksi: Suomi jatkaa tämän hallituksen toimin edelleen Euroopan liittovaltiokehityksen viemistä eteenpäin. Tämä on hyvin murheellinen asia. Minä toivon, että keskustasta löytyisi vielä terveitä ja järkeviä voimia, jotta yhdessä me perussuomalaiset ja keskusta voisimme tehdä jämäkkää oppositiopolitiikkaa ja yrittää estää kaikkein suurimpien vahinkojen syntymisen. Onneksi eduskuntavaalien jälkeen keskustassa huomattiin, että oli istuttu yli 15 vuotta veneessä, josta tappi puuttui.

Arvoisa puhemies! Toivotan kaikille lämmintä kesää ja kalamiehille kireitä siimoja!

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kataisen sixpack-hallituksen ohjelmaan on tuhlattu kyllä aikaa, paperia ja korulauseita, mutta valitettavasti sisällön rahoittaminen on jäänyt tekemättä. Ohjelma ja sen liitteet ovat eri planeetoilta. Ohjelmasta puuttuvat myös, kuten täällä on moneen kertaan todettu, lähes tyystin kasvun ja työllisyyden eväät. Ja ohjelma on kuin hölmöläisen peiton jatkamista: toisaalta luvataan mahdottomasti mutta sama lupaus mitätöidään muutamaa lukua myöhemmin.

Esimerkiksi käy lupaus nuorten työllisyyden parantamisesta 60 miljoonalla eurolla, mutta isompi summa sitten lopulta kuitenkin leikataan esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta, ammattikorkeakoulutuksesta eli juuri nuorten työllistymisedellytysten parantamisesta. Nuoria myös pakotetaan muuttamaan kasvukeskuksiin, koska sekä lukioverkkoa että korkeakouluverkkoa keskitetään rajusti. Pienten lukioiden karsiminen vaikuttaa samalla yhteisopettajaisiin ala- ja yläasteisiin niin, että koulutuksen leikkaukset koskevat välillisesti myös peruskoulua. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja opetusministeri Jukka Gustafsson ovat oppositiosta vaatineet lisää resursseja sivistykseen ja koulutukseen, nyt he kehtaavat ministereinä kääntää kylmästi takkinsa ja leikata tärkeimmästä, mitä meillä on: lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Minä kysyn nyt saman kysymyksen kuin nykyinen ministeri Gustafsson niin monta kertaa ääni väristen viime kaudella tässä salissa: miten te kehtaatte?

Arvoisa puhemies! Sivistyksestä ja koulutuksesta karsiminen imee elinvoiman pieniltä paikkakunnilta, ja niin tekee myös Kataisen hallitus kuntapolitiikassa. Kunnat ovat nyt jo saneeranneet rakenteitaan luita ja ytimiä myöten. Kuntien valtionosuuksista leikataan todellakin peräti 630 miljoonaa euroa. Kun tähän vielä lisätään se, että kiinteistöverotuotot jätetään verotulojen tasausjärjestelmän ulkopuolelle, saa aivan varmasti monessa Suomen kunnassa viimeinen sammuttaa valot. Vahvaksi peruskunnaksi mainostettu Jyväskylä — täällä se tuli esille tuossa alkuillan keskustelussa — häviää muuten tässä operaatiossa erityisen paljon. Enkä minä ole nyt ihan vakuuttunut, että Jyväskylä on kovin vahva peruskunta tuon liitoksen jälkeenkään. Siellä on erittäin paljon sosiaalisia ongelmia ja rakenteellinen työttömyys on ja pysyy, muun muassa, ei niitä ole kolmen kunnan liitoksella pystytty kyllä korjaamaan.

Kataisen hallitus on kylmästi jättämässä haja-asutusalueet ja pienet kunnat oman onnensa nojaan ja niissä asuvat ihmiset varmasti lähes ilman perus- ja lähipalveluita — ainakin ne tulevat siirtymään paljon kauemmas vielä. Sosialidemokraattien ja kokoomuksen yhteinen, jo vuosia sitten keksitty idea on rakentaa Suomi uudestaan Pääkaupunkiseudulle ja muutamalle kasvukeskuspaikkakunnalle. Tämän idean ovat nyt hyväksyneet vasemmistoliitto, vihreät, kristillisdemokraatit ja RKP. Ketään ei tunnu kiinnostavan hallituksessa se, että kansalaiset ihan oikeasti haluavat asua ja elää kotiseuduillaan koko Suomessa. He eivät tahdo kotikunnistaan kituvia vanhusreservaatteja, joissa hyvinvoivan suomalaisen kelpaa piipahtaa mökkijuhannusta viettämässä.

Kuinka kaukaa kansalaisten on jatkossa haettava perus- ja lähipalvelunsa? Kuka takaa tällä keskittävällä koulutuspolitiikalla enää ammattilaisia pienten kuntien peruspalveluihin, opettajiksi, lähihoitajiksi, lääkäreiksi? Kaiken huippu on se, että kuntapäättäjät pakotetaan taas aloittamaan hallinnon järjestäminen alusta, kun rakennelaki määrää niin. Vuosia puurrettiin Paras-hanketta ja nyt aloitetaan taas alusta ja kuntien yhteistyötä ei ainakaan tässä rakennelaissa tulla millään tavalla vahvistamaan. Tämä on minun mielestäni kuntapäättäjien sekä ajan että ammattitaidon syvää halveksimista, ei mitään muuta.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma on korulauseiden kokoelma. Siitä puuttuu esimerkiksi viime kaudella vahvasti korostettu kokonaisvaltainen näkemys kriisinhallinnasta. Siinä pitäisi yhdistyä sotilaallinen kriisinhallinta, siviilikriisinhallinta ja kehitysyhteistyön laaja keinovalikoima. Kotimaan panostukset nimenomaan siviilikriisinhallintaan ovat erittäin vähäiset. Näillä resursseilla on turha puhua siviilikriisinhallintakykymme kehittämisestä.

Ja vielä: Nykyiset hallituspuolueet, erityisesti sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto, olivat etunenässä vaatimassa kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamista 0,7 prosenttiin bkt:stä sitoumuksemme mukaisesti. Nyt kun nämä puolueet ovat hallituksessa, määrärahat päinvastoin jäädytetään, ja tällä systeemillä Suomi ei mitenkään pysty täyttämään sitoumustaan, sillä loppukauden määrärahalisäys kasvaisi aivan liian suureksi. Eli takki on kääntynyt tässäkin asiassa hallituksessa nurinniskoin.

Opetusministeri  Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Täällä hetki sitten sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Vahasalo puheenvuoronsa lopussa totesi, että tämän hallitusohjelman koulutusta koskevan osan rahapuoli huolestuttaa mutta se ei perustoimintoja häiritse.

Ajattelen niin, että on myöskin vastuullista ja sivistynyttä kantaa huolta valtiontaloudesta, ja sen vuoksi hallitusohjelmaneuvotteluissa on jouduttu tekemään myöskin säästöjä opetuksesta ja koulutuksesta. Mutta niin kuin eilen puheenvuorossani totesin, hallitusohjelmassa on myöskin merkittäviä lisäpanostuksia, joilla erityisesti — tiedän myöskin, että keskusta on kantanut huolta meidän perusopetuksesta ja peruskoulusta — näillä pohjissa olevilla voimavaroilla ja tällä lisätyllä 34,5 miljoonalla eurolla, mikä nyt on hallitusohjelmassa, voidaan esimerkiksi oppilasryhmiä pienentää, aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa lisätä, kerhotoimintaa lisätä, ja on muitakin kohtia.

Minusta nyt keskustapuolue on valinnut tällaisen kärjistettyjen uhkakuvien luomisen. Meillä on esimerkiksi mainintana täällä lukiokohdalta, lukioverkosta, että rahoituspohjaa uudistetaan niin, että se "turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden - -". Turvaa alueellisen saavutettavuuden. Minä tulen opetusministerinä tekemään kaiken voitavani, jotta, kun lukioverkkoa rakenteellisesti kehitetään, voisimme maksimaalisesti turvata tämän alueellisen saavutettavuuden. Ja kuten eilen totesin, kahdeksan vuoden aikana, keskustalaisen pääministerin aikana, on 800 peruskoulua lakkautettu Suomessa. Vastuun siitä tietysti kantavat kuntapäättäjät, eivät pääministeri Vanhanen tai Kiviniemi. Tällaista rakenteellista muutosta vaan yhteiskunnassa tapahtuu, kun ikäluokat pienenevät ja ihmiset muuttavat. Me emme voi betonoida myöskään meidän koulutusjärjestelmää ja sen verkkoja. Mutta kaikki haluan itse tehdä huolellisesti eri yhteistyötahojen ja toimijoiden kanssa.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan tietysti toivottaa onnea, ministeri Gustafsson, että saimme Pirkanmaalle ministerin, mutta kyllä käy sääliksi teidän tilannettanne. Kyllähän nämä leikkaukset ovat todella rajuja: perusopetuksesta miinus 20 miljoonaa, lukioverkon karsimisella 30 miljoonaa pois, ammattikouluista 28 miljoonaa. Teidän suosikkinne, jota te olette aina täällä korostanut, ammattikorkeakouluverkot, 51 miljoonaa. Yliopistoilta pois 58 miljoonaa. Vaikka te puhutte kauniisti nyt, niin kyllä minä sanon, että nämä ovat niin kovia lukuja, että ne eivät voi olla näkymättä tuolla alueilla. Todella toivotan teille onnea, että pystyisitte hieman myös puolustamaan näitä Pirkanmaan tärkeitä ammattioppilaitoksia.

Saman sanon myös ministeri Kyllöselle, että kyllä olette joutunut kovaan paikkaan. Samaan aikaan, kun autoilijoita pannaan todellakin maksamaan valtionvelkoja ja rangaistaan, hallitusohjelman mukaan väylärahoja leikataan 20 miljoonalla eurolla perusväylänpidosta, painotetaan rautateitä, vaikka kuitenkin meillä liikkuu tiellä paljon tavaraa. Ei siellä Kainuussakaan niitä rautateitä niin paljon ole. Elikkä tiet ovat rapakunnossa, te rokotatte kuljetusalaa. Se tulee olemaan kriisissä näillä veroilla. Sukupolvenvaihdokset vaikeutuvat, kun perintövero nousee. (Puhemies: Aika!) Eli tässä on monia vaikeita, hankalia asioita teillä edessänne. Näitä on turha kaunistella tällä hallitusohjelmalla.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Gustafsson lupasi, että lukiopalvelut turvataan ja myös laatua kehitetään. Tuossa hallitusohjelmassa monessa yhteydessä viitataan siihen, että alueellinen saatavuus turvataan. Olisin kiinnostunut tietämään sen, mikä on se alueen määritelmä. Onko se maakunta, vai onko se yhä suurempi alue? Vai riittääkö siihen esimerkiksi Paras-hankkeessa muodostettujen yhteistoiminta-alueiden muodostama aluekokonaisuus, niin että ne etäisyydet eivät muodostuisi ihmisille liian pitkiksi?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opetusministeri on todellakin hankalan paikan edessä monelta osin, mutta on tuolla hallitusohjelmassa paljon hyvääkin. Perusopetus paremmaksi -ohjelma saa jatkoa, opetusryhmien pienentämistä jatketaan, kuten ministeri totesikin, ja myös viime kaudella elvytetty koulujen kerhotoiminta turvataan.

Itse olisin kuitenkin vielä penännyt tätä tai- deyliopistoasiaa. Hallitusohjelmassa sanotaan: "Edistetään taideyliopiston syntymistä." Onko meillä mitään keinoa tämän taideyliopiston edistämiseen, vaikka rahat ovatkin nyt tiukalla?

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Alatalo puhui, että perusopetuksesta otettaisiin 20 miljoonaa euroa pois, mutta pitää lukea loppuun asti. Se on perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen perustamishankkeista. (Mikko Alatalo: Ne on tärkeitä hankkeita myös!) — Niin, sen miljoonamäärän kohdalla oli kysymys perustamishankkeista.

Kuten tässä on todettu, kyllähän koulutuksen laadusta joka tasolla pidetään tarkkaa huolta. Se on se kaikkein tärkein asia: koulutuksen laatu. Sitten tästä rakenteellisesta uudistamisesta, mikä tässä koulutuksen, oppilaitosten, ympärillä tapahtuu, voidaan säästää ilman, että koulutuksen laatu kuitenkaan kärsii ja että opetuksen saatavuus kuitenkaan kärsii. Siitä on kysymys tässä koko asiassa.

Sitten on vielä hienoa se, että juuri perusopetukseen voidaan vielä niin sanottuja Pop-rahoja laittaa ja korvamerkitä, koska se on tärkeätä ja se menee juuri siihen, mihin se on osoitettu, ja vahvistaa sitä perusopetusta, eli kaikkia niitä hyviä hankkeita pystytään edelleen tuottamaan ja toimittamaan.

Lukekaa tarkkaan tämä hallituksen ohjelma. Seurataan tietysti tilannetta ja ollaan huolissaan, mutta hyvähän tästä tulee.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Mitä tulee alueelliseen saatavuuteen, niin ymmärrän, että siinä on kysymys nuoren kannalta siitä, että hänellä ei ole kohtuuttoman pitkä matka oppilaitokseen. Se on yksi näkökulma. Silloin pitää tietysti katsoa, mitkä liikenneyhteydet ja paikalliset olosuhteet ovat. Mutta tämä on erittäin tärkeä kysymys esimerkiksi poikien kannalta, miten he hakeutuvat oppilaitoksiin. Tulen tätä seuraamaan hyvin tarkasti.

Edustaja Mäkelä kysyi tästä taideyliopistosta. Pidän sitä itse erittäin tärkeänä. Meillähän on sovittu hallitusohjelman mukaisesti, että kahden vuoden päästä arvioidaan muun muassa maan taloudellista tilannetta ja sitä, onko syntynyt ikään kuin uutta jaettavaa, jolloin voidaan myöskin mahdollisesti hyödyntää tätä hallitusohjelman lausetta, että taideyliopistoa voidaan viedä eteenpäin edistämällä sen etenemistä.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Auton rattiin hypätessä monesti tulee mieleen, minkälaisen hiilijalanjäljen on jättämässä. On olemassa monenlaisia mittareita, jotka ohjaavat ihmisten käyttäytymistä tässä yhteiskunnassa. On olemassa talouden mittarit ja mittarit, jotka ohjaavat kulutusta. Hiilijalanjälki yhdistetään automaattisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan; heti tiedetään, mistä puhutaan.

Mittareita kehitetään tarpeeseen. Nyt tarvitaan kasvattamista ja välittämistä. Puhun seuraavaksi lasten ja nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisemisestä.

Arvoisa puhemies! Olen toivonut, että lasten ja nuorten syrjäytymiskehitys otettaisiin maassamme vakavasti huomioon. Asioiden mittaamisen näkökulmasta voisimme lanseerata käyttöön lasten ja nuorten kasvattamisen jalanjäljen. Tämä termi voisi muodostua yhtä tärkeäksi ja tunnetuksi käsitteeksi kuin ympäristökulutuksen hiilijalanjälki.

Kasvattamisen jalanjäljen tunnuslukuja ovat esimerkiksi lastensuojelun palveluita tarvitsevien lasten ja nuorten määrä. Tämä joukko on reilussa 10 vuodessa yli kaksinkertaistunut. Tehdyn selvityksen mukaan vanhempien päihdeongelmat ovat yleisiä alle 12-vuotiaiden lasten huostaanotoissa. Valitettavaa on myös se, että lasten ja nuorten oma päihteiden käyttö on yli kolmanneksessa syynä huostaanotoissa.

Lasten ja nuorten syrjäytyminen ei ole on—off-tapahtuma, jossa joko ollaan syrjäytyneitä tai ei olla. Kyse on prosessista. On paljon tunnuslukuja, joita voidaan käyttää tunnusmerkkeinä syrjäytymiskehityksen tiellä. Näitä tunnuslukuja yhteen laskemalla voidaan saada indeksi, jonka nimi olisi esimerkiksi kasvatuksen jalanjälki.

Tämän kasvatuksen jalanjäljen on tultava paremmaksi ja vastuullisemmaksi, jos haluamme säilyttää asemamme koulutuksen kärkimaana. Toivon, että löytyy rohkeutta aloittaa jämäkämpi kasvatustavoitekeskustelu. Kasvatusvastuu on iso asia, ja yhteiskunnan järjestämillä tukitoimilla on iso rooli. Lastensuojelulaki velvoittaa laajasti kuntaa ja kunnan eri toimialoja. Valitettavasti paljon haasteita riittää tulevaisuudessakin lastensuojelutyölle.

Kuinka katkaisemme syrjäytymisen ketjun? Kasvatuksen jalanjälki paranee puuttumalla epäkohtiin ja välittämällä. Tästä hyvänä esimerkkinä on hallitusohjelmassa mainittu syrjäytymisen, köyhyyden ja terveysongelmien vastainen poikkihallinnollinen toimenpideohjelma. Tämä toimenpideohjelma tulee parantamaan kasvatuksen jalanjälkeä.

Yhtä lailla hallitusohjelmassa lukee, että "toimeentulotukiohjeita tarkennetaan ottaen huomioon erityisesti ylisukupolvisen köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy". Huomatkaa viimeisin sanapari: syrjäytymisen ehkäisy.

On tärkeää, että nuorella ihmisellä on vähintään toisen asteen tutkinto. Pelkkä peruskoulu ei riitä antamaan tarvittavia eväitä työmarkkinoita varten. Se, että nuorella on toisen asteen koulutus, takaa suuremmat valmiudet toimia yhteiskunnassa. Valitettava kehityskulku on se, että ensin vieraannutaan peruskoulusta ja tämä johtaa syrjäytymiseen toisen asteen tutkinnosta. Riittävää ja rakentavaa tietoa koulutuksen suhteen ei nuorilla tähän mennessä ole ollut tarpeeksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kunnille asetetaan velvollisuus ohjata jokainen peruskoulun päättävä nuori jatko-opintoihin. Samoin on kirjattu, että opinto-ohjauksella annetaan tietyt kriteerit toiselle asteelle. Nuoret tarvitsevat ohjausta ja opastusta. Pidän erittäin tervetulleena asiana sitä, että hallitusohjelmassa on tällaisia kirjauksia.

Yhtä lailla tärkeä on hallitusohjelman kirjaus siitä, että maahanmuuttajille käynnistetään lukioon valmentava koulutus.

Arvoisa puhemies! Nämä kaikki hallituksen toimet ehkäisevät syrjäytymiskehitystä ja parantavat kasvatuksen jalanjälkeä. Annan täyden tukeni edellä mainituille hallitusohjelmaan kirjatuille asioille ja toivon, että kasvatuksen jalanjälki tullaan ottamaan tulevaisuudessakin jatkuvasti pöydälle.

Sitä vastoin poliisien määrärahoista olen todella huolestunut. Vuonna 1975, kun itse aloitin poliisivoimissa, piirissä oli kaksi kertaa enemmän poliisin virkoja ja kaksi kertaa vähemmän poliisitehtäviä kuin tänä päivänä. Silloin oli löysää, mutta tänä päivänä ei. Muun muassa osana syrjäytymisen ehkäisemistä tiedän, että poliisi on kehittänyt koulupoliisijärjestelmän, joka tarkoittaa sitä, että joka koulussa on oma nimikkopoliisi. Toivon ja uskon, että uusi sisäministeri ottaa asian todella vakavasti hallituksen kanssa.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituspuolueitten edustajilla on iso savotta takana. Reilut kaksi kuukautta ehti kulua vaaleista ennen kuin maahan saatiin muodostettua uusi hallitus.

Hallituksen lähtökohdat eivät olleet hyvät. Kun porvarihallitus aloitti neljä vuotta sitten työnsä, oli julkinen talous ylijäämäinen 3 miljardia euroa. Perintönä Kiviniemen sinivihreältä hallitukselta nykyiselle hallitukselle jäi 8 miljardin euron alijäämäinen valtiontalous. Tätä olivat rokottaneet paitsi maailmanlaajuinen taloustaantuma myös ylisuuret veronkevennykset.

Tämän vaalikauden yksi tärkeimmistä tehtävistä on valtiontalouden tasapainottaminen ja velkaantumisen katkaiseminen. Sopeuttamistarpeista huolimatta Säätytalolla saatiin sovittua monesta asiasta, joka kohentaa kansalaisten arkielämää. Köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäistään parantamalla pienituloisten asemaa 800 miljoonalla eurolla. Perusturvan varassa olevien ja pieniä ansiotuloja saavien verotusta kevennetään parantamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha nousevat 100 eurolla kuukaudessa 1.1.2012 lukien. Lisäksi säädetään vanhuspalvelulaki, jonka toteuttamiseen lisätään riihikuivaa rahaa. Myös opintotuki sidotaan indeksiin.

Säätytalolla päätettiin valtiontalouden sopeuttamistarpeeksi 2,5 miljardia euroa. Tämä jaettiin siten, että sekä verosopeutuksen että menosopeutuksen määrä on 1,25 miljardia euroa. SDP:n linjausten mukaisesti tasaverokehitys saatiin katkaistua eikä arvonlisäveroa nosteta. Lappilaisittain pidän hyvänä sitä, ettei energiaveroja koroteta eikä maa- ja metsätalousmaahan tule kiinteistöveroa.

Tavoitteenamme oli verotuksen painopisteen siirtäminen omaisuuksiin, pääomiin ja varallisuuteen. Pääomaverotusta nostetaan 28 prosentista 30 prosenttiin ja samalla se tehdään progressiiviseksi siten, että yli 50 000 euron pääomatuloista peritään veroa 32 prosenttia. Hulppeita perintöjä verotetaan aikaisempaa ankarammin. Lahja- ja perintöveron osalta asteikon yläpäähän tulee uusi veroluokka, joka on 16 prosenttia yli 200 000 euron perinnöistä.

Lappilaisittain hallitusohjelmaa tarkasteltuna kritiikin siemen löytyy polttoaineen verotuksen nostamisesta. Vaalikauden aikana polttoaineiden hintoja nostetaan yhteensä 10 sentillä kahdessa eri erässä. Meidän kairoissa julkinen liikenne on ajettu alas ja oman auton käyttö on välttämätöntä pitkien etäisyyksien takia. Tämän vuoksi toivon tätä toimenpidettä harkittavan vielä erityisen tarkasti.

Menojen karsiminen 1,25 miljardin edestä osoittautui vaikeimmaksi tehtäväksi. Omana ohjenuoranani politiikassa on ollut, ettei lapsista, sairaista ja vanhuksista säästetä, vaan heistä on pidettävä huolta.

Hallinnonaloittain suurimmat leikkaukset kohdistuvat Puolustusvoimien materiaalihankintoihin, maa- ja metsätalousministeriön sekä opetustoimen pääluokkaan. Suurimmat säästöt kuitenkin tehdään rakenteita tehostamalla.

Hallitusohjelmaa on syytetty kuntatalouden rapauttamisesta ja aluepolitiikan unohtamisesta. (Keskustan ryhmästä: Pitää paikkansa!) Kuntaliiton laskelmien mukaan kuitenkin esimerkiksi suuri osa Lapin kunnista on voittajia — tämä sinne takapenkille tiedoksi — tilanteessa, jossa kiinteistöverojen tasaaminen lopetettaisiin kuntien kesken. Muutoinkin kuntatalouden puolella säästöt ovat reilun prosentin luokkaa. Hallitus toteuttaa kustannustenjaon mukaiset tarkistukset. Kuntien tilannetta helpottaa kuntien yhteisövero-osuus, joka maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja 2013. Lisäksi valmistellaan erillinen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelma.

Tämän hallitusohjelman kanssa mielestäni voi elää myös Säätytalon ulkopuolella. Neljä vuotta on pitkä aika, eikä varmasti kaikkiin tuleviin haasteisiin voi varautua ennalta. Nyt maassa on kuitenkin iskukykyinen hallitus, joka vastuullisesti pyrkii velkakierteen katkaisemiseen, työllisyyden parantamiseen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

Jussi  Halla-aho  /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisessa osiossa on joitakin rohkaisevia elementtejä. Näistä voidaan mainita ensinnäkin turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttaminen. Edellinen hallitus panosti lähinnä vastaanottokeskusten perustamiseen ja turvapaikanhakijoiden erittäin kalliiksi tulleeseen säilömiseen. Myönteistä on myös pyrkimys käännytysten nopeampaan täytäntöönpanoon, kahdenvälisten palautussopimusten voimaansaattamiseen sekä perheenyhdistämiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseen muiden Pohjoismaiden kanssa.

Ikävä kyllä ohjelma sisältää myös runsaasti sen saman rikkinäisen levyn veivaamista, jota olemme viime vuosina saaneet kuulla. Integraatio nähdään prosessina, jossa maahanmuuttaja itse on passiivinen toimenpiteiden kohde ja jossa vastuu kotoutumisesta kuuluu ensisijaisesti yhteiskunnalle ja sen suorittamille väliintuloille. Keskeiseksi ongelmaksi koetaan kantaväestön asenteet. Mitä kantaväestön asenteisiin tulee, ne ovat pikemminkin seuraus epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta kuin syy maahanmuuton epäonnistumiseen. On inhimillisesti kovin vaikeaa suhtautua myönteisesti sellaiseen, mikä vaikuttaa kielteisesti omaan asumisviihtyvyyteen, turvallisuuteen tai lasten koulunkäyntiin.

Suomi elää etsikkoaikaa maahanmuuttokysymyksissä. Ongelmia on huomattavasti helpompaa ja halvempaa ehkäistä kuin siivota jälkikäteen. Turvapaikkajärjestelmä ja siihen liittyen perheenyhdistämismenettely on muuttunut siirtolaisuuden kanavaksi, mihin sitä ei ole tarkoitettu ja mikä tehokkaasti rapauttaa järjestelmän legitimiteettiä kansalaisten silmissä. Tältä osin sekä lainsäädäntöä että käytäntöjä pitäisi tiukentaa tuntuvasti.

Suomessa katsotaan usein mallia muista Pohjoismaista, ja tässä tapauksessa siihen olisi aihettakin. Suomen edellinen hallitus kieltäytyi tekemästä selvitystä maahanmuuton kustannuksista. Uuden hallituksen toimia odotellessa saamme jotain osviittaa Tanskan hallituksen tekemästä ja tämän vuoden huhtikuussa julkaistusta raportista. Sen mukaan muualta kuin länsimaista tulleiden maahanmuuttajien taloudellinen kokonaisvaikutus yhteiskunnalle on vuosittain lähes 2 miljardia euroa miinuksella. Vuonna 2002 alkanut linjan tiukennus on tuottanut yhteiskunnalle 700 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Tämän raportin julkaisun jälkeen kaikki puolueet äärivasemmistoa lukuun ottamatta ovat asettuneet uusien tiukennusten taakse.

Nostan Tanskan tapauksen esille osoitukseksi siitä, että huono maahanmuutto ei ole vähäinen tai toissijainen asia. Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka lieveilmiöineen on valtava ja täysin turha menoerä. Se ei myöskään ole luonnonvoima, jonka edessä pitäisi nostaa kädet pystyyn, kuten Suomessa on tehty, vaan asia, johon voidaan vaikuttaa ja johon päätöksentekijöillä on velvollisuus vaikuttaa.

Hallituspuolueiden edustajat ovat kahden päivän ajan räksyttäneet sitä, että perussuomalaiset vain lisäisivät menoja eivätkä olisi valmiita menoleikkauksiin. Kyllä me olemme valmiita leikkauksiin, mutta mielellämme aloittaisimme turhimmista menoista. Uskoisin, että suurin osa Suomen kansasta odottaa juuri tätä myös uudelta hallitukselta.

Jotta maahanmuutto ja monikulttuurisuus eivät olisi ongelmia, tarvitaan aktiivista ja Suomen eduista lähtevää maahanmuuttopolitiikkaa. On nimittäin olemassa myös yhteiskuntia, jotka ovat suuresti hyötyneet maahanmuutosta tai peräti rakentuneet sen varaan. Esimerkkeinä mainittakoon Yhdysvallat ja Australia. Niille on yhteistä erittäin selektiivinen maahanmuuttopolitiikka. Periaatteena vain lievästi kärjistäen on ollut, että kaikki ne ovat tervetulleita, jotka kotouttavat itse itsensä. Ottakaamme oppia menestystarinoista sen sijaan, että jäljittelemme epäonnistumisia.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on ollut viime vuosien aikana tapana, että kaikki maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kriittiset puheenvuorot on ikään kuin omittu perussuomalaisille. Haluan korostaa, että vuosina 2003—2007 Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana sisäministerinä ollessani korostin monet kerrat, että työperäisen maahanmuuton hyväksyttävyys edellyttää maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan osalta, että myös väärinkäytökset voidaan torjua ja hallinta on kunnossa. Tämä on selkeä linja, joka oli myös Suomen puheenjohtajuuskaudella vuonna 2006, ja Eurooppa-neuvostossa linjattiin nimenomaan Suomen puheenjohtajuudella se, että samalla kun edistetään määrätietoisesti työperäistä maahanmuuttoa, myös vahvasti torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa. Nyt tältä osin täytyy sanoa, että teidän vastustamanne Euroopan unioni, sen yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, on myös Suomen etu. Ei sisäistä turvallisuutta voi yksi maa enää hoitaa. Siksi pitäisi entisestään tiivistää tätä yhteistyötä.

Toisaalta valitettavasti on myönnettävä, että perusteettomien turvapaikkahakemusten (Puhemies: Ja nyt tulee aika!) käsittelyn pitkittyminen aiheutti viime kaudella, edellisen hallituksen aikana, 200 miljoonan euron kehyskustannuksen nousun. Ja tämä oli selkeä hallinnan epäkohta viime kaudella.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää perussuomalaisia siitä, että te olette nostaneet esille tämän maahanmuuttokysymyksen, koska siitähän ei oikeastaan hirveän paljon saanut keskustella, se oli aika tabu monella tapaa. Siinä mielessä olen tyytyväinen myös siihen, että edustaja Rajamäki on tuonut jo ministerikaudellaan näitä asioita esille. Meidän täytyy olla myös kriittisiä. Onhan maita, esimerkiksi Norja, joka ei pärjäisi enää ilman ulkomaalaista työvoimaansa, mutta kysehän on nimenomaan siitä, että ei sotketa käsitteitä. Työperäinen maahanmuuttohan on ihan hyväksyttävää tietyissä mitoissa. Mutta haluan kiinnittää huomiota siihen, miten esimerkiksi Tanska tällä hetkellä tiukentaa omaa lainsäädäntöään ja nimenomaan myös ulkomaalaisperäisten rikollisten suhteen.

Itse kerron viime kaudelta, että teimme edustaja Miedon kanssa aloitteen siitä, että maahanmuuttajien avustuksia pienennetään, ja se kyllä herätti kulmien kohotuksia, vaikka halusimme tällä vain oikeudenmukaisuutta siihen, että ei myöskään ylimitoiteta näitä avustuksia.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nimenomaan työperäinen maahanmuutto on se asia, mitä ei pidä sitten sekoittaa muuhun maahanmuuttoon. Se on äärimmäisen tärkeää. On aloja, esimerkiksi maatalous, turkistarhaus, kasvihuoneet, jotka eivät yksinkertaisesti tule toimeen ilman työperäisen maahanmuuton saantia. Jos puhutaan työperäisestä maahanmuutosta ja kysytään, miksi ei voida syntyperäisiä suomalaisia ottaa töihin esimerkiksi maatilalle, totta kai otetaan, mielellään otetaan, jos heitä vaan saataisiin. Toisin sanoen yhteiskunnan kannusteita pitäisi muuttaa vielä entistä paremmin — taikka niitä pitäisi totaalisesti muuttaa — siten, että työnteko olisi jokaisessa tapauksessa aina kannattavaa ja että se työnteko ja se työpaikka otetaan aina vastaan silloin, kun sitä tarjotaan.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntuu välillä siltä, että Suomessa, kun jostakin asiasta keskustellaan, mennään aina äärestä laitaan. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että käytetään vain puheenvuoroja sen puolesta, mistä Suomi konkreettisesti hyötyy silloin, kun inhimillisistä, ihmisten liikkumiseen liittyvistä asioista puhutaan. Kyllä meidän täytyy tunnustaa myös, että meillä on kansainvälisiä velvoitteita. Meillä on myöskin tällaisen humanistisen maailmankatsomuksen näkökulmasta velvoitteita sen suhteen, että pidämme niistä vastuista kiinni, joita meillä tämän yhteisen maapallon yhtenä jäsenenä on.

Jussi Halla-aho /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! On aivan totta, että työperäistä maahanmuuttoa ja humanitaarista maahanmuuttoa ei pitäisi sekoittaa, ja perussuomalaiset ovatkin jokseenkin ainoana puolueena tehneet lujasti töitä sen eteen, että näistä kahdesta asiasta ei puhuttaisi samassa lauseessa. Ongelmathan koskevat nimenomaan humanitaarista maahanmuuttoa, vähäisemmässä määrin työperäistä maahanmuuttoa, mutta meillä on ristiriitainen tilanne siinä, että Suomeen kunniallisin aikein töihin tuleva ihminen joutuu kohtuuttomassa määrin byrokratian rattaisiin, mikä tarkoittaa sitä, että Suomi ei ole työvoiman kannalta kovinkaan houkutteleva kohdemaa.

Mitä tulee Suomen humanitaarisiin velvoitteisiin, niin ei niidenkään taakse voi jatkuvasti paeta ja selitellä omaa sinisilmäisyyttä ja typeryyttä humanitaarisella velvoitteella. Ongelmahan on siinä, että turvapaikkajärjestelmää ja perheenyhdistämismenettelyä käytetään hyväksi, siis niitä käytetään tarkoitukseen, johon niitä ei ole luotu. Tältä osin kiristykset eivät millään tavalla vahingoita sitä, että Suomi täyttää humanitaariset velvoitteensa.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman tiedonantokeskustelu jatkuu nyt toista päivää. Eilisen päivän keskustelut eivät tavoittaneet kansalaisia, julkisuuden vei Niinistön presidentinvaalikampanjan avaus. Ellei ajankohtaisuus ollut harkittu, matkassa oli onnea hallituksen kannalta, jolloin hallitusohjelman vaikutukset eivät tulleet ihmisille kertaheitolla tietoon. Kurjuus kirkastuu vähitellen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntapolitiikan tavoitteeksi turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti. Tavoite on hieno. Asiakaslähtöisyys on ymmärretty hallituksessa väärin. Nyt se tulee tarkoittamaan sitä, että asiakas lähtee itse palvelujen perään yhä pidemmän matkan päähän hakemaan heikentyviä palveluita. Ei palvelujen yhdenvertaisuus parane kuntien rajapyykkejä siirtelemällä ja palveluja keskittämällä. Toteutetut kuntaliitokset osoittavat, että palvelut keskittyvät. Ne osoittavat myös sen, että eivät asukaskohtaiset kustannukset ole pienentyneet merkittävästi kuntaliitosten jälkeen. Ratkaisevaa ovat palvelut ja niiden toteuttaminen sekä hoitoketjut, joilla palveluja toteutetaan.

Hallitusohjelman liitteet kertovat kuntien talouden tulevaisuuden. Se tulee olemaan leikkausten tulevaisuus. Valtionosuuksia leikataan 631 miljoonaa, lukioverkkoa karsitaan 30 miljoonalla, ammatillista koulutusta, sen lisäkoulutusta ja oppisopimuskoulutusta yhteensä 57 miljoonalla eurolla sekä ammattikorkeakouluilta otetaan pois 51 miljoonaa euroa. Nämä kaikki tulevat heikentämään ihmisten palveluita ja asumisen edellytyksiä erityisesti maaseudulla. Niiden myötä perheet joutuvat vuokraamaan asuntoja maakuntakeskuksista jo toista astetta aloitteleville nuorille, ammattikoululaisille ja lukiolaisille. Vaihtoehtona tulevat olemaan pitkät, useiden tuntien mittaiset koulumatkat.

Leikkausten myötä kuntapäättäjillä on edessään epäkiitolliset ajat. Vaikka hallitus ei puhu pakkoliitoksista, se pakko-ohjaa kuntia tekemään palveluja heikentäviä ratkaisuja. Leikkaukset pakottavat kunnat myös korottamaan veroprosentteja 1—2 prosenttia. Lisäksi kiinteistöverot tulevat nousemaan. Tämän vahvisti tänään muun muassa Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Hallitus sanoo suoraan tavoitteekseen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaa vaalikauden aikana.

Kiinteistöveroa voidaan pitää epäoikeudenmukaisena esimerkiksi nuorten, maatalouteen investoineiden viljelijöiden kohdalla. Tuotantorakennuksista on korkeat kiinteistöverot, mutta niiden olemassaolo ei tuota itse asiassa mitään, vaan ainoastaan tuotanto tuottaa, ja sen kannattavuus maatalouteen kohdistuvien leikkausten myötä edelleen heikkenee. Rakennuksia ei myöskään voi käyttää tai hyödyntää kuin ainoastaan maataloustuotannossa. Maaseudun palveluja tulevat heikentämään myös poliisivoimien leikkaukset ja mahdollisesti joidenkin varuskuntien lakkautukset. Maaseudun elinvoimaisuus heikkenee vastikään päätetyn uusiutuvan energian tuen leikkauksilla, ja elinvoimaisuus vaarantuu myös, mikäli elinkeinotukia leikataan ja leikkaukset tulevat kohdistumaan maaseutualueisiin.

Huomionarvoista on se, että yrittäjät eivät ole kiitelleet tätä hallitusohjelmaa. Päinvastoin he haikailevat keskustan yritysmyönteisen politiikan perään. Heille voi nyt toivoa kestävyyttä ja toivoa oppositiokautemme jälkeen koittavasta paremmasta tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet iloitsivat siitä, ettei tuloverotus kiristy. Se on harhaa. Verotus tulee kiristymään kunnallisverojen nousun, kotitalousvähennyksen leikkauksen ja asuntolainan korkovähennyksen leikkausten myötä. Polttoaineeseen kohdistuva valmisteveron korotus lihottaa valtion kukkaroa autoilijoiden kustannuksella. Näillä veroratkaisuilla mennään vahvasti tasaveron suuntaan, jota monet hallituspuolueet vaalien alla vastustivat.

Katja  Taimela  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Se, että meillä on toimintakykyinen hallitus kasassa ja tasapainoinen hallitusohjelma valmiina, on arvokas saavutus. Eduskuntavaaleissa kansa osoitti selkeän tahtotilansa politiikan suunnanmuutokselle. Vaalien kiistaton voittajapuolue, perussuomalaiset, petti sille asetetut toiveet heti hallitusneuvottelujen alussa hylkäämällä oman hallitustiensä. Silti kansan vaatima politiikan suunnanmuutos on vahvasti huomioitu tässä hallitusohjelmassa.

Sosialidemokraattien kannalta on mukava todeta, että saavutettu ratkaisu hallitusohjelmasta pitää sisällään kaikki kynnyskysymykset, jotka ennen vaaleja asetimme. Samoin hallituksen talouspolitiikan linja noudattelee SDP:n hyvissä ajoin ennen vaaleja julkistamaa linjausta. Vaikka kuuden puolueen yhteisen ohjelman synnyttämiseksi vaaditaan tietysti joustoa kaikilta osapuolilta, voi sosialidemokraattisen ryhmän edustajana hyvin mielin olla kannattamassa tätä hallitusohjelmaa.

Arvoisa herra puhemies! Jälleen kerran porvarihallituksen jäljiltä maamme talous on kuralla. Niinhän on ollut vastaavassa tilanteessa joka kerta elikkä kolme kertaa. Haasteelliset ajat ja vaikeat päätökset ovat talouden suhteen vasta edessäpäin. Tätä taustaa vasten ja sen tiedostaen hallitus on ennakkoluulottomasti lähtenyt korottamaan perusturvaetuuksia aidosti tuntuvalla tavalla. Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 100 eurolla kuu-kaudessa heti ensi vuoden alusta. Myös toimeentulotukea korotetaan. Pienten tulojen työtulovähennystä ja kunnallisveron perusvähennystä puolestaan nostetaan. Hallitus käyttää taloustilanteesta huolimatta 800 miljoonaa euroa kaikkein köyhimpien tilanteen parantamiseen. Samalla verotusta uudistetaan progressiota lisäämällä ja pääomatulojen verotusta korottamalla. Näiden suunnanmuutosten myötä olemme tiellä kohti oikeudenmukaisempaa Suomea. Näin uskallan, hyvät kollegat, väittää.

Arvoisa herra puhemies! Viime hallituksen jäljiltä velan lisäksi meillä on edessämme myös pitkä lista tekemättömiä asioita ja töitä ja selvityksiä. Etenkin Kiviniemen pääministeriaikana oli tapana lykätä helposti asioita tulevaisuuteen. Tässä joukossa jonottivat monet sellaiset asiat, jotka olisivat vaatineet kiireellisiäkin toimenpiteitä. Näistä tärkeimmät olivat työllistämistoimenpiteet, joihin tämä tuore hallitus on reagoinut välittömästi. Samaan aikaan kun käsittelemme hallitusohjelmaa, on meillä jo myös ansiokas ja vastuullinen lisäbudjettiesitys hallitukselta. Sen myötä lisätään kipeästi kaivattuja resursseja työllistämiseen. Työllisyyslisäbudjetin myötä otetaan ensimmäiset askeleet kohti nuorisotyöttömyyden nollatoleranssia, joka oli myös SDP:n vaalitavoite.

Hallitusohjelmaan kirjattu nuorten yhteiskuntatakuu takaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Hallitus puuttuu siis heti ensimmäisestä lisäbudjetista alkaen määrätietoisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen. Työttömien, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, osallistumista koulutukseen, palkkatuettuun työhön ja muihin palveluihin lisätään niin, että työttömien aktivointiaste ylittää 30 prosenttia. Tämän määrällisen tavoitteen lisäksi työvoimapalvelujen laatuunkin panostetaan määrittelemällä palveluille kriteerit, joilla niiden laatua voidaan myös jatkossa seurata.

Arvoisa herra puhemies! Kuntapuolella Paras-hankkeen jatkon alle on keskustelussa jäänyt monia positiivisia uudistuksia. Yksi tärkeimmistä on hankintalain uudistus, jonka myötä julkisissa hankinnoissa tuodaan paremmin esiin erilaisia laatutekijöitä. Nykyäänhän hankintapäätöksiä ohjaa melkein pelkästään hinta, mistä on monia haitallisia seurauksia. Jatkossa voitaisiin tehdä hankintapäätöksiä vahvemmin, esimerkiksi työllisyys- ja muiden sosiaalisten tekijöiden pohjalta.

Maan kuntakenttä on hajanainen ja epäyhtenäinen. Nyt kaivataan tunteisiin vetoavan pelottelun sijasta järkipohjaisia päätöksiä. Niillä taataan palvelut kaikkialla maassa. Meidän on nyt hylättävä keskustalainen tapa keskittyä kynsin ja hampain puolustamaan raskaita ja kalliita rakenteita. Tämä muutos politiikkaan on myös maaseudulla asuvien etu. Näin itse koen.

Tämä hallitus lähtee määrätietoisesti ja paikalliset vahvuudet tunnistaen monipuolistamaan maaseudun elinkeinorakennetta. Näin myös vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta. Kannattavan maatalouden edellytyksiä parannetaan kohdentamalla tutkimuksen, neuvonnan ja koulutuksen resursseja liiketalous- ja yrittäjäosaamiseen. Nämä uudistukset parantavat tuottajien taloudellista asemaa ja turvaavat osaltaan suomalaisen ruokatuotannon tulevaisuutta. (Puhemies: Nyt on aika tullut täyteen!)

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on aina kompromissi, ja oppositiolla on täysi oikeus sitä arvostella. Eilen ja tänään on ollut kuitenkin helppo näissä keskusteluissa havaita, että ohjelmaa luetaan osin väärinpäin ja osin myös tarkoitushakuisesti väärin ymmärtäen.

Pietari  Jääskeläinen  /ps:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa lupaukset, rahoitus ja todellisuus ovat jyrkässä ristiriidassa keskenään. Hallitusohjelma harhauttaa sitä lukevan kansalaisen. Kansalaisten hyvinvointipalveluja ei voida turvata hallituksen esittämältä pohjalta. Erilaisia enemmän tai vähemmän katteellisia lupauksia on peräti 89 sivun verran. Esitetty rahoitus ei riitä näiden lupausten toteuttamiseen. Tosiasiassa kansalaisten peruspalvelut tulevat hallituskaudella heikkenemään väestönkasvun ja ikääntymisen seurauksena.

Julkisista palveluista leikataan 1 000 miljoonaa euroa. Kuntien valtionrahoitusosuutta vähennetään 631 miljoonaa euroa, eikä tämä voi olla heijastumatta kuntien palvelujen laatuun ja määrään. Perustuslain mukaan kaikille kansalaisille tulee tarjota tasa-arvoiset ja riittävät peruspalvelut kaikkialla maassamme. Eikö ole näin? Eräissä kunnissa jo nyt lakisääteisten tehtävien hoito aiheuttaa ylivoimaisia ongelmia ja veroäyriä on jouduttu nostamaan kestämättömän korkealle tasolle. Ohjelman toteuttaminen heikentää kansalaisten sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja.

Hallituksen politiikka ei poista leipäjonoja. Tulee muistaa, että perusturvaa on heikennetty 1990-luvulta lähtien erityisesti Lipposen sinipunahallituksen toimesta ansiokehitykseen nähden peräti kolmasosalla. Työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan nyt tehdyt lisäykset ovat toimeentulotuesta pois. Köyhimmät jäävät edelleen köyhyysloukkuun. Meillä lähes miljoona ihmistä jää edelleen köyhäksi EU:n mittareiden mukaan. Ohjelman mukaan eläkkeet eivät nouse, eivät myöskään pienimmät perhe-etuudet eivätkä minimisairauspäivärahat. Myös lapsiperheiden asema jää edelleen heikoksi.

Terveyttä saa tulevaisuudessa, jos on rahaa. Terveydenhoidon uudistamisen varjolla julkisten terveyspalvelujen rahoitusta heikennetään ja hoitopalveluja eri tavoin ulkoistetaan. Kansalaisia suorastaan pakotetaan ostamaan hoitopalveluja yksityiseltä sektorilta, koska terveysasemien palvelulaatu heikkenee, henkilöstön määrä vähenee entisestään ja jonotusajat pitenevät.

Hallitus aikoo säästää lyhytnäköisesti yhteiskuntamme kehittämisen ytimestä: lukioista, ammattioppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista.

Tilastokeskuksen työvoimakatsauksen mukaan työttömiä oli toukokuussa 2011 peräti lähes 10 prosenttia, 9,8 prosenttia eli 274 000 henkeä. Presidentti Urho Kekkonen runttasi aikoinaan hätätilahallituksen, kun työttömyys uhkasi nousta 70 000:een. Nyt on peräti 200 000 työtöntä enemmän kuin silloin. Tästä huolimatta edellinen hallitus jopa teki huomattavia leikkauksia työllistämisrahoihin ja uusi hallitus esittää lisätalousarviossaan vain 3 700 työttömän työllistämistä. Uuden hallituksen ohjelma antaa kauniita lupauksia työttömyyden vähentämiseksi, mutta esitetyillä toimilla ja rahoituksella meillä säilyy edelleen jättityöttömyys. Perussuomalaiset ovat esittäneet useita toimia työpaikkojen turvaamiseksi ja pienyrittäjyyden vahvistamiseksi.

Harmaa talous on saatava kuriin Suomessa. Arviot harmaan talouden suuruudesta vaihtelevat rajusti. Jo verojen ja maksujen menetykset yhteiskunnalle ovat miljardien eurojen luokkaa. Ilman harmaata taloutta kymmenettuhannet nyt työttömät suomalaiset saisivat töitä. On arvioitu, että jopa kaikki maamme työttömät rakennusmiehet työllistyisivät, jos tämä yhteiskuntamme moraalia nakertava pimeä talous saataisiin poistettua.

Hallitusohjelma on käsittämättömän pinnallinen EU-politiikan osalta. Hallitus aikoo jatkaa velkaisten euromaiden tukemista veronmaksajien rahoista niin kauan kuin olemme takauskelpoisia. Jo kolme euromaata ei enää sitä ole, Kreikka, Portugali ja Irlanti, ja tähän listaan voi hyvinkin lähitulevaisuudessa tulla useita maita lisää. Ja vastaavasti Suomen vastuut näistä takauksista suhteellisesti kasvavat.

Erilaiset takaus- ja lainavastuumme ovat jo nyt yli 20 miljardia euroa, lähes puolet valtion budjettiin nähden, ottaen huomioon osuutemme Euroopan väliaikaisessa rahoitusmekanismissa sekä komission, Kansainvälisen valuuttarahaston sekä Euroopan keskuspankin rahoitusosuuksissa ja kahdenvälisissä lainoissa.

Vaikka vasemmisto vastusti tasaveroja, niin näin on juuri käymässä. Hallitusohjelmassa nostetaan valmisteveroja, autoveroja, polttoaineveroja, joita köyhät maksavat yhtä lailla varakkaiden kanssa.

Arvoisa puhemies! — Jaa, uusi puhemies on paikalla. — Hallitus on jo nyt kriisihallitus, ja kriisejä tulee. Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma on edelleen ajankohtainen. Olemme valmiit rakentamaan oikeudenmukaiset kansalaisten peruspalvelut ja työllisyyden turvaavan itsenäisen, uudistuvan Suomen ennemmin tai myöhemmin muodostettavassa uudessa hallituksessa.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman sivulla 20 lukee: "Suomi korostaa annettujen kansainvälisten sitoumusten ratifiointia. Tavoitteena on hallituskauden aikana ratifioida ILO:n alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus 169 - -." Puheessani keskityn pelkästään tähän yhteen hallitusohjelman kohtaan.

Tämä sopimus on Kansainvälisen työjärjestön vuonna 1989 tekemä sopimus, joka koskee itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja. Useissa maissa ratifioinnin esteeksi on muodostunut sen artikla 14, joka velvoittaa valtioita tunnustamaan alkuperäiskansojen omistus- ja hallintaoikeuden niiden perinteisesti asuttamilla mailla. Tietääkseni Euroopan maista vain Norja, Hollanti ja Tanska ovat ratifioineet sopimuksen.

Suomessa on käyty varsin vähän keskustelua siitä, mihin valtio tosiasiassa sitoutuu ratifioidessaan sopimuksen. Epäselvä kysymys on muun muassa se, mitä aluetta artiklassa 14 mainittu alue tulisi koskemaan Suomessa. Alue, jolla lappalaisilla, kuten saamelaisia aikaisemmin kutsuttiin, on katsottu olleen omistusoikeus käyttämiinsä alueisiin, käsittää noin yhden kolmasosan Suomen valtion nykyisestä pinta-alasta. Tämä alue oli niin sanottu historiallinen Lapinmaa, Kemin ja Tornion Lapit, ja ulottui etelässä aina nykyisen Kuusamon alueelle saakka. Alueen erotti etelän rannikkopitäjistä niin sanottu Lapin raja, joka oli vastaava myös Ruotsin puolella. Suomi ja Ruotsi muodostivatkin yhden valtion tuolloin. Alueella harjoitettiin niin sanottuja lappalaiselinkeinoja, ja suvut ja perheet maksoivat Ruotsin kruunulle Lapin veroa.

On hyvin vaikea ymmärtää tätä historiallista taustaa vasten, että nyt kysymys olisi vain alueesta, joka käsittää nykyisen niin sanotun saamelaisten kotiseutualueen, joka on 1990-luvun puolivälissä synnytetty alue saamelaisten kulttuuri- ja itsehallintoa varten, käsittää siis Utsjoen, Inarin, Enontekiön ja osan Sodankylän kunnasta. Esimerkiksi Ruotsissa aluekysymyksessä on lähdetty siitä, että alue, jota Ilo-sopimus koskisi, on alue, joka käsitti historialliset Lapin kylät ja jota nykyisin käytetään poronhoitoa varten, eli noin kolmasosa Ruotsin valtion pinta-alasta. Suomessa on siis ensin määriteltävä tämä alue, jota sopimus koskee. Sitä ei ole toistaiseksi tehty.

Keitä sopimus koskee Suomessa? Suomessa on tähän asti lähdetty siitä, että saamelainen, ja siis myös Ilo-sopimuksen kohde tai subjekti, on henkilö, joka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Vaaliluettelot on laadittu kieliperusteisesti, ja ne ovat muodostuneet enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti. Ennen kuin Ilo-sopimuksen käsittelyyn mitenkään voidaan päästä, on lakia muutettava siten, että Suomen alkuperäiskansaan kuulumisen keskeiseksi kriteeriksi tulee Ilo-sopimuksen mukaisesti ihmisen polveutuminen ja hänen esi-isiensä asuinalkuperä. Nykyisistä noin 9 200:sta rekisterissä olevasta saamelaisesta yli puolet asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, pääasiassa Helsingissä. Mikä on heidän yhteytensä alueeseen, maankäyttöön, jota Ilo-sopimuksella halutaan turvata? On pakko vetää se johtopäätös, että nykyinen niin sanottu saamelaisrekisteri ei lainkaan vastaa kysymykseen, keitä tämä sopimus koskisi Suomessa. Saamelaiskäräjien vaaliluetteloksi laadittu nimilista on eri asia kuin Ilo-sopimuksen edellyttämä alkuperäiskansa.

Ilo-sopimuksen artikla 14 edellyttää omistus- ja hallintaoikeuden tunnustamista. Lähtökohtana tulee pitää kunkin maan kansallisia, historiallisia ja lainsäädännöllisiä lähtökohtia. Myös meillä valtion omistusoikeus Lapin maihin on asetettu kyseenalaiseksi useiden tutkijoiden toimesta. Tähän mahdollisuuteen on myös viitattu perustuslakivaliokunnan lausunnossa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston valmistelun yhteydessä.

Ilo-sopimuksen jo ratifioineissa valtioissa, joita kaikkiaan maailmassa on 22 kappaletta, omistusoikeuskysymystä on käsitelty kunkin maan erityisolosuhteet huomioon ottaen. Joissakin Latinalaisen Amerikan maissa suuria maa-alueita, esimerkiksi Kolumbiassa 300 000 hehtaaria, on palautettu niiden alkuperäisille omistajille. Suomen kohdalla ei voida sanoa täyttä varmuutta, mitä sopimus tulisi tarkoittamaan omistusoikeuden osalta. Se voi tarkoittaa hallintomallia, jonka lopullisena tavoitteena on Ilo-sopimuksen sanamuodot täyttävä täysi omistusoikeus — eikä pelkästään saamelaisten kotiseutualueella vaan yhdessä kolmasosassa Suomen pinta-alasta. Vaikutukset voivat olla siis valtavat.

Etelä-Amerikassa on nähty, että Ilon asiantuntijakomitea valvoo valtioita myös sopimuksen noudattamisessa sekä lainsäädännössä että käytännössä. Jos Suomi ratifioi sopimuksen, alkaa täällä ennennäkemätön oikeuksien perääminen, joka johtaa varmuudella paljon nykyistä hankalampiin tilanteisiin koskien maankäyttöä koko Pohjois-Suomessa. On nähtävissä, että Itä- ja Ylä-Lapin metsäkiistat ovat vasta kalpea aavistus siitä, mitä ristiriitoja syntyy luonnonvarojen hyödyntämisessä tuolla ratifiointia koskevalla alueella.

Arvoisa puhemies! Käytin tämän puheenvuoron siitä syystä, että ministerit, jotka tätä lähtevät valmistelemaan, olisivat tietoisia siitä ongelmatiikasta, joka tähän kysymykseen liittyy ja joka edellyttää merkittävää asiaan paneutumista. Sama koskee myös perustuslakivaliokuntaa, jonka käsittelyyn se eduskunnassa myös tulee.

Tom Packalén /ps:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Harmaa talous on syöpä, joka nakertaa yhteiskuntaamme sisältäpäin. Harmaan talouden hintana eivät ole vain miljardien tappiot yhteiskunnalle. Vielä vakavampaa on sen moraalia rappeuttava vaikutus. Rehellisen pienyrittäjän on kohta mahdotonta pärjätä kilpailussa epärehellisiä yrityksiä vastaan. Ilman valtion määrätietoista harmaan talouden kitkentää pienyrittäjät joutuvat kohta itsekin sortumaan lainvastaisuuksiin pärjätäkseen kiristyvässä kilpailussa. Suhtaudunkin ilolla hallituksen kunnianhimoisiin suunnitelmiin harmaan talouden, tai omasta mielestäni rosvotalouden, torjumiseksi. Olen kuitenkin huolissani suunnitelmien realistisuudesta. Kunnianhimoiset tavoitteet toteutuvat vain paperilla, ellei kentälle osoiteta riittäviä resursseja niiden saavuttamiseksi.

Hallitusohjelmassa harmaan talouden käytännön torjuntaan varataankin vain 20 miljoonaa euroa ja, mikä hätkähdyttävintä, samalla poliisiviranomaisten jo nyt riittämättömistä määrärahoista leikataan 10 miljoonaa euroa. Tällainen budjettisoutaminen ja -huopaaminen on järjetöntä. Ensinnäkin, jokainen euro, joka sijoitetaan harmaan talouden torjuntaan, tulee myöhemmin moninkertaisena takaisin. Hallituksen 20 miljoonalla ei tulla saamaan takaisin menetettyjä veromiljardeja. Toiseksi, juuri aliresursoidun poliisin tehtävä on suorittaa harmaan talouden torjuntaa, esitutkia epäillyt rikokset ja, mikä tärkeintä, uskottavalla toiminnallaan ennalta ehkäistä talousrikollisuutta. Onkin epäjohdonmukaista ja kohtuutonta ensin lisätä poliisin työtaakkaa mutta samalla leikata poliisin jo nyt riittämättömiä määrärahoja. Poliisi ei kykene nykyisillä eikä hallitusohjelman tarjoamilla resursseilla täyttämään sille asetettuja tavoitteita eikä kantamaan korttaan kekoon Suomen kipeästi tarvitsemien verotulojen takaisin saamisessa.

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat, poliisi ei voi enää tehdä säästöjä ilman henkilöstövähennyksiä. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitos ei ole voinut enää kesän 2010 jälkeen palkata uusia työntekijöitä, ja ilman pikaista lisärahoitusta joudutaan koko henkilöstö lomauttamaan 10 päiväksi vielä tämän vuoden aikana. Vielä huolestuttavampaa on, että maan työttömien poliisien määrän arvioidaan nousevan yli kahteensataan vielä kuluvan vuoden aikana. Leikkaukset tulevat kostautumaan kansalaisten turvallisuudelle. Vartijoita on liian vähän, ja avunsaanti kestää etenkin haja-asutusalueilla. Jokainen voi pohtia, haluaisiko itse olla tuolloin avun tarvitsijan asemassa.

Suomessa poliisien määrä on suhteessa väkilukuun jo nyt Euroopan alhaisin. Absurdeinta on, että yksi hallitusohjelman tavoitteista on nostaa Suomi Euroopan turvallisimmaksi maaksi. Esitetyillä budjettiehdotuksilla jokainen ymmärtää tämän olevan mahdoton yhtälö toteuttaa. Turvallisuudesta ei saa tulla ylellisyystavaraa. Poliisin määrärahojen leikkaaminen johtaa kansan eriarvoistumiseen rikkaiden ostaessa turvapalvelunsa ja kansan kärsiessä ongelmalähiöissä ja maaseudulla. Haluaisinkin jokaisen salissa olijan pohtivan, uskotteko todella, että teidän äänestäjäkuntanne olisi valmis leikkaamaan omasta ja meidän yhteisestä perusturvallisuudestamme. Peräänkuulutan, että hallitus ei tee leikkauksia poliisin määrärahoihin ensi vuonna. Tosiasia on, että poliisi tarvitsisi kipeästi 20 miljoonan lisärahoituksen vain nykyisen toimintansa ylläpitämiseksi.

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajakollegat ja arvon hallitus, harmaan talouden torjumisen tuottamat verohyödyt ja poliisin riittävät määrärahat näkyvät kansalaisille oikeudenmukaisempana, turvallisempana ja rikkaampana yhteiskuntana. Toivon hallituksella olevan järkeä ja ymmärrystä nostaa molempiin osoitettuja määrärahoja.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Packalén mielestäni nosti erittäin tärkeän asian esiin poliisihallintoon kohdistuvista säästöistä. Etelä-Pohjanmaalla esimerkiksi, kun on yhteisen hallinnon alle koottu ja tiivistetty poliisin yhteistä rakennetta, ovat ajat nimenomaan poliisin saatavuudeksi eri alueille tulleet hyvinkin pitkiksi: jopa yli 30 minuuttia joudutaan joissakin paikoissa odottamaan poliisin saantia. Sen lisäksi myös nämä lupakäytännöt esimerkiksi aselupien saannissa ovat kärsineet hyvin paljon siitä, kun poliisin resursseja on pienennetty. Tästä voikin kyllä hallitukselta ihan aiheesta kysyä, kun hallitusohjelmatavoitteissa on 10 miljoonaa euroa vielä miinusta poliisille, kuinka nämä todellakin aiotaan haja-asutusalueilla turvata.

Minä olen erittäin iloinen, että syntyperäinen helsinkiläinen edustaja Tom Packalén kantaa huolta myös haja-asutusalueitten ongelmista ja maaseudun ongelmista.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on historiallisen myönteinen ratkaisu. Kiitän!

Tosiaan, tämä harmaan talouden torjunta on myös valtiontalouden kannalta iso asia, 4—5 miljardin euron vero- ja tulomenetykset ovat kyseessä, ja siksi siihen pitää panostaa, niin kuin SDP on vaatinut, johdonmukaisesti enemmän voimavaroja. Kyse on myös turvallisuudesta, meidän rakentamisen turvallisuudesta ja myös sisäisestä turvallisuudesta, kun valitettavasti muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden toiminta alkaa ulottua rakennusalalle.

Poliisin voimavaroista huolen kantaminen on todella paikallaan. Vuosina 2003—2007 sovellettiin silloisten valtiovarainministereiden, Heinäluoman ja Kalliomäen, kanssa sitä, että sisäisen turvallisuuden etulinjan toimijoihin, poliisiin, rajavartijoihin ja hätäkeskuksen päivystäjiin, ei sovellettu tuottavuusohjelmaa. Tässä suhteessa kehitys on ollut edellisellä hallituskaudella kyllä erittäin raju. Sisäisen turvallisuuden etulinjan toimijoiden määrä on vähentynyt erittäin huolestuttavasti. Sen takia tämän huolen poliisin toimintakyvystä Helsingissä ja alueellisesta hälytysvalmiudesta on oltava esillä. Hallitusohjelman valmistelussa se tuotiin myös esille, ja tältä osin sisäisen turvallisuuden ohjelmassa tätä on käytävä läpi.

Samoin mitä liittyy krp:n esimerkiksi laittoman ulkomaisen työvoiman torjunnan kykyyn, niin poliisityö tarvitsee myöskin täsmäosaajia niin kuin talousrikostorjunta yleensäkin. Tältä osin epävarmuus poliisin sisällä sen toimintakyvystä on kyllä vihonviimeinen esimerkiksi juuri näiden harmaan talouden torjuntatavoitteiden kannalta.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelma on nimetty mahtipontisesti avoimeksi, oikeudenmukaiseksi ja rohkeaksi. Herää kysymys, missä näkyy oikeudenmukaisuus esimerkiksi lapsiperheiden tai suomalaisen ruuantuottajan osalta. Toivottavasti avoimuus on muuta kuin nämä julki tulleet avoimen keskittävät linjaukset.

Suomalainen demokratia perustuu lähidemokratialle, jonka perusteet uusi hallitus haluaa heikentää ylhäältä annetuin määräyksin. Pienemmät kunnat haluttaisiin raivata tarpeettomina suurten palvelutuotantokeskusten tehokkuuden tieltä, vaikka maamme sata pienintä kuntaa kattavat vain kolmisen prosenttia kuntien kokonaismenoista. Todellinen tehokkuusvaatimus ja -vaje on nimenomaan isompien kaupunkien taloudenpidossa.

Kuntien palvelu- ja rakenneuudistus on hyvässä vauhdissa, mutta vielä keskeneräinen Paras-hankkeen toteutuksen myötä. Nyt hanke ilmeisesti keskeytetään ja kunnat joutuvat painamaan jarrut pohjaan seistäkseen hyvän tovin tyhjäkäynnillä ja epätietoisuudessa. Uusi rakennelaki on tulossa, tavoitellaan vahvoja peruskuntia. Odotan vielä, mitä tuon määritelmän taakse kätkeytyy. Keitä ja kuinka paljon ihmisiä asuu noissa vahvoissa peruskunnissa? Missä nuo kunnat ovat? Kuinka monta tällaista vahvaa peruskuntaa Suomessa on?

Parlamentaarinen yhteissuunnittelu tältä koko yhteiskunnan toiminnalle äärimmäisen merkittävältä hankkeelta on evätty ilman valitusoikeutta. Keskustajohtoinen hallitus kokosi parlamentaarisen työryhmän, jonka piti taata rakenneuudistukselle jatkuvuus yli tulevien vaalikausien. Toisin kävi, eikä parlamentaarisuutta enää nähty arvona, palvelu-uudistuksen työkaluna.

Valtionosuuksien leikkaukset ja kiinteistöveron jakoperiaatteiden muutokset muun muassa ovat keinoja pakkoliitosten toteuttamiseen. Taas pääsemme hallitusohjelman leikkauslistojen lähteelle maaseutumaisiin kuntiin ja pohjoisempaan Suomeen. Maaseutuasuminen halutaan mahdollistaa lähinnä vain rautatieaseman tai päätieväylien vieressä. Joukkoliikenteen käyttöön kannustetaan ehdottomasti, maaseudullahan se ei toimi. Ennen vaaleja yhteistuumin hyväksytty tavoite perustienpidon kuntoon saattamiseksi on sulanut sinipunan helppoon ratkaisuun tukea suuria liikennemääriä palvelevia, talouskasvua tukevia ja kustannus—hyöty-suhteiltaan parhaita tieosuuksia.

Puhemies! Sinipuna merkitsee alamäkeä maa- ja metsätaloudelle. Maatalousyrittäjien tulokehitykselle ei kansallisten tukien leikkaamisen seurauksena näy valoa. Eikö hallitusta kiinnosta se, miten käy suomalaisen ruuan saatavuuden ja ekologisesti loistavan lähiruuan? Myöskään hallitusohjelma ei tartu uusiutuvan energian tarjoa-miin työllistäviin mahdollisuuksiin. Kestävää kehitystä myöskin ne edistäisivät. Se on kansallisten voimavarojemme hukkaamista. Väistämättä huoltovarmuus ruuan ja energian omavaraisuuden osalta heikkenee, puhumattakaan siitä, mitä tämä kehitys tekee työllisyydelle. Maaseutu työllistää paitsi suoraan myös välillisesti muun muassa elintarvikeketjun ja energian tuottamisen kautta suuren joukon ihmisiä maassamme.

Arvoisa puhemies! Uusi hallitus näyttää unohtavan myös perheet. Kaikki tietävät, että monet lapsiperheet haluaisivat muuttaa maaseutumaisempiin olosuhteisiin. Tähän hallitus vastaa tylysti heikentämällä asumisen ja työllistymisen ja palveluiden saatavuuden mahdollisuuksia maaseudulla. Onko asian toista puolta eli muuttoliikettä palvelukasvukeskuksiin huomioitu lainkaan? Onko kasvukeskuksilla vastaanottokykyä, päiväkoteja, kouluja, asuntoja, palveluita, työpaikkoja, jos muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin voimistuu?

Odotetusti lapsiperheille ei ole luvassa konkreettisia helpotuksia, kuten kotihoidon tuen tai osittaisen hoitorahan korottamista ja opintotuen korottamista opiskeleville lapsiperheille. Keskusta halusi Suomesta maailman lapsimyönteisimmän maan. Sinipuna kirjaimellisesti keskittää voimavaransa muualle.

Arvoisa puhemies! Koulutustakuu on hieno asia, ja se on hallitusohjelmassa mukana, mutta pohdittavaa riittänee siinä, miten se näillä eväillä onnistuu. Esimerkiksi lukioverkon harventaminen on liitteisiin kirjattu totuus, vaikka tekstiosassa kehitetään ja edistetään koulutuksen tasa-arvoisuutta.

Kokonaisuudessaan ohjelmaan tutustuessa on kysyttävä, onko hallituksella aikomustakaan antaa maaseudulle, maakunnille ja pohjoisimmalle Suomelle ja sen ihmisille mahdollisuutta elää tasa-arvoista elämää. Keskitetty Suomi ei siihen anna mahdollisuuksia.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelmaan sisältyy useita virhearviointeja. Yksi niistä on kuvitelma suurten kuntien paremmuudesta. Siksi kuntia ajetaan väkipakolla yhteen. Näin tehdään, vaikka tosiasiat ovat sitä vastaan. Tärkein peruste kuntaliitoksille on kuviteltu säästö palkkakuluissa. Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempi. Tutkimustieto nimittäin kertoo, että kuntaliitoskuntien palkkamenot kasvoivat muita kuntia enemmän liitosta seuranneiden kymmenen vuoden aikana. Tämän tiedon luulisi vaikuttavan enemmän kuin mututuntumaan perustuvien väitteiden suuren kunnan yksioikoisesta paremmuudesta. Tuon tässä esille vain yhden esimerkin: Pohjois-Kymenlaaksossa pantiin yhteen kolme kaupunkia ja kolme kuntaa. Uuden Kouvolan ensimmäisenä toimintavuotena palkkamenot kasvoivat noin 6 prosenttia, kun ne keskimäärin muissa kunnissa kasvoivat vain 2 prosenttia. Luvattuja säästöjä ei saatu, vaikka samaan aikaan maaseudun palveluja alettiin alas ja kaikenlaisia maksuja korotettiin.

Keskustan taholta on puhuttu kuntien säilyttämisen puolesta. Hyvä, kun näin puhutaan nyt. Mutta sanoisin, että silloin pukki on kaalimaan vartijana, koska koko revohka käynnistettiin silloin, kun hallintoministerinä oli Mari Kiviniemi. Kyllä silloin ministeriön taholta kaikin keinoin painostettiin myös Kouvolan seudun kuntia yhteen, ja yhtenä piiskana oli nyt jo kuopattu Paras-hanke ja silloinen kansanedustaja Markku Laukkanen.

Arvoisa puhemies! Kunnat tuottavat palveluja, joissa vain hyvin harvoin voidaan hyödyntää suurtuotannon etuja. Koululuokassa on yhtä monta oppilasta kunnan koosta riippumatta, ja yksi käsipari ehtii hoitamaan yhtä monta vanhusta kunnan koosta riippumatta. Se on perustotuus, joka unohtuu liian usein. Kunkin kunnan menestys on kiinni lähinnä johtavien virkamiesten ja luottamushenkilöiden kyvystä hoitaa kunnan asioita pitkällä aikavälillä. Siksi maassamme on isoja, keskikokoisia ja pieniä kuntia, joiden talous on kunnossa. Yhtä hyvin meillä on erikokoisia kuntia, joiden talous on kuralla. Koko ei siis ole se ratkaiseva tekijä. On toki totta, että maaseutukunnat ovat saaneet valtionapuja muita kuntia enemmän. Se ei johdu niinkään kunnan koosta vaan muista tekijöistä. Maaseudulla asuu esimerkiksi kaupunkeja enemmän eläkeläisiä. Tilanne ei siitä miksikään muutu, vaikka kuntia pakkoliitetään isompaan. Ongelma siirtyy vain osaksi isompaa kuntakokonaisuutta.

Sekin on tosiasia, että pienet kunnat eivät kykene itse kaikkia palveluja tuottamaan. Silloin tarvitaan kuntien välistä yhteistyötä. Järkevin ratkaisu syntyy kahden tai useamman kunnan yhteisen ja vapaan harkinnan tuloksena. Etukäteen asetetut esimerkiksi väestömäärän minimit ovat usein liian kaavamaisia. Ison kunnan hallinto muuttuu byrokraattisemmaksi. Esimerkkini on jälleen Kouvolasta: Ennen, itsenäisen ja hyvinvoivan Valkealan aikana, koulun rehtorin ja kunnanjohtajan välillä oli vain yksi virkaporras. Nyt uudessa Kouvolassa niitä on neljä. Yhteydenpitopolku on liian monimutkainen. Asioita pallotellaan paikasta toiseen, asioita ei tunneta enää riittävästi. Päätöksen saanti on työn ja tuskan takana. Ja mikä pahinta, tuo päätös ei kykene ottamaan paikallisia oloja yhtä hyvin huomioon kuin aikaisemmin pienemmän kunnan aikana. Ja kaikesta tästä kärsivät asukkaat.

Arvoisa puhemies! Hallituksen aikomus leikata kunnilta 631 miljoonaa on täysin käsittämätön ratkaisu. Kuntia ajetaan pakolla yhteen, sillä mainittu summa merkitsisi kunnille tasan jaettuna noin 1 veroprosenttiyksikön taakkaa. Siksi voidaan arvioida, että meneillään on maaseudun muilutus, maaseudun alasajo. Sellainen on vastuutonta politiikkaa.

Tuomo Puumala /kesk:

Herra puhemies! Eikös se ole sosialismista tuttua, ainakin vanhasta sellaisesta, että on yksi virallisissa puheissa ja ohjelmissa oleva todellisuus ja sitten se arki ja numerot, jotka ovat sangen erilaisia kuin se todellisuus, joka juhlapuheissa on?

Hieman tämmöistä samanlaista makua tässä ohjelmassa, Kataisen vasemmistohallituksen nelivuotissuunnitelmassa, itse asiassa on. Ohjelmapaperissa sanotaan, että "selvitetään", "arvioidaan", "kehitetään", kaikkea kaunista, mutta sitten tuossa rahapaperissa kaikelta tältä viedään hieman pohjaa pois. Itse asiassa nuo leikkaukset on kytketty tuonne liitteisiin, joissa sitten lakonisesti luetellaan, mistä miljoonaleikkaukset tehdään. Kaikki selvittäminen ja kehittäminen on siinä vaiheessa unohdettu.

Siitä olen erityisen huolestunut, että useat kymmeniä vuosia opetusministeriössä työskennelleet ihmiset ovat todenneet, että ei tällaista paperia kyllä ennen ole koulutuksen ja sivistyksen osalta nähty. 1970-luvulla, joku muistelee, sanottiin, tuli jopa slogan, että viedään leipäkin lasten suista. Oli erittäin tiukat ajat, ja koulutukseen tehtiin isoja leikkauksia, mutta ei tuokaan ole verrattavissa tähän 2010-luvun tavoitteeseen. Mielestäni on aivan täysi paradoksi, että toisaalta pidetään tavoitteena, että Suomi on maailman osaavin kansakunta vuoteen 2020 mennessä, ja samaan hengenvetoon koulutus on valittu yhdeksi keskeiseksi säästöjen kohteeksi. Kyllähän siellä perusturvassa sitten työtä riittää, jos ennalta ehkäisevästä työstä, sivistyksestä, otetaan rahaa pois.

Ei voida puhua koko maan kattavasta kouluverkosta, jos lukioverkkoa harvennetaan 30 miljoonalla eurolla. Sehän on kymmeniä lukioyksiköitä ja samalla pahimmillaan toimivien yläkoulujen alasajoa. 15-kesäisiä nuoria ajetaan muuttamaan kotoaan koulutuksen perässä. Tai jos ammattikorkeakouluja harvennetaan, silloinhan hallitus pakottaa toimivat korkeakouluyksiköt hake-maan lupaa toiminnan jatkolle. On itse asiassa ministeri Gustafssonin peukalon alla, missä työ jatkuu ja missä lappu lyödään luukulle. Maakuntien korkeakoulut kaipaavat nyt puolustajia, oli sitten hallituksessa tai oppositiossa, puhumattakaan tästä ennalta ehkäisevästä puolesta. Kaikista eniten huolissani olen oppisopimuskoulutuksesta ja tämäntyyppisistä, jotka kuitenkin ovat tuoneet paljon hyvää ja joitten kokonaisvaikutus on selkeästi positiivinen.

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Onhan siellä plusmerkeilläkin varustettuja asioita, hyviä asioita. Hallitus aikoo ohjata 60 miljoonaa nuorisotyöttömyyden hoitoon, se on hyvä asia, koulutustakuun toteutumiseen, ja 30 miljoonaa peruskoulun laadun parantamiseen. Näissäkin aika monta asiaa on lueteltu, mitä tuolla rahalla pitäisi saada — se on vähän niin kuin kaksi leipää ja viisi kalaa ja ehkä vielä vähän enemmänkin — niin että siinä kyllä pitäisi veden muuttua viiniksi, että tuosta rytkystä selvittäisiin. En tiedä, uskooko joku, että esimerkiksi tuolla 30 miljoonalla voidaan pienentää ryhmäkokoja, taata kattava aamupäivä-, iltapäiväkerhotoiminta, oppilasterveydenhuolto, oppilaanohjaus. Eivät taida kyllä rahat riittää, jossain kohtaa loppuvat kyllä kesken. Esimerkiksi, kun edellisellä hallituskaudella asiaa pohdimme, ryhmäkokojen pienentämistä varten oli varattu kaksinkertainen summa, siis pelkästään ryhmäkokojen pienentämiseen.

Tuosta perusturvasta käytiin minun mielestäni aika hyvä keskustelu täällä. Sitä on varmaan syytä vielä jatkaakin. Siinä todella on niin, että meidän ajatustemme mukaan siellä pitäisi olla perheitä, eläkeläisiä, omaishoitoa mukana, kun perusturvaa ollaan parantamassa. Ja kun täällä neuvojakin pyydettiin, että miten se tapahtuu, niin tietenkin parasta olisi, kun ansiosidonnaisen turvan ja perusturvan kytkös voitaisiin katkaista. Olin jo iloinen, kun huhuja kuului, että näin tultaisiin tekemään, mutta se jäi sitten pelkäksi huhuksi. Siinä meni sisu kaulaan, ei tuon sidoksen katkeamista kuitenkaan uskallettu eteenpäin viedä.

Puhemies! Loppuun: On kysytty, mikä on keskustan vaihtoehto tässä taloustilanteessa ja miten me olisimme toimineet. Ainakin niin, että arvonlisäveron korotus olisi toteutettu keskustan ohjelman mukaisesti progressiivisena, siis niin, että ruoka ja lääkkeet, joita päivittäin tarvitaan, olisivat jääneet tuon korotuksen ulkopuolelle, muuten alvia olisi korotettu. Tällä olisimme voineet säästää sivistyksen ja kuntatalouden leikkaukset. Silloin olisimme katsoneet tulevaisuuteen.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa luvataan panostaa uusiin työpaikkoihin ja työttömyyden painamiseen 5 prosenttiin. Tämä tavoite on erinomainen ja kannatettava. Mutta kun lukee ohjelmaa, herää kysymys, mihin nämä uudet työpaikat syntyvät tai mihin niitä on tarkoitus synnyttää. Mitä yrittäjille luvataan hallitusohjelmassa? Ei mitään. Ei mitään muuta kuin veronkorotuksia pois lukien pieni yhteisöveron alentaminen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Jaskari pohti ansiokkaasti eilen puheenvuorossaan sitä, kannustaako hallitusohjelma yrittäjyyteen ja investoimiseen Suomeen. Mielestäni tähän hänen muuten erittäin hyväänkin pohdintaan sisältyi yksi virheellinen ajatus, nimittäin se, että yhteisöveron alentaminen jotenkin auttaisi suomalaisia pienyrityksiä. Tämä on virheellinen ajatus kahdessakin mielessä, ensinnäkin siksi, että merkittävä osa suomalaisista pienyrityksistä on yksityisiä elinkeinonharjoittajia tai henkilöyhtiöitä eli avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä. Näitä yhteisöveron alentaminen tai laskeminen ei millään tavalla kosketa. Näiden yritysten tulos verotetaan yrittäjiltä joko ansiotulona tai pääomatulona, ja tätä hallitus on korottamassa.

Toiseksi, ei tavallisia suomalaisia pienyrittäjiä kiinnosta niinkään yhteisöveron taso, vaan se kokonaisveroaste, joka kohdistuu siihen tuloon, jonka yrittäjä ottaa siitä yrityksestä itsensä ja perheensä elättämiseen.

Arvoisa puhemies! Ennen vaaleja yrittäjien laivaseminaarissa arvoisa pääministeri Katainen lupasi, että kokoomuksen ensisijainen tavoite on yhtiöveron hyvitysjärjestelmän eli avoir fiscalin palauttaminen jossakin muodossa. Jos kyseessä oli kokoomuksen ensisijainen tavoite, miksi sitä ei nyt näy hallitusohjelmassa?

Ääriesimerkkinä yrittäjäystävällisyydestä on matkailuajoneuvojen laittaminen autoveron piiriin. Tällaisella veromuutoksella olisi suuret heijastusvaikutukset koko elinkeinotoimintaan, kotimaiseen matkailutoimintaan, ja uskonkin, että näitä kaavailtuja veroja ei saataisi valtion kassaan kerättyä, kun matkailuajoneuvojen kauppa hiipuisi. Toivon vilpittömästi, että hallitus ei tule tätä yhtä elinkeinoalaa tappamaan Suomesta.

Arvoisa puhemies! Lapin työpaikkojen ja elinkeinoelämän kannalta on erittäin suuri merkitys liikenneväylillä. Nouseva kaivosteollisuus edellyttäisi merkittävien lisäpanostusten tekemistä Lapin tiestöön. Nykyisellään moni tieosuus ei yksinkertaisesti kestä kasvavaa raskasta liikennettä, ja moni vaarallinen ja huonokuntoinen tie odottaa korjausta. Nyt määrärahoja ollaan supistamassa. Toivottavasti hallitusohjelmaan sisältyvä erillinen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelma auttaa ymmärtämään, että kaavailtu suunta on täysin väärä.

Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että hallitusohjelmassa nähdään tulevaisuudessakin mahdollisuus järkevälle alueellistamiselle. Tässä asiassa omalta osaltani olen valmis tekemään yhteistyötä hallituksen ja ministereiden kanssa.

Lopuksi haluan nostaa esille jo täällä useissakin puheenvuoroissa esille nostetun aiheen, että hallitusohjelma ei juurikaan anna lapsiperheille toivoa. Erityisesti huolta herättää sivun 63 viimeisen kappaleen kirjaus, jossa todetaan seuraavaa: "Edistetään kotihoidontukea saavien henkilöiden asteittaista siirtymistä työelämään yhdistämällä varhaiskasvatuspalvelut ja taloudellinen tuki, joiden saantiedellytykset ja muut ehdot selvitetään ja ratkaistaan vuoden 2012 loppuun mennessä." Avoimeksi jää, mitä tällä tarkoitetaan. Edes arvoisa ministeri Risikko ei antanut tähän vastausta, kun edustaja Saarikko sitä häneltä kysyi. Erityisesti alle 3-vuotias lapsi tarvitsee vanhempien hoitoa ja läsnäoloa. Siksi kansakuntamme tulevaisuuttakin ajatellen olisi erittäin tärkeää, että tuettaisiin ja kannustettaisiin ja mahdollistettaisiin myös taloudellisesti, että vanhemmat voisivat hoitaa lastaan itse silloin, kun lapsi on aivan pieni.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma sisältää paljon asioita, niin hyviä kuin huonojakin. Siinä näkyy kuitenkin aika vahvasti se, että se on koottu kuuden eri ideologisista lähtökohdista olevan puolueen tavoitteista. Haluan nyt nostaa esiin muutaman erittäin merkittävän asian, jotka aiheuttavat huolta ja toteutuessaan suuria ongelmia erityisesti maaseudulla.

Maatalouden kannattavuus on ollut viime vuosina vaakalaudalla. Erityisesti liha-ala on suoraan sanottuna kannattavuuskriisissä. Suomen elintarvikeomavaraisuus on uhattuna, mikäli me emme saa parannuksia tähän hyvin merkittävään kysymykseen. Näyttää kuitenkin siltä, että maatalouspoliittisessa linjassa vasemmistopuolueet, mukaan lukien vihreät, ovat päässeet toteuttamaan ohjelmassaan suorastaan talonpojan tappolinjaa ja hyvin perusteellisesti. On erinomaisia kansanedustajia, kuten RKP:n edustaja Mats Nylund, joka tietää ja tuntee nämä ongelmat, mutta ymmärrettävästä syystä ei pysty yksin puolustamaan koko alaa, jos muista puolueista ei tukea pyrkimyksille tule. Kokoomus esiintyy maakunnissa vankkana maatalouden puolustajana. Nyt tehty hallitusohjelma ja jopa ministerivalinta osoittivat sen, että tosiasiassa eduskuntaryhmän maatalousosaaminen on hyvin ohutta. Ministeri Koskinen on kuitenkin parasta, mitä puolueella on tarjota. Tuleekin väistämättä mieleen, onko eduskunnan ulkopuolelta otettu hyvä mies tekemään hallituksen likainen työ.

Hallitusohjelmaan on kirjattu maatalouden menoleikkauksia yhteensä 110 miljoonaa euroa. Tukileikkaukset ja energiaverojen nostot ovat myrkkyä maataloudelle. Tällä vaarannetaan koko suomalaisen elintarvikeketjun tulevaisuus. Kuinka hallitus aikoo edistää sukupolvenvaihdoksia, kuinka nuoria saadaan kannustettua jatkamaan tiloja, jos työmäärä on korkea ja tulot minimissä? Näihin haluaisin saada selkeitä vastauksia. Maatilatalouden kehittämisrahastoon eli Makeraan suunnattavia panostuksia ei ole ollenkaan. Ainakaan niitä ei ole kirjattu hallitusohjelmaan millään lailla. Kehotankin ministeri Koskista ottamaan hyvin tarkasti huomioon sen kartuttamisen ja sinne varojen ohjaamisen. Muutoin asialla tulee olemaan turmiolliset seuraukset maatalousinvestointien ja sitä kautta kotimaisen ruuantuotannon kannalta.

Hallitusohjelma viittaa maatalouden suurempaan markkinaehtoisuuteen. Jotta se voi kestävällä tavalla toteutua, tarvitaan tuottaja- ja toimialaorganisaatiolaki, joka mahdollistaa tuottajille sen todellisen neuvotteluaseman kaupan ja teollisuuden rinnalle.

Herra puhemies! Autoveron ja ajoneuvoveron sekä polttoaineverojen nostot 350 miljoonalla eurolla aiheuttavat omaa autoa tarvitseville kohtuuttomia kuluja. Tämä koskettaa niin tavallisia ihmisiä kuin kuljetusyrittäjiä, jotka kamppailevat kannattavuuden kanssa kovassa kilpailussa ja ovat pakotettuja nostamaan hintoja, jolloin kuluttaja on jälleen maksumiehenä.

Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Hallitusohjelmaan on kirjattuna kehittämispanokset raideliikenteen kehittämiseksi, ja on upea asia, että liikennettä halutaan nyt ohjata raiteille. Nyt onkin huolehdittava siitä, että olemassa olevaa rataverkkoa sitten oikeasti kehitetään. Kirjaus Pohjanmaan radan perusparannuksen loppuun saattamisesta oli erinomainen asia. Mutta mitä tapahtuu Suomen poikittaisille liikenneyhteyksille, niin sanotulle Haapamäen radalle eli sille, joka on Seinäjoen—Jyväskylän välistä rataosuutta, ja myös Haapamäeltä Tampereelle lähtevälle omalle rataosuudelle? Sen kehittäminen on välttämätöntä saadaksemme poikittaisliikenteen turvattua. Junavuoroja tulee lisätä, ja ne tulee saada ennen kaikkea työmatkaliikennettä palveleviksi. Se antaa mahdollisuuksia maaseudulle. Toivon, että ministeri Kyllönen ottaa tästä asiasta selvää ja tarttuu siihen yhtä suurella tarmolla kuin jo lupaamaansa junaratojen lakaisuun, josta tiedotusvälineistä kuulin. Ja olisikin nyt jo hyvä kuulla hieman vastauksia, mitä suunnitelmia ja mietteitä näitten hiljaisemmin liikennöityjen rataosuuksien tulevaisuuden suhteen on.

Arvoisa herra puhemies! Paljon on hallituspuolueiden edustajilta tullut hehkutusta täällä niistä linjauksista, mitä kaikkea hallitusohjelma pitää sisällään. Mutta taitaa kuitenkin olla, että sixpackista on tulossa maakunnille elämänsä krapula, josta ei katkolle päästä ennen seuraavia vaaleja.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Savola tässä esitti huolensa suomalaisen ruuan tulevaisuudesta, ja kyllä se nyt niin on, että puhdas, turvallinen, laadukas, kotimainen ruoka nousee juuri nyt pääministeri Kataisen hallituksen myötä ansaitsemaansa asemaan. Vihdoin tällä kaudella lähiruuan osuutta julkisista hankinnoista parannetaan ja pienyritysten sekä lähiruuan tuottajien osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin vahvistetaan.

Edustaja Savola oli huolissaan myöskin tästä Makera-asiasta. Kannattaa lukea tarkoin sivu 53. Täällä todetaan Makerasta ja sen tulevaisuudesta ja kehityksestä aivan selkeästi.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en suomalaisessa ruuantuotannossa ja maataloudessa näkisi mielellään sellaista vastakkainasettelua, että toimimme Euroopan unionia kohtaan oppositio—hallitus-rintamana, vaan itse toivon niin, että suomalaiset tekevät vankasti työtä sen eteen, että suomalainen ruoka turvataan pöydässä. Hallitusohjelmassa on hyviä tavoitteita muun muassa luomu- ja lähiruuan tarjonnan, valikoiman, läpi-näkyvyyden ja ruokaturvallisuuden lisäämiseksi ja myös selkeästi on kirjattu se, että varaudumme siihen, että EU:n seuraavan budjettikauden, joka alkaa vuodesta 2013, neuvotteluissa pystytään turvaamaan Suomen erityisolosuhteet ja pyritään siihen, että ne tunnustettaisiin jatkossakin.

Jos edustaja Savola on seurannut maatalouspolitiikkaa vaikkapa edellisen hallituksen aikana, niin tuntuu siinä mielessä erikoiselta, että minkä takia suomalainen sikatalous on tällä hetkellä huonommassa tilanteessa kuin koskaan ennen, ja ministeri on kuitenkin itse ollut kyseisellä alalla pitkään elämäntyötä tehnyt henkilö. Minä ymmärrän sen, että hän on tehnyt parhaansa. Hän on ollut yksi vahvimpia maatalouden puolustajia maatalousministerinä. Mutta minä myös tunnustan sen, että tehtävä ei ole niin helppo kuin Savola antaa ymmärtää, että voitaisiin hoitaa tuosta vain maatalous kuntoon ja ruuantuotanto vankalle pohjalle, mutta tämä hallitus tekee työtä sen eteen.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalainen sikatalous todellakin on ollut kannattavuuskriisissä ja on siinä edelleen. Tähän liittyy hyvin vahvasti se, että tuotteesta ei yksinkertaisesti saada sitä tuottajalle kuuluvaa hintaa, ja tämän vuoksi se tuottaja- ja toimialaorganisaatiolaki, mitä hallitusohjelmaan nyt ei ole kirjattu, olisi ollut välttämätön. Minä tiedän, että viime hallituskaudella ministeri Anttila yritti tuoda tämän lain eduskunnalle käsiteltäväksi, mutta valitettavasti se kokoomuksen puolelta silloin torpattiin.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Savola käytti erinomaisen puheenvuoron, kosketteli muun muassa polttoaineverotusta, ja sanon siitä muutaman sanan.

Kotipitäjässäni Vimpelissä on Ruukin kattopeltitehdas, joka työllistää suoraan noin 250 henkilöä ja välillisesti 50 henkilöä lisää. Raaka-aine tulee Rautaruukin Raahen tehtaalta, jossa teräsharkot valssataan noin viiden millin vahvuuteen ja kuljetetaan junalla Hämeenlinnaan, missä ne ohennetaan noin puoleentoista milliin ja kuljetetaan kumipyörien päällä Vimpeliin. Vimpelissä pellistä valmistetaan valmiit tuotteet, jotka jälleen nostetaan kumipyörien päälle ja kuljetetaan takaisin etelään markkina-alueelle.

Kattopeltiä joudutaan kuljettamaan edestakaisin Suomessa jopa satoja kilometrejä. Jokainen ymmärtää sen, että kuljetuskustannuksilla myös tässä toiminnassa on suuri merkitys. Jokainen sentti polttoaineen litrahintaan ohentaa pellintuottajan katetta, ja jossain menee niin sanottu kannattavuuden raja, jota ei ole enää järkevää ylittää. Kun tämä raja ylittyy, irrotetaan peltikoneet Vimpelin tehtaalta ja ne siirretään etelään, jolloin osa kuljetuskustannuksista säästyy. Tämän jälkeen meillä Vimpelissä ja naapurikunnissa on noin 300 työtöntä lisää.

Hallitusohjelmassa luvataan työllistää ihmisiä ja tätä kautta lisätä kysyntää. Arvoisa puhemies! Pelkään pahoin, että polttoaineveron korotuksella on juuri päinvastainen vaikutus.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuo edustaja Mäkelän puheenvuoro oli siinä mielessä hyvä, että hän korosti, että ainakin periaatteessa lähiruokaa pitäisi pystyä tuottamaan ja sen arvo nousee. Ongelma vain on se, kuten edustaja Savolakin tässä totesi, että kuka sitä lähiruokaa pystyy tuottamaan, jos maatalouden kannattavuus heikkenee koko ajan. Eli maatalouden kannattavuus on jo tällä hetkellä äärettömän kriittinen, ja uusi hallitus näyttää nyt leikkaavan maataloustuotannon kannattavuutta edelleen tietoisilla tukileikkauksilla.

Tässä viitattiin muun muassa sianlihan tuotantoon, ja ongelmahan on se, että vaikka menneelläkin vaalikaudella kaikki tuet on maksettu maksimeissaan, mutta jos koko ajan tuottajahinta karkaa alta pois, on aivan selvä asia, että maataloustuotannon kannattavuus alenee. On valitettavaa, että uusi hallitus on nyt valinnut sen tien, että edelleen maatalouden kannattavuutta heikennetään.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Savola otti hyvin kantaa juuri tähän maatalouden asiaan, jota omassa puheenvuorossani en tule käsittelemään. Tässä epäiltiin juuri, että tässä hallitusohjelmassa tulee sisältä se, että markkinat hoitaisivat tämän maatalouden kannattavuuden, mutta näin ei tule olemaan, koska kaupan kanssa ei maatalousyrittäjä pärjää. Meidän tuki- ja, sanotaan, ohjausjärjestelmät ja vielä edunvalvontajärjestelmä eivät toimi suhteessa kauppaan.

Ihmettelen myös metsätalouden osalta, että täällä on kirjaus, että "puunhankintaa estävät tai hidastavat tekijät käydään läpi ja tehdään tarvittavat toimenpide-ehdotukset". Näen tässä toisen puolen, että tässä pyritään purkamaan tätä meidän edunvalvontajärjestelmää, jotta puulle ei saataisi sitä hintaa, mikä sille metsänomistajalle kuuluu.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä maataloushan on turvattu, voisiko sanoa, vähän sosialismin hengessä. Elikkä paperille se on laitettu, ja se riittää turvaamiseksi. Eurot viedään pois.

Siitä annan tunnustusta veljille oikealla, että sen mukaan, mitä olen ymmärtänyt ja lehdistäkin lukenut, kokoomus on ollut se puolue, joka on jollakin tavalla pitänyt järkeä tässä leikkauksessa. Jos olisivat saaneet veljet vasemmalla päättää, niin ilmeisesti sitten olisi voitu laittaa lappu luukulle suomalaisen ruuantuotannon osalta välittömästi, niin että jonkunlaista rotia sinne on tullut. Toki lopputulos on edelleenkin törkeä ja räikeä, mutta jollakin tavalla se pysyi jossakin käsitettävässä olevassa suhteessa.

Sitten kysyisin veljiltä oikealla, miten te tämän yrittäjyyden nyt oikein ajattelette. Edustaja Savola viittasi myös siihen. Mitä mikroyrittäjyyttä, pientä, keskisuurta yrittäjyyttä, tukevaa tuossa ohjelmassa on ja sitä kautta uutta kasvua, kun eihän sitä meille muualta tule? Siellä esimerkiksi suuresti arvostamani edustaja Lehti istuu kolmannessa rivissä. Mitä yrittäjyyttä turvaavaa tuossa ohjelmassa on? Se olisi erittäin mukava kuulla. Se on ollut meidän keskustan keskeinen huolenaihe.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettileikkaukset kahmaisevat yli 15 prosenttia viljelijän tuloista, ja elintarvikeketju menettää aina kaksi työntekijää, kun yksi viljelijä lopettaa. Tämä säästöjen kohdentuminen on ollut kaikista rankin maatalouspääluokassa. Kaiken kaikkiaan 90 miljoonaa euroa joka vuosi on nyt tämä suunnitelma, ja tämä aiotaan toteuttaa. Täytyy toivoa Jari Koskiselle hyvää onnea ministerinä. Hän on onneksi aika pätevä kaveri, kun on ollut aikaisemmin tällä puolella. Mutta kyllä te olette paljon vartijoina tuossa hallituksessa, te kokoomuslaiset, että jollakin tavalla voidaan turvata maaseudun tulevaisuus.

Sen verran sanon tuosta kuljetusalasta, että sieltä on hälyttäviä tietoja tullut tällä hetkellä tämän polttoaineveron noston johdosta. Onko tämä sitä yrittäjäpolitiikkaa nyt? Tästä voi kysyä näin, edustaja Lehti. Kun esimerkiksi perintövero nousee ja kaikki nämä sukupolvenvaihdokset vaikeutuvat, niin kyllä minä tässä sanon, että kyllä on todella kummallista politiikkaa.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, herra puhemies! Edustajien Puumala ja Alatalo kysymykseen on helppo vastata: toistaiseksi en ole löytänyt mitään.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan kanssa jaamme varmasti yhdessä huolen maataloustuotannosta ja maaseudun tulevaisuudesta. Tärkeää on, että kun tukijärjestelmiä nyt uudistetaan, niin tuki saataisiin nimenomaan aktiivituotantoon eikä sitä kohdennettaisi sellaisille pelloille tai sellaisiin asioihin, joilla ei sitten saada sitä hyötyä. On tärkeää, että ne vähäisetkin rahat, joita tälle alueelle on nyt kohdennettavissa, toimivat, kohdentuvat oikein eivätkä vääristä tuotantoa. Ja edustaja Puumalalle erityinen kiitos näistä kauniista sanoista.

Eeva Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Savola otti esille nämä rata-asiat, liikenneasiat. Me olemme saaneet pohjoisesta ministerin, elikkä meillä on liikenneministeri pohjoisesta. Mutta semmoinen asia, että pohjoinen ulottuvuus on ollut viime aikoina paljon esillä, tärkeinä asioina uudet kai-vosasiat. Mutta missä ovat tästä ohjelmasta rahat liikenneverkostolle, esimerkiksi Jäämeren rata-asiat ja monet muut asiat, jotta me voisimme Suomen toimintoja kehittää? Missä ovat rahat?

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa tämän debatin jälkeen, kun lähdetään nyt puhumaan tästä pienyritystoiminnasta. Mutta aivan aluksi, etten unohda, annan tukeni tälle Tiilikaisen päiväjärjestystä koskevalle esitykselle ja samalla tuen vahvasti edustaja Maijalan erittäin hyvää näkemystä petopolitiikasta. Yhtä lailla meillä siellä Pirkanmaan pohjoisosissa on pian enemmän petoja kuin meillä on asukkaita kylissä.

Hallitus rakentuu nyt parlamenttimme oikeasta ja vasemmasta siivestä. Vasen siipi on vähän hiljainen tällä hetkellä. Nyt käsittelyssä oleva ohjelma on näiden puolueiden kompromissi. Luulisi, kun näin oikeistolainen politiikka yhdistetään vasemmistolaiseen politiikkaan, että siitä tulisi hyvin keskustalaista politiikkaa, mutta ei vaiskaan, näin ei ole käynyt.

Tässä salissa on arvioitu kahden päivän aikana tätä hallitusohjelmaa ja myös hallituspuolueitten omasta toimesta. Taitaa tällä hetkellä olla tuo vasemmisto voitolla, koska muun muassa vasemmistoliiton edustaja Uotila puheenvuorossaan totesi, että vasemmistoministereitä on enemmän ja vasemmisto on vahvempi tässä ohjelmassa. Niin se taitaa olla tämän sisällönkin osalta, kun puhutaan yrityspolitiikasta. (Markus Mustajärvi: Teksti on vasemmiston, mutta rahat on oikeiston!) Vasemmistomyönteinen nimitys, Kataisen vasemmistohallitus, ei siis ole kaukaa haettu. Anteeksi teille, veljet oikealla.

Keskustan arvot, yrittäjyys, sivistys, tasa-arvo ja yhteisvastuullisuus ja köyhän asialla oleminen, on kuitenkin kirjoitettu tänne hallitusohjelmaan, mutta ne sisällöt ovat erilaisia tai ne eivät ole riittävästi siellä esillä. On kuitenkin hyvä, että ne ovat mukana siellä asiana.

Hallitusohjelmassa on paljon hyvääkin, mutta näin lyhyen puheenvuoron puitteissa keskityn lähinnä tähän yritystoimintaan. Edustaja Lohi piti hyvän puheenvuoron äsken, ja myös edustajat Reijonen ja Kiviranta ovat hyvin esille tuoneet tätä yritystoiminnan ongelmakenttää suhteessa tähän hallitusohjelmaan. Suomen yrityskenttä muodostuu pk- ja mikroyrityksistä pitkällekin. Mikä on niiden tahtotila tähän hallitusohjelmaan verrattuna?

Työllisyyttä voitaisiin merkittävästi parantaa, jos pienyritykset investoisivat ja palkkaisivat edes yhden uuden työntekijän. Mutta tässä on peikkona tämä kuntien rahoitusleikkaus. Kuntien valtionosuusleikkaus keskittää kuntien toimintaa lakisääteisiin tehtäviin. Kuten tiedetään, kunnat, kuntien elinkeinoyhtiöt ovat hyvin vahvoja elinkeinotoimijoita kukin alueellaan. Ne ovat siinä yrityspinnassa, missä tarvitsee yritysten kanssa keskustella. Siinä tarvitaan kuntien vahvaa osaamista alueellisen elinkeinopolitiikan kehittämisessä. Moni kunnallinen elinkeinoyhtiö on läheisin ja aktiivisin yritystoiminnan kehittäjä ja tulkki, kun puhutaan näistä EU:n kehittämishankkeistakin. Kuntakentän toimijat ovat tulkkina, mutta myös, sanotaan, teknisenä tukena tässä hanketoiminnan viidakossa.

On erittäin hyvä, että Pekkarinen käynnisti tämän Yritys-Suomi-hankkeen ja yhteistyötoimenpiteet viime hallituskauden aikana. Ja uusi hallitus sitä tulee jatkamaan, tämä on hyvä merkintä. Näen hyvänä tässä hallitusohjelmassa myös kirjauksen byrokratian keventämisestä ja normitalkoista. Byrokratiaa on aivan riittävästi tässä hanke-elämässä mutta myös yrittäjän arjessa. Tästä on hyvänä pohjaselvityksenä myös tulevalle hallitukselle ministeri Anttilan teettämä Kivikon raportti maaseutuhankkeiden byrokratian selvityksestä. Sen voisi heti laittaa toimeen ja pistää virkamiehet järjestykseen ja keventää byrokratiaa sitä kautta. Ely- ja avi-keskuksia koskevat merkinnät, samoin yhden luukun periaate ovat hyviä tässä kirjattuna, mutta yhden luukun periaate vesittyy siinä, kun tämä te-toimistoverkostouudistus saadaan lävitse. Silloin se yksi luukku yrittäjälle voi olla vaikka sadan kilometrin päässä.

Arvoisa puhemies! Alueelliset oppilaitokset, korkeakoulut, ammattikorkeakoulut, ammattikoulut, ovat tiiviissä yhteistyössä kuntien ja yrityselämän kanssa. Nyt kun niiden kehittämistoiminnasta, niiden kentästä, missä ne toimivat, leikataan, karsitaan 100 miljoonaa euroa, niin se tulee myös yhtä lailla yritystoimintaa ja yritystoiminnan innovaatiotoimintaa ratkaisevasti heikentämään.

Myös näihin useisiin kehittämishankkeisiin vaaditaan kuntien rahoitusosuuksia. Me maksamme EU:lle 1,8 miljardia euroa, ja sieltä tulee noin 600 miljoonaa meille aluekehittämisrahaan, Esr-rahoitukseen, maaseudun kehittämisrahaan. Sen rinnalle vaaditaan valtion rahaa ja yhtä lailla kuntien rahaa. Nyt kun kunnilta leikataan myös tämä ei-lakisääteinen toiminta, niin todennäköisesti rahoitus tulee putoamaan. Mihinkä ja mitenkä voidaan myös jatkossa hyödyntää ne monet hyvät kehittämishankerahoitusmahdollisuudet?

Eli olen hyvin huolissani siitä rahoitusjärjestelmämuutoksesta, mikä on tulossa. Jos nytkin on byrokratia tiukkaa siellä, niin miten on jatkossa? Olisin toivonut, että tämän kuusikkohallituksen varjossa olisi kasvanut hyviä vahvoja pienyrityksiä, mutta tällä hetkellä toiveeni ei toteudu. Jos hallitusohjelmaa lukee, niin myös yritysverotuksen kehittämistoimenpiteiden vaikutusta arvioidaan kasvun osalta. Hallitusohjelma tulisi heti uudistaa.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Oi Suomi-neito, Suomi-neito, sä kuihdut, laihdut, valut alaspäin. Tätä vanhaa laulua on pakko siteerata, sen verran kylmää kyytiä on tämä City-Suomen hallituksen ohjelma maaseudun ihmisille. Polttoaineiden ja muiden välillisten verojen nosto, energiaverojen nosto, kunnallisverojen nosto, nämä kaikki rasittavat maakuntien ihmisiä. Suomi pusikoituu, kylät tyhjenevät, ja kun tämä hallitus saa ohjelmansa läpi, niin kylmää kyytiä tulee neljän vuoden aikana. Jo rakennetut koulut ja talot jäävät tyhjilleen, uudet rakennetaan sitten etelän ratojen varsiin. Kohta ei maalaispojilla ole varaa enää edes panna suihketta kainaloon, saatikka tankata rekkojansa.

Saat multa kukkaset toukokuun, lupaa myös tämä kulttuuripuolen ohjelma. Siellä puhutaan kauniisti, mutta jos kunnilta otetaan rahat pois, niin siellä ei ole varaa edes kanteleen soittoon, ja ne ovat vaan rukkaset toukokuun sen jälkeen.

Täytyy sanoa, arvoisa puhemies, että Kataisen vasemmistohallituksen ohjelma ei muista juurikaan mitään yrittäjien asiasta. Minne ja miten uusia työpaikkoja oikeasti luodaan, kuka niitä luo, missä on yrityksen tuotekehitys- ja kansainvälistymisraha? Vaikka suurimpien osinkojen verotus koskee vain pienehköä osingonsaajien joukkoa, kiristys kohdistuu myös sellaisiin kasvuyrittäjiin, joita Suomessa tarvittaisiin lisää. Pieni yhteisöveron lasku maksatetaan toisaalla, siis pk-yrityksillä. Mikroyrityksiä tämä yhteisöveron alennus ei edes auta. Yleisen arvonlisäverokannan pitäminen nykyisellään on hyvä uutinen kauppa- ja palvelusektorille, mutta ratkaisun hintana on polttoaine- ja valmisteverojen korotus eli tasaverot.

Hallitusohjelman heikkous on, että siitä puuttuvat sellaiset työmarkkinoiden rakennemuutokset, joilla lisätään työvoiman kysyntää ja edistetään kilpailukykyistä tuottavuuskehitystä. Näiden puuttuessa hallitus ei saavuta asemaansa ja tavoitettaan työllisyydessä, vaikka toisaalta meiltä lähtee kyllä työvoimaa eläköitymään koko ajan. Työ ja työvoima eivät edelleenkään kohtaa, eikä kaikkia edes kiinnosta työ, kun kotonakin pärjää.

Sinipunahallitus tulee kansalaisille kalliiksi. Politiikan suurimmat väliinputoajat ovat työssä käyvät asuntovelalliset, ahkerat lapsiperheet.

Muuten, lehtien arvonlisävero nostetaan myös 9 prosenttiin. Onkohan lehtien sisältö jotenkin sellaista, että hallitus on keksinyt niille haittaveron, kuten muillekin paheille? Voi jo kohta laulaa, että ovat muistojemme lehdet kuolleet.

Täytyy sanoa, että ennen kaikkea asunnon omistajille tämä on karua kyytiä. Asuntolainan korkovähennyksen leikkaaminen rokottaa, ja ilmeisesti myös halutaan jonkinlaisia vuokrakasarmeja sitten tilalle. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen juuri tulee lisäämään sitä harmaata taloutta, jota hallitus on luvannut rajoittaa. Kunnallisverot tosiaan tulevat nousemaan, perusturva ei parane tällä. Eläkkeet eivät nouse, perhe-etuudet eivät nouse, minimisairauspäivärahat eivät nouse. Opintotukikaan ei todellisuudessa nouse, sillä indeksiin sitominen tapahtuu vasta kolmen vuoden kuluttua, kun kiihtyvä inflaatio on kokonaan syönyt viime kaudella tehdyn opintotuen korotuksen.

Ansio- ja perusturvan kytköksen säilyttäminen työttömyysturvassa tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikkein pienituloisimpien elintason parantamiseen ei taaskaan ole rahoja riittävästi, kun ne menevät sinne ansiosidonnaiseen turvaan.

Alkoholiverohan on aina ollut sellainen vääntämisen kohde, ja viime kaudellakin siitä väännettiin. Mehän tiedämme, että sitten kun se viinavero nousee, niin sitä viinaa tuodaan sitten enemmän tuolta Viron puolelta.

Omaishoitajat saavat hallitusohjelmassa ainoastaan lupauksia kaikenlaisista arvioinneista, mutta se jää selvittelyn tasolle.

Kahdeksan vuoden aikana nimenomaan keskusta sai kunnille rahaa, mutta nyt sinipuna kumoaa koko puitelain ja ohjaa kunnat liitoksiin.

Liikenteen osalta täytyy todeta, että se on ehkä kaikkein surullisin kohta tässä hallitusohjelmassa. Perustienpito ja alempiasteinen tieverkko eivät saa lisää rahaa; vähät rahat menevät sitten ratojen kurjuuden vähentämiseen.

Maatalous tosiaan on myös heikoilla, ja eniten minua mietityttää tämä uusiutuvan energian tukien leikkaaminen, kun tuet viime hallituskaudella kuitenkin saatiin kokoomuksen kanssa hyvin vauhtiin.

Minua huolestuttaa myös tämä ympäristöministeriön rooli, haja-asutusalueiden rakentaminen, miten se tulee toteutumaan, ja se, muutetaanko koko maaseutu Natura-puistoksi.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että kansalaisilta on jo nyt tullut murskaavaa palautetta tästä sixpack-hallituksen ohjelmasta. Viimeksi tänään Puolustusvoimien Parkanon varikon henkilöstö lähetti kitkerän viestin hallituspuolueille työpaikkojen alasajosta. Siitähän tässä on kysymys: maaseutu ja maakunnat alas, kaikki töihin metropoleihin — tapaamme nahkurin orsilla, niin kuin eräs valtiomies aikoinaan sanoi.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Alatalo luetteli paljon asioita, joita hallitusohjelma pitää sisällään. Me kuitenkin tiedämme sen, että valtio velkaantuu tällä hetkellä noin 8—9 miljardia joka vuosi, ja kyllä nämä vastuulliset puolueet, jotka hallituksessa ovat, ovat lähteneet siitä, että emme voi elää velaksi ja jättää sitä laskua maksettavaksi nykyisille lapsillemme ja tuleville lapsenlapsillemme. Sen takia joitain veroja on ollut, edustaja Alatalo, pakko korottaa. Te totesitte, että hyvä, että alvia ei koroteta. Seuraavassa lauseessa totesitte, että paha, että polttoaineveroa korotetaan, ja paha, että sitä, ja paha, että tätä.

Kertokaa, edustaja Alatalo, oletteko te keskustassa sitä mieltä, että Suomi voi velkaantua tulevaisuudessakin, hamaan tulevaisuuteen, 8—10 miljardia joka vuosi, tai jos ette ole sitä mieltä, kertokaa, mitä olisitte tehneet nyt hallituksessa. Olisitteko korottaneet mitään veroa, olisitteko leikanneet mistään? Tätä ei yksikään keskustalainen ole tässä salissa kertonut. Kertokaa te.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että kriisi on nyt tulossa ja se on erittäin vakava, vaikka Kreikassa tänä päivänä ehkä äänestetäänkin säästöpaketin puolesta, ja todella Suomikin on velkaantunut maa. Täytyy sanoa, että eniten minua tässä oikeastaan hämmästyttääkin se ristiriita, että on ensin kirjoitettu hallitusohjelma, jossa luvataan kaikki nämä kauniit asiat, ja sitten kun ne luvut laitetaan siihen perään, nehän eivät ollenkaan vastaakaan sitä kaunista liturgiaa. Olisi kannattanut jo alun perin hallitusohjelmassa kertoa vähän tarkemmin se, mihin todellakaan ei ole varaa.

On selvä asia, että kuluttamisen verottaminen on aina köyhille ihmisille hankalampi asia. Totta kai minusta esimerkiksi palkkatulon yläpäähän olisi voitu puuttua, mutta se tuntui teille olevan kynnyskysymys, että ei rikkaiden palkansaajien verotuksesta yhtään voida ottaa rahaa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Lähtökohtana hallitusohjelman tekemiseen oli se tosiasia, että valtion velkaantumisen suuri kasvu pitää pysäyttää. Kansainvälisen talouskriisin aiheuttama velkaantumisen kasvaminen viime hallituskaudella on johtanut tilanteeseen, ettei uusi hallitus pysty edistämään uusia suuria satsauksia ja hallitus joutuu tekemään kipeitä leikkauksia, vaikka ei sitä tahtoisi. Hallitsemattoman velkaantumisen tielle lähtijöistä on meille varoittavia esimerkkejä.

Julkisen talouden velkaantumiskierre on saatava katkaistua hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta tukevalla tavalla. Tämä on todella tulevalle hallitukselle haasteellinen asia. Hallituksen on löydettävä oikeita keinoja talouskasvun aikaansaamiseksi ja kestävyysvajeen korjaamiseksi. Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja, menestyviä yrittäjiä. Onkin tärkeää, että hallitusohjelmassa on ainakin kirjattu, että uusien yritysten syntyminen ja toimivien yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen ovat hallituksen yrityspolitiikan keskeisiä tavoitteita.

Työllisyysaste tulee saada nousemaan. Työ-urien pidentämisessä tulee olla tavoitteena, että syrjäytyneet nuoret ja työkyvyttömyyden vuoksi työelämän ulkopuolelle joutuneet työikäiset henkilöt saadaan mukaan työelämään.

Valtion ja kuntien palvelurakenteita tulee kehittää niin, että saadaan säästöjä aikaan mutta ei tingitä palvelujen laadusta. Edelleen on huolehdittava siitä, että köyhimpien arjen elämä ei vaikeudu entisestään vaan mieluummin paranee.

Tärkeitä aiheita ohjelmassa ovat mielestäni nimenomaan perusturvan tason nosto, lähipalveluiden turvaaminen kuntauudistuksen yhteydessä, nuorten yhteiskuntatakuu, opintorahan sitominen indeksiin ja myös kirjaus hyvinvointipolitiikan ohjelmaan, jossa tarkoitus on, että käynnistetään poikkihallinnollinen ohjelma syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä-nä toimenpideohjelmana. Tavoitteena on siis, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien taloudellista toimeentuloa parannetaan.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma sisältää myös kirjauksen, että mielenterveysongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa. Pidän tätä erittäin hyvänä, mutta lisäksi myös sitä, että kehitetään mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja erityisesti matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja uudistamalla mielenterveyslakia. Mielenterveysongelmien huomioiminen ja vielä erityisesti elämänsuojelukysymysten mainitseminen hallitusohjelmassa ovat mielestäni inhimillistä näkökulmaa painottavia valintoja.

Palvelujen laadun kehittämistä ja palvelurakenteiden toimivuutta tulee hallitusohjelmassa todella vahvistaa. Hallitusohjelmassa on kirjaus, että vahvistetaan kolmannen sektorin järjestöjen mahdollisuuksia luoda ja parantaa hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä ja osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia sekä mahdollisuuksia tarjota erilaista arjen apua ja tukea ihmisten ajankohtaisiin tarpeisiin. Tämä on mielestäni hyvä, että on huomioitu julkisen sektorin yhteydessä kolmas sektori.

Näen erittäin tärkeänä, ettei vanhusväestöä ohiteta tällä hallituskaudella, niin kuin on käynyt aiempien hallitusten aikana. Suomen väestörakenne ja ikäihmisten lisääntyvä määrä on yksi yhteiskuntamme suurimpia haasteita. Meidän tulee vastata tähän haasteeseen. Tätä varten meidän pitää panostaa toimiviin ja kattaviin vanhushoitopalveluihin. Tästä syystä oli erittäin tärkeää saada se kirjaus vanhuspalvelulaista hallitusohjelmaan. Lailla turvataan iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Iäkkäille henkilöille säädetään siis oikeus palvelusuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen.

Omaishoidosta olisi tullut mielestäni saada vahvempia kirjauksia, koska omaishoitajat tekevät todella tärkeätä työtä. Nyt siellä puhutaan kyllä omaishoidon kehittämisestä ja omaishoitajien palveluista mutta ei siitä, millä taattaisiin omaishoitajien tasavertainen ja oikeudenmukainen tukeminen koko maassa. Tämä kirjaus ja muitakin kirjauksia sieltä puuttuu, mutta hallituksella on väliarvioinnin paikka myöhemmin.

Päivi  Lipponen  /sd:

Arvoisa puhemies! Laajapohjainen hallitus aloittaa haasteellisessa tilanteessa. Euroopan talous on suuressa epävarmuuden tilassa. Jos pahimmat uhat toteutuvat, lama tai taantuma ei pysähdy Välimeren rannikolle.

Nyt käsiteltävä hallitusohjelma on osoitus tahdosta, jossa käydään käsiksi Suomen talouden ongelmiin, eriarvoisuuden kasvun lopettamiseen ja nostetaan Suomi sille uralle, joka mahdollistaa talouden kasvun ja talouden kilpailukyvyn parantamisen. Ensiksi meidän on Suomessa saatava tämä velkaantuminen hallintaan. Talous on saatava tasapainotettua.

Suomen talouden perusta on osaamisessa, ei halpatyössä. Kotimaista jalostusarvoa on pystyttävä kasvattamaan. Hallitus panostaa tutkimukseen ja kehitystyöhön, jotta löydetään innovaatiot, mihin talouden kilpailukyky voi jatkossa nojata. Tätä tarkoittaa 4 prosentin bruttokansantuoteosuus. Osaamista on myös kyettävä myymään. Suomessa tarvitaan yrittäjyyttä ja rohkeutta kansainvälistyä, taitoa kehittää palveluliiketoimintaa, ja kaikki tämä nojaa siihen, että meidän perusteollisuudesta pidetään huolta ja sen kilpailukyky turvataan.

Suomeen tarvitaan myös investointeja, ja senpä takia on laadittava erityisohjelma, jossa panostetaan erityisesti Aasian markkinoihin ja investointien saamiseen Suomeen. Globaalin talouden haasteet ja muutoksen kääntäminen hyödyntämään Suomea edellyttävät yhteistyötä yli ministeriöiden rajojen, yli eri organisaatioiden rajojen. Tämä haaste ei ole vähäinen. Nyt on tartuttava asioihin ennakkoluulottomasti. Edessä on pitkä matka, mutta se aloitetaan nyt uuden hallituksen toimesta.

Ville  Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Kun luen tätä hallitusohjelmaa, mietin Suomen kansaa sekä niitä yksittäisiä ihmisiä, joihin tämä ohjelma vaikuttaa. Kansa on edustajansa valinnut, ja vastuu on kaksisuuntainen: toisaalta kansanedustajilla ja hallituksella on vastuu siitä, kuinka he johtavat kansaa, mutta myös kansalla on vastuu siitä, keitä he valitsevat itseään edustamaan. On siis kunnia seistä tässä Suomen ylimmällä lauteella, etenkin kun tietää, että kansa on meidät tänne valinnut.

Itsenäinen Suomi täytyy säilyttää. Hallitusohjelman johdannossa sanotaan itsenäisyyden olevan osallistumista kansainväliseen päätöksentekoon siellä, missä tehdään suomalaisiin vaikuttavia päätöksiä. Tämä on epäisänmaallinen linjaus. Tämä lienee kuitenkin kansallisen kokoomuksen tämänhetkinen isänmaallinen linja.

Hallitusohjelmasta löytyy myös hyviä asioita. Minulla ei ole ketunhäntää kainalossa, ei edes tällä puolella, joka ei näy hallituksen aitioon. Näen muun muassa hyvänä sen, että alle 25-vuotiaille taataan yhteiskuntatakuulla jonkinlainen työpaikka kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Myös alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille taataan vastaava takuu. Jos yhteiskunta velvoittaa kansalaiset opiskelemaan ja hankkimaan ammatin, on myös yhteiskuntaa velvoitettava takaamaan töitä valmistumisen jälkeen. Tässäkin toteutuu kahdensuuntainen vastuu, mikä on mielestäni hyvä asia. Haluankin viedä Suomea kohti suuntaa, jossa kansalainen voi edelleen luottaa siihen, että yhteiskunta antaa tukensa, jos kansalainen toimii yhteiskunnan hyväksi niin kuin on hyväksi nähty. Joiltakin osin hallitusohjelma heikentää tätä luottamusta.

Tulevalla vaalikaudella kohtaamme kansana haasteita, joita emme vielä tässä vaiheessa edes tiedä. Elämme kuplataloudessa, jossa keinotekoinen ja spekulatiivinen pääoma on kasvanut liiaksi suhteessa todelliseen tuotettuun hyvään. On vaikea ennustaa, miten ja milloin tämä kupla puhkeaa. On mielestäni kummallista, että kapitalismia pelastetaan sosialistisin opein. Saattaa olla siis, että nämä väliaikaiset tai pysyvät tukimekanismit vain hidastavat väistämätöntä. Jättimäinen velkaongelma EU:n eteläisissä maissa on mielestäni systeemivika.

Olen huolissani siitä taloudellisesta paineesta, minkä tämä hallitusohjelma luo kunnille. Monissa kunnissa joudutaan tekemään tulevina vuosina leikkauksia ja vaikeita päätöksiä. Toivon, että talouskasvu jatkuu myös ensi vuonna vahvana, jotta kunnille ei muodostuisi liian hankala tilanne. Hallitusohjelma ei paljoa kunnille lupaa.

Lopuksi haluan antaa tunnustukseni vasemmistoliiton kunniallisille miehille, jotka eivät ole myyneet aatettaan painostuksen alla ja haluavat pitää kiinni vaalilupauksistaan.

Kari  Tolvanen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu runsaasti muun muassa talous-, kunta- ja elinkeinopolitiikasta. Vähemmälle on sitten jäänyt kriminaalipolitiikka ja oikeuspolitiikka, syvällinen keskustelu niistä. Keskityn nyt seuraavassa etupäässä niihin.

Hallitusohjelmassa mainittua, minullekin tärkeää ja ansiokasta harmaan talouden torjuntaohjelmaahan on täällä kehuttu henkilöstöresursointeineen ja lainsäädännön tiukennuksineen. Jopa siis oppositio on kehunut tätä. Puheenvuoroissa on korostettu muun muassa valtiolle tulevia säästöjä ja tuottoja. Kuitenkin lähes keskustelematta on sitten jäänyt hallitusohjelmassa mainittu vakavan väkivallan torjunta ja vähentäminen, mikä on ensiarvoisen tärkeää etenkin inhimillisen kärsimyksen mutta myös taloudellisen näkökulman vuoksi.

Väkivallan vuotuisiksi suoranaisiksi kustannuksiksi on arvioitu noin 330 miljoonaa euroa ja välillisiksi noin 850 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat siis todella suuret summat mutta ennen kaikkea todella suuri inhimillinen kärsimys. Ohjelmassa on monia toimia muun muassa syrjäytymisen ehkäisemisestä, turvakodeista ja lainsäädännön tiukentamisesta väkivallan vastaisessa taistelussa. Eräs tärkeä asia on jo tapahtuneiden rikosten seurausten minimointi muun muassa Rikosuhripäivystyksen toiminnan jatkuvuuden varmistamisessa. Se aiheuttaa todella rahallisia säästöjä välillisissä kuluissa, jotka ovat huomattavat.

On jo nyt vihdoinkin aika kriminalisoida vakavien rikosten valmistelu, mikä on mainittu hallitusohjelmassa. Järjestäytyneiden rikollisjengien tekemissä törkeissä ryöstöissä, joissa tekijät ovat jääneet kiinni, kun poliisi on estänyt heidän yrityksensä ja tekotoiminnan suoriutumisen, rikolliset ovat saaneet sitten todella pieniä tuomioita muun muassa ampuma-aserikoksista, kun he eivät ole kyenneet — tietysti onneksi poliisin toiminnan johdosta — näitä rikoksia loppuun saattamaan. Samoin on ollut yksittäisiä tapauksia, joissa murhaa on suunniteltu mutta poliisi on päässyt siihen väliin ja saanut tekijän kiinni. Ja jälleen rangaistukset ovat olleet todella minimaalisia. Täytyy kuitenkin muistaa, että ihmishenki on aina suojeluobjektina tärkein, ja on täysin selvää, että tämmöisten vakavien rikosten valmistelu pitää kriminalisoida.

Arvoisa puhemies! Samoin seksuaalirikosten torjuntaa tehostetaan. Lainsäädäntöä ja uhrien hoitoketjua kehitetään. Seksuaalirikosten rangaistukset ovat lieviä verrattuna moniin muihin rikoksiin. Niitä on tiukennettava, koska seksuaalirikoksilla pahimmillaan aiheutetaan uhrille elinkautinen, kun taas tekijä selviää sakoilla tai lyhyellä ehdollisella rangaistuksella. Etenkin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia on kiristettävä, koska ne ovat nykyisin lievempiä kuin aikuisten. Muun muassa törkeän raiskauksen rangaistusminimi on kaksi vuotta vankeutta, kun vastaavasti lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön rangaistusminimi on vuosi vankeutta. Lapset kuuluvat näihin haavoittuvien ryhmiin, jotka ovat hallitusohjelmassa painopistealueina. Täytyy huomioida, että niihin todella pitää kiinnittää huomiota. Rangaistusmaksimit ovat siis kohdallaan, mutta minimejä on korotettava. Pitää saada rikoksentekijä olemaan vankilassa esimerkiksi niin kauan, että joihinkin seksuaalirikollisiin tehoava hoito saadaan saatettua loppuun.

Järjestäytyneen rikollisuuden vastaista taistelua on tehostettava, ja nythän hallitusohjelmassa on mainittu erityislaki, jossa tullaan toivottavasti järjestämään ankarampia rangaistuksia järjestäytyneen rikollisjärjestön jäsenille ja madaltamaan pakkokeinojen käyttökynnyksiä näihin kohderyhmiin, etenkin kun talousrikollisuus liittyy paljon järjestäytyneen rikollisuuden, näiden prosenttijengien, rikollisuuteen.

Nyt käsiteltävässä hallitusohjelmassa on poikkeuksellisesti rikoksentorjuntaa ja kriminaalipolitiikkaa lähestytty vahvasti uhrin näkökulmasta, kuten pitääkin. Eli siis vihdoinkin panostetaan tavallisten kansalaisten oikeuksiin ja tarpeisiin kuitenkaan rikoksentekijöiden oikeusturvaa unohtamatta. Se on todellakin oikeistolaista politiikkaa, ainakin kriminaalipolitiikan osalta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituskauden varmasti keskeisin tekijä on se, että valtiomme velkaantuu tuon 8—9 miljardia joka vuosi ja tätä julkisen talouden kestävyysvajetta on ryhdyttävä kuromaan umpeen. Se vaatii varmasti työurien pidentämistä, se tarvitsee ja vaatii menokuria, ja se vaatii veronkorotuksiakin, joita tässä esityksessä on. Tällä hetkellä maassamme on työttömiä noin 200 000 ja nuoria työttömiä jo lähes 26 000 ja pitkäaikaistyöttömiäkin useita kymmeniätuhansia, ja tähän tartutaan nyt lisätalousarviolla, joka tällä viikolla hyväksytään.

Tavoite on erittäin kova. Hallitus tavoittelee sitä, että pystyisimme painamaan työttömyyden tällä hallituskaudella 5 prosenttiin ja nostamaan työllisyysasteen 72:een. Ne tavoitteet ovat äärimmäisen kovat. Tavoite tarkoittaa suurin piirtein noin 80 000 uuden työpaikan synnyttämistä, ja tänään tuossa kello 14:n ja 16:n välissä elimme näissäkin tavoitteissa hyvinkin ratkaisevia aikoja, kun Kreikka äänesti omista säästötoimenpiteistään. Siellä vain muutaman äänen turvin maa sai läpi säästötoimenpiteitä ja näin lisärahoitusta ja tulevaisuutta turvattua. Kreikkaa uhkasi nimittäin välitön rahoituskriisi, ja vaarana oli, että koko läntinen maailma olisi ajautunut luottolamaan. Silloin nämäkin tavoitteet ja luvut olisivat olleet aivan toisenlaisia.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa tässä puheessa ihan lyhyesti muutaman asian esille. Pidän erittäin myönteisenä sitä, että kun kokoomus jatkaa hallituksessa, niin opiskelijoiden asemaa ja heidän tilanteensa parantamista jatketaan. Edellisistä korotuksista oli kulunut 15 vuotta, ja ne teki silloin aikanaan kokoomus ollessaan hallituksessa. Viime hallituksessa korotimme opintotukea ja nyt sidomme opintotuen opiskelijoiden toiveen mukaan indeksiin. On erittäin myönteistä myös se, että kokoomus määrätietoisesti vie eteenpäin peruskoulun tuntijakouudistusta ja tavoitteiden uudistamista. Tulemme lisäämään liikuntaa ja taito- ja taideaineita kouluun, ja myös lukiokoulutus otetaan uudistuksen piiriin lukiolakia uudistamalla, niin että tavoitteet sielläkin päivitetään 2010-luvulle.

Hallitusohjelmassa on yksi kirjaus, johon mielelläni kuulisin vielä tämän keskustelun aikana myös opetusministeri Gustafssonin tarkennuksen, mitä tuolla lauseella tarkoitetaan. Suora lainaus hallitusohjelmasta: "Opettajankoulutuslaitoksia kehitetään ja yliopistokeskusten toimintamahdollisuudet turvataan." Eli opettajankoulutuslaitoksia kehitetään, ja nyt olisi mielenkiintoista kuulla, millä tavalla opetusministeri tässä tulee toimimaan. Ainakin sosialidemokraatit Hämeessä kovin vankasti ennen vaaleja kertoivat, että opetusministeri tulee turvaamaan opettajankoulutuksen nykyisissä paikoissa tai opetusministerillä olisi siihen mahdollisuudet. Jään nyt sitten odottamaan, millä tavalla Gustafsson tuon kirjauksen toteuttaa.

Erittäin positiivista on se, että peruspalveluministeri Paula Risikon edelliskaudella aloittama vanhuspalvelulaki etenee nyt. Se tulee turvaamaan ikäihmisille oikeuden riittävään ja tarpeenmukaiseen hoitoon, ja toivottavasti nykyinen peruspalveluministeri Guzenina-Richardson tulee tuohon lakiin myös henkilöstömitoituksen sisällyttämään.

Pidän myös myönteisenä sitä, että varhaiskasvatuslaki etenee, ja toivon, että tuossa kokonaisuudistuksessa, joka nyt tehdään 1970-luvulla tehtyyn päivähoitolakiin, otetaan huomioon erilaisten perheiden mutta myös erilaisten lasten tarpeet ja ennen muuta myös sitten ammattihenkilöstön turvaaminen.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi muutama sana liikunnasta. Edellinen hallitus taisi olla ensimmäinen hallitus Suomessa, joka nosti esille kunto- ja hyötyliikunnan rinnalla myös huippu-urheilun. Pidän erittäin myönteisenä sitä, että myös tässä hallitusohjelmassa on kirjattu se, että tulemme liikuntalain uudistamaan ja ennen muuta niin, että tulemme liikuntapuolen rakenteita uudistamaan niin, että raha kohtaa paremmin liikkujat mutta myös huippu-urheilijat, ja tulemme mahdollistamaan urheilijan urapolun nykyistä paremmin.

Arvoisa puhemies! Kello näyttää 5:tä minuuttia. Ihan lopuksi haluan liikuntapuolelta nostaa vielä esille myös Liikkuva koulu -ohjelman jatkamisen, joka on ollut erittäin ansiokas, ja myönteisenä asiana myös sen, että hallitus on nyt tehnyt ratkaisun siitä, että Olympiastadion halutaan peruskorjata tunnustaen sen luonne kansallisena hankkeena ja meille yhteisenä, tärkeänä urheilun toimipaikkana mutta myös historiallisesti arvokkaana kohteena.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ilmeisesti yhdestä asiasta ollaan yksimielisiä: kasvu olisi paras kestävyysvajeen ratkaisija. Usean kymmenen vuoden ajan, ehkä noin 20 vuotta, Suomessa on vallinnut tilanne, jossa yritysten lukumäärä on jyrkästi kasvanut, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa, että kyseessä ovat paremminkin yksinyrittäjät, jotka toimivat henkilöyhtiö- tai osakeyhtiömuodossa. Sen sijaan työnantajayritysten, yritysten, jotka mielikuvana yleensä vastaavat sitä, mitä yrityksestä ajattelemme, lukumäärä on pysynyt edelleen kiusallisesti 82 000:ssa.

Miksi kasvuyrityksiä ei synny? Yksi yhteinen merkittävin tekijä on kuitenkin verotus. Yrityksen nettovarallisuudesta laskettu 9 prosentin sääntö ei silloin kata riskiä, joka syntyy, kun yrittäjä tai yritys joutuu fokusoimaan kaikki voimavarat yhteen kohteeseen, ei siis allokaatiota, kuten pörssiomistuksessa voi hyvin noudattaa edukseen. 90 000 yksinkertaisesti verotettuna osinkona on toisaalta sitten jättänyt tämän maksimimäärän noin miljoonaan euroon, jolla ei kyllä Suomesta kansainvälistymistä uskalleta aloittaa. Itse asiassa olemme tehneet verotuksesta loukun, jonka seurauksena Suomessa on tällä hetkellä ehkä talouselämän ja tulevaisuuden kannalta vain joka neljäs tai kolmas sellainen yritys, joka tarvittaisiin uusille toimialoille ja Suomen elinkeinorakenteen monipuolisuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Olen ollut pitkään Suomen yrittäjäpalkintolautakunnan puheenjohtajana, samoin kansainvälisen kasvuyrityskilpailun Suomen tuomariston puheenjohtajana, mutta myös 40 maan välisessä kansainvälisessä yrityskilpailussa tuomaritehtävässä. Suomen valtio kuitenkin on pyrkinyt ratkaisemaan ongelman tukemalla Tekesin kautta innovatiivisia uusia ideoita, patentteja Keksintösäätiön ja monen muunkin organisaation kautta. Siitä huolimatta riskipääomaa ei näihin hankkeisiin näytä löytyvän silloin, kun tulee se vaihe, että Tekes ei enää voi rahoittaa varsinaista liiketoimintaa. Suomessa on liian vähän yksityistä pääomaa, ja yksinkertaistettuna voisi sanoa, että pääoma on työntekijän paras liittolainen. Sitä vain tarvitaan kaksi prosenttia arvioni mukaan joka vuosi enemmän, jotta tuotannollinen kilpailukyky vientimarkkinoilla säilyisi vähintäänkin entisen kaltaisena.

Tässä uudessa hallituksen ohjelmassa kuitenkin lähdetään nimenomaan puuttumaan pääoman määrään, ja se pääoma, joka nyt joutuu progressiivisen verotuksen kohteeksi, on aivan erityisen liukasta. Näiden henkilöiden kyky, yritysten kyky käyttää maailmanmarkkinoita, erilaisia veroratkaisuja hyväksi on parantunut sen takia, että Suomi on jäsenenä Euroopan unionissa, ja paras verokohtelu löytyy varsin läheltä, Virosta.

Kun tässä ohjelmassa, jota hallitus ehdottaa ja joka täällä hyväksytään aikanaan, on yhden yhteisöveroprosenttiyksikön kevennys 26:sta 25:een, Virossa vastaava luku on 0. Siellä ei ole yhtiöveroa lainkaan silloin, kun yritys jättää voitot tulouttamatta osakkaille. Kymmenen vuoden aikana, voisi sanoa, käyttöpääoma, jonka Virossa toimiva yritys saa näin haltuunsa, on ratkaiseva kilpailuetu silloin, kun toimitaan pääomavaltaisella teollisuusalalla, jossa markkinat esimerkiksi ovat Itämeren altaan ympäristössä. Puolalaiset, baltialaiset tulevat vielä kilpailuun mukaan koko ajan tiivistyvällä kilpailutyöllä ja parantuvalla laadulla.

Aivan erityinen ongelma syntyy sen johdosta, että nykyisessä ehdotuksessa perintöveron progressio liittyy vielä osinkoverojen progressiivisuuteen silloin, kun kyse on suomalaisesta jo vakiintuneesta, ehkä usean sukupolven aikana toimineesta yrityksestä, jossa osakkaiden omistus alenee alle 10 prosentin. Näissä perintövero nousee laskelmieni mukaan aivan kohtuuttomaksi: yritys joutuu käytännössä jonkun osakkaan johdosta myyntilistalle, koska osingon kautta ei perintöveroa enää pysty maksamaan, mikäli nämä verohuojennussäännöt ovat silloin käytössä, kun osakasperijä on yli 10 prosentin osuudella yhtiössä. Näin ollen itse asiassa täällä moneen kertaan mainittu yhteisöveron yhden prosenttiyksikön merkitys on 100 miljoonan yrityksessä noin 50 000 vuodessa ja vastaavasti pienemmissä sitäkin pienempi. Sillä käytännössä ei ole mitään merkitystä, sen sijaan pääomaverotuksen progressiolla, samoin kuin osinkoveron progressiolla, on verosuunnittelua kiihdyttävä vaikutus.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Katsoin kännykästä juuri, että pörssi on noussut tänä päivänä 3,5 prosenttia. Sen jälkeen ei tarvitse katsoa uutisista, mitä Kreikassa on tapahtunut. Tämä minun mielestäni osoittaa aika selvästi sen, miten paljon suomalaisten hyvinvointi on sidoksissa Euroopan taloudelliseen tilanteeseen ja taloudellisen tilanteen kehittymiseen.

Arvoisa puhemies! Velkaantuvan Suomen tulevaisuus perustuu siis työhön ja suomalaisten yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn. Yksi keskeisimpiä työllisyyden ja viennin esteitä pitkällä aikajänteellä ajateltuna on perusteollisuuden liian alhainen investointitaso keskeisiin kilpailijamaihin nähden. Tämän tosiseikan pitäisi olla hallitusohjelman keskeisimpiä huolenaiheita ja jatkuvan seurannan kohde. Jonkinlainen parannus tähän tulee, kun yhteisöveroa lasketaan ja tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimien käyttöönottoa suunnitellaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta katsottuna yhteisöveron alennuksen olisi pitänyt olla tuntuvampi, ulottua jopa 20 prosenttiin saakka, jotta investointihalukkuus Suomen rajojen sisäpuolelle olisi kasvanut ja eri maissa sijaitsevien toimipisteiden välisten siirtohinnoittelujen satojen miljoonien verokiistat olisivat vähentyneet. Yhteisöverouudistus on siis perinteisesti ilmaistuna oikeansuuntainen mutta selvästi riittämätön.

On kiitoksen arvoinen asia, että tämä kuuden puolueen hallitus on löytänyt yhteisen ohjelman kompromissien kautta. Epäilyt hallituksen toimintakyvystä vain vahvistavat hallitusta. Hallituksen sisäinen luottamus onkin ehdoton edellytys sille, että työllisyyden esteitä voidaan kiihkottomasti arvioida ja uudistaa talouspolitiikkaa tarvittaessa nopeastikin, mikäli ulkoiset syyt siihen pakottavat.

Arvoisa puhemies! Me olemme menettäneet perusteollisuuden, telakkateollisuuden, Nokian alihankintaketjun ja Nokian työpaikkoja. Se on yksi keskeinen syy valtiontalouden alijäämään. Näiden menetysten takia meidän on haettava kasvua esimerkiksi kaivosteollisuudesta, eikä vanhaksi koettua ydinvoimaosaamistakaan saa hallituspohjasta huolimatta unohtaa.

Vaikka tämä hallitus ei tule myöntämään uusia ydinvoimalupia, niin silti ydinvoimaosaaminen on Suomessa maailman huippua, mikä on käytettävä hyödyksi. Tämän osaamisen jalostus laajamittaiseksi liiketoiminnaksi on alkanut FinNuclear ry:n toimesta, ja tätä osaamista tulee kaikilla tavoin tukea, sillä ydinvoimaloiden vuosihuoltoliiketoiminta sekä osaamisen myynti ja vienti ovat satojen miljoonien arvoista liiketoimintaa. Energiahuollon näkökulmasta katsottuna on syytä todeta, että Suomi on yksi harvoista sähkön osalta aliomavaraisista valtioista Euroopassa ja sellaisena pysyy, sillä Olkiluoto 3 korvaa vain vanhaa, poistuvaa hiili- ja turvekapasiteettia.

Arvoisa puhemies! Bioenergian eteenpäinmenoa on tämänkin salin keskusteluissa epäilty. Hallitusohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä, kuten nettomittarointia ja älykkäitä sähköverkkoja, on opposition toimesta väheksytty. Tosiasiassa ne ovat edellytys sille, että hajautettua sähköntuotantoa voidaan entistä helpommin kytkeä valtakunnanverkkoon. Tiedämme, että markkinoille on lähiaikoina tulossa liikuteltavia chp-laitoksia eli laitoksia, jotka tuottavat yhtä aikaa lämpöä ja sähköä ja joiden hyötysuhde on merkittävän korkea. Nämä uudet laitteet lievittävät sään ääri-ilmiöitä ja luovat uusia pysyviä työpaikkoja erityisesti hankkeen toimitukseen sekä laitevalmistukseen ja huoltoon. Näiden positiivisten työllisyysvaikutusten lisäksi hajautettu sähköntuotanto keventää jakeluverkkoinvestointeja, koska tuotanto muuttuu enemmän pistemäiseksi. Kun tämän lisäksi varmistamme yhteisöveron laskun koskemaan myös yhteismetsiä, on meillä hyvät mahdollisuudet edistää talousmetsien keskikoon kasvattamista ja sitä kautta luoda entistä paremmat edellytykset tehokkaammalle metsätaloudelle ja bioenergiaan perustuvalle lämpöyrittäjyydelle.

Arvoisa puhemies! Me kokoomuslaiset kannamme korostuneesti huolta teollisuuden kilpailukyvystä ja viennistä. Se on meille keino taata kansalaisten hyvinvointi. Monet meistä ovat kuitenkin myös aidosti huolissaan siitä, kuinka heikompiosaiset tulevat toimeen ja kokevat elämänsä mielekkäänä. Se ei ole pelkästään vasemmiston yksinoikeus.

Hallitusohjelman erityinen kiitos kuuluu ennenkokemattomille korotuksille ihmisten perusturvaan, määriteltiinpä se sitten miten tahansa. Toimeentuloturvan tasoa on nostettu ja erityinen huomio on kiinnitetty yksinhuoltajiin, mitä on pidettävä erityisen oikeaan osuneena linjauksena. Vuosien mittaan toimeentulotuella elämisestä on tullut monille pysyvä olotila vastoin sen perimmäistä ja alkuperäistä tarkoitusta. Hallitusohjelman panostukset peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tuovat selvän parannuksen tähän asiaan.

Perusturvan mittava nosto yksinomaisena toimenpiteenä olisi kyseenalainen. Hallitusohjelman panostukset työllisyyteen (Puhemies koputtaa) ja entistä vahvempaan henkilökohtaiseen ohjaukseen ovat välttämättömiä. Nuorten yhteiskuntatakuu yksityiskohtineen on erinomainen täsmätoimenpide vaarallisen pitkäaikaisen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Parantunut perusturva tarvitsee ehdottomasti tuekseen mittavia rahallisia panostuksia työllisyyden hoitoon.

Arvoisa puhemies! Tässä velkatilanteessa on ymmärrettävää, että hallitusohjelma sisältää monia rakenteellisia uudistuksia. Äsken katsoin, että ranskalaisten viivojen takana on 45 kohtaa leikkauksia. Niiden läpiviemisessä tarvitaan samalla kertaa määrätietoisuutta ja malttia. Ne pitää toteuttaa siten, että ihmiset eivät tunne aiheetonta turvattomuutta.

Lopuksi esitän, arvoisa puhemies, toiveen, että hovi- ja hallinto-oikeuksia sekä niiden toimialueita ei uudistettaisi hallitusohjelman mukaan siten, että sisämaahan ei jäisi yhtään toimipistettä. Sellaista uudistusta olisi vaikea perustella, jossa palvelut karkaisivat jo yli maakuntarajojen.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Poliittinen ja taloudellinen epävakaus ravistelee, järisyttää perustaa Euroopassa. Tässäkin suhteessa on erittäin tärkeätä, että maa sai parlamentaarisen toimivan enemmistöhallituksen. On tärkeätä, että korostetaan kansallisen eheyden, sopimisen yhteiskunnan vahvuuksia, niitä vahvuuksia, joilla suomalainen yhteiskunta on pitkälti rakentunut. Tässä suhteessa on toiveet pitkälti liitettävä työministeri Lauri Ihalaisen toimien kaltaisiin ponnistuksiin. Nyt on pystyttävä näkemään kansalliset voimavarat ja selviytyminen tässä taloudellisessa ja poliittisessa paineessa. Tässä on tietysti tärkeätä sosiaalinen oikeudenmukaisuus, veronmaksukyvyn mukainen verotus ja myöskin se, että täsmärappaus hyvinvointivaltion perustaan jatkuu. Meidän on todella konkreettisesti vastustettava syrjäytymistä ja köyhyyttä isänmaassamme.

Tässä suhteessa ja myös turvallisuuden näkökulmasta on tärkeätä, että harmaan talouden, talousrikollisuuden torjuntaan paneudutaan todella voimakkaasti eri viranomaisten ja lainsäädännön keinoin. On ennalta ehkäistävä näitä ilmiöitä. Poliisin toiminta on yleensä aina jälkikäteistä. Taloudelliset vaikutukset ovat ennakoivilla toimenpiteillä tietysti paremmat.

Tässä yhteydessä on myös kannettava huolta pimeiden työmarkkinoiden, halpatyömarkki- noiden kehityksestä Suomessa. Tässä suhteessa tarvitaan erikoistuneen poliisityön voimavaroja pimeän ulkomaisen työvoiman yksikön kaltaisiin lisäpanostuksiin, joka yksikkö perustettiin krp:hen vuoden 2004 alusta ja sulautettiin sittemmin edellisen hallituksen aikana talousrikosyksikköön.

Hätäkeskusuudistuksen toimivuus ja toimintakyky on kyettävä arvioimaan aidosti uudelleen, koska on nyt jo nähtävissä, että ratkaisuun sisältyy paljon henkilöstön mutta myös alueellisen yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden kannalta riskejä.

Herra puhemies! Muutama havainto ensinnäkin liikennepolitiikan puolelta.

On tärkeätä, että liikennepolitiikka ja infra nähdään laajana alueiden kehittämisen mutta myöskin elinkeinoelämän ja kasvun välineenä. Kaikilla merkittävillä infrahankkeilla on ollut voimakas alue- ja kansantaloudellinen merkitys, ja hyötykerroin on oikeasti... Otetaan nyt Kerava—Lahti-rataosuus esimerkiksi, se on todella merkittävä.

Perusväylänpidon määrärahojen painottaminen perusradanpitoon ja turvaaminen on tärkeätä unohtamatta alempiasteisen tieverkon kuntoa. Sitten pidän hyvin tärkeänä, että VR:n yksityistäminen ideologisena prosessina henkilöliikenteen osalta ei etene, vaan todella pidetään tämä asia raideturvallisuuden ja henkilöstön aseman ja myöskin meidän kehityksemme vuoksi yhteiskunnan ohjauksessa.

Puhemies! Muutama sana maataloudesta, joka jää helposti vähemmälle.

Tässä hallitusohjelmassa on aika merkittävä muutos maatalouspolitiikkaan kahdessa suhteessa. Ensinnäkään EU:n 27 erilaisen maan maatalouspolitiikka ei enää vastaa tietenkään nykypäivää, ja sen sisäinen tukijakauma on todella vääristynyt Saksan ja Ranskan korkeista 100 prosentin korvauksista Suomen 60-prosenttisesti vero- ja velkarahoilla tapahtuvaan, Brysselin luvilla tapahtuvaan maksatukseen. On saatava oikeudenmukaisempi ja paremmin eri jäsenmaiden ja alueiden erityispiirteitä ja tuotanto-olosuhteita huomioiva korjaus koko EU:n maatalouspolitiikassa. Se on meidän kansallinen etumme. Kansallista toimintamahdollisuutta lisäämällä voimme varmistaa Suomen maatalouden erityistarpeiden mukaisesti maataloustuotannon monipuolisuuden ja keskeisten tuotteiden tuotannolla kansallisen huoltovarmuuden. Nythän edellisellä kaudella meni sokeria, meni tärkkelysperunaa, menee maitoa. On todella menetetty tärkeällä tavalla kansallisia asioita.

Myös sisäinen painotus on uusi. MTK:n nuorten linja ja SDP:n linja ovat löytäneet toisensa. Tältä osin MTK ja keskusta erityisesti ovat istuneet kahdella jakkaralla, enemmän luopujien ekstrabonusten puolella. Nyt täällä puhutaan suoraan nuorten viljelijöiden aktiivitilojen kannattavuuden kehityksestä ja nimenomaan tukien kohdistamisesta aktiiviviljelyyn eikä omistamiseen ja nimenomaan nuorten ja aktiiviviljelijöiden lisämaan edulliseen hankintaan.

Myös metsätalouden osalta on muutoksia. Täällä on puun saatavuuden parantaminen metsälainsäädännön uudistamisella. Metsähallituksen rooli teollisuuden raaka-ainehuollon ja työllisyyden tasaisena turvaajana tulee säilyttää ja näin lieventää suhdannevaihteluiden aiheuttamia ongelmia. Ja hallitus antaa ensimmäisen kerran Suomen historiassa metsäpolitiikan vaikutusten selvittämiseksi metsäpoliittisen selonteon. On aikakin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman mukaan laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä peruskuntia. Toivon, että hallitus on tietoinen siitä, että Suomessa oleva hajautettuun ohjaus- ja rahoitusvastuuseen perustuva terveydenhuolto menestyy hyvin kansainvälisissä vertailuissa.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on asiaa selvittänyt vuonna 2005. Vertailuissa on huomioitu sekä terveydenhuollon vaikuttavuus että kustannusten hallinta. Huomionarvoista on myös se, että suurimpien terveyskeskusten ei ole todettu olevan tehokkaimpia eikä suurin sairaanhoitopiirin väestöpohja tuo suurinta tuottavuutta erikoissairaanhoidossa. Tutkimukset osoittavat, että sairaaloiden koon kasvaessa yli 600 vuodepaikan tulevat mittakaavahaitat merkittäviksi. Hus on tästä hyvä esimerkki.

Suurin ei siis aina ole kustannustehokkain organisaatio. Hallituksen kannattaisikin selvittää, mitkä perusteet tuottavuuteen vaikuttavat, ennen kuin päätöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestämisestä tehdään. Sama koskee myös suurkuntien ihannointia. Esittäkää luotettavat laskelmat siitä, paljonko kuntaliitoksella voitetaan verrattuna siihen, että säilytetään pienempiä itsenäisiä kuntia.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmasta käy ilmi, että oppilaitosten demokratiakasvatusta halutaan lisätä ja opetukseen halutaan toimintatapoja, jotka lisäävät politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä. Kouluihin halutaan oppilaskunnat, joiden kautta nuoria voidaan aktivoida. Tästä tulee väistämättä mieleen 1970-luvun henki ja paluu kouluneuvostoihin. Kouluneuvostot kuitenkin lopetettiin 1980-luvulla niiden haitallisuuden takia. Demokratiakasvatus on hyvästä, kunhan se keskittyy yhteiskunnan toimintaperiaatteista ja yksilön vaikutusmahdollisuuksista kertomiseen. Kouluista ei saa tulla taistelutantereita, joissa eri poliittiset ryhmät pyrkivät ajamaan omia tarkoitusperiänsä ja joissa puolueet tekevät varhaista vaalityötä.

On tärkeää kasvattaa nuorista vastuullisia yhteiskunnan jäseniä, ja tämä onnistuu parhaiten tarjoamalla heille riittävästi tietoa sekä kannustamalla heitä luovuuteen ja oma-aloitteisuuteen. Puoluepolitiikka sen sijaan ei kouluihin kuulu. Tosin ainakin Itä-Uudellamaalla eduskuntavaalien 2011 alla esimerkiksi kokoomuksen kansanedustajia ministeri Stubbin johdolla on vieraillut ahkerasti erityisesti lukioissa, joten jos paluu 1970-luvun henkeen on edessä, lienee tässä positiivista se, että kouluissa on ehkä sitten puhumassa myös muiden puolueiden edustajia eikä vain kokoomuksen edustajia.

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen siihen, että hallitus lupaa huolehtia syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosten resursoinnista. Mielenkiinnolla odotan talousarviota 2012. Hyvin toimiva tuomioistuinlaitos on oikeusvaltion yksi keskeinen perustoiminto, ja sen taloudelliset resurssit on syytä turvata asianmukaisesti, jotta asioiden käsittely on paitsi ripeää myös oikeusvarmaa.

Hallitus lupaa myös selvittää, onko positiivisen luottorekisterin järjestämiselle tarvetta. Positiivisen luottorekisterin järjestäminen on tärkeää, sillä sen avulla voidaan ehkäistä pikavipeistä aiheutuvia ongelmia, kuten ylivelkaantumista ja velkakierteeseen joutumista. Toivottavasti positiivinen luottorekisteri ei jää selvittämisen tasolle vaan se saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan, että polttonesteiden verotasoa nostetaan ja auton verotuksen painopistettä siirretään hankinnan verotuksesta käytön verotukseen. Toimenpiteet rankaisevat erityisesti haja-asutusalueilta omalla autolla kulkevien työmatkalaisten kukkaroita. Polttoaineiden verotason korotus lisää myös painetta joukkoliikenteen matkalippujen hintojen korotukseen. Tämä ei taida kannustaa joukkoliikenteen käyttöön, vaikka matkustajamäärien kasvu joukkoliikenteessä onkin asetettu tavoitteeksi hallitusohjelmassa.

Positiivista hallituksen liikennepolitiikassa on sitoutuminen joukkoliikenteen palvelutason yleiseen parantamiseen. Haja-asutusalueilla oman auton käyttö on kuitenkin usein ainoa mahdollinen tapa kulkea esimerkiksi kodin ja työpaikan välisiä matkoja. Toivottavasti liikkumisesta ei tehdä kohtuuttoman kallista. Jos näin tapahtuu, vähenee väki maaseudulla entisestään, mikä ei palvele tavoitetta, jonka mukaan koko Suomi pidetään asuttuna.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! En olisi vielä vaalitaistelun aikana uskonut, että maahan rakennetaan hallitus tältä pohjalta ja tällaisella ohjelmalla, enkä olisi uskonut sitäkään, että itse joudun pitämään tällaisen puheenvuoron, enkä myöskään sitä, että oma puolueeni lähtee hallitukseen, jonka Eurooppa-politiikka, linja yksittäisten euromaiden tukeen ja pysyvän vakausmekanismin luomiseen, on päinvastainen kuin puolueen linja vielä vaalitaistelun aikana.

Vasemmistoliiton tiedotteessa 8.4. otettiin kantaa seuraavasti: "Vasemmisto haluaa kaataa eurooppalaisen pankkituen. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki pitää eurooppalaista vakausmekanismia pankkien ehdoilla toimivana rahastusautomaattina. Eurooppalaiset suurpankit ovat jo nyt tehneet satoja miljardeja kriisimailta perityillä ylisuurilla koroilla, eikä näitä rahoja haluta kaataa veronmaksajien niskaan. Kiviniemen ja Kataisen ylimielisyys on pöyristyttävää, kun he jo ennen vaaleja ilmoittavat, että hallitukseen pääsee vain hyväksymällä vakausjärjestelmäksi kutsutun pankkituen. Demokratiaan kuuluu, että kansa voi vaaleissa valita toisin." Ja edelleen: "Pankit pitää laittaa vastuuseen. Pankeille on luotu rahapumppu, jolla ne saavat yhä suurempia tuottoja vailla riskiä. Järjestelmä pitää korjata ennen kuin on liian myöhäistä. Suomen seuraavan hallituksen on otettava vastuullinen rooli Euroopassa, jossa politiikkaa tehdään ihmisten eikä pankkien ehdoilla. Ensimmäisenä askeleena on Portugalin takausten hylkääminen."

Minä uskoin vilpittömästi, että tämä on puolueen linja vaalien jälkeenkin, mutta ei. Monet äänestäjät tuntevat itsensä huijatuiksi, mutta niin tunnen myös minä. Portugali-äänestyksen jälkeen vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ottaa kyllä uusia askelia, mutta aivan päinvastaiseen suuntaan kuin aiemmin.

Arvoisa puhemies! Olen kysynyt itseltäni, onko tämä iso asia, ja vastaus on kyllä. Olen kysynyt itseltäni myös, onko tämä asia periaatteellinen, ja vastaus on kyllä. Sen jälkeen minulle ei jää mitään muuta vaihtoehtoa kuin mennä sen mukaan, mitä sydän sanoo ja pää käskee. Minä en vaan taivu siihen, että isossa periaatteellisessa asiassa muuttaisin kantani aivan toiseksi kuin mitä itse kerroin äänestäjille vaalitaistelun aikana ja mitä kertoivat kaikki muutkin vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaat.

Eivätkä euromaiden tukeminen ja pysyvän vakausmekanismin luominen ole mitään kaukaisia, toisarvoisia asioita. Euroalueen varmuudella syvenevä ja laajeneva kriisi heijastuu heti hallitusohjelman talouspoliittisten voimalausekkeiden kautta politiikan sisältöön. Kun valtiontalous heikkenee, käynnistyy uusi vaihe leikkauksissa ja verojen korotuksissa. Silloin hallitusohjelman hyvät ja huonot puolet menevät aivan uuteen arviointiin. Ei liene sattuma, että pääministeri Jyrki Katainen hallituksen ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa korosti taloustilanteen vaikeutta ja nopeaa reagointia heikkenevään valtiontalouden tilaan.

Vasemmistoliitto joutuu siivoamaan rajoittamattoman kapitalismin oksennuksia sellaisten juhlien jälkeen, joihin ei kutsuttu Suomen mutta ei myöskään Kreikan tai Portugalin vähäosaisia. Edellisen kerranhan kannoimme vastuuta 1990-luvun pankkikriisin jälkeen.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä sen, että hallitusohjelmaa tehtäessä väännetään kättä esimerkiksi jonkin etuuden tasosta ja lopputulos on jotain sellaista, mihin kaikki osapuolet ovat tyytymättömiä. Mutta isoissa periaatteellisissa asioissa raja tulee joskus vastaan, ja minulla se raja kulkee tässä. Demokraattisen sentralismin nimissä minuakin yritetään saada toimimaan vastoin omaatuntoani ja puolueen vaalilupauksia siitä huolimatta, mitä perustuslaki sanoo kansanedustajan asemasta.

En minä pode mitään kokoomuskammoa. Olen kaksi kertaa ollut valitsemassa kotikaupunkiini kokoomuslaista kaupunginjohtajaa. Vasemmistoliiton ryhmä on kummallakin kerralla ratkaissut sen valinnan, enkä minä sen takia yöuniani ole menettänyt. Mutta hallitusohjelman suhteen tein jo varhain arvion, että tuli ja vesi eivät ole yhteensovitettavissa. Kun hallitusohjelma hahmottui ja lopulta valmistui, niin käsitykseni vain vahvistui.

Hallitusohjelman perusongelma on edelleenkin siinä, että tekstiosa ja rahat eivät täsmää. Viimeistään syksyllä, kun hallitusohjelman talousluvut on saatu revittyä auki, muuttuu monen edustajan arvio siitä, mitä rahalla saa: onko toinen myynyt epäkuranttia tavaraa ja toinen ostanut väärällä rahalla. Jos esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuuta ei rakenneta niin, että lakiin kirjoitetaan subjektiivinen oikeus kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen määräaikaiseen työpaikkaan, jää takuu edelleenkin torsoksi.

Sinällään oikeansuuntaisista sosiaaliturvan parannuksista iso osa sulaa pois etuuksien yhteensovittamisen ja veroratkaisujen myötä. Tasaverot, joita korotetaan, koskettavat kaikkein kipeimmin juuri kädestä suuhun elävää tavan kansalaista. Myös kunnallisia palveluita joudutaan pakosta karsimaan. Palvelut siirtyvät yhä kauemmas samaan aikaan, kun kulkeminen kallistuu. Mutta kulutuskäyttäytymistään muuttaa vain se, joka pystyy uusia ratkaisuja tekemään. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Arvoisa puhemies! Tuskin mökin mummo tai pappa vaihtaa vanhan Ladansa hybridiautoon siitä riemusta, että maahan on saatu tällainen hallitus.

Arvoisa puhemies! Minä tiedän ja tunnustan eduskuntaryhmän säännöt, mutta jos oma linjani peruskysymyksissä on nyt eri kuin eduskuntaryhmällä ja puoluejohdolla ja vaikka olen kaikin voimin yrittänyt kannustaa heitä olemaan itsensä kanssa samaa mieltä, otan vastaan sen, mitä tuleman pitää. Jotain politiikan ihmeellisestä maailmasta kertoo se, että niitä, jotka pitävät vaalilupauksistaan kiinni, rangaistiin ja tuomion antoivat ne, jotka lupaukset ovat rikkoneet.

Siksi esitänkin seuraavaa: "Eduskunta toteaa, että hallitusohjelman seurauksena Suomi joutuu ottamaan kohtuuttomia vastuita ja riskejä, kun euroalueen talouskriisi syvenee ja laajenee. Se heijastuu valtiontalouden tilaan ja johtaa lisäleikkauksiin sekä veronkorotuksiin. Tästä syystä hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi käytti tässä merkittävän puheenvuoron ja kertoi epäuskostaan hallituksen linjaan. Nyt meillä on tuoreita ministereitä siellä aitiossa, ja te ilmeisesti olette aika vakuuttuneita siitä, että tätä euromaiden tukemista voi jatkaa, että lainoille saadaan asialliset vakuudet ja tätä väliaikaista kriisirahastoa voidaan kaksinkertaistaa. Olisin nyt kysynyt, mistä tämä varmuus teille tulee, kun te voitte lähteä hallitukseen ja sitten täällä edustaja Mustajärvi taas katsoo, että ei missään tapauksessa voi lähteä näitten edellä mainittujen syiden takia, tai siis ei luota, että tässä olisi mitään muutosta tapahtunut.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Minulla ei ole välttämättä hartioita riittävästi vastata näin merkittävään kysymykseen, mutta voin lähteä liikkeelle siitä, mitä pääministeri Katainen totesi, että meistä ei nyt kukaan tänä päivänä tiedä, mitä tulevaisuus tuo mukanaan, ei senkään jälkeen, kun Kreikan parlamentti tänään äänesti kuitenkin tämän säästöohjelman hyväksymisen puolesta.

Itse olen ylpeä ja tyytyväinen kuitenkin siitä, että tiedän tasan tarkasti, minkä huomion ja vastaanoton hallitusohjelman mukainen kannanotto on saanut Euroopan unionin jäsenmaissa, kun me vaadimme vakuuksia mahdollisille tuleville lainatakauksille. Se on herättänyt valtavan huomion Euroopassa, se on merkittävä poliittinen ja periaatteellinen kannanotto, jolle erityisesti olisi voinut kuvitella myöskin vasemmistoliiton — käytän tätä sanaa, koska minäkin olen vasemmistoa, mutta en siinä mielessä — antavan arvon. Me emme todellakaan nyt tästä tulevaisuudesta uskalla sen enempää sanoa. Mutta tämä Suomen uusi asento ja linja on poliittisesti arvokas, erittäin merkittävä, ja sen vaikutukset tulevat olemaan lähiviikkoina, lähikuukausina erittäin merkittävät Euroopan unionissa.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toisten selkäranka on vahvempi kuin toisten. Arvostan suoraselkäisyyttä.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pirkko Ruohonen-Lerner oli huolissaan siitä, että Alexander Stubb on päässyt puhumaan oppilaille lukioon. Historian ja yhteiskuntaopin opettajana voin vakuuttaa, että jokainen historian ja yhteiskuntaopin opettaja yläluokilla ja lukiossa ottaa mielellään vastaan kenet tahansa edustajan puoluekannasta riippumatta kertomaan, miten poliittinen järjestelmä toimii, mitä kuntapolitiikkaan ja valtakunnanpolitiikkaan kuuluu, jos asia ja puhe pysyvät asiallisena. Olen tästä ihan varma. Sitten vielä muistutuksena, että peruskoulussa opetus on avointa. Kuka tahansa saa mennä kuuntelemaan opetusta. Toki puhuminen ja kuuntelu ovat eri asioita.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä nyt on kuunneltu puhetta ja keskusteltu monta kertaa, puhuttu näistä Suomen vaatimista vakuuksista, ja on käynyt ilmi, että Suomi mitä ilmeisimmin on Euroopan tiukin maa näitten vakuuksien vaatimuksissa. Minä en ainakaan koskaan enkä kertaakaan ole vielä kuullut, mitä nämä vakuudet konkreettisesti ovat. Koska nyt paikalla on hallituksen ministereitä, vaikkei olekaan kyselytunti, niin kysyn kohteliaasti: Onko hallituksen keskuudessa selvitetty, saadaanko vakuudet yksi yhteen, ja jos saadaan, niin mitä ne ovat? Tällä hetkellä tuntuu, että ei riitä viittaus niihin epämääräisyyksiin, että on neuvoteltu, on keskusteltu, sovitaan ja selvitetään. Nämä ovat tavattoman epämääräisiä juttuja. Mitä nämä vakuudet konkreettisesti ovat, ja vastaavatko ne täysimääräisesti Suomen takaamia lainoja?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Gustafsson vastasi, ja arvostan sitä rohkeutta ja myös sitä rehellisyyttä, että myös hän ihmetteli tässä tätä, ovatko ne vakuudet nyt riittävät kenenkin mielestä.

Mutta otan toisen asian, mikä myös nousi tuossa edustaja Mustajärven puheenvuorossa. Hän arvosteli näitä perusturvaparannuksen nimellä tehtyjä korotuksia työttömyysturvaan sillä tavoin, että ne sitten kuitenkin toimeentulotuessa osittain leikkautuvat. Olisin kysynyt ministeri Ihalaiselta, joka varmasti tuntee nämä erilaiset työttömyysetuudet ja niitten menon aika tarkoin: Miten nyt sitten käy ansiosidonnaista työttömyysturvaa työttömyyden jälkeen nauttiville? Paljonko siitä 100 euron perusturvan korotuksesta nyt sitten erilaisilla ansiotasoilla tulee parannusta ihmisen toimeentuloon, jos työttömyyden alkaessa päätyy ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle? Oletteko te ehtinyt näitä vaikutuksia jo arvioida?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Se on totta, että kun tätä kokonaisuutta rakennettiin, toimeentulopakettia, johon liittyy siis perusturvan puolella työmarkkinatuen ja peruspäivärahan nosto ja viimekäden toimeentuloturvan nosto ja asumistuen parannus, niin tämä uudistushan tehtiin siten, että kytkös ansioturvaan säilyy, ansioturvaa säilyttäen. Se tulee heijastumaan myös ansioturvaan, ei tietenkään samalla painolla kuin perusturvan nostaminen. Niitä lukuja minulla ei nyt tässä ole käytettävissä, mitä ne eri tulotasoissa ovat, mutta nehän on helppo saada ja niitä tietoja voidaan myös teille välittää, jos siihen kiinnostusta jatkossa on. Mutta olennaista oli se, että tämä paketti pitää sisällään sen, että tämä kytkös säilyy. Kaikkihan me tiedämme, että ansioturvan maksaa ei suinkaan valtio vaan palkansaaja- ja työnantajajärjestöt omilla maksuillaan, joten siinä ei ole kysymys yhteiskunnan rahasta ansioturvan osalta.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hetki sitten tässä kokoomuslainen uusi kansanedustaja vakuutti, että yhteiskunnallisten aineiden opettajana hän voi ikään kuin todistaa, että asiat ja puheet pysyvät asiallisina näissä vaalitilaisuuksissa, joissa ministeri Alexander Stubb on käynyt useita kertoja ja vetänyt sitten samanaikaisesti vaalitilaisuuksiin mukaan istuvia kokoomuslaisia kansanedustajia ja lisäksi kokoomuslaisia paikallispoliitikkoja. Juuri ennen eduskuntavaaleja, oikeastaan puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja, nämä tilaisuudet alkoivat. En muista nähneeni minkään muun puolueen edustajia näissä lukiotilaisuuksissa. Sitten jälkeenpäin, kun niistä oli isoja uutisia lehdissä kuvineen päivineen, niin eipä ollut muitten puolueitten edustajia, ja kukapa siellä niitä puheita valvoo, että ne pysyvät ikään kuin objektiivisella puolella.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lainaan erästä ekonomistia, joka on tutkinut näitä tukipaketteja Kansainvälisessä valuuttarahastossa ja Oecd:ssä. Hän kirjoittaa: "Kun lisävelka, anteeksianto ja sisäinen devalvaatiokaan eivät auta ylös ahdingosta, Kreikan kriisistä voi tulla euron kriisi." Hän edelleen vetää hyvin yhteen omat havaintonsa, mikä on syytä varmaan meidänkin tietää, kun tämä hallitus on nyt valitettavasti valinnut sen linjan, minkä on valinnut. Tämä kokenut ekonomisti kirjoittaa: "Nykyinen yhteisvastuukäytäntö hajauttaa kustannukset Euroopan veronmaksajille, kun taas hyödyt voivat kertyä hyvinkin keskittyneesti. Tämä luonnollisesti vähentää valtioiden kannustimia valvoa pankkejaan ja ehkäistä tulevia kriisejä. Voiko tätä kutsua vastuunkannoksi ja Euroopan vakauden edistämiseksi?" Tällä lisälainoituksella ei kerta kaikkiaan poisteta sitä perusongelmaa, hötörahataloutta, jossa maailmalla on niin paljon liikkeellä sellaista rahaa, jolla ei ole mitään reaalivastinetta tuotantotaloudessa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä haluaisin ministeri Ihalaisen asiantuntemusta hetken aikaa vaivata. Nimittäin minulle on esitetty arvioita tästä työttömyysturvan parannuksesta, jota täällä ovat hallituspuolueet mainostaneet erittäin historialliseksi kaikkein köyhimpien auttamiseksi, että jos 2 000 euron palkalla oleva siivooja jää työttömäksi, niin hänen ansiosidonnainen työttömyysturvansa paranisi noin 50 eurolla, ja jos 3 000 euroa tienaava opettaja jää työttömäksi, hänen ansiosidonnainen työttömyysturvansa nousisi sen noin 100 euroa, mutta jos 4 000 euroa tienaava vaikkapa ylempi virkamies jää työttömäksi, niin hänen ansioturvansa nousisi jo lähes 200 eurolla tämän kaikkein köyhimmille suunnatun korotuksen ansiosta. Voiko tämä pitää paikkansa? Jos tämä pitää paikkansa, niin olitteko te tietoisia näistä vaikutuksista hallitusneuvotteluissa?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puheenjohtaja! On selvää, kun tätä pakettiratkaisua tehtiin, pidettiin tärkeänä, että perusturvan ja ansioturvan kytköstä ei poisteta, siitä oli laaja yhteisymmärrys, ja aina kun tehdään ansioturvaan muutoksia, niin totta kai, kun se on ansioon sidottua turvaa, jonka siis osapuolet kustantavat, ei valtio, se on sidoksissa tietysti siihen palkkatasoon. Niinhän kaikki palkkaperusteinen sosiaaliturva on. Olemme olleet tietoisia, että palkkataso vaikuttaa ansioturvan tasoon. Se on suhteessa palkkatuloihin. Näinhän se on aina ollut, ja näin se aina tulee olemaankin, niin että ei siinä mitään yllättävää sinänsä ole. Mutta se ei tee mitättömäksi sitä, että tähän perusturvaan laajassa käsitteessä tuli merkittäviä korotuksia, ynnä sitä, että sitten verotuksen puolella pienituloisten ihmisten verotaakkaa helpotettiin. Ansioturvan suhde on aina se, että se on suhteessa palkkoihin, ja se vaikuttaa sitten myöskin, jos niitä etuisuuksia tarkistetaan.

Toiseksi, tässä on aina haluttu lähteä siitä, että ei ole kauhean fiksua juoksuttaa työttömiä heidän etuisuuksiensa suhteen vastakkain. Siellä on erittäin pienillä tuloilla olevia palkansaajia, niin kuin tässä mainitsitte, joitten työttömyysajan turvaa ei kannata kenenkään kadehtia.

Peter  Östman  /kd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa viitataan edelleenkin hyvin usein Kreikka-kriisiin ja eurokriisiin, ja on ehkä syytä palauttaa mieleen, että silloin kun Lehman Brothers teki konkurssin vuonna 2008, Suomi ei ollut vielä lainannut yhtäkään senttiä, ei Kreikkaan, ei Irlantiin eikä Portugaliin. Siitä huolimatta Suomi sai sellaisen ylimääräisen maksun maksettavaksi kuin ainakin yli 30 miljardia.

Tässäkin yhteydessä sanoisin vielä edustaja Hongistolle, kun hän kysyi näistä vakuuksista, että hallitusohjelman sivulle 87 on selkeästi kirjattu, millä eväillä, millä ehdoilla Suomi on valmis antamaan lisälainaa näille kriisimaille ja jos ei vakuuksia tule, niin silloin eivät myöskään lainahanat aukea.

Pauli  Kiuru  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pirkko Ruohonen-Lerner kiinnitti muutamaan asiaan huomiota. Ensinnäkin hallitusohjelmassa sanotaan, että opetta-jien täydennyskoulutuksesta huolehditaan, ja vaikka ei aikaisemmin ole ehkä riittävästi huolehdittu, niin kyllä opettajan ammattietiikka on niin vahva, että he eivät päästä luokkiin poliittisia palopuheita ketään pitämään. Opettajat kyllä osaavat siitä pitää huolen, ja tällaisen sisäisen lähdekritiikin voidaan katsoa kuuluvan myös opetukseen. Oppilaat ovat myös fiksuja ja ymmärtävät, kuka puhuu ja mitä puhuu ja mitkä ovat puhujan tavoitteet.

Muistutan siitä, että emme elä enää autonomian aikaa. Elämme itsenäistä aikaa. Emme tarvitse sensuuria. Vain avoin, keskusteleva yhteiskunta voi toimia ja kehittyä. On ihmeellistä ja merkillistä, jos tohtoristason mies ei pääsisi lukioon puhumaan opettajan luvalla. Ja siitä, keitä sinne pääsee: Kehotan aktiivisuuteen, aivan varmasti kaikki pääsevät. Kuten edellisessä puheenvuorossani sanoin, kaikki pääsevät. Jos osoittaa vain itse aktiivisuutta, ottaa luurin käteen, kertoo toiveistaan opettajalle, niin uskon, että aika löytyy.

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Ruohonen-Lernerille sanoisin, että en tiedä, jaatteko huoltani siitä, miten me saisimme yhä useamman nuoren, koululaisen kiinnostumaan politiikasta edes sen verran, että yhden luennon aiheesta kuuntelisivat. Ministeri Stubb on äärimmäisen toivottu puhuja. Hän on priorisoinut kalenteriaan niin, että hän on kiertänyt tietojeni mukaan noin sadassa suomalaisessa lukiossa käyttämässä puheenvuoron Euroopasta, EU-asioista. Toivoisinkin, että voisitte välittää terveisiä perussuomalaisten puheenjohtajalle Timo Soinille, joka nauttii vastaavanlaista suosiota nuorten keskuudessa, että toivottavasti hänkin näkisi nuorten aktivoinnin niin tärkeäksi, että hänkin löytäisi kalenteristaan sadalle lukiokäynnille aikaa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En toki millään muotoa kadehdi tai vastusta ansiosidonnaisia työttömyyskorvauksia, koska ne ovat erittäin tärkeä talouden turva monille perheille, kun työ loppuu ja uutta työtä vailla ollaan ja sitä etsitään. Ja juuri tämän takia Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset edellisillä kausilla vahvasti yhdessä palkansaajajärjestöjen kanssa kehittivät muutosturvaa, jotta tuo siirtymä työstä työhön olisi mahdollisimman helppo ja perhettä taloudellisiin vaikeuksiin johtamaton.

Mutta kun täällä mainostetaan tätä satsausta työttömyyskorvausten parannukseen kädenojennuksena kaikkein köyhimmille, niin sitä haluaisin kysyä ja toivon, että hallitus lainsäädännön eduskuntaan tuodessaan on tarkasti selvittänyt, miten nuo veroeurot jakautuvat eri tuloluokkiin, koska jos nämä minulle heitetyt luvut, joihin en välttämättä nyt vielä edes usko, pitävät paikkansa, niin merkittävä osa tästä kaikkein köyhimmille tarkoitetusta perusturvan parannuksesta meneekin kohtuuhyvin tienaavien ansiosidonnaisen työttömyysturvan parannukseen.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä jatkaisin tätä erittäin tärkeää keskustelua siitä, mitä tämä hallituksen lupaama perusturvan parannus oikeastaan on. Yhdyn siihen huoleen, että on varsin valitettavaa, jos tämän rahan osalta, joka on tarkoitus käyttää perusturvaan, potin korjaavatkin korkeimmista työttömyysetuuksista nauttivat. Niin ikään olen edustaja Tiilikaisen kanssa samaa mieltä, että ansiosidonnainen työttömyysturva on hyvä asia, mutta yhdistettynä tähän — ottaen huomioon myös sen, että tämä hallitus jättää näiden uudistusten ja parannusten osalta puille paljaille eläkeläiset, lapsiperheet, varusmiehet ja sairaat — että perusturva tarkoittaa teille vain työttömiä, varsinkin jos käy vielä niin, että siitä rahasta osa kohdentuu ihmisille, joiden tulotaso on ollut jo ennen työttömäksi jäämistä huomattavan korkea, voiko todellakin olla niin, että samaan aikaan perus- ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan kytköksen vuoksi hyvätuloinen työtön voi saada kuukaudessa lähes 200 euroa korotusta työttömyyskorvaukseensa tämän uudistuksen myötä?

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä arvostan kokoomusta siinä, että heillä on ollut eurokriisin ratkaisussa täsmälleen sama linja ennen vaaleja ja vaalien jälkeen, vaikka se on ihan erilainen kuin oma linjani.

Mutta tästä USA:n kriisistä: Minä olin täällä salissa kuuntelemassa, kun ihan ministerin suulla vakuutettiin, että tämä USA:n kriisi ei vaikuta Suomeen millään lailla, mutta toisin kävi. Kyllä minä katson, että ainakin itse olen säilyttänyt oikeuteni puhua näistä tukipaketeista, euroalueen kriisistä ja vähän muistakin talouskriiseistä, jos linja on ollut sama Kreikan, Portugalin, Irlannin ja Islannin kohdalla. Islannin Kaupthing-pankkiäänestyksessähän me viisi kansanedustajaa olimme sillä linjalla, että missään nimessä valtion ei pidä lähteä mukaan takaamaan sitä ylikorkeitten korkojen osuutta, ja on mielenkiintoista, että talousvaliokuntakin oli vielä joku päivä aikaisemmin ollut asiasta samaa mieltä mutta yhdessä yössä kanta muuttui. Eli silloin laitettiin markkinoille väärä viesti, että pelata voi, kun takaajat tulevat aina sivusta.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kiitän edustaja Östmania tästä, kun hän avasi tätä keskustelua ja puhui näistä vakuuksista. Mutta edelleen peräänkuulutan konkreettista tarkennusta, kun hallitusohjelma vaan ilmoittaa, että Suomi saa takausosuudelleen vakuudet kyseiseltä maalta, puhutaan yleensä vakuuksista: Mitä nämä vakuudet ovat? Ovatko nämä maata? Ovatko nämä kiinteistöjä, rakennuksia? Ovatko nämä laivoja? Ovatko nämä vakuudet jollakin tavalla realisoitavissa? Jos ovat, niin toivon, että kerrotte meille edustajille. Me nukumme yömme huomattavasti rauhallisemmin tämän jälkeen.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli ihan mielenkiintoista kuulla, että ministeri Stubb on kiertänyt jopa sadassa lukiossa puhumassa politiikkaa. Vaalien alla tätä aikaahan yleensä löytyy niin ministereiltä, kansanedustajilta kuin kaikilta muiltakin ehdokkailta. Ja mikä on sen parempi vaalikenttä kuin lukio, jossa on satamäärin, tuhatmäärin opiskelijoita, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin äänestäneet missään vaaleissa? Tämän henkilökohtaisen kontaktin johdosta he hyvin todennäköisesti myös äänestävät sitten näitä stubbeja ja vastaavia, jotka siellä kouluissa ovat vierailleet. Itse edellyttäisin, että jos koulut ovat avanneet ovensa näille kokoomuspoliitikoille, niin tasapuolisuuden nimissä ovet pitäisi avata samanaikaisesti kaikkien muidenkin puolueitten edustajille. Positiivista tietenkin on se, jos nuoret saadaan äänestämään. Se on tärkeätä.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärven kanssa kun olemme naapurikaupungin edustajia siellä pohjoisessa, niin meillä on tämmöinen yhteinen hanke saada energiapuuta Lapissa hyödynnettyä nyt, kun Kemijärvelläkään ei enää sellutehdasta ole. Edustaja Mustajärvi antaa tässä nyt kovin yksioikoisesti ymmärtää, ettei näillä rahoitusvakauteen liittyvillä kysymyksillä ole juurikaan reaalimaailmaan vaikutuksia, mutta kyllä niillä aivan konkreettista vaikutusta on, kun miettii sitä, että Rovaniemelle nyt tätä isoa biovoimalahanketta suunnitellaan, suunnitellaan työtä ja toimeentuloa lappilaisille, niin metsänomistajille kuin siitä metsänhoidosta sen leipänsä ottaville ihmisille, lämpöä rovaniemeläisiin koteihin, sähköä suomalaisille kuluttajille. Jos miettii, että tuommoinen 200 miljoonan euron investointi tehdään ja eri tahot ottavat velkaa sen rahoittamiseksi, niin jos korkokulut vaikka vain prosentilla nousevat, (Puhemies: Minuutti!) niin se on 2 miljoonan euron vaikutus ihan reaalitaloudessa näillä toimijoilla.

Vesa-Matti  Saarakkala  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sellainen tekijä, mitä täällä ei ole käsitelty vielä näistä vakausmekanismeista, on niitten laillinen päätöksentekoprosessi täällä Suomessa. Esimerkiksi meillä perustuslakivaliokunnassa oli esillä, mikä on se instanssi, jonka esimerkiksi EVM-mekanismista tulee päättää. No, ulkopolitiikka kuuluu presidentille yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja EU-asiat sitten eduskunnalle. Mutta kun tämä mekanismi on rakennettu EU:n ulkopuolella — se on jouduttu rakentamaan EU:n ulkopuolella juuri sen takia, että EU:n perussopimukset estävät tällaisen rakennelman kyhäämisen EU:n puitteissa — niin on todella erikoista, että tämä tulkitaan EU-päätöksenteoksi, EU:hun verrattavaksi päätöksenteoksi, ja siten päätetään eduskunnassa. Toisaalta asia on niin huomattava, että se kuuluu tänne, mutta kerta kaikkiaan meidän perustuslakimme ei anna yksiselitteistä vastausta, missä tämä sopimus pitää (Puhemies: Minuutti!) hyväksyä tai hylätä. Siten se on epäkelpo sopimus ja siitä ei pitäisi tehdä päätöstä ollenkaan.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä mielenkiintoisella tavalla kulkee isoja ja pieniä asioita, ja minä nyt puutun pieneen asiaan. Eli vastaan edustaja Ruohonen-Lernerille, että hän on nyt valinnut kyllä tykin ampuakseen kärpästä ja on turha kohdentaa nuolensa ministeri Stubbiin ja hänen koulukier-roksiinsa. Kyllä kouluihin kutsutaan ja pääsee puhumaan työstään ja demokratiasta jo nyt, mutta on erinomaista, että tässä ohjelmassa demokratiakasvatus nyt kirjoitetaan näkyviin ja ulos, koska sille on selkeästi tarve. Ennen vaaleja saimme lukea Helsingin Sanomista, että kolmannes kansalaisista ei esimerkiksi tiennyt, ketkä olivat hallituksessa. Tämän takia on erittäin tärkeää, että meidän nuoremme saavat asiallista ja monipuolista demokratiakasvatusta.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juurikin tähän samaan asiaan: Kyllä mielestäni kansanedustaja Ruohonen-Lerner näkee aika paljon mörköjä ilmassa kritisoidessaan tällaista asiaa. Kyllä tässä ennen vaaleja ainakin meidän vaalipiirissämme hyvin pääsivät ehdokkaat lukioihin, pääsivät yhteiskouluihin esittäytymään. Siellä oli paljon myös perussuomalaisia ehdokkaita aivan meidän muiden kanssa, muun muassa edustaja Saarakkalan kanssa olimme useissa yhteisissä paneeleissa ja tilaisuuksissa.

Kaikki, mitä voidaan tehdä yhteiskuntatietoisuuden kasvattamiseksi, pitää minun mielestäni käyttää hyväksi. Onko siellä nyt sitten ollut yksi yksittäinen edustaja tai ministeri, se kaikki aktivoi nuoria äänestämään. Nuoret ovat kumminkin se passiivisin ikäryhmä, joka käyttää omaa ääntänsä vaaleissa.

Minun mielestäni yhteiskuntakasvatusta pitää jatkaa ja on erinomaista, jos hallitus pystyy siihen jollakin lailla tarttumaan.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä ystäväni Pohjanmaalta, Hongisto, nukkuu näköjään huonosti, joten minä yritän nyt kertoa hänelle iltasatuja tässä, jos se helpottaisi tilannetta.

Otan vielä tämän kohdan tästä sivulta 87, missä on selkeästi kirjattu, että "Suomi saa takausosuudelleen vakuudet kyseiseltä maalta". Ainoastaan sillä ehdolla myönnetään lisää lainoja. Jos näillä vakuuksilla ei ole reaaliarvoja ja ne ovat realisoitavissa, niin sitten niitten vakuuksien arvo on nolla. Kyllä me lähdemme siitä, että näillä vakuuksilla pitää olla jonkunlainen arvo ja niiden täytyy olla realisoitavissa.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puheenjohtaja! Vielä tähän palkkaperusteiseen työttömyysturvaan ja perusturvaan: On totta, että muutosturvauudistus, jonka itse olin aikoinaan myös neuvottelemassa, on merkittävä senkin takia, että siinähän ensimmäistä kertaa mennään työpaikan sisälle tavalla, että jos irtisanomisuhka koittaa, niin ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin eikä odoteta vain sitä irtisanomishetkeä ja sitten mietitä, minkälaista koulutusta ja työpolkuja ihmisille rakennetaan. Muutosturva on ideana hyvä, koska sen idea on kantaa, rakentaa silta työstä toiseen, ammatista toiseen eikä työstä työttömyyteen.

Mitä vielä palkkaperusteisen sosiaaliturvan ja perusturvan välisiin suhteisiin tulee työttömyysturvassakin, on tärkeää nyt todeta, että ansioturva tulee myös siitä, että ihmiset vakuuttavat itsensä ja maksavat. Perusturva tulee kaikille veroluonteisilla ratkaisuilla. Ei voi asettaa työttömiä perusturvan tasoisissa kustannuksissa eriarvoiseen asemaan sen suhteen, ovatko he ansioturvalla vai perusturvalla. Sen takia yhteiskunta kohtelee tasaveroisesti ansioturvalla olevia ja perusturvalla olevia omalta osaltaan. Se ansioturva, joka tulee siihen perusturvan päälle, on ihmisten vakuuttamisesta ja työnantajan vakuuttamisesta tuleva lisä. Se on hyvä tässä pitää mielessä, ja sen pitääkin olla korkeampi kuin perusturva, koska ihmiset perusturvan päälle vakuuttavat itsensä. Eikö niin?

Minä olen tähän asti ainakin ymmärtänyt, että ei keskustakaan ole ollut koskaan sitä mieltä, että ansioturvan ja perusturvan kytkös pitäisi poistaa, ja siitähän tässä nyt on kysymys. Ei ole poistettu.

Annika  Saarikko  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma kokonaisuudessaan on hämmentävää luettavaa. Odotin monien kansalaisten tavoin, että hallitus olisi tehnyt vahvan ohjelman, joka määrittäisi Suomen suunnan yli vaikeiden aikojen. Odotin, että hallitus olisi kunnianhimoisella ohjelmalla paikannut sitä vakavaa luottamuspulaa, jota se ennätti aiheuttaa farssiksi kääntyneiden hallitusneuvotteluiden aikana. Ennen kaikkea odotin, että hallitus pitää huolta siitä, että hyvinvointiyhteiskunta on olemassa tulevaisuudessakin, huomioi myös tulevat sukupolvet. Hallitusohjelmasta ei valitettavasti ole luottamuksen vahvistajaksi, pikemminkin päinvastoin. Kehittämistä, selittämistä, arvioimista ja parantamista ja muuta hallintobyrokraattista tointa riittää yhteensä lähes 600 maininnan verran, sivua kohden suunnilleen kuusi kertaa.

En ihmettele lainkaan, että ohjelma on kohdannut voimakasta kritiikkiä monelta suunnalta. Erityisesti sitä ovat arvostelleet talousasiantuntijat ja elinkeinoelämä — syystä. Hallitusohjelma ei tarjoa kunnollisia ainespuita yrittäjyyden tukemiseen eikä uusien työpaikkojen luomiseen. Kasvun kautta tapahtuvan velkakierteen katkaiseminen jää yksinomaan toiveajatteluksi. Nostettiin kädet pystyyn. Leikkaukset on helpompi tie kuin kasvun tie, ajattelee ilmeisesti hallitus.

Hallitukselta puuttuu kokonaiskuva yhteiskunnan kehittämisestä. Sitä vaivaa vakava sisäinen ristiriitaisuus, jonka tämä salikeskustelukin on jo moneen kertaan osoittanut. Ohjelman tekstiosassa kerrotaan yhdeksästä hyvästä ja kymmenestä kauniista, ja lopussa löytyvä liiteosa kertoo karun todellisuuden. Esimerkki: Nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen luvataan parantaa. Hyvä lupaus. Budjetissa tähän on kuitenkin varattu 21 miljoonaa euroa aikaisempaa vähemmän. Jos leikkaus ja parannus ovat tämän hallituksen mielestä synonyymejä, on ilmeisesti äidinkielen opetuksessa tapahtunut ministereiden ja allekirjoittaneen kouluvuosien välissä jotain merkillistä.

Arvoisa puhemies! Jo aiemmin tänään debattiosuudessa keskustelimme perhepolitiikasta, siitä, mitä hallitus haluaa tehdä perheen ja työn yhteensovittamiseksi, siitä kun vallitsee minusta laaja yhteinen kansallinen ymmärrys, sen asian parantamisesta.

Hallitusohjelmassa on monia myönteisiä kirjauksia isien hoitovastuun mahdollistamisesta, osa-aikatyön lisäämisestä pienten lasten vanhemmille jne. Rahaa tähän kuitenkaan ei ole osoitettu. On syytä kysyä hallituksen ministereiltä, tuleeko konkreettisia toimia perheen ja työn yhteensovittamiseksi, ja ennen muuta kaipaan yhä vastausta siihen, mitä tarkoittaa hallitusohjelman eriskummallinen kirjaus kotihoidon tuen tulevaisuudesta. Ollaanko sitä leikkaamassa, ollaanko sitä aikaa lyhentämässä?

Haluan myös todeta, että yksin elävistä hallitusohjelmassa ei mainita sanaakaan. Tietääköhän hallitus, että Suomessa on yli miljoona yksin elävää. Miksi ette huomioi heitä lainkaan? Yksinhuoltajille onneksi on sentään tulossa toimeentulotukeen erityinen kohdennus, kiitos siitä, ja päivähoidon kehittämisessäkin yksinhuoltajat huomioidaan, kiitos siitä. Muilta osin eväät jäävät vähäisiksi yksinhuoltajienkin osalta.

Arvoisa puhemies! Myös tasa-arvo hallitusohjelmassa mietityttää. Eduskunta on lausunut aiemmin selkeästi, että tasa-arvolakia tulee uudistaa. Miksi hallitus tyytyy nyt vain seuraamaan tasa-arvolain toimivuutta eikä uudista puutteellista lakia? Hallituksen eväät naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamiseksi ovat valitettavan olemattomat. Ei asia enää parane tutkimalla vaan teoilla, ja niinhän te teettekin. Leikkaatte kuntien valtionosuuksia, ja on aivan selvää, että kuntasektorin naisvaltaiset alat saavat tyytyä jatkossa olemattomiin palkankorotuksiin, sillä konkurssikypsiksi ajautuneilla kunnilla ei ole varaa kuin kauniiseen kiitokseen. Kun samaan aikaan teollisuuden miesvaltaiset alat vaativat tuntuvaa korotusta tuloihinsa, ovat sukupuolten väliset palkkaerot ehkä pikemminkin kasvamassa kuin supistumassa.

Arvoisa puhemies! Omaishoitajien osalta odotin hallitusohjelmalta enemmän. Ennen vaaleja likipitäen jokainen puolue lupasi omaishoitajien aseman selkiyttämistä muun muassa sen tuen siirtämiseksi Kelalle maksatukseen. Tätä kuitenkaan ei ohjelma lupaa. Oikeastaan tekisi mieli sanoa, että omaishoitajien — joita on Suomessa yhä enenevä määrä, tiedämme tuon hoitomuodon taloudellisen ja inhimillisen mielekkyyden — arvassa lukee tämän hallituksen osalta: ei voittoa. Te ette pystyneet tarjoamaan konkreettisia uudistuksia omaishoitajille. Annatte heillekin lupauksia arvioinneista, (Puhemies: 5 minuuttia on täynnä!) selvityksistä ja konsultoinneista. Harmillista erityisesti on, että omaishoitajien veropaus jäi nyt selvittelyn tasolle.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tänään on monissa puheenvuoroissa sivuttu liikennepolitiikkaa, ja itsekin ajattelin hieman pöyhiä tarkemmin hallitusohjelman liikennekirjauksia.

Vihreästä näkökulmasta voikin todeta, että niissä on paljon hyvää. Jos esimerkiksi valtakunnallinen joukkoliikennelippu saadaan toteutettua, se on merkittävä edistysaskel, josta muun muassa Hollannin kaltaisissa maissa on saatu nauttia jo pitkään. Samoin valtakunnallinen reittipalvelu on hyödyllinen apuväline. Kaupunkiseutujen lähiraideliikenteen edistäminen on vaikkapa Turun ja Tampereen kaupunkiseuduilla erittäin merkittävä edistysaskel, ja myös suurten kaupunkien joukkoliikennetuen korotus tulee tarpeeseen. Tärkeitten ratahankkeiden, kuten Seinäjoki—Oulu-välin, perusparannuksen loppuun saattaminen on myös hyvin tärkeää, ja myös se, että perusradanpitoa painotetaan väylänpidon sisällä, on myönteinen uutinen.

Tienkäyttömaksujen selvittäminen on tässä vaiheessa vahvin kirjaus, mitä hallitusohjelmaan oli saatavissa, mutta uskon, että kun niitä selvityksiä aikanaan tehdään ja niihin tutustutaan, se avaa ovia tienkäyttömaksujen käyttöönotolle.

On siis paljon hyviä kirjauksia. Ongelmallinen on vain rahoitus. Jos katsotaan liikennesektorin määrärahoja nyt alkaneella hallituskaudella, on vaikea nähdä, miten niillä pystyttäisiin vastaamaan niihin haasteisiin ja toteuttamaan ne hienot tavoitteet, joita hallitusohjelmaan on tekstipuolella kirjattu. Määrärahat perusradanpidon puolella, väylähankkeissa, joukkoliikenteen ostoissa ovat tarpeeseen nähden selvästi riittämättömät, eikä nyt kauhean hyvää arvosanaa voi antaa myöskään perustienpidon puolella. Tämähän ei sinänsä ole mikään uusi tilanne. Me, jotka olemme istuneet eduskunnassa useammalla kaudella, olemme kuulleet samaa keskustelua jo pitkään hallituksesta riippumatta, mutta se tilanne on nyt muuttumassa vuosi vuodelta akuutimmaksi.

Lohdullisesti ongelma on mahdollista ratkaista. On mahdollista löytää erityisesti joukkoliikenteen rahoitukseen uusia tapoja, uusia väyliä, ja mainitsen niistä nyt tässä kolme.

Aiemmin debatissa puhuttiin siitä, että hallitus on sitoutunut käyttämään valtionyhtiöiden myynnistä saatavia tuloja tiettyyn rajaan saakka tulevaisuusinvestointeihin, joita voivat osaltaan olla myös ratahankkeet.

Jos aikanaan otetaan käyttöön tienkäyttömaksut jossain muodossa, se on yksi tapa kerätä myös joukkoliikenteen rahoitukseen kipeästi kaivattuja lisävaroja.

Muualla maailmassa jo jonkin aikaa menestyksekkäästi hyödynnetty mutta suomalaisessa keskustelussa vielä aika uusi ja outo ajatus on kerätä yhteiskunnalle joukkoliikennehankkeiden tuottamia hyötyjä. Tapoja on monenlaisia. Yksi tapa voi olla vaikka se, että kun jokin konkreettinen joukkoliikennehanke tuottaa selvää mitattavaa hyötyä kiinteistönomistajalle, niin tästä hyödystä osa voidaan kerätä takaisin jonkin maksun muodossa ja tämän maksun tuotoilla voidaan sitten rahoittaa jälleen uusia joukkoliikennehankkeita.

Toivon, että näitä erilaisia uusia innovatiivisia rahoitustapoja käydään hallituksessa hyvinkin tarkkaan läpi.

Myös viestintäpolitiikan puolella on monia ilonaiheita. Tietoyhteiskunnan esteettömyys on tärkeä näkökulma, joka tulee itse asiassa useammassakin kohdassa esiin. Julkisen tiedon avaaminen ei ehkä vielä tähän mennessä ole ollut kauhean paljon poliittisessa keskustelussa esillä ollut ajatus, mutta se tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia myös siihen uuteen kasvuun ja uusien elinkeinojen luomiseen, josta tänään on paljon puhuttu. Samoin avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa on paljon mahdollisuuksia. On ilahduttavaa, että ne on hallitusohjelmassa näinkin laajalti noteerattu. Viestintäpuolella puhutaan myös niin sanotuista älyratkaisuista eli käytännössä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä kaikilla sektoreilla. Siellä voidaan saada tuottavuushyötyjä, siellä voidaan saada ympäristöhyötyjä.

Jos energiapuolesta vielä muutaman asian yritän ehtiä sanoa.

Myönteistä on ilman muuta sitoutuminen turpeen käytön vähentämiseen ja turpeen veron korottaminen. Suomi tarvitsee pian exit-strategian turpeen energiakäytölle sen takia, että turve on ympäristön kannalta ylivoimaisesti haitallisin polttoaine. Se on haitallisin sen takia, että se tuottaa ilmastopäästöjä enemmän kuin kivihiili. Se on haitallinen sen takia, että se heikentää suoluonnon monimuotoisuutta, ja se on haitallinen sen takia, että se kuormittaa ja pilaa meidän järviä ja jokia.

On hyvä myös, että hallitusohjelmassa vahvistetaan sitoumus uusiutuvan tavoitteesta kiinni pitämiseen, energiatehokkuustoimikunnan esitysten toteuttamiseen. Hyvää on se, että Vuotoksen ja Kollajan virtavesiluonnolle kohtalokkaat altaat eivät tälläkään hallituskaudella pääse eteenpäin ja öljyriippuvuuden vähentämiseen laaditaan ohjelma.

Huolta kannan siitä, että samalla yleisissä säästötalkoissa myös uusiutuvan tuet ovat joutuneet leikkurin alle. Niistä on tarkoitus säästää 25 miljoonan euron verran. Ajattelen optimistisesti, että tämä säästö on mahdollista tehdä vaarantamatta (Puhemies: 5 minuuttia!) uusiutuvien edistämistä, ja siihen on monta monta keinoa. Rinnalle tarvitaan uusia keinoja nimenomaan hajautetun uusiutuvan pientuotannon edistämiseen pienessä kokoluokassa maatiloilla ja kotitalouksissa, ja siihen väläytellään hallitusohjelmassa avuksi niin sanottua nettomittarointia. Se on hyvä työkalu, se on toimiva, maailmalla hyväksi todettu, ja toivon, että se voidaan myös meillä Suomessa ottaa pian käyttöön.

Sanni Grahn-Laasonen /kok:

Arvoisa puhemies! En ollenkaan ymmärrä sitä edustaja Saarikon ja yleisemminkin täällä opposition esittämää kritiikkiä, jonka mukaan Kataisen hallitus olisi jollain tavalla unohtanut lapsiperheet ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet. Tiedätte siellä oppositiossa itsekin, ettei lapsiperheiden elämänlaatua paranneta sillä, että maahan nimetään yksi ministeri lisää etuliitteellä "perhe".

Tärkein lupaus perheille ja kaikille suomalaisille on se, ettei tämä hallitus katso tumput suorina sitä, kun maamme velkaantuu, väestö ikääntyy ja Euroopan talous oireilee, niin kuin tänäkin päivänä, ennustamattomasti. Tämä hallitus näyttäisi olevan valmis kipeisiinkin ja epäsuosittuihin ratkaisuihin, jos niitä vaaditaan Suomen valtiontalouden pelastamiseksi vastuullisella tavalla. Erityisen tärkeä on myös hallitusohjelman perälautakirjaus, jonka mukaan kasvulukuja ja talouspolitiikan onnistumista tarkastellaan hallituskauden keskellä. Niin sen kuuluu muuttuvassa maailmassa ollakin. Tarvitaan ketteryyttä muuttaa kurssia tarvittaessa nopeastikin. Ja silloin kun ei ole rahaa jaettavaksi, on pyrittävä tekemään asioita fiksummin. Tästä on kyse monissa rakenteellisissa uudistuksissa, joita tämä hallitus on luvannut tehdä.

Yksi selkeä lupaus jokaiselle suomalaiselle työssä käyvälle on se, ettei työn verotus missään olosuhteissa tule kiristymään. Verotuksen periaatteena on oltava, että yhteiskunnalle menevä osuus yritysten ja ihmisten työn tuloksista olisi mahdollisimman pieni, kuitenkin niin, että meillä on jatkossakin arvokas suomalainen hyvinvointivaltio, terveyskeskukset, koulut, sairaalat, tulonsiirrot elämän epävarmuustilanteita varten jne. Tämä koskee myös ja aivan erityisesti lapsiperheitä, jotka ovat hyvinvointivaltion palvelujen suurkuluttajia. Perheiden hyvinvointi hyvässä tai pahassa näkyy aina suuntaan ja toiseen myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa.

Perhe-elämän ja muuttuneen työelämän, siis ihan tavallisen arjen, jota elämme, yhteensovittaminen on yhä haastavampi yhtälö monissa perheissä. Hallitus lupaa paiskia töitä sen eteen, että vanhemmat pääsisivät mahdollisimman läheltä näkemään lastensa kasvun ja osallistumaan siihen. Hallituksen tavoitteena on lisätä isille merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä ja mahdollistaa lapsen hoitaminen kotona vanhempainvapaan turvin nykyistä pidempään. Hyvä yhteiskunta mahdollistaa sen, että pienten lasten vanhemmat tai vastaavasti iäkästä tai sairasta läheistään hoitavat voivat nykyistä paljon joustavammin tehdä esimerkiksi lyhyempää työpäivää tai ottaa palkatonta vapaata ollakseen siellä, missä heitä oikeasti tarvitaan.

Hyvinvointivaltion rakentamisessa tärkeä ellei kaikkein tärkein arvo on mahdollisuuksien tasa-arvo. Tämä hallitus useilla eri toimilla tulee edistämään sitä, että mahdollisimman moni lapsi saisi elämälleen mahdollisimman hyvän ja turvallisen alun. Ongelmiin hallitus tahtoo tarttua mieluummin vähän ennemmin kuin myöhemmin. Yksi Kataisen hallituksen tavoitteista on vähentää huostaanottojen määrää Suomessa. Konkreettisia keinoja ovat muun muassa lapsiperheiden kotipalvelujen, muiden niin sanottujen matalan kynnyksen palvelujen ja perhesosiaalityön lisääminen. Inhimillisestä näkökulmasta tärkeää on lastensuojelun laitosvaltaisuuden purkaminen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa perheen ongelmiin voidaan puuttua, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on esimerkiksi pyrkiä katkaisemaan ylisukupolvinen syrjäytyminen ja huono-osaisuuden kierre.

Perheiden palveluja kehitetään niin, että niissä otetaan huomioon perheiden erilaisuus ja erilaiset tarpeet. Koululaisten oppilashuoltoa lisätään, mikä osaltaan tukee tavoitetta paremmin voivista lapsista ja perheistä. Hallitus lupaa myös lisätä lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa, mikä on paitsi kauniisti sanottu myös ihan oikeasti tärkeää. Olen hyvin iloinen kirjauksesta, joka vahvistaa myös kolmannen sektorin roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä osallistumisen ja vaikuttamisen väylänä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelma kannattaa lukea myös asenteiden tasolla. Kyseessä on Suomen historian EU-myönteisin hallitusohjelma. Hallitusohjelma ottaa vahvasti kantaa suvaitsevaisuuskysymyksiin ja Suomen asemaan kansainvälistyvässä maailmassa. Se on avoin erilaisuudelle ja avoin vaikutteille erilaisista kulttuureista. Nyt työnsä aloittava Kataisen hallitus on kaiken kaikkiaan avoimempi, kansainvälisempi ja suvaitsevaisempi kuin edeltäjänsä.

Toivottavasti myöskin euroalueen talouden vakauden horjuessa Suomi pysyy siinä yhteisessä vastuullisessa rintamassa Euroopan ytimessä, joka pyrkii estämään Euroopan ja sitä kautta Suomen syöksymisen syvälle uuteen lamaan.

Erityisbonus ja kiitos hallitukselle siitä, että se ottaa selkeän kielteisen kannan rasismiin ja ulkomaalaisvihamielisyyteen.

Mitä tarkemmin uuden hallitusohjelman lukee, sitä helpompi siitä on tykätä tosi paljon.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannamme edustaja Grahn-Laasosen kanssa aivan samoista aiheista huolta, hyvä niin. Mutta kannan huolta myös siitä, minkä puheenvuorossani aiemmin ilmaisin. Olen lukenut ohjelman, näen nämä hyvät kirjaukset, mutta kuten kerrottua ja mainittua ja yleisesti todettua valtion taloudellisesta tilanteesta, hallituksen kaavailemista leikkauksista, en ole nähnyt kirjausmuotoiluissa saati rahalupauksissa mitään sen kaltaista, että voisimme olla vakuuttuneita siitä, että nämä hyvät tavoitteet konkreettisesti toteutuisivat.

Kaikki tiedämme, että ennen vaaleja edellisen hallituksen aikana tehdyn selvityksen mukaan vanhempainvapaan järjestelyt täysimääräisesti toteutettuna hiukan mallista riippuen kustantavat satoja miljoonia. Muistaakseni malli 6+6+6, jossa vanhempien hoitovastuuta on jaettu kuuden kuukauden jaksoihin, on kustannusarvioltaan noin 700 miljoonaa. Kysymykseni ja huoleni kohdistuvat siihen, miten me voisimme edetä pienin askelin tätä kohti, koska kaikki ymmärrämme, että täysimääräisesti tätä ei voida toistaiseksi toteuttaa. (Puhemies: Minuutti!)

Meidän ehdotuksemme keskustassa oli esimerkiksi se, että puolitoistavuotiaiden lasten kotihoidon tukea olisi voitu korottaa siihen asti, että lapsi on puolitoista, jolloin kotihoidon mahdollisuus olisi ollut kannattavampaa myös taloudellisesti.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saarikolle on pakko sanoa, että poliittinen sokeus on hieno laji, kuurous on kuulemattomuutta mutta pitää nähdä se, missä talouden tilanteessa todellakin elämme tällä hetkellä. Emme voi ennustaa sitä tulevaisuutta. On hienoa, että hallitusohjelmassa on laadittu niitä periaatteita, joiden mukaan tämä hallitus tulee toteuttamaan niitten taloudellisten resurssien puitteissa tulevaisuutta tässä yhteiskunnassa. Se, mitä on tehty kahdeksan vuotta, on nyt erilaista. Nyt me reagoimme talouden tilanteeseen ja toteutamme niitä toimia, joita meillä on mahdollisuus tehdä. Ei ylilupauksia, vain reagointia siinä talouden todellisessa tilanteessa, mihinkä meillä on mahdollisuuksia, poliittinen ohjelma taustalla, jonka vuoksi ja jota noudattaen etenemme.

Vesa-Matti  Saarakkala  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On ihan positiivista, että tässä ohjelmassa tuomitaan rasismi ja sitten täällä ovat myös nämä viharikokset esillä. Mutta se, mikä ei ole positiivista, on se, että asiakysymykset ja asennekysymykset sotketaan iloisesti keskenään. Nyt tarkoitan sitä, että kun täällä puhutaan etnisistä vähemmistöistä, erilaisista kulttuurivähemmistöistä, niin siihen samaan sotketaan vammaiset. Kyllä ne ovat kaksi aivan eri asiaa. Sopeutuminen tähän maahan on asennekysymys, kun sitten taas se, että on vamma, on asiakysymys. Minä kyllä toivon ja uskon siihen, että Suomen kansa erottaa toisistaan nämä kaksi asiaa eikä hämäänny tällaisen sumutuksen edessä, mitä tässä viharikosjahdissa ehkä nyt on ilmenemässä.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eiköhän viimeistään tämän keskustelun aikana ole kaikille puolueille oppositiosta tai hallituksesta riippumatta tullut selväksi se, miten tiukoissa talouden raameissa elämme. Keskusta tiesi sen ennen vaaleja ja tietää vaalien jälkeenkin. Mutta hämmästelen sitä, miksi sitten kirjoitetaan asioita, joista jo nyt tiedetään, että niitä ei ole välttämättä mahdollista toteuttaa. Se ei ole kovinkaan ansiokasta kuluttajansuojaa äänestäjien suuntaan.

Vielä sitten, puhemies, siitä, kun edustaja Grahn-Laasonen viittasi perheministeritavoitteeseen, mitä joillakin puolueilla oli ennen vaaleja. Ei kysymys ole siitä, että uskoisimme yhden ministerin hoitavan Suomen lasten ja nuorten ja perheiden asiat kuntoon, vaan siitä, että niin valtionhallinnon kuin kunnallisenkin hallinnon tasolla tiedämme, että lasten ja nuorten ja perheiden asioita pitäisi tarkastella paremmin kokonaisuutena. Hallinnon rajat tuntuvat olevan kovin suuria ylittää hyvin monen lapsiperheitä koskevan asian kohdalla.

Kannattaisimme ajattelua elämänkaarimallista, jossa perhe ja lapset ja nuoret huomioitaisiin kokonaisuutena. (Puhemies: Minuutti!) Tätä on kuntatasolla monin paikoin jo toteutettu eri puolilla, eri kaupungeissa, ja tätä ajattelua olisi hyvä tuoda myös valtionhallinnon tasolle.

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos vanhem- painvapaakustannusten jakaminen molempien vanhempien työnantajien kesken olisi jotenkin helppoa, se olisi varmasti jo tehty edellisen, Kiviniemen hallituksen aikaan. Tahto korjata tämä ruma kauneusvirhe muuten jo melko tasa-arvoisessa Suomessa on kova tällä hallituksella. Toivotaan, että löytyisi sellainen ratkaisu, johon meillä olisi varaa.

Mitä tulee tuohon perheministerikeskusteluun, niin sanoisin sen, että kun tässä hallitusohjelmassa nimenomaan luvataan lapsivaikutusten arviointia kaikilla politiikan lohkoilla, niin se osoittaa juuri sen, että lasten asia on oikeastaan itse asiassa vähän kaikkien ministereiden toimialaa. Ja meillä on Suomessa lapsiasiainvaltuutettu, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa lasten oikeuksien valvominen.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En tunnista edustaja Saarikon puheista sitä vastuullista keskustaa, jonka kanssa olen tottunut tässä talossa neljä vuotta työtä tekemään. Saarikko puhui täällä salissa, että kasvu korjaisi tuon kestävyysvajeen, joka maallamme on. Kasvu on tulevaisuudessa 2,5 prosenttia, ja tuon yli menevä kasvu on kyllä aika lailla Herrassa.

Nyt olisi mielenkiintoista kuulla edustaja Saarikolta, kun hän on myös puolueensa varapuheenjohtaja: Kertokaa, millä tavalla te tuon 8 miljardia laitatte tasapainoon. Mistä te leikkaatte, vai ettekö leikkaa mistään? Mitä veroja te korotatte, vai ettekö te korota mitään veroja? Ainakin teidän edustajat täällä puhuvat niin kuin edustaja Mikko Alatalo kertoi. Hän vastusti alvin korotusta, hän vastusti polttoaineveron korotusta, hän vastusti kaikkien verojen korotuksia, hän vastusti kaikkia leikkauksia. Kertokaa te puolueenne varapuheenjohtajana, edustaja Saarikko, millä tavalla talous saadaan tasapainoon, vai onko keskustasta tullut oikeasti tällä hallituskaudella todellinen ei-puolue?

Työministeri Lauri Ihalainen

Riittää hyvin.

Arvoisa puhemies! Olisin vaan vastannut tähän kysymykseen perhevapaajärjestelmistä, en sen takia, että minä vastaisin ministerinä tästä aihepiiristä, mutta osallistuin tämänkin asian neuvotteluihin siellä hallitusohjelmaa rakennettaessa.

Kysymys on juuri näin, että kun perhevapaajärjestelmässä oli näitten selvitysten pohjalta kolme eri vaihtoehtoa, tämä 6+6+6-malli oli erittäin kallis, niin kuin täällä on todettu, ja siihen ei ole varaa. Tämä hallitustekstimuotoilu lähtee siitä, että lähdettäisiin varovaisemmin liikkeelle, ja siinä on ohjattu siten, että tämä uudistus tehdään niin, että lisätään isille merkittyjä vapaita, joustavoitetaan isien perhevapaajärjestelmän käyttöönottomahdollisuuksia jnp. Eli on ohjattu sen uudistustyön keskeisiä tavoitteita ja toisaalta sitten on lähdetty siitä, että kun tämä on ansioperusteista perhevapaajärjestelmää, niin tarvitaan neuvottelut tästä rahoituksesta, jossa on sitten useita osapuolia: on työnantaja, palkansaaja ja sitten yhteiskunta. Tässä on otettu vaan kantaa siitä, että samalla kun tehdään tämä uudistus, pitää sopia se rahoitus ja tavallaan yhtä aikaa tämä uudistus viedä eteenpäin. Minä jaksan uskoa, että tästä löytyy ratkaisu.

Sitten tämä maininta tästä kotihoidon tukea saavien henkilöiden asteittaisesta siirtymisestä työelämään. Tässä semmoista uutta innovaatiota mietittiin, ja se vaatii jatkovalmistelun. Idea on se — no, käytetään nyt vaikka termiä "osittainen kotihoidon tuki", sitä nimeä siinä ei sitten voi jatkossa käyttää — että olisi mahdollista olla osittaisella kotihoidon tuella tai sen tapaisella, tässä puhutaan taloudellisesta tuesta, osa-aikatyössä ja sitten myös käyttää päivähoito- ja lastenhoitopalveluja siinä määrin, kuinka monta tuntia tarvitsee. Luotaisiin semmoinen uusi, joustavampi malli niin, että voisi yhdistää sitä kotona olemista ja osittaista työtä ja siihen saataisiin sellaista järkevää tukimallia. Tämä tukimalli, tämä järjestelmä, rakennetaan, niin kuin tässä on, 2012 loppuun mennessä, ja minä pidän sitä hienona uutena innovaationa. Ei siinä romuteta kotihoidon tukea mutta siihen tehdään uusi idea, joka voisi olla joustavampi ja yhdistää päivähoidon — käytetään nyt työnimeä "osittainen kotihoito" — ja osa-aikatyön mallina. Tästä on kysymys, ei romuttamisesta.

Heikki  Autto  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Reilu ele.

Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Aivan oikein, työllä se on hyvinvointi rakennettava tulevaisuudessakin. On myös erittäin tärkeää, että hallitus ymmärtää, että hyvinvointi ei synny pelkästään Facebook-statuksia päivittämällä.

Jotta työllisyystavoitteisiin päästään kestävällä tavalla, on Suomeen luotava hyvät edellytykset monipuoliselle elinkeinojen kehittämiselle ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Siksi hallitusohjelmaa onkin kiitettävä siitä, että se huomioi aivan erityisellä tavalla kaivosteollisuuden sekä muut energiaintensiiviset teollisuudenalat. Suorat panostukset kaivosalan toimintamahdollisuuksiin sekä energiaintensiivisen teollisuuden saama leikkuri energiaverotukseen ovat positiivisia signaaleja perusteollisuudellemme siitä, että Suomeen kannattaa tulevaisuudessakin investoida ja luoda uusia työpaikkoja.

Positiivisten signaalien sarjaan kuuluu myös lupaus siitä, että hallitus käsittelee viivytyksettä sille päätettäväksi tulevat ydinvoiman rakentamislupahakemukset. Näin tehdään mahdolliseksi uusien investointien ja uusien työpaikkojen saaminen Suomeen. Hallituksen politiikalla pyritään menemään kohti energiaomavaraisuutta ja samalla turvaamaan suomalaisen teollisuuden toimintaedellytykset.

Yhtenä näkökulmana energiapolitiikassa tällä hallituskaudella täytyisi olla kuitenkin myös tulvasuojelun huomioon ottaminen. Se kuuluisa vuosisadan tulva on pohjoisessa joka kevät lähempänä ja lähempänä. Itse asiassa tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen vallitessa vuosisadan tulva ei tule enää kerran sadassa vuodessa vaan pahimmillaan parinkymmenen vuoden välein. Olisi varmastikin viisaampaa rakentaa tulva-altaat tulvien torjumiseksi ja samalla puhtaan kotimaisen säätövoiman tuottamiseksi ennen seuraavaa suurtulvaa kuin kauhealla itkulla seuraavan tulvan jälkeen. Koska altaat rakennetaan joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, on väärin pohjoisen ihmisiä kohtaan, että rakentamista lykättäisiin aina yhden hallitusohjelman verran kerrallaan siihen asti, kunnes seuraava suurtulva tulee ja altaat päätetään lopulta rakentaa.

Arvoisa puhemies! Hyvä energia- ja elinkeinopolitiikka on myös hyvää aluepolitiikkaa. On tärkeää, että alueiden mahdollisuudet tulevat hyödynnetyksi kestävällä tavalla paikallisen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja samalla koko kansantalouden parhaaksi. On selvää, että siellä, missä kaikkia kiviä ei ole vielä käännetty, on eniten potentiaalia jäljellä. Siksi onkin tärkeää, että hallitusohjelmaan kirjatusta Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelmasta aletaan nopeasti saada konkreettisia tuloksia, joilla huolehditaan siitä, että koko maan mahdollisuudet nähdään ja hyödynnetään.

Jotta talouden toimeliaisuus on mahdollista, tarvitsemme hyvän perusinfrastruktuurin ja hyvät palvelut joka puolella Suomea. Tämä periaate onkin kirjattu hallitusohjelmaan monta kertaa — tästä esimerkkinä vaikkapa selvä kirjaus poliisin palveluiden turvaamisesta koko Suomessa. Samaten esimerkiksi kuntauudistuksen yhteydessä on aivan selvää, että hallintoa uudistettaessa on uudistuksen peruslähtökohta se, että palvelut turvataan myös kaikkein harvimmin asutuilla alueilla.

Arvoisa puhemies! Arktisille alueille kohdistuu huomattava taloudellinen ja poliittinen mielenkiinto. Hallitusohjelmassa aivan oikein tunnustetaankin, että arktinen alue tarjoaa Suomelle huomattavia mahdollisuuksia. Hallitus edistää suomalaisen osaamisen hyödyntämistä arktisilla alueilla, ja Suomen arktisen strategian toimeenpanoa tullaan tehostamaan. Yhteistyötä alueen valtioiden kesken lisätään alueen elinkeinojen kehittämiseksi ja samalla myös herkkään alueeseen kohdistuvien ympäristöuhkien torjumiseksi. Suomen tavoitteena on vahvistaa EU:n arktista politiikkaa ja saada EU:n arktinen keskus Rovaniemelle. Tästä konkreettisesta tavoitteesta olen Lapin edustajana erittäin tyytyväinen.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Alkavan hallituskauden isoimpia kysymyksiä on suhtautuminen Euroopan velka- ja finanssikriisin hoitamiseen. Hallitusohjelmassa kaikki mukana olevat puolueet sitoutuvat tukemaan EU:ssa päätettäviä ratkaisuja, todennäköisesti jo pian edessä olevia uusia ja uusia tukipaketteja ja EU:n pysyvää vakausmekanismia ja muutettua Euroopan rahoitusvakausvälinettä. Kaikkea tätä me vasemmistossa olemme johdonmukaisimmin vastustaneet, enkä näe ensimmäistäkään syytä, miksi muuttaisin kantani.

Eurooppa-neuvosto arvioi, että yhteisymmärrys EU:ssa on saavutettu ja laajan toimenpidepaketin täytäntöönpano on saatu lähes päätökseen. Tämä tarkoittaa juuri edellä lueteltujen toimenpiteiden valmistelua. Suomi on siis sidottu mukaan. Totta kai meillä ovat edessä kansainvälisten sopimusten hyväksymismenettely ja mahdolliset EU:n perussopimuksen muutokset, jotka liittyvät niiden käsittelyyn ja hyväksyntään täällä. Mutta prosessi on siis pitkällä ja Eurooppa-neuvosto arvioi tällä tavalla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tavalliset ihmiset laitetaan maksamaan pankkipelureiden laskut, kriisimaiden kansallisvarallisuuden laajaa yksityistämistä, suurpankkien tukemista ja EU-komission valtaa kontrolloida jäsenmaiden talous- ja budjettipolitiikkaa. Tämän ohessa toteutetaan "verokoordinaation" nimellä kulkevaa hanketta, jonka suunta on hallitusohjelmankin sanoin selvä. Hallitus on valmis tarkastelemaan komission esityksiä unionin uusiksi omiksi varoiksi.

Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelman peruslinja on Eurooppa-neuvoston maakohtaisten suositusten ja Euro plus -sopimuksen sitoumusten mukainen. Molemmissa konkretisoituu sisäisen devalvaation politiikka, alhaiset palkankorotukset, yksikkötyökustannusten tiukka seuranta, eläketurvan leikkaukset. Tuoreessa maakohtaisessa arviossa Suomelle suositellaan työttömyysputkesta luopumista, osa-aikaeläkkeen lakkauttamista, eläkeiän sitomista elinaikaodotteeseen jne. Ne ovat eläkepolitiikan linjauksia. Edelleen julkisen sektorin palvelujen ja työpaikkojen karsinta ja yksityistäminen sekä korkea työttömyys ovat tätä sisäisen devalvaation politiikkaa.

Tätä kaikkea vastaan Euroopan ay-liikkeen yhteisjärjestö Eay, kansalliset keskusjärjestöt ja liitot sekä monet kansalaisjärjestöt kampanjoivat ja lakkoilevat. Eurooppalainen vasemmisto ei sitoudu EU-eliitin politiikkaan vaan solidaarisuuteen, työtä tekevien etujen puolustamiseen. Eurooppalainen vasemmisto taistelee siellä mukana. Tästä syystä kannatan edustaja Mustajärven tekemää epäluottamuslause-esitystä.

Vielä, arvoisa herra puhemies: Edustaja Östman ei ole täällä paikalla, mutta hän luki kuin Raamattua ja nosti esille tämän kysymyksen Suomen vaatimista vakuuksista. Monet asiantuntijat ja myös monet viralliset paperit täällä eduskunnassa ja suuressa valiokunnassa kertovat, että IMF ei niihin usko. Vähän ymmärrystä näille vakuusvaatimuksille on komissiossa ja yhtä vähän Ekp:ssä. Tämä on varmasti syytä kertoa kaikille kansanedustajille ja Suomen kansalle. Hallitusohjelmassa on itse asiassa koko tämä yhteisymmärrys euroalueen kriisin hoitamisesta laskettu tämän varaan. Mutta täytyy sanoa, että minusta (Puhemies: 5 minuuttia on täynnä!) nämä ovat poliittisia virtuaalivakuuksia ja niitä on käytetty hallituspohjan kokoamiseen ja tämän ohjelman kirjoittamiseen.

Tapani  Tölli  /kesk:

Arvoisa puhemies! Olemme nyt toista päivää keskustelleet viikon vanhan hallituksen hallitusohjelmasta. Opposition tehtävä on omalta osaltaan arvioida hallitusohjelmaa ja haastaa hallitus. Itsetarkoitus ei ole moittia, mutta nyt viikon verran oppositionäkökulmasta asioita tarkastelleena voin todeta sen, että huoli perusasioista on yhteinen ja se on talouskasvusta, talouskasvun edellytyksistä, hyvinvointiyhteiskunnan säilymisestä ja kehittymisestä ja ihmisten hyvinvoinnista. Vastaako tämä hallitusohjelma näihin huoliin ja haasteisiin, siitä voi olla hallituksen kanssa eri mieltä.

Jo hallitusneuvottelujen aikaan näkyi mielikuvien ja todellisuuden välinen ristiriita, ja se näkyy tässä ohjelmassa. Tekstiosa ja liiteosa ovat ristiriidassa keskenään. Voi arvioida, että syksyn tullen joudutaan tähän ohjelmaan palaamaan: ovatko nämä perusedellytykset, tämän ohjelman taloudellinen kivijalka, kunnossa vai ei. Huoli tässä asiassa on yhteinen.

Yksi tämmöinen periaatteellinen kysymys, joka nousee esille tässä hallitusohjelmassa, on siinä kirjattujen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin puuttuminen. Niitä on melkoinen joukko. Itse olen erityisesti tarkastellut kuntataloutta ja kuntien toimintaa.

On erittäin hyvä asia, mikä tämän päivän keskustelussakin on tullut ilmi ja hallitusohjelmassa näkyy, että on kiinnitetty huomiota perusturvan vahvistamiseen. Se on sitten eri asia, millä tavalla nämä toimenpiteet kohdennetaan, siitä olen kyllä hallituksen kanssa eri mieltä. Mutta se on hyvä asia, että myös vaikeana taloudellisena aikana kiinnitetään huomiota perusturvaan eikä vain ajatella niin, että sitten kun on jakovaraa. Oikeana lähtökohtana pitäisi olla, että pitää tehdä myös tiukkana aikana uudistuksia, jotta syntyisi jakovaraa, jotta ihmiset saisivat elämisen ja olemisen perusedellytyksistä kiinni.

Muutamaan asiaan vielä. Kuntauudistus, joka tässä ohjelmassa on otettu erittäin merkittävään rooliin, ei mielestäni ole nyt oikeasuhtainen. Kyllä hallituksen kannattaa nyt pysähtyä miettimään, mihin tässä pyritään, kun päätavoitteena pitää olla ihminen ja palvelut. Ei hallintorakenne, ei kuntarakenne eikä kuntien lukumäärä voi olla itsetarkoitus, vaan se, että palvelut toimivat mahdollisimman hyvin joka puolella maata. (Timo Heinosen välihuuto) Tämä ohjelma ei kuitenkaan sitä anna ilmi eivätkä myöskään, edustaja Heinonen, monien ministerien kommentit lähtien pääministeristä, kun todetaan, että on tarkoituksena ja tavoitteena vähentää kuntia. Ei se voi olla itsetarkoitus. Minä olen itse ollut moneen kuntaliitokseen myötävaikuttamassa, ja niitä tarvitaan, mutta se ei ole itsetarkoitus. Siinä voidaan menettää todella paljon.

Sitten pari talousasiaa. Kiinteistöveron irrottaminen verotulontasauksesta on vakava asia. Kun sitä perustellaan sillä, että kiinteistöveron osuus kuntien tuloista vahvistuu, sinänsä on varmaan perusteita sille, mutta se muuttaa kuntien välisiä suhteita vakavalla tavalla. Kunnassa, jossa ei ole verotettavia kiinteistöjä, vaikka sen veroprosentin tuplaa, se ei ratkaise sitä tilannetta. Nämä kiinteistöt eivät jakaudu sillä tavalla tasaisesti, että sen voisi irrottaa verotulontasauksesta. Se on erittäin epäoikeudenmukaista, jos tämä tullaan tekemään näin.

Yhden asian sanon lopuksi, arvoisa puhemies, kun aika loppuu: Kiinnitän huomiota hyvin tärkeään kohtaan, metropolipolitiikkaan, jonka oletin nousevan aika isoon rooliin. Kun tästä on puhuttu, niin minä en oikein ymmärrä, mitä kaikkea sillä tarkoitetaan. Minä luen yhden kirjauksen: "Metropolialueen kokonaisvaltaista kehitystä koko maan kansantalouden veturina ja kansainvälisesti kilpailukykyisenä alueena vahviste-taan palveluja, kaavoitusta, liikenne- ja tietoverkkoja sekä elinkeinotoiminnan edellytyksiä kehittämällä." Eli kehitystä vahvistetaan edellytyksiä kehittämällä.

Se on aika tyhjentävästi sanottu.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Kunnioittamaani edustaja Tölliä olisi mielekästä kommentoida useammastakin kohdasta, mutta aloitan nyt siitä hänen ensimmäisestä asiastaan, joka nousi esiin, eli ohjelmaan palaamisesta. Edustaja Tölli maalasi mielikuvaa, että syksyllä me palaamme tähän hallitusohjelmaan. Ehkä aikamääre voi olla hänellä turhan aikainen, mutta en pidä sitä huonona, jos tilanteen vaatimana palaamme hallitusohjelmaan. Vanhasen toinen hallitus ja Kiviniemen hallitus eivät kyenneet palaamaan hallitusohjelmaan viime kaudella, vaikka taloudellinen tilanne sitä kirkui ja huusi. Siinä mielessä on myös ajassa elämistä, jos pystyy päivittämään ohjelmaa.

Kansanedustajana, joka on ollut mukana sekä oman puolueen vaaliohjelmien teossa että hallitusneuvotteluissa koulutusneuvottelijana, täytyy todeta tässä taloudellisessa ajassa sekä kansallisesti haastavassa vaalien jälkeisessä uudessa tilanteessa, että tämä kuuden hyvin erityyppisen puolueen välinen sopimus yhteisestä hallitusohjelmasta ja Suomen asioiden hoitamisesta samaan suuntaan katsoen on ihan tyydyttävä ratkaisu. Tämän kanssa voi elää, ja tämän kanssa on ihan hyvä elää ja katsoa eteenpäin.

Lähelle ihmistä tässä hallitusohjelmassa tulevat muun muassa niin nuorten tulevaisuustakuu, opintotuen indeksiin sitominen kuin vanhuspalvelulain säätäminenkin. Näillä toimilla vaikutetaan parantavaan suuntaan kansalaisten arkeen. Kristillisdemokraateille omaishoitoon liittyvät kirjaukset ovat erityisen tärkeitä ja rakkaita. Perusturvan parantaminen on konkreettinen kädenojennus taloutensa kanssa kipuileville.

Näen, että politiikanteko toteutuu parhaimmillaan silloin, kun ennakoivat toimet edullisimpina vaihtoehtoina purevat ja raskaammat palvelutarpeet voidaan minimoida tai niiden käyttöaikaa voidaan lyhentää. Sekä nuorisotakuussa että myös esimerkiksi terveyseroja kaventavassa hyvinvointipolitiikassa ollaan tällä ennakoivalla tiellä. Hyvä hyvä!

Myös varhaiskasvatuslain uudistaminen tähän päivään ja tulevaisuuteen antaa mahdollisuuden ajanmukaistamiseen ja panostaa etupainotteisuuteen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen osalta. Panostaminen perusopetukseen ei valu hukkaan. Tiukankin talouden aikana perusopetus, samoin kuin yleensä koulutus, on vahva peruspilari hyvinvoivalle huomiselle.

Perhesosiaalityön lisääminen, lapsiperheiden kotipalveluiden tehostaminen, kouluterveydenhuollon tehostaminen, perheen ja työn yhteensovittamiseen paneutuminen tukevat lapsiperhearkea. Jo eilen ryhmäpuheiden jälkeisessä debatissa kaipailtiin perhepolitiikkaa, samoin kuin tänään sen perään huudettiin. Tässä hallitusohjelmassa todella panostetaan lapsiin ja nuoriin, sitä kautta siis perheisiin.

On huomattava, että kun perheen aikuisilla on työtä ja lapsiin kohdistuvat palvelut ovat kohdallaan, perhepolitiikan kohdennus on täysipainoista ja suunnattu oikein. Erittäin hyvä asia on mielestäni myös se, että hurjista säästöpaineista huolimatta esimerkiksi kotihoidon tuki ja lapsilisä ovat säästyneet leikkureilta.

Sanotaan, että työ on ihmiselle hyvää sosiaaliturvaa, mutta käytän itse sitä sanontaa näin, että työ on ihmiselle enemmän kuin sosiaaliturvaa. Se on hyvinvoinnin peruskivi. Merkityksellisyys elämässä sykkii vahvasti juuri työn kautta. Huomiota on jatkossa kiinnitettävä työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin. Panokset näihin asioihin eivät mene hukkaan. Työ luo rytmiä, työ antaa toimeentuloa, ja työ tarjoaa mielekkyyttä ihmiselle.

Koulutuksen ennakointi on työllisyyden eräs tärkeä kumppani. Kohtaanto ei ole turhaan hallitusohjelmassa esiin nostettu tarve. Koulutuspaikkojen tarkastelua ja sijoittumista koko maan osalta on ansiokasta tarkistaa.

Haluan vielä nostaa esille erään asian, jota pidän erityisen arvokkaana näinkin taloudellisesti tiukkoina aikoina. (Puhemies: 5 minuuttia!) Hallitusohjelmassa on sitouduttu jatkamaan etsivän nuorisotyön edistämistä ja ehkäisevän päihdetyön jatkamista. Nämä ovat arvokkaita, enemmän vapaavalintaisia asioita. On hyvä, että me teemme myös sellaisia asioita, jotka eivät ole lakipiiskattuja.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin muutama kommentti ikään kuin kotinurkilta eli kommentti päivälliseen keskusteluun, jossa suuresti arvostamani edustaja Rakel Hiltunen arvioi omassa puheenvuorossaan — johon en saanut valitettavasti vastauspuheenvuoroa silloin — että paljon puhuttu Kainuun mallin jatko olisi kaatumassa yhden keskustalaisen kunnan vastustukseen. Hän taisi myös todeta, että Kainuun malli on hallinnollisesti raskas, koska kunnissakin on omat hallinnot maakunnan hallinnon lisäksi.

Tuota edustaja Hiltusen sanomaa näin jälkikäteen kommentoisin, että ensinnäkään Kainuun mallin jatkoa ei maakunnassa ole vielä mihinkään kuopattu. Totean myös sen, että Paras-hanke tai tämän uuden hallituksen kuntauudistushankekin huomioiden Kainuun maakuntakokeilu on viime vuosikymmenien merkittävin kunnallishallinnon ja kunnallisen palvelutuotannon kehittämishanke tässä maassa. Maakuntahallinto tuottaa ja järjestää muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kainuun aivan huikeilla etäisyyksillä 15 prosenttia edullisemmin kuin maassa keskimäärin, ja kainuulaiset saavat tänä päivänä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja enemmän kuin koskaan ennen.

Mitä edustaja Hiltusen mainitsemaan hallinnon kankeuteen tulee, voin todeta, että kokeilun ansiosta muun muassa kuntien lautakuntien määrä on tippunut neljäsosaan aikaisemmasta, neljästä kuntayhtymästä on tullut yksi, kymmenet kuntien väliset yhteistyösopimukset on voitu purkaa ja kuntahallinnon harmaan demokratian alue on purettu, koska maakuntavaltuusto valitaan tässä kuntayhtymässä suoralla kansanvaalilla, ja kansalaisilla on edelleen lähikunnat hoitamassa muun muassa elinkeinopolitiikkaa ja ihmisten läheistä elämisen ympäristöä raskaasti kevennetyllä hallinnolla.

Kainuun malli on joka tapauksessa toimiva ratkaisu, enkä näe, että alueella, joka pinta-alallisesti peittää tänne etelään siirrettynä alueen, joka kattaa täällä Helsingin, Tampereen, Turun ja vielä Porvoonkin, mikään yksi uusi peruskunta voisi olla toimiva. Tämänkin esimerkin valossa sanon, että kun uusi hallitus kuntaratkaisuja ja kuntapolitiikkaa raamittaa, niin me tarvitsemme erilaisia ratkaisuja tähän peruskuntamalliin palvelujen turvaamiseksi.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, hyppään aiheesta toiseen eli maa- ja metsätalouteen.

Maa- ja metsätalouden osalta hallitusohjelma ainakin minun lasieni lävitse luettuna tarjoaa valitettavasti monella tavalla kylmääkin kyytiä. Ohjelma toteaa tosin alussa aivan oikein, että ruokasektori on tulevaisuuden kasvuala, lähiruokaa tarvitaan, maatalouden kannattavuus tulee turvata jne., mutta näiden toteamusten jälkeen hallitus ohjelmallaan leikkaa rajussa kannattavuuskriisissä olevilta viljelijöiltä vielä 10—15 prosenttia tuloja muun muassa suorilla tukileikkauksilla ja energiaverojen palautusta pienentämällä. (Pertti Hemmilä: Ei ole päätetty vielä mitään leikkauksia!) Näiden lisäksi ruuan tuottajiin kohdistuvat myös polttoaineen hinnankorotukset, verotuksen kiristämiset jne.

Täällä keskustelussa on hallituksen puolelta kritisoitu edellistä hallitusta siitä, että maatalouden nykykannattavuus on huono, ymmärtämättä sitä, että tukipolitiikan osalta tuet on edelliskaudella maksettu maksimeissaan. Mutta jos tuottajahinnat karkaavat koko ajan alta pois ja kustannukset kasvavat, on tilanne täysin kestämätön. Muun muassa tämän ongelman vuoksi laki tuottaja- ja toimialaorganisaatiosta on säädettävä pikaisesti, siis tämä laki, jota kokoomus valitettavasti viime kaudella vastusti.

Näissä hallituksen maatalouspoliittisissa toimissa ongelmallista on myös se, että meidän omat toimenpiteemme vaikuttavat EU-politiikkaan. Tällä vaalikaudella tulevat päätöksentekoon myös niin Etelä-Suomen kuin Pohjois-Suomen 141 ja 142 artiklojen mukaiset tukijärjestelmät, ja molemmissa on kysymys siitä, (Puhemies: 5 minuuttia!) että näitä tukijärjestelmiä voidaan kansallisesti maksaa, koska EU-tuet eivät ole näissä olosuhteissa riittäviä. Kun me nyt itse leikkaamme kansallisia tukia, miten me voimme EU:lle perustella, että 141- ja 142-tukijärjestelmät ovat välttämättömiä maataloustuotantomme säilyttämiseksi?

Maatalouspolitiikan osalta hallitusohjelmassa on monia kirjauksia. Siellä on myös hyviä kirjauksia, ja toivotan kyllä onnea hallitukselle siinä, että hallitus (Puhemies koputtaa) hallitusohjelmansa mukaan pyrkii muuttamaan koko EU:n maatalouspolitiikan uudelle pohjalle. Se vaatii kyllä tältä hallitukselta erittäin suurta taitoa ja viisautta.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän tuon naputuksen merkityksen.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jaan tämän hallitusohjelmatarkastelun kahteen osaan ja siinä toisessa osassa sitten pureudun ja paneudun huoltovarmuuteen.

Suomen tulevaisuuden eräs keskeisiä menestystekijöitä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen ja yrittäjyyden tukeminen kaikin tavoin; niin sanotusti pelkästään takkia toinen toisemme päälle auttamalla emme tule pärjäämään. Terve ja menestyvä kansantalous tarvitsee myös teollista tuotantoa ja erityisesti vientituloja. Suomen valtiontalous oli viime vuonna alijäämäinen peräti 9 miljardia euroa. Valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti, ja se lähentelee nyt jo 80:tä miljardia. Tulevina vuosina tilannetta vaikeuttaa vielä kestävyysvaje, huollettavien määrän kaksinkertaistuminen nykyisestä. Nyt tarvitaankin menojen sopeuttamista sekä työn tekemistä ja työssä olevien määrää lisääviä ja siihen voimakkaasti kannustavia lainsäädännöllisiä ja rakenteellisia uudistuksia.

Eräs keskeisimmistä ja tärkeimmistä keinoista julkisen talouden tasapainottamiseksi on hallinnollisen taakan keventäminen ja kaikenlaisen turhan byrokratian karsiminen. Suomessa on hallintobyrokratiaa ja sen kansalaisille aiheuttamaa taakkaa aivan liikaa. Joidenkin arvioiden mukaan meillä on tätä byrokratiaa jopa 20 miljoonan väestömäärälle. Onkin yksinkertaistettava lainsäädäntöä ja vähennettävä kaikenlaista kansalaisten turhaa holhoamista. Vapautuvaa työvoimaa voidaan kouluttaa ja ohjata niille aloille, joilla on työvoimapulaa. Näin voidaan saavuttaa myös mittavia säästöjä.

Arvoisa puhemies! Nyt asetettu tavoite perusopetuksen laadun parantamiseksi ja ryhmäkokojen pienentämiseksi on välttämätön. Viime vuosina leikkaukset ja suuret luokkakoot ovat lisänneet sopeutumis- ja oppimisvaikeuksia kouluissa. Pidemmällä tähtäimellä ne ovat johtaneet myös nuorten syrjäytymiseen ja suoranaiseen työttömyyteen. Kouluikään tulevien ikäluokkien pienentyessä meillä on nyt ja tulevina vuosina hyvät mahdollisuudet vastaavasti pienentää luokkien ryhmäkokoa. Ne kylä- ja lähiökoulut, joita ei ole vielä lopetettu, tuleekin pyrkiä säilyttämään. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi taata jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikka lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa, mutta myös oppisopimuskoulutuksen merkitystä korostetaan.

Samoin työurien pidentäminen on uuden hallituksen tavoitteena. Työuria onkin pidennettävä ja erityisesti alkupäästä, eli nuorten siirtymistä työelämään on nyt pyrittävä nopeuttamaan. Erityisesti korkeakoulutuksessa välivuosia on karsittava ja nuorten pääsyä opintojen pariin on helpotettava. Erilaisin toimenpitein myös ammatillisen koulutuksen opiskeluaikoja pitäisi lyhentää. Opinto-ohjausta on tehostettava, jotta nuoret voisivat nopeammin löytää itselleen parhaiten sopivan koulutusalan. Koulutuksen työelämälähtöisyyttä on lisättävä, jotta koulutuksen painopiste siirtyisi nykyistä enemmän niille aloille, joilla on työntekijöistä pulaa. Viime vuosien aikana on aivan liikaa koulutettu nuoria suoraan työttömyyskortistoon. Ammattikoulutuksessa työssäoppimisjaksoja on lisättävä ja oppisopimuksille on luotava käytännössä nykyistä paljon järkevämmät mahdollisuudet niin opiskelijan kuin työnantajan kannalta katsottuna.

Työurien pidentämisen loppupäästä tulisi pääasiassa perustua vapaaehtoisuuteen. Pitää mahdollistaa se, että työntekijä voi halutessaan jatkaa töissä eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin. Erityisen paljon huomiota on kiinnitettävä siihen, että työntekijät jaksavat työssään mahdollisimman hyvin. Nykyajan työtahti on useilla aloilla — tämä on kiistatonta — kiivas, ja työssäjaksaminen on monilla koetuksella. Tämä on johtanut monen työntekijän ennenaikaiseen eläköitymiseen.

Herra puhemies! Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi oikeudenkäyntien nopeuttaminen ja prosessilainsäädännön uudistaminen. Oikeudenkäyntikäytäntöjen tehostaminen onkin tarpeen. Käräjäoikeuksissa yhä suuremmaksi ongelmaksi on muodostunut juttujen käsittelyn peruuntuminen, yleensä sen vuoksi, ettei syytetty saavu paikalle. (Puhemies: 5 minuuttia!) Suurin ongelma on Pääkaupunkiseudulla, missä kolmannes juttujen käsittelyistä on peruuntunut. Peruuntuneista oikeudenkäynneistä aiheutuu juttujen viivästymisen lisäksi ylimääräisiä kustannuksia palkattujen asianajajien palkkojen, todistajien matkakustannusten ja valtion maksamien oikeusavustajien käytön vuoksi.

Lars Erik Gästgivars /r:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallitusohjelma on tulos kuuden puolueen tahdosta perustaa maalle vastuunkantava hallitus. Näin ollen kaikki oman puolueen tavoitteet puhumattakaan omista tavoitteista eivät tietenkään mahdu mukaan ohjelmaan. Silti löytyy kaikkien säästöjen keskeltä myöskin monta valopilkkua. Mainitsen tässä kolme.

Ensimmäinen: Tässä salissa on tänään ja myös eilen keskusteltu työeläkkeistä. Olen tietysti iloinen siitä, että tämä asia, joka oli yksi isoimmista keskustelunaiheista vaalikentillä, myös täällä otetaan vakavasti. Kiitos siitä. Hallitusohjelmassa tähän asiaan on reagoitu. Ohjelmassa sanotaan, että hallitus perustaa työryhmän arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän muutostarpeita. Ja vielä parempi: hallitusohjelmassa sanotaan myös, että varmistetaan, että eläkkeensaajien edustus on mukana selvityksessä. Tämä taitaa olla läpimurto. Toivoisin tämän tarkoittavan sitä, että työeläkeläisten edustajia pääsee nyt mukaan päättämään niistä asioista, jotka liittyvät eläkkeellä oleviin. Työeläkerahojen hallinnosta ei voi jättää työeläkkeen nauttijoita tulevaisuudessa ulkopuolelle tai sivuun. Rahastossa oleva raha ja sen hallinto kuuluu ainakin moraalisesti myös eläkkeellä oleville, ei ainoastaan työmarkkinajärjestöjen ja vakuutusyhtiöiden edustajille. Tähän on saatava muutos, demokraattinen ja oikeudenmukainen muutos.

Ärade talman! Toinen valopilkku on yrittäjien sosiaaliturva. Hallitus haluaa saada pienyrittäjien sosiaaliturvan lähemmäksi palkansaajien sosiaaliturvaa. Tämä on oikea ratkaisu, joka tulee auttamaan nuoria ihmisiä, kun he tekevät valintansa, uskaltavatko he ryhtyä yrittäjiksi vai eivät. Nuori kysyy, mitä minulle tapahtuu; jos epäonnistun, onko minulla mitään turvaa. Tässä on yrittäjien työttömyyskassa oikea vakuutusmuoto, kunhan sille täällä annetaan mahdollisuus toimia ja luoda yrittäjille turvallisuutta. Lisäksi voin vakuuttaa, että hallitusohjelmassa olevien kirjausten mukaan yritetään löytää ratkaisu siihen vinoutumaan, että pienyrittäjän on pakko myydä työvälineet ja kaikki työhön liittyvä pienomaisuus, ennen kuin hän voi saada työttömyyskorvausta. Tämän korjaaminen tulee helpottamaan yrittäjän pääsemistä takaisin työn ääreen uusien urakoiden syntyessä. Tällaiset lainmuutokset ovat enemmän tahdon asioita kuin taloudellisia.

Lainsäätäjät ovat varmasti olleet varovaisia, kun aikoinaan säädettiin lakia yrittäjien työttömyydestä. Nyt tämä varovaisuus on syytä lopettaa. Yrittäjien työttömyys on 2,5—3 prosenttia, kun maan työttömyysaste on 8 prosenttia. Toivottavasti työ yrittäjien sosiaaliturvasta saadaan käyntiin. Työttömyysvakuutus auttaa uusia nuoria ottamaan ensiaskeleen ja työllistämään itse itseään. Antakaamme heille siihen mahdollisuus.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä salissa nyt käytävä keskustelu uudesta hallitusohjelmasta on ollut ajoittain varsin mielenkiintoista kuultavaa. Retoriikka on hieno taiteenlaji, ja sitä täällä on viime päivät ansiokkaasti viljelty. Mutta tässä vaiheessa on pakko todeta, että keskustelun sisältöpuoli on ajoittain jäänyt varsin vaatimattomaksi. Pettymyksen on muodostanut hallitusohjelmaan kohdistettu kritiikki, jota ei erityisen rakentavaksi voi kehua.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma on tehty ennen muuta sitä silmällä pitäen, että Suomen julkisen talouden velkaantumiskehitys saadaan pysähtymään. Olemme eläneet viime vuodet selkeästi yli varojemme, ja siitä on kerta kaikkiaan tultava loppu. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Otamme kaiken aikaa uutta velkaa tasaisella vauhdilla mitattuna miljoona euroa tunnissa. Tämänkin hallitusohjelmaneuvottelun aikana valtio on velkaantunut yli 50 miljoonaa euroa lisää.

Kreikka joutui tänään tekemään vaikean päätöksen massiivisesta talouden sopeutusohjelmasta. Kun Kreikan 28 miljardin euron hevoskuuri suhteutetaan Suomen väkilukuun, tarkoittaisi se meillä noin 15 miljardin euron sopeutuksia. Se on, kuulkaa, jotain aivan muuta kuin tähän hallitusohjelmaan sisältyvät 2,5 miljardin sopeuttamistoimet. Kreikka on totisen paikan edessä, kuten uutiskuvat ovat kertoneet, mutta sama kohtalo olisi meillä, ellemme laittaisi velkaantumistamme kuriin.

Kun menoja leikataan ja veropohjaa laajennetaan, joudutaan tekemään ikäviäkin ratkaisuja. Moni puheenvuoron käyttäjä on kiinnittänyt huomiota siihen näennäiseen ristiriitaan, joka vallitsee hallitusohjelman tekstimuotoisen toimenpideosan ja liiteosan numerotietojen välillä. On huomattava, että koko hallitusohjelma on rakennettu määrättyjen olettamusten varaan maan taloudellisen tilanteen kehittymisestä. Hallitusohjelman sisältyy sopimus siitä, että talouden kehittymistä seurataan ja että sopeuttamistoimenpiteiden määrää ja laatua tarkistetaan tarvittaessa tämän kehityksen mukaisesti. Tekstiosa on kuvaus siitä, mihin tämä hallitus pyrkii ja mitä se tahtoo, mutta talouden kehittyminen sanelee ne resurssit, joilla noihin päämääriin pyritään. Euroopan ja koko maailman talouskehitys tulee viime kädessä sanelemaan sen, miten pitkälle tekstiosassa esitetyt tavoitteet pystytään toteuttamaan. On toivottavaa, että näennäinen ristiriita tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien välillä häviää eikä syvene.

Hallitusohjelma, jossa sitoudutaan menojen leikkaamiseen ja veropohjan laajentamiseen, tarjoaa oppositiolle herkullisia aiheita kriittisiin kannanottoihin. Niitä on tässä parin päivän aikana kuultu aiheesta jos toisestakin. On varsin helppo nimetä kohteita, joihin menoleikkauksia ei pidä kohdentaa, ja toisaalta luetella veronkorotuksia, joita ei missään tapauksessa pitäisi tehdä. Ikävä sanoa, mutta tämänkaltaiseen puheeseen olisi voinut suhtautua paljon vakavammin, jos siihen olisi sisältynyt edes muutama vaihtoehtoinen leikkauskohde. Tällaisia leikkausten uudelleenkohdennuksia en ole valitettavasti tämän keskustelun aikana kuullut.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaa on puitu tämän keskustelun aikana varsin perusteellisesti ja monelta kantilta. Haluan tässä vaiheessa nostaa esille enää pari hallitusohjelmaan kirjattua asiaa, joilla rakennetaan Suomen taloutta, hyvinvoinnin perustaa ja tulevaa kilpailukykyä. Ensimmäinen näistä on yrittäjyyden tukeminen ja siinä erityisesti toimenpiteet nuorten yrittäjyyden vahvistamiseksi. Hallitusohjelmassa todetaan: "Kiinnostusta ja valmiuksia yrittäjyyteen pyritään lisäämään koulutuksellisin toimin eri koulutusasteilla." Ja sitten toinen lainaus: "Edistetään koulutettujen nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä yrityshautomo- ja yrityskiihdyttämötoiminnan avulla." Näiden tärkeiden asioiden toteutumisesta on pidettävä kiinni.

Vielä haluan todeta, että toimenpiteet suomalaisen merenkulun toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaamiseksi ovat hallitusohjelman tekstissä verrattain lyhyt mutta sitäkin tärkeämpi osa. Kaikki tiedämme, että Suomi on kuin saari. Noin 80 prosenttia maamme ulkomaan tavaratuonnista ja -viennistä kulkee laivoilla. Merenkulun toimintaedellytysten turvaamiseen sisältyvät hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet niin sanotun rikkidirektiivin haitallisten vaikutusten minimoimiseksi ja suomalaisen lipun kilpailukyvyn säilyttämiseksi, kotimaisen laivatonniston ulosliputuskehityksen pysäyttämiseksi, ovat tärkeitä. Koko meriklusterin — mukaan lukien telakat ja muu meritekninen teollisuus sekä Suomen satamat — tulevaisuuden turvaaminen talouden vakaan kehittymisen tukemiseksi on myös ensiarvoisen tärkeä ja onnistunut kirjaus uudessa hallitusohjelmassa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan heti aluksi kiittää ministeri Ihalaista tästä sitkeydestä, jota hän on näiden kahden päivän aikana osoittanut, kun hän on istunut koko tämän hallitusohjelman käsittelyn ajan tässä ministeriaitiossa ja kuunnellut meitä ja antanut sitten tarvittaessa myös vastauksia hallitusohjelmakysymyksiin. Suuri kiitos siitä teille!

Arvoisa herra puhemies! Täällä on useissa puheenvuoroissa kannettu suurta huolta oman maakunnan ja alueen hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Näin pitääkin olla. On ehdottoman tärkeää, että eri alueiden, niin pohjoisen kuin muidenkin alueiden, kansanedustajat tuovat näkemyksiään ja tietoa oman alueensa erityispiirteistä ja erityistarpeista. Omalta osaltani kannan huolta Itä-Suomen ja Kaakkois-Suomen tulevaisuudesta.

Miten hallitusohjelma huomioi Kaakkois-Suomen ja siellä olevat koko maata koskettavat erityispiirteet ja -tarpeet? Kaakkois-Suomen ja Etelä-Karjalan ehdottomat vahvuudet koko valtakuntaan nähden ovat Venäjän rajan läheisyys ja se, että Kaakkois-Suomi on edelleen Euroopan suurin metsäteollisuuden keskittymä. Tyytyväisenä totean, että nämä on huomioitu myös hallitusohjelmassa. Hallitus tekee Itä-Suomi-ohjelman, ja Venäjä on saanut erityisaseman hallitusohjelmassa.

Haluan kuitenkin kiinnittää muutamaan asiaan huomiota. Kaakkois-Suomi ja Etelä-Karjala ovat eläneet erittäin voimakasta rakennemuutosta viimeisten vuosien aikana. Meillä kaikilla on varmasti muistissa suuret massairtisanomiset UPM:llä ja Stora Ensolla. Vaikka alueella on vahva metsäteollisuuden keskittymä, vahva teollisuus, on se myös sen heikkous ja se tuo siihen eräänlaista haavoittuvuutta. Metsäteollisuuden ympärille on syntynyt useita alan yrityksiä, jotka ovat täysin riippuvaisia metsäteollisuuden kehityksestä. Teollisuudessa tapahtuvat muutokset heijastuvat välittömästi myös ympärillä olevaan pieneen ja keskisuureen yrityskenttään. Tällä kokonaisuudella on puolestaan suuri merkitys alueen muulle kehitykselle ja siellä asuvien ihmisten hyvinvoinnille. Tästä syystä on ollut erittäin tärkeää, että valtio tukee alueen rakennemuutoskehitystä ja että se olisi entistä hallitumpaa ja suunnitelmallisempaa.

Toinen asia alueella on Venäjä. Olemme lappeenrantalaisina ylpeitä siitä, että Lappeenrannan tax-free-kauppa on ohittanut Helsingin. Lappeenrantaan on Pietarista sama matka kuin Lappeenrannasta Helsinkiin. Rajan läheisyydessä asuu yli 6 miljoonan ihmisen keskittymä Pietarissa, ja he käyttävät yhä enemmän vapaa-aikaansa Lappeenrannassa ja Suomessa. Uskon vahvasti, että rajan läheisyys tulee näkymään entistä vahvemmin myös erilaisissa elinkeino-, palvelu- ja yritystoiminnoissa. Olemmeko me suomalaiset kuitenkaan valmiita tähän haasteeseen? Tästä syystä on ehdottoman tärkeää, että hallitus ottaa tämän asian tosissaan ja panostaa Venäjä-kysymyksiin, jotta valmius Venäjän talouden kasvuun ja elinkeinoelämän ja kansalaisten vuoropuheluun paranee. Tämä edellyttää myös rajaturvallisuuden ja Tullin resurssien huomioimista kehityksen mukana. Ei ole maamme etu, jos suurin jarru tälle kehitykselle olemme me itse.

Arvoisa puhemies! Venäjän kehitys ja metsäteollisuuden tarpeet edellyttävät myös, että maantie- ja rautatieyhteydet toimivat. Valtatie 6 on paraikaa rakentumassa välille Imatra—Lappeenranta. Tämä on erittäin hyvä asia, joka saatiin käyntiin neljä vuotta sitten. Suunnitelmat välille Lappeenranta—Taavetti ovat valmiina. On ehdottoman tärkeää, että nämä saadaan toteutettua tämän hallituskauden aikana. Vt 6 on kaikkein raskaimmin liikennöity väyläosuus nimenomaan raskaan liikenteen osalta, johon vaikuttaa nimenomaan metsäteollisuus ja Venäjä. Kun tähän yhdistää Venäjän-liikenteen kasvun, on tieosuus täysin tukossa ja tämän lisäksi tieturvallisuus heikkenee entisestään. Tästä syystä on ehdottoman tärkeää, että tämä tieväylä otetaan osaksi liikenneselontekoa, kun sitä lähdetään hallitusohjelman mukaisesti valmistelemaan.

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni keskittyi nyt hyvin pitkälle maakuntamme ja alueemme asioihin. Kyse ei ole kuitenkaan vain Kaakkois-Suomen asioista, vaan näiden asioiden vaikutus heijastuu koko Suomeen. Mitä paremmin hoidamme metsäteollisuuden mahdollisuudet säilyä Suomessa, sillä on vaikutusta koko Suomen kehitykseen. Mitä paremmin hoidamme Venäjään ja rajaan liittyvät asiat, myös niiden myönteinen vaikutus heijastuu koko Suomeen. Tästä syystä kyse ei ole vain aluepolitiikasta, vaan asioista, jotka koskettavat koko Suomea ja kaikkia Suomen kansalaisia. Tähän hallitusohjelma antaa hyvät mahdollisuudet, joista jo alustavasti suuri kiitos.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn tuohon tunnustukseen, jonka edustaja Kiljunen antoi ministeri Ihalaiselle. Sehän tuntuu siltä, että arvostamme toisiamme, jos me jaksamme kuunnella ja näitä pitkiäkin myöhäisillan puheita kestää.

Arvoisa puhemies! Suomi on pieni kansakunta, ja pienen kansakunnan menestyksen on uskottu olevan aina sivistyksessä. Koulutuksen kautta saadaan koko kansakunnan panos yhteiseksi hyväksi. Suomessa tähän tavoitteeseen on todellakin pyritty ja uskottu hyvän koulutusjärjestelmän rakentamisen kautta. Tasavertaiset mahdollisuudet kouluttautumiseen kaikille varallisuuteen ja asuinpaikkaan katsomatta — siinä on suomalaisen yhteiskunnan ja meidän yritystoimintamme ja kilpailukykymme salaisuus. Me olem-me pystyneet viimeisten vuosikymmenten aikana rakentamaan peruskoulujärjestelmän, joka toimii koko maassa ja jonka piiriin kaikki suomalaiset kuuluvat. Käynnistimme peruskoulun toteuttamisen Lapista vuonna 1972, ja sillä vuosikymmenellä viimeisetkin Lapin kunnat saivat myös omat lukionsa. Nämä kaksi askelta olivat isoja tasa-arvoaskeleita, ja kun nykyisin ihailemme suomalaisen koululaitoksen aikaansaannoksia niin sanotuissa Pisa-tutkimuksissa, niin on syytä muistaa, että perusta on tuo maanlaajuinen, kattava koulutusverkko.

Hallitusohjelmassa mainittu lukioverkon karsiminen ja pienten lukioiden erityiskorvauksen poistaminen ovat vakavia viestejä aivan toiseen suuntaan. Isommissa asutuskeskuksissa saattaa olla liian monta lukiota liian lähellä toisiaan. Kustannussyistä voi olla tällöin syytä harkita lukioiden yhdistämistä, ja näin on monissa kaupungeissa tehtykin. Mutta maaseudulla on tilanne toinen. Lapissa on lukioiden välimatka 60—100 kilometriä. Tämän lukioverkon karsiminen alle 200 oppilaan lukioille tulevan erityiskorvauksen leikkaamisen kautta merkitsee aina sitä, että lukiolaiset joutuvat muuttamaan kotipaikkakunnaltaan lukiopaikkakunnalle voidakseen suorittaa ylioppilastutkinnon. Tämä olisi esimerkiksi kotipaikkakuntani kohdalla paluuta ennen vuotta 1973 vallinneeseen tilanteeseen, jolloin lähimmät lukiot olivat 70—80 kilometrin päässä naapurikunnissa.

Ammatillisen koulutuksen osalta tilanne on jo nyt vaikea. Pääosin opiskelijat joutuvat lähtemään peruskoulutuksen jälkeen kotipaikkakunniltaan kaupunkeihin.

Monien pienten lukioiden tai muun toisen asteen koulutuksen olemassaolo pienemmillä paikkakunnilla perustuu läheiseen yhteistyöhön peruskoulujen kanssa. Siksi tulisi ammattitaitoisen ja pätevän opettajakunnan saaminen myös peruskouluihin vaikeutumaan, mikäli lukio poistuisi kunnasta.

Ministeri Gustafssonilta vaaditaan malttia ja viisautta tämän hallitusohjelmakohdan täytäntöönsaattamisessa. Hän tuskin haluaa jäädä Suomen historiaan opetusministerinä, joka ratkaisevasti heikensi sivistyksen tasa-arvoista kehitystä maassamme.

Arvoisa puhemies! Suomi tulee elämään jatkossakin luonnonvarojensa hyödyntämisellä. Nämä luonnonvarat ja niitä jalostava teollisuus sijoittuvat eri puolille Suomea. On siis välttämätöntä, että meillä on toimiva infrastruktuuri koko maassa. Keskeistä on, että meillä on asutusta ja sille rakentuva kuntien paikallisesti toteuttama peruspalvelutaso kaikkialla Suomessa.

Pieni kansakunta tarvitsee monia menestyviä teollisuuden ja palveluelinkeinojen aloja, jotta työtä ja toimeentuloa riittäisi kaikille. Nyt kun on ilmiselvää, että it-ala on joutunut pahoihin vaikeuksiin, korostuu muun elinkeinotoiminnan merkitys. Metsätalous ei ollutkaan iltaruskon teollisuudenala, kuten on annettu ymmärtää. Suomi on edelleen metsien ja metsiin rakentuvan monipuolisen jalostuksen maa. Maatalous ja kotimainen elintarvikeketju muodostavat edelleen erään tärkeän kivijalan suomalaisen elämänmuodon turvallisuudelle. Lapin näkökulmasta katsottuna emme voi väheksyä porotaloutta, matkailua ja voimakkaaseen kasvuun lähtenyttä kaivosteollisuutta.

Kaikki nämä elinkeinohaarat ovat tärkeitä koko maan menestyksen kannalta. Siksi valtion on välttämätöntä luoda edellytykset kuntien elinvoimaisuudelle, jotta ne pystyvät ylläpitämään peruspalvelut, jotka mahdollistavat ihmisten asumisen lähellä noita työpaikkoja, jotka todellakin rakentuvat pitkälle luonnonvarojemme hyödyntämisen varaan.

Matkailun, metsäteollisuuden ja kaivosteollisuuden kohdalla keskeisiksi nousevat myös liikenneyhteydet. Tiestö, rautatiet ja satamat ovat elintärkeitä teollisuutemme menestykselle. Pohjoisen kaivoshankkeiden kohdalla, erityisesti rautakaivosten osalta, on todettu, että ne ovat ennen muuta logistisia hankkeita. Niiden kannattavuus riippuu olennaisesti siitä, miten rikaste pystytään kuljettamaan asiakkaille.

Hallituksen on varauduttava aktiiviseen toimintaan juuri näiden liikenneyhteyksien kehittämiseksi. Pohjoisin ratamme Kolariin tulee peruskorjattua tänä kesänä, mutta sähköistys on vielä tekemättä. Kolarin Hannukaisen rautarikasteen kuljettaminen satamiin on niin sanotusti valinkauhassa. Perämeren satamat ovat vahvasti mukana kuljetusreittiä suunniteltaessa. Keski-Lapin suuret esiintymät erityisesti Sodankylässä vaativat myös lähitulevaisuudessa valtion panostuksia kuljetusväyliin.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on maininta 30 miljoonan euron kertaluonteisesta panostuksesta Teollisuussijoituksen kautta kaivosrahastoon. (Puhemies koputtaa) Minun näkemykseni on se, arvoisa puhemies, että tämä tulisi käyttää raudan jatkojalostukseen ja rakentaa Suomeenkin edes yksi pellettitehdas jalostamaan rautarikastetta sellaiseen muotoon, että me saamme siitä kunnon hinnan markkinoilla. Norrbottenissa niitä pellettitehtaita on kuusi kappaletta, Suomessa ei vielä yhtään. Ministeri Häkämiehelle tästä haaste, että laitetaanpa Suomeen yksi pellettitehdas, ja, ministeri Ihalainen, tämä olisi erittäin työllistävä ja tärkeä hanke tällä kaivossektorilla Suomessa.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä salissa puhutaan kovin vähän urheilusta ja liikunnasta varsinkin siitä tulokulmasta, kun tiedämme, että suomalaisten itse aiheuttaman lihavuuden, tai sen seurauksena tulevan diabeteksen, hoitoon käytetään enemmän rahaa tänä päivänä kuin kunnat käyttävät kuntien liikuntabudjettien kautta liikuntaan. Siinä mielessä liikunnan merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on aliarvostettu ja sitä pitäisi korostaa. En missään tapauksessa tarkoita sitä, kun puhuin itse aiheutetusta liikalihavuudesta, että sitä ei olisi myös muunlaista ja diabetestäkin. Myös vähän liikuntaa harrastavilla on jopa kaksi kertaa suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna säännöllisesti liikuntaa harrastaviin. Myös me suomalaiset tutkimusten mukaan arvostamme sitä, että suomalaiset pärjäävät huippu-urheilussa, ja me haluamme, että meille tulee menestystä arvokisoissa. Näin tutkimukset suomalaisten arvostuksista kertovat.

Tämän puheenvuoron halusin ottaa vielä sen takia, että tässä hallitusohjelmassa varsin laajasti käsitellään liikuntaa. Hallitusohjelman liikuntaosuus on hyvin laaja-alainen. Siinä on lähestymiskulma, joka on elämänkaarta liikunnan näkökulmasta lähestyvä. Siinä on nostettu esille hyvin muun muassa Liikkuva koulu -ohjelman jatkaminen, koululiikunnan lisääminen, huippu-urheilun tukeminen ja monikulttuurisuuden tukeminen urheilun avulla — tässä muutamia mainintoja tuosta liikunnasta.

Pieni uhka, itse asiassa isompikin uhka, liikunnan ja urheilun näkökulmasta hallitusneuvotteluissa — nuo menoleikkaukset saatiin torjuttua — oli se, että Valtion taidemuseo aiotaan tämän hallitusohjelman mukaan muuttaa säätiöksi ja sen rahoitus siirtyisi veikkausvoittovaroihin. Se tarkoittaisi vuonna 2015 noin 20 miljoonan euron vähennystä veikkausvoittovaroihin ja olisi sinne tietyllä tavalla uusi edunsaaja.

Myös toinen uhka tähän hallitusohjelmaan urheilun ja liikunnan näkökulmasta sisältyy, ja se on arpajaisveron nostaminen 2 prosentilla. Tämä tulee vaikuttamaan varmasti meidän urheilun ja liikunnan rahoitukseen, myös kulttuurin rahoitukseen, jota veikkausvoittovaroilla rahoitetaan. Tämä on myös merkittävä uhka meidän hevosurheilulle ja hevostaloudelle, jota arpajaisvoittovaroin Toton kautta tuetaan. Tämä on sellainen asia, jota pitää vakavasti seurata ja katsoa vielä, mitä on tehtävissä.

Erittäin merkittävää, arvoisa puhemies, on se, että viime hallituskaudella jäihin jäänyt liikuntalain uudistaminen on nyt kirjattu tähän hallitusohjelmaan. Sillä on tarkoitus edistää nimenomaan koko liikuntajärjestelmän rakennemuutosta. Tämä tarkoittaa sitä, että otamme aivan uudenlaisen otteen koko liikuntaan ja urheiluun, niin kuin tuossa alussa totesin, elämänkaariajattelulla, mutta myös niin, että me tunnustamme tuon huippu-urheilun merkityksen.

Puheeni alussa kerroin, että me suomalaiset tutkimustenkin mukaan arvostamme huippu-urheilua ja haluamme, että suomalaiset urheilijat menestyvät arvokisoissa. Tätä silmällä pitäen viime hallituskaudella käynnistimme huippu-urheilun uudistustyön. Sen tavoitteena on luoda nyt kokonaan uusi toimintatapa huippu-urheiluun, uusi malli toimia, ja tavoitteena on se, että tämän vuosikymmenen loppupuolella tulokset alkaisivat myös tämän uudistustyön tulokulmasta näkyä.

Sellaisia asioita, joita itse tässä työssä haluan esille nostaa, ovat varmasti panostukset lasten ja nuorten valmennukseen ja ohjaukseen. Siihen pitää saada merkittävästi lisää ammattitaitoisia valmentajia ja valmennusta, niin että näillä lapsilla olisi liikunnallisen elämäntavan omaksumisen lisäksi valmiuksia suuntautua myös jo nuorena kilpaurheiluun. Lisäksi kaikessa valmennuksessa ohjenuorana pitäisi tulevaisuudessa olla nimenomaan liikkujan ja huippu-urheilun näkökulmasta urheilijan etu, niin että urheilija pääsisi valmentautumaan Suomessa otollisissa olosuhteissa tai tarvittaessa ulkomailla ja hyvässä valmennuksessa perinteisten lajiliittojen ja urheiluseurojen hyvällä yhteistyöllä.

Arvoisa puhemies! Tässä oikeastaan muutamia ajatuksia tuosta liikunnan ja urheilun osuudesta. Kun kello meni jo yliajalle, niin vielä aivan loppuun kuitenkin totean sen, että on tärkeää, että liikuntapaikkarakentamisesta pidämme hyvää huolta. Meillä on Suomessa tällä hetkellä paljon korjaustarpeessa olevia liikuntapaikkoja, (Puhemies koputtaa) mutta myös painetta uusiin liikuntapaikkarakentamisiin, ja erittäin myönteisenä, niin kuin aiemmin jo totesin, pidän myös tuota päätöstä Olympiastadionin peruskorjaamisesta.

Ilkka Kanerva /kok:

Puhemies! Pariin asiaan lyhyesti.

Ensinnä huoli siitä, että kansainväliset asiat, ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka ovat jääneet todella katveeseen tässä keskustelussa. Toivottavasti niille löytyy jossakin kohtaa sitten jäntevämmän käsittelyn mahdollisuus, mutta ei ole eduskunnalle kunniaksi se, että meidän turvallisuutemme, meidän kansainvälinen toimikenttämme jää arvioimatta tämänkaltaisessa läpivalaisutilaisuudessa, jota hallitusohjelman arviointi tarkoittaa.

Onhan toki kansainvälispoliittisessa osiossa aika lailla elementtejä, jotka ovat uusia, tuoreita ja ennen tähän ohjelmaan kuulumattomia, ja niistä nyt haluan erityisesti myönteisenä mainita rauhanvälitystoiminnan nousemisen hyvin näkyvällä tavalla keskiöön tässä hallitusohjelmassa, samoin kuin esimerkiksi sitten perinteiseltä puolelta sen, että Venäjä-asioitten hoitoa varten perustetaan erillinen ministerivaliokunta, toivottavasti mahdollisimman korkealla tasolla, ja sen, että ulkopoliittisessa osiossa tuodaan esille se, että Suomen pitää laatia itselleen Pohjois-Amerikkaa koskeva erillinen strategia sekä itseään että Euroopan unionin ja transatlanttisen ulottuvuuden suhteita kehittääkseen.

Tässä ei sivuuteta mielestäni mitään olennaista kysymystä vaan on asiallisesti löydetty hyvä tasapaino eri elementtien välillä, ja tämä on tärkeää, ja tässä perustunnustus on myöskin sille, että tärkein turvallisuuspoliittinen, transatlanttinen foorumi näitten asioitten käsittelylle on Pohjois-Atlantin liitto, Nato.

Mutta, herra puhemies, ajatukseni on puhua hieman myös siitä, mitä tämä kokonaisuus on poliittisesti. Tässähän on kysymys eräällä tavalla oopperan libretosta, siitä, miten käsikirjoitus nähdään tässä yhteydessä. Mutta sitten toinen näkökulma on tietysti se, minkälaiset toimijat, minkälaiset esiintyjät tässä kaikkineen ovat esillä.

Tämä hallitus on epäilemättä poikkeuksellisen laaja. Se on poliittisesti sitä, ja se on puolueitten lukumäärällä arvioituna sitä. Tämä ei ole tavanomainen malli: kuuden puolueen hallitus, sixpack, Rubikin kuutio, kuuden kielen kitara, mitä tahansa nimiä tälle erivärisiä sävyjä sisältävälle hallitukselle sitten voikaan itse kukin antaa, joka tapauksessa huomattava määrä osapuolia.

Joku merkitys ja joku hinta, molemmat vaikutukset tällä kaikella tietysti on, joskin on sanottava, että Suomessa silloin on ollut aina poikkeuksellisen laajapohjaisia pyrkimyksiä hallituksen muodostamiseen, kun ajat ovat olleet vaikeat. Historiallinen peruste tälle on. Samoin kansainvälisesti tämä ei ole mikään erikoinen yritys. Erityisesti Euroopassa nähdään tämäntyyppisiä hallitusratkaisuja yleisemminkin. Suomi ei muodosta tässä suhteessa poikkeusta. Yleensä tällaisia leveä- ja laveapohjaisia hallituksia on ollut joko silloin, kun ulkopoliittinen tarve on ollut sellaiselle, tai vaihtoehtoisesti silloin, jos taloudellinen tilanne on edellyttänyt vaativia ratkaisuja.

Herra puhemies! Mielestäni nyt on sen kaltainen tilanne, joka vaatii poikkeuksellisen laajapohjaista yhteistyötä ja leveitä hartioita näihin haasteisiin vastaamiseksi. Tällä haavaa haasteet tulevat ei niinkään ulkopolitiikasta mutta kyllä ehdottomasti taloudellisen kehityksen luomista haasteista.

On pakko sanoa, että tästä hallitusohjelmasta ei löydy ideologista linjaa. Mitään sellaista puhdaslinjaista otetta tässä ei ole, joka tietysti hallitusohjelmalla sellaisenaan pitäisi olla, vaan tämä ote on puhtaan pragmaattinen, käytännönläheinen, ja pyrkii tämän varsin lavean poliittisen konstellaation yhteensovittamiseen tavalla, jossa olisi sitten riittävä määrä myöskin poliittista tahtoa, erään tyyppinen pyrkimys konsensukseen, jota aika ajoin pidetään pahana joidenkin suunnalla, toisten suunnalla hyvänä. Tämä konsensushakuisuus ei koske pelkästään puoluepoliittista kenttää, vaan se kattaa myöskin perinteistä konsensushakuisuutta esimerkiksi poliittisen toimijan ja työmarkkinakentänkin välillä. (Puhemies koputtaa)

Kysymys siitä, pitäisikö olla laveampi pohja: mielestäni kyllä. Kysymys siitä, pitäisikö olla selväpiirteisemmät vaihtoehdot: mielestäni kyllä. Näen sellaisen tulevaisuuden, jossa toisella kädellä on aika vahva sosialidemokraattien ympärille kokoontuva poliittinen vaihtoehto ja toisessa suunnassa kokoomuksen ympärille kehittyvä poliittinen vaihtoehto, ja ne eurooppalaisessa katsannossa muodostavat selkeimmät tämäntyyppiset vaihtoehdot.

En nyt pääse tämän ajan puitteissa tässä asiassa kovin paljon eteenpäin, mutta tämäntyyppisten vaihtoehtojen tarjoaminen myös äänestäjille ennen vaaleja olisi demokratian syventämistä (Puhemies koputtaa) ja sellaisten vaihtoehtojen tarjoamista, jossa äänestäjät aidosti pääsevät valitsemaan eri vaihtoehtojen välillä ilman, että pienet puoluekohtaiset taktikointiperusteet tulevat liikaa näitä asioita häiritsemään.

Jari  Myllykoski  /vas:

(Pentti Kettunen: Liittovaltiopuheenvuoro!) — Jos aloitetaan kuitenkin ihan Finlandialla.

Arvoisa herra puheenjohtaja! On helppo jatkaa siitä, mihinkä edustaja Kanerva puheensa loppupuolella jäi. Tämä hallituspohja ei ole voitto kenellekään. On turha mainostaa täällä vasemmistolaisena, että olemme saaneet vasemmistolaisen hallitusohjelman. Se on virhe ja harha. Me olemme muodostaneet kuuden puolueen koalition, jossa ei luvata kaikille kaikkea, mutta osittain on huomioitu kaikkien puolueiden tiettyjä kynnyskysymyksiä, jotta tämä on aikaansaatu. Se on totuus, ja se on näkemys. Se on tämän yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta erittäin ratkaiseva vaihtoehto. Nyt hallitusvastuun ovat ottaneet ne puolueet, jotka näkevät talouden tilanteen vakavuuden ja ottavat siitä poliittisen vastuun. Tämä koalitio kantaa sen vastuun seuraavat vuodet, ja toivotaan, että se on neljä vuotta.

Hallitusohjelman työllisyysosiosta pystyy se sokea Reettakin lukemaan, että se on kirjoitettu aidosti työnhakijoiden näkökulmasta. On vaikea auttaa ihmistä, joka ei tiedä, mikä hänen hätänsä on. Tämä hallitus ottaa vastuun niistä ihmisistä, jotka edelliset hallitukset ovat unohtaneet juhlapuheiden pidon jälkeen. (Ilkka Kanerva: No ei se nyt ihan näinkään ole!) — Mutta likimain.

Tärkeimmät uudistukset, mihin hallitus on työllisyyden osalta sitoutunut, ovat työvoimapalveluiden laadun parantaminen, nuorten yhteiskuntatakuu ja pitkäaikaistyöttömien määrän vähentäminen. Ne ovat juuri niitä hankkeita, joita tämä yhteiskunta tarvitsee.

Me olemme jokainen osanneet lukea niitä tietoja ja tiedotteita, joita tulee siitä, missä meidän tämänhetkinen taparikollisuuden katras on kouluttamattomien nuorten osalta. Alle 30-vuotiaat ja vailla ammatillista koulutusta olevat ovat ne, jotka ovat meillä kärjessä rikollisuuden osalta.

Meidän tulee tarttua siihen voimakkain keinoin, ja tämä hallitusohjelma antaa siihen juuri oikeat lääkkeet sillä yhteiskuntatakuulla, minkä me tuomme tällä hallitusohjelmalla. Se on kunniakas teko, se on arvostettava teko, mitä ei ole nähty. Arvostan toki edellistenkin hallitusten menetelmiä ja kykyä reagoida, vaikka ne ovatkin, kauniisti sanottuna, hieman kivikautisia. Mutta joka tapauksessa nyt tällä hallituskoalitiolla äänestäjien kannat muutoksen tahdosta ovat tulleet näkyviin.

On surullista, että en voi puhua tässä perussuomalaisten kanssa rinnan muutoksen puolesta. Olen siitä surullinen. Nostan hattua Soinille, joka antaa tietyille asioille kiitosta, kritisoi erityisesti vasemmistoliittoa tahdottomuudesta ja takin kääntämisestä. Se on toinen asia. Tällä hallitusohjelmalla kuitenkin viedään Suomea eteenpäin, ehkäistään nuorison ja työttömyyden eriarvoisuutta tässä maassa.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Jatkan aiheesta, johon edustaja Kanerva tässä keskustelun vei näin illan myöhäisinä tunteina.

Kataisen hallitus jatkaa Nato-yhteistyön tiivistämistä ja suomalaisten joukkojen osallistumista Afganistanin sotaan. Täällä on muutamissa puheenvuoroissa, tosin aika harvoissa, käsitelty muun muassa Suomen Nato-prosessia ja ylipäätään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tässä ohjelmassa kuitenkin Nato-yhteistyössä astutaan rauhankumppanuutta oleellisesti pidemmälle. Vaikka Nato-jäsenyyshakemusta ei tämä hallitus jätä, se tiivistää yhteistyötä ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Tosin Suomi on luopunut moniin aikaisempiin hallitusohjelmiin kirjatusta sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja on sotilaallisesti liittoutunut. Liittoutuneisuus toteutuu EU:n perustuslakiin kirjatun EU:n puolustuspolitiikan kautta. Suomi toimii aktiivisesti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja siihen sisältyvän yhteisen puolustuspolitiikan kehittämiseksi. Afganistanin sotaan osallistumista arvioidaan vuoden lopulla, mutta tämä arvio ohjelmassa on sidottu USA:n ja muiden Nato-johtoisessa operaatiossa toimivien kumppaneiden linjaan.

EU:ssa hallitus sitoutuu edistämään unionin yhteistä puolustuspolitiikkaa ja yhteistyötä Naton kanssa. Liittosuhdetta vahvistaa vielä kirjaus transatlanttisen yhteistyön kehittämisestä kahdenvälisesti ja EU:n osana Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvaltojen suurlähetystön kädenjälki näkyy. (Ilkka Kanerva: Ei näy!) — Siihen edustaja Kanerva ei sano "kyllä", mutta ehkä joskus vuosien päästä me voimme siitä lukea. — Venäjä-yhteistyötä sentään päivitetään. Hyvä, ettei vaan päivitellä. (Ilkka Kanerva: Tulee ministerivaliokunta sinne!) — No, se on oikein hyvä.

Puolustusvoimien kokonaisuudistuksen peruslinja on jo nähtävissä, ja se kytkeytyy elimellisesti tähän Nato-prosessiin. Materiaalihankinnoissa ei säästetä silloin, kun on kyse Nato-yhteensopivien kärkien muodostamisesta Ilma-, Meri- ja Maavoimiin. (Ilkka Kanerva: Mutta ei siellä niin sanota!) Tuore ilmoitus Puolustusvoimien siviilityövoiman kolmanneksen karsinnasta kertoo jo paljon ja enteilee joukkomitassa lopputilejä, palvelutoimien ulkoistamista ja varuskuntien lakkautuksia. Nato-yhteensopivuutta trimmaava Puolustusvoimien kokonaisuudistus ei jää muun muassa aluepuolustuksen osalta naapurimaissa havaitsematta. Puolustusvoimien menojen osalta ohjelmassa ei ole täsmennetty, miten ne toteutetaan. Lupauksia asehankintaohjelmien karsimisesta ei ohjelmassa ole, vaikka jotkut täällä vasemmalla ovatkin niistä jo ehtineet iloita. (Ilkka Kanerva: 200 miljoonaa!) Kansainvälisen rypäleasesopimuksen osalta todetaan vain, että kantaa harkitaan.

Näillä mennään, mutta jos joku kuvittelee, että lause, jonka mukaan tämä hallitus ei hae Nato-jäsenyyttä, tarkoittaa irrottautumista Nato-jäsenyysprosessista tai sen jäädyttämistä, hän erehtyy. Prosessi jatkuu tämän hallituksen aikana. Sitä en halua olla tukemassa.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Taisin edellisessä puheenvuorossani päästä jo pelloilta pois eli maataloudesta, ja nyt sitten ihan muutama sana vielä metsätaloudesta.

Metsätaloutta tässä hallitusohjelmassa, jonka sisältöön muuten metsäteollisuus on päässyt vaikuttamaan kohtuuttoman vahvasti, uhkaavat merkittävät budjettileikkaukset. Pääomaverotus kiristyy, Kemera-tuet tulevat verollisiksi, metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ei edistetä jne., joten on kyllä syytä toivoa, että maa- ja metsätalousministeri miettii hyvin vahvasti keinoja, joilla metsätalouden kannattavuutta kyetään vahvistamaan heikosta — rohkenen näin sanoa — hallitusohjelmasta huolimatta tältä osin. Kiitosta hallituksen muodostajille toki on annettava siitä, että hallitusohjelman mukaan maa- ja metsätalousmaan kiinteistövero ja metsätilamaksu eivät tule käyttöön.

Sitten pari sanaa aluekehityksestä.

Päivällä muistaakseni edustaja Myller kiitteli hallitusohjelmaa siitä, että siinä aluekehitys on huomioitu vahvasti, ja hän perusteli sitä sillä, että ely-keskusten määrää ei oltaisi vähentämässä ja ohjelma lupaa Pohjois- ja Itä-Suomi-ohjelman. Molemmat ovat ihan hyviä asioita, mutta toinen on hallintoa ja toinen on vielä täysin ilman resursseja tai resurssilupauksia.

Mutta kyllä tuo hallitusohjelma kokonaisuutena on aluekehityksen kannalta aika karu. Minä näen sen sillä tavalla, että sillä on asutusta keskittävä, maaseutua autioittava vaikutus, mitä ei asiallisesti voi kieltää tuon ohjelman perusteella: Kuntien rahoituksen raskas leikkaaminen ja sitä kautta palvelujen karsiminen, polttoaineverotuksen kiristäminen tuntuvasti, maa- ja metsätalouden kannattavuuden tietoinen heikentäminen, kouluverkon karsiminen, maankäytön suunnittelussa korostetaan tiiviitä taajamia, liikennerahoja keskitetään, maakuntien kehittämisrahaa ilmeisesti leikataan tuon tekstiversion mukaan jne. jne. Eli minusta näyttää kaiken kaikkiaan siltä, että tämä hallitusohjelman keskittämisideologia on erityisen vahva, ja sen vuoksi hallituksen on kyllä arvioitava tiiviisti aluekehitystä ja sitä, miten tämä aluekehitys kaiken kaikkiaan tämän hallitusohjelman aikana sitten kehittyy.

Minä näen sillä tavalla, että tämä ohjelma vie monella tavalla mahdollisuuksia myönteiseltä alueitten kehittämiseltä. Mutta toki on sanottava, että kun osaaminen on parasta aluekehittämistä, niin Kainuun näkökulmasta, jos uusi opetusministeri palauttaa Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen, arvioni aluekehityksen osalta varmasti muuttuu monella tavalla hiukan myönteisempään suuntaan.

Sitten hallinnon osalta me olemme menneet 1990-luvulta saakka eurooppalaiseen aluehallinnon vahvistamiseen valtion keskushallinnon vastustuksesta huolimatta. Tätä myöten muun muassa maakuntien liittojen asemaa on vahvistettu, ja tätä kehitystä on tietysti syytä vahvistaa. On nimittäin niin, että tuskin alueet itse tekevät alueittensa osalta juurikaan merkittävästi huonompaa päätöksentekoa kuin ministerit.

Tämän vuoksi olen kyllä hyvin huolissani hallitusohjelman kirjauksista sivuilla 76 ja 77. Siellä todetaan, että "kuntien roolia julkishallinnon keskeisenä toimijana ja rajapintana kansalaisiin vahvistetaan", ja todetaan, että "hallinto rakentuu eduskunnan alaiseen valtionhallintoon ja kuntien valtuustojen alaiseen kunnallishallintoon". Kysymys tietysti kuuluu, mitä tämä hallitusohjelma nyt sitten kaiken kaikkiaan tarkoittaa maakuntien näkökulmasta, mikä on maakuntien tilanne.

Sitten, arvoisa puhemies, ihan lopuksi vielä palaan tähän kuntakuvioon.

Päähallituspuolueitten edustajilla on ollut melko yhtenäinen käsitys kuntapolitiikasta. Edustajat ovat keskustelun perusteella linnoittautuneet hyvin vahvasti siihen, että nyt kuntia pakkoliittämällä muodostetaan suurkunnat samalla tavalla ympäri koko maan, työssäkäyntialueittain. On kuitenkin muistettava, että Suomessa kaikki nykyiset kunnat eivät ole järkevien työssäkäyntialueitten sisällä. Suomi on suuri maa, ja meillä on maantieteellisesti kovin erilaisia alueita.

Pidän siis välttämättömänä, että hallitus kuntapolitiikassaan muuttaa tarkastelukulmaa ja yksioikoisen peruskunnan hokemisen sijaan näkee, että maassa tulee voida olla erilaisia kuntarakenteita, joilla kuntalaisten tarvitsemat palvelut voidaan tuottaa tai järjestää tehokkaasti. Eli tarvitaan erilaisia kuntamalleja, tarvitaan kuntien yhteistyörakenteita tämän yhden ainoan suurkuntamallin lisäksi.

Toistan myös tässä sen, että ennen uusia rajuja kuntatoimenpiteitä, joihin liittyy kuntaliitoksia, olisi myös syytä katsoa, kuinka palvelut ovat kehittyneet jo liittyneissä kunnissa, ja hyvä olisi myös selvittää kuntaliitosten todellinen taloudellinen hyöty.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edellisessä puheenvuorossani käsittelin oikeudenkäyntien peruuntumisesta johtuvia haittoja koko yhteiskunnalle ja jatkan nyt siitä.

Toistuva istuntojen peruuntuminen sen vuoksi, etteivät vastaajat suvaitse saapua paikalle, rapauttaa — todellakin rapauttaa — oikeuden kunnioitusta Suomessa. Lisäksi yllättävät istuntojen peruuntumiset aiheuttavat oikeuslaitoksen tarpeetonta tyhjäkäyntiä ja muiden oikeusjuttujen käsittelyajat pitenevät. Kansalaisten oikeudentajun ja yleisen moraalin säilymisen vuoksi nyt olisi löydettävä ratkaisut siihen, että kaikki asianosaiset ja varsinkin vastaajat saapuisivat paikalle asian käsittelyyn.

Herra puhemies! Hallitusohjelmassa on nostettu esille myös rikosten rangaistusten oikeudenmukaisuus ja vakavien rikosten ennaltaehkäisy. Vakavista väkivalta- ja seksuaalirikoksista Suomessa tuomioistuinten antamat lievät tuomiot koettelevat kansalaisten oikeustajua. Suomen lainsäädäntö kyllä mahdollistaisi kovatkin rangaistukset, mutta tuomioistuimissa on useimmiten otettu tavaksi langettaa väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneille rangaistusasteikon lievimpiä tuomioita.

Erityisesti hovioikeuksien toiminta on ollut erikoista ja poikennut maan eri osissa. Monet käräjäoikeuden määräämät rangaistukset ovat nimittäin lieventyneet hovioikeuden päätöksellä. Rikoslain rangaistusasteikkoja tuleekin koventaa, jottei jää mahdollisuutta niin lievien rangaistusten antamiseen vakavien rikosten osalta.

Viime vaalikaudella toteutetun sakon muuntorangaistuksen poistamisen seuraukset ovat olleet kiistattomasti erittäin vakavat. Sakon muuntorangaistus tuleekin palauttaa viipymättä. Pitää olla selvää, että tehdystä rikoksesta seuraa rangaistus. Lainsäädännön tavoitteena tulee olla kansalaisten turvallisuuden takaaminen ja yleisen oikeustajunkin mukaiset rangaistukset.

Minimissään on ehdottomasti pidettävä huoli hallitusohjelman tavoitteesta pitää poliisien määrä vähintään nykyisellä tasolla. Kenttätyössä olevien poliisien määrää tulee lisätä nykyisestä, mutta poliisin hallintoa sen sijaan on varaa keventää. On kiinnitettävä huomiota myös poliisin palveluiden saatavuuteen koko maassa. Alueelliset erot ovat suuret, ja tällä hetkellä erityisesti maaseudun tilanne on paikoin erittäin heikko, mutta edes suurissa kaupungeissa poliisien resurssit eivät riitä tehtävien hoitamiseen.

Alueellisesta tasa-arvosta ja kansalaisten turvallisuudesta on huolehdittava koko Suomessa. Keskeisintä on varmistaa riittävä rahoitus vuosiksi eteenpäin poliisin virkojen täyttämiseen. Nyt käytössä olevat määräaikaiset, jopa vain muutamien kuukausien mittaiset virkojen täyttämiset on minimoitava. Toimintaa ei ole mahdollista mitenkään suunnitella pitkäjänteisesti, jos palkkausmäärärahoja tiputellaan muutaman kuukauden pätkissä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Lasten, nuorten ja yleisesti perheiden hyvinvointiin käytetyt rahat ovat niin sanotusti järkevästi käytettyä rahaa. Mutta kuten niin monessa puheenvuorossa aikaisemminkin on todettu, on epäilys, riittävätkö rahat hallitusohjelman toiveosan ja hallitusohjelman liitteenä olevan talousosion välillä. Niinpä on ehkä syytä osoittaa joku kohta, mistä voidaan siirtää rahoja perheiden hyvinvointiin tai tarvittaessa leikkauksiin. Olisi vähintään moraalisesti oikein tässä tilanteessa leikata myös omasta toiminnasta, ja puoluetuesta on mahdollisuus leikata ja siirtää rahoja vielä huomattavasti enemmän.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Oliko todella niin, että tämä edustaja Kanervan puheenvuoro oli ensimmäisiä ja ainoita, jotka koskettelivat ulkopoliittisia kysymyksiä tässä keskustelussa? (Ilkka Kanerva: Taisi olla!) — Se on kyllä todella huikea juttu tässä maailmantilanteessa.

Tuosta Venäjä-kysymyksestä: Sehän on erinomainen asia, että se on nostettu sille tasolle, niin kuin muistelen, että siellä on ministerivaliokunta, joka kiinnittää tähän huomiota. Kun aikoinaan olin nykyisen pääministerin kanssa samassa valiokunnassa, tulevaisuusvaliokunnassa, niin silloin panostettiin siihen, että tehtiin tällainen Venäjä-ohjelma. Siihen ei ollut moneen aikaan kiinnitetty huomiota, nähty, minkälainen mahdollisuus Venäjä on, miten tärkeä se on: ei vain turvallisuuspoliittinen ulottuvuus vaan myös taloudellinen ulottuvuus. Siinä mielessä on hyvä, jos pääministeri on siellä tällä linjalla voinut vaikuttaa siihen, että näin on tehty.

Luonnollisesti tämä transatlanttinen suhde Yhdysvaltoihin on äärettömän tärkeä. Nato-kysymyksestä tietenkin olen kyllä sitä mieltä, että Suomelle ei ole ajankohtaista sinne liittyä. Äskettäin minulla oli mahdollisuus käydä Naton päämajassa ja kuunnella sen puheenkirjoitusosaston brittiläisen päällikön näkemyksiä, ja — yllätys, yllätys — hän sanoi, että hänellä on sellainen käsitys, että eipä tuosta Natosta teille suomalaisille taida kovin paljon hyötyä olla. En tiedä, oliko se... (Ilkka Kanerva: Anteeksi, kuka sanoi?) — Se oli Naton päämajan puheenkirjoitusosaston päällikkö. En muista hänen nimeään, mutta brittiläinen mies. — Ja hän totesi näin, että kyllä hän ymmärtää suomalaisia, jotka eivät kovin innostuneita Natoon liittymisestä ole.

Mutta sitten tämä Eurooppa-politiikka. Se on aivan varmasti arvioinnin kohteena lähivuosina. Talouskriisi on johtamassa keskusvallan kontrollin lisääntymiseen. Monet jo pitävät aivan selvänä, että ei ole muuta mahdollisuutta kuin vahvistaa niin sanottua liittovaltiokehitystä. Suomen kansa ja monet muut kansat Euroopassa ovat jo reagoineet tähän. Viime vaalien tulos on osaksi kansan reaktio Euroopan taloustilanteeseen ja siihen, kuinka sitä on hoidettu. Kansat pelkäävät vallan keskittämistä. Kansat ovat kauhistuneet siitä, että kansanvalta kaventuu. Itse asiassa kansalaiset kokevat, että he eivät pysty juuri vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon.

Kansalaiset eivät ymmärrä sitä, että lähidemokratia kunnissa voidaan lopettaa, ajaa sitä alas ja valtaa toisaalta keskittää, ikään kuin EU:ta ajaa ylös. Kun ajattelemme, miten tärkeä asia ainakin minulle on demokratia — se on niin kuin yhteiskunnallisessa todellisuudessa minusta se kaikkein pyhin asia — niin ei tarvitse ihmetellä sitä, jos tässä tilanteessa eri puolilla Eurooppaa tulee protestihenkeä ja reagoidaan voimakkaastikin tähän tilanteeseen. Sitä paitsi minun mielestäni kansat näin tehdessään ovat oikealla asialla. Ei missään olosuhteissa saa polkea jalkoihin kansanvaltaa ja demokratiaa.

Toinen mielenkiintoinen asia, itse asiassa tämmöinen poliittinen näkökulma, minkä edustaja Kanerva otti esille, oli tämä politiikan kaksinapaistuminen: SDP:n ympärille toinen blokki ja kokoomuksen ympärille toinen. Ruotsissa on rakennettu tällä tavalla nämä blokit. Siellä kyllä nyt sitten viime vaaleissa nousi kolmaskin voima, niin että siellä on vähemmistöhallitus. Täytyy muistaa sekin juttu. Toisenlaisessa vaalijärjestelmässä Englannissa se näyttää toimivan. Mutta Suomen poliittinen historia on toinen, ja edustaja Kanerva kyllä tietää tämän varsin hyvin. Täällä kansa on enimmäkseen keskustalaisesti ajattelevaa. Enkä ajattele tässä nyt mitään puoluetta, kun sanoin, että keskustalaisesti, mutta suomalaiset ovat keskustahenkisiä. Poliittinen keskusta kaikissa puolueissa on vahva, mutta kun tätä salia katsoo, niin — yllätys, yllätys — tämän salin suurin ryhmä on poliittinen keskusta.

Oman arvioni mukaan on 55—60 kansanedustajaa, jotka henkisesti lukevat itsensä poliittiseen keskustaan siitä huolimatta, että ne ovat nyt kahdessa eri puolueessa, nämä oppositiopuolueet. (Ilkka Kanerva: Kuuluvatko kaikki keskustalaiset sinne?) — No, kukapa näitä lähtee arvioimaan näin, mutta minä luulen, että en ole tässä kovin paljon väärässä, kun arvioin, että tämän salin suurin henkinen ryhmä on lähellä keskustaa oleva ryhmä. (Ilkka Kanerva: Gaussin käyrällä!) Ja se on nyt oppositiossa, mutta uskon, että ensi vaalien jälkeen tämä keskustan ryhmä tässä salissa on suurin ryhmä ja sen johdolla muodostetaan seuraava hallitus, jotenka olen aivan eri mieltä nyt, edustaja Kanerva, siitä, miten tämä napaisuus tässä Eduskuntatalossa alkaa muodostua. Suomessa tulee aina olemaan vahva keskusta.

Ilkka Kanerva /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä on tietysti hyvin kansalliset kehityslinjat siihen puoluerakenteeseen, joka meillä vallitsee. Mutta juuri äsken pidetyt eduskuntavaalit osoittavat, että kansan niin halutessa niissä tapahtuu merkittäviä painopisteen muutoksia. Jos keskusta ymmärretään niin, että se tarkoittaa sitä, että kavahdetaan äärimmäisyyksiä, niin yhdyn edustaja Rundgrenin yhteiskunta-analyysiin. Mutta siellä täytyy olla ideologisia vaihtoehtoja. Ei se, että ollaan jotakin vaan keskeltä, ole mikään ideologia sinänsä, ja kaipasin tietysti ideologisempia vaihtoehtoja. Kun me katsomme Eurooppaa kokonaisuutena, niin kyllä siellä tosiasiallisesti on kaksi merkittävää voimakeskusta: toinen on sosialidemokratia, ja toinen on Euroopan kansanpuolueen ryhmä, jota Suomessa edustaa kokoomus. Sitten on variaatioita tietysti sieltä ja täältä ymmärrettävästi. Uskon, että Suomi pitkällä aikavälillä tarkasteltuna muodossa tai toisessa omalla kansallisella sovellutuksellaan toteuttaa myöskin tätä mallia.

Edustaja Yrttiaho, sivulla 84 lukee, että säästämme 200 miljoonaa euroa puolustusmenoissa. Se on raaka luku, se on kova luku. Totesitte itse sen, että se aiheuttaa rankkoja supistuksia, ja jos puheenne loppuosassa epäilitte, että se ei olisi totta, että näitä supistuksia tehdään, niin kyllä se valitettavasti niin on, että 200 miljoonaa sieltä tulee lähtemään kaikkine vaikutuksineen. Jos olette sitä mieltä, että näin ei pidä tehdä, niin se on tietysti toinen kysymys, mutta se hieman yllättää taas poliittisesti allekirjoittaneen, jos sitä kantaa edustitte.

Osa näistä säästöistä tulee siitä, että meillä on valitettavasti koko ajan pienenevä ikäluokka, ja se tulee tietysti olemaan se keskeinen säästämisen silmämäärä, jota tässä toteutetaan, samoin kuin se, että säästöt toteutetaan tavalla, joka tähtää kriisiajan sotilaallisen valmiuden vahvistamiseen ja terävöittämiseen siinä suhteessa. Mutta eiköhän sovita, edustaja Yrttiaho, että sellaisilla vihjailuilla, joissa sanotaan Suomen hallitusohjelmaa kirjoitettavan joissain muissa osoitteissa kuin syvästä suomalaisesta kansanvallasta kumpuavissa poliittisissa puolueissa, ei enää tähän nykymaailman aikaan kyllä kyetä ketään vakuuttamaan. Minä toivon, että me olemme samaa mieltä siitä, ettei luoda sellaisia vihjailevia todellisuuksia.

Tässä on myöskin se hyvä puoli, että tässä hallitusohjelmassa sanotaan jollakin sivulla — tiedän sen sattuneesta syystä — että tätä puolustusvoimauudistusta, joka on poikkeuksellisen rankka, tullaan toteuttamaan parlamentaariselta pohjalta. Me kaikki olemme siinä muodossa tai toisessa mukana.

Edustaja Korhonen — jaa, eipä taida olla salissa enää — puhui aluekehityksestä. Minä mielelläni otan tähän asiaan sen kohdan, jossa hallitusohjelmassa sanotaan seuraavaa: "Hallitus tukee maakuntien, kaupunkien ja kuntien omaa dynaamista elinvoimaa, kehityspotentiaalia ja kilpailukykyä - -. Aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen ovat tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa." Itse olisin pitänyt järkevämpänä sitä, että meillä olisi tehty radikaali väliportaan hallinnon uudistus. En ymmärrä tänä päivänä, miksi lääninhallitusten sijalle piti tulla kaksi valtion toimielintä väliportaaseen, ely-keskukset ja avit entisen lääninhallinnon sijasta, ja niillä on kaiken lisäksi vielä erilaiset maantieteelliset aluejakoperusteet. Miksi Suomessa ei ole järjestelmää, jossa valtion aluehallinnon kaikki toimijat — jos siellä pitää kaksi olla, elinkeinokeskukset ja avit, jotka ovat enemmän siis koppalakkiosastoa ja elyt elinkeinotoimintaa, työllisyyttä edistäviä — ovat aluejaoltaan samoja? Ja kolmanneksi, miksi ne poikkeavat maakuntien jaosta?

Kertokaa ihmeessä minulle joku järjellinen peruste sille, että valtiolla on kaksi erillistä toimielintä väliportaan hallinnossa ja alhaalta valtuutuksensa saavalla maakuntahallinnolla vielä kolmannet aluejakorajat. Ei tässä ole mitään tolkkua. Oma käsitykseni olisi ollut se, että ne olisi pistetty samoihin rajoihin vaikka entisillä mandaateillaan toimimaan, mutta aluejaot samankaltaisiksi vahvistamaan ja tukemaan toimialueiltaan toinen toistaan. Historiallisesti Suomessa on yhdeksän maakuntaa, ja se monella tapaa vastaisi myöskin nykyajan näkemyksiä. Sillä olisi saatu huomattavia säästöjä ja kustannustehokkuuksia aikaiseksi. Siitä olen hieman huolissani, että tämä asia on jäänyt tässä hallitusohjelmassa toteuttamatta.

Reijo  Hongisto  /ps:

Arvoisa puhemies! Metsien miehenä muutama sana riista-, poro- ja kalataloudesta.

Hallitusohjelman mukaan pyritään muun muassa hirvivahingot säilyttämään "hyväksyttävällä tasolla". Uusi ampuma-aselaki otettiin käyttöön 13.6., ja sen myötä metsästysaseen hankkiminen tuli 15—17-vuotiaalle henkilölle erittäin monimutkaiseksi ja kalliiksi. Vielä viime vuoden lopulla ampuma-aseen hankkimislupa maksoi 68 euroa, mutta nyt aseen hankintakustannukset eri välivaiheineen maksavat 168 euroa. Pelkkiin poliisin perimiin lupamaksuihin tuli 100 euron korotus. Olen vuosien varrella joutunut käymään useilla hirvikolaripaikoilla. Muutamalta onnettomuusautoa kuljettaneelta olen kysynyt: "Kumpi on mielestäsi parempi, hirvi metsämiehen pakastimessa vai sinun autosi konepellillä?" Vastaus on aina ja poikkeuksetta päätynyt pakastimeen.

Tilastojen mukaan viime vuonna ei hirvieläin-onnettomuuksissa menehtynyt yhtään tienkäyttäjää. Hirvenmetsästys aloitetaan pääsääntöisesti nuorena, ollaan oman vanhemman mukana jahdissa ja aseettomana ajohenkilönä opetellaan jahdin niksit ja tavat. Kuitenkaan pelkkä käsien läpsyttely taikka pilliin viheltely ei hirvikantaa leikkaa, tarvitaan ase ja ampuja. Kun 15-vuotias metsästäjänalku suunnittelee vaihtavansa hirvipillin hirvikivääriin, hän joutuu suunnistamaan lupaviidakossa setelitukko kädessä. Monen into lopahtaakin siihen, että harrastuksen aloittaminen on tehty liian monimutkaiseksi ja kalliiksi. Yleisesti on tiedossa hirviseurueiden ukkoontuminen. Tämän ehkäisemiseksi ja toiminnan pitämiseksi edelleen tehokkaana tarvitaan jatkuvasti mukaan aktiivisia harrastuksesta kiinnostuneita nuoria. Jos nuoret eivät jatka harrastusta ja hirvikannan leikkaamista, alkaa teillä tapahtua ja ihmisuhreilta ei voida enää välttyä. On päivänselvää, että hirvikannan sääntely onnistuu vain nykyisellä metsästykseen perustuvalla tavalla. Viranomaistyönä se olisi aivan liian kallista, eikä meillä ole siihen resursseja.

Arvoisa puhemies! Kysyn: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta metsästysharrastus jatkuisi Suomessa myös tulevaisuudessa? Aikooko hallitus korjata valtion maksuasetusta niiltä osin, että ampuma-aseen hankkimiskustannuksia kohtuullistettaisiin järkevälle tasolle ja näin turvattaisiin yhteiskunnan kannalta kustannustehokas hirvikannan hoito myös tulevaisuudessa?

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tässä edellisen edustajan puheen aikana sekoitettiin kaksi eri asiaa. Se, mitä hallitusohjelmassa lukee hirvikantojen ylläpidosta, ja aselupamenettely ovat kaksi täysin eri asiaa. Pitää nähdä se, että hallitusohjelmassa on sitouduttu siihen, että me tässä maassa edelleen toimimme vastuullisesti siten, että ei tulisi liikennekuolemia tai että metsätaloudelle tai muille ei tule sellaisia vahinkoja, jotka ovat uhkana ihmisille tai taloudelle. Metsästyslaki on toinen asia, ja sen uudistamisesta voin olla edustajan kanssa kovastikin samaa mieltä, että meillä ei saa olla esteellisyyttä siihen, etteikö meillä luvanvaraiseen metsästämiseen ja sen harrastamiseen voisi olla myös nuorilla mahdollisuus.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi on otettu luomu- ja lähiruuan tuotannon osuuden kääntäminen vahvaan nousuun. Maapallon väkiluvun kasvu tulee vaikuttamaan merkittävästi Suomen luonnonvarojen kysyntään, sillä maamme muodostaa Euroopassa lähes ainoan alueen, missä on kasvumahdollisuuksia sekä uusiutuvan energian että erityisesti ruuan tuotannolle. Väkiluvun kasvun ja ilmastonmuutoksen myötä ruuan hinta tulee aivan varmasti nousemaan ja ruuasta tulee maailmanlaajuisesti olemaan pulaa, sen me vielä tulemme näkemään. Maamme elintarvikkeiden huoltovarmuuden turvaaminen onkin siksi yksi tärkeimmistä syistä kehittää kotimaista ruuantuotantoamme. Tarve korostuu lisääntyvän kansainvälistymisen myötä, sillä myös Suomen elintarviketalous on entistä riippuvaisempi ulkomaisista verkostoista ja kuljetusjärjestelmien toimivuudesta.

Erittäin huomiota herättävä asia on se, että vain 50 prosenttia suomalaisen ruuan raaka-aineista on kotimaista. Sen vuoksi Suomi on koko ajan yhä alttiimpi elintarvikeketjun toimintahäiriöille. Suomessa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa maailman puhtaimmissa olosuhteissa. Luonnonolosuhteistamme johtuen kasvinsuojeluaineita käytetään meillä vain murto-osa siitä, mitä Keski- ja Etelä-Euroopassa. Vaativat tuotanto-olosuhteet aiheuttavat poikkeuksellisia kustannuksia. Näin pohjoisissa olosuhteissa ei elintarviketuotantoa harjoiteta tässä laajuudessa missään muualla maailmassa. Maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja omavaraisuuden turvaamiseksi on tärkeää varmistaa se, että ruuan tuotantoketjussa kaikki toimijat — alkutuottajat, teollisuus, kauppa ja ammattikeittiöt — pystyvät toimimaan kannattavasti ja kilpailukykyisesti.

Herra puhemies! Lähiruualla on tärkeä merkitys suomalaisen työn ja maaseudun hyvinvoinnin edistäjänä. Lähiruoka avaa uusia yrittämisen mahdollisuuksia maataloudelle ja maaseudun ihmisille. Lähiruuan tuottamisella säästetään sekä rahaa, energiaa että ympäristöä. Jotta kuluttaja voi olla varma tuotteiden alkuperästä, tuotemerkinnöistä on selvittävä tuotteiden kotimaisuus, alkuperä ja myös se, onko tuotteessa käytetty geenimuuntelua. Tavoitteena pitää ehdottomasti olla se, että suomalaisen ruuan raaka-aineista suurin osa tulee suomalaisesta luonnosta.

Nyt muodostettu hallitus on asettanut tavoitteeksi edistää Suomen energiantuotannon monimuotoisuutta ja kannustaa bioenergian käytön lisäämiseen. Suomessa puuta korjataan vain noin 75 prosenttia siitä, kuinka paljon metsät kestäisivät hakkuita vuosittain. Näin ollen puuta voitaisiin käyttää nykyiseen verrattuna paljon enemmän. Tätä puunkäyttöä voitaisiin lisätä nimenomaan energiantuotantoon vaarantamatta kuitenkaan metsäteollisuuden puuraaka-aineiden saantia.

Puhemies! Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi uusiutuvan energian tukien vähentäminen 25 miljoonalla eurolla ja Kemera-tukien verovapauden poistaminen. Jos 25 miljoonan euron vähennys kohdistetaan tuulivoimaan, niin asia on sitten minun puolestani ainakin ok.

EU ei kanna vastuuta jäsenvaltioidensa huoltovarmuudesta. Sen vuoksi Suomen tulee olla energiantuotannonkin osalta mahdollisimman omavarainen. Metsistä saatavia energiantuotannon raaka-aineita ei tule kuljettaa pitkiä matkoja. Lähienergiaa on tuotettava mahdollisimman lähellä raaka-aineita ja kulutusta. Näin saavutetaan ympäristönkin kannalta paras mahdollinen hyöty sekä varmistetaan kustannustehokas toiminta. Tällaisella energiapolitiikalla turvataan energian huoltovarmuus, säästetään kustannuksissa, luodaan työpaikkoja koko maassa ja edistetään ympäristönsuojelua. Suuryritysten tukemisen rinnalle ja oikeastaan niiden sijaan tarvitaankin vahvaa panostusta hajautettuun monipuoliseen energiantuotantoon. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on otettu se, etteivät tuotantotuet vääristä puuraaka-ainemarkkinoita. Tämä tavoite ei saa kuitenkaan koitua vain suuryritysten hyödyksi.

Vielä lopuksi, herra puhemies: Lämpö- ja sähköenergian lisäksi toisen sukupolven liikenteen biopolttonesteiden raaka-aineita voitaisiin tuottaa Suomen metsistä ja pelloilta sekä myös teollisuuden ja yhteiskunnan tuottamista jätteistä. Biopolttonesteiden tuotannon kannattavuutta tulee tietysti myös arvioida, mutta omavaraisuuden tulee olla tässäkin keskeinen tavoitteemme.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa puhemies! Perustelen tuon edellisen puheenvuoroni. Hallitusohjelman sivulla 53 mainitaan: "Riistalajit säilytetään elinvoimaisina varmistaen, että riistalajien aiheuttamat, muun muassa hirvivahingot säilyvät hyväksyttävällä tasolla. Suurpetokannat on varmistettava kestävälle tasolle ihmisten ja tuotantoeläinten turvallisuustarpeet sekä luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen."

Itse olen 33 vuotta ollut hirvenpyynnissä, ja minä näen kyllä hyvin voimakkaan syy-yhteyden ampuma-aseen hankkimislupien, lupamenettelyn ja myöskin riistakantojen leikkaamisen kohdalla. Niillä on selvä syy—seuraus-yhteys ainakin minun mielestäni. — Tässä vaan kommenttina edustajalle.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Suomi tarvitsee menestyviä yrittäjiä. Tämä maa voi pelastua vain työn tekemisellä, sillä meidän pääomatuloista rikastuva vähemmistö on niin kapea, että vain työllä tässä maassa voidaan pärjätä.

Hallitus kannustaa eri keinoin yrityksiä kasvattamaan kansainvälistymistä. Se on oikea suunta. Suomalaisten pienten ja keskisuurien yritysten pitää pyrkiä kansainvälisille markkinoille. Vain vientiteollisuus voi turvata meille ja meidän työntekijöille tulevaisuudessa leivän.

Me tarvitsemme teollisuutta ja palveluita ja niiden yhteismitallista kehittämistä. Palvelut ovat osa sitä tulevaisuutta, jossa meidän pitää olla iholla. On kuitenkin muistettava se, että meillä on tässä maassa vahva perusteollisuus. Meillä on metallurginen teollisuus, meillä on paperitehtaat. Meillä on erittäin energiaintensiivistä teollisuutta tässä maassa. Vaikka näin vasemmistolaisena joutuu nöyrtymään sille tosiasialle, että edellinen hallitus poisti kelamaksut ja ne energiaveroina tulivat sitten meille kaikkien maksettaviksi ja nyt me olemme rakentamassa leikkurin, joka leikkaa energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroja, kehtaan pystypäin entisenä metallitehtaan pääluottamusmiehenä sanoa, että se valinta oli oikea.

Meidän tulee turvata tässä maassa suurteollisuuden mahdollisuus kilpailukykyiseen kansainväliseen, globaaliin, mahdollisuuteen pitää meidän työpaikat tässä maassa. Mikään muu ei turvaa tässä maassa meidän metallurgista teollisuutta, jota tämä hallitus erityisesti tukee sillä, että meillä nyt ensimmäisen kerran — kiitos Pekkariselle, joka itse asiassa otti esille, että meillä pitää kaivosrahasto perustaa, kiitos Metallityöväen liitolle, joka oli sitä mieltä, että pitää perustaa tähän maahan rahasto, joka tuottaa hyvinvointia suomalaiselle yhteiskunnalle siitä meidän malmi-, kaivos- ja mineraalivarannosta, mitä meillä on — se toteutuu tämän hallituksen ohjelmassa. Konkreettisella tavalla me ryhdymme niihin toimenpiteisiin, että me saamme tähän maahan aidosti ja oikeasti sellaista toimintaa, joka tuottaa tälle yhteiskunnalle ja meidän veronmaksajille sitä vastinetta, mitä meidän maaperässä on, ja se tarkoittaa, että sen jatkojalostus on kannattavaa. Sinne suuntautuu se leikkuri, joka on energiaintensiiviselle teollisuudelle erittäin tärkeä ja joka turvaa tässä maassa työpaikat ja teollisuuden.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä, että suomalainen perusteollisuus on turvattava. Viime kaudella suoritetut sähkön hinnannousut olivat myrkkyä sille, joten on aivan oikein, että nyt sähkön hinnannousu kompensoidaan paljon sähköä tuottavalle perusteollisuudelle. Se on kuitenkin ikävä tosiasia, että jäljelle jäävät ne omakotiasujat, jotka edelleen maksavat kalliista sähköstä kovan hinnan.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Haluaisin nyt tämän kahden päivän, minusta laadukkaan keskustelun osalta kiittää kaikkia tähän keskusteluun osallistuneita. On selvää, että hallitusohjelmaa, joka on tärkeä tiekartta neljän seuraavan vuoden työlle, arvioidaan tietysti eri näkökohdista, ja on myöskin parlamentarismiin kuuluvaa, että puolueet, jotka eivät ole hallituksessa, arvioivat sitä kriittisesti ja asettavat kysymyksiä ja ehdollistavat. Sillä tavalla syntyy hyvää debattia ja demokratia toimii, eli siis me tarvitsemme tällaista poliittista ja parlamentaarista keskustelua.

Täällä on kuitenkin haluttu korostaa sitä, että hallitusohjelma on tärkeä asiakirja. Pidän tärkeänä sekä ohjelmaa että sen ohjelman liitteenä olevia taloudellisia reunaehtoja. Ne sinänsä tukevat toisiansa, ja siellä on määritelty ne asiat, myös niissä talousarvioissa, joissa hallitus panostaa lisää, ja sitten on otettu nekin asiat esille, missä joudutaan tekemään säästöjä tai veronkorotuksia. Näinhän sen pitää olla.

Olennaista kuitenkin on se, että tämän hallituksen tavoitteena on kolme tärkeätä, isoa asiaa: Sellaisen taloudellisen kasvun varmistaminen, joka luo perustan paremmalle työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Siihen liittyy myös meidän perusteollisuuden, viennin, menestyksen varmistaminen.

Toinen iso asia, josta tässäkin salissa varmaan ollaan lähtökohtaisesti yhtä mieltä, on eriarvoisuuden vähentäminen ja syrjäytymisen estäminen erityisesti nuorten osalta ja, totta kai, pitkäaikaistyöttömien osalta: tehdään ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten koulutuksen tai työn saannin, ja vältetään nuorten ihmisten syrjäytyminen.

Kolmas liittyy valtiontalouden vakauttamiseen. Hyvinvointiyhteiskunnan vahvuus on siinä, että meillä on korkea työllisyysaste, ja se takaa myös meidän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustan. Ja valtiontalouden vakaana pitäminen on tärkeää myös tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan varmistamiseksi. Näistäkin lähtökohdista varmaan ollaan eri mieltä.

Haluan nyt kiittää kaikkia keskusteluun eilen ja tänään osallistuneita valtioneuvoston puolesta ja todeta osaltani, että tämä keskustelu on ollut rakentavaa ja terveen kriittistä, mikä demokratiaan kuuluu. Hallitus lähtee tämän ohjelmansa mukaisesti tekemään vakavaa yhtenäistä työtä ja tulee näitten asioitten kanssa tänne eduskuntaan monta monta kertaa vielä yksittäisten asioitten ja hankkeitten kanssa.

Hallituksen täytyy, niin kuin eduskunnankin, elää ajassa, ja sen vuoksi tietysti täytyy olla herkkyyttä myös arvioida, mitä maailmalla tapahtuu ja miten se suhteutuu sitten näihin meidän pyrkimyksiimme, jotka tähän hallitusohjelmaan on kirjoitettu.

Kiitos kaikille teille, jotka varsinkin vielä tänä iltana olette jaksaneet täällä olla ja käyttää puheenvuoroja. Minä kuitenkin jaksan uskoa, että isänmaan parasta kaikki puhujat ovat täällä tarkoittaneet, ja se on hyvä asia.