Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Aktiivisuus pohjoisilla alueilla lisääntyy monella tapaa. Barentsin alue on luonnonvaroiltaan... (Hälinää — Puhemies koputtaa) — Kiitän, arvoisa puhemies. — Barentsin alue on luonnonvaroiltaan poikkeuksellisen rikas, ja taloudellinen painopiste tulee siirtymään sinne entistä enemmän. Lappi sijaitsee Barentsin alueen keskellä ja on Suomen kansainvälisin maakunta osaksi juuri tästä syystä. Yhteydet Lapista Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle ovat olleet arkipäivää vuosisatojen ajan, tosin aika ajoin rajamuodollisuudet ovat olleet idässä tiukempia kuin lännessä.

Kun taloudellinen toimeliaisuus ja yhteistyö sekä luonnonvarojen hyödyntäminen lisääntyvät, heijastuu se muun muassa liikenteeseen, ympäristökysymyksiin ja teolliseen tuotantoon, eikä sovi unohtaa luonnononnettomuuksien riskiä. Pitkät välimatkat, harva asutus ja äärevät luonnonolosuhteet ovat tyypillisiä koko alueelle, ei vain Suomessa. Siksi kansainvälinen yhteistyö ja sen riittävä resursointi onnettomuustilanteissa, niiden ehkäisyssä ja pelastustoiminnassa on tärkeää.

Tällä sopimuksella tehostetaan Barentsin euroarktisen alueen pelastuspalvelualan yhteistyötä suuronnettomuustilanteissa sekä tapauksissa, joissa lähin tai nopein saatavilla oleva apu tulevat toisesta sopimusvaltiosta. Sopimuspuolet järjestävät harjoituksia, perehdyttävät henkilöstöä, laativat yhteisen käsikirjan ja ilmoittavat toisilleen yhteyspisteet. Ennen kuin pelastustoiminta käytännössä toimii, vaatii se, että tieto kulkee eri maiden ja organisaatioitten välillä, ja tässä on paljon parannettavaa.

Itse olen miettinyt ylikansallisen yhteistyön tarvetta esimerkiksi tilanteissa, joissa kovalla pakkasella kaksi turistibussia törmää yhteen Tornionjoen jommallakummalla puolella. Tilannetta voi pahentaa se, että puhelin ei toimi eikä hälytyskeskuksessa tiedetä onnettomuuspaikan sijaintia, jos sinne keskukseen ylipäätään yhteys saadaan. Toinen vakava tilanne voi olla esimerkiksi ydinsukellusveneessä tapahtuva onnettomuus Murmanskin satamassa tai läheisellä merialueella tai säteilyonnettomuus ydinvoimalassa. Tiettävästi Murmanskin alueelle on myös haudattu ydinjätteitä. Jokin aika sitten paloi Murmanskissa ydinsukellusvene, ja tiedon siitä välitti ensimmäisenä Barents Observer -nettilehti, ja sen välittämän tiedon mukaan tuossa ydinsukellusveneessä saattoi olla jopa 16 ydinohjusta. Näissä kaikissa tilanteissa oikean tiedon välittäminen myös viranomaisteitse on äärettömän tärkeää ja se, että tilanteisiin on varauduttu etukäteen.

Arvoisa puhemies! Sopimuksen tavoitteena on ehkäistä ja rajoittaa onnettomuuksista ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvia vahinkoja ja kehittää tätä varten sopimuspuolten pelastustoiminnan yhteistyötä maiden harvaan asutuilla pohjoisilla alueilla, missä pelastusvoimavarat ovat puutteellisia ja niiden asemapaikat harvassa. Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun hallituspuolueitten voiminkin on tunnustettu, että turvallisuuteen liittyvät resurssit ovat aivan liian vähäisiä.

Mutta mitkä tosiasialliset mahdollisuudet selviytyä omista ja lähialueella tapahtuvista onnettomuuksista sitten ovat? Suomen puolella poliisin, Tullin ja Rajavartioston resursseja on karsittu raskaasti ja Lapin hälytyskeskus on siirretty Ouluun. Jopa kansalaisten perusturvallisuus vaarantuu. Kauimmaisissa kylissä saa hädän hetkellä odottaa poliisia ajan kanssa. Itärajalla Sallasta Inariin on yli 100 kilometrin aukko niin, ettei alueella ole yhtään miehitettyä raja-asemaa. Samaan aikaan kymmeniä rajamiehiä pakkosiirretään etelään ja tullihenkilöstö taistelee jatkuvien henkilöstömuutosten ja supistusten kanssa. Kuinka tällaisessa tilanteessa kyetään vastaamaan kansainvälisen yhteistyön haasteisiin? Nyt jos koska pitäisi myös eduskunnan herätä siihen, että perusturvallisuus järkkyy, jos nykyistä tuottavuusohjelman nimellä kulkevaa yksipuolista leikkauslistaa ei laiteta jäihin eikä sen aiheuttamia vaurioita aleta korjata.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme erittäin tärkeää asiaa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi sopimuksen Barentsin euroarktisen alueen maiden yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemisen, niihin varautumisen ja pelastustoiminnan alalla. Tämä on tärkeää, koska sopimuksella tehostetaan Barentsin euroarktisen alueen hallitusten välistä pelastuspalvelualan yhteistyötä suuronnettomuustilanteissa sekä tapauksissa, joissa lähimmät tai nopeimmin saatavilla olevat tarkoituksenmukaiset pelastuspalveluyksiköt ja tekniset voimavarat ovat toisessa sopimusvaltiossa.

Kuten tiedämme, ja kuten hallintovaliokuntakin omassa mietinnössään toteaa, ovat Barentsin euroarktisen alueen etäisyydet pitkiä, ja siksi on tarkoituksenmukaista, että apua onnettomuustilanteiden pelastustöihin voidaan saada sieltä, mistä se nopeimmin on saatavilla.

Arvoisa puhemies! Omassa mietinnössään valiokunta toteaa, että nyt hyväksyttävää sopimusta täydentää hyvin syyskuussa 2011 allekirjoitettu Suomen, Norjan ja Ruotsin välinen sopimus rajayhteistyöstä ensihoidossa. Valiokunta edellyttää, että sopimuksen toimeenpanossa tulee varmistua siitä, että esimerkiksi pelastushelikopteritoiminta on turvattu Suomen pohjoisilla, harvaan asutuilla alueilla myös jatkossa. Valiokunta myös toteaa seuraavansa tätä asiaa.

Lääkärihelikoptereiden toiminta on siirtynyt vuoden 2012 alussa toiminnan alkuun saattaneilta ja toimintaa siihen asti hoitaneilta tukiyhdistyksiltä yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle ja valtion budjettimenoista rahoitettavaksi. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien kuntayhtymien omistama HEMS Hallinnointi Oy vastaa nyt koko maassa lääkärihelikopterien ja lento-operaattorien toiminnasta ja kilpailutuksesta sekä lentotoiminnan ja tukikohtien taloudelli-sesta hallinnoimisesta. Siirtymävuonna 2011 HEMS Oy osti nämä palvelut alueellisilta tukiyhdistyksiltä. Siirtymäkauden rahoitussopimukset loppuivat 31.12.2011.

Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen koskien tätä uudistusta peruspalveluministeri vastasi joulukuussa seuraavaa: FinnHEMS Oy on vakuuttanut sosiaali- ja terveysministeriölle pystyvänsä ottamaan toiminnan haltuunsa heti vuoden 2012 alusta. Tarvittavat kilpailutukset ja hankintapäätökset lentotoiminnasta on nyt tehty. Samoin käytettävistä maayksiköistä on järjestetty kilpailutus ja päätökset on tehty. FinnHEMS-yhtiöltä saadun selvityksen mukaan toiminta jatkuu keskeytyksettä.

Arvoisa puhemies! Peruspalveluministeri ei taida nyt olla läsnä täysistunnossa, joten ehkä tässä yhteydessä sitten emme saa tarkempaa selvitystä siitä, miten ministerin näkökulmasta tämä uudistus on onnistunut, mutta joka tapauksessa tätä asiaa varmasti eduskunnan on hyvä seurata.

Arvoisa puhemies! Itse hallituksen esityksestä: on mielestäni erittäin perusteltua, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä tarkoitetun sopimuksen.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Taloudellinen toimeliaisuus näyttää Barentsin alueella lisääntyvän, ja hyvä niin. Aluehan on erittäin rikas luonnovaroiltaan. Haluan tässä kohtaa kiinnittää huomiota tämän taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisessä siihen, että myöskin ympäristöriskit sitä mukaa kasvavat ja samalla ympäristöonnettomuuden todennäköinen syntyminen kasvaa sitä kautta.

On erinomaista, että tehdään kansainvälisiä sopimuksia ja että kansainvälistä yhteistyötä tehdään tältäkin osin. Meillä on omia esimerkkejä Talvivaarasta siitä, että vaikka on toimiva lainsäädäntö, niin pitää olla resursseja enemmän, niin kuin Mustajärvi täällä omassa puheessaan minusta aivan oivasti korosti.

Ihan lopuksi, niin kyllä pelkästään jo ympäristön kannalta — se Barentsin alue on haavoittuva alue kaiken kaikkiaan — tämä solmittava sopimus on erittäin hyvä ja kannatettava.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä sopimus on erittäin merkillepantava, koska siinä Suomi, Ruotsi, Norja ja Venäjä ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen pelastustoiminnan alalla ja myös pyrkien vaikuttamaan onnettomuuksien ehkäisemiseen, ehkä juuri perustuen myös siihen, että moni asia — muun muassa elinkeinoelämän vilkastuminen, yritystoiminnan vilkastuminen, taloudellinen toiminta alueella — tulee olemaan voimakkaan kehityksen edessä.

Tätä sopimusta täydentää hyvin ensihoitosopimus, joka tehtiin syyskuussa Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Kun pelastushelikopteritoiminnat hyvällä tavalla luotsattiin yhteiskunnan haltuun eli FinnHEMS Oy:lle ja sairaanhoitopiirit vastaavat toteutuksesta, niin samaan aikaan heräsi pohjoisen Suomen alueella huoli siitä, mitä tapahtuu ihmisille hädän tullen, kun Sodankylässä aikaisemmin sijainnut pelastushelikopteriasema siirtyy Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle ja osittain, lääkärihelikopteritoiminnan osalta, Ouluun.

Nyt sopimus, joka ensihoidon osalta on tehty kolmen maan välillä, takaa sen, että pohjoisen Suomen asukas saa tarvitsemansa ensihoidon hätäkeskusyhteistyön ja ensihoitoyhteistyön kautta siten, että kun infarkti yllättää vaikka Ivalossa, niin lähin pelastushelikopteri Norjasta tai Ruotsista voidaan kutsua paikalle, eli tämä on erinomaista kansainvälistä yhteistyötä. Oli mukava olla hallintovaliokunnassa tätä hallituksen esitystä tukemassa ja tuomassa sitä eduskunnan päätettäväksi.

Markus  Lohi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä käsitteillä oleva sopimus on erinomainen ja kannatettava, mutta haluaisin tuoda esille sen, kuten monessa puheenvuorossa on todettu, että tämän sopimuksen avulla tehostetaan Barentsin euroarktisen alueen yhteistyötä suuronnettomuustilanteissa sekä erityisesti tapauksissa, joissa lähimmät tai nopeimmin saatavilla olevat pelastuspalveluyksiköt ovat toisessa sopimusvaltiossa, ja tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tämä jotenkin korvaisi meidän kansallista pelastushelikopteritoimintaamme. Meillähän, kuten täällä edelläkin on todettu, on pelastushelikopteritoiminta ollut Lapissa erittäin aktiivista ja erityisen tarpeellista näistä etäisyyksistä johtuen, ja haluan kiinnittää huomiota siihen, että hallintovaliokunnassa nimenomaan todettiin, kun järjestelyissäkin on tapahtunut nyt muutoksia, että sopimuksen toimeenpanossa tulee varmistua siitä, että esimerkiksi pelastushelikopteritoiminta on turvattu Suomen pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla myös jatkossa, ja tämä tarkoittaa nimenomaan näitä meidän kansallisia pelastushelikopteritoimintojamme. Valiokunta tulee seuraamaan tätä omalta osaltaan, ja tämä on mielestäni erittäin tärkeä asia, kun eletään tämmöistä muutosaikaa.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kuten olemme täällä kuulleet, pohjoisessa olemme vähän niin kuin pussin perällä ja onnettomuuksien sattuessa kotimainen pelastushenkilöstö tulee monesti pitkien taipaleitten takaa ja rajan takana monesti ovatkin pelastushenkilöstö ja välineistö lähempänä, ja on hyvä, että tämä sopimus nyt edesauttaa myös tätä yhteistyötä jatkossa.

Meillä on ollut hyviä kansainvälisiä harjoituksia. Saariselällä muun muassa oli lento-onnettomuusharjoitus, ja näitä täytyy edelleen jatkaa, että on valmiuksia sitten oikean onnettomuuden sattuessa kohdata näitä tilanteita, ja tätä viranomaisyhteistyötä on kaiken kaikkiaan tiivistettävä edelleen.

Pelastushelikopteritoiminnan osalta HEMS Hallinnointi Oy omien saamieni tietojen mukaan pystyisi nyt kevään kuluessa ottamaan tämän toiminnan käsiinsä, ja on hyvä, että tässä ei ole ollut näitä katkoksia, vaan Lapin sairaanhoitopiiri on tehnyt yhteistyösopimuksen Rajan kanssa, joka hoitaa nyt väliaikana tämän toiminnan.

Suna  Kymäläinen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys toimii mielestäni hyvänä esimerkkinä usean valtion välisestä yhteistyöstä. Suuronnettomuuksiin varautuminen on tärkeää, ja voimien yhdistäminen korostuu harvaan asutuilla ja luontoarvoiltaan rikkailla seuduilla. Siksi hallituksen esitys Barentsin euroarktisen alueen hallitusten välisestä yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi pelastustoiminnan alalla on hyvä ja kannatettava. Asian kohdalla on tärkeää huomioida valtioiden välillä olevien rajaesteiden lievittämisen ja joustavuuden lisäämisen tarve, jotta raja ei hidasta pelastustoimia liiaksi aiheuttaen onnettomuustuhojen vakavuutta. Myös pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu tämänkaltaisten asioiden ja kysymysten kohdalla.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tätä sopimusta on useissa puheenvuoroissa korostettu, ja on syytä edelleenkin toimia samalla tavalla. Toimeliaisuus lisääntyy Barentsin alueella, ja siinä on mahdollisuus aina silloin sattua kaikennäköistä. Meillä on 70-luvulta muistissa semmoinen tilanne, että kun Kostamusta rakennettiin, linja-auto ajoi kuorma-auton kanssa kolarin ja silloin oli suuronnettomuus ihan käsin koeteltavissa, ja muistamme sen, mitenkä sieltä Kainuun keskussairaalaan sitten saatiin loukkaantuneet tuotua. Tosin siinä tuli kuolonmenetyksiäkin. Sen jälkeen meillä on ollut yhteisiä harjoituksia Venäjän kanssa, ja sopimukset ovat edelleenkin voimassa. Tämä vahvistaa edelleenkin, niin kuin tässä sanotaan, että sopimus ei vaikuta osapuolten voimassa oleviin kansainvälisiin pelastuspalvelusopimuksiin mutta täydentää niitä, ja tämä on todella hyvä. Kiittelen hallintovaliokuntaa tästä mietinnöstä.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä Barentsin alueen valtioiden välinen sopimus pelastuspalvelusta ja yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemiseksi on hyvin tärkeä sopimus. Tässähän ei puututa voimassa oleviin pelastuspalvelusopimuksiin. Tämä sopimus täydentää niitä ja muun muassa määrittelee avun toimittamista toisen alueen kautta sinne kohteeseen, jossa apua tarvitaan. Nämä ovat käytännön tilanteissa nopeuttavia tekijöitä avun perille saamiseksi.

Hyvin tärkeää on se, että yhteistyötä tehdään onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi ja varautumiseksi, ja tämän sopimuksen myötä nyt kehitetään edelleen tätä varautumista. Tähän toimintaan luonnollisesti kuuluvat yhteiset harjoitukset ja sitä kautta varautuminen niihin riskeihin, joita raja-alueilla on, ja näiden käytettävissä olevien resurssien, osaamisen ja välineistön maksimaalinen hyödyntäminen Barentsin alueella ja raja-alueella riippumatta valtioiden rajoista.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota yhteen tärkeään asiaan tuossa, eli tämän sopimuksen myötä tulee myös kiinnittää huomiota olemassa oleviin hallintokäytäntöihin ja lainsäädäntöihin, jotka tällä hetkellä haittaavat rajan yli tapahtuvaa pelastustoimintaa ja ennalta ehkäisevää varautumista. Onkin syytä nyt käydä läpi näitä käytäntöjä yhteistyössä naapurivaltioiden kanssa. Kaiken kaikkiaan tämä on hyvä sopimus, se parantaa harvaan asuttujen alueiden kansalaisten turvallisuutta niissä tilanteissa, kun sitä turvaa tarvitaan.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Autto nosti esille HEMS Hallinnoinnin. Minun mielestäni se on hyvä järjestelmä — se on sairaanhoitopiirien vastuulla, ja se tukee ensihoitoa, mikä on sairaanhoitopiirien ydintoimintaa — mutta haluan nostaa esille sen, että kun eduskunta antoi 22,4 miljoonaa euroa tämän järjestelmän ylläpitämiseen, niin minä toivon, että tämä määräraha pysyy, sillä jos sitä lähdetään kuntien kustannuksella ajamaan, niin köyhät kunnat ovat sen jälkeen vaikeuksissa.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Barents on monella tapaa Suomelle erittäin tärkeä ilmansuunta. Se on sitä sen vuoksi, että alueen mittavat luonnonvarat herättävät kiinnostusta kasvavaan taloudelliseen toimeliaisuuteen, mutta se on sitä myös siitä syystä, kuten tiedämme, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat kaikkein nopeimmin pohjoisilla maapallon osilla.

Onkin erinomaista, että Barentsin euroarktisen alueen valtioiden — Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän — kesken tehty sopimus on saatu aikaan. Se on nimittäin erinomainen esimerkki siitä, millä tavalla voidaan ennakoida ja varautua siihen, mitä tuleman pitää. Taloudellinen toimeliaisuus tulee epäilemättä kasvamaan, ja on merkittävää, että pohjoisilla herkillä luonnonalueilla on varauduttava esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääriluonnonilmiöihin.

Haluan, kuten edustaja Jokinen, kiinnittää huomiota siihen, että hallintovaliokunta oli omassa lausunnossaan myöskin painottanut sitä, ettei tämä sopimus sellaisenaan kaikkia ongelmia poista, vaan alueen valtioiden kesken on yhä olemassa erilaista käytännön yhteistyötä haittaavaa hallinnollista rakennetta, lainsäädännöllisiä infrastruktuuriin liittyviä esteitä. Näitä käytännön yhteistyötä, onnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja onnettomuuksissa nopeasti toimimista estäviä rakenteita, rajaesteitä, tulee edelleen tarmokkaasti poistaa.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä kyseinen esitys on hyvä asia ja tarpeellinen myöskin, koska Barentsin alueen yhteistyössä rajat ylittävä toiminta on se, millä me siellä toimimme.

Pohjoisessa on tehty myöskin hyviä harjoituksia, ja harjoituksia tarvitaan jatkossakin, että saadaan tämä pelastustoiminta toimimaan. Mutta nyt kuitenkin tästä pelastushelikopteriyhteistyöstä tehty asia on tuotu esille liian positiivisesti. Eli pelastushelikopteri Aslakin toiminta oli Sodankylässä erittäin toimiva systeemi, ja sillä oli myöskin paljon laajempaa toimintaa kuin lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminta, eli sillä oli pelastus- ja auttamistoimintaa. Nyt tämä toiminta Sodankylästä käsin on lopetettu kokonaisuudessaan. Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminta hoidetaan nyt Rovaniemeltä, ja rajojen yli tapahtuva auttaminen voidaan hoitaa naapurimaista, kuten oli esillä, mutta se ei ole lähtenyt liikkeelle ihan niin hyvin eikä ole onnistunut ihan niin hyvin kuin on annettu ymmärtää. Elikkä ainakin alkukankeutta siinä on hyvin paljon.

Minä toivonkin nyt, että tämä auttava helikopteritoiminta saadaan Lapissa vähintään samalle tasolle kuin se on ollut aikaisemmin ja myöskin tämä rajat ylittävä toiminta saataisiin joustavammaksi ja toimivaksi.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Tämä sopimushan pätee isoissa ja pienissä onnettomuuksissa ja niihin liittyvässä tiedottamisessa yhtä lailla pelastushelikopteritoimintaan liittyen kuin sitten esimerkiksi ydinonnettomuuteen.

29.12. viime vuonna Venäjältä saatu virallinen tieto kertoi, että Murmanskissa ydinsukellusveneessä tapahtunut tulipalo oli niin mitätön, että se koski vain tämmöisen ulkoisen muovisen päällysteen palamista. No, Norja ilmoitti kuitenkin välittömästi sen, että Venäjä on rikkonut ilmoitusvelvollisuutta, mikä liittyy tämmöisiin onnettomuuksiin. Mutta sitten 24.2. tämän vuoden puolella pohjoisen laivaston varakomentaja Venäjältä ilmoitti, että kyseessä oli vakava tulipalo ja että tässä aluksessa oli 16 ydinrakettia tai -ohjusta, kumpaa nimeä nyt halutaan käyttää, ja 12 torpedoa ja että Murmanskissa elettiin vuorokausi sellaisen uhan alla, että jos se riski olisi realisoitunut, niin meillä olisi ollut käsissä Tšernobylin luokkaa oleva ydinonnettomuus, ja kuvaavaa on, että edes hätätilaministeriön työntekijät eivät tienneet, että tässä ydinsukellusveneessä on ollut ydinaseita.

Olisi ollut mielenkiintoista tietää tämänkin asian käsittelyyn liittyen, mitä toimia Suomessa on tehty sen eteen, että sopijaosapuoli noudattaisi ilmoittamisvelvollisuuttaan paremmin ja että tiedottaisi myös viranomaisteitse näistä asioista niin, että ainoana tiedonlähteenä pitkään aikaan ei olisi joku nettilehti, joka operoi yhdestä kaupungista.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tuli vielä mieleen: kun tässä taannoin uusjaettiin näitä, Liettua, Latvia ja Viro, että Euroopan unionihan voisi vaikuttaa tähän todella merkittävästi, ja koska tilanne aina voi muuttua nopeastikin, niin kuin on nähty, niin kannattaisi ainakin hallituksen pitää tämä Petsamon kysymys mielessä. Eli jos Euroopan unioni ulottuisi sinne Suomen vanhoille rajoille asti, vielä kun Koillis-, Kaakkois-, Lounais-, Luoteisväylä aukeavat tuossa, meillä on ihan erilaiset mahdollisuudet muutenkin, mutta silloin meillä olisi ainakin, kun me pidämme Euroopan unionia rauhan ja muun vastaavan liittona ja muutenkin tässä luonnonsuojelussa esimerkillisenä yhdistymänä, silloin olisi terve tapa suomalaisille suhtautua mahdolliseen Petsamon uudelleen liittämiseen Suomeen. Eli ei minkäänlaista sotakiihkoilua, vaan tämmöinen luonnollinen juttu. Silloin tämmöiset asiat todellakin tärkeillä alueilla, jotka ovat äärimmäisen herkkiä kaikelle saastumiselle ja pienillekin jutuille, saataisiin haltuun. Hallitukselle ihan vinkiksi, että voisi tätäkin pitää siellä joissain salaisissa kansioissa, mitä teillä on.

Ville  Vähämäki  /ps:

Kunnioitettu puhemies! Viime aikoina on puhuttu siitä, että tämä Shtokman-öljykenttä aukaistaisiin pikapuoliin. Sitäkin taustaa vasten ja näitä uusia investointeja, mitä tuonne pohjoiseen tulee ja mitä siellä aiotaan tehdä, niin sitä taustaa vasten tämä tällainen pelastuspalvelualan sopimus on hyvä ja positiivinen asia. Ei minulla muuta.