Eero Akaan-Penttilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siirrymme siis työeläkelainsäädännön pariin. Kyseessä on lakialoite, joka kohdistuu erääseen väliinputoajaryhmään, jonka ihmeekseni muutama kuukausi sitten löysin, ja sitä kautta olen vakavalla mielellä tehnyt lakialoitteen n:o 10, jota hivenen luonnollisesti perustelen.

Sitä ennen muutama sana koko meidän tästä työeläkejärjestelmästämme. Sehän on ollut muutoksen kourissa itse asiassa useamman vuoden, ja osa teistä varmasti muistaa, että kunta- ja valtiopuolella on suuri lakimuutospaketti tulossa toivottavasti vielä tänä keväänä eduskuntaan. Sen sijaan yksityisellä sektorilla vastaava iso lakimuutos tehtiin viime vuoden puolella.

Nämä ovat vakavia, isoja asioita. Niissä tehtävät muutokset pitäisi tehdä suurella huolella, koska ne yksilötasolla heijastelevat useiden vuosien päähän eteenpäin. Kun TEL-järjestelmä aikanaan 60-luvulla alkoi, niin itse asiassa ensimmäiset täystehoiset eläkkeethän tulivat maksuun vasta 40 vuotta myöhemmin, toisin sanoen 2 vuotta sitten, ja sinä aikanahan on lukemattomia kertoja tätä kyseistä järjestelmää jouduttu muuttamaan ja lakipykäliä lisättiin useita kymmeniä alun perin aika selkeään TEL-lainsäädäntöön.

Tätä taustaa vasten tietysti ehkä ei ole niin ihmeellistä, että on päässyt tapahtumaan niin kuin tässä lakialoitteeni perusteluissa kerrotaan. Mutta rohkenen olettaa, että kaikki edustajat olette samaa mieltä seuraavasta. Kun Suomen lainsäädännön mukaan joku henkilö täyden työelämän työn tehtyään siirtyy eläkkeelle, niin hänen maksuun tulevaa eläkepalkkaansa tarkastellaan tietyllä indeksillä A, jos hän lähtee 65-vuotiaana eläkkeelle. Jos hän lähtee muutaman vuoden myöhemmin, 67- tai 68-vuotiaana, siis nykyisin voimassa olevan lainsäädännön mukaan jopa 70 ikävuoteen asti meillä on tähän mahdollisuus esimerkiksi tuomareiden keskuudessa, kun heidän eläkepalkkaansa tarkastellaan, sitä ei tarkastellakaan samalla indeksillä, jolla tämän 65-vuotiaan tai sitä nuoremman eläkkeelle lähtijän eläkepalkkaa tarkasteltiin, vaan sitä tarkastellaan huonommalla indeksillä.

Miksi näin? Sitä minä tässä kysyn, koska se materiaali, jota olen käynyt tähän läpi, osoittaa, että eduskunnalle ei silloin, kun vuonna 1996 näitä järjestelmiä muutettiin, mitenkään selitetty, että on pieni blokki ammattiryhmiä, jotka olisi silloin siinä lainsäädäntötyössä täytynyt ottaa huomioon siltä osin, että he ovat työssä vielä 65 ikävuoden jälkeenkin. Pelin henki oli ihan selkeästi niin, että 65 vuotta oli se raja, jonka jälkeen indeksitarkastelu muuttui toisenlaiseksi, eikä huomattu, että osa terveistä ihmisistä lähtee kaksi kolme vuotta myöhemmin ja joutuu huonon indeksisäännön kohteeksi. Tässähän on vastakkain itse asiassa se, että aikanaan oli käytössä pelkkä niin sanottu TEL-indeksi, mutta vuonna 1996 tuli tämä taitettu indeksi mukaan kuvioon koskemaan niitä ihmisiä, jotka ovat eläkkeellä, toisin sanoen eläkeläisten indeksi.

Tämähän on kaikkinensa asetelma, jota konfrontaatiota en oikein mielelläni hyväksy. Minkä takia on kaksi erilaista indeksiä samanlaisessa tilanteessa riippuen vain siitä, missä iässä ihminen sattuu olemaan? Itse asiassa tämä, paitsi että se on epälooginen, epäoikeudenmukainen, on myöskin perustuslain 6 §:n vastainen. Näin on syytä myöskin olettaa. Näistähän on ollut olemassa oikeusprosessejakin, osa niistä on kesken. EU ei tiettävästi ole kantaansa tähän vielä ilmaissut. Kun eduskunta on ollut tavallaan tietämätön tästä asiasta, niin tämä lakialoite on nyt tehty niin, että se tulisi myöskin taannehtien voimaan siitä ajasta, jolloin tämä indeksikäytäntö muuttui toiseksi eli 1.1.1996 alkaen, ja sen tarkoitus yksinkertaisesti on vain korjata eräänlainen ikädiskriminaation sivujuonne ja pelastaa normaalin eläkelainsäädännön piiriin ne, jotka tekevät pidempään työtä työelämässä kuin 65-vuotiaaksi asti.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella eläkeläisiä on kaltoin näissä indeksiasioissa kohdeltu. On taitettu indeksi, sitä on siis leikattu, ja kaikkein huonoin indeksi on kansaneläkkeellä. Sillä on kaikkein vaatimattomin indeksikorotus. Näin ollen juuri niitä, jotka kaikkein pienintä eläkettä saavat, myös kohdellaan tässä asiassa kaikkein huonoiten.

Mielestäni ed. Akaan-Penttilän tarkkanäköisyys tässä asiassa on hyvä, mutta hallituksella ei ole niin hyvä visus eli näkökyky siinä mielessä, että hallitus on käynnistänyt edelleenkin sen tyyppisiä aloitteita ja prosesseja vie eteenpäin, joissa leikataan sekä yli että alle 65-vuotiaitten indeksit, molemmille taitettu indeksi. Edellinenkään hallitus ei tässä asiassa tietysti saa mitään erityisiä kehuja, mutta eläkeläisten kohdalla pitäisi löytää ystävä, joka tämän indeksiasian laittaisi kuntoon.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilän aloite on ihan oikeaan osoitteeseen eli eduskunnalle osoitettu, mutta toteaisin vain sen, että tämä kannattaisi, kun on tällaisesta asiasta kysymys, osoittaa myöskin kolmikannalle. Se olisi aivan tehokas toimenpide juuri tässä vaiheessa, jossa nyt olemme, koska loppuremonttihan on tulossa nyt julkiselta puolelta eduskuntaan ymmärtääkseni. Eli ehdotan ed. Akaan-Penttilälle, että hän laajentaa sitä postituslistaa, joka hänellä tälle lakialoitteelle on.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Eduskunta saa ihan lähiaikoina käsiteltäväkseen valtion eläkelainsäädännön uudistuksen. Tuossa ehdotuksessa ulotetaan yksityisen sektorin eläkejärjestelmän muutokset myös valtion eläkesektorille. Tulossa on myös kuntasektorin eläkelainsäädännön uudistusesitykset. Siinä yhteydessä minusta eduskunnalla on mahdollisuus perehtyä siihen, onko tässä todellinen ongelma ja miksi sellainen sitten on jäänyt, jos näin on.

Lisäksi on nyt vielä muistettava, että etukäteenhän tuosta esityksestä voi sanoa, että indeksimenettelyhän ensi vuoden alusta muuttuu niin, että kaiken ikäisille tulee samalla tavalla määräytyvä indeksi, joka ottaa myöskin palkkakehitystä huomioon. Kun silloin 96 päädyttiin tähän taitettuun indeksiin, siinähän oli hyvä tarkoitus. Ajatus oli, että niille, jotka ennenaikaisesti työkyvyttömiksi tulevat, turvataan heidän ikätovereidensa palkkakehitystä paremmin, että he joutuessaan kärsimään siitä, että tulevat työkyvyttömiksi, eivät menettäisi tulevassa eläkkeessään niin paljon kuin he olisivat menettäneet aikaisemmalla indeksikäytännöllä, mutta tuota asiaa tuntui erilaisten eläkeläisten kesken olleen hyvin vaikea ymmärtää. Sellaista solidaarisuutta ei löytynyt, että olisi ymmärretty, että nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle jääneelle on syytä korvata jotakin. Nyt tässä uudessa lainsäädännössä ensi vuoden alusta se aikainen työkyvyttömyys korvataan erilaisella tavalla näille nuorempina työkyvyttömiksi jääneille. Nämä asiat tulevat todella olemaan eduskunnassa tänä keväänä esillä.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Replikoin heti takaisin ministeri Mönkäreelle sikäli, että uudistus tulee ilmeisesti vuoden 2005 alusta voimaan. Aivan oikein, me tiedämme sen täällä. Tämän lakialoitteen tarkoitus on, että viimeistään siinä yhteydessä huomioitaisiin taannehtivasti tämä pieni erillinen ryhmä. Mikäli niin ei tehdä, heiltä jää väärän indeksitarkistuksen takia aikamoinen rahasumma saamatta, koska heidän ikänsähän on korkeampi kuin 65 vuotta. Jos luotetaan vaan siihen järjestelmään, joka alkaa ensi vuoden alusta, niin silloin tämä pieni ryhmä jää huomioimatta näiltä välivuosilta. Tarvitaan siis ylimenokausi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tässä on todettu, niin vuonna 2005 muuttuvat nämä indeksit, elikkä kaikki eläkkeellä olevat saavat tietysti huonomman indeksin, mikä tällä hetkellä alle 65-vuotiailla on. Sehän seuraa sitten 20-prosenttisesti tätä palkkojen kehitystä ja lopun osalta kuluttajahintoja. Mutta ilmeisesti tämä ed. Akaan-Penttilän esittämä ajatus, että halutaan korvata se vääryys, mikä on tapahtunut eläkepalkkojen laskennassa, ei toteudu sillä. Ymmärrän, että tämä aloite tarkoittaa, että katsotaan eläketapahtumahetkellä, mitä ihminen on hankkinut, ja niitä ansioita korotetaan määrätyllä indeksillä. Takautuvuuttahan se ei anna, vaikka uusi lainsäädäntö tuleekin voimaan. Jos se halutaan korjata, se pitäisi käsitellä ilmeisesti siinä yhteydessä, tehdä semmoinen ratkaisu, että nämä ihmiset saavat oikeutta, jotka ovat kokeneet vääryyttä tässä, en tiedä, miten iso ryhmä, todennäköisesti ei ole hirveän iso. Tätä ei ole otettu huomioon silloin, jotta tämmöinenkin voisi tapahtua, että työskennellään yli 65-vuotiaaksi. Se uusi järjestelmähän kyllä tulevaisuudessa poistaa tämän ongelman niiden kohdalta, jotka myöhemmin jäävät eläkkeelle, koska olen ymmärtänyt, että tapahtuu sillä tavalla, jotta taas eläkepalkan indeksitarkistus tulee olemaan parempi siinä uudessa järjestelmässä, jolloin ansiotasot ovat vanhaan järjestelmään verrattuna eläkepalkkalaskutilanteessa korkeammat, koska indeksit ovat vähän paremmat kuin tällä hetkellä.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti ed. Lahtelalle. Jos luette voimaantulosäännöksen, siitä ehkä käy ilmi se idea, minkä takia tässä puhun näin. Tässä on kysymys pienestä erillisryhmästä, jonka tarkastelu on ollut väärä, ja mikäli tämä lainosa hyväksyttäisiin silloin erillisenä pykälänä niin, että se tulisi voimaan 1.1.1996 jälkeen voimaantulleissa eläkkeissä, niin silloin oikeus toteutuisi tämän pienen ryhmän kohdalta. Tämä vaatii hienosäätöä lainsäädännön suhteen, mutta toivon, että Suomessa olisi siihen mahdollisuus.