Arvoisa puhemies! Viitaten myös Madridissa tapahtuneisiin järkyttäviin tapahtumiin, maailmassa on eittämättä sijaa solidaarisuudelle ja globaalille kumppanuudelle. Tästä keskusteltiin myös eilen tasavallan presidentin järjestämässä keskustelussa Presidentinlinnassa, missä monissa puheenvuoroissa korostettiin solidaarisen ja aktiivisen maahanmuuttopolitiikan merkitystä. Nyt on Suomessa pikemminkin otettu päinvastainen linja, jossa työvoiman liikkuvuutta jopa EU:n sisällä ollaan halukkaita rajoittamaan.

Millä aikataululla ollaan valmiita ottamaan askelia sellaiseen maahanmuuttopolitiikkaan, jossa pikemminkin rajojen tukkimisen sijaan ollaan avoimia ja halutaan tänne lisää ihmisiä tekemään töitä, elämään ja asumaan?

Työministeri  Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Hallituksella on maahanmuuttopoliittisia asioita käsittelevä ministerityöryhmä, jonka alaisuudessa virkamiestyöryhmä valmistelee pohjaa hallituksen uudelle maahanmuuttopoliittiselle ohjelmalle. Tuon aikataulu näillä näkymin on kesällä 2005, jolloin se työ olisi valmis, ja sen jälkeen varmasti siitä tehdään johtopäätöksiä ja katsotaan, minkälainen on meidän yhteinen aktiivinen maahanmuuttopolitiikkamme. Mutta tällä hetkellä meidän ongelmamme on se, että maassa olevienkin maahanmuuttajien työllistyminen on vaikeata, koska Suomessa ei ole riittävästi kysyntää työvoimalle.

Suomi on päättänyt ottaa käyttöön EU:n laajentumiseen liittyvän siirtymäkauden, niin kuin näyttää nyt hyvin moni muukin EU maa ottavan käyttöön. Sen lähtökohta on ollut se, että kahden vuoden ajan meillä on olemassa siirtymäkausi, mutta sen sijaan uudessa ulkomaalaislaissa työlupakäytäntöä joustavoitetaan ja, voisi sanoa, siitä tehdään hieman tarkoituksenmukaisempaa. Tuossa hallituksen esityksessä ajatus oli se, että tämän kahden vuoden jälkeen eduskunta selonteon pohjalta voisi arvioida sitä, onko tarpeen jatkaa sitä vai voidaanko päätyä kahteen vuoteen siirtymäkauden suhteen, mutta tämä asia on vielä eduskunnan käsissä.

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Filatovin esiin nostama ongelma nykyisten maahanmuuttajien työttömyydestä kertoo, konkreettisia toimia monikulttuurisen yhteiskunnan saavuttamiseksi tarvitaan, ja kielikoulutus on varmasti yksi.

Mutta sitä ihmettelen, ja ihmettelee koko vihreä eduskuntaryhmä, miksi hallitus sen sijaan, että virolaiset pääsisivät tänne normaalisti töihin ja asumaan, on halunnut painottaa mahdollisuutta tulla vuokratyöläisinä. Miksi juuri vuokratyövoima tämän palvelukaupan puitteissa on tervetullutta, mutta ihan tavalliset maahanmuuttajat eivät?

Työministeri  Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Silloin kun jo edellisen hallituksen aikaan tehtiin arvioita siitä, minkälaisia riskejä Suomella laajentumisen kautta on, tuolloin analyysissa arvioitiin, että palvelujen vapaan liikkuvuuden me olemme valmiita avaamaan, mutta sen sijaan työvoiman vapaan liikkuvuuden suhteen otamme itsellemme harkintavaltaa sen suhteen, käytämmekö siirtymäaikaa. Sen jälkeen tuohon siirtymäaikaan päädyttiin, mutta on aivan totta, että esimerkiksi vuokratyöntekijöiden puolella on tiettyjä ongelmia, jotka liittyvät työsuhteen valvonnan ehtoihin. Sen vuoksi on tuotu esimerkiksi ulkomaalaislakiin täydennysesityksiä, joilla on pyritty puuttumaan tähän ongelmaan, mutta tunnustan kyllä, että ei mielestäni riittävästi. Esimerkiksi eilen iltakoulussaan hallitus käsitteli myös näitä asioita, ja siinä keskustelussa on ollut esillä sellaisia toimenpiteitä, jotka voisivat tuoda hiukan lisää mahdollisuutta valvoa niitä lieveilmiöitä, joita aina välillä syntyy esimerkiksi siinä tilanteessa, kun ihmisille ei makseta sitä palkkaa, joka heille lain mukaan kuuluisi maksaa.

Herra puhemies! Ed. Meriläinen avasi tämän keskustelun viittaamalla näihin surullisiin, järkyttäviin tapahtumiin Madridissa. Toivon, että herra puhemies ei tulkitse tätä kovin ohimeneväksi, kun takerrun tähän alkuviittaamiseen ja esitän kysymyksen ymmärtääkseni nyt lähinnä sisäministerille.

Kun EU:n sisällä viestit kulkevat tavattoman nopeasti, ylipäätänsä reaaliajassa tiedetään eri puolilla EU:n sisällä, mitä missäkin tapahtuu, niin kysyn: Onko tästä Madridin tapahtumasta Suomen sisäministerillä jotain sellaista tietoa, jota tiedotusvälineet eivät vielä ole kertoneet?

Sisäasiainministeri  Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Ed. Meriläisen kysymyksestä saattoi käsittää niin, että turvapaikkapolitiikka on sama kuin maahanmuuttopolitiikka. Näinhän ei asia ole, vaan on erotettava myöskin humanitaarisin perustein tapahtuva ja taloudelliseen etuun perustuva turvapaikkapolitiikka. Turvapaikkapolitiikka ei ole maahanmuuttopolitiikkaa. Tässä hallitussa maahanmuutossa laadullisesti ja määrällisesti otetaan myös huomioon työmarkkinoiden vakaus, ja tätä ohjelmaa, kuten ministeri Filatov totesi, hallitus parhaillaan valmistelee laaja-alaisesti.

EU:ssa sinänsä pyritään yhtenäiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan, ja tästä on useita asetuksia jo valmisteilla. Ennen EU:n itälaajenemista on tärkeää, että EU:lla olisi yhtenäiset kriteerit, jotta myöskin laittoman maahanmuuttopolitiikan osalta voidaan reagoida ja jotta muun muassa laittoman maahantulon paineet eivät kohdistuisi tiettyihin maihin hallitsemattomalla tavalla. Tältä osin ajankohtaisia ovat tietysti Slovakian romaneihin liittyvät tietyt kysymykset, joita tietysti sisäasiainministeriössä on tällä viikolla tarkkaan arvioitu.

Herra puhemies! Tähän Madridin järkyttävään terrori-iskuun liittyen sisäasiainministeriö on saanut raportin suojelupoliisilta juuri ennen tätä tilaisuutta. Siinä yhteydessä ei ole tullut teon tekijöihin liittyviä uusia tietoja esille, mutta sinänsä asia on vakava ja tulee varmasti eri tavoin myös sisäasiainministereiden tämän kuun lopun ministerineuvostossa monella tavalla tarkasteltavaksi.

Arvoisa herra puhemies! EU:n laajentumisen tapahtuessa ihan lähikuukausien kuluessa monet jäsenvaltiot ovat todellakin ottaneet käyttöön tiukennettuja käytäntöjä, jotka liittyvät työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen, ja tällä tavoin ovat selkeästi ajamassa tilannetta, jossa jäsenvaltiot jakautuvat uusiin ja vanhoihin, ensimmäisen ja toisen luokan valtioihin. Ainakin näin uudet jäsenvaltioedustajat kokevat. Kuitenkin komission uusimpien tutkimusten mukaan vain prosentti työvoimasta olisi edes kiinnostunut liikkumaan uusista jäsenvaltioista näihin, voi sanoa, vanhoihin jäsenvaltioihin. Kysyisinkin ministeriltä:

Onko hallitus harkinnut uudelleen omaa päätöstään näiden siirtymäaikojen käyttämisestä, koska selkeästi, kuten ed. Meriläinen toi esille, on olemassa tilanne, että meillä on syntymässä enemmän ongelmia tästä päätöksestä johtuen siitä, että työvoima tulee sitten vuokratyövoimakäytännöllä eikä muulla normaalilla käytännöllä? Olisi tässäkin asiassa hyvä, että Suomi toimisi opetuksensa mukaisesti ja toimisi niin kuin se on luvannut myös tuleville jäsenvaltioille.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Suomi toimii täsmälleen niin kuin se on luvannut. Silloin kun me kävimme neuvotteluja EU:n laajentumisesta ja siihen liittyvistä siirtymäajoista, niin Suomi oli eurooppalaisittain se paha, joka ilmoitti ottavansa käyttöön siirtymäajat. Syy oli tuolloisen hallituksen päätöksissä se, että Suomen työttömyys oli yksi EU-maiden korkeimmista. Maat ovat hieman erilaisessa tilanteessa sen suhteen, minkälaisia maahanmuuttovirtoja niihin on odotettavissa. Esimerkiksi Suomi, Saksa ja Itävalta ovat varmasti sellaisia maita, joilla rajanaapuruuden vuoksi on enemmän muuttovirtaa kuin joissakin muissa maissa. Tätä analyysiä tehtiin hyvin paljon silloin siitä, minkälaisia muuttovirtoja näyttäisi olevan tulossa. Esimerkiksi Viron työministeriön kanssa olemme tehneet yhdessä näitä analyysejä. Ne osoittavat sen, että mitään suurta, massiivista ryntäystä ei varmasti tule, mutta tälläkin hetkellä meillä on Suomen työmarkkinoilla aika paljon virolaisia työntekijöitä. Silloin kun minä aloitin työministerinä, työlupia haettiin noin 5 000, ja nyt tämä lukumäärä on noussut 20 000:een tämän ryhmän kohdalla. Se kertoo siitä, että kehitystä myös tämmöiseen liikkuvaan suuntaan on tapahtumassa. On tärkeää, että niillä ihmisillä, jotka tulevat Suomeen, on työpaikka, koska tilanne ei kenenkään kannalta ole hyvä, jos ihmiset vain tulevat eivätkä he sitten kuitenkaan löydä työtä.

Arvoisa puhemies! Myös niissä maissa, jotka eivät ole ottaneet käyttöön tällaisia siirtymäaikoja laajentumisen jälkeen työvoiman vapaan liikkuvuuden tai palvelujen osalta, on havahduttu siihen, että siitä huolimatta, vaikka avattaisiin työmarkkinat vapaasti, on olemassa tiettyjä riskejä. Ne riskit liittyvät siihen, että nimenomaan uusista jäsenmaista tulevalle työvoimalle maksetaan huonompia palkkoja. Esimerkiksi Tanska, joka avaa työmarkkinansa välittömästi, on kuitenkin sisäisesti luonut järjestelmän, jossa voidaan nimenomaan ammattiyhdistysliikkeen ja muiden toimesta valvoa, että ulkomaiselle työvoimalle, EU-maista tuleville työntekijöille, maksetaan kansallisen palkkatason mukaisia palkkoja. Arvoisa työministeri Filatov, kysyisinkin teiltä:

Eikö meidän kannattaisi nimenomaan satsata siihen, että me voimme asianmukaisesti valvoa sitä, että ulkomaalaisille maksetaan nimenomaan suomalaisen palkkatason mukaista palkkaa, ei tehdä sosiaalista dumppausta ja etteivät myöskään paitsi ulkomaiset firmat, myöskään suomalaiset firmat sijoittautumalla Viroon voi maksaa halvempia palkkoja tosiasiassa työntekijöille kuin maksavat suomalaisille?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Ilman muuta tähän pitää pyrkiä ja se on sekä työntekijöiden tasavertaisuuden näkökulmasta välttämätöntä että se on myös yritysten tasavertaisen kilpailun näkökulmasta välttämätöntä. Luulen, että ministeri Rajamäki voi vastata omalta osaltaan siitä, mikä liittyy sitten harmaan talouden torjunnassa ja talousrikollisuuden torjunnassa oleviin toimiin, minkälaisin toimenpitein tässä vielä pyritään eteenpäin. Mutta nyt esimerkiksi — no, ehkä jätän tämän sisäministeriön osuuden ministeri Rajamäelle — on tullut uuteen ulkomaalaislakiin uusia elementtejä, joilla pyritään siihen, että päästäisiin hieman paremmin valvomaan näitä tilanteita, ja tätä työtä on tehty kolmikantaisesti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Olen itse sanonut useasti, että mielestäni on valitettavaa, että työnantajapuoli ei esimerkiksi ollut valmis siihen, että pääurakoitsijan vastuuta olisi lisätty.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Ymmärtääkseni maahanmuuttajien piirissä, jos nyt katsotaan yleisesti eikä yksittäisissä tapauksissa, suurin ongelma ei kyllä ole sosiaalinen dumppaus, vaan dumppaus työmarkkinoiden ulkopuolelle. Mutta varsinainen kysymykseni koskee Ulkomaalaisvirastoa ja maahanmuuttajia. Haluaisinkin kysyä ministeri Rajamäeltä, koska eduskunta on toistuvasti huomauttanut siitä, että Ulkomaalaisviraston turvapaikka-anomusten käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkiä ja vievät erittäin paljon resursseja, ei vain Ulkomaalaisvirastolta vaan myöskin kunnilta, joissa mielenterveysongelmiin joudutaan palkkaamaan ylimääräisiä psykiatreja, koska nämä venyvät niin pitkiksi ajoiksi, enkä nyt puhu pikakäännytysongelmasta. Olisiko syytä nyt pistää resursseja nimenomaan tavallisten turvapaikka-anomusten käsittelyyn sen sijaan, että keskitytään yksittäisten tapausten ongelmiin?

Sisäasiainministeri  Kari Rajamäki

Herra puhemies! On jo ryhdytty ja oli pakko, kun aloittaessani tässä tehtävässä huomasin, että keskimääräinen käsittelyaika turvapaikkapuolella oli jopa 300 vuorokautta ja valitukset, joita yleensä myös osataan käyttää, kestivät vuoden. Näin ollen meillä maahantulija ei tule niinkään turvapaikkaperusteen kautta kuin liian pitkien käsittelyaikojen kautta. Pääsääntöisesti näin tapahtuu, ja tämä ei voi olla oikein aidon turvapaikan käsittelytarpeen ja sitten tarpeettoman käsittelyn ja tarpeettomien hakijoiden arvioiden osalta. Tämän takia Ulkomaalaisvirastossa on esikäsittelyä uudelleen järjestettävänä ja pyritään käsittelyaikoja lyhentämään noin seitsemään kuukauteen ja tältä osin Uvissa, Ulkomaalaisviraston sisällä pitää tehdä käsittelytapojen, menettelytapojen muutoksia toki.

Ministeri Filatov viittasi tähän laittoman työvoiman valvontaan. Eilen hallitus on hyvin laajasti sitoutunut nimenomaan tältä osin viranomaisyhteistyön tehostamiseen ja eri ministeriöiden yhteisiin ponnisteluihin muun muassa ministeri Filatovin esille tuomien talousrikollisuuden eräiden pääurakoitsija- ym. järjestelyjen osalta. Minä uskon, että tämä hallitus tältä osin jatkaa aloittamaansa määrätietoista linjaa vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ja talousrikollisuuden torjunnassa.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen linja siirtymäajoissa on aivan oikea. Meillä on työttömyys nytkin jo sietämättömän korkealla tasolla eikä mitään työvoimapulaa ole, eikä ole edes näköpiirissä. Eikö nyt ole nimenomaan ensisijaista kohdistaa voimakkaat toimenpiteet työttömyyden vähentämiseen Suomessa eikä lähettää sellaista signaalia ulkomaille, että tänne aletaan houkutella työvoimaa muualta? Eikö nimenomaan tämä Kiina-ilmiö, työpaikkojen väheneminen, kerro pikemminkin siitä, että ongelmia on tällä puolella? Uskon, että monet suomalaiset pitkäaikaistyöttömät kokevat loukkauksena puheet työvoimapulasta, kun he ovat odottaneet työtä jo kuukausia, jopa vuosia.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! On aivan ymmärrettävää, että yksittäinen työtön, joka etsii työtä, kokee loukkauksena sen, että puhutaan työvoimapulasta. Mutta aivan yhtä tärkeää on se, että yhteiskunta varautuu niihin muutoksiin, jotka sen edessä ovat. Sen vuoksi hallitus on lähtenyt tätä maahanmuuttopoliittista ohjelmaa tekemään, jonka yhtenä ajatuksena on aktiivinen maahanmuuttopolitiikka.

Maahanmuuttajien kohdalla työllisyys on kehittynyt siinä mielessä positiivisesti, että kun vielä vuosina 97—98 maahanmuuttajien työttömyysaste oli 45 prosenttia, niin tällä hetkellä se on selkeästi alle 30, elikkä olemme niillä toimenpiteillä, joilla on pyritty kouluttamaan ihmisiä, turvaamaan kieltenopiskelua, saaneet myös hyvää tulosta aikaiseksi. Suomi on siinä mielessä poikkeuksellinen maa, että meillä kaikki maahanmuuttajat kirjataan lähestulkoon ensimmäisestä päivästä työttömiksi työnhakijoiksi, koska he saavat toimeentulonsa työmarkkinatuen kautta, mutta monessa muussa maassa ihmiset kirjataan työnhakijoiksi vasta siinä vaiheessa, kun tämä koko koulutusjärjestelmä on käyty läpi.