Arvoisa puhemies! Kaksi viikkoa sitten täällä käytiin keskustelua työllisyystilanteesta, ja pääministeri silloin lupasi, että kehysriihen yhteydessä hallitus tarkastelee uudelleen tilannetta ja tuo sitten niitä uusia toimenpiteitä. Hallitus on luvannut luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Tämän hallituksen ollessa vallassa työpaikkoja on vähentynyt 30 000. Nyt tämä kehysriihipaperi on suuri pettymys. Täältä en itse ainakaan, vaikka kuinka tätä lukee, löydä niitä uusia toimenpiteitä, ei verotuksen osalta, ei työnantajamaksujen osalta. Haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä:

Mitkä ovat ne konkreettiset uudet toimenpiteet, jotka tähän liittyvät ja joita on luvattu, jotta tämä työllisyyskehitys saadaan kääntymään positiiviseksi?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kokoomus on siis pettynyt hallituksen talouspolitiikan linjaan. Se ilahduttaa minua, koska se osoittaa sen, että hallitus on oikealla linjalla. (Naurua) Toisin kuin kokoomus, hallitus ankkuroi talouspolitiikkansa tässä vaiheessa ja myöskin tulevaisuudessa luottamukseen, kuluttajien luottamukseen, yritysten luottamukseen, koko siihen luottamukseen, jota tarvitaan, jotta talouden kasvua ja työllisyyttä saataisiin lisää. Ja sitä ei synny, jos luottamus rapistuu. Kotimarkkinoitten ostovoima ei silloin realisoidu kasvuna, ja talouden kasvu ja työllisyys ovat keskeinen tekijä siinä, että hallitus pääsee siihen tavoitteeseen, joka sillä on. Tämä työllisyystavoitekin on osatavoite, ja perustavoite on se, että kyetään tulevaisuudessakin turvaamaan rahoitus keskeisille palveluille, sosiaaliturvalle, eläkkeille jne. Tässä mielessä hallitus on täysin toisella linjalla kuin kokoomus, joka hulvattomasti haluaisi tässä vaiheessa heittää vain peliin isoja veronkevennyksiä piittaamatta valtiontalouden vakaudesta, piittaamatta siitä, mitä työmarkkinoilla jatkossa tapahtuu. Hallitus on tällä kertaa oikealla linjalla. Se poikkeaa kokoomuksen linjasta. Kyllä se poikkeaa myöskin vasemmistoliiton linjasta täysin.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri täällä aika ylimielisesti suhtautuu ja sanoo, että hallitus on oikealla linjalla, kun hallituksen aikana on vähentynyt työpaikkoja 30 000. On todella valitettavaa, jos ollaan sitä mieltä. Valtiovarainministeri, en äsken löytänyt teidän vastauksestanne sitä, mitä uusia, konkreettisia toimenpiteitä hallituksella on. On koko vuosi puhuttu siitä, että työnantajamaksuja alennetaan matalan tuottavuuden aloilla. Mitään ei ole tapahtunut.

Mitkä ne esimerkit ovat? Ei kannata ylimielisesti vastailla vaan kertoa sekä eduskunnalle että kansalle, mitä hallitus nyt sitten tekee niitä uusia toimenpiteitä.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kovasti olen pahoillani, jos olin ylimielinen, koska se ei ollut tarkoitus. Tarkoitus oli osoittaa, ja se on hyvä asia, että hallituksen linja ja opposition linja poikkeavat nyt ratkaisevasti toisistaan talouspolitiikan viemisessä.

Kehysbudjettiriihi — ed. Itälä tietää sen kokemuksesta — on paikka, jossa talouspolitiikan linjaa käydään lävitse, linjataan budjettia ja talouspolitiikkaa sekä seuraavalle vuodelle että siitä eteenpäin, ja tästä nyt on ollut ennen kaikkea kysymys. Totta kai siellä on myöskin yksityiskohtiin meneviä hankkeita, jotka ovat nekin päätökseen tulleet, liikennepolitiikkaa koskien, opetussektorilla jne., mutta nyt puhutaan linjasta. Olisi hyvä kuulla kokoomuksen puolelta — ehkä tämä ei ole se kyselytunti, jossa kokoomukselta kysytään — mutta olisi hyvä kuulla, mikä se kokoomuksen linja on. (Ed. Itälä: Meillä on vastauksia, onko teillä?) Hallituksen linja lähtee siitä, minkä äsken kerroin. On oltava luottamus, jotta kasvuun ja työllisyyteen saadaan lisäpotentiaalia. Valtiontalous on siinä keskeinen ankkuri. Tässä päätöksessä hallitus on linjannut valtiontalouden tavalla, joka pitää sen vakaalla kehitysuralla siitä huolimatta, että ajat ovat olleet vaikeita. Jokainen tietää, että kansainvälinen talous ei ole edennyt sillä tavalla kuin tavoittelimme alun perin, mutta nyt näyttää paremmalta. Sillä puolella on myöskin kasvu lähtenyt liikkeelle, ja se tulee heijastumaan meillekin positiivisesti.

Arvoisa herra puhemies! Minäkin hämmästyin, kun valtiovarainministeri sanoi, että hallitus on oikealla linjalla, kun tulokset ovat nämä, mitkä ovat. Valtiovarainministeri peräänkuulutti opposition linjaa, ja opposition, ainakin kristillisdemokraattisen ryhmän linja on se, että ei saisi toimia niin, ettei tule hallitukselta yhtäkään esitystä. Eletään jo maaliskuuta eikä ole tullut kunnon esitystä. Tänäkään päivänä ei ole ensimmäistäkään hallituksen esitystä.

Mutta miten sitten työllisyyttä parannetaan? Pitäisi antaa elinkeinoelämälle piristäviä viestejä, viestejä, jotka innostavat investoimaan, ja yksi sellainen on, että heitetään se yritysveroreformi roskakoriin, niin kuin keskustan puheenjohtaja esitti vuosi sitten, ja annetaan joitakin muita pieniä helpotuksia yrityksille, mutta koko se paketti siirretään syrjään, siirretään jäihin. Sellainen viesti otettaisiin ilomielillä vastaan ...

... ja sitten toteutettaisiin se, mitä juhlapuheissa kerrotaan yrittäjille.

Tämä oli meidän vastauksemme. (Naurua) — Hän kysyi vastausta, minä vastasin.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Veikkaan, että parin kuukauden kuluttua ed. Kallis ja monet muutkin ovat sitä mieltä, että töitä on liikaakin. Kyllä eduskunnalle tulee töitä riittämään, se on ihan selvää, jokainen kevät on sen kyllä osoittanut.

Mutta kertaan vielä: Nyt hallitus on ollut kehysriihessä, ja oleellista on myöskin se, että kehysriihessä katsotaan kehyksiä, sitä rakennelmaa, järjestelmää, joka on luotu uudistetussa muodossa, kun tämä hallitus aloitti toimintansa. Lähtökohta hallituksella on se, että nämä kehykset pitävät vaalikauden mittaan. Niissä pyritään pysymään, ja niissä on sisällä merkittävät menolisäykset, yli miljardin euron menolisäykset. Sitten pitää aina valmistautua siihen, että tulee yllätyksiä. Tällä kertaa tässä riihessä tuli yllätyksenä se, että kuntien ja valtion kustannusjako tuottaa valtiolle lisämenoa noin 300 miljoonaa euroa. (Eduskunnasta: Olihan se tiedossa!) Se on kunnille kaikki till. Se on lisätuloa kunnille, se ei ole ollut missään, edes etumerkki ei ole ollut tiedossa, ja se on kuntien taloudelle neljän vuoden ajalle jaksotettuna merkittävä lisätulo. Muutenkin kuntataloudessa on vähän parempi tilanne näkyvissä kuin ennakoitiin vielä pari kuukautta sitten.

Arvoisa puhemies! Hieman hämmästyin itsekin siitä, että valtiovarainministeri nyt kokoomusta syyttää veropoliittisista ajatuksista, kun hallituksen kohdalla tilanne on se, että isot veronalennukset on jo annettu, ja perusteltu kysymys opposition puolelta on, missä on tulos, kuinka tämä luottamusta lisäävä politiikka on lisännyt työpaikkoja. Emme ainakaan täältä käsin ole havainneet, että niin olisi käynyt. Tilanne on pikemminkin ollut päinvastainen. Paitsi että työpaikkojen lukumäärä on vähentynyt, kuten ed. Itälä mainitsi, myös esimerkiksi naisten työmarkkinatilanne on heikentynyt ja naisten työhönosallistumisaste alentunut. Tähän asti veropolitiikka on kuitenkin ollut se ainoa rakenteellinen keino, jolla hallitus on käynyt talousongelmien kimppuun, ja jos tämä keino nyt ei näytä purevan, mitä muuta löytyy hallituksen työkalupakista?

Onko kehysajattelu itseisarvo, vai onko hallitus, niin kuin mielestäni sen pitäisi olla, ensisijaisesti vastuussa talouskehityksestä ja sen ongelmiin puuttumisesta? Jos tähän mennessä tehty veronalennuspolitiikka ei ole auttanut, pitäisikö kokeilla jotain toisenlaista elvytyspolitiikkaa, ministeri Kalliomäki?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Luottamusta lisäävä veropolitiikka ja muu politiikka, josta hallitus etupainotteisesti lähti liikkeelle lisäbudjetissaan 1. heinäkuuta viime vuonna ja tämän vuoden budjetissa siitä edelleen, on toiminut. Se nähdään kotimarkkinoiden vedossa, ja se on toiminut nimenomaan sillä tavalla, että ostovoima on realisoitunut kasvuna ja sitä kautta, jos katsotte tilastoja, myöskin työpaikkoina kotimarkkinoilla nimenomaan, palvelusektorilla ihan erikseen. Se on edennyt sillä tavalla kuin pitääkin, ja se suunniteltiin myöskin sillä tavalla, että se samalla kohdentuu vaikeuksissa olevaan vientisektoriin verokiilan kaventumisen kautta. Se tulee olemaan jatkossa myöskin ratkaiseva tekijä.

Vasemmistoliiton tavoitteet kyllä tunnen. Ne on täällä salissa monta kertaa kuultu vähän eri nimikkeellä, mutta se tarkoittaa menoelvytystä. Sen voi sanoa, että se on hyvinvointielvytystä, mutta se on menoelvytystä, mitä te esitätte. Siis kehykset unohdetaan, annetaan palaa, rikotaan ne. Silloin katoaa se luottamus. Sen jälkeen jos luotte ostovoimaa tällä tavalla, se ostovoima ei realisoidu millään tavalla kasvuun. Maailma on täynnä esimerkkejä siitä.

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriön näkemys tuntuu nyt olevan sen verran outo, että kysyn seuraavan kysymyksen työministeri Filatovilta. En jaksa käydä keskustelua siltä pohjalta, jos valtiovarainministeri todellakin väittää, että teidän politiikkanne on hyvää, kun 30 000 työpaikkaa on vuodessa kadonnut.

Kun hallituksenne aloitti, työministeri Filatov hyvin kauaskantoisesti — niin nyt osoittautui — sanoi, että hallituksen nyt esillä olevilla keinoilla ei tulla pääsemään tavoitteeseen, 100 000 uuteen työpaikkaan. Nyt näyttää, että hän todella osui oikeaan. Ollaan väärässä suunnassa ja 30 000.

Tiedän, että työministeri tuntee myös sen historian työllisyys- ja talouspolitiikasta, että jos työttömyys pääsee dramaattisesti kasvamaan, sitä on erittäin vaikea nostaa. Me tiedämme sen Suomen edellisestäkin lamasta, ja kysyisin, koska tiedän, että tunnette hyvin tämän talouspolitiikan, missä menee se kipuraja. Voiko tämä kerroin, tämä vauhti jatkua enää montakaan kuukautta, että työttömyys näin dramaattisesti kasvaa lisää?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Lähes koko Euroopassa työttömyys on kääntynyt nousuun sieltä vuoden 2001 alkukuukausilta. Mutta sen sijaan Suomessa on ihan tähän asti oltu tilanteessa, jossa työttömyys varsinaisesti ei ole kääntynyt nousuun. Mutta on totta, että meidän työllisyysasteemme on alentunut ja me olemme menettäneet jonkin verran työpaikkoja. Juuri siihen hallitus on pyrkinyt lisäämällä esimerkiksi koulutusta ja osin tukityöllistämistäkin, jotta avoin työttömyys ei kasvaisi, koska silloin kun se kasvaa ja jymähtää tietylle ylemmälle tasolle, sen alas painaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin asioiden ennaltaehkäisy.

Mutta voisi sanoa, että eurooppalaisittain, oli kyse sitten Ruotsista, Tanskasta, Belgiasta, Alankomaista, Ranskasta tai Saksasta, työttömyyden nousu vuoden 2001 jälkeen on ollut 1—2 prosenttiyksikön haarukassa. Mutta se, mikä osoittaa meidän toimemme onnistuneiksi, kertoo siitä, että meidän työttömyytemme on pysynyt samalla tasolla. Se ei ole kääntynyt nousuun, mutta se ei tietenkään vielä riitä, vaan pitää pyrkiä siihen, että me saamme painettua sitä huomattavasti alaspäin.

Arvoisa herra puhemies! Meinasin tämän kysymyksen aivan pääkysymykseksi, mutta passaa tähän lisäkysymyksenä aivan yhtä hyvin.

Joulun alla, kun käytiin maatalouskeskustelua ja tukijuttuja, alenevat tuet maatalousministeri lupasi korvata korotettuina investointitukina. Kysynkin valtiovarainministeriltä:

Onko maatalousministeriön kehyksiin varattu niin paljon rahaa, että työllisyys sitä kautta maaseudulla kehittyy ja kasvaa, että investoinnit todella saadaan toteutettua?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ministeri Korkeaoja sektoriministerinä tähän antaa yksityiskohtaisen vastauksen, mutta maatalouspolitiikkahan meillä on hyvin selkeästi EU:n politiikkaan ja säädöksiin sidottua ja niitten mukaan tietenkin eletään. Budjetit on sillä tavalla myöskin rakennettu, ja meillä ei ole ollut mitään budjettinäkökulmaan liittyviä suuria vaikeuksia. Rahaa ei tietenkään ole määrättömästi, mutta maatalouspolitiikka on kyetty hoitamaan tässäkin kehysbudjettiyhteydessä sillä tavalla kuin pitää.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tämä maatalouden investointien rahoitus samoin kuin nuorten viljelijöitten sukupolvenvaihdoksen tukemistoimet tapahtuvat pääosin Makeran rahoituksella. Tässä yhteydessä on tarkoitus ja tässä kehyspäätöksen yhteydessä on kirjattu asia niin, että Makerasta valtion lainojen myöntämistä vähennetään tai painopistettä siirretään valtion lainoista korkotukilainoihin, mahdollisesti luovutaan lähes kokonaan valtion lainoista, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että korkotukimenot kasvavat, ja tämä on tässä kehyksessä huomioitu. Tämän rakenteellisen muutoksen myötä voidaan nämä kasvavat investointitarpeet tyydyttää ja rahoitus hoitaa. Odotamme, että asiaa koskeva notifiointi saadaan komissiosta aivan lähipäivinä tai lähimmän viikon aikana, jolloin päästään käytännön toimeenpanotöihin täällä kotimaan tasolla.

Puhemies! Mielestäni valtiovarainministeri Kalliomäki on aivan oikein viitannut Suomen talouden osalta niihin kansainvälisiin riskeihin, jotka ovat olemassa ja joista erityisesti vahva euro on jo toteutunut. Kun täällä oppositio ihmettelee, mihin 30 000 työpaikkaa on mennyt, me jokainen ymmärrämme, että vahva euro on omalta osaltaan vaikuttanut vientiteollisuuden kilpailukykyyn.

Puhemies! Wim Kokin työllisyysraportissa myöskin tuotiin esille nuorisotyöttömyys. Esittäisin tämän kysymyksen ministeri Filatoville. Kun meillä on noin 40 000 nuorta alle 25-vuotiasta työtöntä, voitaisiinko ajatella esimerkiksi tällaista Ranskan-mallia, missä yritykset palkkaavat nuoret alle 25-vuotiaat työhön pysyvään työsuhteeseen ja sitten saavat sosiaaliturvamaksut alennetuiksi tai kokonaan poistetuiksi, koska kyllä tämä nuorten työttömyys on ilmeisesti se, johon Suomen nyt pitää pureutua, 40 000 alle 25-vuotiasta työttömänä? Toivoisin ministeri Filatovilta tähän kommenttia.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Suomessa, jos katsotaan 90-luvun pahimpia lukuja, niin nuorisotyöttömyys on tippunut noin yhteen kolmannekseen siitä. Mielestäni se on ollut erittäin tärkeää, koska on juuri niin kuin ed. Elo sanoi, että nuorten työttömyys on yksi kaikkein hankalimpia. Euroopan mittakaavassa meillä sekä nuorten alle 25-vuotiaiden että ikääntyneiden yli 55-vuotiaiden työttömyys on kehittynyt kaikkein positiivisimmin, mutta näissä molemmissa ryhmissä on yhä haastetta. Hallitus on lähtenyt rakentamaan yhteiskuntatakuujärjestelmää, jossa turvataan nuorten opinnonohjausta ja tämän tyyppisiä palveluja jo varhaisemmassa vaiheessa, jotta he eivät joutuisi työttömiksi vaan lähtisivät kouluttautumaan. Nyt, jos he ovat jostakin syystä kuitenkin työttöminä, alle 25-vuotiaiden nuorten kohdalla turvattaisiin — ensi vuoden alussa varmaan pääsemme siihen tilanteeseen, että kaikkialla näin on — kolmen kuukauden jälkeen joko koulutus, työharjoittelu tai työpajapaikka. Suhteellisesti ottaen tähän työttömyyden kokonaistasoon nähden nuorisotyöttömyys ei ole niin korkea ja se on laskenut ihan näihin päiviin asti, mutta näitä erityisiä toimenpiteitä olemme parhaillaan valmistelemassa.

Arvoisa herra puhemies! Minäkin olen aika yllättynyt siitä sävystä, joka ministeri Kalliomäellä oli tähän ed. Itälän kysymykseen. Työllisyys on kuitenkin meidän suurimpia ongelmiamme. Sen takia toivon, että tähän voitaisiin suhtautua vakavasti.

Yrittäjyyspaketti, joka on tulossa eduskuntaan, sisältää monta hyvää asiaa, mutta siellä on kohtia, joita yrittäjät ovat halunneet parannettavan. Kysymykseni onkin:

Onko hallituksen tarkoituksena tuoda tähän ohjelmaan uutta, jolla saataisiin yrittäjyyden syntyminen todella vauhtiin? Esimerkkinä siitä, mikä nyt on negatiivista, on kaksinkertainen osinkojen verotus, josta syystä yrittäjät jakavat osinkoja eivätkä investoi. Tämä on erittäin suora seuraus siitä pykälästä.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tähän työllisyyssuhtautumiseen kuitenkin se, että kyllä minusta sielläkin olisi syytä muistaa se, miksi meillä on vaikeuksia ollut. Kansainvälinen kehitys on ollut todella hankalaa. Sitä taustaa vasten mitaten Suomi on Euroopan unionin kärkimaita työllisyyskehityksessä tässäkin vaiheessa, tässä vaikeassa vaiheessa.

Mutta tuo varsinainen kysymys on ihan aiheellinen. Yritysverouudistuksen osalta ne linjat kyllä pitävät, jotka hallitus on päättänyt. Mutta niin kuin silloin jo todettiin, yksityiskohtia tulee paljon käsittelyyn hallituksen sisällä vielä. Pyrimme katsomaan tarkan päälle niin, että jokaisessa yksityiskohdassa sitten paras mahdollinen ratkaisu saadaan aikaan. Siellä on ehkä pienten yritysten päässä ennen kaikkea sellaista työtä, joka tarvitsee kyllä tarkastelun, jossa löytyy ehkä uusiakin avauksia. Koko paketti kyllä pitää tarkoin vielä läpi käydä. Se tulee eduskuntaan huhtikuun kuluessa.

Arvoisa herra puhemies! On pakko kysyä ministeri Kalliomäeltä: Millä mittareilla te näitä onnistumisia mittaatte? 30 000 työpaikkaa, vientiteollisuuden arvo on laskemassa, teollisuuden investoinnit ovat menossa alaspäin, kuntatalous on romahtamassa. Mikä on se mittari, että te sanotte, että veronkevennyksien kautta saadaan hyvää tulosta? Kertokaa se, missä se onnistuminen näkyy, millä te sitä mittaatte. Vasemmistoliitto esitti oman vaihtoehtonsa, jossa valtiontalous oli täsmälleen samassa asennossa, mutta ero oli siinä, että ei veronkevennyksiä vaan me panostamme hyvinvointipalveluihin. Se on se vaihtoehto. Mutta kertokaa, ministeri Kalliomäki, mikä on se mittari, millä te mittaatte vuoden onnistumisen.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ed. Korhosen kysymykseen tavanomaiseen tapaan sisältyy väitteitä, jotka eivät pidä ollenkaan paikkaansa. Ei kuntatalous ole mihinkään romahtamassa. Näillä päätöksillä, jotka tehtiin eilen, sinne tulee lisää rahaa, riihikuivaa rahaa merkittävä summa neljän vuoden aikaan jaksotettuna. Se kaikki on pois hallituksen päätöksissä valtiontaloudesta. Ei kannata väittää sellaisia, jotka eivät pidä paikkaansa. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Puhutaan nyt sitten asiaa tässä yhteydessä, mutta on hyvä vertailla kyllä vasemmistoliiton mallia ja hallituksen toimintamallia. Teidän menoelvytysmallinne on todella tuhoisa. Se rikkoo kehykset. Se rikkoo luottamuksen. Sen jälkeen seuraus on se, että kysyntää ei saada talouden kasvuun realisoitumaan, ja lopullinen tulos on se, että sen jälkeen sitten leikataan: leikataan eläkkeitä, sosiaaliturvaa, kaikkea tätä (Hälinää) teidän mallissanne.