Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti hallituksen viimeaikaiset toimet, jotka koskevat yliopistoja, ovat viemässä koko yliopistokenttää huonoon suuntaan. Hallitus on nyt jättämässä yliopistojen perusrahoituksen täysin rempalleen, ja samaan aikaan se pistää yliopistot hankkimaan rahoituksen yrityselämältä. (Ed. Zyskowicz: Väärä tulkinta!) On aivan selvää, arvoisa puhemies, että yliopistojen perusrahoitus ja yliopistojen pitkän tähtäimen kehittäminen ei voi kerta kaikkiaan perustua tällaiseen liike-elämältä saatuun sponsorointiin, vaan perusrahoituksen hoitaminen on mitä suurimmassa määrin valtion tehtävä, ja tätä hallitus ei nyt halua tehdä. Eikä ole ollenkaan ihme, että tässä tilanteessa esimerkiksi Tampereen yliopiston rehtori Krista Varantola kutsuu hallituksen toimia suureksi puhallukseksi.

Puhemies! Kyse on äärimmäisen suuresta megaluokan yhteiskunnallisesta periaatteesta. Käytännössä hallitus on nyt (Puhemies: Minuutti on kulunut!) yksityistämässä yliopistolaitoksen, ja kysyn:

Miksi hallitus jättää yliopistojen perusrahoituksen rempalleen ja ajaa yliopistot tällä tavalla markkinoiden armoille? Näin murennetaan yliopistojen asemaa.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Nyt ed. Viitanen on ihan täysin väärin ymmärtänyt hallituksen linjan. Hallitushan on vahvistanut jo aivan ensimmäisessä budjetissaan yliopistojen perusrahoitusta ja yliopistouudistuksen osalta on sitouduttu vahvasti siihen, että valtiovalta rahoittaa yliopistojen perustoimintoja samalla tavalla kuin nyt, mutta kustannuskehitys otetaan huomioon, eli tähän ei ole tulossa muutosta. Tämä on kiveen hakattu.

Se, mikä kehyspäätöksessä oli erinomaista, arvoisat edustajat, oli, että yliopistojen perusrahoitusta luvattiin vahvistaa 130 miljoonalla eurolla sen päälle, mitä hallitusohjelmassa on. Mutta ed. Viitanen varmaan viittasi tähän yliopistojen olomuotoon, ja sehän on niin, että yliopistot voivat tulevaisuudessa valita, onko yliopisto julkisoikeudellinen yhteisö, ja jos yliopisto haluaa olla säätiömuotoinen, niin valitessaan voi olla, mutta molempia malleja valtiovalta kohtelee tasapuolisesti. Todellakin kehyspäätös oli erinomainen yliopistojen osalta. Mittavat lisäpanostukset tulivat sen päälle, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) mitä hallitusohjelmassa on luvattu, eli kannattaa tuohon päätökseen tutustua.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, ei tämä kehyspäätös ollut erinomainen, vaan välittömästi yliopistokenttä nousi takajaloilleen ja ilmoitti, että perusrahoitus ei ole riittävä, ja samaan aikaan laitetaan yliopistot juoksemaan markkinarahan perään.

Tällä hallituksen uudella keksinnöllä yksityistää yliopistojen rahoitus on ihan oikeasti valtavia eriarvoistavia vaikutuksia koko korkeakoulukenttään. Se on huonoa aluepolitiikkaa, ja mitä suurimmassa määrin tämä on nyt myös tasa-arvokysymys. Tässä nimittäin jaetaan nyt yliopistokenttä kahteen kategoriaan. Innovaatioyliopiston rahoitus on turvattu, ja muu yliopistokenttä kärsii hätää rahoituksensa suhteen. Käytännössä siellä ovat jäämässä budjetit miinusmerkkisiksi monessa tapauksessa. Miten yhteiskuntatieteet, miten humanistiset tieteet tulevat saamaan rahoituksensa tulevaisuudessa? Firmat eivät rahoita myöskään perustutkimusta, kuten Kari Raivio, Helsingin yliopiston kansleri, tänään aivan oikein totesi. Eli kysyn vielä kerran hallitukselta:

Onko hallituksen ...

... tarkoitus jakaa yliopistokenttä kahteen kategoriaan?

Opetusministeri Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Todellakin valtiovalta on sitoutunut yliopistojen rahoitukseen samalla tavalla kuin nytkin. Yliopistoja ei todellakaan yksityistetä eli, ed. Viitanen, teidän väitteenne eivät millään tavalla pitäneet paikkaansa. Tämä hallitus on hyvin vahvasti vahvistanut yliopistojen perusrahoitusta. Innovaatioyliopistoasia oli se, jota ministeri Kalliomäen aikana suunniteltiin. Silloin te ajattelitte, että vain yhdellä yliopistolla on mahdollisuus säätiömalliin. Silloin te ajattelitte, että ne panostukset, joita innovaatioyliopistolle tulisi, tulisivat vain innovaatioyliopistolle. Tämä hallitus sanoo, että yliopistot voivat valita, ovatko ne julkisoikeudellisia yhteisöjä vai säätiöitä, ja me olemme todenneet, että ne panostukset, jotka tulevat, merkittävät panostukset innovaatioyliopistolle, ovat sitten hetken kuluttua koko yliopistokentän tavoiteltavissa. Eli tämä panostus tulee tasavertaisesti koko yliopistokentälle. Tätä valmistelua on tehty sen työn pohjalta, joka tehtiin, kun ministeri Kalliomäki oli ministerinä. Toki ne olivat työryhmän esityksiä, (Puhemies: Jälleen minuutti on kulunut!) mutta tähän tasavertaisempaan suuntaan olemme tätä vieneet, ja uskon, että tähän ollaan tyytyväisiä.

Arvoisa puhemies! Ei yliopistoista saa tehdä lakki kourassa firmojen edessä konttaavia kerjäläisiä. Kyllä tämä on se perimmäinen kysymys, ja nyt lähdetään vikasuuntaan. Sitä paitsi tässä innovaatioyliopistossa, arvoisa ministeri, on semmoinen ajattelutapa, että jos mentäisiin tuonne jalkapallopuolelle, niin satsataan kaikki Suomen rahat HJK:hon ja siitä tulee hyvä maajoukkue, unohdetaan TamU:t ja TPS:t ja RoPS:it ja kaikki pannaan HJK:hon. Tämä ajatus on teillä nyt tässä päässä, ja tämä on väärä ajatus. Niin ei tule hyvää maajoukkuetta, eikä niin tule hyvää suomalaisen yhteiskunnan, koko maan, tarvitsemaa yliopistolaitosta. Te olette nyt vikateillä.

Mistä te tämmöisen olette keksineet? Amerikastako nämä teidän oppinne tulevat vai mistä?

Opetusministeri Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Nythän ollaan tekemässä historiallista yliopistouudistusta, sitä uudistusta, mitä yliopistot ovat pitkään halunneet. Yliopistot saavat taloudellisen ja hallinnollisen autonomian, ja valtiovalta, sinivihreä hallitus, on tehnyt selkeän päätöksen siitä, että me rahoitamme jatkossa yliopistoja kustannuskehityksen mukaisesti, eli tuo analyysi, joka täällä tehtiin, että laitamme yliopistot juoksemaan yksityisen rahoituksen perään, on täysin väärä. Mutta on hyvä, jos myöskin elinkeinoelämä ja muut tahot tulevat lisärahoittamaan yliopistoja. Se raha on lisää, se ei ole poissa mistään, ja on erinomaista, että elinkeinoelämä antaa myöskin yliopistoille lisäpanostusta. Mutta perusta on selvä, kiveen hakattu: valtiovalta vastaa yliopistojen perusrahoituksesta. Erinomainen tulos oli tämän vuoden budjetissa. Jos otetaan Suomen Akatemian rahat mukaan, niin yli 100 miljoonaa euroa tuli lisää yliopistokenttään. Se on mielestäni hyvä alku, ja sitä suuntaa on jatkettava.

Arvoisa puhemies! Me sosialidemokraatit emme tule hyväksymään sivistysyliopiston alasajoa. (Ed. Zyskowicz: Ja kukakohan sellaista esitti?) Täytyy todella hämmästyksellä todeta se, miten keskusta voi olla mukana tekemässä yliopistoista tällaisia yrityksiltä kerjääviä instituutioita. Mielestäni keskusta on tekemässä nyt tässä asiassa akateemiset kemijärvet alueyliopistoille.

Arvoisa puhemies! Kysyn keskustan ministereiltä:

Miten te voitte olla heikentämässä kaikkein tärkeimpiä aluekehityksen vetureita, joita ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut? Toivon, että joku keskustan ministeri vastaa tähän.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Nythän on meneillään historiallinen yliopistouudistus, jossa yliopistoille (Välihuutoja vasemmalta) annetaan niiden pitkään toivoma taloudellinen ja hallinnollinen autonomia, eli jatkossa yliopistot — kuunnelkaa nyt, kun kysyitte — jatkossa yliopistot eivät ole enää osa valtion hallintoa, valtion tilivirastoja, vaan ne voivat omista lähtökohdistaan tehdä päätökset niin, että yliopistojen kehittämisen lähtökohta on tieteen ja taiteen vapaus, opetuksen ja tutkimuksen laatu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tämä on keskeinen uudistustarve, joka on pitkään ollut yliopistojen toiveissa, ja tätä yhteistyötä tehdään talkoissa. Uudistamme yliopistolainsäädäntöä, ja yliopistot ovat olleet tässä aktiivisesti ja myönteisellä mielellä mukana. Rehtorit eivät vastusta uudistusta.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Enemmänkin siinä roolissa, että minulle kuuluu hallituksessa innovaatiopolitiikka, vastaan, en niinkään keskustalaisena ministerinä. Tässä hallituksen esitys on viemässä eteenpäin sitä ajatusta, jonka aikanaan silloinen ministeri Antti Kalliomäki pani työn alle. Sen työryhmän raportti Sailaksen johdolla julkistettiin Kalliomäen aikana (Ed. Gustafsson: Ei tällaista rahoitusmallia ole Kalliomäki esittänyt!) ja sen jälkeen tätä esitystä on jalostettu eteenpäin. Tämä tausta on suurin piirtein tässä.

Ehkä se kriittinen kohta tai varmaan paljon keskustelua herättävä kohta on se, kuinka paljon toimintamäärärahaa saa tämä yksi innovaatioyliopisto enemmän kuin muut tässä alkuvaiheessa. (Ed. Tennilä: Sehän kauhoo kaiken!) Sekin on minusta täysin perusteltua, että ensimmäisten vuosien aikana innovaatioyliopisto saa jonkun verran enemmän kuin muut, ja se sisältyy tähän asiaan. Miten on jatkossa? Uskon, että siitä varmaan tässä salissa keskustellaan vielä monta kertaa. Perusajatus on näissä kantimissa, mitkä aikanaan Vanhasen ykköshallitus (Puhemies: Minuutti on kulunut!) pani liikkeelle.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä oletan, että hallitus pyrkii kehittämään yliopistoja parempaan suuntaan, mutta kyllä te olette epäonnistuneet siinä markkinoinnissa. Minäkin olen vieraillut yliopistoissa ja istunut rehtorin huoneessa ja kuunnellut, miten hän pelkää, että tämä teidän suunnitelmanne vie näiltä muilta yliopistoilta rahaa. Sen takia minä nyt pyydän, että te lähettäisitte kaikille yliopistoille selkeän viestin, mitä tämä hallituksen suunnitelma pitää sisällään. Jos rehtorit vielä sen jälkeen reagoivat kielteisesti, silloin te olette väärässä, mutta jos he rauhoittuvat, silloin te olette oikeassa. Eli pyyntö: lähetättekö te selkeän viestin yliopistoille?

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Kyllä ihan selvää on, että tiiviissä kanssakäymisessä ollaan yliopistojen kanssa. Nyt, kun tämä kehyspäätös on tehty, aivan selvää on, että yliopistot ovat saaneet viestin ja ne voivat myöskin tutustua siihen, mitä lisää tämä kehyspäätös tuo yliopistoille. Aivan erinomainen ilouutinen on se, että kun hallitusohjelmassa todettiin, että yliopistot saavat 80 miljoonaa euroa lisää toimintamenoja, niin jo ensimmäisessä budjetissa ylitettiin tämä. Todellakin kehyspäätös merkitsee 130 miljoonaa euroa koko yliopistokentälle, kun katsotaan vähän nenäämme pidemmälle. Korkeakoulupolitiikkaa pitää tehdä pitkällä tähtäimellä.

Hyvät edustajat, kyllä tässä ollaan tekemässä sellaista yliopistouudistusta, joka todella takaa sen, että suomalaiset opiskelijat, tutkijat ja opettajat jäävät suomalaisiin korkeakouluihin, he eivät mene muualle. Meidän yliopistomme ovat tulevaisuudessa sellaisia, että tänne tulee myöskin kansainvälisiä osaajia. (Puhemies: Jälleen minuutti on täyttynyt!) Eli tämä uudistus on kaiken kaikkiaan aivan välttämätön Suomen tulevaisuuden kannalta.

Herra puhemies! Myös keskustan ryhmän mielestä tämä yliopistojen rahoituskehyslinjaus oli ihan onnistunut. Tästä on hyvä lähteä luomaan uutta lakia ja sen yksityiskohtia. (Ed. Laitinen: Pekkarinen oli vähän toista mieltä!) Epäilyjä on kuitenkin tullut lähinnä humanististen alojen osalta ulkopuolisen rahoituksen saannista. Arvoisalta ministeriltä kysyn:

Millä keinoilla voimme helpottaa humanististen alojen rahoituksen saantia ja edesauttaa näidenkin alojen kehitystä tulevaisuudessa?

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Tämä on erinomainen kysymys. Kuten ihan aluksi totesin, olennaisin asia on se, että valtiovalta on sitoutunut yliopistojen perusrahoitukseen kustannuskehityksen mukaisesti. Olemme lupautuneet vahvistamaan jokaisen yliopiston, koko yliopistokentän, perusrahoitusta. Kun uusi yliopistolainsäädäntö tulee, yliopistoilla päätäntävalta omista taloudellisista ja hallinnollisista asioista on nykyistä vahvempi. Yliopistot voivat valita, ovatko ne julkisoikeudellisia yhteisöjä vai säätiöitä. Kumman tahansa mallin yliopistot valitsevatkin, valtiovalta on sitoutunut toimintamenojen rahoitukseen. On aivan erityisen tärkeä todeta, että tämän uudistuksen yksi keskeinen tavoite on se, että me pelastamme suomalaisen sivistysyliopiston. Sivistyksen vahvistaminen ja yliopistojen rooli suomalaisen sivistysyhteiskunnan kehittämisessä on aivan keskeinen lähtökohta, samoin tieteen ja taiteen vapaus (Puhemies: Minuutti on jälleen täyttynyt!) sekä opetuksen ja tutkimuksen laatu.

Arvoisa herra puhemies! Niin kauan aikaa kuin itse olen täällä edustajana ollut, eli kolmatta kautta, ovat yliopistot halunneet itselleen lisätä taloudellista ja hallinnollista autonomiaa, ja nyt sitä tulee. Valtio rahoittaa tulevaisuudessakin, niin kuin nytkin, yliopistot, eikä vetäydy pois, kuten joissain maissa saattaa näin käydä, mutta meillä sitä ei tapahdu. Mutta tässä lisärahoituksen saamisessa, mikä on erittäin tärkeä asia yliopistojen kannalta, on tietysti se, että akateeminen vapaus ja itsenäisyys säilyisi tulevaisuudessakin. Kysynkin nyt hallitukselta:

Eikö niin, että akateeminen vapaus ja itsenäisyys säilyy, sillä tutkimus perustuu siihen? (Ed. Zyskowicz: Se päinvastoin vahvistuu!)

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Kyllä on näin, että yliopistolainsäädännön valmistelun, jota on tehty hyvässä yhteistyössä koko akateemisen yhteisön kanssa, koko lähtökohta yliopistolle on se, että yliopistossa toteutuu tieteen tekemisen, taiteen tekemisen vapaus. Yliopistoa ei ole ilman näitä seikkoja. Nämä ovat koko lähtökohta tuon lainsäädännön valmistelulle. Todellakin hyvässä yhteishengessä yliopistoväen kanssa ollaan tehty tätä yliopistolainsäädännön uudistusta, mutta selvä on, että innovaatioyliopisto osana yliopistouudistusta on herättänyt paljon keskustelua. On erittäin hyvä, että innovaatioyliopistosta keskustellaan.

Totean, että ne panostukset, jotka tulevat innovaatioyliopiston toimintamenoihin, ovat sellaisia panostuksia, joita ilman ei tätä innovaatioyliopistoa olisi tullut. Mielestäni on aivan erinomaista, että kun hallitus on keskustellut yhteistyössä yliopistokentän kanssa, olemme päässeet siihen yhteisymmärrykseen, toisin kuin oli silloin sosialidemokraattisen ministerin aikana, kun tätä kaavailtiin. (Puhemies: Minuutti on taas kulunut!) Ne rahat, jotka tulevat innovaatioyliopistolle, ovat myöskin koko yliopistokentän käytössä.

Pahoittelen ylitystä.

Arvoisa puhemies! Tässä on todella kysymys historiallisesta asiasta yliopistolaitokseen nähden. Nimittäin kerrankin hallitus lupaa maksaa Senaatti-kiinteistöjen vuokrankorotukset täysimääräisinä, elikkä se ei ole silloin pois näistä perusmenoista. Kysynkin:

Aiotteko, arvoisa opetusministeri, antaa tiedotteen sitten välittömästi siitä, että tämä virhe, mikä on tämän päivän lehdistössä, korjataan?

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Ed. Pulliaiselta, arvoisa puhemies, jos sallitte, kysyn, mihin virheeseen viittaatte ja missä lehdessä.

Arvoisa puhemies! Eihän siellä ollut mitään muuta kuin virheitä äskeisen ja edellisten ilmoitustenne mukaisesti.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Hyvin selkeä tavoite on sinivihreällä hallituksella, että yliopistojen toimintamahdollisuuksia parannetaan. Kun katsotaan, mitä Euroopassa ja maailmassa tapahtuu, yliopistoihin panostetaan, yliopistojen toimintamenoja lisätään. Maailman parhaat yliopistot ovat sellaisia, jossa yliopistot voivat kehittää omaa toimintaansa tutkimuksen ja opetuksen näkökulmasta, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Sen tämä uusi yliopistolainsäädäntö yliopistoille antaa. Tästä koko yliopistokenttä on yhteistä mieltä, että tämä uudistus on aivan välttämätön.

Arvoisa puhemies! Ministerit, kansalaiset! Jotain vikaahan tässä nyt tässä ministeri Sarkomaan hokemassa kehittämisessä on, vai sanoisinko oikein kokoomuksen uudessa kehitysopissa, vai onko kyse peräti älyllisestä suunnittelusta, koska yliopistoväki itse vastoin ministerin todistusta on älähtänyt huipulta asti tästä jutusta, mikä nyt on tullut. Kyse ei ole siitä markkinajutusta. Nokia ja muuthan ovat ohjanneet pitkän aikaa jo tätä yliopistojen suuntausta. Prohvessoreja, opettajia on ihan liian vähän Euroopan suhteessakin oppilaisiin nähden jo nykyään Suomessa, ja tämä vaan pahentaa tilannetta, jollei tähän tule jotain muutakin rahoitusta, valtion rahoitusta. Ja pahin moka on ollut nurkan takaa tuoda tähän tämmöinen taideyliopistojen ihmeellinen könttä. Tampereella kaikki tietävät, mikä on Näty. Kukaan ei edes ilmoittanut mitään, mihin suuntaan ministeri on kehittänyt tätä yliopistojen innovatiivisuutta. Se vain paukautettiin tuosta noin.

Eli minkä takia tätä ei voitu edes neuvotella asiantuntijoiden kanssa?

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Kyllä on niin, että yliopistojen perusrahoitukseen valtiovalta on hyvin vahvasti sitoutunut. Se on kiveen hakattu. Tuota työtä on tehty jokaisessa budjetissa, ja tämän vuoden budjetissa yliopistot saivat merkittävän lisäpanostuksen. Ehkä siksi tämä on herättänyt keskustelua, että kun tällä hetkellä, arvoisat edustajat, on meneillään niin monta uudistusta, meidän täytyy kovasti tehdä työtä, että pysymme perillä siitä, mitä milloinkin on päätetty. Ehkä tuo tämän päivän keskustelu mediassa on yhteen asiaan vähän saanut sekaannusta: yliopistot todellakin voivat itse valita sen, haluavatko he säätiömallin. Valtiovalta, hallitus, on päättänyt, että halutessaan yliopistot voivat ottaa myöskin säätiömallin sen julkisoikeudellisen yhteisön mallin sijasta, mutta niitä ei velvoiteta siihen, annetaan vain mahdollisuus. Muistutan, että viimeksi, kun tästä asiasta keskusteltiin, täällä oli useampia puheenvuoroja, jotka kysyivät, miksi vain innovaatioyliopistolla on mahdollisuus valita tämä säätiömalli. Eli tämä antaa tasavertaiset mahdollisuudet, mutta perusrahoitus on turvattu.

Puhemies! Niin, mikä milloinkin on kiveen hakattu, ministeri Sarkomaa? Mutta todellakin minun toimestani valmisteltiin nämä kaikki keskeiset kärkihankkeet korkeakoulu- ja yliopistorakenteen kehittämiseksi, innovaatioyliopisto yhtenä niistä. Minusta säätiöpohja sopii vain tämän kaltaiseen hankkeeseen, jossa tarvitaan erittäin suuri pääomasijoitus. Tämä 700 miljoonaakin on vain siemenrahaa pääomasijoituksena. Sitä pitää paljon vielä kyetä kasvattamaan. Mutta oleellista on se, että innovaatioyliopiston kohdalla, niin kun kaikkien muittenkin kohdalla, piti lähteä siitä, että yliopistojen toiminta turvataan täysimääräisesti budjettirahoituksella. Sen on oltava lähtökohta. Sitten luodaan hallintomenettelyillä ja muilla kannustimia siihen, että yliopistot voivat omalla aktiivisuudellaan saada muutakin rahoitusta, myöskin valtion rahoitusta, lisää. Eli siihen perustuu laaja selvitysmiestyöryhmä ja kaikki muutkin toimet. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Kysymys kuuluu:

Miksi nyt yliopistot ovat hyvin tyytymättömiä omaan rahoituspohjaansa?

Opetusministeri Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Juuri näin, niin kuin täällä erinomaisesti ed. Kalliomäki totesi. Tämä sama lähtökohta on, eli yliopistojen perusrahoitus on turvattu. Valtiovalta on sen taannut, ja perusrahoitus tulee valtiovallalta, mutta halutessaan yliopistot voivat vastaanottaa ulkopuolista rahaa. Sehän on lisärahaa. Mutta tässä on sotkettu kaksi asiaa: se, mikä on säätiön peruspääoma, ja se, mitkä ovat yliopistojen toimintamäärärahat. Ja tuo lähtökohta, joka oli sosialidemokraattisella ministerillä, että valtiovalta takaa yliopistojen perusrahoituksen, on kiveen hakattu, ja siitä ollaan aivan samaa mieltä. Tästä ei lipsuta. Mutta ehkä se ero on tässä, että tällä vaalikaudella yliopistot ovat todella saaneet lisää toimintamäärärahoja. Siitä on tullut todella paljon kiitosta.

Puhemies! Kun ministeri puhui tuosta paljosta kiitoksesta, niin tämän päivän Helsingin Sanomissa Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio antaa tätä kiitosta hallitukselle sanomalla, että jos nämä valtion lisäpanostukset yliopistojen perusrahoitukseen jäävät nyt päätettyihin, niin ne eivät kata edes vuokrien ja palkkojen nousua. Ja kun täällä ministeri sanoi, että on paljon väärinkäsityksiä, niin huomaan, että niitä näyttää olevan hallituksen sisälläkin. Tämän päivän Keskisuomalaisessa nimittäin nykyinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kyseenalaistaa tämän rahoituspäätöksen aika näyttävässä jutussa ja ilmoittaa, että hän pitää tätä vääränä ja tulee pyrkimään siihen, että tämä rahoituspäätös muutetaan.

Oletteko, ministeri Sarkomaa, aikonut hallituksen sisällä käydä hivenen lisää keskustelua, jotta väärinkäsitysten määrä hallituksessa voisi olla pienempi? (Ed. Gustafssonin välihuuto)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Sekä siinä lehtihaastattelussa että kaikissa käänteissä muuallakin, ed. Gustafsson voi lukea siitä, kannatan voimakkaasti innovaatioyliopiston aikaansaamista tähän maahan. Sen jälkeen sanon, että on tärkeää, että innovaatioyliopisto pääsee niin liikkeelle, että sitä toimintamäärärahaa rahoitetaan enemmän kuin muita yliopistoja ensimmäisten vuosien aikaan. Sekin on sieltä selvästi luettavissa. Mutta sitten kyseenalaistan seuraavan elikkä sen, onko oikein, että 100 miljoonaa euroa saa yksi yliopisto enemmän toimintamäärärahoja useitten vuosien ajan aina. (Välihuutoja vasemmalta)

Ed. Tennilä, minä sanon, että innovaatioyliopistoajatus on oikein, rakenne oikein, hallinnon osalta oikein, alkupääomitus oikein, mutta onko 2020:een saakka se extra ihan kohdallaan, ja siitä minä sanoin sanatarkasti, että toivon sitä ja pyrin siihen, että tätä kohtaa myöhemmässä vaiheessa voidaan tarkistaa. (Puhemies: Minuutti!)

Arvoisa puhemies! Olen edelleen samaa mieltä.

Opetusministeri Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Totean, että tämä työ, jota tehdään yliopistokentän kehittämiseksi, on aivan välttämätöntä työtä, jotta Suomessa on tulevaisuudessa hyvinvointia, työtä ja tuotantoa ja sivistystä. Näitä uudistuksia on tehtävä. Osa rakenteellisista uudistuksista on varmasti sellaisia, että täytyy tehdä kipeitä ja kiperiäkin kysymyksiä, mutta niitä päätöksiä, jotka kehysriihessä tehtiin yksimielisesti siitä, että yliopistokenttä saa lisärahoitusta, oli ilo tehdä, ja ne olivat aivan välttämättömiä.

Mutta, ed. Heinäluoma, selvää on, että varmasti yliopistojen voimavarat ovat sellaiset, että niihin täytyy myöskin palata. Ja toteankin, että 130 miljoonaa tulee vuonna 2011, vuonna 2012, puhuttiin niistä vuosista, mutta totean, että tänä vuonna yliopistot saivat, jos otetaan myöskin Suomen Akatemia, yli 100 miljoonaa euroa, eli näillä kyllä katetaan palkkakustannukset ja vuokrakustannukset paremmin, kun verrataan niihin vuosiin, kun oli sosialidemokraattinen opetusministeri. Eli lisäystä on tullut.

Herra puhemies! Opetusministeri Sarkomaa tässä puhui kauniisti yliopistojen taloudellisesta autonomiasta, mutta vähän se kuulostaa siltä, että yliopistot jätetään yksin etsimään sitä taloudellista tukea. Ottaisin yhden konkreettisen esimerkin. Opetusministeriö sai tässä vuosi sitten, vajaa vuosi sitten hammaslääkäreiden saatavuudesta raportin, jossa esitettiin, että lisätään koulutuspaikkoja nykyisestä 100:sta 160:een vuodessa ihan näiden ongelmien vuoksi, että ihmiset eivät pääse hoitoon. Takaako tämä päätös nyt sen, että hammaslääkäreitä vastaisuudessa koulutetaan niin, että hoitotakuu toteutuu? (Ed. Virtanen: Myöskin Itä-Suomessa!)

Opetusministeri Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Mielestäni on poliittisesti epärehellistä käydä koko ajan keskustelua sillä tavalla, että väitetään jotain asiaa, joka tiedetään epätodeksi. Valtiovalta on sitoutunut yliopistojen toimintamenoihin. Se on kiveen hakattu. Siitä ei tarvitse käydä keskustelua, mutta hyvä on käydä keskustelua siitä, mikä on yliopistojen toimintamäärärahojen taso, ja niihin on nyt tullut korotus, ja sanon, että kyllä tällä vaalikaudella tulee yliopistoille vielä lisää rahaa.

Mutta aivan oikein, ed. Lapintie, hallitus teki ennen joulua päätökset siitä, että hammaslääkäreiden koulutusmääriä kasvatetaan, ja se on tärkeä päätös, mutta yhtä lailla tarvitaan palvelujärjestelmässä kehittämistä, mistä sosiaali- ja terveysministerit vastaavat, että julkinen sektori on houkutteleva työpaikka, että koulutetut hammaslääkärit myöskin menevät sinne julkiselle sektorille työhön. Mutta tähän kaikkeen hallitus on sitoutunut, ja toimia tulee, ja aloituspaikkoja on päätetty lisätä. (Välihuuto) — Se jää nähtäväksi, mutta aloituspaikkoja on lisätty ja koulutusta lisätään.