Arvoisa herra puhemies! Tänään STT:n uutisen mukaan ministeri Sirkka-Liisa Anttila on patistellut hallitusta Venäjän puutullikysymyksessä kahdenkeskisiin neuvotteluihin Venäjän kanssa, kun EU:n kautta asiat eivät ole toivotulla tavalla edenneet. Jäin ihmettelemään sitä tässä haastattelussa, miksi tällaiseen hallitusta täytyy patistella, miksi hallitus ei ole aikoja sitten ryhtynyt riittävän jämäköihin neuvotteluihin, kahdenkeskisiin neuvotteluihin, Venäjän kanssa. Kyllä ainakin eduskunta ja kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ovat moneen kertaan vaatineet sitä, että hallituksen on käytävä näitä neuvotteluja Venäjän kanssa. Vielä viime viikolla ministeri Väyrynen antoi ymmärtää, että neuvottelut sujuisivat ihan hyvässä hengessä ja että olisi jopa toiveikkaita tuloksia odotettavissa. Kysyn nyt teiltä, ministeri Väyrynen: Mikä tilanne on näissä kahdenkeskisissä neuvotteluissa?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Hallitus on kaiken aikaa puutullikysymyksessä pitänyt yhteyttä sekä Venäjän hallitukseen että EU:n komissioon. Tällä tavalla olemme tukeneet niitä neuvotteluja, jotka komission ja Venäjän välillä ovat olleet käynnissä. Tätä käytäntöä jo noudatettiin edellisen hallituksen aikana, jolloin tämä kiista tuli näköpiiriin. Aivan viime aikojen tiedot ovat antaneet vahvistusta sille varovaiselle toiveikkuudelle, jonka alkuviikosta ilmaisin. Neuvotteluissa näyttää olevan nyt vakavaa pyrkimystä ratkaisun aikaansaamiseen. Olisikin tärkeää, että ratkaisu saataisiin aikaan, koska 1.4. seuraavat korotukset astuvat voimaan, ellei sitä ennen sopimukseen päästä. Minulla on edelleen toiveikas mieli sen suhteen, että tämä saattaa olla mahdollista.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Tänään aamulla pidetyssä tiedotustilaisuudessa kysyttiin tätä asiaa minulta ja totesin, että asian varsinainen hoitaminen hallituksen sisällä kuuluu ulkomaankauppaministeri Väyryselle, mutta kun sitten kysyttiin, miten tässä pitää menetellä, niin sanoin, että neuvotteluja pitää jatkaa ja sitten aivan viimeisimpänä keinona, jos vuoden loppu on näkyvillä — koska ensi vuoden alussa tulee sitten ne sellaiset tullit, jotka pysäyttävät puun kulkemisen — pitää käyttää mahdollisia bilateraalineuvotteluja. En ole hallitusta patistanut, vaan vastannut kysymykseen, kun sitä minulta tiedusteltiin.

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän niitä bilateraalineuvotteluja täytyy käydä ihan jatkuvasti eikä vasta sitten. Tämä asia on todellakin Suomen kannalta äärettömän tärkeä, ja sen vuoksi vielä kysyn teiltä, ministeri Väyrynen, mikä on hallituksen neuvottelustrategia näissä kahdenkeskisissä neuvotteluissa. Julkisuudessa on eri tahoilta heitetty myös ajatus, että Suomi ikään kuin kytkisi tähän puutullineuvotteluun joitakin Venäjälle tärkeitä hankkeita, esimerkiksi kaasuputkihankkeen. Onko tällaisia kytkentöjä harkittu, vai mikä teillä on strategiana? Mitkä ovat niitä konkreettisia asioita, joihin viittasitte siinä haastattelussanne?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Puhemies! Me olemme Venäjän kanssa käydyissä keskusteluissa tosiasioitten pohjalta pyrkineet heille osoittamaan, että myöskin Venäjän etujen mukaista on, että puukauppa jatkuisi. Me olemme valmiit Venäjän kanssa yhteistyöhön Venäjän metsätalouden ja teollisuuden kehittämisessä ja näemme, että kun Venäjä haluaa investointeja omaan teollisuuteensa, niin se voi parhaimmin tätä tavoitetta edistää parantamalla teollisuuden toimintaedellytyksiä, toimintavarmuutta Venäjällä. Me emme ole tähän puutullikysymykseen kytkeneet mitään muita asioita. Lähdemme siitä, että kun esimerkiksi tätä kaasuputkihanketta Suomen viranomaiset, Suomen hallitus hyvin asiallisesti ja rakentavasti ovat käsitelleet, niin tällä on suotuisa vaikutus kaikkeen muuhunkin Suomen ja Venäjän tai toisaalta EU:n ja Venäjän välillä tapahtuvaan toimintaan.

On tärkeää muistaa, että neuvotteluasema tässä kysymyksessä (Puhemies: Tässä on minuutti kulunut!) on Euroopan komissiolla, kun kysymys on kauppapolitiikasta.

Herra puhemies! 13. kesäkuuta sosialidemokraattien aloitteesta käydyssä metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä koskevassa keskustelussa me varoitimme, että maa järisee kohta kahden Imatran ja viiden Kemijärven edestä. Edellytimme suoria, välittömiä yhteyksiä Venäjään tämän talouttamme ja työllisyyttämme vakavimmin uhkaavan tilanteen yhteydessä. Pääministeri ja hallitus ilmoittivat, että nyt seistään Brysselin eteisessä, EU hoitaa. Vasta viime talvena hallitus ilmaisi ensimmäisen kerran halunsa toimia myöskin Venäjän suuntaan, ja nyt odotellaan ilmeisesti Venäjän vuoroa diplomaattisesti kutsua koolle pääministeri Lipposen käynnistämät metsäpoliittiset huippukokoukset. Tämä on vakava asia koko Suomen talouden kannalta, ja Suomen pitää omat edut tässä asiassa aktiivisemmin valvoa. Meillä erittäin rajusti jo nyt järisee maa. Se on järissyt jo enemmän kuin kesäkuussa pelkäsimme.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Puhemies! Kuten ed. Rajamäki totesi, tämä on Suomelle erittäin vakava kysymys, ja sen takia me olemme hoitaneet kaikilla tasoilla ja kaikilla rintamilla kaikin voimin tätä asiaa.

Mitä tulee Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin, niin presidentin ja pääministerin ja ulkomaankauppaministerin ja muiden valtioneuvoston jäsenten tasolla yhteyttä on pidetty, keskusteluja on käyty, kaikki kivet on käännetty ratkaisun aikaansaamiseksi, ja tietysti koko ajan on tuettu sitä virallista neuvotteluprosessia, joka on ollut käynnissä komission ja Venäjän välillä. Tämän enempää ei ole voitu tehdä. Jatkossakin tehdään kaikki mahdollinen, ja kuten sanoin, uskon, että meillä on mahdollisuus päästä myönteiseen ratkaisuun jopa niin, että tuo 1.4. uhkaamassa oleva korotus jäisi toteutumatta. Toivon, että oppositioryhmätkin tätä omilla kontakteillaan ja toimillaan kaikin puolin tukevat. (Ed. Tennilä: Näin tehdään, näin tehdään!)

Herra puhemies! Haluan kysyä ulkomaankauppaministeri Väyryseltä, mihin perustuu se varovainen toiveikkuus, jonka te ilmaisitte, että tämä puutulliasia saataisiin ratkaisuun.

Haluan myös selkeästi todeta sen, että vaikuttaa siltä, että hallituksen neuvottelutaktiikka on ollut väärä. Alun perin kuviteltiin, että asia ratkeaa Euroopan unionin ja Venäjän välisissä keskusteluissa ja että Suomi seuraa ikään kuin sivusta näitä neuvotteluja. Tosiasia kuitenkin on se, että tämän kaltainen kysymys on mitä suuremmassa määrin bilateraalikysymys. Suomen olisi pitänyt alusta saakka olla yhteyksissä Venäjään siten, että tämä asia olisi kyetty jo tässä vaiheessa hoitamaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa todellakin on vain sitä varovaista toiveikkuutta, ja pyytäisin vielä ministeriä kertomaan, mihin se perustuu.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Tämä asiahan liittyy Venäjän Wto-jäsenyyteen. Vuonna 2004 laadittiin pöytäkirja siitä, millä tavalla puutullien suhteen menetellään, kun Venäjästä tulee Wto:n jäsen. Sittemmin Venäjä on ilmoittanut, että se ei aio toimia tämän pöytäkirjan mukaisesti, ja tästä syystä pitää neuvotella uusi pöytäkirja. Se on siis neuvottelu, joka käydään EU:n komission ja Venäjän välillä, mutta Suomi on alusta alkaen ja kaiken aikaa voimakkailla yhteyksillä Venäjän kanssa tätä neuvotteluprosessia tukenut.

Toiveikkuuteni perustuu siihen, että komission neuvottelijat, myöskin komission jäsen Mandelson, ovat viime viikkoina meille kertoneet siitä, että neuvotteluissa on myönteinen ilmapiiri, keskustellaan käytännön vaihtoehdoista ja selvästi on pyrkimystä molemmin puolin sopimuksen aikaansaamiseen. Tästä syystä uskon, että se on lähiaikoina saatavissa.

Arvoisa puhemies! Kaiken tämän lisäksi, mitä ministeri Väyrynen totesi, Suomen hallitus on sekä viime syksynä että koko tämän alkuvuoden ajan tehnyt useita päätöksiä, joilla se on edistänyt suomalaisen metsätalouden ja metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Kysynkin nyt, ministeri Väyrynen, onko tämä toiminta, jolla Suomi on osoittanut päättäväisyyttä, parantanut neuvotteluasetelmaa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Minun mielestäni sillä on ollut suotuisa vaikutus neuvotteluihin, koska on myöskin voitu osoittaa, että varsin suuressa määrin me voimme myöskin korvata tätä tuontipuuta, ellei sitä tulevaisuudessa saada. Se ei tietysti kaikilta osilta helposti onnistu, ja siinä kuluu aikaa. Mutta tämä, että meillä on tähän valmius ja päättäväisyys, ilman muuta vaikuttaa neuvottelujen ilmapiiriin, sillä kyllä Venäjänkin puolella nähdään, että pitkälle tulevaisuuteen heidän kannattaa kuitenkin raakapuuta viedä. Heillä on niin suuret puuvarat, että puuta riittää sekä omaan jalostukseen että vientiin. Karjalan alueella ja muualla Venäjällä puunkorjuuorganisaatioitten olemassaolo ja tulevaisuus on kiinni puun viennin jatkumisesta, ja sen takia Venäjän omakin etu on, että vienti jatkuisi. Näistä syistä minä uskon, että hallituksen kaikilla toimenpiteillä on suotuisa vaikutus tähän ratkaisuun.

Arvoisa puhemies! Ministeri Väyrynen, mainitsitte, että kysymys on laajemmin Euroopan unionin ja Venäjän välisistä kauppapoliittisista neuvotteluista. Olisin kysynyt teiltä, miten hyvin Brysselissä ymmärretään tätä Suomen erityistilannetta puutullien osalta. Mikä on arvionne siitä, miten hyvin komissio on Suomen intressejä näissä neuvotteluissa ajanut? Onko siellä hoidettu Suomen etua?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Kaikki tietävät, että Suomi on se unionin jäsenmaa, jota tämä eniten koskee, mutta myöskin Ruotsin ja Viron intressit ovat merkittävät. Kaikkiin näihin kolmeen maahan ja vielä muihinkin jäsenmaihin, joita asia koskee, komissio on ollut yhteyksissä. Meillä on ollut erittäin tiivis yhteydenpito, ja komissio on halunnut hyvin tarkkaan kuunnella meidän näkemyksiämme ja myöskin kaiken aikaa pitänyt meitä tietoisina siitä, miten neuvottelut etenevät. Myöskin komission edustajat, myöskin Mandelson, ovat kannustaneet meitä pitämään yhteyksiä omalla tahollamme Venäjään, ja tämän toivomuksen mukaisesti me olemme toimineet kaikilla tasoilla ja koko ajan.