Eero Heinäluoma /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaalirahoitukseen liittyvä lainsäädäntö kaipaa ehdottomasti uudistamista. Tästähän saavutettiin yksimielisyys viime keväänä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Silloin sovittiin, että ensimmäisenä osana tuodaan ennen kunnallisvaaleja välitön pikaremontti. Näin tehtiin ja samalla sovittiin, että välittömästi asetettava toimikunta valmistelee isomman remontin, joka tuodaan kunnallisvaalien jälkeen eduskunnan käsittelyyn.

Nyt kuitenkin hallituksen tänne tuoma lakiehdotus on eräin osin pahasti puutteellinen eikä puutu eräisiin aivan keskeisiin, vaaleihin liittyviin ongelmiin, nimittäin vaalikampanjojen huomattavaan kallistumiseen ja sen aiheuttamaan uhkaan aidon kansanvallan toimivuudelle.

Tässä toimikunnassa, joka työskenteli ja teki ehdotuksen uudesta laista, tilanne oli sellainen, että toimikunta kokonaisuudessaan näki, että tämä vaalikampanjan kallistuminen on aito ongelma. Reaalisesti vuodesta 2003 vuoden 2007 eduskuntavaaleihin keskimäärin kampanjat ovat kallistuneet 34 prosenttia, siis reaalisesti 34 prosenttia. Se on huikea luku ja kertoo jatkuessaan siitä, että raha alkaa aidosti vaikuttaa meille tärkeän kansanvallan tärkeimmän instituution, eduskunnan, toiminnassa.

Ei ole oikein, että ehdokkaaksi asettumista miettivät joutuvat pohtimaan sitä, onko heillä rahaa käydä kampanjaa ja asettua kansalaisten arvioitavaksi ja tarjota oma vaihtoehtonsa. Eurovaalien osalta olemme jo kuulleet usean ehdokkaan ilmoittaneen syyksi kieltäytymiselle ehdokkuudesta sen, että katsovat, että eivät saa arvioimaansa yli 100 000 euron vaalirahoitusta kokoon.

Meillä myös eduskuntavaalikampanjassa tilanne oli jo viime vaaleissa, että oli useita yli 100 000 euron meneviä kampanjoja, ja tämä kierre on eräänlainen asevarustelukierre, joka ei johda äänestysprosentin nousuun, vaan eduskunnan ja läpimenevien valikoitumiseen sillä perusteella, kuinka paljon itsellä on rahaa tai kuinka paljon pystyy keräämään vaalirahoitusta. Olemme huolestuttavasti amerikkalaisella tiellä. (Ed. Kankaanniemi: Viisasta puhetta!)

Sen takia toimikunnan huomattava enemmistö, suuri enemmistö puolueista ja asiantuntijat päätyivät siihen, että tarvitaan vaalikampanjoille euromääräinen katto, ja tämä on tehokas ase vaikuttamaan siihen, että tulee tilanne, jossa raha ei ole se kaikkein tärkein vaikuttava tekijä. Informaatio kyllä tulee äänestäjille valinnan vaihtoehdoista vähän pienemmälläkin summalla annettua.

Nyt kuitenkin tämä tärkein uudistuksen osa, kampanjakatto, on jäänyt hallituksen lakiesityksestä, ikävä kyllä, pois. Kun tästä puhuttiin vuosi sitten keväällä, silloin sanottiin, että aikataulu estää ehtimästä valmistella tätä uudistusta niin, että se olisi tullut ennen kunnallisvaaleja voimaan. No, nyt se on valmisteltu, toimikunnan ehdotus asiasta, mutta siitä huolimatta se ei ole hallituksen lakiesityksessä mukana. Siksi olen joutunut tekemään tästä asiasta lakialoitteen ja olen iloinen siitä, että tämän aloitteen taakse on tullut eri puolueiden kansanedustajia huomattava määrä.

Toivon, että tältä osin eduskunnassa hallituksen lakiesityksen sijasta otettaisiin käsittelyyn tänään täällä esittelemäni lakiehdotus, jossa kampanjakatto on mukana.

Toinen asia, joka kaipaa korjausta, koskee ennakkoilmoitusta. Vanha ajatus siitä, että vaalien jälkeen tehdään tiliä siitä, kuinka paljon rahaa on tullut, ja silloin kun on kysymys huomattavan suurista tukijoista, nämä tukijat julkistetaan, ei ole riittävä. Siinähän äänestäjä saa vasta jälkikäteen tiedon siitä, ketkä ovat olleet suuria tukijoita.

Hallitus tuo ehdotuksen siitä, että tämä ennakkoilmoitus toteutettaisiin vapaaehtoisena. Pidän vapaaehtoisuutta tältä osin kyseenalaisena, koska kyllä kaikilla äänestäjillä on kaikkien ehdokkaiden osalta oikeus tietää, silloin kun rahaa on käytetty paljon, ketkä ovat suuria tukijoita, jos näitä on. On oikein, että tämä tieto on etukäteen äänestäjien tiedossa, ennen kuin he tekevät omaa valintaansa, eikä jälkikäteen, jolloin tämän asian arviointi on luonteeltaan lähinnä teoreettinen.

Lisäksi tämmöinen ennakkoilmoitusmenettely on sikäli väärin, että se kohdentaa huomion niihin, jotka sitten tekevät tämän ilmoituksen ennakkoon, ja jos jää tästä pois, niin ei ole sitten minkäänlaista julkista keskustelua siitä, mistä vaalirahoitus on koostunut.

Näin ollen tässä lakiehdotuksessa ehdotetaan, että ennakkoilmoitus olisi pakollinen. Kuukautta ennen siihen mennessä kertynyt rahoitus ja huomattavimmat tukijat, jotka ylittävät ilmoitusrajan, tulisi ilmoittaa. Uskon, että tämä selkeyttäisi tilannetta ja myös äänestäjien kannalta antaisi sen tiedon, jota he äänestyspäätöstä tehdessään yhtenä osana tarvitsevat.

Muutokset ovat yksinkertaisia. Toivon, että eduskunta antaisi näille ehdotuksille laajan tuen yli puoluerajojen.

Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tähän ongelmaan kiinnitetään huomiota. Minusta pitäisi päästä siihen, että koko vaalimainonta katsottaisiin äänten ostamiseksi ja kiellettäisiin kokonaan. Tämä olisi paras ratkaisu asiaan.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olipa outo kannanotto, ettei vaalimainontaa lainkaan saisi esiintyä.

Mutta, herra puhemies, minusta tämä lakialoite on 11 §:n kohdalla aivan asiallinen. On mielestäni järjetöntä antaa sellaisia määräyksiä, joita ei välttämättä tarvitse noudattaa, vaan ovat vapaaehtoisia. Tarkoitan nyt tätä ennakkoilmoitusta. Jos ennakkoilmoitus tulee pakolliseksi, niin silloin jokaisen ehdokkaan tulee antaa selvitys siitä, mikä on rahoitussuunnitelma, mikä on kampanjan rahasumma ja miten aion sitä rahoittaa. Se olisi selkeä ja hyvä.

Mitä tulee sitten näihin kattoihin, 100 000 euroa eduskuntavaaleissa on mielestäni aika korkea. En usko, että täällä istuvista ehdokkaista kovin moni on yli 100 000 euroa vaalikampanjaan käyttänyt.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siihen suuntaan pitää juuri edetä, mitä tässä ed. Heinäluoma aloitteessaan ehdottaa. Mutta jos nyt kuitenkin kävisi niin, että tuohon hyvään tulokseen ei päästäisi nyt lähitulevassa ajassa, niin minusta vaaleja ajatellen on aikamoisen hyvä vaalitemppu oikeastaan se demonstraatio, että ne puolueet, jotka ovat uskottavan kampanjakaton kannalla, ilmoittavat yhdessä tämän elikkä että se on silloin valitsijoitten, äänestäjien, tiedossa, että tämä olisi hyvä ratkaisu. Mutta katsotaan, kuinka moni tähän takertuu.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoman lakialoite on täysin linjassa vasemmistoliiton kaksi viikkoa sitten käsitellyn ryhmäaloitteen kanssa, jossa myös esitimme sekä sitovaa ennakkoilmoittamista että kattoa. Ainut poikkeama ed. Heinäluoman ja vasemmistoliiton esitykseen on se, että vasemmistoliittolaiset katsoivat, että nämä summat katolle ovat tähtitieteellisiä ja kaukana ihmisten arjesta, ja senpä takia vasemmistoliitto omassa lakialoitteessaan on esittänyt, että kunnallisvaaleissa raja olisi 10 000 euroa, eduskuntavaaleissa 50 000 euroa, europarlamenttivaaleissa 100 000 euroa ja presidentinvaalien ensimmäisellä ja toisella kierroksella miljoona euroa. Muilta osin yhdymme siihen huoleen, jonka ed. Heinäluoma esitti äsken tätä omaa lakialoitettaan esitellessään.

Tuija Nurmi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä keskustelu tästä vaalirahoituksesta on aina paikallaan. Tuntuu siltä, että vaalikampanjoiden kokonaissummat alkavat hipoa jo kyllä tavallisen palkansaajan ylimpiä kipurajoja. Eivät kyllä tavalliset palkansaajat saa niitä tukijoita, joita suurimmissa kampanjoissa jo joissakin kohtaa, esimerkiksi eurovaaleissa, on, niin että täytyy ihmetellä, mistä ne rahat löytyvät.

Mielestäni nämä kattosummat ovat varsin realistisen kuuloisia näin äkkiseltään, kun tätä laki-aloitetta katselee. Se, kuinka ne lähteet, mistä rahaa kertyy, saadaan selville, on tietenkin aina ikuisuuskysymys. Tuntuu, että löytyy aina kuitenkin keinoja löytää uusia rahoituskeinoja niin, että rahoituslähteet eivät tule julki. Mutta täytyy sanoa, että nämä kattosummat tuntuvat varsin realistisilta.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuuntelin ensimmäisen vastauspuheenvuoron täällä ed. Lauri Oinoselta, ja tietysti voisi sanoa näin, että istuvana kansanedustajana toivoisin, ettei uusia vaaleja tulisikaan. Tämä esitys oli vähän sen suuntainen.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä laki-aloite on esitetty täällä, koska jokin katto kyllä minun mielestäni pitää olla, ja se vapaaehtoisuus ei kyllä valitettavasti tahdo toimia, se on käytännön elämässä nähty. Mutta itse pidän kyllä korkeana esimerkiksi eduskuntavaaleissa sitä 100 000:ta euroa. Omassa vaalipiirissäni näin erään ehdokkaan, joka tuli lävitse, jolla oli oman ilmoituksensa mukaan aavistuksen verran yli 100 000 euroa, ja kun tiedän paljonko itse jouduin käyttämään, niin tuntuu siltä, että 100 000 on vähän liian korkea. Siihen toteaisin vaan sen, kun vasemmistoliitolla on oma lakialoitteensa täällä ja se on onneksi ihan saman sisältöinen kuin meidän edustajamme eriävä mielipide vaalirahoitustoimikunnassa, että siellä on minun mielestäni oikea summa.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni ed. Eero Heinäluoman lakialoite on hyvin kannatettava. Se lähtökohta, josta tätä koko uudistusta lähdettiin toteuttamaan, oli se, että ulkopuolinen vaalirahoitus saattaa jossakin tilanteessa vaikuttaa myös eduskunnan kokoonpanoon, ja silloin ainoa tehokas tapa on tämmöinen euromääräinen rahoituskatto. Tähän kohtaan kysyisin hallitukselta ja erityisesti hallituspuolue vihreiltä ja sen täällä olevilta kansanedustajilta: Mikä teidät sai luopumaan tästä kampanjakatosta? Ettekö te kannattaneet sitä aikaisemmin, mutta mitä te saitte siitä, että luovuitte tästä ajatuksesta?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että rahankäyttöä pitäisi pystyä järkevöittämään vaaleissa ja löytää siihen yhteiset pelisäännöt. Nyt on tilanne aika villi. Erään havainnon tein juuri Euroopan unionin vaaleissa. Nythän on tilanne se, että kun koko maa on vaalipiirinä, ehdokkaiden saaminen on todella vaikeata. Tässä suhteessa maa pitäisi jakaa neljään vaalipiiriin, jolloin edes paikallisittain kustannukset olisivat jollakin lailla hallittavissa. Tämä on eräs näkökulma, joka tähän on syytä myös laittaa mukaan.

Sitten on toivottavaa myös, että ed. Heinäluoma on valmis siihen, että myös se taustatuki, mitä vaaleissa tulee, joka ei ehkä ole niin laskettavissa, avataan. Tarkoitan tällä ammattiyhdistysliikkeen ja kaikkien eri järjestöjen tukea. Kuinka se voidaan etukäteen kertoa, se on sitten jo vaikea kysymys.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällaiset vaalirahoituksen katot ovat hyvin haastavia ainakin omasta mielestäni. Me ihmiset, suomalaiset, tulemme politiikkaan hyvin erilaisista lähtökohdista. Toisilla on tuota julkisuutta valmiina, toisilla on tunnettavuutta valmiina, ja heille riittävät aivan erityyppiset kampanjat kuin sitten taas esimerkiksi itselleni, kun opettajataustalla tulin. Silloin tunnettavuuden ja näkyvyyden saamiseen tarvitaan aivan eri lailla rahaa kuin muutamien muiden täällä nytkin olevien edustajien kohdalla.

Itse kannatan sitä, että vaalirahoitus on avointa, pitää kertoa mistä raha on tullut ja mihin se on käytetty. Itse on peräänkuuluttanut jopa tällaista kirjanpitotyyppistä vaalirahoituserittelyä, ja itse kannatan tässä vaiheessa hallituksen esitystä 13/2009.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kampanjakatto on ehdottoman tarpeellinen. Vapaaehtoisuus ei toimi, hyvät kollegat, kun ei edes laki toiminut. Suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtaja ilmoitti, että ei hän noudata lakia, kun ei siitä ole säädetty rangaistusta. Miten te voitte uskoa, että vapaaehtoisesti voitaisiin sitten jollain lailla saada tämä toimimaan? Tämä on myöskin jossain määrin tasa-arvokysymys. Pitäisi olla jollakin lailla yhdenvertaisessa asemassa, kun vaaleja käydään.

Herra puhemies! Kiinnitän kyllä tässä yhteydessä huomiota myös siihen, että ensi vaalikauden kynnykselle ovat nykyiset hallituspuolueet ladanneet niin paljon veronmaksajien rahoja, että sitä voidaan eräällä tavalla tulkita jonkinlaiseksi vaalitäkyksi, vaalirahoitukseksi. Kuinka paljon veronmaksajien rahoilla voi käydä vaaleja, tähän myöskin pitäisi jonkinlainen menokatto säätää, ettei sinne mitä tahansa ladata.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Heinäluoman lakialoitteessa ovat erittäin korkeat nämä vaalirahoitukset katot. Jos emme pääse sopimukseen matalammasta katosta, niin en minä usko, että niin suurta kattoa kuin 100 000 euroa kannattaa panna eduskuntavaaleissa. Parempi sitten neuvotella siitä, että saadaan alemmat katot tai ei kattoja ollenkaan.

Mutta kertokaa nyt, eikö SDP:ssä ole aika tavalla listavaali. Eli hyvin monet teistä valituista ovat jo valmiiksi jonkun ammattiyhdistyksen palveluksessa ja saavat sieltä tukea, kun me taas oikeistopuolueissa tulemme ihan tavallisina ihmisinä, kunnan työntekijöinä ja yrittäjinä, tänne, joten meillä on kyllä vähän erilaiset vaatimukset kuin silloin, kun on valmiiksi jossain organisaatiossa, joka jo tukee tätä valintaa.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole kyllä tietoinen, että nykyisessä eduskunnassa olisi ollut ketään muuta etujärjestön johdossa olevaa kuin kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti, joka Suomen Yrittäjien puheenjohtajana toimi pitkän aikaa. Saattaa olla, että ehkä kokoomuksessa on joitakin muitakin, mutta ei SDP:n ryhmässä ole tämmöistä kaksoishatutusta käytössä.

Olen iloinen näistä kommenteista, joissa on tullut paljon tukea tälle katolle myös hallituspuolueiden riveistä. Minusta se kertoo siitä, että huoli on tässä asiassa yhteinen. Eduskunnanhan pitäisi olla, parlamentin pitäisi olla, kansa pienoiskoossa, ja tämä on tietysti kansanvallan aito ihanne.

Nämä katot eivät todellakaan ole kovin alhaisia, mutta ne ovat ne katot, joille toimikunnassa tuli kaikkein suurin kannatus. Se oli tavallaan kompromissi, joka siellä tehtiin, ja olen kyllä valmis itse myös pienempiin kattosummiin, jos niihin päädytään, mutta varmaan sitä ennen selviää se, löytyykö eduskunnasta enemmistö kattojen taakse. Muualla maailmassahan näitä kattoja on Yhdysvalloista alkaen, että ei tämä mitään tavatonta ole.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olin itse tuon vaalirahoitustoimikunnan jäsen, ja siellä keskusteltiin, voisiko joku käyttää kunnallisvaaleissa enemmän kuin 10 000:ta euroa, jota pidettiin teoreettisena, kunnes tulivat tilastot ja joku täältä oli räväyttänyt 50 000 euron kampanjan, yksi kansanedustajista. Tämä minusta kertoo siitä, että kampanjakulut ovat menneet aivan kohtuuttomuuksiin. Jos ihminen ei pysty omalla palkallaan kautensa aikana maksamaan niitä lainoja, joita periaatteessa joutuisi ottamaan, herää kysymys, onko silloin riippuvainen joistain muista rahoituslähteistä. Tilannehan ei ole tässä mielessä hyvä.

Olisin kiinnittänyt myöskin huomiota siihen, että helposti nämä asiat vuotavat tuonne puoluerahoituksen puolelle, eli silloin, jos pannaan hyvin tiukat rajoitukset kampanjaa käyville ehdokkaille, niin sitten rahoitusta alkaakin tulla puolueen kautta, jota on sitten vaikea selvittää, joten näitä pitäisi viedä käsi kädessä eteenpäin. Nyt toimikunta jatkaa tätä puoluerahoituspuolen selvittämistä.