Tapani Tölli /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus on tullut voimaan syyskuun alussa vuonna 2005. Tuolloin laitosta koskevat säännökset on saatettu vastaamaan EU:n ulkorajan valvonnan kasvaneita vaatimuksia. Samalla on muutoinkin vahvistettu Rajavartiolaitoksen roolia maamme sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä. Todettakoon, että Suomen rajavalvontaahan voidaan pitää esimerkillisenä koko Euroopan unionissa.

Vuoden 2005 kokonaisuudistuksen yhteydessä eduskunta hyväksyi hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta lausuman, jossa edellytettiin, että hallintovaliokunnalle annetaan kirjallinen selvitys Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön toimivuudesta ja soveltamisesta. Nyt käsiteltävänä olevissa lakiehdotuksissa on kysymys eduskunnan lausuman perusteella tapahtuneen seurannan johdosta tehtävistä tarkistuksista.

Arvoisa puhemies! Lakiehdotukset koskevat keskeisesti seuraavaa neljää pääkohtaa: Ensimmäiseksi on kyse kansallisten säännösten antamisesta nopeiden rajainterventioryhmien Suomeen kutsumisesta sekä ryhmiin kuuluvien virkamiesten toimivaltuuksista. Muilta osin nopeista rajainterventioryhmistä on annettu EU-säännökset. Toiseksi pidättämiseen oikeutettujen Rajavartiolaitoksen virkamiesten piiriä ehdotetaan laajennettavaksi laitoksen tehtävien vaatimalla tavalla. Kolmanneksi eroamisikää koskevat säännökset ehdotetaan nostettavaksi asetustasolta lain tasolle.

Merkittävimmät muutokset sisältyvät neljänteen kokonaisuuteen eli laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskaupan torjunnan tehostamista koskevaan kohtaan. Tähän liittyen lakiehdotusten hyväksymisellä Rajavartiolaitokselle voidaan antaa oikeuden päätöksellä lupa telekuunteluun ja televalvontaan, kun Rajavartiolaitoksen tutkittavana on törkeä laittoman maahanmuuton järjestäminen ja siihen liittyvä ihmiskaupparikos. Kysymys on Rajavartiolaitoksen tutkittavista rikoksista, joissa sillä ei kuitenkaan ole ollut kyseisiä tarpeellisia tutkintakeinoja.

Telekuuntelua ja televalvontaan koskeva sääntely on jäänyt sillä tavoin vajaaksi alkuperäisestä tavoitteesta, ettei nyt säädettävä laki mahdollista telekuuntelua ja televalvontaa, mikäli kyse on ainoastaan törkeän laittoman maahantulon tutkinnasta. Tältä osin lainsäädäntöä on tarpeen mahdollisimman pian tarkistaa, esimerkiksi esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Rajavartiolaitos on johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti huolehtinut henkilöstönsä koulutuksesta lisääntyneiden Rajavartiolaitoksen tehtävien vaatimalla tavalla. Tästä huolimatta hallintovaliokunta korostaa, kuten perustuslakivaliokuntakin lausunnossaan, riittävän koulutuksen antamista. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota telekuuntelun ja televalvonnan osalta viranomaistoiminnan lupa- ja valvontajärjestelmiin, ovathan kysymyksessä toimivaltuudet, joilla puututaan rikosten esitutkinnassa ihmisten perusoikeuksiin ja -vapauksiin.

Arvoisa puhemies! Valiokunta oli mietintöä tehdessään yksimielinen ja muutamin pykäliin liittyvin pienin muutosesityksin esittää tätä kokonaisuutta hyväksyttäväksi.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Tölli edellä totesikin nuo neljä kohtaa, jotka tämän hallituksen esityksen mukaan käsittelyssä ovat. Pitäydyn niistä itse vain tuossa puheenjohtaja Töllin mainitsemassa viimeisessä, neljännessä kohdassa, joka käsittelee sinällään törkeän laittoman maahantulon esitutkintaa ja siihen liittyvien pakkokeinojen käyttöä ja tässä tapauksessa nimenomaisesti telekuuntelun käyttöä.

Lähtökohtahan on, että televalvonta ja telekuuntelu siis sallittaisiin Rajavartiolaitoksen suorittamassa esitutkinnassa "silloin, kun tutkitaan törkeää laittoman maahantulon järjestämistä ja siihen liittyvää ihmiskaupparikosta", siis tässä tapauksessa "ja siihen liittyvää ihmiskaupparikosta". Tämä edellyttää luonnollisesti myöskin tarkistuksia Rajavartiolaitoksen virkamiehistössä siten, että se, ketkä kaikki ovat pidättämiseen oikeutettuja virkamiehiä, tulee tämän mukaan myöskin tarkastelun kohteeksi.

Rikoslain 17 luvun 8 a § siis käsittelee törkeää laittoman maahantulon järjestämistä, ja vastaavasti taas rikoslain 25 luvusta löytyy ihmiskaupparikosta koskeva lainsäädäntö. Tällä hetkellähän tilanne on se, että Rajavartiolaitoksen suorittamassa esitutkinnassa telekuuntelu ja televalvonta eivät ole nykyisellään mahdollisia, ja senpä takia näiden rikosten selvittämiseksi ja esitutkinnalle on erityisen tärkeää, että tämä laki tulee tässä esitetyssä muodossa voimaan.

Kiinnitän kuitenkin huomiota siihen muotoseikkaan, kuten täälläkin jo todettiin, että tämä nyt käsittelyssä oleva asiakokonaisuus on tarkistusta vuonna 2005 annettuun aikaisempaan, ja tässäkin on eräs sellainen pieni asia, joka hallintovaliokunnan lausumasta löytyy, joka on, voisiko sanoa, mielestäni hieman pieni kauneusvirhe. Se on se, että tämä laki, joka nyt täällä hyväksytään, ei ole ihan täsmällisesti, tarkkarajaisesti sama kuin poliisilla. Tutkiessaan törkeää maahantulon järjestämistä poliisi ei tarvitse erityisedellytyksenä sitä, että samalla on myöskin kysymys ihmiskaupparikoksesta, kun sitten taas tässä nyt hyväksyttävässä asiakokonaisuudessa edellytetään sitä. Eli pitää olla voimassa sekä törkeä maahantulon järjestäminen että ihmiskaupparikos, jotta tätä voidaan Rajavartiolaitoksessa hyödyntää.

Sen sijaan useimmiten tilanne on se, että kun esitietojen perusteella aloitetaan tutkinta, tutkitaan vain tätä edellä mainittua ja vasta myöhemmin tutkinnan loppuvaiheessa voidaan löytää myöskin näyttöä ihmiskaupparikoksesta. Se, että nämä molemmat edellytykset ovat yhtä aikaa voimassa, on perin harvinaista oman kokemukseni perusteella, ja näin ollen käytännössä tämä saattaa aiheuttaa sen, että alkuvaiheessa teknisesti on poliisin tutkittava tätä asiaa, joka sitten työjärjestyksen mukaan myöhemmässä vaiheessa tullaan siirtämään Rajavartiolaitokselle. Eli hieman, voisiko sanoa näin, voi olla, että tässä kokonaisuudessa, kun olemme tätä käsitelleet moneen otteeseen, myöskin perustuslakivaliokunta on käsitellyt tätä vain tässä hallituksen esittämässä muodossa. No, kuinka useasti tähän ongelmaan törmätään, ja onko niin, että rikos jää selvittämättä? En sitä epäile hetkeäkään, että näin olisi, mutta kun asiaan on joutunut joskus perehtymään ihan noin käsikopelollakin, niin voin sanoa, että tässä kokonaisuudessa tämä kiinnittää huomiota. Mutta kuten todettua, hallintovaliokunta tähänkin otti kannan ja täältä se on luettavissa.

Tähän samaan asiakokonaisuuteen liittyvät myöskin monilta muilta osin lainsäädännössä olevat aukot ja nimenomaisesti ne seikat, jotka koskevat laittoman maahantulon järjestämiseen liittyviä kokonaisuuksia. Helmikuun alussa korkein oikeus antoi ennakkoratkaisun, jonka mukaan viisumin saaneen ulkomaalaisen tuominen Suomeen ei täyttänyt tässä rikoslain 17 luvun 8 §:ssä säädettyä laittoman maahantulon järjestämisen tunnusmerkistöä, vaikka viisumia haettaessa oli annettu vääriä tietoja matkan tarkoituksesta. Korkein oikeus totesi omassa kannanotossaan sen, että tämä laki ei anna mahdollisuutta tällaiseen tulkintaan, ja itse asiassa rivien välistä sieltä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä on luettavissa myös se, että tämä lainkohta vaatii pikaista uudistamista, voisiko sanoa kansan kielellä, tämä porsaanreikä olisi mahdollisimman nopeasti tukittava.

Kävin keskusteluja sekä Rajavartiolaitoksen virkamiesten että myöskin edellisen valtakunnansyyttäjän Matti Kuusimäen kanssa asiasta, ja olen myöskin saanut kirjalliseen kysymykseen vastauksen tässä kokonaisuudessa. Valtakunnansyyttäjävirasto on arvioinut tämän lainsäädännön muutostarvetta, ja samoin oikeus- ja sisäministeri ovat keskustelleet asiasta ja ovat pohtineet mahdollisen selvityksen tekemistä, jotta tähän kokonaisuuteen voitaisiin puuttua.

Itse pidän tätä äärimmäisen tärkeänä. Näkisin, että tätä jos mitä pitäisi monella lainsäädäntökeinolla pyrkiä edesauttamaan niin, että tämä kokonaisuus tulisi vielä tällä vaalikaudella tänne eduskuntaan. Näen sen yhtenä sellaisena seikkana, joka edesauttaa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa. Kun valheellisin keinoin esimerkiksi täältä tehtaillaan kutsuviisumeita, Suomesta lähetetään ulkomaille, ja kun sillä valheellisella kutsulla sitten ulkomailla erehdyttämällä pystytään saamaan oikea Suomen viisumi, niin sitä katsotaankin sitten, että okei, nyt siinä ei olekaan mitään rikosta käyttää sitä. (Ed. Rajamäki: Ovatko sisä- ja ulkoministeri keskustelleet?) — Ovat, ed. Rajamäki, näin juuri totesin, että tämä asia on ollut keskusteluissa, mutta en tiedä vielä tulosta, mihin he ovat keskusteluissaan päätyneet.

Mutta niin kuin tässä sanoin ja vetosin, tämä olisi asia, joka pitäisi pyrkiä mahdollisimman nopeasti saattamaan sille tasolle, että myöskin oikeus voisi sitä sitten soveltaa. Tässä tulee monta välillistä kysymystä. Tulee kysymys siitä, että henkilöt, joita on epäilty, joita on jopa tuomittu, periaatteessa hakemalla tuomion purkua saavat valtiolle tuomittuja rahavaroja takaisin, he saavat kenties korvauksia siitä, että ovat olleet tämän asiakokonaisuuden vuoksi suorittamassa jopa tuomioita. Tämä on erittäin monimutkainen asia, ja tämä pitäisi saada kovin nopeasti oikealle tolalle, jotta se helpottaisi viranomaisten työtä, kun se olisi näin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Viitisen vuotta sitten täällä salissa käytiin perusteellinen keskustelu rajavartioinnista, sen teknistymisestä ja teknisten toimintaedellytysten parantamisesta. Ja oli ennustettavissa ja ennakoitavissa, että tähän suuntaan kehitys on menevä ja koko rajapalvelutoiminta on teknistyvä. Nyt se on näkynyt sillä tavalla, että rajavartioasemien lukumäärää on voimakkaasti pienennetty ja teknisiä valmiuksia parannettu erinomaisen paljon.

No, nyt tähän välineistöön — sanotaan nyt näin — tulee telekuunteluvalmius, näin minä sen ymmärrän, niillä edellytyksillä, mitä se tässä lainmuutoksessa on. Minä totean tähän, arvoisa puhemies, että samalla, kun se valmius nyt sitten tulee, pitäisi myöskin rikoslakiin ja sen metsästyslainsäädännön osaan liittyen törkeä tekomuoto metsästysrikoksessa saada äkkiä säädettyä tämän vuoden aikana, mikä mahdollistaisi sitten nämä telekuunteluasiat myöskin sillä puolella. Metsästysrikokset ovat ammattimaistuneet erittäin nopeaa vauhtia ja teknistyneet vielä nopeampaa vauhtia, jolloinka myöskin lainsäädännön pitää olla siinä mukana. Oikeusministeri onkin lupaillut tätä hallituksen esitystä pikavauhtia tänne.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta. En toki keskity muistelemaan edellisen hallituksen sisäministerinä 2005 aikaan saatua Rajavartiolaitoksen lainsäädännön kokonaisuudistusta. Se oli varsin merkittävä. Eduskunta tunnisti silloin yksimielisesti niin unionin ulkorajoihin liittyvän tarpeen kuin myös sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen liittyvät viranomaisten ja Rajavartiolaitoksen erityiset toiminnalliset tarpeet. Kiinnitän vain huomion siihen, että valitettavan vähälle on unionin liikkuvuuden ja EU:n sisäisen liikkuvuuden kasvaessa jäänyt lainkäyttöviranomaisten välinen yhteistyönäkökulma ja toimintakyky ja myös mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen, mitä jo nykyään lainsäädännössä on. Tämä on korostanut unionin osalta Europolin aseman vahvistamista toisaalta, mutta korostanut myöskin rajavalvonnan merkitystä entisestään.

Tässä suhteessa edellisellä kaudella aikaansaatu, Varsovassa päämajaansa pitävä unionin rajaturvallisuusvirasto Frontex, pääjohtajana Ilkka Laitinen, on ollut todella kovan rakennustyön tekijänä, ja on erittäin tärkeätä, että ulkorajojen valvonnan merkitystä jatkossakin korostetaan myös kansallisen lainsäädännön osalta. Tässä on nimittäin myös se näkökohta, että pitää pitää huoli siitä, että rajavalvonta on kansallisesti ensisijaisesti vastuutettu tehtävä. Eli tällaiseen ylikansalliseen rajavalvontaan ei pidä mennä muuten kuin tiettyjen poikkeuksellisten tilanteiden, esimerkiksi nopean toiminnan ryhmien, muodossa, niin kuin Välimeren tilanteessa on esimerkiksi käytetty.

Mutta kiinnitän huomiota siihen, että nykyisen hallituksen aikana on ilmeisesti poliittisesta vastenmielisyydestä johtuen jätetty liian vähälle esimerkiksi Prümin sopimukseen liittyvät mahdollisuudet. Kiinnitin myönteisesti huomiota siihen, että hallintovaliokunta oli myös tuonut tätä asiaa eräissä mietinnöissään viime vuonna esille. Kyseessähän oli nimenomaan joulukuun 5. päivänä 2006 Luxemburgissa Suomen hallituksen ja eduskunnan valtuuksilla allekirjoittamani Suomen liittyminen — jopa jo ennen perustajamaita — tähän Prümin sopimukseen eli rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman maahanmuuton ja terrorismin torjuntasopimukseen. Tätä nykyisistä ministereistä täällä eduskunnassa silloiset kansanedustajat Thors ja Brax erittäin raivoisasti vastustivat. Saattaa olla, että syy, miksi tämä ei ole erityisessä hallituksen suojeluksessa ollut, juontaa osin juuri näistä asioista. Se on vahinko. Unionin yhteinen sisäinen turvallisuus edellyttää nimittäin tällä puolella vahvempaa etenemistä eri muodoissaan. Tähän ovat, olen huomannut, hallintovaliokunta ja puheenjohtaja eräissä yhteyksissä myös EU-foorumeilla puuttuneet. Haluan tämän tuoda esille tässä yhteydessä, koska sen on oltava tausta tälle asialle sen lisäksi, että sisäisen turvallisuuden puolella varmistetaan toimintakyky.

Osin ed. Hakolan lailla kiinnitän nyt laajemmin huomiota siihen, että eri toimijoiden toimivaltaa ja yhteistyön koordinaatiota pitäisi myöskin erikseen arvioida. Tämä liittyy ptr- eli poliisi-, tulli- ja rajakokonaisuuteen. Tältä osin toimivaltuudet ja järjestäytyneen rikollisuuden, ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunta vaativat kykyä tunnistaa ne ja viranomaisten tiivistä yhteistyötä. Kauhunäkymä siitä, että samaan osoitteeseen törmää 3—4 aseistettua eri firman, lainausmerkeissä, miestä suomalaisista turvallisuustoimijoista, ei ole teoriaa, vaan se on täysin mahdollista, jos ei tätä ptr-koordinaatiota — myös toisaalta krp:n ja Helsingin huumepoliisin ja eri toimijoiden yhteistyötä — pidetä hyvässä timmissä.

Sitten yksi näkökulma on voimavarakysymys. Valitettavasti samaan aikaan, kun tullirikosten selvitykseen on nimenomaan annettu toimivaltuuksia Tullinkin puolella, on tuottavuusohjelmalla rajusti vähennetty voimavaroja Tullin puolella. Mutta myöskin Rajavartiolaitos on esimerkiksi vihreän rajan valvonnassaan joutunut tarpeettoman voimakkaan lähes alasajon kohteeksi, ja siitä on syytä myös kantaa huolta.

Sitten näitten salaisten pakkokeinojen, telekuuntelun ja televalvonnan käyttöön. Tilannehan on se, että turvallisuuden osalta etulinjassa olevien osalta laillisuus pitää varmistaa, jotta kansalaiset voivat luottaa näihin elintärkeiden turvallisuusetujen hoidossa siihen, että toimitaan lain mukaan. Poliisin osalta kieltämättä tarpeellinen työ oli 2004 salaisten pakkokeinojen, Salpa-järjestelmän, pystyttäminen, jossa vähän kirjava, osin rimaa heiluttavakin, järjestely saatiin krp:n kautta ennakkopyyntö- ja rekisteröintitavalla rekisteröityä.

Tässä mietinnössä viitataan yhdellä lauseella "Keskusrikospoliisi tarkistaa kaikki telepakkokeinoja koskevat asiat ennen niiden täytäntöönpanoa" koko tähän Salpa-järjestelmään, joka luotiin poliisia koskien. Olettaisin tämän kuitenkin nyt tarkoittavan saman tyyppistä valvonta- ja ennakkojärjestelmää, jossa käsittääkseni — siitä huolimatta, että siihen liittyi tietyissä nopean toiminnan tarpeissa valitettavasti tiettyjä pelkoja myös poliisin osalta siitä, toimitaanko nopeasti ja pystytäänkö varmistamaan toiminta nopeasti — on kuitenkin tämä laillisuusnäkökohta huomioon ottaen pystytty toimintakyky säilyttämään. Tärkeätä on, että laillisuus ja toimintakyky myös tältä osin Rajavartiolaitoksen osalta varmistetaan, ettei synny epäilystä, että käytetään keinoja, jotka eivät ole sitten tiukassa paikassa asianmukaisia. Tältä osin Puolustusvoimienkin puolella olisi ehkä syytä käydä tätä keskustelua, missä määrin siellä tiedustelussa myöskin käytetään, tai käytetäänkö, sellaisia tapoja, jotka vaatisivat jonkinasteista rekisteröintiä.

Tämä ed. Hakolan esille tuoma viisumikysymys on erittäin tärkeä. Tässä suhteessa jouduin kyllä sisäministerinä ulkoministeriölle muutaman kerran huomauttamaan käytännöistä. Kyllä viisumin myöntämisessä täytyy olla myöskin sisäiseen turvallisuuteen ja muuhun liittyvät arvioinnit mukana. Valitettavasti erityisesti kaatui päälle esimerkiksi tämä jokamiehenoikeuteen perustuva marjanpoimintakuvio, jossa todettiin, ettei maahan työvoimaa tuovilla työnantajilla ollut minkäänlaista vastuuta työntekijäkunnasta. Kaikkia tämän tyyppisiä asioita on syytä pitää tässä yhteydessä esillä.

Vaikka ehkä georgialaisbussikysymyksestä on kovasti pinnalle jäänyt julkisuudessa annettuja vääriä painotuksia, haluan tässä vielä todeta, että silloinhan todettiin niin eduskunnan oikeusasiamiehen kuin muiden viranomaisten tarkistuksissa Rajavartiolaitoksen ja rajavartioiden toimineen lain mukaisesti. Siinähän oli kysymyksessä nimenomaan laittoman maahantulon ja laittoman työnteon organisointi, jossa vuonna 2002 Kreikka oli nimenomaan EU-maita varoittanut Suomen kautta tulleen jo yli 1 600 henkilöä, pääasiassa naista, jotka oli kuljetettu Kreikkaan ja Italiaan. Nämä palasivat sitten Turkin läpi pois kuljettajineen ja organisoijineen viiden hengen porukalla tyhjällä bussilla.

Kun tähän erityisesti johdollani kiinnitettiin huomiota, niin rajalla tavattiin tällainen bussi, ja siitä seurasi, mitä seurasi. Sen jälkeen ei muutaman viikon päästä suunniteltua bussia tullut, eikä tullut muitakaan busseja. Tässä tapauksessa oli Ruotsin myöntämät viisumit kyseessä, ja olimme myöskin tässä asiassa yhteydessä Ruotsin viranomaisiin. Eli tämä myöskin vaatii tätä rajat ylittävää, myös viisumeihin liittyvää, koordinaatiota. Siihen liittyy myöskin tiettyjä riskejä. Mikäli mennään EU:n yhteisiin viisumitoimintoihin ja viisumimenettelyihin, niin täytyy myös varmistaa, että kriteerit ovat silloin EU-maiden ja meidänkin turvallisuuden näkökohdista kunnossa.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vain kaksi huomiota edeltäviin puheenvuoroihin. Kuten ed. Rajamäki tuossa totesi, yksi erittäin keskeinen asia tämän valvonnan kannalta on nimenomaan ptr-yhteistyö. Se toimii kokonaisuudessa erittäin hyvin tänä päivänä. Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos tekevät koko ajan läheistä yhteistyötä, ja senpä takia viittasin tuossa juuri siihen, että käytännön ongelmaa tässä kokonaisuudessa ei varmuudellakaan tule, koska he voivat hyödyntää tätä ptr-yhteistyötä.

Mitä tulee tähän ed. Rajamäen viittaamaan Salpa-järjestelmään, niin en ryhdy sitä nyt avaamaan sen kummemmin, koska se ei liene tarkoituksenmukaista. Totean kuitenkin, että tämä järjestelmä on valtakunnassa ainoa, joka voi käsitellä näitä tietoja. Senpä takia tämä hallintovaliokunnan viittaus on juuri siihen, koska ne pyynnöt, jotka tulevat kaikkialta valtakunnasta, menevät tämän järjestelmän kautta, ja laillisuus viimeistään siinä vaiheessa katsotaan. Ja kuten tiedätte, oikeuden näihin pakkokeinoihin antaa aina käräjäoikeus ja tuomioistuin. Vaikka olisi kysymys pikaisestakin tapahtumasta, niin lähtökohta on se, että se vahvistetaan oikeudessa.

Mitä tulee ed. Pulliaisen viittaukseen tuohon toiveeseen siitä, että metsästysrikokseen saataisiin tämä ulotettua, en halua ottaa kantaa enkä vähääkään väheksyä tätä teidän toivettanne. Yleisesti kuitenkin telekuunteluun liitetään törkeysarvostelun yläpää, joka edellyttää, että pääsääntöisesti se kohdistuu sellaisiin oikeuksiin, jotka ovat tietenkin loukkaamattomia, niin kuin tiedätte.

Oleellinen kysymys tässä on se, että nämä perusteet ovat monesti olleet vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila. Valitettavasti en ainakaan heti löydä juridiikan oikeusperusteista näitä, kun on kysymys metsästysrikoksesta, väheksymättä todellakaan sitä, niin kuin sanoitte, että se on täysin järjestäytynyttä toimintaa. Mutta niin kuin sanottu, nämä ovat ne yleiset oikeusperusteet, joita aika useasti tähän liitetään, ja ne kohdistuvat kyllä ihmiseen eivätkä eläimeen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki on tuonut ansiokkaasti esille näkökohtia, joita haluan myös alleviivata. Ed. Hakola toi juuri tärkeän näkökohdan esille siitä perustehtävästä, jota varten rajavartijat tekevät erittäin tärkeää ja vaativaa työtään. Kysymys on ihmisten ja kansakunnan turvallisuuden takaamisesta kaikilla rajoilla. On aivan ymmärrettävää, että on poliisin, Tullin ja Rajavartioston yhteistoimintaa tehty. Tätä kannattaa järkevällä tavalla ylläpitää, mutta silloin rajan vartiointi, se perustehtävä, ei saa kadota.

Yhdyn todellakin ed. Hakolan näkemykseen, että tämä metsästysrikkomusten valvonta ei voi olla rajavartijoitten varsinainen tehtävä. Tietysti, jos rikoksen havaitsee, siihen puututaan, mutta kyllä silloin keskeisimpien tehtävien tulee olla perustehtävässä, maan ulkoisen turvallisuuden vartioinnissa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa herra puhemies! En arvannutkaan, että astuin juuri miinakenttään. Jos olisin nähnyt, että ed. Lauri Oinonen lähestyy tätä isoa salia, olisin vaiennut täydellisesti, mutta nyt täytyy todeta, että jälleen kerran valppauteni petti totaalisesti. (Naurua) Olen tietysti täydellisesti eri mieltä ed. Lauri Oinosen kanssa, joka haluaisi tuhota kaikki eläimet maailmasta, koska ne ovat hänen tiellään olleet.

Ed. Hakolalle totean vaan sen verran, että paitsi että tässä on siis kansainvälisesti ankarimman mahdollisen suojelun kohteena olevista elukoista kysymys, niin myöskin se tapa, millä tämä järjestäytyneen rikollisuuden porukka niitä eläimiä tappaa, on, sanotaan nyt vaan, raaka. Ei muuta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen puheenvuoron kannustamana haluan sanoa sen, että lakeja pitää noudattaa. Jotta metsästysrikkomuksilta voidaan välttyä, niin meidän pitää laillistaa petojen metsästystä ja huolehtia siitä, että eivät ole vaaratekijöinä. Silloin kun metsästystä tehdään, niin se pitää tehdä sillä tavalla, että metsästettävälle eläimelle ei tuoteta mitään raakuutta eikä julmuutta, vaan kunnioitetaan eläintä myöskin metsästystapahtumassa. Näin pitää olla ehdottomasti, ja ne muut lieveilmiöthän, joita luvaton metsästys saattaa aiheuttaa, ovat kaikki kielteisiä yhteiskunnan kannalta, ja juuri sen vuoksi olen voimakkaasti ajanut laillista metsästystä, että näiltä kielteisiltä ilmiöiltä, aivan kuten ed. Pulliainen mainitsi, voitaisiin välttyä ja metsästys suoritettaisiin metsästyskäytäntöjen mukaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minä olen ymmärtänyt, että ed. Lauri Oinosen logiikka on täydellinen. Tapetaan kaikki tyylikkäästi konetuliaseilla taitavien metsästäjien taikka tappajien toimesta, ja ongelma on poistunut. Mutta samalla, arvoisa ed. Lauri Oinonen, minä haluaisin, että lähtisitte kuitenkin perustavaa laatua oleviin toimiin, elikkä esimerkiksi kehotan teitä nyt vihdoinkin ryhtymään toimenpiteisiin Suomen EU-jäsenyyden lopettamiseksi.