Pentti Oinonen /ps:
Arvoisa puhemies! Suomen energiapolitiikka on tällä hallituskaudella joutunut
tuuliajolle. Ensinnäkin, hallitusohjelman mukaan turve
ei saa korvautua kivihiilellä. Toiseksi, nykyinen turpeennoston
luvitustahti on jäänyt kauas todellisesta tarpeesta
ja vastoin hallituksen omiakin tavoitteita. Tämä kaikki
on johtanut katastrofiin, sillä turvevarastomme ovat tyhjinä ja
tilalle tuodaan proomulasteittain kivihiiltä — ja
kas kummaa: vihreiden ja luontoaktiivien siunauksella. Hallitus
on linjannut nopeuttavansa uusien turpeennostolupien saantia, ja
käytännössä se tapahtuu vain,
kun käsky aluehallintovirastolle lähtee ympäristöministeri
Niinistön esikunnasta. Ministeri Niinistö, jos
ette muuten saa viestiä aluehallintoviranomaisille perille, niin
lähettäkää se nyt, hyvä ihme,
television välityksellä: allekirjoituksia lupa-anomuksiin
ja vähän äkkiä! Vakava kysymys
teille, ministeri Niinistö: miksi ette ole jo aiemmin kiirehtinyt
uusien turvelupien myöntämistä, koska
tiedän, (Puhemies koputtaa) että aluehallintovirastossa
niitä jo odotetaan?
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! Onkin hyvä Suomen kansan edessä nyt
luvata, että jokainen turvetuotantolupa Suomessa arvioidaan
aluehallintovirastoissa asiallisesti niin, että varmistetaan,
että vesienpuhdistustekniikat ovat korkealaatuisia ja viime
vuosikymmeninä havaitut puutteet meidän vesistöjemme
pilaamisessa saadaan korjattua. Näin ollen on erittäin
tärkeää, että kaikki turvetuotannon
vesistöpäästöihin liittyvät
kysymykset luvituksissa arvioidaan tarkasti. Tästä johtuen
on selvää, että jokainen turvetuotantolupa
edellyttää aluehallintovirastolta tarkkaa harkintaa,
vaikka alue sinällään olisi kaavoituksen
ja ympäristönsuojelumääräysten
puitteissa mahdollista ottaa luonnonsuojelun ja ympäristöarvojen
siitä vaarantumatta tuotantokäyttöön.
Tätä on syytä korostaa, elikkä lupaviranomaiset
varmistavat, että suomalaisten vedet säilyvät
hyvässä kunnossa.
Sinällään hallitus pyrkii energiapolitiikassa, joka
on ministeri Vapaavuoren vastuulla, varmistamaan, että turvetuotannon
käyttöä vähennetään
maltillisesti siten, että se ei korvaudu kivihiilellä,
ja hallituksen omin toimin pyritään varmistamaan,
että näitä turvetuotantoalueita, joita otetaan
käyttöön, saadaan näiltä jo
ojitetuilta soilta niin, että huoltovarmuus säilyy.
(Puhemies koputtaa) Nyt on ollut kostea kesä, joka on osaltaan
vaikeuttanut turpeennostoa, ja sitä hallitus voi vain valitella — toivottavasti
ensi kesä on siltä osin parempi.
Pentti Oinonen /ps:
Arvoisa puhemies! Kivihiiltä on jouduttu turvepulasta
johtuen rahtaamaan muun muassa Jyväskylään,
Kuopioon, Ouluun, Rovaniemelle ja Pietarsaareen. Kivihiilen polttaminen
turpeen sijasta on johtanut useilla edellä mainituilla
paikkakunnilla sähkön hinnan nousuun, esimerkiksi
Kuopion Energian kohdalla jopa 15 prosenttia, ja sekös
tekköö mannoo jo ennestään tyhjänä olevalle
köyhän kukkarolle.
Kotimaisen energia-alan tuotantoketju pelkästään
puun ja turpeen osalta työllistää yli
20 000 suomalaista. Työllisyyden edistämisen
pitäisi olla kaikkien tavoitteena, joten ei ole järkevää, että energia-ala
joutuu tuomaan tarvitsemansa energian ulkomailta kivihiilen muodossa.
Kysynkin työministeri Ihalaiselta, joka on paikalla: mihin
toimiin aiotte ryhtyä turvataksenne ministeri Ville Niinistön
toimien takia erittäin uhanalaisiksi lajeiksi muuttuneet
turvealan työpaikat ja työntekijät?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Turvealan työpaikat ovat yhtä arvokkaita
kuin muutkin työpaikat, mutta täällä ministeri Niinistö hyvin
kuvasi sen pitkän aikavälin ison linjan, mitä me
energiapolitiikassa haluamme toteuttaa. Otanpa nyt positiivisen
esimerkin: Minulla oli tilaisuus Vaasassa vihkiä maailman
suurin sellainen uusi energialaitos, ainakin Pohjoismaitten suurin,
jossa puuhakkeella korvataan kivihiiltä tuntuvasti. Se
on sitä uutta ympäristö- ja energiateknologiaa,
jota Suomessa tarvitaan. Näistä pöntöistä ja
laitteista voi tulla merkittävä vientiartikkeli,
ei vain siitä, että kivihiiltä korvataan
puuhakkeella, ja se työllistää yli sata
ihmistä korjuussa ja logistiikassa. Tähän
suuntaan meidän ehkä pitäisi kuitenkin
tätä energiapolitiikkaa lähteä kehittämään.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Hallitus muutti uusiutuvalla energialähteellä tuotetun sähkön
tuotantotuesta annettua lakia niin, että ensisijaisesti
kotimaisten energialähteiden kilpailuasemaa heikennettiin
suhteessa tuontienergialähteisiin. Turpeen verotusta kiristettiin
ja energiapuun tuotantotukea leikattiin. Tämä on
johtanut siihen, että turpeen ja puuenergian hintakilpailu suhteessa
kivihiileen on merkittävästi heikentynyt ja on
lisännyt nimenomaan kivihiilen käyttöä energiatuotannossa.
Edellä mainittua hintakilpailusuhdetta ei hallituksen esityksessä aikoinaan selvitetty
ollenkaan. Uudella lailla on myös merkittäviä kansantaloutta
heikentäviä vaikutuksia. Kivihiilen tuonti heikentää edelleen
kauppatasettamme. On laskettu, että mikäli hyödyntäisimme kotimaista
bioenergiaa oikealla energiapolitiikalla, voisimme saada tämän
kautta tähän maahan 20 000 uutta työpaikkaa.
Kysynkin ministeri Ihalaiselta: kuinka tärkeänä te
pidätte sellaista energiapolitiikkaa, jolla hyödynnetään
kotimaista bioenergiaa ja sitä kautta luodaan työpaikkoja?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Meidän energiapolitiikkamme täytyy seistä useammalla
kivijalalla, niin kuin on sanottu, ja se on totta. Biopohjaisella
energialla on tärkeä ja kasvava merkitys meidän
energiahuollossamme. Käytin äsken hyvää esimerkkiä siitä,
mihin suuntaan halutaan mennä energiapolitiikan kehittämisessä.
Mutta vaaditaan useita energialähteitä Suomessa,
eikä bioenergia tule yksin siinä riittämään.
Se on varmaan se iso linja, jossa meidän pitäisi
edetä. Kyllä turpeellakin on oma merkityksensä,
ei sitä sovi vähätellä. Tiedän
itse maaseudulta tänne kaupunkiin tulleena, että sillä on
suuria työllistäviä vaikutuksia monilla
alueilla, kunhan ne hoidetaan myös ympäristön
kannalta fiksusti eikä jätetä sitten
rempalleen niitä jälkiä, (Pentti Oinonen:
Ne hoidetaan!) joita turpeen tuotannosta aiheutuu.
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! Tosiaan on syytä korostaa, että hallitus
pyrkii politiikassaan yhdistämään ympäristönsuojelun,
luonnonsuojelun, uusiutuvan energian edistämisen ja fossiilisten
polttoaineiden ja turpeen haittojen vähentämisen
sellaisella tavalla, että kokonaisuus on sekä energiapolitiikan kannalta
kestävä että ympäristötavoitteiden
kannalta kestävä.
On syytä korostaa, että turvetuotantoalalla
on ollut omia sisäisiä haasteita johtuen siitä,
että alalla on ollut vaikeuksia saada parempia puhdistustekniikoita
käyttöön, mistä johtuen luvitus
on hidastunut, ja on ollut myös vaikeuksia löytää tuotantoon
näitä jo ojitettuja soita, joita sinällään on.
Tähän suuntaan pyritään ohjaamaan,
että turvetuotantoalueita voidaan ottaa jo ojitetuilta
soilta käyttöön paremmalla puhdistustekniikalla.
Tämä turvetuotannon merkityksen vähentäminen
on pitkän aikavälin politiikkaa, jossa ei ole tarkoitus
vaarantaa kotimaisia työpaikkoja ollenkaan vaan ohjata
ne metsähakkeeseen, biokaasuun, kotimaisiin uusiutuviin
energiamuotoihin.
Edelleen on syytä korostaa, että turpeen verotus
on edelleen Suomessa tuettua sikäli, että se on merkittävästi
alhaisempaa kuin sen ympäristöpäästöt
verrattuna mihin tahansa muuhun energiamuotoon ja sillä on
myös syöttötariffi. (Puhemies koputtaa)
Eli tosiasiassa sitä edelleen tuetaan.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kyllä turpeen käytön
vesistöongelmat on poistettava. Siihen tekniikkaa on tällä hetkellä olemassa.
Mutta, arvoisat ministerit, nyt kun te ajatte turvetta alas,
te samalla kertaa ajatte myöskin puun energiakäyttöä alas.
Mitä te olette tehneet? Te nostitte turpeen veron 2,9:stä 5,9
euroon megawattitunnilta vuodesta 2015 alkaen: yli kaksinkertaistaminen.
Samalla te vähensitte puun muuttuvahintaista tuotantotukea
kolmanneksella. Käytännössä tämä tarkoittaa
sitä, että turpeen ja puun yhdistelmä polttolaitoksissa,
sen kilpailukyky, heikkenee merkittävästi kivihiileen
verrattuna. Niinpä Suomeen kärrätään
tällä hetkellä Uralin takaa turvetta
monia eri kuljetusmuotoja käyttäen. Keskellä sisämaatakin
Suomessa aletaan käyttämään
uudelleen kivihiiltä. Tässä ei ole mitään
järkeä. Aiotteko, arvoisat ministerit, muuttaa
jo kertaalleen omaksumaanne linjaa niin, että puuta ja
hallitusti luonnontaloudellisesti (Puhemies koputtaa) kestävällä tavalla
otettua turvetta käytetään, sen sijaan
että tänne lisääntyvässä määrässä aletaankin
yhtäkkiä tuoda kivihiiltä?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kiinnitän huomiota aikarajoihin: 1 minuutti sekä kysyjille
että vastaajille.
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! Edelleen päävastuu energia-asioista on
ministeri Vapaavuorella, mutta dialogin nimissä on syytä vastata
koko hallituksen puolesta. Eli on syytä korostaa, että me
olemme huolissamme myös siitä, että kivihiilen
käyttö on lisääntynyt. Tämä on
huolestuttava asia, johon on löydettävä ratkaisuja.
Edelleenkin merkittävä syy siihen, että kivihiiltä tällä hetkellä kannattaa polttaa,
on se, että päästökaupassa hiilen
hinta on poikkeuksellisen alhainen ja koko päästökauppamekanismin
toimivuus kyseenalainen. Uskon, että edustaja Pekkarinen
tämän hyvin tuntee. Eli meidän pitäisi
varmistaa, että ne EU:n sisäiset ohjausmekanismit
toimivat niin, että hiilen hintaa saadaan ylös
ja kotimaisen uusiutuvan kannattavuutta toista kautta ylös.
Me arvioimme kyllä tätä kokonaisuutta
niin, että turvetta kannattaa sivupolttoaineena jatkossakin
polttaa niin, että lisätään
sitä kotimaisen uusiutuvan osuutta ja vähennetään
turpeen osuutta, mutta ei anneta korvautua sen kivihiilellä,
ja hallitus katsoo tähän uusia ratkaisuja, voidaanko varmistaa,
että tämä kotimaisen kokonaisuuden kannattavuus
olisi suurempaa ja että kivihiilen hintaa saataisiin ylös.
Kivihiilen käyttöä halutaan ajaa alas
(Puhemies koputtaa) vuoteen 2025 mennessä Suomessa, ja
sitä hallitus tavoittelee.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Ehkä pari näkökohtaa
vain täydentääkseni sitä, mitä ministeri
Niinistö sanoi.
Puu, hakepuu, tulee olemaan kasvava osa meidän energiahuollossa,
ja kohtuullista turpeenkäyttöä pitää ilman
muuta Suomessa harjoittaa. Kyllä se on osa tätä meidän
monipuolista ener-giastrategiaamme, jota ei pidä alas ajaa
tässä yhteiskunnassa — mutta hallitusti.
En tiedä, onko tämä enempi tämmöinen
maallikon ajatus, mutta meidän pitäisi jotenkin
ajatella niin, että meillä on semmoisia turvemaisemia, joiden
luontoarvot, ympäristöarvot ovat niin merkittävät,
että kerta kaikkiaan niitä ei pidä aukaista.
Mutta sitten voi olla semmoisia alueita, missä tämä turpeennosto
voi olla perusteltua ja siihen ei liity semmoisia ympäristöllisiä juttuja. Meidän
pitäisi tehdä vähän uusi painotus
ja kartoitus tästä koko Suomea ajatellen ja katsoa,
mitkä ovat suojeltavia alueita oikeasti, joihin ei kukaan
puutu, ja sitten niitä, joissa voitaisiin turvetta nostaa,
niin että jotenkin vähän hahmottaisi tätä uudestaan,
ja tämmöistä vastakkainasettelua meidän
pitäisi tässäkin teemassa välttää.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Juuri näin, ministeri Ihalainen.
Suomen turvepinta-alasta noin 1 prosentti on käytössä — tai
ollaan ottamassa käyttöön — ja
99 prosenttia jää muihin tarpeisiin. Tällä hetkellä näin
on asianlaita, ja valmiudet toki vähän suurempaan käyttöön
ovat olemassa.
Mutta vielä, ministeri Niinistö varsinkin
puhui siitä, että yritetään
huolehtia siitä, että kivihiiltä ei tuoda,
mutta te itse olette tehnyt ratkaisuja, joissa kivihiilelle vaihtoehtoisen
polttoainekokonaisuuden, turpeen ja puun seoksen, kilpailukyky heikkenee
kahdesta syystä: turpeen veroa yhtäältä nostaen
ja uusiutuvan puun tukea laskien. (Ben Zyskowicz: Tukea, tukea,
tukea!) Kun tämä on tietoinen ratkaisu, niin tällähän
te heikennätte tämän kotimaisen vaihtoehdon
asemaa suhteessa kaukaa Uralin takaa tänne tuotavaan kivihiileen.
Teidän lupauksenne oli hyvä, mutta käytännön
teot, millä te hoidatte lupauksenne, jäivät
täysin avoimiksi.
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! On syytä korostaa, että päästökaupan
merkitys hinnanmuodostuksessa on niin suuri, että jos siellä saataisiin
hiilen hinta sille noin 10 euron tasolle, niin se hoitaisi tämän
ongelman, mistä edustaja Pekkarinen puhuu.
Me olemme myös huolissamme, ja on totta, että puuhakkeen
ja metsähakkeen käyttöä pitäisi voimakkaasti
pyrkiä lisäämään, ja
johtuen EU:n kilpailusäännöksistä jouduttiin
vähentämään sitä tukea
samalla, kun turpeen verotusta maltillistettiin. Haluan sanoa "maltillistettiin"
siinä mielessä, että tähän
mennessä turpeen verotus on ollut huomattavasti alhaisempi
kuin sen ympäristöpäästöt.
Jotta me varmistamme pitkällä aikavälillä sen,
että kotimaiset panostukset menevät oikeasti vähäpäästöisiin,
vähän ilmastopäästöjä aiheuttaviin,
kotimaisiin energiamuotoihin ja että turpeen osuutta sivupolttoaineena
vähennetään, niin turpeen verotuksenkin
pitäisi lähestyä pikkuhiljaa sen ympäristöpäästöjen
tasoa. Tällä hetkellä sen taso on edelleen
noin puolet sen ympäristöpäästöistä.
Verrattuna siis kivihiileen tai maakaasuun me suosimme sitä edelleen
voimakkaasti.
Mutta tämä lyhyen aikavälin ongelma
on todellinen, ja jaan huolen siinä edustaja Pekkarisen
kanssa. Me etsimme edelleen hallituksessa uusia keinoja, jotta hiilen
hinta saadaan ylös, (Puhemies koputtaa) ja turve sivupolttoaineena on
parempi vaihtoehto.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen linja näyttää olevan,
että koksia kattilaan, eli kivihiiltä, sehän
se näyttää olevan. Suomi tuo energiaa,
ja Suomen hyvinvointi on kiinni paitsi viennistä, työstä myös
siitä, että pystymme kotimaisella tuotannolla
korvaamaan tuontienergiaa, tuontitavaraa. Tässä tapauksessa olisi
mahdollista kotimaisella energialla korvata tuontienergiaa. Perussuomalaisten
mielestä näin pitäisi tehdä.
Te puhutte, että maltillistettiin verotusta, kansankielellä kaksinkertaistettiin
per euro, per megawattitunti. Se on minun mielestäni aika
paljon. Mutta, arvoisa ministeri, jos puhdistetaan vedet, turvataan
järvet — mitä myös perussuomalaiset kannattavat — kun
näin tehdään, niin voitteko te sitten
laskea tämän veron kilpailukykyiselle tasolle
suomalaista työtä turvaten?
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! Edelleenkin vastuu energia-asioista ja toisaalta
veropolitiikasta kuuluu muille ministereille, mutta on syytä tosiaan
tuoda esille se, että mielestäni ei ole mitään
esteitä, etteikö hyvin puhdistetuilla tekniikoilla
sellaisilta soilta, jotka ovat jo ojitettuja ja luontoarvonsa menettäneitä,
voida nostaa turvetta lyhyellä aikavälillä niin,
että se turvaa sivupolttoaineen saannin, ja niin, että voidaan
lopettaa kivihiilen käyttö näissä kattiloissa.
Me pyrimme etsimään keinoja siihen, että varmistetaan,
että turvetta kannattaa käyttää sivupolttoaineena,
ja samalla nostetaan sen uusiutuvan osuutta.
Itse olen esittänyt sellaisia puheenvuoroja, joissa
lähinnä viitataan tulevaisuuteen, että kun investoidaan
uusiin teollisiin investointeihin ja energiainvestointeihin, niin
turpeen hinta tulee nousemaan johtuen siitä, että EU:ssa
ollaan sitouduttu nostamaan päästökaupassa
hiilen hintaa vuoteen 2030 mennessä varsin voimakkaasti, kun
ilmastotavoitteet kiristyvät. On todennäköistä,
että turpeen kannattavuus jo tästä syystä heikkenee
suhteessa metsähakkeeseen ja niihin kattiloihin, joissa
käytetään pelkästään
uusiutuvaa, pelkästään puuperäistä ainetta.
Tämä on syytä sanoa ääneen.
Se on rehellistä, ja uskon, että edustaja Pekkarinen
asiassa asiantuntevana tietää, että näin
myös asia on. (Puhemies koputtaa) Tähän
liittyen turpeen käyttöä on syytä pitkällä aikavälillä vähentää riippumatta
näistä luonnonsuojelukysymyksistä.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Minä vielä palaan siihen,
mistä aloitin, tähän hienoon esimerkkiin,
että Suomessa on kehitetty teknologia, joka mahdollistaa
sen, että suuressa mittakaavassa kivihiiltä voidaan
vähentää puuhaketta lisäämällä,
kaksi asiaa yhdistämällä. Siinä ei
ole turpeesta kysymys vielä ollenkaan. Minä luulisin,
että tämä teknologia, jonka Metso on
kehittänyt, on äärettömän
tärkeä. Miksei moni muukin kaupunki kuin Vaasa
voisi ruveta miettimään tällaisten yhdistelmien
rakentamista, jos se teknologia meillä on valmiina? Tämä olisi
vain tällainen hyvä vihje muuallekin kuin Vaasaan.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Meillä on yli 9 miljoonaa hehtaaria
soita, ja niistä aktiiviturvekäytössä on
0,6 prosenttia tällä hetkellä, joten
varmasti meillä riittää sekä tuotantokäyttöön
että sitten ympäristö- ja suojelukäyttöönkin
niitä. Meillä on 2000-luvun ajan tuotettu noin
23 terawattituntia vuodessa turvepohjaista energiaa. Viime vuosi
oli poikkeus, saatiin vain puolet tästä. Niin
kuin tässä on useaan kertaan jo todettu, puuhake
ja turve kulkevat kuitenkin käsi kädessä.
Jos turvetta ajetaan alas, niin se vaikuttaa myöskin puuhakkeeseen.
Se vaikuttaa myöskin meidän vaihtotaseeseemme.
Se on hyvin helppo tapa ja nopea tapa korjata meidän vaihtotaseemme
alijäämää. Tosiasia on se, että turve
ja puuhake ovat korvautuneet kivihiilellä. Kysynkin, ministeri
Niinistö, teiltä: jos teillä nyt on kaksi
kasaa — tässä on kivihiilikasa, ja tässä on turvekasa — ja
tuossa on se pannu, mihin pitää lapioida jompaakumpaa
polttoainetta, kumpaa te lapioisitte, jos nämä kaksi
vaihtoehtoa teillä on esillä? (Naurua)
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! Kyllä minä lapioisin sitä turvetta
ja metsähaketta ja mielelläni metsähaketta
sitten enemmän ja turvetta niin vähän
kuin sen kattilan tekniikka sallii, ja peruskorjauksilla sitä osuutta voidaan
vielä vähentää — tätä alan
asiantuntijat ovat minulle vakuuttaneet. Minä en usko itse
asiassa, että metsähaketta on korvautunut kivihiilellä,
mutta turvetta sivupolttoaineena jonkun verran on korvautunut, eli
tämä on syytä täsmentää. Meidän
pitää varmistaa, että saamme tämän
puun korjauksen ja keruun sille tasolle, että metsähakkeen
osuutta voitaisiin suunnitelmien mukaisesti lisätä nopeasti.
Tosiaan, niin kuin ministeri Ihalainen toi esille, meillä on
paljon uusia tekniikoita, hienoja tekniikoita, joissa voidaan saada
kotimaista ja uusiutuvaa energiaa käyttöön
jo nyt niin, että sivupolttoainettakaan ei tarvita, jolloin päästään
tästä kysymyksestä, että kivihiili
voisi syrjäyttää sen toisen sivupolttoaineen
siinä. On ihan selvää, että me
teemme kyllä sen eteen kovasti töitä niin
EU:ssa päästökauppatavoitteiden osalta,
että kivihiilen syrjäytyminen saadaan nopeammin
toteutumaan, kuin myös kotimaassa kansallisissa päätöksissä,
että varmistetaan, että valtion toimin nämä kotimaiset
uusiutuvat energiamuodot (Puhemies koputtaa) etenevät nopeammin.
Heikki Autto /kok:
Arvoisa herra puhemies! Suomeen tarvitaan uusia työpaikkoja.
Tiedämme, että juuri investoinnit tuovat uusia
työpaikkoja. Energiateollisuus on edustanut kolmannesta
kaikista teollisuuden investoinneista, joten nyt tarvitaan energiapolitiikkaan
jämäkkyyttä ja pitkäjänteisyyttä,
jotta näitä investointeja konkreettisessa muodossa,
esimerkiksi Rovaniemen Mustikkamaan voimalaitos tai Kemin biodieseltehdas,
Suomeen saadaan. Tämä on erittäin tärkeää, että hallitus
näihin hankkeisiin sitoutuu.
Hallitus lupasi puoliväliriihessään,
että hallitus pidättäytyy teollisuuden
kustannuksia, kustannustaakkaa, lisäävistä säätelyhankkeista.
Kysyisinkin pääministerin sijaiselta, valtiovarainministeri
Urpilaiselta: onko näin myös energiapolitiikan
osalta, ettei säädetä esimerkiksi teollisuuden
kustannuksia lisäävää windfall-veroa
tai ettei esimerkiksi ympäristönsuojelulainsäädännön
tiukennuksien kautta tuoda suomalaiselle teollisuudelle lisäkustannuksia?
Suomi tarvitsee niitä uusia työpaikkoja, ja energiateollisuuden investoinnit
niitä Suomeen toisivat.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Edustaja on oikeassa siinä, että puolivälitarkastelun
yhteydessä hallitus teki hyvin merkittävän
linjauksen puolustaessaan suomalaista teollisuutta ja turvatessaan
myöskin suomalaisen teollisuuden toimintaedellytykset täällä Suomessa.
Me siis sitouduimme siihen, että tämän
loppuvaalikauden aikana hallitus ei tee sellaisia uusia päätöksiä,
joilla lisätään teollisuuden kustannuksia
tai myöskään uutta sääntelytaakkaa.
Sen sijaan emme ottaneet kantaa jo tehtyihin päätöksiin,
eli ne päätökset, jotka on jo aikaisemmin
tällä vaalikaudella tehty, kuten esimerkiksi windfall-vero,
on tarkoitus toteuttaa suunnitelmien mukaisesti, mutta uusista teollisuuden
taakkaa lisäävistä päätöksistä sen
sijaan pidättäydymme.
Susanna Huovinen /sd:
Arvoisa puhemies! Suomalaisen energiapaletin monipuolisuus
on myös sen vahvuus, ja turve kuuluu tähän
monipuoliseen palettiin yhtenä osana. Mutta aivan yhtä totta
ovat ne vaikeat vesistöongelmat, joita esimerkiksi kotimaakunnassani
Keski-Suomessa Saarijärven reitillä, Keuruun reitillä esiintyy. Ei
se ole kuvitelmaa, että vedet ovat siinä kunnossa,
että siellä eivät voi kesäasukkaat
tai oman kunnan asukkaat käydä uimassa. Kyllä sekin haittaa
maakuntien kehitystä ja sitä työtä,
jota yritetään työpaikkojen puolesta
tuolla alueilla tehdä. Haluaisin kysyä ympäristöministeriltä, kun
meillä Keski-Suomessa Saarijärvellä tehdään
hanketta, jossa nimenomaan näihin humuspäästöihin
yritetään löytää ratkaisuja:
millä tavalla tätä hanketta voidaan hyödyntää,
jotta tämän teollisuudenalan toiminnot voidaan
jatkossa tehdä kestävällä ja
ympäristöä kunnioittavalla tavalla?
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! Tämä on todella erittäin
tärkeätä työtä, mitä tässä Taso-hankkeessa
on siellä Keski-Suomessa tehty. Siinä pyritään
löytämään niin metsätalouden
ojituksen kuin turvetuotannon ojituksen osalta sellaisia ratkaisuja,
että vähennetään vesistöpäästöjä,
puhdistetaan ennen kaikkea näitä humus- ja kiintoainespäästöjä,
jotka ovat olleet niitä merkittäviä vesistön
laatua muuttaneita, viihtyvyyttä heikentäneitä muutoksia.
Fosforipäästöt eivät ole niin
merkittäviä turvetuotantoalueilla, mutta kiintoaine-
ja humuspäästöt muuttavat vesistöjen
luonnetta.
Nyt me olemme etenemässä näiden kokeilujen
pohjalta siihen suuntaan, että yhä enemmän saataisiin
pysyväluonteista mittausta ja siirryttäisiin tämmöiseen
jatkuvakestoiseen mittaukseen ja parempiin käytäntöihin
siinä, että varmistetaan, että myöskään
sateisina aikoina vesistöpäästöt
turvetuotantoalueilta eivät pääse nousemaan.
Tähän mennessä on ollut sellaisia riskejä vanhantyyppisillä tuotantoalueilla,
että huonoissa olosuhteissa päästöt
moninkertaistuvat.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Turve on myös muuta kuin energiakäyttöön
tarkoitettua ainetta. Neljä viidesosaa kasvihuoneessa viljellyistä kasveista
Euroopassa kasvaa kasvuturpeessa. Turpeen kansantaloudelliset edut
Suomelle ovat moninkertaiset.
Miksi kuitenkin, kun hallitus puhuu vihreästä politiikasta,
se näissä lupa-asioissa jäykistelee, kun
ajatellaan, että olemme kuitenkin jo valmiita tuomaan ulkomailta
kivihiiltä? Onko hallituksella suunnitteilla kivihiilelle
esimerkiksi veroa?
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! On muuten totta, että turvetta todella
käytetään kasvuturpeena ja maataloustuotannossa
ja puutarhakäytössä, ja tämän
osalta on syytä todeta, että tämän
osuus on noin 10 prosenttia turvetuotannon käytöstä.
Ja kun ollaan puhuttu tästä vähentämisestä, niin
hallitus on silloin linjannut, että energiapolitiikassa
pyritään lisäämään
näitä muita kotimaisia uusiutuvia energiamuotoja
ja maltillisesti, suunnitelmallisesti vähentämään
turvetuotannon osuutta pitemmällä aikavälillä.
Kivihiilen osalta on syytä katsoa, että jos
EU:n sisällä ei saada hiilen hintaa ylös,
niin Suomen pitää tehdä kansallisia toimia,
jotta kivihiili syrjäytyy nopeammin, ja tästä olen
keskustellut ministeri Vapaavuoren kanssa, ja me arvioimme sitä tilannetta.
Tänä keväänä EU:ssa
tullaan keskustelemaan kuitenkin päästökaupan
hiilen hinnasta ja EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen
asettamisesta, jotka voisivat vaikuttaa siihen, että kivihiiltä voitaisiin
syrjäyttää nopeammin. Huoli on aiheellinen.