Leena Harkimo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen arvonlisäverovelvollisuuden liikevaihtoraja on 8 400 euroa. Raja on kansainvälisesti vertaillen kovin matala ja joustamaton. Kun 8 400 euroa ylittyy kalenterivuoden aikana, yritys joutuu maksamaan arvonlisäveroa koko myynnistään, ei siis vain rajan ylittävältä osalta. Rajan euromäärä on lähinnä harrastelijamaisen yrittäjyyden liikevaihdon tasolla. Esimerkiksi Britanniassa raja on kymmenkertainen.

Arvonlisäverotus aiheuttaa ongelmia nimenomaan pienyrittäjille, joiden asemaa elinkeinoelämässä tulisi jo muutenkin helpottaa. Liikevaihtorajan kankeus tuntuu erityisesti naisyrittäjien toiminnassa, jotka ovat palveluvaltaisilla aloilla tai esimerkiksi käsityöläisiä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen viime syksynä julkistaman tutkimuksen mukaan arvonlisäverotus nykyisellään estää yritysten kasvua ja houkuttelee niitä harmaan talouden puolelle. Suomalaisten yritysten kasvuhalukkuus on alhainen. Laajentua ei haluta tai uskalleta. Verotuksen kankeus on osasyynä ongelmaan. Tutkimuksen mukaan veron piiriin tulevan yrityksen tulee keskimääräisesti kaksinkertaistaa liikevaihtonsa päästäkseen samaan euromääräiseen tulokseen, minkä se saavutti ollessaan rajan alapuolella. Laajentumisen sijasta yrittäjän on usein kannattavampaa rajoittaa toimintaansa ja jättäytyä verotuksen ulkopuolelle. Lisäksi arvonlisäverotuksen matala raja houkuttelee yrityksiä pilkkomaan liiketoimintaansa.

Matalan rajan vuoksi myös moni pienimuotoista yritystoimintaa harjoittava pysyttelee keinotekoisesti rajan alapuolella, ellei ole varma siitä, että raja ylittyy reilusti. Tämä saattaa johtaa verotuksen laiminlyönteihin. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ... (Hälinää)

Kiitoksia, puhemies. — Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkija arvioi, että esimerkiksi parturi- ja kampaamopalveluista noin neljännes on valunut harmaan talouden puolelle yritettäessä välttää liikevaihtorajaa. Ravitsemus- ja majoitustoiminnasta arviolta viidennes ja päivittäistavarakaupasta kymmenesosa käydään pimeästi.

Yhteiskunnallisin toimin voidaan paljon vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön ja yrittämisen edellytysten parantamiseen. Lakialoitteeni vaikutukset kohdistuisivat elvyttävästi nimenomaan pienyrittäjien toimintaan. Lisäksi joustavalla alarajalla torjuttaisiin osaltaan juuri harmaata taloutta.

Aloitteeni mukaan pienimuotoista liiketoimintaa harjoittavilla yrityksillä ja ammatinharjoittajilla olisi asteittain aleneva arvonlisäverotuksen perusvähennys. Vähennys pienenisi asteittain yrityksen tilitettävien arvonlisäverojen kasvaessa, ja näin ollen vero nousisi liukuvasti täyteen määräänsä. Perusvähennys olisi määrältään 3 360 euroa. Se pienenisi liukuvasti tilitettävän veron kasvaessa. Poistumaa loivennettaisiin poistumakertoimella. Lakialoitteeni malli on Suomen Yrittäjien esittämän mallin mukainen.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on jälleen tilastojen mukaan kääntynyt nousuun. Yrittäjyyden edistämisen täytyy olla vahvana osana työllisyyspolitiikkaa. Vain elinvoimaiset yritykset takaavat tulevaisuuden työpaikat. Muun muassa Sailaksen työryhmän raportissa todetaan, että rakenteellisen työttömyyden helpottamiseksi on suomalaisesta itsepalveluyhteiskunnasta vähitellen siirryttävä palveluyhteiskuntaan. Positiiviset uudistukset arvonlisäverotuksessa kannustaisivat uusien yritysten perustamiseen, mikä voisi lisätä työpaikkoja etenkin juuri palvelualoilla.

Suomen Jobs and Societyn huhtikuussa teettämän yrittäjyysasennebarometrin mukaan suomalaisten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on yhä heikko. Palkkatyö koetaan edelleen mielekkäämmäksi uravaihtoehdoksi. Eduskunnan ja hallituksen vastuulla on lainsäädännöllisin toimin parantaa yrittäjyyden houkuttelevuutta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että arvonlisäverotuksen alaraja muutetaan liukuvaksi pienempien yritysten kasvumahdollisuuksien edistämiseksi. Herää kuitenkin kysymys, minkä mallin mukaisesti uudistus on tarkoitus toteuttaa ja onko siihen varattu kehyksissä resursseja. Onko kaavailtu muutos tarkoitus toteuttaa niin, että se koskee koko pk-sektoria? Pelkkä retoriikka ei yrittäjyyden edistämiseen riitä. Tarvitaan nyt konkreettisia tekoja.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan oikein ed. Harkimo sanoi, että pelkkä retoriikka ei riitä. Siitähän me nautimme viime vaalikaudella täällä eduskunnassa yrittäjyysasioissa. Kyllä puhuttiin yrittäjien sukupolvenvaihdosten edistämisestä, puhuttiin alvin alarajan tekemisestä liukuvaksi, mutta valitettavasti Yrittäjyys-hanke jäi puhallukseksi.

Arvoisa puhemies! Saamieni tietojen mukaan hallitus on tänään juuri sopinut siitä, että arvonlisäveron alaraja tehdään liukuvaksi ensi vuoden alusta. Samaten on nostettu esiin yrittäjien ja viljelijöiden sukupolvenvaihdosasia, että se ensi vuoden aikana jo toteutetaan. Nämä ovat erittäin positiivisia ja hyviä viestejä yrittäjäkenttään. Ne ovat tekoja eikä sitä retoriikkaa, mitä täällä kuulimme viime vaalikaudella, ed. Harkimo.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Erinomaisen positiivista, että hallitus on ryhtynyt niihin toimenpiteisiin, mitkä ed. Ala-Nissilä tässä juuri julki toi.

Suomen Yrittäjien ohjelmassa sivulla 28, aukeaman vasemmalla puolella olevan palstan riveillä 7 ja 8, on tämän lakialoitteen mukainen kaava, jossa sanotaan näin: perusvähennys on yhtä kuin 3 000 euroa miinus puoli kertaa myynnin alvi miinus ostojen alvit. Tässä on tämän yrittäjien ohjelman sovelluksesta kysymys, niin kuin sen esittelijä ja ensimmäinen allekirjoittaja juuri totesi. Tämä on ihan hyvä malli periaatteessa, koska se merkitsee liukuvaan järjestelmään siirtymistä.

Sen jälkeen, kun Suomen Yrittäjät ry julkaisi tämän ehdotuksensa liukuvasta alv-järjestelmästä, on tutkittu hyvin paljon, millä tavalla se käytäntöön soveltuu. On itse asiassa aika helposti osoitettavissa, että se on oikeinkin hyvä tuotannollisella alalla, eikö niin, jossa on selvästi myynnin alvi laskettavissa ja sitten ostojen alvit ja siitä saadaan sen yhtälön keskeiset elementit. Mutta sen sijaan, kun on kysymys palvelualoista, sen käyttökelpoisuus on valitettavasti jonkin verran alhaisempi. Tämän takia nyt, kun kuulimme tämän ilosanoman ed. Ala-Nissilän esittämänä, että hallitus todellakin on päättänyt ryhtyä toimenpiteisiin, niin kuin hän äsken kuvasi, olisi erittäin hyvä, jos hallitus tässä suuressa viisaudessaan menettelisi niin, että hallitus tutustuisi Hollannissa käyttöön otettuun malliin, joka on vähän toisenlainen sovellus tästä samasta asiasta. Siinä nimenomaan silloin myöskin palvelujen huomioon ottaminen tulee paremmin esiin. Eli nyt kun otetaan todella ilmeisesti aivan oikea askel parempaan, niin olisi hyvä, jos se askel tehtäisiin tavalla, joka ottaisi sekä tuotannolliset alat että palvelualat huomioon.

Kun tämän lakialoitteen esittelyssä aivan oikein kiinnitettiin huomiota harmaaseen talouteen, niin siinä nimenomaan palvelualat ovat aivan erityisessä asemassa. Erään tuoreen selvityksen mukaan meillä on paljon palvelualoja, joissa 20 prosenttia liikevaihdosta on jo harmaan talouden puolella, ja se osuus nousee koko ajan rajua vauhtia. Tämän takia sellaisella rakenteellisella uudistuksella, joka nimenomaan ottaa sekä tuotannolliset että palvelualat huomioon, on erinomaisen kova, jos nyt sanoisin tässä, sosiaalinen tilaus, vaikkei tässä nyt sosiaalisuudesta sinänsä ole kysymys, mutta yhteiskunnallisuudesta kyllä on kysymys.

Vielä, arvoisa puhemies, tähdennän sitä, että tämä on erittäin merkittävä asia harmaan talouden torjunnan kannalta. Hallitusta täytyy todella onnitella, jos se nyt kehittää tätä Suomen Yrittäjien mallia Hollannin-mallin suuntaan, kun siellä on valmis, käytössä oleva järjestely, jonka toimivuutta on tutkittu erittäin paljon ja josta on olemassa myöskin Suomen harmaan talouden tutkintaryhmän selvitys, joka on toimitettu ministeriöihin tiedoksi, niin että siellä on kaikki ainekset valmiina olemassa.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä asia, johon täällä ed. Harkimo kiinnitti omassa aloitteessaan ja puheenvuorossaan huomiota, on todella tärkeä. Ongelmanahan on ollut se, että yrittäjäjärjestöiltäkään ei ole tullut vuosien mittaan sellaista esitystä, josta ne olisivat olleet yksimielisiä, ei Suomen Yrittäjien taholta kuin muidenkaan yrittäjien taholta, vaan näitä malleja on ollut erilaisia. Tässä mielessä tämä vuosien keskustelu on tuottanut tulosta myös hallitusohjelman osalta. Toivottavaa on, että hallitus myös tältä osin ryhtyy toimenpiteisiin.

Lipposen hallitusten aikanahan erityisesti Harkimon puoluetoveri, jos näin voidaan sanoa, valtiovarainministeri Niinistö vastusti myös Euroopan unionin taholta tulleita kokeiluja arvonlisäveron alentamisesta muun muassa parturi- ja kampaamoaloilla ja tämän tyyppisiä kokeiluja, jotka olisivat ihan hyvin voineet olla myös Suomessa kokeilemisen arvoisia.

Mutta tämä arvonlisäveron alennus on tietysti niin yrittäjien näkökulmasta kuin kokonaisuuden kannaltakin kuitenkin vain yksi tekijä ennen kaikkea tässä tilanteessa, jolloin joudutaan etsimään toimenpiteitä, joilla saataisiin piristystä sekä maailmassa yleensä kaupankäyntiin niin pienyrittäjien kuin muittenkin taholta että Euroopassa myös, jossa erityisesti Saksan ongelmat alkavat heijastua. Suomessakin on varmasti nyt mietittävä sitä, mitä tehdään, ja hallitus on näin tekemässä.

Mieleeni tässä palautuu vuoden 91 tilanne, jolloin Ahon hallitus omassa keskuudessaan valtiovarainministeri Viinasen esityksestä toi eduskuntaan noin 7 miljardin markan paketin, jolla oli tarkoitus elvyttää senaikaista tilannetta, joka synkkeni, voi sanoa, kuukausi kuukaudelta, viikko viikolta. Paketilla haluttiin parantaa suomalaisen teollisuuden, elinkeinoelämän ja myös tavallisten kansalaisten asemaa. Mutta käytännössä tämä noin 7 miljardin ja monien muitten rahastojen avautumisen kautta useampiin lisämiljardeihin ulottunut paketti ei pystynyt elvyttämään sitä tilannetta, johon oli Neuvostoliiton hajottua jouduttu. Tämä osaltaan johti myös siihen, että tuli konkurssiaalto ja massatyöttömyys, josta tässä, voi sanoa, vieläkin eräiltä osin kymmenettuhannet ihmiset joutuvat kärsimään.

Tämä tietysti heijastelee edelleen suomalaiseen yrittäjätoimintaan. Tässä suhteessa tällaisella yhdellä arvonlisäveroalennuksen toimenpiteellä tähän tilanteeseen ei kyllä löydetä ratkaisua. Kysymys on rahan hinnasta, joka sekään ei tällä hetkellä ole ongelma, vaan kysymys on myös paljon siitä, minkälaisia ideoita yleensä pystytään työllistämisen näkökulmasta saamaan aikaan.

Mitä tulee sukupolvenvaihdoksiin yrittäjäelämässä ja siihen, onko jatkajia, niin äskettäin valmistuneen väitöskirjan mukaan yrittäjien puute ei ole, ihme kyllä, ainoastaan suomalainen ongelma Euroopassa, vaan se on eurooppalainen ongelma maailmassa. Yrittäjiä yleensäkin on vaikea tällä hetkellä saada, koska yrittäminen on erittäin vaikeata. Se on paljon tietoa ja taitoa vaativaa, kun ajatellaan yksistään rahamarkkinoita, joilla pitää pystyä tekemään oikeita ratkaisuja, eli on hallittava talousasiat ja monet muut tällaiset kysymykset. Mitä enemmän on tietoa, sitä enemmän on myös yleensä tuskaa yrittäjän näkökulmasta. Helposti tulee sellainen tilanne, että ollakseen yrittäjä on monesti parempi, ettei osaa ennakolta miettiä kaikkia niitä ongelmia, joita tulee kohtaamaan, eli tarvitaan tällaista rohkeutta.

Mutta kaiken kaikkiaan voidaan todeta se, että 90-luvulla ja sen loppuvaiheissa ja nytkin tämän hallituksen ohjelmassa näkyy se, että Suomessa arvostetaan yrittäjyyttä. (Ed. Ala-Nissilä: Tämä hallitus arvostaa!) Se on minusta erittäin tärkeä asia, koska se on työpaikkoja luovaa ja uuden perustan luovaa toimintaa. Siinä mielessä kaikkia näitä toimenpiteitä tarvitaan, mutta arvonlisäveron alennus on kuitenkin näissä kaikissa yksi tekijä.

Mutta se, mikä tulee olemaan ongelma — sen 90-luku opetti — on se, millä tavoin nykyinen hallitus pystyy luomaan innokkuuden ja yrittämisen ilmapiiriä myös muulla tasolla kuin pelkästään rahaa jakamalla tai antamalla erilaisia helpotuksia niiden jatkeeksi, joita on jo tehty. Kysymys on siitä, että uskotaan tulevaisuuteen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edellä ed. Jouko Skinnari päätti puheensa erinomaiseen lauseeseen: uskotaan tulevaisuuteen. Juuri tulevaisuuteen uskomista tarvitsevat yrittäjiksi aikovat. Usein nuoret, keski-ikäisetkin ja hyvin usein naiset ovat myös erityisesti palvelualoilla näitä, jotka haluavat yrittäjiksi. Silloin pitää luoda niitä tekijöitä, joilla autetaan yrittäjyyttä yrittämiseksi, elikkä tuo viime aikoina aivan oikein ja paljon korostunut sana "yrittäjyys" pitää saada myös käytännössä toteutumaan. Tällä ed. Leena Harkimon tekemällä aloitteella, jonka yksi allekirjoittaja olen, halutaan luoda niitä edellytyksiä, että voitaisiin ryhtyä yrittäjiksi, synnyttää yrittäjätuloja ja sitä kautta poistaa työttömyyttä, parantaa palveluja. Koen, että tämän arvonlisäveron alentamisen kautta synnytetään työpaikkoja kaikkialle maahan. Tämä osaltaan palvelee myös hyvää aluepolitiikkaa.

Monella pienellä paikkakunnalla tai monessa kyläyhteisössä saattaa olla niin, että asiakaspohjaa jollekin palveluyritykselle ei välttämättä niin kovin paljon ole. Silloin, jos voidaan vähentää niitä kustannustekijöitä, mitä on olemassa, voidaan auttaa työpaikan syntymistä ja paikallisen palvelutarjonnan parantamista. Osaltaan voidaan tämän aloitteen toteutumisella myös vähentää byrokratiaa. Tällä edistetään kaikkea yrittämistä, naisyrittämistä myös, ja synnytetään työpaikkoja. Jo pitkään on tiedetty se, että arvonlisävero nykyisellään luo työttömyyttä, heikentää työllisyyttä, vähentää palveluja, synnyttää harmaata taloutta, eli kaikkia näitä epäkohtia, mitä nyt on olemassa, tämän aloitteen myötä voitaisiin vähentää.

Arvonlisäverolla tietysti kerätään tuloja. Valtio toki tarvitsee tulojakin, ja verotusjärjestelmä on osa järjestäytynyttä yhteiskuntaa. Mutta minä väitän, että kun aloite toteutetaan, myös valtion kassaan alkaa kertyä enemmän tuloja kuin nyt, ja ennen kaikkea on huomioitava, että tietyt menot, joita työttömyys aiheuttaa, poistuvat.

Arvoisa herra puhemies! Toivon tälle lakialoitteelle 12/2003 vp myönteistä valiokuntakäsittelyä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tähän mennessä hallitusta ei ole voinut kyllä juurikaan kiittää. Se on kompastellut, salaillut, epäonnistunut, mutta tänään on kyllä kiitoksen päivä. Täytyy sanoa, että hallitus on tehnyt kaksi tärkeää päätöstä. Ensinnäkin tuloverotusta heinäkuun alusta kevennetään niin, että ennakonpidätyksissä alennetaan 1 prosenttiyksiköllä tuloverotusta, eli tämä on juuri se, mitä kokoomus vaati ennen eduskuntavaaleja, ja hallitus nyt toteuttaa sen, mitä me pyysimme, tosin hieman aikaistettuna, hieman nopeammin, kuin mitä me oikeastaan lupasimmekaan.

Toinen asia, jota olemme pitkään ajaneet, on arvonlisäveron alarajan liukuvaksi saattaminen. Hallitus on tänään myöskin luvannut hoitaa tämän asian, ja luotamme, että näin myöskin tulee tapahtumaan. On erittäin hyvä, että näin tehdään. Hallitus ei kerro, millä mallilla se tulee tapahtumaan, ja tässä on hyvä, että ed. Harkimolla on nyt sellainen malli, johon hallitus voi tukeutua ja suorittaa tuon valmistelun varsin nopeasti. Tämä on myöskin malli, jonka yritykset varmasti mielellään ottavat vastaan, ja sanon: pienetkin asiat ovat erittäin tärkeitä, jos niillä kyetään luomaan työpaikkoja. Tämä on isompi kuin aivan pieni asia, ja siitä syystä tämäkin mahdollisuus täytyy käyttää hyväksi.

Myöskin tärkeätä on mielestäni se, että kun hallitus näitä päätöksiä teki, ulkoministeri vielä eilen Hufvudstadsbladetissa sanoi vastustavansa näitä veronkevennyksiä, mutta onneksi hänen ylitseen jyrättiin tässä asiassa ja todellakin veronkevennykset tulevat, ja kuten nähdään, sen, että tasaisesti kaikille tulotasoille annetaan verokevennys, hallitus on todennut olevan kaikkein työllistävin tapa toteuttaa työllisyys- ja talouspolitiikkaa.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos kokoomus olisi malttanut muutaman viikon ja päivänkin, niin monelta turhalta sanalta olisi ehkä tässä salissa vältytty, kun nyt ed. Sasi toteaa, että on kiitoksen aika, ja hallitusohjelman mukaan tässäkin kuljetaan eli juuri sen paljon parjatun hallitusohjelman mukaan, jonka parjaamiseen kokoomus erityisesti on keskittynyt. Tämä arvonlisäveron alarajan muuttamiskysymys, josta hallitus on linjauksen tehnyt, on erittäin tervetullut asia, ja tietysti siihen liittyvä lakialoitekin tätä kautta tavallaan etenee, mutta näin asian tulee kulkea.

Samassa yhteydessä on vielä hyvä kertoa tietysti myös hallituksen tekemä periaatepäätös ja käytännön ratkaisu yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelun helpottamisesta. Tämän asian eteenpäinmeneminen kuuluu samaan sarjaan, eli yrittäjyysohjelman toteutuminen alkaa näkyä näillä hallituksen tekemillä veropoliittisilla linjauksilla. Näitä kiitoksia tietysti mielellään otamme vastaan sitten kokoomuksenkin suunnalta jatkossa.

Kari Uotila  /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sasi kehui hallituksen tänään tekemiä linjapäätöksiä. Minä en niin paljon kehuisi tätä veroratkaisua, kahdesta syystä. Keskusta, päähallituspuolue, kahdeksan vuotta on tässä salissa vastustanut sellaisia veroratkaisuja, jotka antavat kaikissa tuloluokissa tuloveronkevennyksiä. Se on vaatinut toistuvasti kevennyksiä pienituloisille kohdennetuiksi, ja tällä kertaa ratkaisu tulee jälleen jättämään todennäköisesti esimerkiksi päivärahoilla toimeentulevat kokonaan verotuksen kevennyksen ulkopuolelle, koska nähdäkseni kevennykset on tarkoitus kohdistaa nimenomaan ansiotuloveroihin.

Toinen seikka, mihin ehkä sosialidemokraattien osalta kannattaisi kiinnittää huomiota, on se, että toistuvasti kahdella viime vaalikaudella tuloveronkevennyksiä on käytetty keinona auttaa tuloratkaisujen tupojen syntymistä. Ne ovat olleet eräällä tavalla kauppatavaraa siinä pöydässä. Tällä ratkaisulla hallitus ensi metreillään vie hallituskaudelta jo pois suurimman osan tuloveronkevennysvarasta, ja silloin jäävät käyttämättä ne pelimerkit, joita ehkä tarvittaisi tulevina vuosina myöskin maltillisen ja vakauttavan tulopolitiikan toteuttamiseksi tuloratkaisujen kautta, tai sitten ollaan menemässä hallitusohjelmaa suurempiin tuloveronkevennyksiin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitosta hallitukselle on annettava silloin kun on kiitoksen paikka, ed. Rossi. Tässä on kiitoksen paikka, eli hallitus tänään tekemillään veroratkaisuilla lisäbudjettiratkaisun yhteydessä on lähtenyt toteuttamaan sitä veropolitiikkaa, jota kokoomuskin vaaleissa tarjosi ja jota kansalaisille olemme tarjonneet nimenomaan talouskasvua ja työllisyyttä tukevina veroratkaisuina. Tämä kiittäminen tästä ei tietysti mitenkään muuta sitä, että se kritiikki, jota esitimme menopuolta koskevan liitepöytäkirjan tai liiteasiakirjan salaamisesta, oli täysin paikallaan.

Tämä keskustelu varmasti jatkuu ensi tiistaina, ja silloin hallituspuolueet saavat selittää sekä ed. Uotilalle että luullakseni myös äänestäjilleen, miksi ne nyt toteuttavat sellaista veropolitiikkaa, jota ne vaaleissa vastustivat, mutta meille tämä kyllä sopii.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Harkimon aloitteen yhteydessä veropolitiikasta sananen.

Todella, nyt tämän vuoden ratkaisuissa, jotka tehdään kesken vuotta, ei ole kovin paljon liikkumavaraa tehdä suuria veropoliittisia linjauksia. Nimenomaan ensi vuonna varmasti edetään pieni- ja keskituloisia suosivalla tavalla.

Minusta, herra puhemies, on hyvä asia, että kokoomuksen oppositiopolitiikka kehittyy myönteisesti. Tästä, etten sanoisi, pölhöpopulistisesta linjasta on siirrytty nyt aiheellisten kiitosten linjalle, kun hallitus tekee tämän esityksen, mitä ed. Harkimon aloitteessakin vaaditaan ensi vuoden alusta, eli arvonlisäveron alaraja tulee liukuvaksi. Se on erittäin tärkeää.

Toinen erittäin tärkeä asia, joka olisi pitänyt hoitaa jo viime vaalikaudella, jopa sitä edellisellä vaalikaudella, on sukupolvenvaihdosasia, että se nyt ensi vuoden, vuoden 2004, aikana hoidetaan. Se on erittäin tärkeä signaali yrityksille. Tätä mallia, mistä ed. Sasi puhui, pitää todella miettiä. Suomen yrittäjien malli on todella yksi, ja on selvä, että pitää myöskin veronkevennysvaraa käyttää, jotta tästä alarajasta tulee riittävän tehokas yrittäjyyttä edistävällä tavalla.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rahaa on tänään jaettu näköjään, ja hyväosaisille, niin kuin hallituspuolueen edustaja todisteli. Se on vastoin sitä, mitä keskusta on tässä salissa monta vuotta kannattanut, mutta puheet ovat puheita ja teot ovat tekoja.

Mutta samaan aikaan Suomen kunnat vähentävät kouluja, kirjastoja ja terveysmenoja leikataan rajusti. Ihmiset eivät saa enää niitä palveluita, joita heidän kuuluu saada. Onko nyt hallituksessa päätetty ja aiottu antaa rahaa tälle puolelle yhteiskuntaa, ettei käytetä vain hyvätuloisten verohelpotuksiin verorahoja?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Uotilalle on syytä todeta, että hallitusohjelmassahan sanotaan, että verotusta kevennetään vähintään 1,12 miljardia ja puolivälissä arvioidaan, mikä se koko kevennysvara on. Nyt kun se kahdessa vuodessa käytettiin se 1,12 miljardia markkaa, niin ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja, kun toteaa, että neljän vuoden kuluttua on tehty 2 miljardin markan veronkevennykset, joka on täsmälleen se summa, mitä kokoomus eduskuntavaaleissa esitti kansalaisille hyväksyttäväksi. Tällä tiellä olemme, tällä tiellä hallitus tulee varmasti jatkamaan, ja lopputulos on se, mitä kokoomus lupasi, ei kylläkään se, mitä sosialidemokraatit ja keskusta lupasivat vaaleissa.

Haluan todeta vain sen, että meille on olennaista arvioida hallitusta hallituksen tekojen perusteella. Silloin jos asiakirjoja salataan, kritisoimme. Julkisia asiakirjoja ei saa salata. Politiikan pitää muuttua. Uskon, että se muuttuu. Silloin kun tehdään oikeita veroratkaisuja työllisyyden hyväksi, me tuemme niitä ratkaisuja, kannatamme niitä ja annamme niille kaiken tuen. Mutta mielenkiintoista hallitukselle tulee olemaan se, että sen jälkeen, kun tehdään päätöksiä alvin alarajan liukuvuudesta ja myöskin Holmin—Vihriälän mallista, mitenkä paljon veromenetykset kaiken kaikkiaan tämän jälkeen ovat.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me olemme tunnetusti kokoomuksen kanssa eri linjoilla näissä TVL:n muutosasioissa, ja niistähän käydään sitten hallituksen esityksen tultua tänne keskustelu. Käydään se sitten.

Mutta minä kiinnitän tässä vaiheessa huomiota tähän alv-muutokseen. Se olisi oikein hyvä, että kokoomuskin kantaisi huolta palveluitten arvonlisäverojärjestelmästä. (Ed. Zyskowicz: Eikös tämä ole ed. Harkimon aloite?) Jos ed. Zyskowicz olisi kuunnellut puheenvuoroni ja miettisi tämän kaavan merkitystä, tämä malli, joka on siis Suomen Yrittäjien ohjelmasta, sopii tuotannolliselle alalle oikein hyvin, mutta palvelualalle sitä on jouduttu muuallakin miettimään. Tämä Hollannin-malli on siinä parempi. Se kannattaisi tutkia nyt ja opposition lähteä tukemaan hallitusta siinä, että se selvittää tämän Hollannin-mallin tässä yhteydessä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliaiselle totean, että näissä veroasioissa näyttää siltä, että hallitus tekee hyvää työtä, joten uskon, että tässäkin hallitus toteuttaessaan tämänpäiväistä periaatepäätöstään varmasti selvittää erilaisia malleja, jotka Suomen kannalta johtavat parhaaseen tulokseen.

Mitä tulee veroasioihin yleisesti, niin olen todella iloinen ja kokoomuksen eduskuntaryhmä on iloinen siitä, että hallitus uskoo, että työnteon verotusta keventämällä voidaan tukea talouskasvua ja työllisyyttä. Sitähän hallituksen tämänpäiväinen päätös tuloverotuksen keventämisestä osoittaa.

Ed. Ala-Nissilä, me annamme hallitukselle tunnustusta tästä päätöksestä, me olemme iloisia, että hallitus on tämän tien valitsemassa. Se, että se on ristiriidassa sen kanssa, mitä hallituspuolueet vaalien alla puhuivat, on eri asia, se, että he silloin sanoivat, että veronkevennykset murentavat palveluja ja veronkevennyksiä ei saa tehdä ja torjuivat kokoomuksen veronalennukset. Se on eri asia. Nyt te olette lähteneet toteuttamaan kokoomuksen vaatimia veronalennuksia. Se on hyvä asia. Sille annamme tukemme. Kuten ed. Sasi tässä sanoi, arvioimme hallitusta sen tekojen mukaan. (Puhemies: Minuutti!) Silloin kun se salailee, me tuomitsemme, silloin kun se tekee hyviä veropäätöksiä, me kiitämme.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että hallitus on reagoinut ajankohtaiseen taloustilanteeseen niin, että se antaa elvytysruiskeen tuloverojen alentamisen myötä juuri nyt. Taloustilannehan on ollut jo heikko useamman vuoden ajan ja näkymät ovat epävarmat. On tärkeätä, että kuluttajien luottamus talouteen ja omaan kulutuskysyntään säilyy hyvänä. Tässä mielessä tietysti päätös on oikea.

Omasta puolestani haluan myöskin korostaa sitä, että veroelvytys ei tarkoita pelkästään sitä, että tehdään alennuksia tuloveroasteikoissa tai ylipäätänsä tuloverotuksen puolella, vaan haluan myöskin korostaa sitä, mitä ed. Leena Harkimokin omassa aloitteessaan on tehnyt. On kysymys myöskin kulutuskysynnän elvyttämisestä sitä kautta, että tehdään muutoksia arvonlisäverotukseen. Tässä suhteessa palvelujen arvonlisäverotuksen kokonaisuudessaan tulisi olla sellainen kysymys, jota selvitettäisiin laajemmin.

Tässä ed. Harkimon aloitteessa ja siinä hallituksen ohjelmaan liittyvässä kysymyksessä puututaan erääseen epäkohtaan, ja minä puolestani haluan nyt kiittää oppositiota, että kokoomus on vihdoinkin lopettanut vastustamasta tämän asian eteenpäinviemistä. Minä nimittäin satun tietämään erinomaisen hyvin, että Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana jo tämän kaltaiset selvitykset tehtiin sen vuoksi, että käsityöläiset, sellaiset palveluyrittäjät, joilla ei ole koneita ja laitteita vaan jotka tekevät käsillänsä työtä, ylipäätänsä naisyrittäjät, olisivat tarvinneet tällaisen arvonlisäveron liukuvan alarajan jo siinä tilanteessa, jolloinka Suomi oli toipumassa vaikeasta lamasta. Mutta tämä ei käynyt kokoomukselle. Jopa komission kanssa oli helpompi neuvotella kuin kokoomuslaisen valtiovarainministerin kanssa tästä kysymyksestä. Sinänsä tietenkin on hyvä asia, että nyt tämä voi lähteä liikkeelle. Ongelma on tietenkin vain se, että jos tuolloin olisi voitu ottaa näitä askeleita eteenpäin, niin meillä olisi jo kokemuksia siitä, miten tämä toimii. Nimittäin se syy, minkä takia tämä suuri vastustus tässä asiassa oli, oli se, että tietenkään kenenkään olisi ollut, tai en tiedä onko sellaista ennustajaa olemassa, mutta uskon kuitenkin, että kenenkään olisi ollut hyvin vaikea esittää sellaisia tietoja tai lukuja, mikä on tämän todellinen työllisyysvaikutus ja mitkä ovat todelliset veromenetykset.

Uskon kuitenkin, että tällä on työllistävää vaikutusta, ja joka tapauksessa se turvaa vaikeassa taloustilanteessa, vaikka kulutuskysyntä ei elpyisikään, näiden yrittäjien mahdollisuuden jatkaa toimintaansa. Siinä mielessäkin tämä on perusteltua. Tätä sanottiin vähän niin kuin näpertelyksi, näitä tällaisia kysymyksiä, jotka liittyvät arvonlisäverotuksen justeeraamisasioihin. Mielestäni ne eivät sitä ole, vaan ne ovat nimenomaisesti palvelualojen työllistävän merkityksen tunnustamista ja sen näkemistä, että arvonlisäverodirektiivi sallii mahdollisuuksia meillekin tehdä veroelvytystä kulutukseen ja palveluihin liittyvien veroratkaisujen kautta, ja näitä toivon, että hallituksen puolella selvitetään. Tämä ed. Harkimon ehdotus on erinomainen lisä niille esityksille, joita siellä on, ja varmastikin hallitus tulee toimimaan tässä asiassa ripeästi ja voimme päästä eteenpäin.

Haluan myöskin vielä lopuksi korostaa sitä, että Suomen Yrittäjät-järjestökin on nyt onneksi sitten ottanut tämän asian ohjelmaansa. Hehän olivat vähän sitä mieltä, että tällaiset ratkaisut eivät hyödytä pk-yrityksiä, mikä pitää paikkansa, ja sen vuoksi myöskin vastaanotto siellä puolella oli hiukan kaksinainen. Nyt varmasti nähdään myöskin se aika, että mikroyrittäjätkin ovat Suomen Yrittäjien sydäntä lähellä.

Klaus Pentti /kesk:

Herra puhemies! Tämä lakialoite, minkä ed. Harkimo on jättänyt, on varmasti hyvä, ja ymmärtääkseni siinä on saman suuntainen ajatus kuin on hallitusohjelmassa. Minusta arvonlisäveroratkaisu on erittäin tärkeä siinä mielessä, jos me haluamme yrittäjyyttä lisätä ja vähentää harmaata taloutta. Onko tämä malli nimenomaan tässä muodossa, minkä ed. Harkimo esitti, välttämättä se paras malli? Minä pidän tärkeänä, että nyt tässä yhteydessä selvitetään, mikä on Suomelle edullisin malli.

Arvonlisävero vaihtelee Euroopassa hyvin runsaasti, arvonlisäprosentti 0:sta 25:een ja arvonlisäveron alaraja myös 0:sta sinne, niin kuin ed. Harkimo totesi, kymmenkertaiseksi tästä meidän 8 400 eurosta. Siis Britanniassa se on kymmenkertainen. Eli Euroopassa on hyvin monenlaisia malleja käytössä, ja nyt on tärkeätä, että me haemme sellaisen mallin, joka Suomessa palvelee yrittäjyyttä ja jonka avulla voidaan harmaata taloutta vähentää.

Näkökohta, jonka ed. Pulliainen toi esille, on minusta erittäin tärkeä, eli meidän pitäisi tässä yhteydessä nyt kiinnittää huomiota arvonlisäverossa nimenomaan yrittäjän oman työn arvoon ja ulkopuolisen työvoiman käyttöön sillä tavalla, että siitä ei rangaistaisi. Nythän pienyrittäjillä arvonlisäjärjestelmä on käytännössä useimmissa tapauksissa kaksinkertainen verotusjärjestelmä eli yrittäjä maksaa ensin arvonlisäveron ja sitten vielä sen päälle normaalin tuloveron.

Tässä yhteydessä voidaan nyt tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka merkittävästi parantavat itsensä työllistämistä ja yrittäjyyttä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Minäkin omasta ja edustamani eduskuntaryhmän puolesta lausun kiitokset siitä, että hallitus heti näin alkumetreillä aloitti näiden verotuksen rakenteiden korjaamisen. (Ed. Ala-Nissilä: Hyvä hallitus!) — Aika hyvä hallitus, vaikka kompurointia alkuvaiheessa on ollut ja moitteen sijaa, ei toki kaatamisen paikkaa, niin kuin viime viikolla nähtiin.

Verotuksen rakenteen korjaamiseksi tänään hallitus on tehnyt, niin kuin on kuultu, parikin avausta, ensinnäkin yritysten sukupolvenvaihdosten verotuksellisten ongelmien poistamiseksi. Se on tavattoman tärkeä. Eduskuntahan viime syyskuussa hyväksyi ponnen tästä ja silloinen valtiovarainministeri Niinistö sanoi, ettei sitä tulla toteuttamaan, eikä sitä hänen aikanaan tultu toteuttamaan. (Ed. Ala-Nissilä: Ei, vaikka se oli ohjelmassa!) Vastuu yritysten yhdestä suurimmasta ongelmasta, sukupolvenvaihdoksesta, ei edennyt, mutta nyt on ottanut askeleen. Siitä on annettava kiitos.

Toinen asia on lakialoitteessa esille nostettu arvonlisäveron liukuvan alarajan järjestelmä, joka on myös tavattoman tärkeä asia. Siitä on puhuttu hyvin paljon ja pitkään, oikeastaan siitä asti, kun tähän arvonlisäverojärjestelmään siirryttiin noin kymmenen vuotta sitten. Valitettavasti meiltä silloin jäi se vähän huonoon malliin ja sitten kaksi hallituskautta meni, että tähän ei rohjettu, haluttu, viitsitty puuttua, tunnustaa niitä epäkohtia, jotka nykyisessä järjestelmässä on ja jotka ed. Harkimo on tähän hyvin esille nostanut. Tässä on erilaisia malleja ollut, mutta kyllä Suomen Yrittäjillä on ollut oma malli, jota ovat vieneet, tarjonneet ainakin. Onko se hyvä, onko se joidenkin yritysten kannalta hyvä ja joidenkin osalta huono tai vaikeasti toteutettava tai epäoikeudenmukainen, on kysymys, joka pitää hallituksen ja eduskunnan tarkoin miettiä.

Uskon ed. Pulliaisen, joka on jo eduskunnan eturivissä, olevan perillä Hollannin-mallista ja palveluiden ja palvelualojen sitä kautta huomioon ottamisesta, että sieltä löytyy pohjaa siihen. Yhdyn siihen ajatukseen, että on syytä hallituksen ja eduskunnan tarkoin selvittää se malli, jotta saadaan myös palvelualoilla ne työpaikat syntymään, jotka ovat nyt varmasti kiinni siitä, että meidän arvonlisäverojärjestelmämme ei ole järkevä eikä toimiva nimenomaan tältä osin.

Tässä on tavattoman tärkeä asia, ja on todella hyvä, että tällainen lakialoite on tehty, jotta se vauhdittaa ja saa aikaan tässä painetta, että tähän asiaan lopultakin puututaan. Nyt kun on uusi hallitus ja uusi hallituspohja, on tietysti vanhat rasitteet voitu unohtaa ja siirtyä työn puolelle, työtä edistämään tässä maassa.

Arvoisa puhemies! Te olette sallinut tässä keskustelun vähän näistä tämän päivänkin veroasioista, ja siihen sanoisin lyhyesti vain, että hallituksen tämänpäiväinen tuloveroratkaisumalli on hämmästyttävä todella. Kun ajattelee vielä parin kolmen kuukauden takaisia vaalipuheita, niin johtavat hallituspuolueet olivat täysin tyrmäämässä tällaisen mallin, jota ne tänään ovat tarjoamassa, kun ovat hyväksyneet asteikkoihin kautta linjan kevennyksen. Hyvätuloiset saavat olla tietysti kiitollisia, niin kuin ovat tähänkin asti olleet. Käteenjäävän tulon määrä kasvaa hyvätuloisilla reippaasti enemmän kuin pienituloisimmilla, eli todellisuudessa tuloerot sitten tämänkin hallituksen toimesta tulevat selvästi kasvamaan, kun tällä linjalla lähdetään heti tässä vaiheessa jo liikkeelle.

Itse uskoisin, että ratkaisemalla kiireesti yritysten sukupolvenvaihdosveroproblematiikka ja toteuttamalla arvonlisäveron liukuva alaraja voidaan tehokkaimmin parantaa työllisyyttä, ja sen jälkeen kolmas tehokas keino toivon mukaan on se, että veronkevennykset tuloverotuksessa ohjataan pieni- ja keskituloisia selvästi suosien. Näin saadaan työtä tähän yhteiskuntaan, saadaan ostovoimaa, kulutusta, jonka kautta yhteiskunnan pyörät lähtevät pyörimään.

Vielä totean ansiotulovähennyksen kasvattamisesta, että se on kuntien kannalta erittäin ongelmallinen malli, johon tämäkin hallitus on mennyt. Vetoan vahvasti, että kun sitä nyt lähdetään käsittelemään ensi viikolla, niin kuntien talouden huononeminen tätä kautta otetaan huomioon ja se korvataan täysimääräisesti kunnille, minkä ne tässä verotuloissa menettävät, kun näin tapahtuu. Sitten meidän on kannettava huolta siitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevasta väestönosasta, joka ei näistä veroratkaisuista hyödy yhtään. Eläkeläiset hallitus on ohjelmassaan täysin unohtanut moneksi vuodeksi, lapsiperheille on tulossa hyvin pieniä murusia, ja monia muita väestöryhmiä on, jotka odottavat jotakin kohtuullista osuutta tästä hyvinvoinnin kakusta, mutta saattavat neljän vuoden kuluttua todeta, että niin meni sekin kausi saamatta oikeudenmukaista osuutta suomalaisesta hyvinvoinnista.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kankaanniemen puheenvuoron alkuosa oli selvästi rakentavampi kuin loppuosa, jossa hän otti opposition viitan harteilleen. Joka tapauksessa on tietysti totta, että tuloveroasteikon keventäminen olisi voinut painottua juuri niin, kuin edustaja tuossa totesi. Koko vaalikausi tietysti ratkaisee, mitä tapahtuu.

On syytä huomata myös, että kun kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä lisätään ja kunnille syntyy 113 miljoonan euron vähennys tuloissa, valtio kompensoi tämän todellakin täysimääräisesti. Tämä on eräs tällainen uusi näkökulma tähän asiaan, mihin edustajakin puheenvuorossaan viittasi. Niin ollen kunnille ei tästä veronalennuksesta tule rasitetta. Näin ollen uusi hallitus kyllä toteuttaa myös uudenlaista politiikkaa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kankaanniemi puheenvuorossaan piti hämmästyttävänä hallituksen tänään tekemää veroratkaisua siltä osin, kuin oli kyse tuloverotuksen keventämisestä jo tänä vuonna. Sen sijaan hän mielestäni perustellusti kiinnitti myönteistä huomiota hallituksen tekemiin periaateratkaisuihin, jotka koskivat sukupolvenvaihdoksen edistämistä ja arvonlisäveron kehittämistä.

Halusin kuitenkin tulla vielä tänne eduskunnan puhujakorokkeellekin esittämään myönteisen arvioni hallituksen tämän päivän veroratkaisusta ja myös ja erityisesti siltä osin kuin kyse on tuloverotuksen keventämisestä. Halusin tehdä tämän myös siitä syystä, että ed. Elo saapui saliin, ja halusin hänellekin osoittaa sanani kiittäessäni hallituksen ratkaisua tältä osin, mutta valitettavasti ed. Elo ehti jo salista lähteäkin.

Ed. Kankaanniemi sanoi aivan oikein, että viime vaalikaudella tietysti silloin keskusta, joka oli oppositiossa, mutta myös moni sosialidemokraattinen kansanedustaja moitti tällaisia ansiotuloverotuksen keventämisiä, joissa kevennys tehdään kautta linjan saman suuruisena, kuten hallitus on tänään päättänyt tämän vuoden osalta. Eikä riitä, että nykyiset hallituspuolueet tai niiden edustajat viime vaalikaudella moittivat näitä veroratkaisuja, vaan myös vaalikampanjan aikana itse asiassa aika keskeisesti vaalikeskusteluissa oli esillä sellainen tilanne useasti sekä paneeleissa ympäri maan että myös medioissa, että nykyiset hallituspuolueet, sosialidemokraatit ja keskusta, torjuivat tuloveron alennukset, torjuivat ne ainakin sellaisina kuin kokoomus niitä esitti eli kautta linjan tehtävinä noin 2 miljardia euroa vuoden 2007 tasossa. Molemmat nykyiset hallituspuolueet sanoivat, että ne asettavat peruspalvelujen kehittämisen veronalennusten edelle ja jos tehdään tällaisia kokoomuksen vaatimia tuloveron alennuksia, niin se merkitsee peruspalvelujen heikentämistä, niiden murentamista ja hyvinvointiyhteiskunnan rapauttamista.

Kokoomus sanoi silloin, että asia ei ole näin, vaan meidän esittämämme järkevät tuloveron alennukset merkitsevät sitä, että tuetaan talouden kasvua, tuetaan työllisyyttä ja tätä kautta pidemmällä aikavälillä itse asiassa parannetaan edellytyksiä pitää hyvää huolta tärkeistä peruspalveluista. Me sanoimme, että nämä veroratkaisut eivät ole peruspalveluista pois, vaan päinvastoin näillä vahvistetaan yhteiskunnan mahdollisuuksia myös jatkossa pitää hyvää huolta peruspalveluista.

Nämä meidän perustelumme vaalikeskusteluissa torjuttiin. Sanottiin, että tämä on jotakin harhaoppia, ja väitettiin sekä keskustan että sosialidemokraattien, tietysti myös vasemmistoliiton ja vihreiden, toimesta, että tällainen ajattelu on virheellistä. Vaikka tämä keskustelu tiistaina jatkuu ja sen pitääkin jatkua, niin haluan jo tässä vaiheessa todeta, että kokoomuksen eduskuntaryhmä on hyvin tyytyväinen hallituksen tämänpäiväisiin ratkaisuihin. Kiitämme niitä ja olemme todella iloisia siitä, että vaalien jälkeen edes nykyiset hallituspuolueet ovat todenneet, sanoisinko myöntäneet, että järkevillä veroratkaisuilla tuloverotuksen puolella voidaan nimenomaan tukea talouden kasvua ja työllisyyttä ja tätä kautta parantaa pidemmällä aikavälillä hyvinvointipalveluista huolehtimista.

Eli ed. Elo, teillekin haluan sanoa, että kokoomus on hyvin iloinen siitä, että tänään hallitus on tehnyt merkittäviä ratkaisuja tuloverotuksen alentamisesta niin, että alennukset tehdään kautta linjan saman suuruisina ja täten tuetaan talouskasvua ja työllisyyttä ja myös näin ollen parannetaan edellytyksiä hyvinvointipalveluista huolehtimiseen. Nämä asiat eivät ole vastakkaisia, vaan järkevästi toimien voidaan veroratkaisuilla nimenomaan tukea hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamista.