4) Laki opintotukilain 14 §:n muuttamisesta
Toimi Kankaanniemi /kd(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Hallitusohjelmassa, tässä tuoreessa,
todetaan näin: "Opiskelijoiden opintososiaalista asemaa
kohennetaan, jotta täysipäiväinen ja
suunnitelmallinen opiskelu on mahdollista ja opiskeluajat lyhenevät."
Kuuluisassa lisäpöytäkirjassa, oli se
sitten salainen tai julkinen — nyt se on joka tapauksessa
julki — ei ole tälle hallitusohjelman lupaukselle
katetta tulevalle nelivuotiskaudelle. Täällä Koulutus-,
tiede- ja kulttuuri -kohdassa ei ole sellaista määrärahavarausta,
jonka voisi hyvällä tahdollakaan selittää tämän
lupauksen täyttämiseksi.
Arvoisa puhemies! Kun kuitenkin hallitusohjelmaan on näin
kirjoitettu, niin olen laatinut lakialoitteen opintotukilain 14 §:n
muuttamisesta siten, että ministeri Karpelalla on pohjaa
lähteä tätä viemään
eteenpäin. Tässä lakialoitteessa esitetään,
että opintotukeen liittyvä asumislisä muutettaisiin
ympärivuotiseksi. Onhan selvä, että opiskelija
asuu ympäri vuoden jossakin, eikä voi ajatella,
että hän aina toukokuussa jättää asuntonsa
ja hankkii uuden elo—syyskuussa, ehkä syyskuussa,
vaan se väliaikakin on jossakin tavaroita säilytettävä ja
makuusijaa pidettävä. Tällainen järjestelmä kuitenkin
meille taannoin luotiin, että nämä kuukaudet,
jolloin ei päätoimista opiskelua tapahdu, ovat
asumislisäoikeuden ulkopuolella.
Opiskelijat ovat pitäneet tätä asiaa
tavattoman tärkeänä. Vaalien edellä oli
runsaasti erilaisia paneeleja, muun muassa Jyväskylän
yliopistolla ja monissa muissa oppilaitoksissa, ja opiskelijat peräänkuuluttivat
vahvasti tätä ympärivuotista asumislisää.
Muutamia muitakin etuuksien parantamisia he halusivat, mutta keskeinen
oli tämä. Kun vaalit olivat ohi, saatiin niin
sanottu Sailaksen työryhmän raportti, joka sitten
oli jääkylmä suihku opiskelijoiden niskaan,
kun siinä esitettiin opintotuen muuttamista lainamuotoiseksi.
Hallitusohjelma ei anna selkeää kuvaa ja johtopäätöksiä siitä,
mihin suuntaan hallitus neljän vuoden aikana aikoo opintotukea
kehittää: aikooko se toteuttaa Sailaksen raportin
mukaiset toimenpiteet vai ei; aikooko se korottaa opintotukea, joka
on jäänyt jossain määrin jälkeen;
aikooko se muuttaa asumislisän ympärivuotiseksi;
aikooko se tarkistaa asumislisän perusteena olevien kustannusten
määriä; jne. Kaikissa näissä kysymyksissä opiskelijat
odottavat hallitukselta linjauksia hieman enemmän kuin
on saatu. Nyt kaikki on itse asiassa avoinna hallitusohjelman ja tämän
eurot sisältävän lisäpöytäkirjan
valossa.
Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa, jonka
on 29 edustajaa allekirjoittanut eri puolueista, lukuisa määrä myös
hallituspuolueista, esitetään, että opintotuen
asumislisä siis muutettaisiin ympärivuotiseksi.
Se koskisi arviolta noin 75 000:ta opiskelijaa ja aiheuttaisi
kustannuksia pyöreästi 25 miljoonaa euroa vuositasolla.
Nämä eurot kuitenkin menisivät opiskelijoitten
hyväksi, ja kun opiskelijat elävät aika
tiukassa taloudessa jatkuvasti, tätä kautta ne
tulisivat kotimaiseen kulutukseen mielestäni paljon tehokkaammin
kuin kaikkein suurituloisempien veronkevennykset, jotka hallitus
pani ykkössijalle tänään ja
näin on jättänyt opiskelijat sitten odottamaan
vuoroaan, joka vuoro ei näillä näkymin
siis tule tämän nelivuotiskauden aikana.
Arvoisa puhemies! Asia on kuitenkin niin tärkeä,
että siitä on mielestäni syytä keskustelua käydä,
ja lakialoite antaa siihen mahdollisuuden. Samalla se antaa eduskunnalle
ja kaikille eduskuntapuolueille ja kansanedustajille mahdollisuuden
vastata siihen huutoon, jonka antoivat vaalikentillä luvatessaan
opiskelijoille, että nämä ongelmat korjataan
ja tässä asiassa edetään, ja
samalla sitten voidaan antaa hyvästit Sailaksen suunnitelmille
opiskelijoitten velkaannuttamistien valitsemiseksi.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Olen yksi lakialoitteen 17/2003
vp allekirjoittajista. Tämä asiahan oli useammankin
aloitteen muodossa esillä myös edellisellä vaalikaudella.
Muistan muun muassa ed. Petri Neittaanmäen samasta ed.
Toimi Kankanniemen vaalipiiristä yhdessä meidän
kansamme ajaneen tätä asiaa, ja yhdessä olemme äänestäneetkin
tämän asian puolesta.
Toivon nyt, että tämä asia ei suinkaan
joudu unohduksiin. Toivon, että voitaisiin nähdä tämä epäkohta,
joka todella on siinä, että hyvin monet opiskelijat,
eivät kylläkään kaikki, mutta
ne, jotka ovat ennen kaikkea vapailta markkinoilta asunnon hankkineet,
kohtaavat tämän ongelman näinä päivinä,
kun yliopistojen talvilukukaudet päättyvät.
Useat menevät sitten kesätöihin, ja aina
se kesätyö ei ole sillä opiskelupaikkakunnalla.
Sanon, että onneksikaan ei aina ole, vaan saadaan elämänkokemusta
sieltä kotipaikkakunnalta tai jostakin muualta, ja tuo
kesätyö on hyvin tarpeellinen paitsi työkokemuksen
hankintana niin myös talouden kannalta opiskelijoille.
Toivon, että monet ja nimenomaan kaikki, jotka haluavat
kesätyötä, tänäkin
kesänä sitä saavat.
Osa opiskelija-asunnoistahan on toki sellaisia, että ne
muuttuvat kesähotelleiksi tai muuhun käyttöön
kesäaikana. Nämä ovat tietysti eri tilanteita,
niistä ei silloin opiskelija maksakaan, mutta hyvin monet
opiskelijat kohtaavat tämän ongelman.
Toivon, että tämä asia muistetaan,
kun opiskelijoitten asemaa tällä vaalikaudella
halutaan järjestellä. Henkilökohtaisesti
en missään tapauksessa voi hyväksyä tätä Sailaksen
velkavankeusmallia opiskelijoitten tulevaisuuden tieksi. Se on hyvin
kohtalokas malli, jos nuorilla, kun he elämässään
astuvat aikuisuuteen, opiskelun jälkeen on mittavat opiskeluvelat.
Sitten pitäisi hankkia asunto, toivon mukaan perustaa perhettä,
hankkia lapsia, ja tulee velkaa kaikesta mahdollisesta, niin asunnosta,
kulkuvälineistä, kodin perustamisesta. Nuorilla
perheillä kun sitten vielä tulotaso silloinkin,
jos työpaikka on onnistuttu saamaan, on kaikkein alhaisin
ja menot ja velat kaikkein suurimmat, niin minusta todella onneton
ja surkea suositus opiskelijoille on tämä Sailaksen malli.
Tietysti pitää pitää huoli
siitä, että ne opiskelijat, jotka haluavat saada
edullista opintolainaa opintoihinsa nähden riittävästi,
voivat sitä saada, mutta en pidä sitä opiskelijoitten
taloudellisen toimeentulon perusmallina missään
tapauksessa oikeudenmukaisena enkä hyvänä.
Aikoinaan kun itse opiskelin, minulla oli opintolainaa, mutta silloin
oli tilanne toinen. Valmistuttuaan oli varmuus siitä kutakuinkin,
että työpaikan saa, ja vielä sain sellaisen
työpaikan, että oli virka-asunto, ei ollut asumisestakaan
ongelmia. Nyt kun ihmiset valmistuvat oppilaitoksista, ei ole mitään
varmuutta työpaikasta. Erilaiset työsuhdeasunnot ovat
kadonneet. Me suomalaiset sitten pohdimme sitä, miksi syntyvyys
laskee, miksi lapsiperheillä ei mene hyvin. Eräs
syy on myöskin tässä, että opintojen
jälkeen ei ole aina työpaikkaa ja elämä on
hyvin epävarmaa monella tavalla.
Haluaisin luoda semmoista turvattua tulevaisuutta ja tietysti
myös vastuullista tulevaisuutta nuorille. Toivon, että opiskeluaikana
saataisiin luotua tälle pohjaa. Osaltaan tällä aloitteella
halutaan turvata opiskelijoitten toimeentuloa ja mahdollistaa elämänmyönteistä kehitystä,
jotenka toivon, että aloite asianomaisissa valmisteluvaliokunnissa
ja valmisteluprosesseissa saa sitten sille kuuluvan myönteisen
jatkokäsittelyn.
Kaarina Dromberg /kok:
Arvoisa puhemies! Edellisen hallituksen aikana oli opintotukityöryhmä,
joka jätti erittäin hyvät ehdotukset pohjaksi
nykyiselle hallitukselle, kuinka opintotukea pitäisi viedä eteenpäin.
Meillähän on tilanne niin, että opintorahaa
ei ole noin kymmeneen vuoteen korotettu eli se on huomattavasti
jäänyt jälkeen siitä tasosta,
mikä sen tulisi tänä päivänä olla.
Sen lisäksi vuokrakatto on hyvin alhainen verrattuna niihin
vuokramenoihin, joita tänä päivänä on.
Minun mielestäni vuokrakaton pitäisi myöskin
vaihdella kalleusluokasta riippuen eri puolilla maata. Silloin se
kohtelisi oikeudenmukaisesti myöskin opiskelijoita.
Koko opintotukihan on kolmen jalan varassa eli opintorahan,
vuokrakaton ja opintolainan. Minun mielestäni ei myöskään
opintolainaa opiskelijoiden pidä pelätä,
niin kuin ed. Oinonenkin täällä äsken
sanoi. Mutta todellakin hallitusohjelmassa ne kirjaukset eivät
anna kuitenkaan ymmärtää sitä,
että mitään taloudellisia resursseja sinne
olisi pantu, joten se on vain tyhjää ilmaa täynnä siihen
nähden, miten todella opintotukikysymykseen tulisi saada
ratkaisua ja opiskelijoiden asemaa parantaa. Onhan tästä hyvin
pitkälti kiinni myöskin se, kuinka nopeasti nuoret valmistuvat
opiskelunsa tuloksena. Se on hyvin suuri huoli, koska opiskeluajat
ovat huomattavasti pidentyneet Suomessa tänä päivänä,
ja tämä on vahvasti myöskin kiinni siitä opintotukijärjestelmästä,
joka tänä päivänä on.
Hallituksen toimenpiteitä nyt vahvasti odotamme, koska
lupaukset ovat suuret. Katsotaan, mitä tuleman pitää.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen nyt livisti salista pois. Olisin
hänelle vain todennut sen, kun hän hyvin lämpimästi suhtautui
sympaattiseen tapaansa tähän lakialoitteeseen
ja toivoi sille myönteistä menestystä,
että hän ei ole vieläkään
oppinut sitä, että hän on hallituspuolueen
kansanedustaja, jonka pitäisi vastata myöskin
siitä, että siellä budjetissa löytyy sitä varallisuutta
niin, että tämä homma voitaisiin hoitaa.
Tässä on siis semmoinen sovittamaton ristiriita.
Minä toivon, että ed. Oinonen sattuu vielä saliin
yhtä aikaa kanssani niin, että voin hänelle
osoittaa suoraan tämän huomautuksen ja että hän
voi minulle vastata, millä tavalla hän parantaa
tapaansa, kun hänen sympatia-asteessaan ei ole mitään
toivomisen varaa.
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemen aloite tästä opintotuen
asumislisän ympärivuotisuudesta on hyvä ja
tarpeellinen. Tätä asiaahan myös keskusta
ajoi viime vaalikaudella varsin voimakkaasti. Nyt on aika toteuttaa
tämä tarpeellinen parannus opintotukeen ihan siinäkin
mielessä, että opiskelijoille ei ole tehty oikeutta
viime vuosina riittävästi. Nyt on aika toimia.
Hallitusohjelmaan on saatava konkreettisuutta, nimenomaan tähän
opiskelijoitten tilanteeseen. Se on siellä vain aivan ympäripyöreästi käsitelty.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on myös kiinnittänyt
tähän asiaan huomiota ryhmäkokouksessaan
ja on päättänyt tehdä myös
tästä asiasta oman ryhmäaloitteensa.
Asiaa on meidän mielestämme painettava nyt monelta
suunnalta eteenpäin, ja tämä meidän
aloitteemme, mikä tulee tänne myöhemmin,
liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jolla meidän ryhmämme
pyrkii torjumaan köyhyyttä ja edesauttamaan myöskin
sitä, ettei opiskelijoista tule sellaista ryhmää,
joka joutuu köyhyysloukkuun.
Tony Halme /ps:
Arvoisa herra puhemies! Olen samaa mieltä tästä ed.
Oinosen kanssa, joka ehti livahtaa myös ennen minua. Kun
laissa kerran tästä säädetään,
onhan se selvää, että opiskelijoiden
pitää saada tukea niiltä kuukausilta,
kun on niin sanottu kesäloma. Periaatteessahan opiskelijoilla
ei ole kesälomaa; silloin pitää opiskella,
kun jotain opiskellaan, kunnes ollaan valmiita. Mutta jos tällä periaatteella
ajateltaisiin, että kesälomalla otetaan opintotuki
pois, niin kuka sitten siellä kotona pitäisi sitä munakelloa
käynnissä niin, että silloin kun opiskelija
käy vessassa tai syömässä, siltä ajalta,
hän ei saisi opintotukea, vaan saisi vain silloin, kun
hänellä on muka kirja kädessä?
Saman tien haluaisin tätä taas viilata enemmän:
Myöskin opiskelijoilla pitäisi olla oikeus, jos
ovat ahkeria opiskelijoita, käydä töissä ilman,
että verottaja verottaa siitä sitten 50 prosenttia
ylimääräistä veroa. Pitäisi
olla minimaalinen vero, jos ollenkaan, niin kauan kuin hän opiskelee.
Raija Vahasalo /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemen aloitteessa tästä asumislisän ympärivuodestamisesta
— uusi
verbi — on sellainen puute, että yksi ongelma
tässä on se, että Pääkaupunkiseudulla
asuminen opiskelijoille on erittäin kallista ja sen vuoksi
ylipäätään, ottamatta nyt kantaa
siihen, pitääkö lisän olla ympärivuotinen
vai ei, opiskelijoiden asumislisän Pääkaupunkiseudulla
tulisi olla korkeampi kuin muualla, koska kustannukset ovat korkeammat.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen, että löytyi
näinkin paljon tukea ja myötätuntoa tälle
aloitteelleni. Toivottavasti se sitten johtaa myös tulokseen.
Vasemmistoliitto esimerkiksi panostaa tähän asiaan nyt,
toisin kuin teki kahdeksan vuotta, kun asiat olivat vähän
jäissä.
Vuokrien erisuuruisuus eri paikkakunnilla — mainitsin
sen jo puheessani — on yksi ongelma. Varmasti ed. Dromberg
tietää varmemmin, mutta minä olin tarkistavinani
opintotukilaista, että sitä asiaa ei ole laissa
säädetty, vaan vuokran määrä,
josta asumislisä lasketaan, on valtioneuvoston päätöksellä tai
ministeriön päätöksellä määriteltävissä,
jolloin se on ihan puhtaasti hallituksen kädessä,
ei eduskunnan kädessä, enkä ruvennut
tekemään lakialoitetta siitä, mistä eduskunta
ei ole tähän mennessä päättänyt.
Toivon ja vetoan, että hallitus viisaudessaan katsoo sen, onko
se tänä päivänä kohdallaan — se
ei ole aivan kohdallaan — ja korjaa sen. Sitten on oma lukunsa
se, että eri paikkakunnilla vuokrataso on erilainen, ja
sen huomioon ottaminen kohtuullisesti olisi tietysti perusteltua.
Keskustelu päättyy.