Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Eilisestä Helsingin Sanomista saimme
lukea, että Puolustusvoimat on aloittanut massiiviset yt-neuvottelut
henkilökuntansa kanssa. Neuvottelut käydään
kaikkiaan 6 200 työntekijän kanssa, mikä on
enemmän kuin kolmannes Puolustusvoimissa työskentelevästä henkilökunnasta.
Tämän ja ensi vuoden aikana on tarkoitus vähentää 700 henkilötyövuotta,
joista 390 materiaalilaitoksesta ja näistä 170
Pirkanmaalta. Viime viikolla kyselytunnilla keskusteltiin pitkään
UPM:n irtisanomisista ja siihen liittyvästä yrityksen
yhteiskunnallisesta vastuusta. Kysyn nyt:
Miten valtio työnantajana kantaa vastuunsa irtisanottavien
uudelleenkouluttamisesta ja työllistymisestä?
Toinen varapuhemies:
Asianomainen ministeri ei ole paikalla, mutta toivon, että yleisvastauksen
osalta valtioneuvoston jäsenistä ministeri Filatov
vastaa.
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Kysymyksen loppuosa koski sitä,
miten valtio aikoo kantaa vastuunsa tällaisessa tilanteessa.
Silloin kun käydään yt-neuvotteluja,
niin sen pitää olla aito vuorovaikutusprosessi.
En ota kantaa siihen, tulevatko tällaiset neuvottelut realisoitumaan,
koska sen tietää puolustusministeri paremmin,
mutta on selvää, että jos sellainen tilanne
tulisi eteen, niin siinä etsittäisiin parhaat mahdolliset
keinot ihmisten uudelleen sopeuttamiseksi ja sijoittamiseksi työmarkkinoille,
ja näin Puolustusvoimat on toiminut niissä aikaisemmissa
tilanteissa, joissa vastaava tilanne on ollut edessä.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Osoitan seuraavan kysymyksen valtiovarainministeri Eero
Heinäluomalle. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaan
valtionhallinnosta on tarkoitus vähentää 17 000
työpaikkaa, eli käytännössä vain
joka toinen eläkkeelle jäävän
virka on tarkoitus täyttää. Puolustusvoimien
ohella tämä merkitsee suuria ongelmia muun muassa
yliopistoissa ja muissa valtion laitoksissa.
Miten näillä toimilla voidaan turvata valtion laitosten
toimintakyky?
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Arvoisa puhemies! Vielä palaan sen verran tähän
Puolustusvoimain osuuteen, että mitään
irtisanomispäätöksiähän
ei ole tehty eikä sellaisia ole myöskään
minun tiedossani.
Tuo ohjelma, johon viitattiin, on eduskunnan käsittelemän
puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukainen ohjelma,
joka tarkoittaa useamman varuskunnan lakkauttamista, jotka ovat täällä aikoinaan
olleet käsittelyssä, ja siihen liittyviä yt-menettelyjä.
Mutta lähtökohtana ei ole suinkaan se, että mennään
irtisanomisiin. Näin olen saanut kuulla, kun olen tähän
samaan asiaan kiinnittänyt huomiota, koska se vaikutti
toiselta kuin täällä aikaisemmin on puhuttu.
Muutoin tuottavuusohjelman lähtökohta on se,
että pyrimme käyttämään
hyväksi uutta tekniikkaa, sähköistä asiointia,
miettimään, miten voidaan tehdä asiat
myös valtion osalta paremmin. Me tiedämme pelkästään,
että meillä on talous-, palkkakirjanpidossa tällä hetkellä 2 000 henkilöä yliopisto-,
ammattikorkeakoulu- ja opiskelumaailmassa. Keskittämällä näitä,
niin kuin olemme jo aikaisemminkin tehneet, voidaan päästä huomattavasti
vähemmällä ja sitä kautta saada
palveluun ja opetustyöhön, sinne etulinjaan, missä todella
ihmisiä tarvitaan, väkeä.
Eli kyllä tämän uudistuksen lähtökohta
on, että se merkitsee myös opetuksessa parempaa lopputulosta
sen sijaan, että resursseja käytetään vanhanaikaisella
tavalla, vanhanaikaisilla menetelmillä tehden, kun voidaan
käyttää vaikkapa juuri sähköisen
asioinnin lisääntymistä hyväksi. Tämä vastaa
sitä, mitä käsittääkseni
myös ed. Satonen on toivonut julkisen sektorin kehittämisessä tehtävän.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Vankeinhoidossa tämä sähköinen
asiointi on vähän vaikea toteuttaa. Kysynkin:
Onko nyt tarkoitus, että näissä säästötoimissa tai
tehokkuusvaatimuksissa jätetään joitakin
alueita kokonaan ulkopuolelle, esimerkiksi vankeinhoito, jossa tällä hetkellä ovat
jo ylibuukattuina vankilat ja vartijoita vankeihin nähden
liian vähän?
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Arvoisa puhemies! Tämä työ tehdään
ihan normaalijärjestyksessä kussakin ministeriössä.
Ei ole mitään kaavamaista ohjetta olemassa, jonka mukaan
joka paikassa päädyttäisiin samoihin
ratkaisuihin. On selvää, että esimerkiksi
pelkästään nykyaikaisen tietojärjestelmän
hyväksikäyttö on eri puolilla aivan eri
tavalla mahdollista. Me olemme verohallinnossa voineet tehdä huomattavia
säästöjä sillä tavalla,
että on siirrytty asteittain käyttämään
enemmän tietotekniikkaa. Se on vapauttanut tuhansia henkilötyövuosia
muihin varsinaisiin tehtäviin. Tämä tarkoittaa
siis virastokohtaista ratkaisua, joka haetaan kussakin ministeriössä ministeriön
parhaalla asiantuntemuksella, ei yhdellä kaavamaisella
ohjeella.
Kimmo Sasi /kok:
Herra puhemies! Kyllä se vain näin on, että yt-neuvotteluja
käydään tänä vuonna
6 200 työntekijän osalta Puolustusvoimissa.
Muistatteko, ministeri Heinäluoma, yhtään
yritystä, jossa näin massiivisia yt-neuvotteluja
olisi käyty, näin suuren joukon osalta? Tosiaan,
kun koko vähentämistavoite on 17 000
ihmistä, kyllä te olette se valtiovarainministeri, jonka
aikana tullaan vähentämään enemmän
väkeä kuin kenenkään muun valtiovarainministerin
aikana.
Täytyy sanoa, että kun te nyt perustelette,
että valtiolla on tarvetta käyttää tietotekniikkaa,
kaikilla yrityksillä on tarvetta käyttää tietotekniikkaa.
Ei se ole mikään peruste mielestäni pelkästään
irtisanomisille. 700 ihmistä vähenee tämän ja
ensi vuoden aikana. Ettekö te aio antaa näille työntekijöille
riittävästi aikaa sopeutua tähän
tilanteeseen? Ja Pirkanmaa erityisesti, täytyy sanoa, kärsii
hyvin voimakkaasti. Mitä sopeutumistoimia te aiotte tämän
johdosta antaa Pirkanmaalle? Tunnetteko te, ministeri Heinäluoma, yhteiskuntavastuuta?
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Arvoisa puhemies! Pahaa pelkään kyllä,
että ed. Sasin luvut menivät nyt pahasti väärin
ja taisi mennä vähän käsitteitäkin.
(Välihuutoja) — No, saattaa olla, että löytyy
sieltäkin. — Mutta jos itse asiasta puhutaan,
niin kun katsotaan valtion palveluksessa olevan henkilöstön
määrää, niin se on hyvin nopeassa
tahdissa vähentynyt, ulkomuistista 150 000:sta
100 000:een, eli 50 000:n vähennysohjelmia
ei ole suunnitteilla. Tässä lähtökohtana
on, että sitä myöten kun ihmisiä siirtyy
eläkkeelle, paikkoja vapautuu, mietitään
niiden uudelleen täyttämistä. Kun se
tehdään tällä tavalla pitkällä aikavälillä huolella
suunnitellen henkilöstön kanssa yhteistyössä,
niin se voidaan toteuttaa viisaalla tavalla.
Eli suhteessa näihin lukuihin vielä kerran,
niin kun kurkistetaan hivenen kauemmaksi myös sitä aikaa,
kun ed. Sasi oli ministerinä ja keskeisissä tehtävissä edellisessä hallituksessa,
niin luvut olivat kyllä suurempia.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Nämä valtion työpaikat,
jotka nyt ovat joutumassa uhanalaisiksi, sijaitsevat usein alueilla,
jotka tarvitsisivat erityisiä valtion kehitystoimenpiteitä.
Eikö tässä nyt ole ristiriitaa, että juuri
nämä alueet, kunnat ja seudut ovat menettämässä,
joihin valtion tulisi panostaa työpaikkoja?
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Arvoisa puhemies! Juuri näin on toimittu, ja niin kuin
edustaja hyvin tietää, muun muassa puolustus-
ja turvallisuuselonteon yhteydessä tehtiin erityisiä ratkaisuja
Keuruun osalta, joissa lähtökohta oli, että pyritään
pitämään vähennykset mahdollisimman
pieninä. Näitä saatoimme olla edellisessä puolustusvaliokunnassa
ihan yhdessä tekemässä, joten kyllä tämä linja
on jatkossakin ihan sama.
Täytyy katsoa myös alueellisia vaikutuksia, mutta
tämä tuottavuusohjelmahan on luonteeltaan sen
tyyppinen, että se myös luo uusia työpaikkoja.
Meillä on nyt Joensuuhun tehty palvelukeskus, joka ryhtyy
huolehtimaan taloushallinnon palveluista, mikä merkitsee
sinne uusia työpaikkoja hyvin huomattavassakin määrin.
Ja näitä tulee tietysti muualleki n.
Olli Nepponen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Heinäluoma, olitte
puolustusvaliokunnassa silloin, kun selontekomietintö tehtiin,
ja siinä todetaan, että henkilöstöjärjestelyt voidaan
tehdä ilman irtisanomisia. Kuitenkin tosiasia on nyt, että Savon
prikaatissa yt-neuvottelut ovat olleet käynnissä yli
puoli vuotta ja lopputuloksena on se, että siviilihenkilöstölle
ei löydy sijoituskohteita. Yli 40 henkilöä joudutaan
irtisanomaan. Mitä vastaatte heille? Se on vastoin sitä tietoa,
mikä teillä äsken oli, kun ensimmäiseen kysymykseen
vastasitte.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Arvoisa puhemies! Uskon, että meidän kannattaa
pitää siitä periaatteesta kiinni, että esitetään kysymykset
niille valtioneuvoston jäsenille, jotka ovat täällä paikan
päällä, heidän toimialueensa
osalta. Niin kuin varmaan tiedätte, puolustusministeri
Kääriäinen vastaa tästä ja
hänellä on nämä tiedot, niitä ei
ikävä kyllä minulla ole. Olen sen varassa,
mitä olen ehtinyt asiassa selvittää. Ehkä on
yleisemminkin — ja toivoisin, että puhemies ottaisi
tämän huomioon — hyvä käydä tämä periaate
myös jatkossa lävitse, että kun on etukäteen
tiedossa, ketkä ministerit ovat paikalla, niin kysytään
heidän toimialueestaan.
Antero Kekkonen /sd:
Herra puhemies! Tämä kysymyssarja alkoi Helsingin
Sanomien dramaattisesta uutisesta. En jatka siitä tämän äskeisen
ministerin vastauksen jälkeen. Mutta se uutinen vaikutti
tilanteeseen, jossa ei vielä ollut toivuttu siitä,
mikä oli viime viikon dramaattinen uutinen, eli UPM:n irtisanomisista.
Niinpä, herra puhemies, kysymykseni onkin hallitukselle,
kun se kuitenkin on se taho, jonka pitää antaa joku
lohdun sana suomalaisille ihmisille.
Mikä on se hallituksen viesti tähän
tilanteeseen, jossa me viikoittain luemme tällaisia uutisia,
jotka tulevat yhtäältä yksityisen pääoman puolelta,
ja sitten tämmöisiä vähän
spekulatiivisia uutisia, jotka tulevat valtion puolelta? Mitä hallitus
vastaa ihmisille, jotka ovat yhtä ällistyneitä kuin
suurin osa kansanedustajista näistä uutisista?
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Arvoisa puhemies! On varmaan hyvä, että ministeri
Pekkarinen seuraavaksi kertoo tukitoimista, joita on suunniteltu,
mutta yleiseltä kannalta täytyy nähdä,
että tässä on kaksi puolta: Talouden peruskuva
ja myös työllisyys on tällä hetkellä erittäin
hyvä. Talous on vahvassa kasvuvauhdissa, ja siinä näkyy
myös se, että olemme tehneet työllisyyttä tukevaa
politiikkaa menneiden vuosien aikana. Tuorein, tämän
viikon, ennuste kertoo, että tämän vuoden
talouskasvu nousisi peräti 3,7 prosenttiin, joka on erittäin
hyvä luku. Viime vuoden työllisyyden kasvu on
noin 50 000 henkeä, ja tässä tämän
viikon ennusteessa on 30 000 hengen paraneminen. Jopa teollisuus
lisää tällä hetkellä työpaikkoja.
Sitten meillä on yksittäistapauksia, niin
kuin UPM-Kymmene, jotka menevät toiseen suuntaan. Tärkeää UPM-Kymmenen
tapauksessa on, että käydään
yhteistoimintaneuvottelut asiallisesti lävitse ja yhtiö niissä osoittaa
kantavansa myös omaa yhteiskuntavastuutaan ja hakee mahdollisimman
pehmeitä keinoja henkilöstön kannalta
myös sopeutuksen tekemiseen. Sen jälkeen valtio
tulee mukaan omilla toimillaan, jotka auttavat sekä ihmisiä että niitä paikkakuntia.
Toivon, että ministeri Pekkarinen voisi kertoa tarkemmin
tämän työn tilanteesta.