Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää mietinnössään perustelluin syin hallituksen esitystä muutettavaksi eli etuuksien takaisinperinnän vanhenemisajan lyhentämistä esitetystä 10 vuodesta 5 vuoteen. Tämän esityksen hyvät perustelut löytyvät valiokunnan mietinnöstä, joten en puutu niihin. Kannatan lämpimästi lain säätämistä valiokunnan mietinnössä esitetyin perustein. Sen sijaan puutun tämän lakiesityksen käsittelyproseduuriin.

Tämä lakiesitys samoin kuin kolme muuta etuuksien takaisinperintää koskevaa lakiesitystä tuotiin tänne eduskuntaan viime joulukuussa noin viikkoa ennen eduskunnan työn suunniteltua päättämisajankohtaa. Näissä lakiesityksissä lakiesitysten voimaantulopäivä oli alun perin 1.1.2004. Jokainen täällä työskentelevä ymmärtää, että käytännössä se tarkoitti sitä, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnalla oli aikaa ihan oikeastikin käsitellä näitä esityksiä enintään kaksi päivää, todennäköisimmin yksi päivä. Valiokunta tunsi aiheesta kohtuullista ärsyyntymistä tilanteesta, mutta pakotettuna hyväksyi näistä esityksistä kolme, yhden perustellustikin, koska kyse oli tavallisten ihmisten etujen turvaamisesta. Toisen näistä esityksistä valiokunta pitkin hampain hyväksyi siksi, että sen hyväksymättä jättäminen tuossa määräajassa olisi pakottanut Kelan lähettämään tammikuun ensimmäisinä viikkoina yli 200 000 sinänsä turhaa kirjettä, ja kolmas voitiin lykätä myöhemmäksi ajankohdaksi sen takia, että kyseinen asia tulee esille muun lainsäädännön yhteydessä, ja tämä neljäs jätettiin käsittelemättä, koska ei ollut välttämätöntä tarvetta siihen, että laki tulee voimaan 1.1.2004, kuten oli esitetty. Nyt se sitten tuotiin tänne tammikuussa, ja ministeriön muutamien virkamiesten — tai pitäisikö ehkä sanoa: virkamiehen — vastustuksesta huolimatta valiokunta onnistui muuttamaan hallituksen esitystä. Nähtiin siis sellainenkin hämmästyttävä tapaus, että esittelevän ministerin ja valiokunnan yhteinen näkemys voitti valmistelevan virkamiehen näkemyksen. Eduskuntakin joskus onnistuu käyttämään valtaansa tällä tavoin.

Joka tapauksessa arvostelen tätä käsittelyprosessia tältä osin, siis siltä osin, että selvästi näytti siltä, että kun nämä lakiesitykset tuotiin eduskuntaan noin lyhyellä, objektiivisesti katsoen lyhyellä käsittelyajalla, ne tuotiin nimenomaan sen vuoksi, että oli olemassa epäilys siitä, että eduskunta suhtautuu tähän perusteltuun vanhenemisaikojen lyhenemiseen kielteisesti, ja kun ministeriön virkamiehet eivät voineet sitä esittää, niin asia tuotiin eduskuntaan tilanteessa, jossa järjellistä käsittelyaikaa ei ollut tarjolla. Toivon hartaasti, samalla kun hyväksymme tämän esityksen tässä erittäin perustellussa muodossa, että tästä välittyy myöskin viesti kaikille lakia valmisteleville ministeriöille siitä, että tällainen peli ei jatkossa vetelisi.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Itse tähän hallituksen esitykseen ei mielestäni ole huomautettavaa. Tässä on nyt ilmeisesti poliittinen oikea tahto hyvässä yhteisymmärryksessä toteutunut, kun on luovuttu siitä 10 vuoden määräajasta ja siirrytty tähän 5 vuoden jaksoon. Sille on varmasti hyvät ja oikeat perustelut.

Ed. Virtanen otti esille myös aikatauluasiat ja sen, miten hallituksen esityksiä eduskunnalle tuodaan, millä aikataululla ne tulisi täällä valmistella. Siinähän on vuosien saatossa ollut monenlaistakin huomautettavaa ja tietysti myös säädösten valmistelutasossa, säädösvalmistelun tasossa. Näihin kysymyksiin eduskunta on puhemiehen johdolla ja puhemiesneuvosto eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota. Viime syyskauden osalta voisi kuitenkin todeta sen myönteisen asian, että kyllä hallituksen esitykset, jotka liittyivät talousarviokäsittelyyn, tai jotka oli tavoitteena saada käsiteltyä valtiopäivien loppuun mennessä ja voimaan sitten vuoden alusta tai vuoden alkupuolella, pääsääntöisesti tänne tulivat hyvässä aikataulussa. Tässä varmasti on ollut aiemmin enemmänkin huomautettavaa eritoten budjettilakien osalta. Tämän, herra puhemies, haluan tässä vain myönteisenä nykyisen hallituksen toiminnasta todeta, ja toivon tietysti, että hallituksen piirissä niin ministerit, pääministeri ja valtioneuvoston jäsenet kuin myös valmistelevat virkamiehet tämän eduskunnan viestin ottavat vakavasti huomioon.