Toimi Kankaanniemi /kd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä varmaan lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, se on varmaan ehdotuksena, mutta käydään nyt pikkuisen keskustelua, jos sitä vaikka syntyisi.

Herra puhemies! Tämä lakialoitteeni koskee sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamista. Tuolla maaseutupolitiikan puolella on noussut esille sellainen ajatus, että tämä nykyaikainen energiakasvi nimeltään ruokohelpi, Phalaris arundinacea, on nopeaa energiaa tuottava kasvi, jota nykyisin Suomessa viljellään, mutta se on vähän syrjityssä asemassa verokohtelun osalta verrattuna esimerkiksi metsähakkeeseen. Lakialoitteessa ehdotetaankin, että se lisättäisiin metsähakkeen rinnalle 8 §:n 1 momentin 6 kohtaan, jolloin se saisi saman kohtelun kuin metsähake energiaveron palauttamisen osalta.

Ruokohelpi on monivuotinen luonnonvarainen heinäkasvi, jonka viljely onnistuu pelloilla ja turvetuotannosta poistuneilla suopohjilla. Sen luontaisia kasvupaikkoja ovat meren, järvien ja jokien rannat, ojat ja tienpientareet. Luonnossa se muodostaa tiheitä, jopa kaksi metriä korkeita kasvustoja. Se on viljelykasvina uusi, Suomessa vasta 90-luvulla on aloitettu viljely ja tutkittu selluloosan raaka-aineena ja energiakäyttöä silmälläpitäen. Se on osoittautunut hyvin satoisaksi, energiakäyttöön kasvatetuista heinäkasveista kaikkein satoisimmaksi. Hehtaarin alalta tulee energiaa jopa yli 30 megawattituntia, mikä vastaa reilusti yhden omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta. Sen kasvatukseen ei tarvita kovin paljon lannoitteita, ja lannoitteeksi sopivat tuhka, jätevesiliete ja kompostin tuotteet. Esimerkiksi Vapo Oy kasvattaa ruokohelpeä 3 200 hehtaarin alueella, ja sopimuksia on sitten vielä viljelijöiden kanssa noin 800 hehtaarin alalla, eli on ihan mielenkiintoisesta kasvista kysymys.

Tuolla kotipuolessani Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman puitteissa, siis Saarijärven Tarvaalassa, on tehty tutkimus, opinnäytetyö, ruokohelven — niin genetiivi siitä kuuluu — käytöstä raaka-aineena Saarijärven kaukolämpölaitoksessa. Siellä on saatu varsin hyviä tuloksia. Todetaan, että ruokohelpi on lähitulevaisuuden tärkein viljeltävä energiakasvi. Ylijäämäpelloilla, joita on kuulemma nykyisin noin 500 000 hehtaaria, joita ei tarvita ruuan tuotantoon, voitaisiin viljellä ruokohelpiä, ja viljely on kannattavaa tuet huomioon ottaen, kun viljelmät hoidetaan kuin viljakasvit. Korjuukaluston osalta silppurointiyksikön tulee olla sellainen, että saadaan riittävän hienoa silppua. Ruokohelpi on ja tulee jatkossakin olemaan puuta ja turvetta täydentävä polttoaine, ja tutkimuksessa on todettu, että ruokohelvellä on tulevaisuudessa tärkeä merkitys maaseututaajamien lämpölaitoksissa.

Nuo tutkimustulokset kaikin osin ovat sinänsä positiiviset, mutta tietysti alaa on kehitettävä ja tuotantoa eri tavoin edistettävä. Yksi tapa on se, että verokohtelu saatetaan tasa-arvoiseksi muun muassa metsähakkeen kanssa ja näin voidaan edistää tuon nopean energiakasvin tuotantoa. Sehän tuo myös samalla hyötykäyttöön pois viljelystä jäävät pellot ja turvetuotannosta vapautuneet suoalueet. Ymmärrämme kaikki sitä kautta, että maaseudun elinkeino-, työ- ja toimeentulonäkökohtien kannalta tämä on merkittävä asia. Siksi, herra puhemies, toivon, että tämä asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, joka siihen paneutuu ja sopivassa yhteydessä tämän korjauksen lainsäädäntöön tekee.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Tässä on myöskin toinen hyvä lakialoite ed. Kankaanniemeltä, tämän ruokohelven verokohtelun muuttamisesta, ja kun täällä todetaan, että ruokohelpi pitäisi saada samaan asemaan kuin metsähake, niin se on aivan hyvä asia. Tämä on maaseudun yritystoiminnan kannalta tärkeää, energiatalouden kannalta tärkeää. Mutta yksi asia minusta on myöskin huomioitava eli se, että jos tämä johtaisi tulokseen, niin mistä sitten nämä varat otetaan. Näitä ei pitäisi ottaa sitten metsänparannusvaroista eikä metsähakkeelta, vaan pitäisi löytyä uusi rahoitus, millä nämä verohuojennukset sitten tullaan tuomaan, ettei niitä sitten oteta toiselta pois; lisättäisiin näitä varoja, koska se on kaikista tärkeintä maaseudun kannalta.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tunnen ed. Kankaanniemen lakiesityksen perusteet siltä osin hyvin, että olen jo muutaman vuoden istunut Vapon hallintoneuvostossa, ja näköalat ruokohelven viljelyalan lisäämiseksi Suomessa ovat todella mittavat. Niin kuin ed. Vihriäläkin viittasi, lähitulevaisuudessa — ei tarvitse mennä varmasti kymmentäkään vuotta eteenpäin — meillä saattaa olla jo toistasataatuhatta hehtaaria ympäri Suomea, jotka tuottavat lähes ilmaista energiaa.

Ed. Kankaanniemi tietenkin keskisuomalaisena tuntee myöskin Vapon toiminnan. Ihmettelen vaan, minkä takia hän liippaa näin oikeaa asiaa oikealla tavalla mutta te ette vie tätä lakialoitetta läpi. Minä luulen, että siis kauppa- ja teollisuusministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö puoltavat ja koko Suomen eduskunnasta ei löydy ainuttakaan kansanedustajaa, joka ei ole valmis kannattamaan sitä, että tällaista kotimaista kasvia voidaan tuottaa korvikkeena maaseudulla, ja niin kuin te perusteluissa sanotte, tämä "auttaisi merkittävästi energiakasvin tuotannon lisäämistä, monipuolistaisi maatalousyrittäjien elinkeinomahdollisuuksia ja toisi lisää työtä ja toimeentuloa maaseudulle". Ei kai kukaan lainsäätäjä tai ministeri voi tämän tyyppistä toimintaa vastustaa. Ainut toimenpide, minkä te joudutte tekemään kohta pian, ed. Kankaanniemi, on: kerätkää tälle samalle aloitteelle sata nimeä ja viekää tämä todella valtiovarainvaliokunnassa läpi. (Ed. Kankaanniemi: Tämän hoitaa hallitus!) — Ei tätä hoida hallitus, tämä täytyy nyt vaan opposition kansanedustajien panna liikkeelle ja kerätä myös hallituspuolueen kansanedustajien nimiä ja viedä sellainen lakialoite läpi, joka on onneksi tälle kansalle ja Suomen kansantulolle. Minkä takia me tähän maahan öljyä tuomme ja fossiilisia polttoaineita, kun voimme itse tuottaa energiaa paljon edullisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin?

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tämä on kannatettava esitys: kun pystytään kivihiiltä ja öljyä ja tuontipolttoaineita korvaamaan kotimaisella tuotannolla, on se sitten ruokohelpi taikka sitten turvetuotanto, niin sitä pitää suosia, ja se tuo työtä kotimaahan ja työtä sellaisille seuduille, joille muutoin on vaikea työpaikkoja luoda. Mutta kyllä tässä, niin kuin ed. Vihriälä otti esille, sen pitäisi selvitä, paljonko sitten tuet maksavat, millä rahoitetaan tämä. Se on vähän kuin tuulivoimakin, että 0,5 prosenttia tuotetaan sähköstä, ja oliko se nyt viimeinen tilasto, minkä näin — se oli markka-ajalta — jonka mukaan 500 miljoonaa markkaa laitettiin, että pystyttiin se 0,5 prosenttia tuottamaan tuulivoimalla.

Toki ruokohelpikin aiheuttaa ilmastopäästöjä ja on sillä tavalla huono. Minun mielestäni pitäisi myös suosia sellaisia tuotantomuotoja, jotka eivät päästä kasvihuonepäästöjä ilmaan, ja ne ovat tuulivoima, vesivoima ja ydinvoima. Ne ovat ainoat puhtaat. Suomella on niin tiukat nämä Kioton ilmastosopimukset, että meillä on suuria vaikeuksia, jos me näitä fossiilisia polttoaineita poltetaan, päästä niihin tavoitteisiin.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Täällä on tullut kiitoksen ohella tätä kysymystä, miten tämä verohelpotuksen kompensaatio järjestetään. Minä olisin siihen samaan vastausta toivonut, kun varallisuusvero poistettiin taikka kun mittavat veronkevennykset on annettu hyvätuloisille, millä kompensoidaan. Minusta tuntuu, että tässä, jos jossakin, se tulee takaisin työpaikkoina, energialaskun pienenemisenä, Kioton sopimuksen toteuttamisena paljon terveemmällä ja paremmalla kansantaloudellisella tavalla kuin missään muualla, joten ei sitä huolta nyt kannata tässä kantaa, ja kuitenkaan ei mistään sadoista miljoonista euroista ole kysymys varmaan vielä moneen vuoteen, mutta tässä on valtavan suuresta periaatteesta kysymys, että hyvän hyvyyttämme kannustamme ja nostamme suomalaista, kotimaista energiakasvia eteenpäin ja sillä korvaamme tuontia ja näin täytämme järkevällä tavalla myös Kioton tavoitteiden saavuttamista.

Älkää, hyvät veljet, nostako sellaista näkökulmaa ja mörköä, joka ei ole tässä yhteydessä ollenkaan relevantti, eli tätä, miten korvataan tämä veromenetys. Se tulee takaisin maaseudulle ja koko kansantalouteen aivan varmasti.

Esko Ahonen /kesk:

Herra puhemies! Kaikki, mitä pystytään maaseudun eteen tekemään, on erittäin tärkeä asia aluepoliittisesti ja työpaikkojen suhteen. Siinä mielessä tämä ed. Toimi Kankaanniemen tekemä lakialoite edesauttaa tätä asiaa.

Täällä on heitetty kysymys, mistä tämä raha saadaan. Tietysti voidaan leikkiä sellaista ajatusleikkiä, että ensinnäkin raha jää kotimaahan tämän energian osalta, sitä ei tarvitse viedä ulospäin, se kiertää, ja sitä kautta me saamme syntymään tuloja työntekijöille, koneurakoitsijoille ja sitä kautta jälleen verotuloja, eli rahalla on taito kiertää.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Ruokohelpi on tärkeä kotimainen energiakasvi. Mielestäni tällä aloitteella ed. Kankaanniemi on nostanut hyvän asian esille.

Ed. Salo täällä sitten peräsi sitä, että opposition pitäisi kerätä yli sata nimeä, että saataisiin tämä lakialoite läpi. Mehän kaikki tiedämme, ed. Salo, niin minä kuin ed. Salokin tietää, että lakialoitteet, olivatpa ne sitten opposition tai hallituspuolueitten tekemiä, eivät tahdo mennä läpi, vaan pitää tulla hallituksen esitys. Minä toivonkin, että nyt tämä ed. Kankaanniemen aloite myöskin noteerataan niissä ministeriöissä, joihin tässä viitattiin, tietenkin valtiovarainministeriössä, mutta ennen kaikkea kauppa- ja teollisuusministeriössä ja maa- ja metsätalousministeriössä, ja sitä kautta voidaan asiaa lähteä viemään eteenpäin. Kyllä tässä täytyy realisti olla aika kauan tässä talossa olleena.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kun ed. Vihriälä on valtiovarainvaliokunnan jäsen, vetoan, että te hoidatte asian sillä tavalla, että kun tämä tulee nyt lähipäivinä valtiovarainvaliokuntaan, valtiovarainvaliokunta lähettää tämän valtiovarainministeriöön lausunnolle, antaa vaikka kuukauden määräajan, jonka aikana valtiovarainministeriön on annettava lausunto, mitä se aikoo tehdä tämän asian hoitamiseksi. En minä tarvitse tästä kunniaa, vaan suomalainen yhteiskunta tarvitsee tällaista eteenpäinmenoa.