Timo  Kalli  /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sata vuotta sitten Suomi oli kansanvallan edelläkävijä. Yhtenä ensimmäisistä maailmassa se antoi vallan kansalle. Päätökseen tarvittiin rohkeutta ja kaukonäköisyyttä. Satavuotinen kokemus osoittaa, että kansa on kyennyt myös valtaa käyttämään. Demokratian sisäiset ja ulkoiset uhat on voitu torjua, vaikka ajoittain se on vaatinut suuria ponnistuksia. Valtiovallalle on ollut elintärkeää, että se on voinut erityisesti kriittisinä aikoina nojata kansan tukeen ja valtuutukseen. Suomi säilyttää paikkansa kansana kansojen joukossa. Demokratiavertailuissa olemme säännöllisesti yksi maailman parhaista.

Olisi kuitenkin suuri virhe jäädä nyt juhlimaan menneitä saavutuksia. Demokratia ei ole kerralla saavutettu etu tai asia. Siitä on pidettävä jatkuvasti huolta. Eräät hyvin toimivan demokratian peruspilareista ovat olleet musertumassa. Erityinen huoli on siitä, että Pohjoismaille tyypillinen kansalaisten laaja yhteiskunnallinen osallistuminen on heikentynyt jo monissa vaaleissa ja vaalien välilläkin. Lisäksi osallistumisen eriarvoisuus on kasvanut.

Kansanvallassa on oleellista, että kaikki asukkaat tuntevat olevansa oman maansa täysivaltaisia kansalaisia ja että he voivat osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Nyt tässä on ollut puutteita. Erityisesti osa nuoremmista ikäluokista ei tunne saavansa ääntänsä kuuluville, ja se ei välttämättä ole nuorten vika.

Olemme pitkään pitäneet kansanvaltaa itsestäänselvyytenä. Sen kehittämiseen ei välttämättä ole riittävästi panostettu. Demokratia on kuitenkin kuin vaativa kasvi, joka kukoistaa vain huolella hoidettuna hyvin ravitussa maassa. Heikkenevät äänestysluvut ovat merkki siitä, että kansanvallan lehdet ovat lakastumassa riittävän hoidon ja ravinnon puutteessa.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2000 hyväksymämme uusi perustuslaki antaa yksiselitteisen velvoitteen kansanvallan edistämiseen ja demokratiapolitiikkaan. Sen mukaan julkisen vallan tulee edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Perustuslaki korostaa muutenkin yksilön oikeutta osallistua ja vaikuttaa. Myös Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelman mukaan kansalaisille on taattava oikeus vaikuttaa, osallistua ja olla osallisia päätöksenteossa.

Tämän eduskunnan tulisi ottaa rohkeasti tavoitteeksi se, että Suomi palaa demokratian edelläkävijäksi. Päätöksenteon tulee perustua kansalaisten laajaan osallistumiseen ja kansalaisten yhdenvertaisuuteen. Aktiivisen kansalaisuuden tunnuslukujen tulee nousta Euroopan parhaiden maiden tasolle ja ylikin. Tavoite ei ole mahdoton.

On kaikki syy uskoa, että Suomen kansa, myös nuoremmat sukupolvet, ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia, jos kolme ehtoa toteutuu. Nuorilla tulee kodissa, koulussa ja harrastustoiminnassa olla mahdollisuus kannustavissa oloissa kasvaa yhteisönsä toimiviksi jäseniksi. Kansalaisilla tulee olla käytössään ajanmukaiset vaikuttamisen välineet. Kansalaisten ajatukset ja käsitykset tulee ottaa politiikassa ja hallinnossa vakavasti.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä esittää, että hallitus antaa selonteon siitä, miten hallitus aikoo ohjelmansa mukaisesti taata kansalaisille oikeuden vaikuttaa, osallistua ja olla osallisia päätöksenteossa. Tämä antaisi myös eduskunnalle mahdollisuuden paneutua kansanvallan kipukohtiin ja tarvittaviin toimiin.

Arvoisa puhemies! Suomi voi edelleen olla kansanvallan edelläkävijä, mutta se vaatii tietoista demokratiapolitiikkaa. Valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle. Pitäkäämme huoli siitä, että koko kansa voi valtaansa käyttää ja että voimme olla myös kansanvallan toisella vuosisadalla ylpeitä maamme demokratiakehityksestä.

Pekka  Ravi  /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! "Arvoisat edustajat! Minun asiani lienee tässä ainoastansa myös puolestani lausua se harras toivomus, että uuden eduskunnan työt ovat rakkaalle, monta kovaa kokeneelle isänmaallemme tuottava onnea ja siunausta. Meidän pienelle kansallemme, jonka kehitystä ulkonaiset olot niin suuresti saattavat rajoittaa, on sitä tärkeämpää, että eduskunta toimii arvokkaasti ja suorittaa työnsä hyvin. Uuden eduskuntamme töitten menestyminen tietää myös niitten kansanvaltaisten periaatteitten menestymistä, jotka ovat luoneet eduskunnallemme sen uuden muodon. Ryhtykäämme siis työhömme sillä lujalla aikomuksella, sillä lupauksella, että silmämääränämme työssämme on oleva isänmaan henkinen ja aineellinen kohoaminen ja samalla myös Suomen kansan eheys."

Arvoisa puhemies! Näin lausui päivälleen 100 vuotta sitten Suomen ensimmäisen eduskunnan vastavalittu puhemies Pehr Evind Svinhufvud.

Noiden sanojen lausumisen jälkeen olemme toden totta "kokeneet monta kovaa", mutta matkallemme on osunut myös Svinhufvudin toivomaa onnea ja siunausta. Hänen sanansa sisälsivät viisaan näkemyksen siitä, mitä kansakuntamme tielle oli myöhempinä vuosina osuva, sillä "ulkonaiset olot" — kuten Svinhufvud asian ilmaisi — ovat muokanneet kansakuntamme kehitystä usein ja monella tavalla.

Tällaisia käännekohtia maamme historiassa ovat olleet muun muassa sortokaudet, itsenäistyminen, kansalaissota, talvi- ja jatkosodat, vaaran vuodet, jälleenrakennuksen aika ja hyvinvointiyhteiskunnan luominen sekä hakeutuminen täysivaltaiseksi jäseneksi eurooppalaisten kansojen joukkoon. Yhteistä kaikille näille identiteettiämme muokanneille tapahtumille on ollut se, että Svinhufvudin neuvoa noudattaen jokainen Suomen kansan valitsema eduskunta on työskennellyt arvokkaasti niin mainittuina vaikeina kuin hyvinäkin aikoina, aina tavoitteenaan maamme ja sen kansalaisten henkinen ja aineellinen hyvinvointi.

Me suomalaiset, niin kansalaiset kuin sen edustajatkin, olemme tottuneet luottamaan lakeihimme ja siihen, että niitä tulkitaan oikeudenmukaisesti. Nykymuotoisen eduskuntamme synnyn taustalla olikin tarve varjella tätä laillisuusperiaatetta venäläistämisuhkaa vastaan ensimmäisen sortokauden jälkeisessä Suomessa. Myöhemmin laillisuuslinjasta on muodostunut yksi niistä ankkureista, joihin myös 2000-luvun demokratia ja uusi perustuslakimme ovat kiinnittyneet.

Suomi tunnetaan demokratian mallimaana, jonka kansanvallan vankka peruskivi on yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittu eduskunta. Vaikka demokratian tulevaisuus näyttää pääosin valoisalta, joitain ongelmiakin kansanvallan voittokulun tielle näyttäisi olevan kasaantumassa. Eräs tällainen on laskeva äänestysaktiivisuus. Kysymys kuuluukin: miten lisätä kansalaisten kiinnostusta yhteiskunnalliseen toimintaan ja poliittiseen päätöksentekoon? Vastuu vastauksen löytymisestä on paitsi meillä, Suomen kansan edustajilla ja lainsäätäjillä, myös kodeilla, koululaitoksella ja kansalaisjärjestöillä. Vaikka nykypäivän poliittiset kysymykset eivät aina välttämättä nostakaan voimakkaita tunteita tai saa aikaan suuria kansanliikkeitä, on kansalaisten luontaisen kiinnostuksen säilyminen yhteisten asioiden hoitoon toimivan demokratian tae myös tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Suomen eduskunnan toiminta on perustunut paitsi laillisuusperiaatteelle, myös tasa-arvolle. Olemme näyttäneet muulle maailmalle tietä antamalla ensimmäisenä maana naisille mahdollisuuden tulla valituiksi kansanedustajiksi. Äänioikeuden suomalaiset naiset saivat puolestaan toisena maailmassa, heti uusiseelantilaisten kanssasisartensa jälkeen. Vaikka tänä keväänä valitussa uudessa eduskunnassa on naisedustajia enemmän kuin koskaan aiemmin, on tasa-arvon toteutumisessa yhteiskunnassamme vielä 2000-luvullakin puutteita. Älkäämme kuitenkaan olko tähänastisten saavutustemme suhteen turhan vaatimattomia. Meillä on hyvät perusteet olla ylpeitä isänmaastamme ja eduskunnastamme, joka 100-vuotispäivänäänkin on yhä yksi maailman moderneimmista, tasa-arvoisimmista ja kansanvaltaisimmista parlamenteista.

Tarja  Filatov  /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viisaudella on muisti, jolla se tarkastelee mennyttä, ymmärrys, jolla se tarkastelee nykyisyyttä, ja huolenpito, jolla se tarkastelee tulevaa.

Historiastamme muistamme suomalaisten naisten tärkeän roolin demokratian ja koko maan rakentamisessa. Naisten työpanos on ollut jo sata vuotta sitten tärkeä, silloin kun naimattomat piikatytöt riensivät kasvaviin kaupunkeihin työhön. Naisten asema on noista ajoista parantunut huomattavasti, ja maailmalla Suomea pidetäänkin tasa-arvon mallimaana. Silti me ymmärrämme nykypäivän kipupisteiksi muun muassa palkkatasa-arvon puutteet, perheen ja työelämän yhteensovittamisen vaikeuden ja naisten miehiä heikomman aseman työmarkkinoilla.

Huolenpito tulevasta vaatii jatkuvaa tasa-arvotyötä. Naisvaltaiset julkiset palvelut tarvitsevat riittävästi henkilökuntaa, työhyvinvointia on parannettava ja ihmisille turvattava kunnollinen palkkataso. Tämä vaatii yhteiskunnassamme laajaa yhteistyötä. Ratkaisujen löytämistä ei saa sysätä yksin työntekijöiden vastuulle.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä toivoo, että hallitus jatkaa naisten työmarkkina-aseman parantamista. Olemme valmiit toimimaan aktiivisesti ja tukemaan hallituksen työtä muun muassa tasa-arvotupon syntymiseksi. Viime eduskuntakaudella hyväksytty tasa-arvolaki ja samapalkkaohjelma ovat hyviä työkaluja naisten palkkatasa-arvon saavuttamiseksi.

Hyvät kuulijat! Suomessa on onnistuttu yhdistämään toisiinsa teknologisesti edistyksellinen tietoyhteiskunta ja puutteineenkin sosiaalisesti tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta. Meillä on satsattu ihmisten osaamiseen, tietojärjestelmiin, koneisiin ja laitteisiin, mutta työn sisällön kehittäminen ei ole ollut aina yhtä onnistunutta. Ihmiset kokevat työssään kiirettä, ja työn mielekkyys vaatii parantamista. Kova kilpailu ja tuottavuusvaatimukset ovat tehneet nykypäivän työstä pirstaleista, ja erityisesti naiset kärsivät tästä. Kuitenkin tuota työelämän pirstaleisuutta voidaan hallita työelämää kehittämällä.

Globaalitalous asettaa tiettyjä reunaehtoja valtioiden valinnoille, mutta tulevaisuutta ei voi rakentaa pelkästään taloudellisen kilpailun varaan. Ihmisen elämässä on paljon muita, ei rahassa mitattavia asioita. Tulevaisuuden luksukseksi voidaankin sanoa esimerkiksi aikaa, tilaa ja rauhaa.

Globaalissa maailmassa me tarvitsemme ylikansallisia demokratiavälineitä. Ihmiskunnan tulevaisuuden suuret haasteet ovat yhteisiä kaikille maapallon kansoille. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Naisten aseman parantaminen on tässäkin työssä tärkeää, koska muun muassa väestöpolitiikka vaikuttaa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn.

Hyvät kuulijat! Sata vuotta sitten tehtiin isoja demokratiatekoja. Nyt me olemme saman haasteen edessä. Koulussa opittavien perustaitojen lisäksi on huolehdittava kaikkien mahdollisuudesta osallistua yhteiskunnan päätöksentekoon.

Kansalaisjärjestöillä on demokratian vahvistajina erittäin tärkeä rooli, mutta demokratiaa ei saa kaventaa vain lujaa huutavien kuulemiseksi, koska useimmiten kaikkein hiljaisimmilla on suurin hätä. Naisjärjestöt tekevät arvokasta perustyötä naisten aseman tukemiseksi ja toimivat heikkojen muutossignaalien tuntosarvina. Ne vahvistavat naisten äänen kuulumista ja lisäävät sekä naisten että miesten hyvinvointia maassamme. Naisverkostot nostavat julkiseen keskusteluun naisiin liittyviä erityiskysymyksiä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vähentäminen ja siihen puuttumisen tehostaminen on yksi aikamme suurista tasa-arvokysymyksistä.

Maahamme onkin perustettava kansallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön vastuuyksikkö. Sen päätavoitteena tulee olla ohjata väkivallan ehkäisytyötä, vahvistaa asiantuntemusta ja lisätä tietoa asiasta. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä rohkaisee hallitusta, jotta yksikkö perustettaisiin mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta. Valtionapu on tehokas keino tukea naisjärjestöjen toimintaa, ja sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa tehtyä esitystä, koska toimiva kansalaisyhteiskunta on demokratian ydin.

Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Sata vuotta sitten äänettömät saivat äänioikeuden, vallattomat edustajansa valtiopäiville. Naiset ja valta-osa miehistä muuttuivat alamaisista täysivaltaisiksi kansalaisiksi.

Täysivaltainen kansalaisuus ei ollut ilmainen lahja. Se oli kamppailun tulos, kamppailun, jota kävivät niin naisjärjestöt kuin työväenjärjestötkin. Mutta ei kaikki muuttunutkaan yhdessä yössä, ei yhden vaalikauden aikana eikä edes yhdessä sukupolvessa. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on kuitenkin se pohja, jolle kehitys kohti tasa-arvoa saattoi perustua.

Ei riitä, että pyritään kohti parempaa tasa-arvoa ja yhtäläisiä oikeuksia vain valtiollisen elämän alueella. Tekemistä riittää vielä yritystoiminnassa, työelämässä, koulutuksessa ja perhe-elämässä, sanalla sanoen: kaikilla elämän alueilla.

Tasa-arvossa ja yhtäläisissä oikeuksissa ei ole kyse vain suurten ryhmien, miesten ja naisten, tasa-arvosta vaan myös erilaisten vähemmistöjen oikeuksista. Erityisesti vähemmistöjen kohdalla järjestäytyminen ja oman äänen esilletuominen ovat välttämättömiä, jotta päätöksiä tekevät havahtuvat ja kuulevat. Ihanteellista on tietenkin se, että päätöksien tekijät itsekin edustavat yhteiskuntaa monipuolisesti. Minulle oli itselleni suuri pettymys, että eduskuntaan ei vieläkään tullut maahanmuuttajia edustavaa kansanedustajaa.

Eduskuntaan ei Suomessa enää tule valituksi, ellei ole todella rikas. Juuri julkistetut ilmoitukset läpimenneiden kansanedustajien vaalikuluista kertovat kampanjoihin käytetyistä rahasummista. Ne osoittavat, että eduskunta ei enää ole läpileikkaus Suomen kansasta vaan läpileikkaus Suomen rikkaista, jotka edustavat eri puolueita.

Tasa-arvon kannalta hyvinvointivaltion kehittäminen on ollut oleellista. Vain sen avulla on merkittävästi voitu tasoittaa eri sosiaalisten ja alueellisten ryhmien ja myös sukupuolten välisiä eroja. Silti suuret tulo- ja varallisuuserot ja omistajavalta ovat edelleen ihmisten tasa-arvon esteenä.

Suomalaisten varallisuuserot ovat viime vuosina kasvaneet. Yhtenä esimerkkinä käy Tilastokeskuksen julkaisema raportti Suomalaisten asumistavoitteet ja mahdollisuudet. Sekin kertoo yhteiskuntamme eriarvoisuudesta. Tällä hetkellä vähävaraisimpien kotitalouksien asunnon keskikoko on 45 neliötä, kun taas varakkaimpien keskimääräinen asunnon koko on peräti 146 neliötä.

Tasa-arvotyö on siis monelta osin edelleen kesken.

Evankelisluterilainen kirkko on vasta nyt hiljalleen pääsemässä siihen, että naisten tasaveroinen asema tunnustetaan, parintuhannen vuoden miesylivallan jälkeen. Liike-elämän johdossa ja yritysten hallituksissa naisten edustus on edelleen vähäinen. Julkisessa hallinnossa tilanne ei ole sen kummoisempi. Valtion palveluksessa sukupuolijakauma on melko tasainen, mutta ylimmissä johtotehtävissä naisten osuus on edelleen vain 13 prosenttia.

Selkeä ja kiistaton epäsuhta on miesten ja naisten palkkauksessa. Palkkaeroja eivät selitä koulutuserot eivätkä tehtävien vaativuuserot. Epäsuhtaa kasvattaa vielä määräaikaisten työsuhteiden jakautuminen. Pätkätöitä tekevät ennen kaikkea nuoret naiset.

Vasemmistoliitto korostaa, että tasa-arvoinen yhteiskunta hyödyttää niin naisia kuin miehiäkin. Tasa-arvoon kuuluu varmuus työsuhteen jatkuvuudesta, palkkauksen oikeudenmukaisuus, tasavertaiset mahdollisuudet edetä uralla, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä molempien puolisoiden osallistuminen lastenhoitoon. Kaikki tämä tukee koko perheen ja yhteiskunnan hyvinvointia.

Suomalainen tasa-arvo on juhlimisen ja juhlistamisen arvoinen. Demokratia ja tasa-arvo ovat tehneet mahdolliseksi Suomi-ilmiön — suomalaisten ja suomalaisten tuotteiden menestyksen maailmalla. Liian usein unohtuu, että ilman suomalaista tasa-arvoa ja demokratiaa moni asia olisi yhteiskunnassa toisin. Terveydenhuolto, koulutus, kirjastot, liikuntamahdollisuudet ja musiikkiopistot ovat tehneet yhteiskunnasta tasa-arvoisemman.

Tasa-arvoinen yhteiskunta tekee mahdolliseksi sen, että alkujaan espoolainen Räikkönen kiertää kehää italialaisella formulallaan, ja sen, että turkulainen Mattila esiintyy hienoissa konserttisaleissa ympäri maailmaa, ja vaikkapa sen, että kurikkalainen Mieto istuu eduskunnassa.

Ville Niinistö /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus nosti Suomen sata vuotta sitten kertaheitolla miesten ja naisten välisen tasa-arvon kärkimaaksi. Aktiivisella kansalaisyhteiskunnalla ja erityisesti naisjärjestöjen työllä oli merkittävä vaikutus yleisen äänioikeuden toteutumiseen. Yhteiskuntaa ei muuteta ilman rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat kyseenalaistaa perinteiset tavat ja oletetut totuudet.

Yksi näistä uudisraivaajista, Naisasialiitto Unionin ensimmäinen puheenjohtaja ja ensimmäisen eduskunnan kansanedustaja Lucina Hagman, piti naisasialiikettä ennen kaikkea ihmisoikeusliikkeenä. Tälle pohjalle tasa-arvotyö rakentuu edelleenkin.

Arvoisa puhemies! Tavoitteenamme on oltava yhteiskunta, jossa naisilla ja miehillä on yhtäläiset edellytykset kaikilla elämänalueilla. Tämä tavoite on myös Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa. Tasa-arvo onkin nähtävä laajasti jokaisen ihmisen yksilöllisten elämänvalintojen mahdollistamisena siten, että sukupuolesta ei ole haittaa eikä hyötyä. Tasa-arvon edistäminen vapauttaa niin miehiä kuin naisia sukupuoleen liittyvien stereotypioiden rasitteista. Sukupuoliroolien murtaminen parantaa myös seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksien toteutumista, kun hyväksymme jokaisen ihmisen erilaisuuden ja ainutlaatuisuuden omanlaisenaan yksilönä.

Viime vuosikymmeninä tasa-arvokeskustelussa on tunnistettu myös miesten erityisiä ongelmia. Miehen tehtävä perinteisessä sukupuolten välisessä roolijaossa on ollut työ- ja suorituskeskeinen. Tämä yksioikoinen miehen malli ei anna tilaa epäonnistumiselle. Työttömyys tai avioero aiheuttaa miehille tilastollisesti naisia useammin vakavia ongelmia, kuten alkoholismia, asunnottomuutta tai syrjäytymistä.

Samalla kun meidän on tehtävä kaikkemme naisten tasa-arvon toteuttamiseksi työelämässä, on vahvistettava miesten asemaa perheessä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan perheen hyvinvointi on suurempaa niissä perheissä, joissa isä on käyttänyt vanhempainvapaata. Miehiä onkin kannustettava eri tavoin perhevapaiden käyttöön. Toivottavasti isät perhevapaalle -kampanjan myötä yhä useampi isä käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen. Miesten perhevapaiden käyttö on selvästi korkeinta maissa, joissa molemmille vanhemmille on varattu erilliset perhevapaakiintiönsä. Vihreät ovatkin ehdottaneet isyysvapaan pidentämistä kahdella kuukaudella.

Perhetasa-arvon toteutumiseksi tarvitaan myös työelämän arvojen muutosta. Monet modernit isät ja äidit kokevat riittämättömyyden tunnetta pyrkiessään täyttämään tehtävänsä niin perheessä kuin työelämässä. Työelämän tahdin on joustettava ja mahdollistettava työntekijän tarpeisiin räätälöityjä työaikaratkaisuja, jotta vanhemmille jää aikaa myös lapsilleen. Edistyksellinen työnantaja ymmärtää työntekijän hyvinvoinnin olevan eduksi myös työn tuottavuudelle.

Arvoisa puhemies! Ihanneyhteiskunnassa sukupuoleen ei tarvitse kiinnittää huomiota, mutta sukupuolittuneet rakenteet on ensin tehtävä näkyviksi, jotta niitä voidaan muuttaa. Siksi sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettava osaksi kaikkea päätöksentekoa.

Tasa-arvo ei nimittäin toteudu automaattisesti. Esimerkiksi miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat viime vuosina vain kasvaneet. Palkkatasa-arvon eteen on nyt tehtävä määrätietoisesti töitä. Hallitus onkin ohjelmassaan sitoutunut omalta osaltaan naisvaltaisten alojen korottamiseen palkkakuopasta. Nyt on työmarkkinajärjestöjen tilaisuus osoittaa solidaarisuuttaan tasa-arvon edistämiseksi. Työelämän tasa-arvoa on edistettävä myös korjaamalla vihdoin naisia syrjivä perhevapaiden kustannusten jako, poistamalla tarpeettomia pätkätöitä ja toteuttamalla samapalkkaisuusohjelmaa. Myös perusturvan vahvistaminen ja yksinhuoltajien taloudellisen aseman parantaminen auttaa vähävaraisia naisia selviämään arkielämän haasteista.

Ärade talman! Arbetet för jämlikhet begränsas inte endast till familjen och arbetslivet. Kvinnor och män har olika behov när det gäller till exempel social- och hälsovård och kvinnor använder betydligt mera kollektivtrafik än män. I integrationsarbetet bör man ta hänsyn till det speciella behov som invandrarkvinnor har. För att könsperspektivet ska tas i beaktande i allt beslutsfattande, så krävs det att medvetenheten om jämlikhet ökas inom hela förvaltningen.

Myös lasten kasvatuksessa ja koulutuksessa on varmistettava kunkin lapsen yksilöllisyyden toteutuminen riippumatta sukupuolesta. Jos sukupuoliroolit ovat kouluissa ylikorostuneet, vaikeuttaa se tasa-arvon toteutumista tulevaisuuden työelämässä ja perheissä.

Arvoisa puhemies! Tasa-arvotyö tarvitsee yhä edelläkävijöitä, jotka uskaltavat haastaa yhteiskuntaa uudistumaan. Naisjärjestöillä on yhä tehtävää yhteiskunnan epätasa-arvoisten rakenteiden paljastamisessa ja muuttamisessa. Vaikka monia ongelmia on korjattu, on maailman muuttuessa tullut eteen myös uusia haasteita. Eduskuntalaitoksen 100-vuotisen historian aikana toteutuneet merkittävät saavutukset eivät saa johtaa silmien ummistamiseen uusilta epäoikeudenmukaisuuksilta.

Vihreät kannattavat lämpimästi hallituksen esitystä naisjärjestöjen rahoituksen vakinaistamisesta. Samalla on kuitenkin todettava, että naisjärjestöjen toimintakenttä ja tehtävät ovat viime vuosikymmeninä laajentuneet. Siksi rahoituksen vakinaistamisen lisäksi myös naisjärjestöjen toiminnan resursseja on vahvistettava hallitusohjelman ja työ- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade herr talman! Då vi talar om historia minns vi ofta bara de banbrytande skedena — de stora ögonblicken. Ändå är det så, att historien går framåt med små steg, ibland så små att vi inte märker dem förrän långt senare.

Kun tänään juhlimme 100-vuotiasta tasa-arvoa, haluamme mieluusti nostaa esiin suuret murrosvaiheet, mutta meidän ei pidä unohtaa pieniä askelia. Taistelu tasa-arvon puolesta on pikemminkin useista pienistä osista koostuva pitkä tilkkutäkki. Osat muodostavat tänä päivänä sen kokonaisuuden, josta monet naiset maailmassa kadehtivat Suomea.

Emme kuitenkaan pääse mihinkään siitä, että meillä on vielä pitkä matka päämäärään — täydelliseen tasa-arvoon. Edelleen naisten palkkaeuro on vain 80 senttiä. Edelleen naisten MM-jääkiekko saa vähemmän lähetysaikaa kuin miesten. Edelleen miehet ovat lääketieteellisessä tutkimuksessa suuremman huomion kohteina. Edelleen naisten vastuulla on suurin osa taloustöistä kotona.

Trots att vi samhällspolitiker vill förändra hela samhället på en gång, måste vi också lära oss att attityderna får vi med oss hemifrån. Det är därför som vi måste satsa på att förbättra jämlikheten i hemmen. Vi måste nå jämställdhet vid matbordet hemma innan vi kan nå jämställdhet vid kaffebordet på jobbet. Och vi måste nå jämställdhet vid kaffebordet på jobbet innan vi kan nå jämställdhet kring styrelsebordet i ledningsgruppen.

Det är därför den moderna familjepolitiken är så viktig. Jag vill berömma den aktuella tv-kampanjen om pappaledigheten. Den har öppnat många mammors och pappors ögon då man svart på vitt kunnat läsa att familjens inkomster ökar ifall pappan blir hemma med barnet i stället för mamman. Jämställdhet är en lönande affär både under innevarande beskattningsår och under kommande generationer.

Vaikka monia parannuksia onkin tapahtunut viime vuosina, ruotsalainen eduskuntaryhmä asettaa kuitenkin uusia tavoitteita. Haluamme isyyskuukaudesta erillisen ja helposti käytettävän isyysloman, jonka kaikki isät pystyvät hyödyntämään. Haluamme pidentää vanhempainrahakautta 9 kuukaudesta 12 kuukauteen siten, että kaikki vanhemmat voivat olla kotona lapsensa kanssa siihen saakka, kunnes lapsi on täyttänyt vuoden. Haluamme, että vanhemmat, tavallisesti isät, jotka asuvat eri taloudessa, saavat oikeuden jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta. Haluamme taata tasa-arvon perhekiistojen yhteydessä ottamalla käyttöön enimmäisajan ero- ja viranomaisprosesseille. Haluamme lisäksi perustaa perheväkivallan torjuntakeskuksen Norjan mallin mukaan. Toivomuslistamme uudistuksista onkin pitkä.

Herr talman! Syftet med regeringens proposition är att stärka de samhällskrafter som arbetar för ökad jämställdhet mellan könen. Såsom utskottet noterar drar även männen i de flesta fall direkt och personlig nytta av detta arbete. Det är ett bra exempel på att jämställdhet inte handlar om att ta av männen och ge åt kvinnorna. Det är fråga om att gynna båda könen. Jämställdhet är alltså en lönande affär.

Och som jag redan sade i inledningen, så tar historien små steg framåt. Själv tror jag att de många små stegen är minst lika viktiga som de stora. Tiden får utvisa om detta lagförslag blev ett stort eller ett litet steg. Men jämställdheten tar i alla fall ett steg framåt och det är det viktigaste.

Bjarne Kallis  /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Eduskunnan 100-vuotisjuhlatoimikunnan aloitteesta tehty esitys varata vuosittain talousarvioon määräraha Naisjärjestöjen Keskusliiton ja Nytkiksen toimintaan on tunnustus näiden järjestöjen toiminnalle. Samalla se on viesti eduskunnan yksimielisestä tahdosta edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Näiden ja monien muiden naisjärjestöjen päätehtävä on tehdä itsensä tarpeettomiksi. Vuosi vuodelta naisjärjestöt ovat päässeet lähemmäksi tavoitettaan. Suomalaisen naisen asema on parantunut paljon sadassa vuodessa, mutta paljon on vielä tehtävää.

Naisjärjestöjen Keskusliiton juhlavuoden kunniaksi teettämään viivoittimeen on kirjattu koululaisten ja tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja. Siihen on luonnollisesti merkitty naisten ja miesten yhtäläinen äänioikeus, jota nyt juhlimme. Huomiota herättävät vuosien 1930 ja 1963 kohdalle tehdyt merkinnät.

Vuonna 1930 naimisissa olevat naiset vapautuivat miehensä holhouksesta. Vuoden 1963 kohdalle on tehty merkintä "naisille ja miehille sama palkka". Jos tämä merkintä olisi täyttä todellisuutta, voitaisiin lopettaa puheet siitä, että naisen euro on 80 senttiä. Valitettavasti kuitenkin kiistaton tosiasia on, että kansalaisten hyvinvoinnin kannalta monet tärkeät palvelualat ovat naisvaltaisia matalapalkka-aloja.

Nyt käsiteltävän lain lähetekeskustelussa puhuttiin lähinnä hoitoalan ja muiden koulutettujen naisalojen palkkojen korottamisen tarpeesta. Vettä myllyyn antoi EU-komission rahoittama Palkkalaskuri-projekti, joka osoitti, että meillä sairaanhoitajien palkat ovat EU:n surkeimpia. Suomalaisen hoitajan suhteellinen ostovoima on vain runsaat puolet puolalaisen ja alle puolet brittiläisen hoitajan ostovoimasta. Tämä ei ole kunniaksi Suomelle.

Värderade herr talman! Regeringens förslag att årligen i statsbudgeten anslå anslag för Kvinnoorganisationernas Centralförbund och Nytkis förstärker dessa organisationers ekonomi och därmed också deras möjligheter att arbeta för uppnåendet av jämlikhet mellan könen. På sikt gynnar detta också den enskilda kvinnan.

Tidigare nämnda fakta gällande lönenivån inom kvinnodominerade yrken är ett uttryck för att jämlikhet mellan könen inte uppnåtts. Då Finlands riksdagspartier förefaller helt eniga om att denna olägenhet med det snaraste bör avskaffas vore det riktigt att riksdagens enhälliga ståndpunkt också skulle förverkligas då förhandlingarna om nya kollektivavtal för branschen uppgörs. Detta skulle också innebära att en ny milstolpe i arbetet för jämlikhet mellan könen kunde inskrivas i kommande historik.

Arvoisa puhemies! Sukupuolten tasa-arvon puutteet eivät koske vain työelämää. Edelleen liian usein pääasiallinen vastuu perheen arjen pyörittämisestä kuuluu naiselle. Huolimatta hyvistä tavoitteista on työn ja perheen yhteensovittaminen edelleen vaikeaa. Yhteiskunnan tulee mahdollistaa monipuoliset ja joustavat työelämä- ja hoivaratkaisut, joiden kautta myös lasten ja nuorten tarpeet tulisivat entistä paremmin huomioiduksi perheiden arjessa.

Vuoden 1907 valtiopäiville valittiin 19 naiskansanedustajaa. Heidän määränsä on tasaisesti noussut. Uskon, että naiskansanedustajat ovat merkittävällä tavalla tuoneet poliittiseen päätöksentekoon kipeästi kaivattua arjen tuntemusta. Perhepolitiikan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kysymysten painoarvon nouseminen on epäilemättä tämän työn tulosta.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan näin juhlapäivänä muistuttaa meitä miehiä siitä, että tasa-arvon korostaminen ei saa merkitä sitä, että perinteiset kauniit käytöstavat naisia kohtaan joutaisivat unohtua. Päinvastoin niiden toivoisi kokevan renessanssin. Kohteliaat käytöstavat eivät maksa mitään, eivätkä ne vähennä miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kunnioitetut sotiemme veteraanit! Hyvä juhlaväki! Kuten tunnettua, sata vuotta sitten valitut maailman ensimmäiset naiskansanedustajat olivat suomalaisia. Voimme olla ylpeitä tästä tosiasiasta. Eduskuntaan valittiin tuolloin yhteensä 19 naista, mikä oli 9,5 prosenttia kansanedustajien kokonaismäärästä. Ensimmäinen naisministeri, Miina Sillanpää, valittiin vuonna 1926 — siitäkin on kulunut jo yli kahdeksan vuosikymmentä.

Kuluvana poliittisten oikeuksiemme juhlavuonna Suomen kansa valitsi eduskuntaan 84 naista, mikä on 42 prosenttia kokonaismäärästä. Sen lisäksi, että tasavaltamme presidentti on nainen, saimme nyt myös hallituksen, jossa on ensi kertaa enemmistö naisministereitä. Näin ollen voimme katsoa sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuneen, ainakin mitä tulee maamme valtiolliseen elämään.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että nostamme pyöreiden vuosien yhteydessä historiaa esille, mutta meidän on uskallettava myös katsoa tulevaisuuteen. Mikä on kansanvaltamme tila 10 tai 50 vuoden, puhumattakaan seuraavan 100 vuoden, kuluttua? Esimerkiksi vaalien äänestysaktiivisuuden jatkuva lasku on huolestuttava ilmiö. Näyttää siltä, etteivät etenkään nuoret miehet usko äänensä voimaan, kuten tekee veteraanisukupolvi, joka on joutunut taistelemaan tämän oikeuden puolesta. Äänestysikärajan laskemisesta on tuskin apua. Auttaisiko asiaa Internetin kautta tapahtuva äänestys tai järkevät uudistukset vaalipiirijakoon?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannattaa vaalipiirijakouudistusta, jos se yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti edistää sitä, että jokaisella vaaleissa annetulla äänellä on suhteellisesti katsottuna samanlainen painoarvo. Äskettäin käydyt vaalit osoittivat jälleen sen tosiasian, että tietyissä vaalipiireissä tapahtuneen äänestäjien vähenemisen jälkeen on äänikynnys noussut suhteettomalle tasolle.

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten pidetyssä juhlaistunnossa perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannatti eduskunnan yhteyteen perustettavaa riippumatonta tutkimuslaitosta. Esitimme silloin toivomuksen, että tehty päätös osoittautuisi kansanvallan kannalta myönteiseksi. Vuosi on liian lyhyt aika asian arvioimiseksi, mutta toivomme toki samaa edelleen. Tässä yhteydessä haluaisimme evästää tutkimuslaitosta sen verran, että toivoisimme sen voivan ennakkoluulottomalla tavalla paneutua myös Euroopan unionin suomalaista kansanvaltaa rajoittaviin piirteisiin.

Arvoisa herra puhemies! Nyt toisessa käsittelyssä olevan hallituksen esityksen perusteella hyväksymme pian lain eräiden naisjärjestöjen valtionavusta. Aloite esitykseen on lähtenyt eduskunnan 100-vuotisjuhlatoimikunnasta, jonka työhön on osallistunut myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän edustaja.

On kuitenkin todettava, että ongelmat ovat ongelmia sukupuolesta riippumatta. Tämä käy mielestämme hyvin ilmi käsittelyssä olevaa asiaa koskevasta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnöstä. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ei pidä ajatella kilpailuna, vaan on pidettävä mielessä kokonaisuus, molempien sukupuolien yhteinen etu. Juhlahumusta huolimatta emme saa unohtaa esimerkiksi miesten varsin yleistä ja ongelmallista syrjäytyneisyyttä. Liian usein saamme lukea lööpeistä epätoivoisen miehen viimeisistä teoista. Mitä me voimme tehdä sellaisten kauhukuvien toistumisen ehkäisemiseksi?

Arvoisa puhemies! Toivottavasti nyt lain tasolle nostettava naisjärjestöjen valtionapu tuo naisten aseman parantamisen ohella välittömiä ja välillisiä myönteisiä vaikutuksia myös miesten, lasten ja kokonaisten perheiden elämään.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannattaa käsittelyssä olevan hallituksen esityksen hyväksymistä.