Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Kehysmenettely on osoittanut erinomaisen toimivuutensa valtion talouspolitiikan suunnittelussa. Se tuo ryhtiä talouspolitiikkaan ja tietysti ennustettavuutta ja tietysti selkänojaa erityisesti hyvinä taloudellisina aikoina.

Nyt käsittelyssä olevissa valtiontalouden menokehyksissä on kolme suurta teemaa, joihin menolisäykset kohdistuvat: työllisyys, osaaminen ja innovaatiot sekä ympäristö. Voidaan todeta, että suurimmat menolisäykset kohdentuvat työllisyyden parantamiseen sekä lyhyellä aikavälillä että pitkällä aikavälillä.

Maailmantalouden kasvun odotetaan hidastuvan vielä viimesyksyisiin arvioihin verrattuna mutta jatkuvan silti kohtuullisella tasolla. Toisaalta talouskehitykseen kohdistuu mittavia riskejä lähinnä Yhdysvaltain odotettua hitaamman talouskehityksen seurauksena. Talouskasvua pitää yllä — mikä on positiivinen uutinen myös Suomelle — Aasian vahva talous, samoiten Venäjän vahva talouskasvu. Euroalueen talous on kokonaisuudessaan varsin hyvällä tolalla: vaihtotase on tasapainossa ja julkiset taloudet vahvistuneet viime vuosina.

Suomessa viime vuosi oli poikkeuksellisen hyvä taloudellisesti ajateltuna hyvinkin monessa mielessä. Talous kasvoi ennätysvauhtia, työllisyys koheni, ja yritykset tekivät vahvaa tulosta. Viime vuoden kasvu Suomessa oli 4,4 prosenttia, ja näin ollen Suomen talouden perustekijät eli kilpailukyky sekä yritysten ja kotitalouksien taseet ovat euroaluetta paremmassa kunnossa.

Valtiovarainministeriö on julkistanut suhdannekatsauksen kehysten yhteydessä. Tälle vuodelle kasvuksi arvioidaan 2,8 prosenttia ja ensi vuodelle 2,3 prosenttia. Olemme siis arvioineet kasvun hidastuvan johtuen maailmantalouden hidastumisesta ja sen vaikutuksista Eurooppaan ja Suomeen.

Vaikka talouskasvu onkin hidastumassa, niin mitään suurta dramatiikkaa tähän ei liity nyt tehtyjä menopäätöksiä ajatellen. Kehysajattelussahan suhdanteista riippuvaiset menot on sijoitettu kehyksen ulkopuolelle, esimerkiksi työttömyysmenot. Viime toukokuussa päätettyjen menokehysten lukuja ei siis ole tarvinnut uudelleen tarkistella. Pikemminkin tässä kehyspäätöksessä on pystytty kohdentamaan tuntuvia panostuksia sellaisiin toimiin, jotka luovat pohjaa kasvulle, hyvälle työllisyydelle ja näin ollen hyvinvoinnin kohdentumiselle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Kun katsomme viime kevään kehyslinjauksia, niin voimme olla erittäin tyytyväisiä niihin. Korkeasuhdanteen mukanaan tuomilla huipputuloilla eli niin sanotuilla tuulen tuloilla lyhennettiin viime vuonna velkaa ja luotiin näin lisää pelimerkkejä loppuvaalikautta ajatellen. Aivan yhtä lailla oli perusteltua tehdä tuloveronkevennysten aikataulutuksessa se, mitä tehtiin, elikkä siirtää pääsääntöisesti tuloveronkevennykset tuleville vuosille. Tämä tuo lisää pelimerkkejä hiipuvaan talouteen.

Voi vain kysyä, minkälaisessa jamassa olisimme tällä hetkellä, jos olisimme tässä salissa viime syksynä vaaditut menomiljardit laittaneet sileiksi. Silloin ainoat talouspoliittiset työkalumme olisivat raju velkaelvytys ja tuskalliset menoleikkaukset. Nyt onneksi tilanne on huomattavasti valoisampi. Velkaa on lyhennetty, näin ollen liikkumatilaa talouteen on tehty, ja meillä on mahdollisuus vielä käyttää veronkevennyksiä ja tiettyjä menolisäyksiä talouden vauhdittamiseen sen hitaampien kasvujen vuosina.

Arvoisa puhemies! Inflaatio on tullut suomalaiseen talouspoliittiseen keskusteluun uudella tavalla, hieman murheellisimmissa merkeissä kuin mihin olemme viime vuosien aikana tottuneet. (Ed. Gustafsson: Ja hallitus vauhdittaa sitä edelleen!) Pysyviä inflaatiopaineita pitävät jatkossa yllä lähinnä kolme tekijää: ensimmäinen näistä on ruuan hinnan nousu — johtuen esimerkiksi Aasian kasvavasta elintasosta, joka on sinänsä positiivinen asia — toinen on raaka-aineiden, erityisesti energian, hinnan kohoaminen, ja kolmantena inflaation lähteenä ovat kotimaiset palkkapaineet.

Näihin kaikkiin kolmeen pysyvään inflaatiolähteeseen voimme myös kotimaisin toimenpitein vaikuttaa, esimerkiksi pitämällä koko elintarvikeketjun tuottavuuden hyvällä tasolla aina viljelystä, kuljetuksesta, tukkukaupasta vähittäiskauppaan saakka. Mitä parempi tuottavuus, sitä pienemmät ovat hinnankorotuspaineet.

Toisaalta energiapolitiikassa on järkevää minimoida uusiutuvista energianlähteistä tulevat hinnankorotuspaineet. Energian hinta pysynee korkealla tasolla, mutta järkevää ympäristö- ja energiapolitiikkaa on kustannusten minimointi.

Kolmantena olennaista on, että pystymme pitämään kotimaiset palkkapaineet kurissa. Kun osaavat työntekijät ovat niukkuushyödyke, niukkuusresurssi, niin on olennaista, että pidämme siitäkin huolimatta palkkapaineet kohtuullisina, jotta työllisyys pysyy hyvänä ja sitä kautta verotulot hyvinä ja työllisyys myös tuottaa kasvua tulevaisuudessa.

Äkillinen inflaation kiihtyminen vuoden alussa aiheutui lähinnä siitä, että jo syksyllä alkanut elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousu näkyi meillä kuluttajahinnoissa vasta tammikuussa johtuen teollisuuden ja kaupan pitkistä sopimuksista. Elintarvikkeiden hinnat kohosivat joulukuusta tammikuuhun 5 prosenttia ja nostivat näin ollen indeksiä 0,6 prosenttia. Hintoja nostivat myös energian maailmanmarkkinahintojen nousu sekä uusista palkankorotuksista johtuneet kustannuspaineet.

Hallituksen veropäätökset eli ympäristöverojen korotus, alkoholiveron korotus ja autoverotuksen alennus nostivat indeksiä tammikuussa 0,3 prosenttia, eli ilman näitä veropäätöksiä inflaatio olisi joka tapauksessa noussut 3,5 prosenttiin. Tämä riittänee vastaukseksi niille, jotka ovat väittäneet hallituksen toimien kiihdyttäneen tuntuvasti inflaatiota. Joka tapauksessa kotitalouksien ostovoima kehittyy varsin positiivisesti, noin 3 prosentin tahtia tänä vuonna ja myös ensi vuonna.

Suomi ottaa vastaan talouden lisääntyneet epävarmuudet vahvoista lähtökohdista. Valtiontalouden ylijäämä oli viime vuonna historiallisen korkea, 2 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli nousua edellisvuodesta oli yli prosenttiyksikkö. Viime vuotta korkeampia ylijäämiä on nähty vain muutaman kerran Suomen historiassa, talouden kuumina vuosina. On merkillepantavaa, että kasvuarvioiden, joita olemme siis alentaneet, alentamiseen metsäteollisuuden tuotannon supistaminen vaikutti 0,3 prosenttia, ja näin ollen on syytä pitää mielessä myös tämä riski tulevaisuutta silmälläpitäen.

Epävarmuus on viime vuosina lisääntynyt myös valtiontaloudessa. Esimerkiksi tuloverokertymän herkkyys suhdannevaihteluille on lisääntynyt. Tämä vaikeuttaa merkittävästi verotulojen ennustamista. Esimerkkinä voidaan todeta, että mikäli luovutusvoittojen määrä alenisi 20 prosentilla, alenisi ansio- ja pääomatulojen tuotto noin 0,5 miljardilla. Esimerkkejä vastaavansuuruisista luovutusvoittojen alenemisista meillä on takavuosilta.

Suhdannekehitys näkyy siis kasvuluvuissa. Kasvua hidastaa myös työikäisen väestön määrän väheneminen. Yhä pienenevä määrä työntekijöitä huolehtii yhä useamman hyvinvoinnista. Vajaan kahden vuoden päästä, vuonna 2010, olemme tilanteessa, jossa työpanoksen määrä ei enää lisäänny, vaikka työllisyysaste kasvaisikin. Tämän jälkeen talouskasvu on yksinomaan tuottavuuden kasvun varassa. Toistan viime joulun alla sanomani kehotuksen: meidän kaikkien tulee oppia rakastamaan tuottavuuden kasvua, koska se on meidän hyvinvointimme lähde.

Tuottavuuden kasvu perustuu tulevaisuudessa erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantamiseen, työnteon palkitsevuuden lisääntymiseen ja julkisen sektorin, erityisesti palvelurakenteen, uudistamiseen ja uusiin innovaatioihin.

Tuottavuudesta puhuminen ei tarkoita sitä, että tuottavuus revittäisiin yksittäisten työntekijöiden selkänahasta, (Välihuutoja) päinvastoin, yksittäinen työntekijähän on kaikkein tuottavimmillaan, kun hän viihtyy työssä. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on opittava teettämään asioita ja työtä uudella tavalla. Jos tuottavuus ei nouse, hyvinvointi laskee. Yksityinen sektori on pitkän aikaa jo kantanut vastuuta suomalaisesta tuottavuuskehityksestä ja siten lisännyt hyvinvointiamme. Kaikkein suurin paine kohdistuu julkiselle sektorille sekä valtion että kuntien palvelujen tuottamistapoihin ja näin ollen parempaan tuottavuushyötyyn.

Kehyspäätöksessä jaettiin vuosi sitten keväällä sovitut uudet valtionhallinnon tuottavuustoimenpiteet eri hallinnonaloille. Henkilötyövuosissa laskettuna uusien tuottavuustoimien mittaluokka on 4 800 henkilötyövuotta. Nämä uudet toimet ovat jatkoa edellisen hallituksen päättämille 9 600 henkilötyövuoden tuottavuustoimille. Vaikka valtionhallinnon tuottavuusohjelma tuntuu mittaluokaltaan massiiviselta, on heti alkuun todettava, ettei valtio voi sinänsä ratkaista tuottavuushaastetta. Tuon ratkaisun avaimet ovat jatkossakin yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin tehtävänä on pysyä mukana ja luoda edellytyksiä yksityisen sektorin tuottavuuskehitykselle omilla toimillaan. Valtionhallinnon tuottavuustoimilla osaltaan mahdollistetaan se, että myös yrityksiin riittää työntekijöitä. Nykyisellä koollaan julkinen sektori nielisi valtaosan uusista työntekijöistä.

Valtion henkilöstön eläkkeelle siirtyminen lisääntyy tuntuvasti vuodesta 2011 lähtien. Uusilla tuottavuustoimilla tavoitellaan noin 1 200 henkilötyövuoden vuosittaista vähenemistä. Samaan aikaan henkilöstön luonnollinen poistuma on keskimäärin 6 000 vuodessa, mistä vanhuuseläkkeelle siirtymisiä on noin 3 500. On siis aivan selvää, että nämä tuottavuustoimet voidaan hyvin toteuttaa eläkkeelle jäämisten puitteissa.

Hyvinvointia syntyy tulevaisuudessakin vain työnteon varaan. Tämä peruslinjaus näkyy näissä kehyksissä, joissa erityisesti Venäjän asettamien puutullien mahdolliseen nousuun on varauduttu monilla eri tavoilla. Esimerkiksi puunsaannin edistämiseen tarkoitettuihin perusväylien parannustöihin osoitetaan jo tämän kevään lisäbudjetissa 50 miljoonaa euroa ja yhteensä puunsaantia edistäviin väylähankkeisiin tämän kehyskauden aikana 225 miljoonaa euroa. Myös työvoiman tarpeen ja työvoiman kohtaantoa parannetaan kohdentamalla vuositasolla yhteensä 15 miljoonaa euroa muun muassa ammatilliseen peruskoulutukseen, lisäkoulutuksen opiskelijapaikkojen lisäämiseen ja maahanmuuttajien koulutukseen. Myös poliisin toimintaa vahvistetaan antamalla poliisille nimenomaan virkojen täyttämiseen 35 miljoonaa euroa lisää.

Sinivihreän hallituksen politiikan keskeinen osa-alue on tehdä Suomesta luovuuden, osaamisen ja korkean sivistyksen maa. Jo edellisessä kehyspäätöksessä yliopistojen perusrahoituksen määrärahat kasvavat 80 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä. Yliopistojen toimintamenoihin lisätään aiemmin tehtyjen lisäysten päälle 10 miljoonaa euroa vuodelle 2011 ja 30 miljoonaa euroa vuodelle 2012.

Innovaatioyliopiston perustaminen on erityisen tärkeä pilottihanke suomalaisessa yliopistoreformissa. Näin ollen sekä innovaatioyliopiston että muiden yliopistojen toimintamäärärahoja vahvistetaan, autonomiaa lisätään, yhdistymisiin kannustetaan, yliopistoja, sekä innovaatioyliopistoa että muita yliopistoja, pääomitetaan ja mahdollisuus säätiömalliseen yliopistohallintoon mahdollistetaan kaikille yliopistoille. Perustoimintarahoitus säilyy edelleenkin julkisena, mutta kannustamme yliopistoja ottamaan vastaan myös yksityistä rahaa, erityisesti niiden pääomittamiseen, jota kautta yliopistot voivat sitten saada lisää määrärahoja omaan toimintaansa. Olemme siis suuren yliopistouudistuksen edessä, positiivisen yliopistouudistuksen edessä, jonka vaikuttavuus tullaan näkemään tulevien vuosien aikana.

Yliopistojen lisärahoitus ei riitä tieteellisen työn tason nostamiseksi, ellei työ tutkijana tiedeyhteisössä ole houkutteleva vaihtoehto. Apurahansaajien sosiaali- ja eläketurva järjestetään vihdoin sinivihreän hallituksen toimesta kuntoon 1.1.2009 lukien. Rahoitus sitä varten varataan tässä kehyspäätöksessä.

Arvoisa puhemies! Kolmas merkittävä painopiste on ympäristö, ilmastonsuojeluhaasteisiin vastaaminen. Tässä kehyspäätöksessä on merkittäviä satsauksia raideliikenteeseen, muun muassa Länsimetroon, Kehärataan, Pohjanmaan rataan, ja sähköistystöistä mainittakoon Vaasan rata. Yhtä lailla lisäresursseja tulee merkittävällä tavalla öljyntorjunta-alusten kunnostukseen. Samoiten metsien monimuotoisuudesta huolehditaan resursoimalla Metso-ohjelma Etelä-Suomen metsien suojeluohjelmaan ja joukkoliikennetukea vahvistetaan.

Kehyspäätökseen sisältyy myös erittäin merkittävä, tasoltaan aiempia tasoja huomattavasti korkeampi liikennepaketti, josta jokainen on saanut lukea jo aiemminkin.

Arvoisa puhemies! Toivon tältä kehyskeskustelulta vastuullista talouspoliittista keskustelua. Meidän on hyvä päivittää tietomme, missä taloudellisessa ympäristössä toimimme, millä kotimaisilla toimenpiteillä voimme torjua inflaatiota, toisaalta, millä kotimaisilla toimenpiteillä voimme vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä. Jos esittää menolisäyksiä, pitää sanoa, mistä ne otetaan. Jos haluaa kasvattaa kehyksiä, niin pitää sanoa, miksi valtiontalouden ei pitäisi olla ylijäämäinen. Kuten tässä kehyspäätöksessä hallitus osoittaa, tavoitteemme 1 prosentin ylijäämästä tullee toteutumaan. Se on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta olennaista. Toisaalta jos kaikki lisämeno vain resursoidaan verotuloarvioita kohentamalla, niin täytyy pystyä kertomaan, mihin tämä rohkeus ja tietämys, mitä muualla ei ole, perustuu.

Eero Reijonen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Matti Vanhasen toinen hallitus on päässyt linjaamaan valtiontalouden menokehykset vuosille 2009—2012 suotuisissa kotimaan talouden näkymissä. Työllisyyskehitys on ollut erinomaista, ja uusia työpaikkoja on syntynyt koko Suomeen. Työttömyysaste on laskenut viimeisen vuoden aikana peräti yli yhdellä prosenttiyksiköllä.

Nämä luvut kertovat Vanhasen johtaman kahden hallituksen oikeasta linjasta. Kehyspäätös rakentaa edelleen hallitusohjelman mukaista vastuullista, välittävää ja kannustavaa Suomea. Selkeinä painopisteinä kehysratkaisusta erottuvat työllisyys, liikenneverkot, osaaminen ja ympäristö. Peruslinja on huolehtia koko maan tasapuolisesta kehityksestä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä.

Arvoisa herra puhemies! Työllisyyden osalta kehyspäätös vastaa ennen kaikkea metsäteollisuuden uhkakuviin. Venäjän nousevat puutullit uhkaavat lopettaa puuntuonnin kokonaan ensi vuoden alusta, mikä aiheuttaisi noin 15 miljoonan kuutiometrin vuosittaisen vajauksen puuntarpeeseen nähden. Vaikutukset työllisyyteen olisivat dramaattiset: lähes 25 000:ta ihmistä uhkaa työpaikan menetys.

Tämä on siis uhkakuva, johon voidaan vastata korvaamalla tuonnin väheneminen kotimaisella puulla. Kehyspäätöksessä kotimaisen puun saatavuutta pohtineen Esko Ahon työryhmän ehdotukset toteutetaan lähes täysimääräisesti. Keskustan eduskuntaryhmä pitää näitä metsäteollisuuden työpaikkoja ja kilpailukykyä turvaamaan pyrkiviä toimia välttämättöminä.

Ehdotusten toteuttaminen merkitsee 225:tä miljoonaa euroa perusväylänpidon parannukseen ja puuhuollon turvaamiseen, lähes 15:tä miljoonaa metsänomistajien neuvontaan ja 24:ää miljoonaa metsäkone- ja muiden kuljettajien koulutukseen. Lisäksi selvitetään mahdollisimman nopeasti toteutettavaksi metsien ensiharvennushakkuista saatujen tulojen verovapaus. Mikäli tämä ei jostakin syystä toteudu tai osoittautuu ongelmalliseksi, on etsittävä vastaava kuitupuuta liikkeelle saava kannustin.

Olisi toivottavaa, että valtion tekemät tämän kokoluokan panostukset luovat uskoa tulevaan myös jatkoinvestointi- ja lopettamispäätösten välillä painivalle paperiteollisuudelle. Nyt valtio on tehnyt oman osansa. Metsäyhtiöillä on vastuu tällä hetkellä siitä, että puu saadaan liikkeelle. Puu lähtee liikkeelle metsistä vain ostamalla.

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallitus tuo uusia liikenneinvestointeja eduskunnan päätettäväksi enemmän kuin koskaan ennen. Nämä lisäsatsaukset perusväylänpitoon parantavat merkittävästi teitä ja ratoja kautta Suomen.

Maaseudun ja maakuntien tieverkostoa kunnostetaan lähes 600 miljoonalla eurolla jo tänä vuonna. Tässä on kasvua ennätykselliset 10 prosenttia. Uutta rahaa perusväylänpitoon tuodaan kehyskaudella yhteensä 165 miljoonaa euroa, mistä yksityisteiden kunnostukseen 30 miljoonaa euroa. Lukuisista yksittäisistä tiehankkeista mainittakoon merkittävimpänä moottoritie E18 Helsingistä Vaalimaalle.

Keskustajohtoinen hallitus tuo raiteet vihdoin pääkaupungin keskustasta lentokentälle monien muiden eurooppalaisten kaupunkien tapaan. Kehäradan lisäksi metrolinjan laajentaminen Espooseen on merkittävä ja kannatettava panostus Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen.

Myös muun Suomen joukkoliikennettä kehitetään voimakkaasti. Pohjanmaan radan kunnostaminen sekä Vaasa—Seinäjoki- ja Rovaniemi—Kemijärvi-rataosuuksien sähköistäminen ovat välttämättömiä alueiden kehityksen kannalta. Lipposen hallituksen aikana lopetusuhan alla olleet rataosuudet korjataan puun saatavuuden turvaamiseksi toimintakuntoon.

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallitus on vahvistanut kuntataloutta määrätietoisesti. Hallitus kantaakin vastuuta heikompiosaisten toimeentulosta kuntataloutta vahvistamalla. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäksi hallitus tiedostaa yhdenvertaisten peruspalveluiden merkityksen suurelle keskituloisten joukolle.

Tämän vuoden alusta valtio maksaa kuntien valtionosuuksien indeksikorotukset 100-prosenttisina aiemman 75 prosentin sijaan. Samoin kustannusjaon tarkistus on tehty täysimääräisenä heti tämän hallituskauden alussa. Kaikki tämä näkyy kansalaisten elämässä parempina peruspalveluina. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että kunnille ei lisätä uusia velvoitteita ilman kompensaatiota kustannuksista. (Ed. Skinnari: Toisin tapahtuu!)

Arvoisa puhemies! Kehyksissä vastataan myös kolmeen suureen tulevaisuuden haasteeseen: ikääntymiseen, ilmastonmuutokseen ja globalisaatioon.

Järkevä taloudenpito on parasta varautumista tulevaisuuteen, myös ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Menojen kasvu pidetään koko vaalikauden ajan hallitusneuvotteluissa sovitulla tasolla. Valtionvelan lyhentämistä on tukenut erinomainen työllisyyskehitys. Nykyisten ennusteiden valossa valtionvelka painuu eurooppalaisittain erittäin alhaiselle tasolle eli 25,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vaalikauden loppuun mennessä.

Ympäristöstä huolehditaan muun muassa panostamalla raideliikenteeseen. Suuri osa merkittävimmistä uusista hankkeista on raidehankkeita. Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelman Metson toteuttaminen vapaaehtoiselta pohjalta saa merkittävän piristysruiskeen. Myös Suomenlahden öljyntorjuntaa tehostetaan merkittävästi.

Globalisaatioon vastataan osaamisella. Tutkimus- ja kehitystyön rahoitusta korotetaan määrätietoisesti. Yliopistojen merkitys osaamiskeskuksina tunnustetaan lisäämällä yliopistojen perusrahoitusta. Jo edellisessä kehyspäätöksessä yliopistojen perusrahoitusta nostettiin 80 miljoonaa euroa. Nyt tähän lisätään vielä 40 miljoonaa euroa vuoteen 2012 mennessä.

Innovaatioyliopiston perustaminen on tärkeä askel, kun pyritään huolehtimaan suomalaisen osaamisen kansainvälisestä tasosta. Kannustavan rahoitusmallin löytyminen on alueiden kannalta oleellinen parannus aikaisempiin kaavailuihin nähden.

Arvoisa herra puhemies! Suomen on otettava huomioon maailmalta kantautuvat uutiset talouden epävakaasta tilasta. Suomelta tämä edellyttää ennen kaikkea oman talouden pitämistä terveellä pohjalla, mutta myös yrittäjyyttä ja omatoimisuutta. Näin on myös tehty. Juuri julkaistu Finnveran ja Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometri antaa varsin luottavaisen kuvan tärkeimmän työllistäjän eli yrittäjien tulevaisuudennäkymistä. Keskimääräistä suotuisammat suhdanneodotukset pitävät edelleen yllä yritysten rekrytointihaluja. Ennusteet henkivät luottamusta Vanhasen hallituksen talous- ja yrittäjäpolitiikkaan. Oman talouden pitäminen terveellä pohjalla edellyttää myös menojen pitämistä sovituissa raameissa. Menonlisäykset ja veronkevennykset on ajoitettava siten, että ne tukevat vakaata suhdannekehitystä parhaalla mahdollisella tavalla.

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen hallituksen tasapainoinen kehys huomioi niin teollisuuden toimintaedellytykset kuin ihmisten perusturvan. Myös eri alueet on huomioitu tasapuolisesti, ja merkittäviä rakennushankkeita tulee paitsi Pääkaupunkiseudulle myös muualle Suomeen. (Ed. Gustafsson: Mitä perusturvaan tulee? — Ed. Zyskowicz: Tulee parannuksia, ed. Gustafsson!) Kehyksessä on katsottu niin lähelle kuin kauas tulevaisuuteen.

Kehyspäätös vastaa metsäteollisuuden ja sitä kautta koko Suomen haasteisiin ja on samalla panostus maaseudun elinvoimaisuuteen. Jo pelkästään tuontipuun korvaaminen kotimaisella puulla tarkoittaisi parhaimmillaan 5 000:ta uutta pysyvää työpaikkaa haja-asutusalueille. Peruskorjauksen tarpeessa olevia teitä ja ratoja kunnostetaan purkamisilla uhkailun sijaan.

Vanhasen kakkoshallituksella on yhteinen linja, joka luo edellytykset kehittää Suomea tasapuolisesti ilman keinotekoista poliittista vastakkainasettelua.

Tuija Nurmi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ennätyksellisen hyvän talouskehityksen jälkeen Suomella on edessä hitaamman kasvun aika. Kasvuennusteita on jouduttu hieman alentamaan, mutta paras uutinen on se, että työllisyys jatkaa edelleen nousuaan.

Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden vuosien 2009—2012 kehyksistä osoittaa, että hallitus on hereillä ja on ollut hereillä ja edistää hyvää talouskehitystä, vaikka kasvu hidastuu. Kokoomuksen puolesta olen erityisen tyytyväinen siitä, että hallitus pyrkii turvaamaan metsäteollisuuden toimintaedellytykset ja investoi tulevaisuuteen useilla väylähankkeilla. Myös yliopistot saavat jälleen merkittävät lisäpanostukset toimintaansa. Osaaminen, korkea työllisyys ja kilpailukyky mahdollistavat hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen.

Kokoomus on tyytyväinen hallituksen pyrkimyksiin varmistaa talouskasvu myös tuottavuutta edistämällä. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus ovat välttämättömiä julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi. Tulevaisuudessa, kun työvoiman tarjonta vähenee, työt on tehtävä osaavammin ja helpommin innovaatioita ja korkeaa teknologiaa hyväksi käyttäen.

Työllisyysaste on noussut lähes 70 prosenttiin, mutta tulevaisuudessa tarvitaan vielä parempaa suoritusta. Tuloveronkevennykset ovat todistetusti tehokas keino työhön kannustamiseksi. Mikäli suhdannetilanne sen sallii, kokoomus toivoo, että tuntuvia veronkevennyksiä harkitaan jo seuraavaa budjettia laadittaessa.

Työllistämisen osalta painopistettä siirretään julkiselta puolelta yksityiselle sektorille, missä on tutkitusti paremmat mahdollisuudet luoda todellisia uusia työpaikkoja. Työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmaa torjutaan ammatillista peruskoulutusta parantamalla. Tavoitteena on, että jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle on tarjolla koulutuspaikka. Myös maahanmuuttajien perusopetukseen valmentavaa koulutusta lisätään.

Vastuullisessa markkinataloudessa heikommin toimeentulevista huolehditaan kaikissa tilanteissa. Kokoomus suhtautuu toiveikkaasti valmisteilla olevaan sosiaaliturvauudistukseen, jonka tärkein tavoite on varmistaa, että työnteko on aina kannattavaa. Kun yhä useampi on työelämässä, pystytään kaikista pitämään paremmin huolta. Sosiaaliturva paranee hallituskaudella muun muassa kansaneläkkeen ja opintotuen korotuksen myötä. Myös lasten kotihoidon tukea korotetaan, ja vanhempain- ja sairauspäivärahat nousevat vähintään työmarkkinatuen tasolle. (Ed. Tennilä: Niin, ja asiakasmaksut nousevat!)

Arvoisa puhemies! Käsillä olevan kehyspäätöksen kauaskantoisimmat ratkaisut liittyvät osaamiseen ja koulutukseen. Sivistyspuolueena kokoomus tukee hallituksen merkittäviä lisäpanostuksia yliopistoihin.

Jo edellisessä kehyspäätöksessä yliopistojen perusrahoitusta päätettiin kasvattaa vähintään 80 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Tämä summa ylittyi jo kuluvan vuoden talousarviossa. Nyt toimintamenoihin tulee aiemmin tehtyjen lisäysten päälle vielä 10 miljoonaa vuodelle 2011 ja 30 miljoonaa vuodelle 2012. Tämän lisäksi innovaatioyliopiston perusrahoitusta korotetaan 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2012 mennessä. (Ed. Gustafsson: Paljonko jäädään jälkeen teknologianeuvoston suosituksista?)

Viime viikkoina käydystä keskustelusta huomaa, että oppositio on ymmärtänyt kehyspäätöksen väärin. Miltään yliopistolta varat eivät suinkaan vähene, vaan päinvastoin kaikki saavat lisää perusrahoitusta valtiolta. Perusrahoituksen vahvistamisen lisäksi hallitus on sitoutunut yliopistojen vakavaraisuuden turvaamiseen. Kaiken kaikkiaan yliopistoille annetaan lisää autonomiaa, varoja ja mahdollisuuksia kehittää opetusta ja tutkimusta koko Suomen hyväksi.

Innovaatioyliopiston perustaminen on tärkeä osa yliopistouudistusta. Suomen strateginen etu on luoda edellytykset huippuosaamiselle elinkeinoelämällemme tärkeillä aloilla. Myös tutkimus- ja kehitystyön rahoitusta lisätään yli sadalla miljoonalla eurolla. Apurahansaajien, joista suuri osa on tutkijoita, sosiaali- ja eläketurva järjestetään kuntoon vuodesta 2009 lähtien.

Arvoisa puhemies! Puun tuonti Venäjältä uhkaa tyrehtyä puutullien noustessa. Korvaava puuraaka-aine on mahdollista saada kestävästi kotimaisista metsistä. Kokoomus kannattaa hallituksen toimenpidepakettia, jolla puu saadaan liikkeelle teollisuuden käyttöön. Perusväylänpitoon osoitetaan yli 200 miljoonan euron lisärahoitus, jolla parannetaan puukuljetusten kannalta tärkeitä rautatieyhteyksiä ja alempiasteista tieverkkoa. Kansallinen metsäohjelma saa lisää rahaa metsänomistajien neuvontaa varten sekä metsätietojen tehokkaampaa keräämistä ja hyödyntämistä varten. Puunkorjuuseen tarvitaan myös lisätyövoimaa. Tähän auttavat ammatilliseen koulutukseen tulevat lisäpanostukset. Näillä toimenpiteillä pyritään turvaamaan metsäteollisuuden toimintaedellytykset ja kilpailukyky, jotta maamme vihreä kulta on jatkossakin suomalaisten hyvinvoinnin lähde.

Kehysten merkittävänä painopisteenä ovat väyläinvestoinnit. Tasapainoinen paketti sisältää useita väylähankkeita ympäri Suomea. Investointien rahoittamiseen käytetään kehyksessä jo olevien varojen lisäksi myös osa valtion omaisuuden myyntituloista. Vaikka hallitus aloittaa uusia hankkeita enemmän kuin koskaan aiemmin, on selvää, että oppositiolle ei mikään riitä. Liikennepoliittisen selonteon valmistelu on loppuvaiheessaan. Siinä tarkastellaan myös niitä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta tärkeitä hankkeita, jotka jäivät nyt odottamaan vuoroaan.

Tulevaisuuspuolueena kokoomus suhtautuu erittäin vakavasti ilmastonmuutoksen uhkaan. Sen lisäksi, että väyläinvestoinnit ovat keskeisessä asemassa Suomen kilpailukyvyn kannalta, tärkeänä lähtökohtana on myös ilmastonmuutoksen torjuminen. Raidematkustaminen ja joukkoliikenne vähentävät päästöjä yksityisautoiluun verrattuna. Rahoitusta tullaankin ohjaamaan joukkoliikenteeseen ja yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen. Tällaisia uusia hankkeita ovat esimerkiksi Länsimetron ja Kehäradan rakentaminen.

Kehyspäätöksessä näkyvät myös panostukset ympäristönsuojeluun. Suomenlahden öljyntorjunta-alusten kunnosta huolehditaan ja Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman sekä Kansallisen metsäohjelman rahoitusta lisätään lähes sadalla miljoonalla eurolla. Globaalia vastuullisuutta osoittaa myös kehitysyhteistyövarojen korottaminen 260 miljoonalla eurolla.

Kokoomus on jo pitkään pitänyt esillä poliisin määrärahatarvetta. Nyt päätettyjen lisäysten myötä poliisin toiminta pystytään vakiinnuttamaan ja poliisin virat täyttämään. Ensi vuodelle poliisitoimi saa lisää 15 miljoonaa euroa, millä voidaan rekrytoida työttömänä olevia vastavalmistuneita poliiseja töihin. (Ed. Gustafsson: Tämäkin opposition painostuksesta! — Välihuutoja) Myös vankeinhoito saa helpotusta tiukkaan tilanteeseensa.

Kuntatalouden vahvistuminen jatkuu verotulojen kasvun ja hallituksen merkittävien kuntapanostusten ansiosta. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan tänä vuonna lähes 7 prosenttia. Tulojen kasvu hidastuu talouskasvun hidastuessa, mutta menopaineet pysyvät. Nyt on äärimmäisen tärkeää, että kunta- ja palvelurakenneuudistusta viedään määrätietoisesti eteenpäin. Hyvän taloustilanteen aikana kuntapalveluiden kehittäminen on hallitumpaa kuin muutosten tekeminen pakon edessä.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa tukensa hallituksen linjauksille Suomen kilpailukyvyn, hyvän talouskasvun ja työllisyyden ylläpitämiseksi. Tavoitteena on huippuosaamisen, korkean teknologian ja innovaatioiden Suomi, jossa opiskelu, työn tekeminen ja yrittäminen kannattavat.

Tarja  Filatov /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksella on ilmeisesti aivan uusi matematiikka käytössä, koska se on mainostanut täällä, että liikenteen, yliopistojen ja sosiaaliturvan ja kehitysyhteistyön ratkaisut tehdään täysimääräisesti, mutta tosiasiassa isoin osa näistä kustannuksista lankeaa maksettavaksi vasta seuraavan eduskuntakauden aikana.

Tosiasia on kuitenkin se, että ihmisten arki kallistuu. Ruuan hinta nousee, asumismenot lisääntyvät, ja liikkuminen niin omalla autolla kuin julkisillakin välineillä kallistuu. Inflaatio syö hyvin salakavalasti pienituloisten ihmisten toimeentuloa, ja hallitus ei omalla politiikallaan pyri suitsimaan inflaatiota vaan päinvastoin. Alkuvuodesta hallituksen omat veropäätökset ovat nostaneet hintatasoa. Ihmisten on vaikeampaa selvitä taloudellisesti, koska välttämättömyysmenot lohkaisevat yhä isomman ja isomman osan tuloista. Eri laskelmien mukaan inflaatio lisää nelihenkisen perheen menoja vuodessa jopa 1 500 euroa, ja lapsiperheiden arki on entistä ahtaampaa, kun hallitus lisäksi nostaa terveydenhuollon ja päivähoidon maksuja merkittävästi.

Hallituksen kehyspäätös tulevalle neljälle vuodelle ei reagoi mitenkään kansainvälisen talouden tapahtumiin. Se jättää talouden täysin markkinoiden armoille. Sosialidemokraattien mielestä nyt pitäisi tukea kotimarkkinoita, muutoin kuluttajien uskon hiipuminen uhkaa heikentää talouskasvua ja sitä kautta työllisyyskehitystä.

On vastuutonta, että hallitus käyttää veropoliittisen liikkumavaran työllisyyden turvaamisen kannalta toisarvoisiin kohteisiin. Lisäksi hallituksen veroratkaisut lisäävät kansalaisten eriarvoisuutta. Sosialidemokraattien mielestä verotuksen täytyy olla oikeudenmukaista ja sen täytyy perustua kansalaisten veronmaksukykyyn. Hallituksen politiikan epäoikeudenmukaisuudesta esimerkkinä on perintöverouudistuksen toinen osa. Verouudistus asettaa perinnönsaajat huomattavasti eri asemaan sen perusteella, mitä omaisuutta tuo perintö sisältää.

Arvoisa puhemies! Kunnissa tuotetaan ihmisten arjen kannalta tärkeät peruspalvelut. Sosialidemokraatit haluavat parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta. Hallitus jättää kuitenkin kasvaviin palveluhaasteisiin vastaamisen yksin kuntien harteille. Tänä vuonna kuntataloudella menee vielä jotenkuten, mutta ensi vuodesta alkaen tilanne kärjistyy, niin kuin ed. Nurmikin totesi. Kuntien menot lisääntyvät verotuloja ja valtionosuuksia nopeammin. Kuntien menopuolen arvioidaan kasvavan neljässä vuodessa lähes 7 miljardilla eurolla. Tästä huolimatta valtion osuus kuntien menojen rahoituksessa uhkaa pudota. Kuntiin kohdistuu tulevalla kehyskaudella noin 3 veroprosenttiyksikön veronkorotuspaine. Menojen kasvu tuloja suuremmaksi heikentää kuntien mahdollisuutta huolehtia palveluista. Heikon talouden kunnissa tilanne on vielä huomattavasti kuntakentän kokonaiskuvaa pahempi. Kuntien on pakko nostaa verojaan, velkaantua lisää tai supistaa palvelujaan. Tuottavuuden kasvattaminen on välttämätöntä, mutta se ei yksin riitä.

Suomalaiset hyvinvointipalvelut rahoitetaan pääosin yhteisesti verovaroin. Palvelumaksut ovat osa tätä rahoitusta. Porvarihallitus nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, mutta ei jätä maksuja palveluiden rahoittamiseen, vaan imuroi nuo rahat pois kunnilta. Tämä on suorastaan terveen järjen vastaista.

Hallitus valmistelee myös tuntuvia päivähoitomaksujen korotuksia. Tavallisessa kahden lapsen palkansaajaperheessä maksut voivat nousta jopa 700 euroa vuodessa. Hoito kallistuu, ja samaan aikaan ryhmäkoot uhkaavat kasvaa. Hallitus suosii lasten hoitoa kotona ja yksityisesti, mutta rokottaa työssä käyviä kunnalliseen päivähoitoon turvautuvia lapsiperheitä.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä kotihoidon tuen ja minimiäitiyspäivärahan korotukset ovat oikeita toimia, mutta lisäksi tarvitaan päivähoidon sisällön ja maksujärjestelmän uudistamista. Niiden pitää tukea lapsen kehitystä ja vanhempien työssäkäyntiä. Pienten ja keskituloisten lapsiperheiden maksukuormitusta tulee alentaa.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit haluavat myös nostaa kaikkien lapsiperheiden lapsilisiä jo tänä vuonna.

Ikääntyneiden ihmisten määrä kasvaa, ja sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitaan yhä enemmän. Uutta rahoitusta kuntapalveluiden parantamiseen ei hallituksen esityksessä ole. Hallitus on kyllä julkaissut vanhustenhuollon laatusuositukset, mutta nuo suositukset uhkaavat jäädä isossa osassa kuntia paperitiikeriksi ilman riittäviä voimavaroja. Sosialidemokraattien mielestä vanhusten hoivapalveluja tulee olla tasa-arvoisesti saatavilla koko maassa, ja tämän turvaamiseksi tarvitaan nykyistä vaikuttavampia toimia, kuten normiohjausta.

Palveluja tulee kehittää siten, että ne tukevat ihmisten omatoimisuutta. Mutta kaikki eivät pärjää yksin. Tarvitsemme lisää hoitohenkilökuntaa sekä vanhusten koti- että laitospalveluihin. Kun työvoimaa on riittävästi, henkilökunnalla on parempi mahdollisuus paneutua vanhuksen palvelutarpeeseen ja myös tarjota tuon tarpeen edellyttämät palvelut.

Omaishoitajan loma- ja muut levon mahdollisuudet ovat liian vähäiset. Kaikki omaishoitajat eivät käytännössä saa edes sitä rahallista tukea, joka heille kuuluisi. Omaishoidon tuen ja siihen liittyvien palveluiden tasa-arvoisesta saatavuudesta on huolehdittava koko maassa.

Rakenteellisten uudistusten, kuten kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, lisäksi kuntapalveluissa tarvitaan myös taloudellisia panostuksia. Sosialidemokraattien mielestä heikompia ihmisiä on tuettava ja vaikeuksien sattuessa ihmisistä on pidettävä huolta. Me haluamme uudistaa sosiaaliturvaa tavalla, joka poistaa köyhyyttä, kannustaa työhön ja helpottaa väliinputoajien tilannetta. Mutta oikeudenmukainen sosiaaliturvauudistus vaatii myös rahaa, ja olemme sitä valmiita tähän tarkoitukseen käyttämään.

Arvoisa puhemies! Hallituksen suuret lupaukset yliopistojen perusrahoituksen parantamisesta ovat muuttumassa raadolliseksi taisteluksi markkinarahasta, koska yliopistot joutuvat juoksemaan yritysrahoituksen perässä saadakseen valtiolta lisärahaa. Sosialidemokraattien mielestä valtion on turvattava yliopistojen perusrahoitus, ja hallituksen hätäiset päätökset yliopistojen rahoituksista uhkaavat yliopistojen sivistystehtävää. Yliopistojen rehtorit ovat aiheellisesti huolissaan yliopistojen välisestä tasa-arvosta. Kyse on tieteenalojen välisestä tasa-arvosta sekä alueellisesta tasa-arvosta. (Ed. Gustafsson: Nukkuuko keskusta?) Sama alueellisen epätasa-arvon riski on hallituksen ammattikorkeakoulupolitiikassa. Hyvät kuulijat, on eriarvoistavaa, että innovaatioyliopisto saa 100 miljoonaa euroa, mutta kaikki muut yliopistot, kaikki muut yliopistot, saavat yhteensä vain 10 miljoonaa euroa.

Laadukas perusopetus ja laaja sivistyspohja ovat koko yhteiskuntamme osaamisen ydin. Ilman sitä korkeinkaan tutkimus- ja tuotekehitys on mahdotonta. Jopa taloustieteen näkökulmasta koulutuksesta saa parhaan hyödyn, kun panostaa perusopetukseen. Perusopetuksen laadun ja oppilaiden tasa-arvon turvaamiseksi on huolehdittava peruskoulujen opetusryhmien koon pienentämisestä.

Sosialidemokraattien mielestä talouden ja työelämän rakennemuutosten inhimillinen hallinta on ensiarvoisen tärkeää. Paras tapa ennakoida työelämän muutoksia on huolehtia tasa-arvoisen perusopetuksen lisäksi työssä olevien kouluttamisesta. Laiminlyödessään selkeät panostukset ammatilliseen aikuiskoulutukseen hallitus ummistaa silmänsä tältä rakennemuutokselta. Koko työikäisen väestön osaamistasoon tulee panostaa.

Rakennemuutoksen hallinnan kannalta on myös ensiarvoisen tärkeää huolehtia työsuojeluresursseista. On vaarallista, että hallitus leikkaa työsuojelupiirien henkilöstövaroja jopa neljänneksellä. Edellinen hallitus niitä lisäsi, tämä ei näköjään välitä oikeudenmukaisista työehdoista ja -oloista.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuutemme keskeisimpiä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä on se, kykenemmekö me muuttamaan taloutemme rakenteita siten, että ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys toteutuu. Ilmastonmuutos on oire siitä, että tämä tasapaino ei ole kunnossa. Silti hallituksen ympäristöpolitiikka on ponnetonta. Ilmastonmuutoksen hallinnan vuoksi sosialidemokraatit ovat muun muassa esittäneet niin sanotun windfall-veron käyttöönottoa, jotta uusiutuvien energiamuotojen tutkimukseen, tuotekehitykseen ja investointien tukemiseen saataisiin lisää voimavaroja. Ilmastonmuutos ei nimittäin odota.

Noin neljäsosa Suomen hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä. Tämä edellyttää uutta ja nykyistä vaikuttavampaa politiikkaa. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä on parannettava radikaalisti ja raideliikennettä on kehitettävä. Sosialidemokraatit ovat tehneet useita joukkoliikennettä parantavia esityksiä: lippujärjestelmä on yhtenäistettävä, työsuhdematkalipusta pitää tehdä verovapaa etu, ja olemme esittäneet myös maksutonta joukkoliikennettä alle 16-vuotiaille.

Palaamme liikennepolitiikkaan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä, ja on ensiarvoisen tärkeää, että koko infran rahoitusjärjestelmää uudistetaan, jotta me pystymme vastaamaan niihin ympäristöhaasteisiin, joita meillä on käsillä.

Arvoisa puhemies! Hallitus kasvattaa eriarvoisuutta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä Suomen tulee täyttää kansainväliset sitoumuksensa ja nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa. Määrärahoja on tarkistettava niin, että tavoite 0,7 prosentin kansantulo-osuudesta toteutuu jo aiemmin sovitussa aikataulussa. Hallituksen päätöksillä tämä tavoite ei toteudu. Maailmanlaajuinen köyhyys ja eriarvoisuus ylläpitävät kaikkien turvattomuutta. Valtiovarainministeri Katainen on aiemmin todennut, että Suomi ei voi olla vapaamatkustaja ulkopolitiikassa. Oikein, ministeri Katainen, mutta eikö nyt olisi aika toteuttaa omia vaatimuksianne ja kuunnella hallituksen kehitysyhteistyöministeri Paavo Väyrystä, joka on vaatinut lisää rahaa kehitysyhteistyömäärärahoihin? (Välihuutoja)

Arvoisat kollegat, kansalaisten enemmistö on valmis kantamaan nykyistä suurempaa vastuuta köyhistä, mutta hallitus unohtaa niin Suomen kuin maailmankin köyhät.

Martti Korhonen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston selonteon tunnusomainen piirre on heikompiosaisiin ihmisiin kohdistuva jatkuva vyön kiristäminen. Valtiovarainministeriö suoltaa raportteja toisensa jälkeen, joiden mukaan seuraavat vuodet ja seuraavat vuosikymmenet on tingittävä menoista, jottei hukka Suomea perisi.

Kestävyyslaskelmien tarkoituksena on — ikävä kyllä monesti tulee mieleen — yksinomaan osoittaa se, ettei muuhun ole mahdollisuutta. Ei olekaan muuhun mahdollisuutta, jos valitsee laskelmien perusteet siten, ettei vaihtoehtoja ole ja ettei toisenlainen tulevaisuus ole mahdollinen. Ainoan vaihtoehdon politiikan seuraukset ovat hyvin muistissa 90-luvun laman ajoilta, jolloin hallituksen yksisilmäisellä, väittäisin, politiikalla laman jyrkkyyskulmaa kasvatettiin tuntuvasti.

Arvoisa valtiovarainministeri, yksi teidän selonteostanne puuttuu, ja sen mukana puuttuu itse asiassa kaikki. Selonteosta puuttuu kokonaan oikeudenmukaisuus. Edes sanaa "oikeudenmukaisuus" ei selonteossa ole, saati että oikeudenmukaisuus olisi selonteon perusteena.

Tuloerot ovat Stakesin tuoreen raportin mukaan kasvaneet Suomessa jo 1970-luvun alun tasolle. Tulonsiirrot ja verotus tasaavat tuloeroja yhä vähemmän. Eihän tämä voi olla oikein, ministeri Katainen, vai voiko?

Vanhasen ensimmäinen hallitus poisti miljoonikkojen varallisuusveron. Vanhasen toinen hallitus esittää nyt maatila- ja muun yritysperinnön vapauttamista perintöverosta. Sen jälkeen perintöveroa maksaa enää vain tavallinen suomalainen. Lesken pitää maksaa eläkkeestään veroa puolisoltaan perimästä asunnonpuolikkaasta. Hallituksen mielestä lesken pitää maksaa veroa siitä, että leski saa jatkaa asumistaan kotonaan, mutta yritysperinnön saajan ei veroa pidä maksaa.

Arvoisa hallitus, te korotatte päivähoitomaksuja, vaikka jo nyt korkeimpaan maksuluokkaan mahtuu suurin osa työssä käyvistä vanhemmista. Se on teidän "lahjanne" lapsiperheelle, joka asuu Keravalla, koska sillä ei ole varaa asua Helsingissä, vaikka työpaikat ovat täällä, toinen puolisoista poliisina ja toinen kaupan kassalla, käteenjäävä tulo perheessä on alle 3 000 euroa kuukaudessa. Kaikkein pienituloisimmalta te olisitte vieneet oikeuden maksuttomaan päivähoitoon, jos vain olisitte kehdanneet. Säikähditte itse asiassa opposition vastalauseita. Se alkoi teistä itsestännekin näyttää liian rumalta. Yhtä vähän hallitus piittaa pitkäaikaistyöttömistä tai yksinhuoltajista.

Päivähoito- ja muut maksut te haluatte sitoa indeksiin, mutta ette halua sitoa indeksiin lapsilisiä. Se on teidän valintanne, mutta onko se oikeudenmukainen valinta? Vastaus on mielestäni selvä: ei ole. Rikkaalla porvarihallituksen hallinnoimalla Suomella ei ole varaa huolehtia lapsistaan.

Hallitus rakentaa tietoisesti vastakkainasettelun Suomea, jossa verot ja maksut kohdistuvat niihin, jotka ansiotyöllään ja eläkkeellään itsensä elättävät. Suhteellisesti vähiten maksavat veroa ne, jotka sukupolvesta toiseen voivat kasvattaa varallisuuttaan, ja hyvätuloiset, jotka voivat muuttaa suuret ansiotulonsa pääomatuloksi. Tällä vaalikaudella hallitus ei tee itse asiassa mitään köyhyyden poistamiseksi. Sen se jättää seuraavalle hallitukselle. Se kertoo todella tämän hallituksen kovista arvoista paljon.

Vasemmistoliiton tavoitteena on sosiaalisesti oikeudenmukainen Suomi. Köyhyyttä on mahdollista lievittää sillä, että pienimmät päivärahat nostetaan kunnon tasolle ja luovutaan kaikkein pienimpien tulojen verottamisesta. Perusturvaetuuksien korottamisen lähtökohtana on oltava täyden kansaneläkkeen taso. Luovutaan pienimpien tulojen verottamisesta, herra valtiovarainministeri, ei suurimpien tulojen verottamisesta! Valtiontalouden kannalta on samantekevää, kuka verot valtion kassaan maksaa. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta oikein on ottaa maksukykyisiltä, ei toimeentulon rajoilla eläviltä ihmisiltä.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista vasemmistoliitto vaati jo ennen vaaleja toisin kuin esimerkiksi vihreät, jotka sitä arvostelivat. Elintarvikkeiden arvonlisävero on sentään oikeudenmukaisempi kuin vastaavan suuruisen euromäärän käyttäminen tasaprosenttisesti kaikkiin tuloluokkiin. Olen tyytyväinen siihen, että alennus vihdoinkin on tulossa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Puheen tasolla hallitus on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Fortum tahkoaa voittoa tällä hetkellä, jota te, arvoisa valtiovarainministeri ja hallitus, ette myöskään halua verottaa, ette halua, vaikka juuri niillä voitoilla Fortum investoi kaasuvoimaan Venäjälle. Tätä on hallituksen uusi ilmastopolitiikka: ylivoitot käytetään kaasuvoimaan Venäjälle eikä esimerkiksi bio- tai tuulivoimaan Suomessa. Esitämme, että valtio kerää veroilla voimayhtiöiden ylivoitot ja käyttää ne kestävään energiateollisuuteen ja energiantuotantoon Suomessa.

Kehyksessä ei ole otettu huomioon terveydenhuollon tarpeita. Tähän asti olemme voineet olla ylpeitä siitä, että terveyspalveluja on tarjolla myös syrjäseuduilla, mutta emme ikävä kyllä voi enää olla kohta ylpeitä siitä. Perusta on nyt tällä hetkellä murenemassa.

Kansalaisten terveyserot ovat Suomessa suuret moniin muihin maihin verrattuna. Huolestuttavinta on se, että pienituloisten ja vähän koulutettujen terveys ei ole kohentunut samaa tahtia kuin hyvätuloisten ja koulutettujen. Terveyskeskusten maksujen korotukset lisäävät Suomen ennestäänkin suuria ja epäoikeudenmukaisia terveyseroja. Hyvätuloiset saavat tälläkin hetkellä valtion tuella tuetut palvelut joustavasti. Ruuhkautuneet terveyskeskukset yrittävät huolehtia eläkeläisistä, pienituloisista ja työttömistä.

Ikävä kyllä, arvoisa herra puhemies, myös vanhukset Suomessa on unohdettu. Tarvitaan kunnollinen vanhuspalvelulaki, joka takaa ikääntyneille ihmisille yhdenvertaiset ja laadukkaat vanhuspalvelut koko maan tasolla. Tällöin on kunnioitettava palvelun tarvitsijoiden itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta tuloista riippumatta. Nythän valinnanvapaus on vain varakkaimmilla vanhuksilla.

Jos palveluista ja kunnollisesta perusturvasta huolehditaan, voidaan lähteä siitä, että on perusteltua alentaa tuloveroa ensi ja seuraavanakin vuonna. Ensisijaisen tärkeää on tässäkin kevennysten kohdentuminen oikeudenmukaisuusnäkökulmasta. Tasaprosenttinen kevennys kaikkiin tuloluokkiin ei ole tarpeellista, eikä se ole oikeudenmukaista. On syytä vapauttaa kaikkein pienimmät tulot kokonaan verosta ja samalla poistaa kiertomahdollisuus niin, että suuria tuloja muunnetaan vähemmän verotetuksi pääomatuloksi.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että parhaimmat talouskasvun vuodet ovat vähäksi aikaa takanapäin. Kansainväliset rahoitusmarkkinat ovat epävarmuuden tilassa, ja Yhdysvaltojen luottomarkkinoiden ongelmat näkyvät myös euroalueella. Öljyn hinta on korkealla, ja Yhdysvallat on ajautumassa kait tällä hetkellä lamaan. Valtiovarainministeriö on alentanut kasvuennustettaan, mutta on syytä kysyä, onko ennuste edelleenkin liian optimistinen. Syksyllä olemme tässä suhteessa huomattavan paljon viisaampia. Valitettavasti vain toimet, joilla pyrittäisiin pitämään yllä työllisyyttä ja talouden toimeliaisuutta, vievät aikaa ennen kuin ne alkavat tehota. Mielestäni olisi todella hyvä, jos valtiovarainministeri hieman valottaisi suunnitelmiaan sen varalle, että kehitys kääntyisi olennaisesti synkemmäksi kuin mitä nyt ennakoidaan.

Eräitä tuotantolaitosten sulkemisia ja henkilöstövähennyksiä lukuun ottamatta kansalaiset eivät vielä ole kokeneet kasvun hidastumisen vaikutuksia. Sen sijaan monet muut seikat ovat koskeneet kielteisesti tavallista kansalaista. Ahtaalle joutuvat etenkin lapsiperheet, jotka joutuvat maksamaan asuntolainastaan korkeampia kuluja, samaan aikaan kun hallitus nostaa päivähoidon ja terveydenhoidon maksuja. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousussa tällä hetkellä. Siihen hupenee helposti hyöty elintarvikkeiden arvonlisäveron alennuksesta. Ulkomaiset tekijät ovat hidastamassa talouden kasvua. Sen sijaan moniin kotimaisiin tekijöihin, jotka vievät samaan suuntaan, pitäisi nyt puuttua.

Suomen väestörakenne muuttuu voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä: väestö ikääntyy ja monikulttuuristuu. Työikäisten määrän aleneminen vähentää tulevina vuosina talouden kasvua. Maahanmuuttoministeristä huolimatta meillä ei kuitenkaan ole maahanmuuttopolitiikkaa. Monikulttuurisuus näkyy suurten kaupunkien peruskouluissa, mutta toisen asteen koulutuksessa maahanmuuttajia ei ole vielä riittävästi huomioitu. Liian moni maahanmuuttaja on ilman osaamistaan vastaavaa työtä. Kieliopetuksella ja tutkintojen vastaavuutta kehittämällä heidät olisi mahdollista työllistää.

Niille työkyvyttömyyseläkkeellä oleville, jotka haluaisivat yrittää paluuta työelämään, se pitäisi kiireen vilkkaa mahdollistaa ilman, että yrityksen epäonnistuttua joutuu uuteen hakemusviidakkoon. Kaikkeen siis ei ole pakko alistua.

Ihailen sitä sitkeyttä, millä Kemijärvellä yritetään taata tehtaan jatkuminen. Kunnan hanke, jossa pakkolunastettaisiin tehdas kiinteistöineen ja laitteineen, on oivallinen näyttö siitä, että ihmisiä ei hevillä lannisteta. Täytyy vain toivottaa onnea sille, että hanke menestyy.

Arvoisa herra puhemies! Moitin aluksi kehyksiä ja valtiovarainministeriön selvityksiä sillä tavalla tarkoitushakuisiksi, että niillä pyritään vain rajoittamaan menoja. Tämä selonteko osoittaa kuitenkin sen, että silloin kun kysymys on hallituksen lempihankkeesta, kuten niin sanotusta innovaatioyliopistosta, ministeriö osoittaa erittäin suurta henkistä joustavuutta, sanoisinko, suorastaan henkistä akrobatiaa. Panostus innovaatioyliopistoon ei rikokaan menokattoa, kun se tulkitaan finanssisijoitukseksi sillä silmänkääntötempulla, että perustettavat yliopistosäätiöt muodostetaan näennäisesti purettavaksi. Olisiko mitään mahdollisuutta osoittaa samaa innovaatiokykyä myös silloin, kun kyse on köyhyyden poistamisesta? Köyhyys, hyvät edustajakollegat, on kehityksen jarru. Se kampittaa oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.

Arvoisa puhemies! Maamme on vaurastunut viime vuosina kansalaisten opiskelun ja työn kautta. Vaurautta on vasemmistoliiton mielestä käytettävä myös niin, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuudet täysipainoiseen elämään. Vasemmistoliiton tavoite on oikeudenmukainen yhteiskunta, joka turvaa kaikille tarvittavat palvelut syntymästä vanhuusikään.

Kirsi Ojansuu /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouspoliittinen tilanne on nyt huomattavasti haastavampi kuin viime keväänä, jolloin päätettiin hallitusohjelmasta ja valtiontalouden kehyksistä. Olemme seuranneet huolestuneina Yhdysvaltojen asuntoluottokriisin vaikutuksia maailmantalouteen. Sen seuraukset ovat olleet ennakoimattomampia ja suurempia kuin asiantuntijat ovat aiemmin arvioineet. Kaikista vaikutuksista emme vielä edes tiedä. On olemassa riski, että ne johtavat globaaliin talouskriisiin. Olisi hyvä, jos eduskunnassakin käytäisiin ajankohtaiskeskustelua talouden tilasta tarpeen mukaan, aivan kuten edellä toivottiin — tällainen olisi hyvä.

Globaalissa taloudessa tällä kaikella on vaikutuksena myös Suomen talouselämään. Mikäli laskusuhdanne pitkittyy maailmalla, myös Suomen talouden tilanne voi synkistyä pahasti. Varovaisuus on nyt viisautta. Ennusteissa arviot talouskasvusta ovat alhaisempia kuin aikaisemmin. Meillä Suomessa myös inflaatio on ylittänyt alkuvuonna 3 prosentin vauhdin. Inflaatiota aiheuttavat erityisesti energian ja elintarvikkeiden hintojennousu sekä tyypillistä suuremmat palkankorotukset. Toisin kuin oppositio populistisesti väittää, hallituksen tekemien välttämättömien energia- ja alkoholiveron korotusten osuus inflaatiosta on pieni, aivan kuten ministeri Katainen kertoi. Energiaverojen korottaminen on tärkeä askel ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja nyt on jouduttu myös korjaamaan edellisen hallituksen vastuuton alkoholiveron alennuspäätös.

Erityisesti öljyn hinnan nousulla ennätyslukemiin lyhyessä ajassa on merkittäviä inflaatiota kiihdyttäviä vaikutuksia. Öljymarkkinoiden epävarmuudella on liian suuri vaikutus talouteemme. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää panostaa energiatehokkuuteen ja päästä irti öljyriippuvuudesta siirtymällä mahdollisimman nopeasti uusiutuviin kotimaisiin energialähteisiin. Vastaavasti elintarvikkeiden hinnannousu johtuu kehitysmaiden väestön vaurastumisesta ja maailman väestön kasvusta. Elintarvikkeiden kysyntä kasvaa globaalisti. Ruokavalion muuttuminen yhä lihapainotteisemmaksi rasittaa ympäristöä merkittävästi.

Viisautta, vastuullisuutta ja varovaisuutta on myös se, että hallitus lyhentää tämän vaalikauden aikana valtionvelkaa merkittävästi. Velan lyhentäminen on oikeudenmukaista — oikeudenmukaisuuttahan ed. Korhonen peräänkuulutti, sitä me tällä päätöksellä lisäämme. Emme halua jättää velkataakkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. (Ed. Gustafsson: Vihreää populismia, tuli uusi käsite!)

Vihreä eduskuntaryhmä vaatii, että veronalennuksissa pitäydytään siinä, mitä hallitusohjelmassa on sovittu. Emme kannata ylimääräisiä veronalennuksia. Suomessa on jo nyt työvoimapulaa, joten tuloverojen alennuksia ei tarvita työllisyyden parantamiseksi. Sovitut veronalennukset tulee kohdentaa pienituloisimpiin, jolloin siirtyminen sosiaaliturvan varasta työhön tulee kannattavaksi. Siksi myös sosiaaliturvaa tulee uudistaa siten, että työn tekeminen on aina kannattavaa, riittävästä perusturvan tasosta tinkimättä.

Arvoisa puhemies! Vihreille tärkein tavoite kehysneuvotteluissa oli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden säilymiseen tähtäävän Metso-ohjelman rahoituksen turvaaminen. Kehysneuvotteluissa tarvittiin vihreitä puolustamaan Metso-ohjelman rahoitusta. Ohjelman toteutukseen nyt osoitettu 181 miljoonaa euroa on, ikävä kyllä, vain reilu puolet toimintaohjelmassa esitetystä minimirahoituksesta. Korostamme, että tilanteessa, jossa kotimaisia hakkuita lisätään Venäjän puutullien mahdollisesti astuessa voimaan, tulisi myös metsien monimuotoisuuden suojelun lisääntyä. Eteläisen Suomen metsistä on suojeltu vain noin 2 prosenttia, joten yleinen käsitys suojellun metsän runsaasta määrästä on pahasti virheellinen. Metsäteollisuuden puunsaannin varmistaminen ja metsien monimuotoisuuden suojelu eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Suojelun tasoa voidaan nostaa merkittävästi nykyisestä ilman, että metsätalous siitä kärsii. Vihreiden mielestä metsien monimuotoisuus on itseisarvo, joten niitä pitää vaalia kansallisaarteena. Myös tulevilla sukupolvilla tulee olla oikeus nauttia luonnonmukaisista metsistä.

Koska Metso-ohjelman tavoitteet eivät voi toteutua vajaan rahoituksen vuoksi täysimääräisesti, vihreät esittävät kahta toimenpidettä ohjelman minimitavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi. Ensiksi, valtion metsien suojelua on lisättävä merkittävästi, tarvittaessa 50 000 hehtaariin ohjelmassa mainitun 10 000 hehtaarin sijasta. Toiseksi, Metso-ohjelmaan osoitettujen varojen käyttö on ohjattava tarkasti luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaille alueille. Koska suojelussa ei nyt osoitetuilla varoilla voida päästä riittävään laajuuteen, on huolellisesti varmistettava, että suojelukohteiden laatu korvaa määrän.

Arvoisa puhemies! Taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvan parantamista on saatu odottaa pitkään, liian pitkään. Sosialidemokraateilla olisi ollut 12 vuotta aikaa korjata kestämätön tilanne. Demariministerit ovat kuitenkin olleet välinpitämättömiä kehittämään sosiaaliturvaa niille, jotka jäävät perinteisen palkansaajuuden ja yrittäjyyden välimaastoon. Tämä hallitus toimii kuitenkin edellistä oikeudenmukaisemmin — ed. Korhonen, oikeudenmukaisemmin — ja (Ed. Gustafsson: Kannattaisi tutustua siihen, mitä palkkatyöläisten hyväksi on tehty viime aikoina!) takaa myös taiteilijoille ja tutkijoille sosiaaliturvan. Haluamme näin kannustaa ja edesauttaa taiteilijoita ja tutkijoita tekemään arvokasta, luovaa ja innovatiivista työtään.

Asunnottomat ovat yksi haavoittuvimmista ihmisryhmistä yhteiskunnassamme. Hallitus pyrkii vähentämään asunnottomuutta ja parantamaan asunnottomien palveluita 10 miljoonalla eurolla.

Opposition kritiikki asiakasmaksujen korotuksista ei osu maaliinsa, tai ehkä osuu, jos tavoitteena on osua omaan nilkkaan. Korotuksen jälkeen asiakasmaksut ovat uudelleen sillä tasolla, jolla ne olivat vuonna 2002, (Ed. Gustafsson: Zyskowiczin logiikkaa! — Välihuutoja) jolloin tasosta olivat päättämässä myös sosialidemokraatit. On huomattava, että paljon palveluita käyttävien asema turvattiin maksukaton omavastuuosuuden jäädyttämisellä.

Hallitus lisää perusrahoitusta yliopistoille. Palkankorotusten ja vuokrien nousun lisäksi lisärahoitusta osoitetaan myös opetukseen ja tutkimukseen. Vihreiden mielestä yliopistojen perusrahoituksen tulee jatkossakin nojata budjettirahoitukseen. (Ed. Gustafsson: Demareiden aikana näin tapahtuikin!) Yliopistojen ulkopuolinen rahoitus on kuin kaksiteräinen miekka. Sen avulla voidaan saada varoja soveltavaan tutkimukseen ja elinkeinoelämää lähellä oleville teknis-kaupallisille aloille, mutta miten käy esimerkiksi kansatieteen, estetiikan tai kehitysmaatutkimuksen? Sivistysyliopisto ei voi rakentua vain trendikkäille ja taloudellisesti menestyville tieteenaloille. Laadukas, pitkäjänteinen perustutkimus ja humanistis-yhteiskunnalliset alat tulevat aina tarvitsemaan valtion osoittamaa riippumatonta rahoitusta, joka on yliopistoinstituution kivijalka. (Ed. Gustafsson: Vihreää populismia taas!)

Liikenteen siirtäminen kumipyöriltä raiteille on ilmastonmuutoksen torjumiseksi erittäin tärkeää. Sinivihreä hallitus on ensimmäinen hallitus, joka osoittaa raideliikenteen kehittämiseen yhtä paljon varoja kuin teiden rakentamiseen. (Ed. Tiusanen: Entäs tiemaksut?) Tämä historiallinen päätös mahdollistaa Kehäradan ja Länsimetron rakentamisen, Pohjanmaan radan perusparannuksen sekä lyhyempien osuuksien sähköistämiset. Vihreät vaativat myös, että Ahon työryhmän esitysten mukaisten parannettujen vähäliikenteisten ratojen hyödyntämistä henkilöliikenteen käyttöön edistetään aktiivisesti.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Kehyspäätöksessä on yksi suuri häpeällinen tahra. (Ed. Gustafsson: Tiedetään, tiedetään jo nyt!) Kehysmenettely pitää valtion menot kurissa. Kehysneuvottelut eivät ole helppoja, mutta terveen valtiontalouden näkökulmasta kehykset ovat perusteltuja. Vihreä eduskuntaryhmä pitää kuitenkin kehitysyhteistyörahojen sisällyttämistä kehykseen ongelmana. Kehitysyhteistyön tarkoituksena on vähentää äärimmäistä köyhyyttä maailmasta, ja meillä rikkailla suomalaisilla on varaa ja velvollisuus kantaa osuutemme näistä talkoista kansainvälisten sitoumuksien mukaisesti. On häpeällistä, että Suomen kehitysyhteistyön rahoitus on taas jäämässä jälkeen jopa Euroopan neuvoston asettamasta 0,51 prosentin tavoitteesta vuoteen 2010 mennessä. Samaan aikaan YK:n 0,7 prosentin tavoite on karkaamassa koko ajan kauemmaksi. Ei voi olla niin, että tiukan taloustilanteen aikana kehitysyhteistyöhön ei haluta osoittaa varoja siksi, että rahaa tarvitaan kansallisesti muualle, ja taas hyvän taloustilanteen aikana varoja ei lisätä, koska prosenttiosuus tarkoittaisi reaalisesti liian suurta määrää. Näinhän toimittiin myös edellisen hallituksen aikana, kun oli sosialidemokraatti valtiovarainministerinä.

Vihreä eduskuntaryhmä vaatiikin, että kehitysyhteystyörahat siirretään valtiontalouden kehysten ulkopuolelle. Näin voimme hoitaa velvoitteemme köyhyyden poistamiseksi kestävästi riippumatta taloussuhdanteista. Ilmastonmuutos vaikuttaa eniten myös maailman köyhimpien ihmisten elämään. Meillä on moraalinen velvollisuus huolehtia siitä, että myös heillä on mahdollisuus selvitä ilmastonmuutoksen aiheuttamista tulevista ongelmista.

Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, värderade talman! Ett lands framgång beror på många saker — kunskap och kunnande, social rättvisa och jämlikhet för att ta några exempel. En annan framgångsfaktor är sysselsättningen, och det är därför som Matti Vanhanens regering gör rätt när den prioriterar sysselsättningen. Alla har vi ju kunnat se att de åtgärder som vidtagits också gett resultat. Men det finns ännu problem som måste lösas. Den strukturella arbetslösheten är svår att åtgärda — ändå måste det finnas lösningar också på den. Pendlingsbidrag, ersättning för den andra bostaden och liknande stöd tycks inte vara tillräckligt motiverande.

Vi måste alltså satsa ännu mera på att höja sysselsättningen, i synnerhet med tanke på den åldersstruktur som trots allt är ett faktum i vårt land. Den s.k. matchningen mellan arbetssökande och lediga arbeten måste få större uppmärksamhet. Vi har många finländare som är långtidsarbetslösa och samma sak gäller en del av våra invandrare. Finland kan bättre, också när det gäller att skapa bättre förutsättningar för företagande. Social trygghet och mindre byråkrati ger mera tid för företagandet, och det är sådant vi måste bli bättre på.

Arvoisa puhemies! Hallituksen päätös budjettikehyksistä antaa riittävät työkalut hallitusohjelman toteuttamiseen. Hallitusohjelman panostukset työllisyyteen, osaamiseen ja ympäristöön konkretisoituvat kehyspäätöksessä. Se, että hallitus ei kehyspäätöksessään ainoastaan päätä, mitä tehdään, vaan myös osittain ehdottaa uusia menetelmiä toteuttamiseen, on kannustavaa tulevaisuutta ajatellen.

Eduskunta keskustelee liikennepoliittisesta selonteosta ensi viikolla. Kehyspäätöksen myötä on jo kuitenkin selvää, mitä panostuksia hallitus haluaa toteuttaa liikennesektorilla. Tehdyt päätökset ovat pitkälti ruotsalaisen eduskuntaryhmän liikennepoliittisten näkemyksien mukaisia. Jonossa on, totta kai, useita tärkeitä hankkeita — valitettavasti kaikkia tarpeita ei voida hoitaa heti. Toki on tärkeää, että on pitkäjänteisyyttä liikennepanostuksissa, ja ne hankkeet, joista hallitus nyt on sopinut, kertovat pitkäjänteisyydestä. Jotkut hankkeista olivat nimittäin mukana jo edellisen hallituksen listalla.

Herr talman! Svenska riksdagsgruppen har tidigare kritiserat regeringens beslut från i höstas att skjuta upp förbättringen och breddningen av stamväg 51 mellan Stensvik och Kyrkslätt. Det är därför som vi också står bakom det budgetbetänkande som riksdagen antog strax före julen senaste år och där riksdagen förutsatte att projekt man redan fattat beslut om ska inledas innan nya projekt kan påbörjas. Förbättrandet av stamväg 51 finns nu med bland de projekt som ryms inom budgetramarna, och det är inte en dag för tidigt.

Elektrifieringen av järnvägen mellan Vasa och Seinäjoki har varit en långdans. Diskussionen har pågått länge — alltför länge. Förra regeringen kom överens om att elektrifieringen av det som vi kallar Vasabanan skulle förverkligas under början av denna regeringsperiod. Att Matti Vanhanens andra regering nu, efter lite övertalning, reserverat anslag för detta, visar att trafikpolitiken i Finland faktiskt sträcker sig över en längre tid än bara en regeringsperiod. Och det är mycket viktigt med tanke på regeringens men också på trafikpolitikens trovärdighet. Att regeringen dessutom går in för nya former av finansiering där kommunerna erbjuds en möjlighet att förskottera projektet gentemot en räntefri, statlig efterfinansiering är en realism i dagens värld.

Arvoisa puhemies! Panostukset yliopistoihin ovat merkittäviä panostuksia tulevaisuuteen. Edellisessä kehyspäätöksessä yliopistojen perusrahoitusta korotettiin 80 miljoonaa euroa, ja nyt tulee vielä 10 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja 30 miljoonaa euroa vuonna 2012. Valtio on valmis osoittamaan puoli miljardia euroa uuteen innovaatioyliopistoon sillä ehdolla, että muut rahoittajat sitoutuvat tulemaan mukaan 200 miljoonalla eurolla. Panostus innovaatioyliopistoon on hallitusohjelman mukainen ja merkittävä uusi panostus. Valtio on myös päättänyt samanlaisesta rahoituksesta muiden yliopistojen osalta, siis valtion rahoituksen ehtona on, että yliopistot löytävät myös muuta rahoitusta. Kaavaillulla yliopistolain muutoksella yliopistoista tulee julkisoikeudellisia laitoksia, joilla on suurempi taloudellinen itsehallinto. Toivottavasti myös tämä kannustaa kaikkien yliopistojen taloudellisen perustan laajentamiseen.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä lupaus siitä, että yliopistot voivat vuosina 2015—2020 kilpailla 100 miljoonan euron määrärahasta, osoittaa hallituksen hakevan uusia muotoja yliopistojen toiminnalle. Määrärahoista kilpaileminen ei saa kuitenkaan merkitä perusrahoituksen leikkaamista.

Herr talman! Utvecklingen på inkomstsidan återges någorlunda knappt i ramarna och mest i allmänna ordalag. Fokus sätts på effekterna av redan fattade beslut, vilkas verkningar vi ser den fulla vidden av nästa år. Någon egentlig tidtabell för eventuella skattesänkningar eller andra skattepolitiska åtgärder anges inte heller i rambeslutet. Svenska riksdagsgruppen hoppas att regeringen under höstens budgetförhandlingar kan fatta beslut om med vilken tidtabell de utlovade inkomstskattesänkningarna kan genomföras. Hösten kan vara rätt tid att fatta beslut som stärker den inhemska köpkraften utan att riskera eller förstärka en överhettning.

Regeringen bör så snabbt som möjligt genomföra de reformer, även de skattemässiga, som stöder rederinäringen och sjöfarten för det har regeringen förbundit sig till i regeringsprogrammet. Regeringen bör alltså använda skattepolitiken som ett instrument, en morot för att öka sysselsättningen.

En av de kommande årens absolut viktigaste frågor är utan tvivel energi- och klimatpolitiken — en utmaning som alla samhällssektorer i Finland verkligen måste ta på allvar; boendet, byggandet, trafiken, lantbruket och industrin och inte minst den enskilda människan. Alla kommer att tvingas bidra. Att det kommer att kosta står redan klart, trots att vi ännu inte vet exakt hur stora summor det handlar om. Den så kallade Stern-rapporten talar dessutom sitt tydliga språk. Aktivitet kostar idag, javisst, men passivitet kostar på sikt ännu mera. Regeringen säger att man har en beredskap att återkomma också till det här under höstens egentliga budgetförhandlingar. Svenska riksdagsgruppen upprepar sitt understöd till kommissionens krävande förslag och hoppas samtidigt att diskussionen om ett nytt globalt avtal får en positiv vändning.

Arvoisa puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää panostusta öljyntorjuntavalmiuteen tervetulleena. Öljyntorjuntaan panostaminen on välttämätöntä sen vuoksi, että öljy- ja kemikaalikuljetukset kasvavat, varsinkin Suomenlahdella. Valtiovarainvaliokunta totesi mietinnössään valtion vuoden 2008 talousarvioehdotuksesta, että ympäristöministeriön tulee selvittää, miten maamme torjuntavalmiutta voitaisiin parantaa. Ympäristövaliokunta totesi puolestaan lausunnossaan, että uusien alusten ja uuden kaluston hankkimisesta aiheutuu 100—150 miljoonan euron kustannukset vuoteen 2015 mennessä.

Hallituksen nyt päättämässä määrärahassa on otettu huomioon Varustamoliikelaitoksen alusten torjuntavalmiuden ylläpidon aiheuttamat lisäkustannukset. Hallituksen budjettikehysten määrärahojen ja ympäristövaliokunnan selvittämien lukujen välinen ero on huonoimmassa tapauksessa yli 100 miljoonaa euroa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että ympäristöministeriön on nopeasti laadittava maamme öljyntorjunnan pitkän aikavälin investointisuunnitelma sen selvittämiseksi, millaista lisärahoitusta tarvitaan.

Herr talman! Ett av de bästa exemplen på lyckade naturvårdssatsningar i finländsk närhistoria får nu också en fortsättning när Metso-programmet utvidgas till att omfatta hela landet. Det är bra. Tilläggsanslaget för Metso är kanske i knappaste laget, eller kanske inte ens kanske, men signalvärdet är viktigt. Våra skogar kan skyddas på frivillig bas i samarbete mellan skogsägare och myndigheter. Svenska riksdagsgruppen hoppas att Metso-programmets popularitet håller i sig också i och med utvidgningen. Att skogen står i fokus även på andra sätt märker man genom att en summa på 225 miljoner euro avdelas för att främja virkestillgången.

Avslutningsvis några ord om vårt u-landsbistånd. Det egentliga biståndet beräknas nästa år motsvara 0,44 procent av bruttonationalprodukten. Finland har förbundit sig till Europarådets beslut om en miniminivå om 0,51 procent av bnp i bistånd senast 2010 och 0,7 procent 2015. Svenska riksdagsgruppen anser det vara viktigt att hålla de löften som getts, och anser att det långsiktiga målet måste vara 0,7 procent av bnp i bistånd senast 2015. Regeringen är nog tvungen att återkomma till denna fråga i höstens budgetförhandlingar. Regeringsprogrammet förpliktar också i denna fråga. Vi är skyldiga att också i handling visa mera solidaritet med de fattiga länderna.

Talman! Det finns osäkerhet inom världsekonomin just nu och det påverkar naturligtvis också oss i Finland. Därför måste vi satsa på att förbättra sysselsättningen ytterligare, stärka den offentliga ekonomin och idka en ansvarsfull skatte- och utgiftspolitik. Finland behöver nämligen en stabil offentlig ekonomi. Alla vet vi att det finns många behov som anstränger utgiftsramarna, men en ansvarsfull regering tar hänsyn till detta och idkar en balanserad budgetpolitik som ökar finländarnas välfärd.

Päivi Räsänen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden epävarmuus ja väestömme ikääntyminen lisäävät tarvetta vastuulliseen ja pitkäjänteiseen finanssipolitiikkaan. Kehysmenettely tukee tätä tavoitetta. Kuitenkin juuri kehyksissä tulisi konkretisoitua niiden poliittisten linjausten, joihin kansalaisilta on eduskuntavaaleissa saatu valtakirja. Panostukset lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä terveydenhuoltoon tulee nähdä ei pelkästään menoerinä vaan kannattavina investointeina tulevaisuuteen.

Kehysesityksessä ehdotetaan toteutettavaksi osa Esko Ahon työryhmän toimenpiteistä, joilla yritetään vastata metsäteollisuuden huoleen puunsaannin riittävyydestä. Asiassa olisi pitänyt toimia ripeämmin. Metsäteollisuus olisi tarvinnut jo paljon aiemmin vahvan signaalin siitä, että puunsaanti tullaan turvaamaan. Hallituksen saamattomuus on osittain syynä siihen, että Suomessa tehtaita on jo lopetettu ja tuotantoa siirretään tullirajan taakse Venäjälle. Jo nyt päätetyt tehtaiden lakkautukset vievät lähes puoli prosenttia kansantulosta, eikä kielteinen kierre valitettavasti näytä edes tähän pysähtyvän. Kysyn myös huolestuneena, onko hallitus valinnut puutullineuvotteluissa väärän strategian. Venäjän hallitukselle on turha mennä opettamaan, mikä heidän etuaan palvelisi. Sen sijaan samaan neuvottelupöytään olisi mielestämme pitänyt ottaa sellaiset hankkeet, joissa Suomi voi puolestaan edistää naapurimaan etua.

Edelleenkään panostus heikkokuntoisen raide- sekä tieverkoston ylläpitoon ei ole riittävä. Väylästö on kansallista pääomaa, jota ei saa päästää rapautumaan. Siihen investointi on sijoitus turvallisuuteen, työllisyyteen ja tasapainoiseen aluekehitykseen. Ilmastopolitiikan näkökulmasta nyt tarvittaisiin erityisen vahvaa panostusta julkisen liikenteen kehittämiseksi joustavuudeltaan ja hinnaltaan matkustajien kannalta kilpailukykyiseksi.

Arvoisa puhemies! Kehysesityksen varsinainen pettymys oli sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteiden puuttuminen. Selonteosta puuttuvat tyystin luvatut panostukset vanhustenhuoltoon, terveydenhuoltoon ja lapsiperheille. Mielestäni tällaista kehysesitystä on yhdenkään itseään kunnioittavan eduskuntapuolueen mahdotonta hyväksyä. Käsi sydämelle, ministerit Vanhanen, Katainen, Cronberg ja Wallin, mitä lupasimmekaan vuosi sitten vaalikeskusteluissa ja vaaliohjelmissa? Terveyspalvelut ja vanhustenhuolto nousivat tuolloin mielipidetiedustelujen ja puolueiden puheiden ja lupausten ykköstilalle. Nyt tehty kehyspäätös osoittaa, että hallituksella ei ole mitään aikeita lunastaa lupauksiaan. Palvelut jätetään korjaamatta ja sosiaalista eriarvoisuutta lisätään korottamalla terveyskeskus- ja päivähoitomaksuja ja vieläpä sitomalla ne indeksiin. (Välihuutoja) Erikoissairaanhoidon jonot ovat tällä vaalikaudella jälleen lähteneet kasvuun, ja terveyskeskukset ovat lähes kriisitilassa. Hallitus, joka kehuu keskeiseksi tavoitteekseen edistää tutkimusta ja innovaatioita, aikoo leikata juuri lääketieteen tutkimuksesta merkittävän osan, 8,7 miljoonaa euroa erityisvaltionosuuksista.

Kokoomus vaati viime kaudella, että "seniorikansalaisten palveluiden takaamiseksi säädetään erillinen laki, joka varmistaa aidon hoito- ja hoivatakuun". Vanhuspalveluita koskeva hoivatakuuhan ei nykyisellään takaa hoivaa vaan ainoastaan sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnin yli 80-vuotiailla. Todellisuudessa vaarana tulevat olemaan jopa leikkaukset palvelutasoon, kun vanhusmäärä kasvaa ja kuntien talous on tiukoilla.

Kristillisdemokraatit vaativat, että hallituksen tulee pikaisesti tuoda laki, jolla turvataan ikäihmisten oikeus niin palvelutarpeen arviointiin kuin laadukkaisiin hoito- ja hoivapalveluihin. Suosituksilla ja ohjeilla tilanne ei korjaannu. Tarvitaan selkeää normitusta ja riittävä rahoitus. Lailla tulee turvata riittävä henkilöstömäärä niin laitos- kuin kotihoidossa.

Omaishoidon tuen taso jää edelleen korjaamatta, samoin omaishoitajien oikeus riittäviin tukipalveluihin ja viikoittaiseen vapaapäivään, eikä tukea olla siirtämässä Kansaneläkelaitokseen vieläkään, vaikka juuri se turvaisi kaikille omaishoitajille tuen yhdenvertaisin perustein. Miksi tämän tärkeän asian hoitaminen on jälleen siirretty hamaan tulevaisuuteen, vaikka jo viime kaudella selvitysmies Elli Aaltonen antoi tästä esityksensä?

Miten on mahdollista, että vaikeavammaiset jätetään edelleen ilman oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan? Kyllä tämä on häpeä tältä hallitukselta. Kehyksistä ei löydy tätä määrärahaa, vaikka vaikeavammaisten tilanne on todettu perusoikeuksien vastaiseksi. On julmaa pakottaa heikossa asemassa oleva kansalaisryhmä kerta toisensa jälkeen tänne Eduskuntatalon portaille kerjäämään oikeutta ihmisarvoiseen elämään.

Arvoisa puhemies! Mihin hallitus on unohtanut tulevaisuuspolitiikan? Kehysesityksestä puuttuvat odotetut korjaukset lapsiperheiden asemaan. Veronmaksajain Keskusliiton tekemän eurooppalaisen vertailun mukaan juuri suomalaisille lapsiperheille jää samansuuruisesta palkasta keskimääräistä vähemmän käteen rahaa verojen ja lapsilisien huomioimisen jälkeen. Lähes kaikissa Euroopan maissa myönnetään lapsiperheille erilaisia vähennyksiä verotuksessa; Suomessa suurenkin lapsikatraan elättäjää verotetaan yhtä ankarasti kuin poikamiestä.

Hallituksen tulee tarttua kristillisdemokraattien ehdotukseen oikeudenmukaisesta perheveromallista. Kunnallisverotukseen tulee mielestämme säätää lapsenhuoltajan ansiotulovähennys. Tämän vähennyksen saisi puolisoista vain jompikumpi verotuksessaan vähennyksenä, ja myös yksinhuoltaja saisi tämän edun. Myös opintorahaan on palautettava lapsikorotus.

Lapsilisien taso on niin vaatimaton, että se ei riitä paikkaamaan tätä kireää verotilannetta. Ennen vaaleja kokoomuksen puheenjohtaja Katainen nimesi puolueensa kynnyskysymykseksi hallitukseen menolle lapsilisien sitomisen indeksiin. Kyllä lapsiperheillä on oikeus luottaa tähän annettuun lupaukseen ja vaatia hallituksessa istuvalta kokoomukselta tämän kynnyslupauksen toteuttamista. Hallitus kyllä korottaa joitakin perhe-etuuksia, mutta suurin osa lapsiperheistä jää korotusten ulkopuolelle, ja hallitus näyttääkin vaihtaneen nyt tämän kokoomuksen lupauksen lapsilisien sitomisesta indeksiin näiden maksujen sitomiseen indeksiin, jotka lapsiperheille tulevat. Inflaation kiihtyessä perhe-etuudet tosiasiallisesti valtaosalla lapsiperheistä reaaliarvoltaan edelleenkin leikkaantuvat.

Ministerit Cronberg ja Wallin ovat markkinoineet ajatusta kummallekin vanhemmalle kiintiöidystä vanhempainvapaasta, jota toinen vanhempi ei voisi käyttää. Jos vanhempainvapaa säilyisi nykytasolla, se tarkoittaisi äidin oikeuden rajoittamista. Wallinin mallissa vanhemmilla olisi vanhempainvapaata peräti 18 kuukautta nykyisen 11 kuukauden sijaan. Tällaisen mallin esittely on kyllä äänestäjien harhautusta, kun kehyksissä ei ole rahoituksesta tietoakaan.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa lämpimästi vanhempainvapaan pidentämistä, mutta vaatii sen toteuttamista niin, että vanhemmilla on aito vapaus jakaa hoivavastuu haluamallaan tavalla. Lähtökohtana tulee olla lapsen oikeus kotihoitoon ja vanhempiensa syliin; valtion tehtävä ei ole sanella, kumpi vanhemmista lapsia hoitaa.

Kotihoidon tukea tulee korottaa, jotta se takaisi perheille taloudellisen mahdollisuuden aitoon valintaan päivähoidon ja kotihoidon välillä. Kotihoidon tuen korotus vähentäisi myös kuntien paineita rahoittaa kotihoidon tukea kuntalisien kautta, mikä luo epätasa-arvoa perheiden välille, ja mielestämme myös isovanhemmille tulisi antaa mahdollisuus hoitovapaaseen lastenlastensa hoitoa varten ja kotihoidon tukeen heidän sitä halutessaan.

Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen sekä opetuksen tukipalvelujen lisääminen ovat välttämättömiä toimenpiteitä. Kouluterveydenhuolto on vajonnut huolestuttavaan tilaan. Jos nopeaan puuttumiseen ja ennalta ehkäisevään työhön ei kyetä, laiminlyönnistä aiheutuva lasku on paljon suurempi. Kannatamme lakiin perustuvaa perusopetuksen ryhmäkokojen sekä oppilashyvinvointia edistävien palvelujen säätelyä. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannustaa hallitusta myös hyväksymään ja vakinaistamaan hyvin toimivat ja perheiden tarpeesta lähtevät kristilliset yksityiskoulut.

Hallitus on luistamassa omasta tavoitteestaan lisätä kehitysyhteistyömäärärahojen osuus 0,51 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2010, ja ministeri Väyrynen asettui jälleen tuoreeltaan arvostelemaan tätä omaa esitystään. Viimeksihän hän pyysi eduskuntaa korjaamaan budjettiesityksen, mutta äänesti sitten tuota tilaamaansa esitystä vastaan. Toivottavasti tämä näytelmä ei nyt tällä kertaa toistu. (Ed. Pulliainen: Hän luotti eduskuntaan!) Kannatan myös sitä, arvoisa puhemies, että kehitysyhteistyömäärärahat irrotettaisiin kehyksistä, sen vuoksi, että niissä tulee noudattaa sitoumuksiamme.

Vuodelta 2010 tästä kehysesityksestä puuttuu 50 miljoonaa euroa, seuraavalta vielä enemmän, ja samalla hallitus on hylännyt tuon vuoden 2015:kin tavoitteen, 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, vaikka Vanhasen ykköshallitus kirjasi sen jo vuodelle 2010. Näyttää siis siltä, että hallitus ei usko enää itsekään omiin lupauksiinsa.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä hallituksen kehysselonteko ei monilta osin vastaa niihin tavoitteisiin, joita hallituksen omassa ohjelmassa on esitetty, eikä siinä puututa niihin kaikkein kipeimpiin ongelmakohtiin, joita yhteiskunnassa tällä hetkellä on, ja sen vuoksi tähän on valitettavasti mahdotonta olla tyytyväinen.

Pirkko  Ruohonen-Lerner /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009—2012 tarjoaa ennusteita hidastuvasta talouskasvusta. Näistä synkistäkin tulevaisuudenkuvista huolimatta valtiontalouden pitempiaikaisen myönteisen kehityksen pitäisi mahdollistaa nykyistä tasaisempi hyvinvoinnin jakautuminen. Valtion kirstusta on riitettävä rahaa heikompiosaisten palveluihin ja heidän asemansa parantamiseen. Nimenomaan pienituloisten ostovoiman kasvattaminen vaikuttaa tehokkaasti kotimaiseen kulutukseen, mikä osaltaan vahvistaa talouskasvua.

Perussuomalaisten mielestä talouskasvu ei saisi olla itseisarvo; tärkeintä on, että kaikki kansalaiset saavat tarvitsemiaan hyvinvointipalveluita. Kuitenkin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja valtion tuottavuusohjelman nimissä näitä palveluita ajetaan jatkuvasti alas.

Hallituksessa ollaan taas käynnistämässä uusia tuottavuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä, joilla pyritään nyt 4 800 henkilötyövuoden vähentämiseen, siitäkin huolimatta, että monella alalla on jo valmiiksi vaikeuksia saada työt tehtyä hyvin nykyisellä henkilömäärällä. Mielestämme tuottavuusohjelman tavoitteena tulisi olla tuottavuuden ja palveluiden aito parantaminen eikä vain henkilöstön määrän vähentäminen.

Arvoisa puhemies! Innovaatioyliopistoon ollaan kehyspäätöksen mukaan valmiita sijoittamaan 500 miljoonaa euroa, mikäli muut rahoittajatahot sitoutuvat sijoittamaan hankkeeseen vähintään 200 miljoonaa euroa. Hallitus tarjoaa yksityisen rahoituksen mahdollisuutta myös muille korkeakouluille. Vaikka nyt väitetään kivenkovaan, että kaupallinen rahoitus ei heikennä julkista rahoitusta, herää silti kysymys, ollaanko Suomessa pikkuhiljaa liukumassa yksityisen korkeakoulujärjestelmän suuntaan, ja jos näin käy, mitä silloin tapahtuu niiden alojen tutkimukselle, jotka eivät rahoittajia kiinnosta.

Hallitus haluaa tehdä Suomesta "luovuuden, osaamisen ja korkean sivistyksen maan", mikä toki kuulostaa komealta. Kuitenkaan lasten ja nuorten luovuutta ei meillä tueta riittävästi. Suomalaiset lapset ovat perinteisesti menestyneet hyvin koulussa, mistä paljon puhutut Pisa-tuloksetkin kertovat, mutta asialla on kääntöpuoli: Tutkimuksen mukaan 65 prosenttia lapsista kärsii ilon puutteesta kouluissa. Ilmeisesti suomalaislapsista tulee suorittajia jo varhain, ja samalla he luopuvat liian aikaisin lapsuudelle ominaisesta luovuuden toiminnasta. Tällä on väistämättä seurauksia pitkälle aikuisuuteen.

Arvoisa puhemies! Tämän päivän Suomi ei kohtele heikoimpiaan hyvin. Valtiovetoinen inflaatio vaikuttaa eniten pienituloisiin. Kun asuminen, elintarvikkeet, lääkkeet, sähkö, polttoaineet ja palvelut kallistuvat, joutuvat tiukimmille ne, jotka jo ennestään ovat heikossa asemassa, kuten työttömät, pätkätyöläiset, opiskelijat, yksinhuoltajat, köyhät lapsiperheet, vammaiset ja pienten eläkkeiden varassa elävät. Perussuomalaisten mielestä näiden ryhmien hyvinvointia yhteiskunnan tulisi tukea huomattavasti nykyistä enemmän. Eläkkeiden tulisi seurata yleistä palkkakehitystä, jotta niiden ostovoima ei heikkenisi jatkuvasti. Taitetusta indeksistä on päästävä eroon.

Valtio ei myöskään saa unohtaa sotiemme veteraaneja, sotainvalideja ja kotirintamanaisia. Nämä ihmiset ovat uhranneet puolestamme paljon, ja on kunnia-asia, että heidän hyvinvoinnistaan jatkossakin pidetään huolta. Kuntien tulisi oma-aloitteisesti kartoittaa edellä mainittujen ryhmien avuntarve ja sen perusteella aktiivisesti tarjota jokaiselle kunkin tarvitsemia kuntoutuspalveluita. Nykyisellään, kun tällaista kartoitusta ei ole tehty, osa avustamiseen tarkoitetuista määrärahoista jää käyttämättä ja moni jää ilman tarvitsemaansa välttämätöntä kuntoutusta, kun ei osaa eikä enää jaksa sitä itse lähteä anomaan.

Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidon nykytila on hyvä esimerkki siitä, että tuottavuusajattelu on mennyt liian pitkälle. Tässä niin kutsutussa hyvinvointivaltiossamme ei ihmisellä enää ole minkäänlaista arvoa sen jälkeen, kun hän on työnsä tehnyt ja lakannut tuottamasta. Tapa, jolla vanhukset suljetaan laitoksiin, sidotaan sänkyihinsä ja vaiennetaan lääkkeillä, on täysin epäinhimillinen. Siitä on tehtävä loppu.

Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä sitä, että valtio on osaltaan ajanut monet kunnat niin heikkoon taloudelliseen asemaan, että niiden on vaikea selviytyä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä velvoitteistaan. Laitoshoidon tarvetta vähentävää omaishoitoa on tuettava nykyistä enemmän, ja vammaisten oikeus henkilökohtaiseen avustajaan subjektiivisena eli velvoittavana oikeutena tulisi pikaisesti taata lailla. Hoivatyöhön tarvitaan lisää henkilökuntaa, jolla on asianmukainen koulutus, hyvät työolosuhteet ja riittävästi aikaa potilailleen. Tähän on löydettävä resurssit. Valtion tulisi turvata kaikille kansalaisilleen loppuun saakka ihmisarvoinen elämä. Näin ei tällä hetkellä ole, ja se on suuri häpeä.

Arvoisa puhemies! Eri puolilla Suomea asuvat ovat eriarvoisessa asemassa palveluiden laadun ja saatavuuden suhteen. Heikko-osaisten asema usein heikkenee entisestään syrjäseuduille mentäessä. Tähän epäkohtaan tulisi puuttua. On kaikkien suomalaisten etu, että koko Suomi pysyy elinkelpoisena ja asuttuna. Ikävä kyllä syrjäseutujen asukkaiden hankalaa asemaa heikentää entisestään pian vaadittava jätevesijärjestelmien uudistaminen. Valtion olisikin taloudellisesti tuettava pienituloisia näissä kohtuuttoman hintaisissa investoinneissa.

Kotimaisen puun käytön lisääminen ja teollisuuden puuhuollon turvaaminen ovat tavoitteita, joita toteuttamalla voidaan sekä säilyttää työpaikkoja että osaltaan edistää syrjäseutujen säilymistä elinvoimaisena. On erittäin tärkeää, että kehyspäätöksessä varaudutaan Venäjän asettamien puutullien mahdolliseen nousuun edistämällä kotimaista puunsaantia Esko Ahon vetämän työryhmän esityksen pohjalta. On valitettavaa, että metsien ensiharvennushakkuista saatujen tulojen mahdolliselle verovapaudelle on jääty odottamaan EU-komission lupaa. Tällainen EU:n mallioppilaana oleminen ei laita puukauppaa liikkeelle, vaan päinvastoin epävarmuus jarruttaa puunmyyntiä. Myös metsänparannusvarojen lisääminen on myönteinen asia, mutta varat pitäisi saada käyttöön etupainotteisesti.

Arvoisa puhemies! Liikennehankkeisiin kehyspäätöksessä osoitetaan onneksi aiempaa enemmän varoja. Perustienpidon määrärahoja lisätään kehyskaudella 60 miljoonaa euroa. Kun kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi tiepääomaa on kadotettu teiden kunnon heikentyessä joka vuosi reilusti tuota luvattua investointia enemmän, niin valitettavasti osoitetut varat eivät tule riittämään koko Suomen tarpeisiin siten, että tiestön kuntoon saataisiin merkittävää kohennusta. Luvattujen rahojen jaossa ei enää saa asettaa köyhiä kuntia selkä seinää vasten eli pakottaa niitä osallistumaan määräprosentein alempiasteisen tiestön perusparannuskustannuksiin. Tiestön heikko kunto aiheuttaa vaikeuksia elinkeinoelämälle ja heikentää liikenneturvallisuutta etenkin syrjäseuduilla. Tämän lisäksi odotettavissa on muun muassa painorajoitusten lisäyksiä rataverkostoon sen kunnon edelleen heikentyessä. Kaiken kaikkiaan kehyspäätöksessä on lueteltu pitkä lista erilaisia liikennehankkeita. Täytyy vain toivoa, että ne myös toteutuvat.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä hallituksen lähtökohtana valtiontalouden suunnittelussa tulisi aina olla inhimillisten arvojen ja yhteisen hyvinvoinnin edistäminen kylmien talouslukujen sijaan. Tämän suuntaisia muutoksia perussuomalaiset toivovat valtiovarainvaliokunnan mietintöön. Kehysraameissa esitetyt keinot eivät pysäytä kansan kahtiajakoa, koska köyhyysrajan alapuolella elävien kansalaisten määrä entisestään lisääntyy. Ihmisten henkinen pahoinvointi ja uupuminen kaikissa ikäluokissa tuntuvat lisääntyvän vuosi vuodelta. Voidaankin kysyä, onko vahvan talouskasvun, menestyksen ja huippuosaamisen hintana loppuun palanut, onneton kansa. Arvoisa puhemies! Sellaista hintaa ei Suomella ole varaa maksaa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! 5 minuutissa en aivan kaikkea kerkeä kommentoimaan, mutta joitakin ajatuksia kuitenkin.

Erityisesti ilahduin vihreiden ryhmäpuheenvuorosta ja miksipäs ei myös vasemmistoliiton ed. Martti Korhosen puheenvuorosta, joissa molemmissa pohdittiin talouskehitystä ja talouspolitiikkaa ja esimerkiksi sitä, mitä voitaisiin tehdä kotimaisin toimenpitein inflaation torjumiseksi.

Joitakin huomioita kuitenkin:

Täällä sanottiin, että hinnat nousevat ja sen lisäksi vielä inflaatio nousee. Tämä on tietysti yksi ja sama asia. Mutta kun muutamassa ryhmäpuheenvuorossa ynnättiin yhteen kaksi kertaa sama asia, niin voisin todeta, että valtion toimenpitein veromuutoksina inflaatio on noussut kertaluonteisesti 0,3 prosenttia eli ilman näitä ympäristöveronkorotuksia, ilman alkoholiveronkorotuksia ja ilman autoverouudistusta olisi inflaatio joka tapauksessa noussut 3,5 prosenttia. Elikkä hallitus on tehnyt kertaluonteisesti sen 0,3 prosenttia, mutta näitä korotuksia ei tehdä jatkuvasti, joten se jää tähän. Meillä on muita kotimaisia ja ulkomaisia inflaatiopaineita, kuten hyvin näissäkin puheenvuoroissa todettiin.

Perintöverosta todettiin vähän virheellisesti, että se on suurituloisia hyödyttävä. Nythän on käynyt niin, että kaikkein pienimmät perinnöt ovat täysin verovapaita elikkä noin 80 prosenttia kaikista perinnöistä on näitten veromuutosten jälkeen verottomia. Myös lesken kohdalla 160 000 euroa oleva perintö on verovapaa.

Ostovoimaa kaivattiin lapsiperheille ja muille. Sitä pitää tullakin, ja sitä tulee tuloveronkevennysten kautta. Toivon mukaan saamme tuen tuloveronkevennyksille, kun niitä tarjoillaan eduskunnan hyväksyttäviksi. Samoiten toivottavasti saamme tukea ruokaveroalennukselle, joka myös koskettaa erityisesti nyt ehkä pienituloisimpia kansalaisia.

Lapsiperhe-etuudethan jo aiempien kehyspäätösten mukaan kasvavat. Pienimmät äitiys-, isyys-, vanhempainrahat ja sairauspäivärahat nostetaan työmarkkinatuen tasolle — merkittävä, todella merkittävä, muutos. Samoiten yksityisen hoidon tuki nousee, kotihoidon tuen hoitorahaa korotetaan, lapsilisiä korotetaan. Elikkä etuuksia näin ollen korotetaan hyvin merkittävällä tavalla.

Minä toivoisin, että vielä tässä jatkokeskustelussa käytäisiin inflaatiokeskustelua, koska se on todella syvällistä talouspoliittista keskustelua: millä tavalla inflaatiota voitaisiin hillitä, ruoka-, energiainflaatiota ja sitten työvoiman vähyydestä johtuvaa palkkainflaatiota. Käydään sitä keskustelua. Sillä on vaikutusta ihmisten ostovoimaan merkittävällä tavalla. Valitettavasti nyt aika ei riitä sitä kommentoimaan.

Joitakin kommentteja sitten yliopistopuolelta:

Täällä meni kyllä suloisesti sekaisin yliopistojen perusrahoitus ja pääomittaminen. Todettiin muun muassa, että yliopistot pistetään juoksemaan markkinarahan perässä. Ei pistetä, annetaan mahdollisuus ottaa vastaan yksityistä pääomaa nimenomaan pääomittamiseen. Tällä hetkellähän yliopistot ovat juosseet yksityisen rahan perässä vain perustutkimusrahojen kannalta. Nyt siis annetaan mahdollisuus siihen, että yliopistot voivat pääomittaa itseään myös yksityisellä rahalla, mikä tarkoittaa, että kun pääoma tuottaa rahaa, niin sitä voidaan käyttää perustutkimukseen. Mutta niittenkin yliopistojen kohdalla, jotka eivät tätä mahdollisuutta halua käyttää hyväkseen, valtio lisää merkittävällä tavalla julkista perustutkimusmäärärahaa. Joka tapauksessa kaikki yliopistot tullaan pääomittamaan tasapuolisesti. Tämä on erittäin suuri, merkittävä, positiivinen rakenteellinen uudistus yliopistosektorille.

Mitä tulee sitten kehitysyhteistyömäärärahoihin, niin kun verrataan vuotta 2007 vuoteen 2011, kehitysyhteistyömäärärahat nousevat 59 prosenttia. Onko se paljon, vai onko se vähän? Minusta se on aika paljon. Vuonna 2011 meidän bkt-osuutemme näitten bkt-lukujen valossa on 0,52, Suomi sijoittuu EU-maiden joukossa 5—6 parhaan maan joukkoon. 59 prosenttia tällä kehyskaudella on minusta aika paljon. Mikään muu määräraha ei nouse samassa tahdissa.

Minä toivoisin, että kun täällä todennäköisesti tulee eri ryhmiltä mittavia kehysylitysvaikutuksia, niin kertoisitte tässä keskustelussa ja tietysti myöhemmin, mistä te aiotte ottaa ne rahat. Eli jos aikoo johonkin laittaa lisää, niin pitää olla valmius sitten kertoa, mistä otetaan.

Täällä oli vielä semmoinen toive vihreiden ryhmäpuheenvuorossa, että kehitysyhteistyömäärärahat pitäisi ottaa pois kehyksestä, sijoittaa ne kehyksen ulkopuolisiin menoihin. Tämähän tarkoittaa vaan sitä, että kehykset olisivat sitten saman verran alhaisempia. Ei käytettävissä olevan rahan määrä lisäänny sillä, että tietyt menoerät otetaan kehyksestä pois. Jos tämä olisi avain onneen, niin otetaan pois koulutusmäärärahat, otetaan poliisin, otetaan terveydenhuollon määrärahat, jopa tulee väljyyttä kehyksiin. (Ed. Jaakonsaari: No niin!) Eli pitää nyt ymmärtää se, että meillä on tietty määrä rahaa käytettävissä ja sitten valitaan, mihin sitä käytetään.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri, te puhuitte inflaatiosta ja peräänkuulutitte niitä keinoja, joilla inflaatiota voitaisiin hillitä. Mutta se kirous, joka inflaatiosta tulee, on esimerkiksi lapsiperheiden ja eläkeläisten ostovoiman pieneneminen käytännössä. Sitä voitaisiin helpottaa sillä, että päivähoitomaksuja ja terveyskeskusmaksuja ei korotettaisi ja ylipäätään lähdettäisiin siitä logiikasta, että palvelumaksut, jotka peritään, käytetään myös näiden palvelujen tuottamiseen. Ettekö te ole yhtään huolissanne siitä, että valtio tässä tilanteessa vetäytyy monista kustannuksista ja siirtää niitä toisille tahoille? Infraratkaisujen kustannuksista siirtyy iso osa kunnille, joten kunnat eriarvoistuvat sen mukaan, miten niillä on mahdollisuus näitä rahoittaa. Yliopistorahoituksessa tapahtuu sama kehitys ja myös näiden palvelumaksujen kohdalla. Eikö nyt olisi rehtiä sanoa lapsiperheille, että lapsilisiä korotetaan, mutta päivähoitomaksuja ei?

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä valtiontalouden kehyskäytäntö on todettu tälläkin kertaa hyväksi asiaksi. Kuitenkin tätä kehystä ollaan toteuttamassa vähän erilaisissa olosuhteissa kuin aikaisemmin, elikkä samaan aikaan toteutuvat kasvun hidastuminen ja lisääntyvät inflaatiopaineet, joita muun muassa valtiovarainministeri tuossa edellä käsitteli. Ehkä erityistä huolta tulee pitää kehyskaudella siitä, että me ratkaisemme tämän työvoiman kohtaantokysymyksen. Sen esiin nostaminen myös alueellisena erityisongelmana on erittäin tärkeää ottaa, ehkä nykyistäkin paremmin, huomioon.

Tuija Nurmi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy ottaa huomioon, että nyt on tulossa lisää rahaa muun muassa ikäihmisten palvelujen laatusuositusten mukaisen toiminnan käynnistämiseen, vammaislainsäädännön uudistamiseen ja niin sanottuun ikäihmisten neuvolaan sekä maahanmuuttajataustaisten vähemmistöjen, niin lasten kuin varmasti myös koko perheiden, tukeen. Täytyy muistaa myös se, että kun tulee tämä uusi terveydenhuoltolaki, niin siinä täytyy ratkaista myös tämä terveyskeskuslääkäriongelma ja tähän on otettava myös yksityissektori voimakkaasti mukaan. Uskon, että kun näitä uudistuksia tehdään, niin sosiaaliturvauudistuksen myötä, lakien uudistamisen myötä, omaishoitajat ja vanhukset tulevat huomioon otetuiksi.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt kannattaa ainakin muistaa kehitysyhteistyörahasta yksi päivämäärä: 2010 tulee 40 vuotta siitä, kun Suomi asetti tavoitteeksi 0,7 prosenttia, 40 vuotta tulee kuluneeksi siitä ajasta.

Mutta kun valtiovarainministeri viittasi, että lapsiperheiden ostovoimaa kasvatetaan tuloveroja keventämällä, totta kai se voi laskennallisesti tältä näyttää ja varmaan näyttääkin siltä, mutta, herra valtiovarainministeri, kyllä ne lapsiperheet kumminkin siinä arjessa eläessään kuluttavat ne rahat, ja kun teidän politiikkanne johtaa siihen, että palvelumaksut nousevat, energian hinta nousee, kiinteistöverot nousevat, kunnallisveroprosentit nousevat, niin moneen kertaan on syöty jo, ikävä kyllä, ne pieniin palkkoihin tulevat tuloveronkevennykset. Se on epäoikeudenmukaista politiikkaa. Se suosii nimenomaan hyvätuloisia ja, voisi sanoa, jopa pieniperheisiä ihmisiä, joilla ei ole niitä menoeriä. Mutta kun siellä taas tulee se toinen pää vastaan elikkä kun terveys lähtee prakaamaan ja tulee terveysongelmia, vanhustenhoito-ongelmia, niin taas ollaan siinä ketjussa, jolloin palvelumaksut purevat. Ei, ministeri Katainen, (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) tämä ei ole oikeudenmukaista politiikkaa.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyn teiltä, ministeri Katainen: Oletteko tietoinen, että terveydenhuollon maksujen omakustannusosuus on jo nyt suomalaisella potilaalla varsin suuri verrattuna esimerkiksi muihin Euroopan maihin? Se on noin 20 prosenttia kaikista kustannuksista, kun muualla Euroopassa se on keskimäärin 10 prosenttia. Eikö nyt olisi aika pikemminkin luvata se yhtenäinen maksukatto ja keventää tätä maksurasitusta, varsinkin niille, jotka paljon tarvitsevat palveluja?

Kysyn myös teiltä: Kun nyt päivähoitomaksut ja nämä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut aiotaan sitoa indeksiin vuodesta 2009 alkaen, onko se oikein, kun kuitenkaan vastaavia etuuksia ei olla sitomassa indeksiin, ei olla lapsilisiä eikä olla sairauspäivärahaa? Nyt pyydän teiltä vastauksen: Kun kuitenkin vielä vuosi sitten lupasitte kynnyskysymyksenä tuon lapsilisien sitomisen indeksiin, niin aiotteko toteuttaa sen? Toivon, että tässä istunnossa vastaatte, tullaanko se toteuttamaan.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa herra puhemies! Mielestäni opposition käyttämät ryhmäpuheenvuorot olivat rakentavia ja asiallisia. Kaikki kantoivat huolta siitä, miten talous maassamme kehittyy. Minusta se antaa hyvän lähtökohdan myöskin tulevaisuuden suunnittelulle. Muutama näkökulma noihin ryhmäpuheenvuoroihin kuitenkin.

Mielestäni parasta köyhyyden torjuntaa on se, että hoidetaan aktiivisesti työllisyyspolitiikkaa, ja tässä on onnistuttu erittäin hyvin. Kun ihminen työllistyy, niin minusta se on sosiaalisesti kaikista oikeudenmukaisinta toimintaa, ja tässä hallitus on näyttänyt kyllä kyntensä.

Sitten tässä arvosteltiin sitä, onko liikenneväylien pitkissä listoissa, kun ne menevät seuraavalle kaudelle, mitään järkeä. Käytännössä ne ovat sen takia tarpeellisia, että suunnitteluvalmius näitten hankkeitten osalta voidaan panna käyntiin, siinä suhteessa minusta ne ovat hyvin perusteltuja. Tietysti rahat sitten varsinaiseen rakentamiseen tulevat myöhemmin.

Sitten on myös arvioitu sitä, onko hallitus viivytellyt puuhuollon osalta. Minun mielestäni Suomen metsissä on se 15 miljoonaa kuutiota ollut hakattavaa ennen näitäkin toimenpiteitä. Kysymys on pitkälti siitä, miten markkinat toimivat, ja toivottavasti ne jatkossa toimivat. Sitä puuta kyllä Suomestakin löytyy, (Puhemies: Aika!) en usko, että hallituksen ratkaisulla tässä olisi ollut suurta merkitystä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on käynyt ilmi, että hallitus on hyväksynyt itselleen ahtaat kehykset suhteessa niihin tarpeisiin, joita tässä yhteiskunnassa on. Ne koskevat sekä tarpeita yliopistolaitoksessa, tulevaisuuden työpaikoista huolehtimista että myös tätä ihmisten arkea. Nyt täällä on kerrottu hallituksen toimesta, että on yliahdasta, ja hallitus täällä ylpeilee tänään sillä, että se on siirtänyt vuodelle 2012 ja ensi vaalikaudelle ison tukun asioita. Sosiaaliturvasta saadaan neljä vuotta puhua, mutta rahaa siihen ei ole. Liikennehankkeissa suurimmat hankkeet käynnistetään ensi vaalikaudella, mistä te täällä nyt puhutte. Myös kehitysyhteistyössä vastuu tavoitteiden saavuttamisesta siirtyy ensi vaalikaudelle. Tämän lisäksi on se tilanne, että lapsiperheiden arki tulee kurjistumaan tämän vuoden aikana niin kuin myös monen eläkeläiskotitalouden osalta. 80 prosenttia lapsiperheistä on lapsilisäkorotuksen ulkopuolella. Eikö nyt olisi aika luopua päivähoitomaksujen nostosta? Se olisi teko kotimaisen kulutuksen ja työpaikkojen ja optimismin hyväksi.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä teki hyvin tietoisen valinnan siinä, kun ehdotti, että nimenomaan kehitysyhteistyövarat otettaisiin kehyksen ulkopuolelta. Emme me mitään muuta esitä ulkopuolelta otettavaksi. Se on meidän tärkein ehdotuksemme, ykkösprioriteettimme.

Ministeri Kataisen kanssa olen aivan samaa mieltä siitä, että oppositiolta kyllä pitäisi tulla myös vastaus siihen, mistä nämä rahat otetaan. (Välihuutoja) Onko niin, että sosialidemokraatit esimerkiksi eivät lyhentäisi valtionvelkaa yhtään? Te esititte hurjasti lisää menoja eri aloille yhteiskunnassa, mutta miten te rahoitatte ne? Ja mikä on se teidän sosiaaliturvan uudistusmallinne? Sitä on odotettu hyvin kauan aikaa. Voisitteko kertoa, mikä on se rakenne, jolla te uudistaisitte sosiaaliturvaa, eikä vain niin, että lisäisitte nykyrakenteisiin lisää rahaa?

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreillä taitaa olla kova hätä tässä hallituksessa, kun he hyökkäävät niin voimakkaasti sosialidemokraatteja vastaan. Me esitimme syksyllä oman budjettivaihtoehtomme, jossa ovat ne kaikki korotukset, joita me olemme tässä puheenvuorossa esittäneet. Me olimme alun perin sitä mieltä, että kehys voisi olla hiukan suurempi kuin minkä hallitus on valinnut, ja tässä tilanteessa se osoittautuu mielestäni varsin järkeväksi päätökseksi, koska meillä on työllisyys noussut, meillä ovat verotulot sitä kautta nousseet ja meillä olisi enemmän liikkumavaraa niin lapsiperheiden tukemiseen kuin köyhyydenkin ehkäisyyn.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelee opposition kritiikkiä, niin tulee mieleen, etten sanoisi, että oppositiota pikkasen kyrsii, koska hallitus on pystynyt tässä kehysratkaisussaan tekemään erittäin hyviä ja kannatettavia päätöksiä, myös teidän kannaltanne hyviä ja kannatettavia, muun muassa yliopistolaitoksen kehittämiseksi ja yliopistorahoituksen kohentamiseksi, liikenneväylien kehittämiseksi, raideliikenteen edistämiseksi jne.

Kun tässä oppositio on ottanut kritiikissään huomioon erityisesti lapsiperheet, niin ihan lyhyesti vain mainitsen, että nimenomaan lapsiperheille ensi vuonna suunnataan huomattavia korotuksia tulonsiirtoihin. Pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat nousevat ensi vuoden alusta työmarkkinatuen tasolle, ja se on erittäin tuntuva korotus. Sen lisäksi yksityisen hoidon tuki nousee ensi vuoden alusta ja kotihoidon tuki nousee ensi vuoden alusta. Kun ensi vuoden syksyllä alennetaan ruokaveroa, niin se myös koituu lapsiperheiden hyväksi kuten yleinen tuloverotuksen kevennys. Eli tätä kautta hallitus (Puhemies: Minuutti kulunut!) monilla tavoin helpottaa lapsiperheiden asemaa.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicziltä vaan kysyisin, onko terveydenhuollon asiakasmaksujen korotus oikeudenmukaista. Suomessa terveydenhuollon hoitokulut ovat jo noin 20—40 prosenttia kotitalouden tuloista. Ja jos ajatellaan nyt tätä tulevaa muutosta, ne tulevat Suomessa olemaan Euroopan korkeimmat, me saamme kultamitalisijan sillä, että asiakasmaksuja korotetaan, ja jos ajatellaan vielä sitä, että hallitus päättää itse terveydenhuollon asiakasmaksuista, ne eivät tule käsittelyyn ollenkaan tänne, koska ne asetuksen kautta säädetään — ainoastaan päivähoitomaksu tulee ja ilmeisesti tämä indeksiratkaisu tänne salikäsittelyyn — korotus ei ole oikeudenmukaista. Puhuttiin ensin, että 60 miljoonaa euroa on se summa, joka näitten asiakasmaksujen kautta otetaan rahaa; nyt puhutaan jo 65 miljoonasta eurosta.

Tämä ei ole mitenkään oikeudenmukaista politiikkaa, ei missään nimessä, jos ajatellaan vielä sitä, että kun tänä päivänä olivat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöt täällä paikan päällä, niin kokoomuksen ja keskustan ryhmäedustajat eivät olleet paikalla ollenkaan. Kaikki muut puolueet olivat: vihreät ja Rkp olivat hallituksen puolesta puhumassa, ja koko oppositio otti vastaan nämä terveydenhuollon järjestöt. He sanoivat kannanotossaan sen, että he vetoavat, että näitä asiakasmaksuja ei koroteta, koska kaikkein pienituloisimmat ihmiset, jotka ovat kroonisesti sairaita, joutuvat maksamaan suurimman maksurasituksen. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Miettikää, ed. Ben Zyskowicz, sitä, onko tämä oikeudenmukaista.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näissä asiakasmaksuissa, muun muassa päivähoidon maksuissa, on kyse, kuten ed. Koskinen ja sosialidemokraattinen ryhmä hyvin tietää, siitä, että näiden maksujen arvo palautetaan sille tasolle, mikä se reaalisesti oli vuonna 2002. Siis toisin sanoen nämä maksut nousevat, mutta ne noustessaan vain palautuvat sille tasolle, millä ne reaalisesti olivat viisi vuotta sitten.

Ed. Koskinen kysyi, onko tämä mielestäni oikeudenmukaista. On, mielestäni on oikeudenmukaista, että myös täällä maksupuolella seurataan yleistä kustannustason kehitystä, eli kun ihmisten tulot ovat nousseet, niin maksut noustessaan vain vievät niistä tuloista suunnilleen sen osan, mitä ovat aikanaankin vieneet. Ja tässä mielessä, kun esimerkiksi vasemmistoliitto on monta kertaa sanonut, että työmarkkinatukea ei ole korotettu viiteen vuoteen, niin kun siinä te ette indeksikorotuksia laske korotuksiksi, (Puhemies: Minuutti kulunut!) miten te sitten näissä maksuissa laskette?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Stakesin selvityksen mukaan Suomi on eriarvoisuudessaan taantunut 70-luvun alun tasolle. Suomalaisen yhteiskunnan syvä eriarvoisuus näkyy myös terveyspalvelujen saatavuudessa, mistä sitten seuraa se, että köyhä mies kuolee viisi vuotta aikaisemmin kuin rikas mies. Ja nyt te olette korottamassa terveyskeskusmaksua, herra valtiovarainministeri. Se tarkoittaa sitä, että köyhät ovat yhä hankalammassa jamassa, kun näitä terveyspalveluja hakevat, ja erot kasvavat. Kyllä kyrsii noin tunnoton valtiovarainministeri.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En voi ymmärtää sitä kritiikkiä, mitä täällä salissa esitettiin hallituksen hitaudesta teollisuuden puuhuollon turvaamiseksi. Hallitus vastasi aivan välittömästi Ahon työryhmän huutoon ja lisäsi puunsaannin edistämiseen 225 miljoonaa euroa. Puunsaannin kannalta tärkeiden perusväylien parannukseen pistetään 50 miljoonaa euroa jo lisäbudjetissa, kokonaan uutta rahaa kehyskaudella 165 miljoonaa euroa yksityistiet mukaan lukien, ja jo olemassa olevia perusväylänpidon rahoja korvamerkitään 60 miljoonaa puuhuollon turvaamiseen. Ja liikenneinfrasta sanoisin, että kyllä nyt aivan selkeän käänteen parempaan tässä asiassa tämä hallitus sai aikaan. Tätä kritiikkiä on kyllä vaikea ottaa vastaan.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisi iso kiusaus jatkaa puhetta tästä sosiaali- ja terveyshuollon maksupolitiikasta, mutta täytyy ottaa toinen yhtä synkkä osio tähän.

Minulla on kädessäni tämän päivän Keskisuomalainen-lehti, tässä on vielä vastaava päätoimittaja Laatikainen. Täällä kirjoitetaan näin: "Matti Vanhasen enemmistöhallituksen päätös asettaa Espoon yliopisto kaikkivoipaisen kirkkauden kastiin on kestämätön paalutus. Se uhkaa romuttaa Suomen muiden yliopistojen kapasiteetin pitkällä kantamalla. - - Jokainen tietää, että pääomittamisen varsinaiset markkinat ovat nimenomaan Helsingin seudulla." Arvoisa herra valtiovarainministeri, opetusministeri, tämä on erittäin historiallinen päätös, jonka hallitus on tekemässä, mutta se on hyppy tuntemattomaan, se on hyppy sivistysyliopistosta markkinaehtoiseen yliopistoon. Kysyn vielä: Eikö olisi järkevää asettaa parlamentaarinen komitea tai työryhmä pohtimaan näin merkittävää yliopistolaitoksen, ammattikorkeakoululaitoksen uudistamista? Tämähän on ihan hatusta vedetty, tämä rahankeruuesitys, että (Puhemies: Aika!) vuonna 2015 mukamas muut yliopistot saavat sitten ruveta keräämään rahaa. Vakava vetoomus teille!

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Nyt me pistämme nämä täällä käytetyt puheenvuorot talteen ja katsomme niitä kymmenen vuoden päästä.

Sosialidemokraatit siis vastustavat innovaatioyliopistoa. (Välihuutoja) Sosialidemokraatit siis vastustavat muitten yliopistojen oikeutta kerätä itselleen pääomaa myös yksityisiltä. Tähän saakka yliopistot eivät ole voineet kerätä pääomaa. Vain pelkästään päivittäisten juoksevien kustannusten kattamiseen ovat yliopistot voineet tähän saakka kerätä yksityistä pääomaa. Sen sijaan tämä hallitus antaa merkittävät lisäsatsaukset perustutkimukseen ja opetukseen ja avaa mahdollisuuden myös elinkeinoelämän rahoittaa meidän korkeinta opetustamme. Tämä on hyvä huomata.

Mitä tulee hintojen nousuun, minä toivoisin nyt, että kaikki, jotka täällä ovat vähänkään pidempään olleet, tunnustaisivat sen tosiasian, että kun hinnat nousevat, ne kompensoidaan eläkkeensaajille. Ed. Filatov aivan hyvin sen tietää, vaikka te vähän täällä yritätte tätä totuutta hämärtää.

Aivan samalla tavalla vastaan, kun täällä ed. Heinäluoma totesi, että lapsiperheiden elämä kurjistuu: Ostovoima kasvaa hintojen nousun jälkeen 3 prosenttia tänä vuonna. Eihän se nyt voi samaan aikaan laskea. Tämä on semmoinen luku, että tästä meidän ei kannata hirveästi itse väitellä. Teidän ollessanne ministeri sama kansantalousosasto teki nämä arviot. Jos te olette sitä mieltä, että näitten virkamiesten ammattitaito on sen jälkeen heikentynyt, kun te olette lähtenyt, niin se on tietysti toinen kysymys.

Mutta puhutaan nyt samoista luvuista kuitenkin. Ostovoima tulee kasvamaan 3 prosenttia, ja ensi vuonna veronkevennykset tulevat vahvistamaan vielä ostovoimaa. Eli indeksiperusteiset etuudet lisääntyvät aina sitä mukaa kuin hinnat nousevat. Meidän pitäisi nyt keskittyä siihen, miten me saamme minimoitua hintojen nousun, ja siinä ... (Välihuuto) — Vain 0,3 prosenttia, kun inflaatio on tänä vuonna 3,5 ilman näitä. — Nyt meidän pitäisi keskustella, miten saamme ruuan hinnan mahdollisimman alhaiseksi. Vero osittain siihen vaikuttaa, me tulemme sen tekemään. Mutta sitten me tarvitsemme tuottavuutta kaupan alalla, (Puhemies: Nyt meni jo 2 minuuttia!) samoiten järkivihreyttä uudistuvan energian tuottamisessa.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotenkin nyt tuntuu kyllä siltä, ministeri Katainen, että kun ennen vaaleja kokoomus sanoi, että teillä on korvat, niin nyt ne korvat kyllä ovat menneet aivan umpeen ja ilmeisesti silmätkin ovat jotenkin kärsineet, koska te ette nyt reaalielämää tunnista, te piiloudutte lukujen taakse. Kohdatkaa ne ihmiset tuolla normaalielämässä, ihan tavalliset ihmiset. Katsokaa, mikä hätä siellä on. Siellä nousee ihmisillä asumisen hinta, asuntolainojen korko, energian hinta, ruuan hinta, vaatteiden hinta, palvelumaksujen hinta, kiinteistöverojen hinta, ja te väitätte kirkkain silmin täällä, että siellä paranee tilanne. Joko se ihmisten näkemys on väärä tai teidän näkemyksenne on väärä. Ikävä kyllä minä luotan nyt täysin niihin ihmisiin, en teidän laskelmiinne. Minä kohtaan näitä ihmisiä joka päivä, ja viesti on täysin selvä, kristallin selkeä: lapsiperheillä on tällä hetkellä todella suuria ongelmia. Silloin pitää valtion kääntää toimia siihen suuntaan, ja ne kohteet ovat asuminen, ruoka, maksut nimenomaan palvelumaksujen muodossa. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Ne pitää pystyä irrottamaan tästä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla ei ole mitään epäilystä valtiovarainministeriön virkamiesten laskutaidon eikä myöskään sen kehityksen suhteen. Mutta jään kyllä hivenen ihmettelemään, mitä on tapahtunut hallituksen ministereiden osalta, koska rohkenen epäillä, että ei ole semmoista laskelmaa ministeri Kataisella virkamiehiltä, joka kertoisi, että lapsiperheiden ostovoima kasvaa 3 prosenttia. Vai onko semmoinen teillä? Epäilenpä, että ei ole. Katsoin nyt viimeksi tätä Osuuspankin laskelmaa, joka kertoo, että nelihenkisellä lapsiperheellä on 1 500 euroa menojen lisäystä tänä vuonna. Ei taatusti lisäänny ostovoima. Sen takia pitäisi katsoa, ettei ministeri anna täällä vääriä todistuksia ja mene virkamiesten selän taakse, kun hänellä ei ole mitään aineistoa olemassa.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, te toivoitte, että keskusteltaisiin inflaatiosta eli hintojen noususta. Minä toivon, että erotettaisiin ne hinnannousut, jotka vaikuttavat tavalliseen kuluttajaan ja nimenomaan pienituloiseen, niistä hinnannousuista, jotka vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn. Hallituksen toimet ovat olleet sellaisia, että ne ovat jonkin verran tai yllättävän paljonkin heikentäneet yritysten kilpailukykyä, ja se on se suuri kysymys. Jos yritysten kilpailukyky heikkenee, silloin menetämme myöskin työpaikkoja ja menetämme myöskin paljon muuta.

Toinen asia on juuri tämä, miten hintojennousu vaikuttaa tavalliseen kuluttajaan ja — niin kuin sanoin — pienituloisiin. Selvittäkää se ja tulkaa sitten kertomaan, kummassa on se suuri ongelma.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suuri yhteiskunnallinen ongelma on nuorten miesten heitteillejättö. Siitä on ollut viime aikoina runsaasti muun muassa Helsingin Sanomissa juttuja. Se on kaikista suurin ongelma, kun lähdetään tulevaisuuteen, jos nuoret miehet putoavat kyydistä. Teillä ei ole tässä ensimmäisiäkään keinoja tämän epäkohdan hoitamiseen.

Sitten Länsimetrosta. Täällähän on varsinainen jymäytys ja huuli: rakentamisen kustannuksiin 30 prosenttia, enintään 200 miljoonaa. Tämä on mahdoton yhtälö. Se tulee maksamaan miljardin, valtiovarainministeri Katainen, miljardin tulee maksamaan. 20 prosenttia on oikea luku, jos sekään riittää.

Arvoisa herra puhemies! Tietenkin Molokin kidasta löytyvät rahat: 450 miljoonaa EU:n pakkojäsenmaksuista. Sieltä syntyy säästöä. Onnittelen jälleen teitä siitä, että Ison-Britannian saama 141 miljoonan euron pakkojäsenmaksuhelpotus on jälleen pystytty piilottamaan niin, että sitä ei täältä löydy. Oletteko edes taistelleet tämän kohtuuttoman kreiviporukan saamaa helpotusta vastaan? Olette edes yrittäneet?

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sinänsä mielenkiintoista keskustelua, mutta totean, että kehyspäätös on hyvä. Tulevaisuuteen linjataan sekä työllisyyden osalta että osaamisen osalta, ja varmaan tulokset näkyvät tulevaisuudessa.

Täällä jossain viitattiin kuntatalouteen, ja kun katsotaan vaikka peruspalveluohjelmaa, tiedetään, että vaikka varmaan vähän kaikillakin kunnilla on liian vähän rahaa, niin kuitenkin, kun 2000-luvun alussa kuntien vuosikate oli ehkä noin 2 miljardia yhteensä, nyt näitten tulevien lukujen perusteella puhutaan noin 3 miljardista. Eli miljardi on enemmän kunnilla rahaa käytössä. Se varmasti auttaa moneen asiaan.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppositio on luetellut kaikkea taivaan ja maan väliltä ja kysellyt, miksi sitä ei ole, miksi tätä. Nyt pitää kuitenkin muistaa, että kehyshän perustuu hallitusohjelmaan eikä mitään oleellisia uusia avauksia voi tietenkään tulla hallitusohjelman ulkopuolelta, vain tiettyjä sisäisiä siirtymiä, joita onkin kyllä tässä mukana. Elikkä tässä mielessä on ehkä ymmärretty kehysten laatiminen hiukan väärin. Nehän perustuvat nimenomaan hallitusohjelmaan.

Vaikka ed. Räsänenkin sanoi, että tässä ovat kaikkein kipeimmät ongelmakohdat, niin hän luetteli ainakin sata eri kohtaa. (Välihuutoja) Elikkä jonkinlaista keskittymistä tiettyihin tärkeimpiin asioihin täytyy tulla. Ja ed. Martti Korhoselle, joka monilapsisten perheiden asialla esiintyi: kun ed. Korhosen puoluetoveri — ed. Korhosen ollessa myöskin hallituksessa — leikkasi lapsilisiä, moninkertaiset leikkaukset tehtiin nimenomaan monilapsisiin perheisiin.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työvoiman riittävä saatavuus on tietenkin sekä tämän inflaatiokysymyksen että itse asiassa kokonaisuudessaan hallituksen politiikan onnistumisen mittari. Kehyspäätöksessä on osaltaan sellaisia asioita, jotka tähän vaikuttavat, ja muutenkin on muutamia asioita, joissa hallituksen erityisesti pitää onnistua. Asuntopolitiikka on kiistatta yksi niistä. Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma jakautuu pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen ja sitten muihin asuntopoliittisiin toimiin, joissa riittävä asuntotuotanto ja hyvät vuokra-asuntomarkkinat nimenomaan Pääkaupunkiseudulla ovat olennaiset. Myös myönteinen suhtautuminen maahanmuuttajiin ja maahanmuuttoon on välttämätöntä, jotta työvoiman saatavuus olisi tulevaisuudessa turvattu. Tarvitaan myös onnistunutta politiikkaa mielenterveyden ongelmien ehkäisyssä ja siinä, että ihmiset jaksaisivat työelämässä pitkään.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Viime vuoden tammikuussa, herra valtiovarainministeri, te hermostuitte, kun täällä tuotiin esille Kalevan lausunto, joka kuului: "Koventuneet arvot uhkaavat ensisijaisesti Suomen sisäistä turvallisuutta. Irtisanomisten ahdistus sekä ihmisten turvattomuus arjessa ja työelämässä ovat suurimpia turvallisuusriskejämme." Vieläkö te olette tästä hermostunut, sen jälkeen kun te ette tue talouskasvua, ette pienituloisten ostovoimaa, yksityistätte peruspalveluja, rokotatte erittäin voimakkaasti tällä hetkellä päivähoito- ja terveysmaksupuolella, jätitte 2 miljardin kaavamaisen velanmaksun alle 146 miljoonan euron perusvähennysten noston köyhyyden tukemiseksi, te ette anna kunnille — itse asiassa 21 miljoonaa euroa oikeasti annetaan lisää rahaa ihmisarvoisen vanhustenhuollon tukemiseen? Ja tältä osin voi sanoa, että erityisesti 35 prosentin omistuskaan ei metsäteollisuudessa riittänyt työpaikkojen säilyttämiseen. Venäjän-politiikan hukkaamisella olette koko metsätalouden perustaa järisyttämässä, koko suomalaisen hyvinvoinnin ja talouden perustaa.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä valtiovarainministeri kertoi, että huono-osaisuus on poistettu maasta. Kirkon Kotimaa-lehti kertoi vastikään, että potilas- ja vammaisjärjestöjen yhdessä Kirkkohallituksen kanssa tekemässä tutkimuksessa on tuotu esille riipaiseva kuva suomalaisesta köyhyydestä, se oli sen tutkimuksen tulos. Suomen Reumaliiton edunvalvonta-asiamies Marja Eronen kertoo Kotimaa-lehden haastattelussa, että "Kela-korvauksen saamiseen vaadittu vuotuinen omavastuuosuus tuottaa vaikeuksia varsinkin kalliita lääkkeitä tarvitseville pienituloisille". Tutkimuksessa eräs yksin asuva nainen kertoo: "- - ystävät tuovat joskus kalaa, koska he tietävät, että minun eläke ei riitä lääkkeisiin, sähköön, veteen ja lämmitysöljyyn. Luukatolääkkeen hylkäsin pois sen kalleuden takia." On todella hälyttävää, että näin rikkaassa maassa kuin Suomi joutuu pitkäaikaissairas valitsemaan, näkeekö nälkää, paleltuuko vai syökö lääkettä. Mitä te tälle yksin asuvalle naiselle vastaatte? Voisitte vaikka Siilinjärven kirkkoherralta kysyä, mitä tämä tutkimus piti sisällään, kun kerrotte, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että tämä asia on kunnossa. Suomessa on köyhyyttä edelleenkin.

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Toisin tähän kohottavaan keskusteluun yhden uuden näkökulman. Valtiovarainministerin puheenvuorossa oli se sävy tietyin suhdannepoliittisin inflaatiohöystöin, että kehysten välityksellä tapahtuva politiikka olisi se, joka ratkaisee suomalaisten tulevaisuuden ja hyvinvoinnin, että tuolla lailla talouden taivas aukeaa itse kullakin, tätä asiaa vain läpikäymällä. No, tietysti me puhumme kehyksistä, ja eduskunta saa, mitä tilaa, mutta kyllä haluaisin sellaisen suuren peruskysymyksen tähän tuoda, että kun maailmalla ja meillä taloudellinen valta eriytyy voimakkaasti poliittisesta, demokraattisesta kontrollista, niin teidän puheenvuorossanne ei ollut eikä hallituksen politiikassa ole ollut minusta mitään näkyvää puuttumista, sisältöä tähän, ei kotimaan politiikassa, vaikkapa veropolitiikka ensimmäisenä, mutta ei myöskään kansainvälisellä puolella EU:ssa ja laajemmin. Tämä on minusta sellainen kysymys, johon teiltä pitää tulla vastauksia.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on järkevä ja hyvin vastuullinen tämä kehysbudjetti, joka huomioi hyvin monipuolisesti ja tasapuolisesti eri väestönosat. Menoja lisätään niihin kohteisiin, jotka tuovat myöskin pitkällä tähtäimellä meille takaisin sen rahan, ja vahvistavat maamme kilpailukykyä, muun muassa koulutukseen.

Mutta, arvoisa puhemies, haluan kysyä näistä kehitysyhteistyömäärärahoista, jotka ovat nousseet niin paljon esille. Olemme kantaneet huolta myöskin valiokunnassa aikaisempina vuosina siitä, menevätkö ne rahat tosiaan sinne, mihin ne on tarkoitettu. Siitä ei ole kukaan nyt puhunut. Kysyisinkin: Onko tulossa toimenpiteitä tämän suhteen, että ne rahat todellakin menevät sinne, näihin maihin, jotta sitten oikeasti parannetaan näitten ihmisten asemaa siellä, eivätkä ne sitten valu johonkin korruptioon ja muualle?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten kannalta on hyvin tärkeää, minkälaisessa kunnossa me jätämme valtiontalouden tuleville sukupolville ja minkälainen meidän velkamme määrä ja velanhoitokustannuksemme ovat jatkossa. Ne ovat hyvin tärkeitä asioita lasten ja nuorten kannalta. Täällä vasemmisto-oppositio on täysin unohtanut sen, että velanhoitomenot, vaikka velkamäärä on suhteessa pienentynyt, ovat edelleen 2 miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin ulkoministeriön ja opetusministeriön budjetti yhteensä, enemmän kuin liikenneministeriön ja ympäristöministeriön budjetti yhteensä, enemmän kuin maa- ja metsätalousministeriön budjetti, enemmän kuin työ- ja elinkeinoministeriön budjetti ja lähes puolustusministeriön budjetin tasoinen määrä.

Tässä mielessä hallituksen politiikka on viisasta tulevaisuuspolitiikkaa, kun otetaan huomioon nämä ikääntymisen haasteet ja työvoiman tarjonnan väheneminen. Vasemmisto-oppositionkin luulisi kantavan edes pieneltä osaltaan vastuuta myöskin tulevien sukupolvien hyvinvoinnista, mutta ainakaan tässä keskustelussa se ei ole ollut päällimmäisenä esillä.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreitten ryhmäpuhuja ed. Ojansuu, niin kuin muutkin hallituspuolueitten edustajat, on sanonut, että oppositio kantaa huolta vain menojen lisäyksestä eikä tuloista. Mutta minulla on ainakin yksi hyvä konsti teille. Ihmettelen sitä, haluaako hallitus avata tietynlaisen ohituskaistan suomalaisille työmarkkinoille erilaisille rosvofirmoille ja pimeälle työvoimalle. Tällä hetkellä työtapaturmien määrä kasvaa, harmaa talous rehottaa ja työvoima liikkuu entistä enemmän, ja samaan aikaan työsuojelutoiminnasta vastaavaa henkilöstöä valtion tuottavuusohjelman seurauksena uhataan vähentää neljäsosa. Ne henkilöt vastaavat 250 000 työpaikan valvonnasta. Jos pahin toteutuu, niin ei pysähdy tällä kehyskaudella yhteen miljardiin euroon se määrä verotuloja, mikä valtiolta jää saamatta, jos valvonta ei toimi.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin jatkaa tuota, minkä ed. Kalliomäki aloitti. Toivoisin, että ministeri Katainen antaisi vähän syvällisemmän katsauksen kansainväliseen talouteen ihan senkin takia, että minusta meillä Suomessa on liian helposti nytten annettu ihmisten ymmärtää, että Amerikan luottokriisi ei vaikuta Suomen talouteen. Lähes kaikissa Euroopan maissa ollaan erittäin huolestuneita, että se vaikuttaa eurooppalaiseen talouteen, joten se vaikuttaa myös Suomen talouteen, ja tämän takia vähän syvällisempi käsitys asioista olisi viisasta. En myöskään usko siihen, että ostovoima nousisi. Miten se voi nousta, koska asumiskustannukset nousevat, maksut nousevat, energia nousee, ja on paljon ihmisiä ja perheitä, joitten palkat ovat olleet erittäin vaatimattomassa nousussa?

Olisin kaivannut tänne ministeri Väyrystä. Missä on tämä mies, joka lupasi valiokunnassa erittäin reteesti nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja? Ministeri Väyrynen myös jätti eriävän mielipiteen hallituksen kehysriiheen suhteessa kehitysyhteistyömäärärahaan. Missä on tämä mies, joka ei ole vastaamassa täällä nyt sanoistaan? Tämän minä ihan vakavasti kysyn sen takia, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että tiedämme, että muidenkaan hallitusten rekordit kehitysyhteistyömäärärahoissa eivät ole mitenkään puhtaat, mutta hänen lupauksensa olivat aivan ylimitoitetut.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten valtiovarainministeri totesi, kyllä tämä hallitus on kantanut vastuun kehitysyhteistyövaroista. Niitä on yli 900 miljoonaa euroa vuonna 2011, mikä on paljon.

Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto viime syksynä käsitellessään kehitysyhteistyövaroja tuli siihen toteamukseen, että hallinnointi ei ole riittävän tehokasta, vääjäämättä eivät myöskään kohteet ole oikein ja laatu ei ole riittävällä tasolla. Olisin myöskin halunnut kysyä kehitysyhteistyöministeriltä, miten tätä hoidetaan. Onneksi hallitus on nyt lisännyt hallinnointiin rahaa. Se on vääjäämätön toimenpide, kun otetaan huomioon se varsin suuri rahamäärä, mikä kehitysyhteistyörahoihin nyt suunnataan — aivan oikeutetusti suunnataan, sitä tarvitaan, ja Suomi kantaa kyllä mittavan vastuun kehitysyhteistyöstä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä haluttiin puhua kokonaistaloudesta ja mahdollisista työvoimakapeikoista alueellisesta näkökulmasta, mutta varmaan täytyy puhua myös sukupolvinäkökulmasta. Miten tämän ajan nuoret ihmiset pääsevät työhön, kun päivähoitopaikoista ensinnäkin on pulaa, sitten niiden laatua ei olla kehittämässä, ollaan nostamassa hintaa siinä keskituloisten joukossa ja sitten tulee vielä tämä työssä käyvien naisten sandwich-ongelma, saavatko ne omat vanhemmat, puolison vanhemmat sitä hoitoa, mistä vaalien alla puhuttiin? Nyt ainoa luku ilmassa on 21 miljoonaa, että se sitten kattaa kaikki vanhusneuvolat, poistaa ilmeisesti vanhukset sängystä, koska emmehän me voi olla sitä mieltä, että vanhuksen paikka on sänky — ei vanhuus ole sairaus. Tästä puhuttiin paljon myös Pohjanmaalla, mistä ministeri Risikko tulee, ennen vaaleja. Toivoisin tästä isoa, näkyvää kehyspakettia. Meillä täytyisi olla käynnissä vanhusasumisen rakennusbuumi, jotta tulisi niitä asuntoja, missä on oheistoimintaa, missä on mahdollisuus toimia. Se antaisi mahdollisuuden myös työssä käyville ikäpolville osallistua työntekoon. Pelkät parannukset siihen suuntaan, että lapset saavat kotiin rahaa kotihoidon tukena, eivät tuo työmarkkinoille lisää nuoria aikuisia. Siinä on kysymys siitä, mihin me katsomme. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Valtionvelan kasvu on aika huono vastaus siihen, että 130 000 lasta on köyhyydessä.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Katainen kysyi, millä tavoin me voimme vaikuttaa inflaation alentamiseen. Ruokavero, jonka otitte esille, on yksi tällainen. Hallituksen linjaus, että elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennetaan 12 prosenttiin 17 prosentista 1.10.2009 on oikean suuntainen. Mutta haluan todeta, että hallituksen työkalupakissa täytyy olla mahdollisuus tarvittaessa jopa tuon alennuksen aikaistamiseen. Kun myös vertaillaan eurooppalaisella tasolla elintarvikkeidemme verotusta, olemme edelleen, tuon alentamisen jälkeenkin, korkealla tasolla. Siksi myös tulevaisuutta ajatellen Suomen on lähdettävä siitä, että me pystymme laskemaan elintarvikkeiden alvin jonnekin noin 7 prosentin tasolle tulevina vuosina. Tässä yhteydessä on tietysti tarkkaan katsottava, että se siirtyy myös kuluttajahintoihin tukien samalla työllisyyttä, kotimaista taloutta ja tullen elintarvikkeiden alennusten myötä vastaan kaikkein pienituloisimpia suhteessa kaikkein eniten. Näinhän se tapahtuu. Tämän vuoksi hallituksen tulee valmistautua kuluttajaviranomaisten kanssa myös tämän asian seuraamiseen. Luotan sinällänsä kaupan vakuutukseen siitä, että tämä viedään hintoihin, mutta se pitää pystyä näyttämäänkin, koska se on myös oikeudenmukaista politiikkaa ja silloin palvelee hallituksen ja, uskon myös, koko eduskunnan tavoitteita.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä selonteko on ollut erittäin hyvä makrotaloudellisessa mielessä ja kuvannut kansantaloutta monin sopivin termein. Mutta otan tämän työnteon aspektin kautta yhden uuden kohderyhmän esille, jota ehkä vain kerran aikaisemmin täällä olemme sivunneet. Ne ovat ihmiset, jotka ovat eläköitymässä tai eläköityneet, joiden mukana menee aika paljon hiljaista tietoa, menee itse asiassa huomattava määrä työkykyisyyttä, ei siinä pelkästään työkyvyttömyyttä mene. Miten nyt meillä Suomessa tähän suhtaudutaan? Presidentti Sarkozyhan viime syksyn alussa ehdotti, että Ranskassa siirryttäisiin systeemiin, jossa käytännössä eläkkeellä olevat saisivat tehdä töitään, ehkä jopa ilman verotusta tai pienellä portaittaisella verolla, miten se sitten järjestettäisiinkin. Tämä olisi loistava mahdollisuus meille Suomessa. Miten, arvoisa valtiovarainministeri, olette ajatellut tähän suhtautua?

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen peräänkuulutti talouspolitiikasta keskustelua. Ed. Jaakonsaari mielestäni hyvin toi esille sen kysymyksen, että koko maailman talouskehitys ja Yhdysvaltain asuntoluottokriisi ei voi olla sellainen asia, joka ei jättäisi vaikutuksia Eurooppaan ja myöskin Suomeen. Mielestäni tätä on aika paljon vähätelty. Nyt on painettu korkoja alas keinotekoisesti Yhdysvalloissa. Mutta jos katsoo Suomessa, tavallisen ihmisen suurin yksittäinen investointi on asunto. Meilläkin on ollut hyvin korkealla tasolla asuntojen ja kiinteistöjen hinnat. On otettu hyvin suuria lainoja. Pienikin heilahdus koroissa vaikuttaa tavallisen ihmisen elämään hyvin paljon. Tässä mielessä sekä korkotason pitäminen kurissa että ennen kaikkea rakennuskustannusten ja koko asuntopolitiikan hoitaminen on erittäin tärkeää tavallisen ihmisen talouden kannalta.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten valtiovarainministeri Katainenkin minä todella toivon, että nämä puheenvuorot, mitä täällä tänään on käytetty, kirjataan ylös ja vaikka nyt heti lähetetään esimerkiksi tiedeyhteisölle tuonne yliopistomaailmaan. Nimittäin kyllä tässä nyt sosialidemokraatit puhuvat nimenomaan sivistyksellisen tasa-arvon puolesta ja oikeudenmukaisen aluepolitiikan puolesta. Siitä me puhumme, kun me olemme erittäin huolissamme yliopistorahojen riittävyydestä. Hallitus selittää yksinkertaisesti mustaa valkoiseksi väittäessään, että nämä rahat lisääntyvät tai ovat riittäviä, mitä yliopistojen perustutkimukseen tullaan tulevaisuudessa satsaamaan.

Mutta tässä tuli tietenkin vastaus, miksi nämä rahat eivät ole riittävät. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa todettiin ja toivottiin, että pikaisesti isoja veronkevennyksiä, pikaisesti isoja veronkevennyksiä, mitä siitä, ei rahaa sivistykseen, ei rahaa perusturvaan, ei rahaa lapsiperheille, pikaisia veronkevennyksiä. Ymmärrän kokoomusta ideologisin perustein, mutta en ymmärrä keskustapuoluetta. Mitä aluepolitiikkaa tämä on? Minä olen tässä sen Rantakankaan kannalla, joka tämän vuoden alussa vaati aluepoliittista selontekoa ja moitti hallitusta erittäin huonosta aluepolitiikasta. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Tämän päivän Rantakangas on kamreerimainen, mutta sen Rantakankaan kannalla minä olen, joka näitä tiedotteita usein viikonloppuisin lähettelee.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ihmettelen sitä arvojärjestystä, jonka hallitus on valinnut ja jonka hallituspuolueiden kansanedustajat aivan mukisematta ja ylistellen hyväksyvät. Eli niille, joilla on hyvät, suuret tulot, kyllä tehdään verohelpotuksia, kun tavallinen suomalainen edelleenkin vastaisuudessa maksaa perinnöstä veroa. Hallitus suosii hyvätuloisia omistajia ja niitä, jotka pystyvät keplottelemaan esimerkiksi työtulot suoraan pääomatuloiksi. Sen sijaan esimerkiksi tavallisen lapsiperheen, joka käyttää päivähoitoa, maksuja te olette nostamassa. Pidättekö tosiaan oikeudenmukaisena sitä, että ihan tavallinen kahden huoltajan perhe, jossa vanhemmilla on ihan normaali pieni palkka, maksaa saman kokoista päivähoitomaksua kuin esimerkiksi ministerin tuloilla päivähoitoa käyttävä perhe? Eikö tällaisiin asioihin pitäisi puuttua?

Mitä tulee tähän päivähoitomaksuun, niin kaikkein suurin ongelma on se, että ne perheet, joilla on hyvin pienet tulot ja jotka joutuvat ottamaan vastaan kunnallista toimeentulotukea, eivät saa sitä lapsilisää ollenkaan, koska ette ole tehneet mitään sille laskentatavalle, eli lapsilisä vähennetään suoraan pois kunnallisesta toimeentulotuesta edelleenkin.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin myönteistä, että ed. Viitanen ja ehkä eräät muutkin SDP:n edustajat alkavat kantaa huolta aluepolitiikasta. Tervetuloa tähän joukkoon! (Välihuutoja)

Mielestäni on ollut myönteistä, että hallituksen piirissä on toteutettu nyt ihan viime päivinä useita ratkaisuja, jotka vahvistavat alueellista tasa-arvoa. Esimerkiksi liikennepolitiikan linjauksissa on koko maan kehitystä eteenpäin vieviä voimia. Samalla tavalla tulee olemaan energiapolitiikassa, joka on suuri mahdollisuus maakuntien Suomelle ja koko maalle, ja näen myöskin, että metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä parantava paketti tuo työtä ja toimeentuloa juuri tänne haja-asutusalueelle, ja on monia muita asioita, joissa toivomme, että yhteistyö toimii oppositionkin kanssa eli saamme vietyä koko Suomen kehitystä eteenpäin. Tämä on virallinen linja, ja tältä pohjalta on hyvä edetä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän Vanhasen kakkoshallituksen lupaukset ovat näköjään todellakin paljon merkittävämmät kuin edellisen hallituksen saavutukset, valitettavasti.

Palaan keskeisimpään hallituksen saavutukseen eli asiakasmaksujen korotuksiin. Täällä ed. Zyskowicz perusteli niitä sillä, että on kysymys oikeudenmukaisuudesta. Asiakasmaksut ovat regressiivisiä, ne kohtaantuvat regressiivisesti. Ne kohdistuvat paljon pahemmin pienituloisiin kuin suurituloisiin. Tasausta hoidetaan verotuksella. Se on valtionverotuksen osalta progressiivista ja kunnallisveronkin osalta suhteellista. Nyt kun verotusta kevennetään ja asiakasmaksuja korotetaan, tämä suhde keikahtaa päälleen ja oikeudenmukaisuus sen mukana. Mitä mieltä te oikeasti olette näitten asiakasmaksujen kohtaannosta ja niitten oikeudenmukaisuudesta? Hoidatteko te niillä sitä, että asiakkaat saadaan käyttämään palveluja oikein ja tehokkaammin, vai sitä, että kunnat saisivat rahoitusta palveluihin? Jos te sitä kannatatte, niin miksi te peritte ne rahat kuitenkin valtiolle? Olen kysynyt tätä nyt aika monta kertaa enkä vielä ole kertaakaan saanut siihen vastausta. (Puhemies: Aika!) Miksi nämä asiakasmaksujen korotukset ryöstetään kunnilta?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On käsittämätöntä, että oppositio arvostelee niin voimakkaasti sitä yliopistoreformia, joka lopultakin on saatu aikaan. Joka ikinen yliopisto, ainakin pohjoisessa Oulun yliopisto, on erittäin onnellinen siitä, että sillä on nyt mahdollisuus jatkossa (Ed. Jaakonsaaren välihuuto) — kyllä, Liisa, kyllä — saada valtiolta lisää rahaa, jos se onnistuu keräämään yrityksiltä. Oulun yliopistohan on tehnyt sitä koko ajan. Ei sen strategia sinänsä muutu. Oulun kaupunki antoi jo yhden miljoonan euron tuen Oulun yliopiston perusrahoitukseen. Minusta tämä on erittäin viisasta ja hyvää politiikkaa. Minusta on tulevaisuuden kannalta järkyttävää, että oppositio ei ymmärrä, mistä on kysymys. Te ette yksinkertaisesti ymmärrä.

Toinen, mikä on viisas asia tässä meidän kehyspäätöksessämme, on nämä liikenneinvestoinnit. Nekin ovat hyviä, Liisa Jaakonsaari, Oulun läänille ja Pohjois-Suomelle. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Kaikki minusta ovat erittäin hyviä ...

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Rossille ilmoitus, että elintarvikkeitten hintoja voidaan nostaa riittävästi ensi vuoden syyskuuhun mennessä, jotta niitä voidaan laskea sitten tarpeen vaatiessa.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerille tästä periaatteellisesti tärkeästä asiasta ihan selvä kysymys: Mitä ihmeen filosofiaa valtiovarainministeriöllä ja verohallinnon johdolla oli antaa aktiivinen tiedote, että Suomi ei halua tietää Liechtensteinin veroparatiisiin rahansa sijoittaneitten suomalaisten nimiä? Mikä on tämä filosofia? (Ed. Jaakonsaari: Kaveria ei jätetä!)

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huomannut, että kokoomus on ilmoittanut Korva-kampanjan jatkuvan, että he ovat valmiita kuuntelemaan vaikka korvat punaisina palautetta. Kun täällä valtiovarainministeri Katainen on kehunut tätä yliopistoreformia, joka käytännössä tarkoittaa yksityistämistä yliopistomaailmassa, sitä, että alueellinen ja eri tieteiden välinen tasa-arvo heikkenee, niin minä suosittelisin nyt, että valtiovarainministeri Katainen, opetusministeri Sarkomaa ja vaikkapa ed. Ukkola vielä kolmanneksi pyöräksi menisivät sinne rehtoreiden kansliaan korvat punaisina kuulemaan sitä palautetta, mikä on sivistysyliopistoväellä tästä kovasti kehutusta reformista.

Tuija Nurmi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin tähän ed. Viitasen puheeseen tuloverovähennyksestä vastata. Onhan yksi verovähennysmuoto ollut, kotitalousverovähennys, joka on luonut uusia, pysyviä työpaikkoja noin 10 000, ja noin 200 000 on sitä käyttänyt. Näin on tullut myös harmaata taloutta sosiaaliturvan piiriin. Siellä vasemmalla sitä kyllä valtavasti vastustettiin, haukuttiin piikalaiksi jne. Sieltä vaan nyt on Kauppalehdenkin mukaan tullut oikein vakaata työllistämistä ja työllisyyttä.

Yliopistoista minulla olisi, puhemies, myös sanottavaa. Toivottavasti saan kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitäjänä toisen ja kolmannenkin vastauspuheenvuoron.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Useat edustajat ovat vaatineet hallitukselta esitystä, joka liittyy globalisaation hallintaan. Meillä on tällä hetkellä veronluonteisia eläkevaroja sijoitettu 7 prosentin verran jo näihin suojarahastoihin, hedge fundeihin, jotka toimivat näissä veroparatiiseissa, joihin täällä viitattiin — erittäin riskialtista sijoitustoimintaa, ja myöskin kaiken lisäksi toimitaan tällä tavalla ikään kuin epämoraalisesti. Hallitus ei tämmöiseen asiaan puutu.

Täällä on myöskin kysytty perään, mistä rahoitus näihin uudistuksiin saadaan. Sosialidemokraattien ohjelma budjettiin oli: meidän pitäisi ottaa pörssissä varainsiirtovero käyttöön. Lontoon pörssissä on 0,5 prosentin varainsiirtovero. Arvopaperikaupan arvo Helsingin pörssissä on 300 miljardia euroa vuodessa, 300 miljardia euroa vuodessa. 0,5 prosentin varainsiirtovero arvopaperikaupassa tuottaisi 1,5 miljardia euroa. Tässä meillä on varaa, löysää rahaa, jota käytetään spekulatiivisesti arvopaperikaupassa. Meillä ei ole minkäänlaisia välillisiä veroja silloin, kun on kysymys rahasta tehtävästä kaupasta. Muussa kaupankäynnissä meillä on välilliset verot. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Ostamme maitolitran, maksamme 17 prosenttia, tai vaikka myymme kiinteistön ja maksamme 4 prosenttia varainsiirtoveroa. Tässä olisi teille rahoituslähde.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Päinvastaisista vaateista huolimatta me aiomme pitää Suomen talouden siinä kunnossa, että se kestää myös tulevat suhdannenotkahtelut. Pyydän teitä kiinnittämään huomiota esimerkiksi tähän velanlyhennystahtiin, jota esimerkiksi viimeksi arvosteltiin hyvin kovasti. Me olemme nyt ajatelleet, että tulevien vuosien aikana pystymme velkaa lyhentämään 600 miljoonaa. Jos olisimme ottaneet huomioon ne menolisäykset, joita oppositiopuolueet viime vuonna esittivät, niin me olisimme ottamassa velkaa tulevina vuosina, siis tämän vaalikauden aikana. (Välihuutoja) Tämä on fakta. Tämä hallitus ei voi tämmöistä leväperäisyyttä hyväksyä. Eli kaikista suurista toiveista, sinänsä varmaan ihan perustelluistakin toiveista, huolimatta me haluamme pitää tämän talouden kunnossa, koska jos se menee alamäkeä, niin sitten menee kaikki muukin.

Meillä on semmoinen perusfilosofia, että ennen muuta työpaikkojen lisääntyminen, ennen muuta työnteon kannustavuus. Ne ovat niitä keskeisiä, mihin pitää pyrkiä. Tähän me olemme esimerkiksi tehneet semmoisen, jota viime hallitus ei tehnyt, että olemme tuplanneet vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistuen. Tämä jos mikä on parasta köyhyyden vastaista työtä. Samalla tavalla olemme ottaneet tehottomista työllisyysmäärärahoista ja rahaa sijoittaneet ammatilliseen koulutukseen, maahanmuuttajien koulutukseen. Siis kaikki tämä sen lisäksi, mitä nyt jo tähän mennessä on tehty.

Meillä ei ole semmoista filosofiaa, että jokainen suomalainen ihminen tarvitsee jotakin tukea, vaan meillä on semmoinen filosofia, että jokainen kynnelle kykenevä suomalainen tarvitsee työpaikan, jotta voi kantaa vastuuta itsestään ja läheisistään, ja kaikkein pienituloisimmille annetaan sitten tukea. Seuraavaksi kun minä luettelen sen listan, mikä on pienituloisten tukemista, (Ed. Gustafsson: Miten tämä sopii innovaatioyliopistoon?) niin alkaa huuto, niin kuin nyt jo ed. Gustafsson huutaa naama punaisena. Mutta jos voisitte sen verran kuunnella, kun totean tämän: Tulee kansaneläkkeen korotus, paljon suurempi kuin viime vaalikaudella. Miksi? Sen takia, että kaikkein pienituloisimpien asemaa pitää pystyä parantamaan. Toinen on yksityisen kotihoidon tuki, lapsilisien yksinhuoltajakorotukset. Ja — tämä on helmi — kaikkein pienimmät isyys- ja äitiyspäivärahat, sairauspäivärahat nostetaan työmarkkinatuen tasolle. (Puhemies: 2 minuuttia kulunut!) — on se taso sitten korkea tai pieni, mutta joka tapauksessa tämä tehdään. Eli kaikille töitä ja pienituloisimmille tulonsiirtoja.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Yhden asian haluan tehdä selväksi: Sinivihreä hallitus vaalii vahvasti suomalaista sivistysyliopistoa. (Välihuutoja) Hallitus on vahvasti sitoutunut yliopistojen perusrahoituksen kasvattamiseen. 83 miljoonaa euroa tuli lisää rahaa yliopistoille tänä vuonna. Ensi vuonna on jo 71 miljoonaa euroa lisää yliopistojen perusrahoitukseen. Kiveen hakattu on se perusajatus, että kun yliopistot saavat vahvemman taloudellisen autonomian, niin hallitus on sitoutunut yliopistojen perusrahoituksen vahvistamiseen kustannuskehityksen mukaisesti.

Kovasti arvostamani poliitikko ed. Filatov, kyllä tukiopetuksen tarve teille on suuri, kun väitätte täällä, että hallitus laittaa yliopistot juoksemaan yksityisen rahan perässä. Kun juuri sanoin ja kehyspäätöksessä lukee, että valtiovalta on vahvasti sitoutunut yliopistojen perusrahoitukseen, niin ihmettelen, miksi te virheellisesti väitätte muuta. Opposition tehtävä on joko kannattaa (Välihuutoja) — kuunnelkaa! — opposition tehtävä on joko kannattaa tai vastustaa hallituksen esityksiä tai esittää oma vaihtoehto. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Mutta onko tämä demareiden uusi linja: te esitätte virheellisen väitteen, jota te sitten vastustatte? Me kannatamme yliopistojen perusrahoituksen vahvistamista, ja te olette ainut taho, joka puhuu muuta.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Liikennehankkeitten osalta totean kaksi näkökulmaa.

Ensinnäkin kun täällä arvosteltiin sitä, että suurimmat hankkeet tulevat ensi vaalikaudella, niin se ei pidä paikkaansa. Tällä vaalikaudella lähtee liikkeelle muun muassa E18, joka on erittäin suuri hanke, ja sitten esimerkiksi tätä Seinäjoki—Oulu-rataa vahvistetaan vielä sillä tavalla, että tehdään kaksoisraide Ylivieska—Kokkola-osuudelle. Eli haluan sanoa sen, että tässä haetaan tasaisempaa investointivolyymia. Jokainen tietää sen, että ei voi tehdä liikennehankekoria vain yhdelle vaalikaudelle, että on pakko katsoa pidemmälle ja pitkäjänteisemmin, ja se on varmasti koko tämän talon yhteinen näkemys.

Lopuksi totean tästä arvostelusta, miksi metsäteollisuutta autetaan vasta nyt, että en olisi kyllä pistänyt pahakseni, jos jo aiemmat hallitukset olisivat korjanneet jonkun niistä radoista, joita me olemme nyt korjaamassa. Itse asiassa aloitimme työn jo viime syksynä, kun teimme budjettiriihessä päätöksen korjata Savonlinna—Huutokoski-radan.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Haluan korjata muutaman virheellisen tiedon, mitä täällä ovat tulleet tämän päivän aikana esille.

Ensiksikin ed. Räsänen sanoi terveydenhuollon maksuista, että ne asiakasmaksut kattaisivat 20 prosenttia kokonaiskustannuksista. Se on aivan virheellinen tieto. Oikea luku on 6,4 prosenttia. (Ed. Kallis: Ei hän niin sanonut!) — On todella näin, että tämä oikea luku on 6,4 prosenttia ja se on vuodelta 2006. (Eduskunnasta: Lääkkeet, matkakulut!) — No, joka tapauksessa. (Välihuutoja)

Sitten toinen, mikä täällä myöskin oli virheellinen tieto, oli se, että asiakasmaksut kaikilla nousevat. Ei pidä paikkaansa. Maksukatto ei nouse, elikkä niillä, jotka paljon käyttävät palveluja, eivät asiakasmaksut nouse, koska maksukatto ei nouse. Toinen on myöskin nämä perhepäivähoitomaksut. Niitä jopa joidenkin perheiden tarvitsee vähemmän maksaa, koska nyt otetaan huomioon todellinen lapsiluku ja myöskin tulorajaa nostetaan, elikkä todella (Puhemies: Minuutti kulunut!) tässä on myöskin näin.

Sitten vielä ed. Kumpula-Natrille sanoisin, että teidän kannattaa tutustua vanhustenhuollon laatusuosituksiin. Ei Suomessa ratkaise se, että rakennetaan lisää, niin kuin te toitte esille. Tarvitaan toimintojen muutos, ja vanhustenhuollon laatusuositus on erinomainen lähde teille.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin lyhyesti todeta vain Sarkomaalle, että jos minä olen tukiopetuksen tarpeessa, niin sitten ovat kyllä yliopistojen lähestulkoon kaikki rehtoritkin sen saman tukiopetuksen tarpeessa, koska olen vain siteerannut heidän huoltansa tästä tasa-arvon kehityksestä.

Mutta haluaisin oikaista sitä, kun täällä on hallituspuolueista useaan otteeseen väitetty, että sosialidemokraatit eivät ole huolissaan tulevaisuudesta ja valtion velkaantumisesta. Me olemme huolissamme tämän yhteiskunnan julkisen talouden velkaantumisesta, koska hallitus siirtää omaa velkaansa kuntien maksettavaksi. Nyt jo kunnat velkaantuvat miljardin vuosivauhtia. Me tiedämme, että edessä on huonommat verotuloajat, jolloin tilanne uhkaa kärjistyä. Jos katsomme neljän vuoden kehitystä tästä eteenpäin, niin kuntien kustannusten ja valtion maksujen ja verotulojen suoman rahoituksen väliin tulee 3 veroprosenttiyksikön gäppi. Tämä teidän politiikkanne johtaa siihen, että valtionvero saattaa kyllä alentua, mutta kunnissa veroäyrit nousevat.

Ja lisäksi vielä tähän työvoiman saatavuuteen, josta olen Kataisen kanssa täysin samaa mieltä, että se on keskeisimpiä asioita, millä me voimme talouttamme ja (Puhemies: Minuutti kulunut!) tulevaisuuttamme turvata. Teidän päivähoitomaksujen korotuksenne johtavat siihen, että matalapalkkaisella alalla naisten ei kannata mennä töihin. He eivät yksinkertaisesti voi mennä töihin.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on ollut liikemiesten kauppaopistoja, ja nyt saadaan liikemiesten yliopistotkin vielä kokoomuksen tuomana. Minä ymmärrän kyllä, että kokoomukselle tällainen bisneshenkinen raju keskittäminen Pääkaupunkiseudulle sopii, mutta miten kauan keskusta alistuu tämmöiseen menoon? Milloin siellä kapina tulee, vai tuleeko sitä enää? Jos tämä homma jatkuu näin, niin tässä menee maahan luotu alueellinen yliopistoverkko. Siellä tulee valtava eriytyminen. Se venyy kuin haitari, se resurssipuoli, eli käy sitten ajan myötä tässäkin asiassa eikä vain Kemijärven osalta niin, että minkä Kekkonen loi, sen Vanhanen vei.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Korjaan vielä ministeri Risikolle, että en todellakaan puhunut pelkästään asiakasmaksuista ja siitä, mikä on potilaan maksama osuus näistä käynneistä, vaan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Meillähän on hyvin suuri osa sellaisia kustannuksia, esimerkiksi hammashoito tai vaikkapa fysikaalinen hoito, joissa ei ole minkäänlaista maksukattojärjestelmää olemassa.

Mutta kysyn teiltä, ministeri Risikko: Millä tavoin mielestänne osaamista ja luovuutta edistää se, että jo entuudestaan niukoista terveydenhuollon tutkimukseen tarkoitetuista erityisvaltionosuuksista aiotaan leikata lähes 10 miljoonaa euroa? Oletteko te todellakin leikkaamassa nämä rahat? Niitä tarvitaan todellakin kipeästi näissä terveydenhuollon yksiköissä, jotta saadaan tutkimusta edistettyä.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huomenna Stora Enson yhtiökokouksessa kello 16 ollaan jälleen käsittelemässä hallituksen aluepolitiikkaa, kun kannattavia tehtaita Kemijärvellä ja Summassa ollaan lakkauttamassa.

Mutta pyysin puheenvuoron erityisesti sen takia, että täällä valtiovarainministeri Katainen toi esille tämän pankkikriisimahdollisuuden sillä tavoin, että Rahoitustarkastus on selvittänyt suomalaisia pankkeja. Mutta kun verrataan Ruotsiin, jossa pankit ovat 90-prosenttisesti ruotsalaisten hallinnassa, siellä porvarihallitus on päättänyt selvittää kriisilain tarpeellisuuden, koska ovat katsoneet, että nyt erityisesti Baltian maita, on se sitten Nordea tai mikä siellä onkaan, on uhkaamassa sellainen tilanne, ja Nordeahan on myös Suomessa. Meillähän vain puolet pankeista, lähinnä OP-Pohjolan pankit, ovat sellaisia, jotka ovat kotimaisissa käsissä, ja sitten on näitä pieniä pankkeja, joten meillä ei voi ollakaan sellaista kuvaa.

Ihmettelen myös, että täällä tehtyyn kysymykseen siitä, mikä on tämä Liechtensteinin tilanne, arvoisa ministeri ei vastaa.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on peräänkuulutettu niitä vaalilupauksia, joita viime vuonna annettiin maalisvaalien alla, mutta tosiasiassa meidän tulee muistaa kyllä se, että nämä kehyksethän rakentuvat hyvin pitkälle ja aivan kokonaisuudessaankin hallitusohjelman varaan. Kun ajatellaan sitä, minkä ministeri Katainenkin on täällä todennut, että talouskasvussa on tapahtumassa taantumaa, niin tietysti nämäkin seikat pitää ottaa huomioon näitä kehyksiä laadittaessa, koska tilanne on aivan erilainen kuin viime vaalikaudella.

Kehykset ovat oikean suuntaiset, ja nämä toteutuessaan vievät Suomea parempaan ja tasa-arvoisempaan suuntaan. Tämän tietävät kaikki tässä salissa, niin oppositio kuin hallituspuolueetkin. Pienempituloisille on tulossa lisää, lapsiperheille ja eläkeläisille ostovoimaa, ja ennen kaikkea liikenneinfrapuolelle elikkä liikenneolojen puolelle tulee reipasta parannusta, ja tätä me olemme maakunnissa odottaneet jo hyvin pitkän aikaa. Tämä on sitä nimenomaista aluepolitiikkaa parhaimmillaan.

Muutama sana, arvoisa puhemies, vielä tuosta valtionvelasta. (Puhemies: Minuutti kulunut!) — No, minä pyydän toisen puheenvuoron sitten.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua valtionvelan maksamisesta on kuunnellut, niin tuntuu kyllä varsin ihmeelliseltä se logiikka, jos tässä tilanteessa ei jo tehtäisi ylijäämäistä budjettia, kun me olemme tällaisessa valtiontalouden kasvussa. Meillä on myöskin tällä hetkellä vielä väestön ikärakenne sellainen, että suomalaisia työelämässä on enemmän kuin tulee olemaan jatkossa. Jos ei nyt maksettaisi, niin miten sitten jatkossa tehtäisiin niitä kehyksiä? En minä ainakaan haluaisi olla sellaisia kehyksiä tekemässä. (Ed. Gustafsson: Emme ole esittäneet alijäämäistä budjettia!)

Ed. Filatoville haluaisin erityisesti todeta, että kun te puhutte kunnan ja valtion taloudesta ja sitten te samanaikaisesti vaaditte voimakkaasti lisää kehitysapurahoja, niin auttaako kuntien taloutta tämä lisäsijoitus kehitysapurahoihin? Ei todellakaan, vaan kyse on siitä, että nyt luodaan pohja sille, että Suomi pärjää myös tulevaisuudessa.

Håkan Nordman /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus korostaa hyvinvoinnin turvaamista ja kehittämistä talouspolitiikkansa tavoitteena. Tämä tarkoittaa, että julkisen sektorin pitää olla merkittävä jatkossakin. Mutta meillä on maassa varaa vain hyvin toimivaan ja tuottavaan julkiseen sektoriin. Tämä koskee mitä suurimmassa määrin sosiaali- ja terveydenhuoltoa, missä tarvitaan 50 000 palkattua lisää, jos ei huomattavia muutoksia saada aikaan. Eli kysyn: Miten aktiivisesti ja määrätietoisesti hallitus tulee ajamaan ja vauhdittamaan suurempien kuntien ja yhteistoiminta-alueiden aikaansaamista valtionosuusjärjestelmällä, avustuksilla ja niin edelleen?

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen puhui kauniiseen sävyyn, että meidän kaikkien on opittava rakastamaan tuottavuuden kasvua. Jotenkin kuulostaa aika vanhanaikaiselta oikeistolaiselta kieleltä, menee tuonne 30-luvun Saksaan tai vanhaan kunnon Neuvostoliittoon. Vielä kun ajattelee tuottavuutta perusmielellä, tulee vielä mieleen, että on joku äiti tuotantokoneistona ja kaikkea. Minusta vähän, kun ed. Pulliainen puhui filosofisesti, haiskahtaa tämä kielenkäyttö, koska kun ministeri vaatii puhumaan inflaatiosta, mutta kehyksiin ei saa koskea, niin jos ottaa äitiyden mukaan, niin inflaatio tarkoittaa juuri paisumista ja kasvamista ja kehykset luonnollisesti kasvavat siinä mukana ja sitten kehyksistä tullaan ulos. Mutta ministeri vaatii pitäytymään vaan inflaatiossa, ja mitä sitten tapahtuu? Onko pulla ja taikina niin tuntematonta ainetta, että rusinat vaan syödään ja luullaan, että rusinat kasvavat ja ne aiheuttavat vaan vähän inflaatiota? Kyllä siellä on se taikina, ministeri, mukana. Eli onko tässä vähän tämmöistä haihattelua tässä mielessä, ettei ymmärretä taikinan kokonaislaatua?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti tätä valtionvelkakeskustelua on syytä jatkaa.

Demarit ovat suhtautuneet äärimmäisen vastuullisesti sekä valtiontalouden hoitoon että myös valtionvelkaan. Se mielestäni on viime vuosien aikana tullut kiistatta esille, ja se näkyy myös siinä vaihtoehtobudjetissa, jonka tälle vuodelle teimme. Sen takia siellä on lisärahoitusehdotuksia, että ne voidaan kattaa. Mutta sitten täytyy pitää mielessä, kun katsotaan valtion velka- ja korkomenoja, arvoisa ministeri, että tällä hetkellä meidän valtionvelan korkomenomme ovat yhtä suuret kuin mitkä ovat valtionyhtiöiden osakkeiden osinkotulot ja lisäksi valtion eläkerahastotulot. Me olemme hyvässä tilanteessa. Korkomenot valtionvelasta tulevat hoidettua näiden kahden instrumentin kautta, eläkerahaston tuottoina ja sitten valtionyhtiöiden osinkotuloina. Täytyy katsoa myös, että ei käy niin, että tämän päivän köyhät maksavat huomisen rikkaiden menot, mitä teidän pyrkimyksenne tehdä uusia huomattavia veronalennuksia käytännössä tarkoittaa.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyörahoista toteaisin vielä sen, että on yhteinen häpeä, niin istuvan hallituksen kuin edellistenkin hallitusten, ettei Suomi ole saavuttanut YK:n suositustasoa, ja vihreille tämän asian korjaaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Sitten toinen asia. Ed. Martti Korhonen nosti ilahduttavasti esiin maahanmuuttopolitiikan, siitä keskustellaan tässä salissa aivan liian vähän, mutta kritiikki ei kyllä osunut ihan maaliin. Voin ihan hyvällä omallatunnolla todeta, että tämän hallituksen maahanmuuttopolitiikka on täysin uudenlaista ja positiivista verrattuna edellisen hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan. Edellisen hallituksen maahanmuuttolinjauksessa puhuttiin turvapaikkashoppailusta, ja välillä ei ollut linjaa ollenkaan, kun esimerkiksi vajaiksi jääneiden pakolaiskiintiöiden täyttäminen sai kaksi demariministeriä riitelemään keskenään. Istuvan hallituksen aikana maahanmuuttajien työttömyys on kääntynyt laskuun, ja tässäkin kehyksessä maahanmuuttajalasten peruskouluun valmistavaa koulutusta lisätään. Haasteita toki riittää, mutta kurssi on kyllä tässä hallituksessa aivan eri suuntaan ja parempaan päin.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä keskustelussa on noussut esille tämä USA:n pankkikriisi, asuntolainakriisi ja toisaalta tämä Liechtensteinin haara, joka ei tietysti välttämättä siihen liity, ja sitten vielä nämä eläkerahastojen sijoitukset hedge fundeihin ja muihin tällaisiin epävarmoihin paikkoihin. Kysyn valtiovarainministeri Kataiselta: Onko teillä aikomusta tai suunnitelmaa tuoda eduskunnalle näistä asioista minkäänlaista selvitystä, niin että voitaisiin niihin saada parempi ja perusteellinen näkökulma, missä ollaan menossa? Me olemme euroalueella ja monessa muussa globalisaation sisällä niin voimakkaasti, että ne vaikutukset meille varmasti saattavat olla merkittävät ja niihin olisi syytä todella varautua. Onko hallituksella mitään tällaista suunnitelmaa, jonka se voisi tuoda, vai ajelehditaanko tässä sen mukana, miten maailmalla sattuvat asiat menemään?

Sitten tähän lapsiperheitten tilanteeseen. Varsinkin maaseudulla asuvien useampilapsisten perheiden osalta kyllä minusta tuntuu, että heillä on toivo aika vähissä tämän hallituksen kehyspäätöksen pohjalta. Jos on yksi (Puhemies: Minuutti kulunut!) tulonsaaja ja kaikki kustannukset voimakkaassa nousussa, niin kyllä köyhyys on edessä syvenevänä.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee nyt ennätyssuuren satsauksen liikenneinfraan ja nimenomaan niihin suuriin hankkeisiin, joihin olisi pitänyt satsata jo kauan aikaa sitten. Tämäkin politiikka on erittäin hyvää ja tärkeää ja arvokasta aluepolitiikkaa, koska nämä isot hankkeet täytyy myöskin jossain vaiheessa saada eteenpäin. Tässä suhdannetilanteessa nimenomaan tähän infraan satsaaminen on oikeata ja järkevää talouspolitiikkaa, aivan kuten valtionvelankin maksaminen.

Ed. Filatov, te ryhmäpuheenvuorossanne väititte, että tämä hallitus ei vastaa ilmastollisiin haasteisiin. Itse olen täysin toista mieltä. Tämä hallitus on ensimmäinen hallitus, joka satsaa suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen ja myös erityisesti raideliikenteeseen.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Takit ovat kääntyneet. Rkp ja kepu ovat liikennepolitiikassa kääntäneet viime vaalikauden mielipiteensä ja takkinsa. Hankkeita lykätään, niitä maksatetaan kunnilla, vaikka valtiolla on rahaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämä jos mikä on kokoomuslaista temppuilua. Te vaaditte näitten hankkeitten nopeampaa toteuttamista viime vaalikaudella, nyt te lykkäätte samoja hankkeita.

Te mainostatte ja kikkailette kynnyskysymyksellänne koskien lapsilisiä. 720 000 lasta jää vaille tätä korotusta; vain muutama harva, yksi viidestä, saa sen korotuksen osakseen.

Sitten, arvoisa valtiovarainministeri, tämän kehyspaperin viimeinen rivi ratkaisee, täällä ovat isot luvut. Katsokaa, mitä viivan alle jää. Peruspalvelubudjettitarkastelu: siinä on valtionosuuksien kehitys 8,9 miljardia vaakatasossa vuoteen 2012 saakka, kun kuntien menot kasvavat 5,1 prosenttia vuodessa. Miten kuvittelette, että tämä yhtälö toimii? Kuka tässä joutuu kärsimään ja maksumieheksi? Voitteko kommentoida tätä, miksi tämä tärkein rivi, mikä viivan alle jää — sivu 30, viimeinen lukusarja — (Puhemies: Minuutti kulunut!) kertoo, että vaakatasossa ovat valtionosuudet ...

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Muutama kommentti vielä näihin lapsiperheisiin, kuntiin ja asiakasmaksuihin liittyen, joita täällä on käsitelty.

Lapsiperheistä täytyy todeta se, että heihin kohdistuu myös tämä yleiseen rokotusohjelmaan sisällytettävä ensi vuonna tuleva pikkulasten rotavirusrokotus, joka sisällytetään tosiaan tuohon ohjelmaan. Sehän aiheuttaa myös kustannuksia tietysti valtiolle, 6 miljoonaa euroa välittömiä kustannuksia, mutta tietenkin välilliset vaikutukset ovat varmasti yhtä suuria. Varsinkin terveyshyöty siellä yksilötasolla, lasten kohdalla, on merkittävä, ja tietenkin hyvänä puolena on myös ne hyödyt, mitä perheille terveestä lapsesta tulee.

Elatustuki siirretään kunnilta valtion rahoitusvastuulle ja Kelan hallinnoitavaksi ensi vuonna. Asiakaspalvelumaksuihin liittyy osaltaan myös tämä avo- ja laitoshoidon rajanvedon poisto, joka sosiaalivakuutuksessa jatkuu sitten vuonna 2010.

Olisin tässä yhteydessä vielä pyytänyt, jos vaikka valtiovarainministeri osaisi kertoa yksinkertaisesti tuosta lääkärihelikopteritoiminnasta, kun se siirtyy nyt keskitetyn hallinnointiyksikön vastattavaksi, rautalankamallia sen rahoituksesta eri toimenpiteitten osalta ja aikataulua siitä, minä vuonna ne tulevat tapahtumaan. Ymmärrän, että muun muassa Ray on siellä mukana.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olisin kyllä odottanut, että hallituksen kehyspäätöksessä olisi edes mainittu sosiaaliturvan uudistuskomitea ja siltä odotettavat esitykset, joilla on vaikutusta valtion menoihin lähivuosina. On kerrottu, että joitakin ratkaisuja tehtäisiin jo ensi vuoden budjetissa, jolloin lakiesitykset annettaisiin syksyllä 2008. Tästä mainintaa kehyspäätöksessä ei kuitenkaan löydy. Onko tämä viesti siitä, että sosiaaliturvan uudistamiseen ei ole tarkoituskaan vakavasti paneutua ja että valtiovarainministeriö odottaa komitealta pikemminkin sosiaaliturvaa huonontavia kuin parantavia ratkaisuja? Siellä ei ole rahaa senttiäkään eikä ole edes mainintaa koko komitean työstä.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ovat muun muassa ed. Satonen ja ed. Rantakangas kyselleet, minkälaisen maailman jätämme lapsillemme tämän velanmaksun yhteydessä. On olennaista kiinnittää huomiota siihen, että kun velkaa on suunniteltu maksettavan tiettyä vauhtia, niin jos tulee ylimääräistä tuloa, niin mitä tehdään sillä rahalla, lyhennetäänkö velkaa vai panostetaanko ja investoidaanko sellaisiin puitteisiin, joihin investoimatta jättäminen tuottaa tulevaisuudessa lisämenoja. Esimerkiksi väännettynä: Meillä on talo, katto vuotaa. Me saamme lottovoiton. Paikkaammeko katon ennen kuin tulee kosteusvauriot, terveysvauriot, vai lyhennämmekö me sillä velkaa? Me sosialidemokraatit olemme vastuullisia, pidämme ihmisten hyvinvoinnista huolta. Me haluamme sekä pitää yllä vastuullista taloutta että pitää ihmisistä hyvää huolta ja sitä kautta myös vaalia heidän terveyttään ja hyvinvointiaan niillä kustannuksilla, jotka ovat nimenomaan ennaltaehkäiseviä ja tulevaisuuteen panostavia.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä palata lyhyesti tähän yliopistokeskusteluun, koska siellä näyttää olevan sekä lukihäiriötä että kuunteluhäiriötä ja vastaavaa. Jos todellakin mietitte, arvoisat ystävät, sitä, että tänä vuonna luvattiin antaa yliopistoille 80 miljoonaa euroa ja on annettu jo 83 miljoonaa euroa lisää, ensi vuonna vuokrankorotusten jälkeen, palkankorotusten jälkeen annetaan vielä 25 miljoonaa euroa, sitten on annettu 130 miljoonaa euroa vielä tasokorotusta, josta 100 miljoonaa on innovaatioyliopistolle, (Välihuutoja) neljäsosaan annetaan vielä mahdollisuutta — eli jos yksityiseltä puolelta saa rahoitusta, niin julkinenkin tulee mukaan, niin onko se yliopistojen tuhoamista, kysyn teiltä. Lisäraha on ilmeisesti teidän mielestänne yliopistojen tuhoamista.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä luulen, ed. Jaskari, että niitä häiriöitä voi olla enemmänkin nyt tässä ymmärryksessä siellä hallituksen puolella. Olen siitä hyvin pahoillani, mutta ei tässä tarvitse kuin lukea ja katsoa jokaisen yliopiston kommentteja ja olla äärimmäisen huolestunut. Tässä puhutaan perusrahoituksen riittävyydestä, eivät palkkarahat tai tilakustannusrahat sitä perusrahoitusta ole. Esimerkiksi ministeri Sarkomaa ei tänään Helsingin Sanomissa kerro sanallakaan siitä, että siitä perusrahoituksesta vie edelleen se tuottavuusohjelma sen 11 miljoonaa euroa pois. Siitä ei mainita sanaakaan, kun te tuuletatte tätä hirveästi, että olisi lisää tulossa. (Ed. Hiltunen: Entä evo-rahat?) Minusta tämä on tosi skitsofreenista, tämä keskustelu. Samaan aikaan, kun yliopistomaailma on huolissaan, huutaa hätähuutoa, täällä hallitus (Ed. Kallis: Ei ne ymmärrä mitään!) syyttää valkoista mustaksi ja mustaa valkoiseksi toistamalla, että hyvin menee ja rahoitus on kunnossa. Onko se? Oletteko te istuneet yhteiseen pöytään? Oletteko saaneet tämän palautteen yliopistomaailmalta, että kaikki on hyvin? Se palaute on täysin päinvastainen, mitä sieltä tulee.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella Antti Kalliomäki ja muut demarit leikkasivat moottorisahalla yliopistoilta tuottavuusohjelman avulla perusrahoituksesta resursseja pois. Tämä hallitus on tehnyt sellaisen hyvän uudistuksen, että tuottavuusohjelma ei enää kohdistu opetukseen eikä tutkimukseen yliopistoissa.

Nyt kuitenkin olen huolissani siitä, tiedetäänkö tässä salissa, millä tavoin tuottavuusohjelma edelleen vie yliopistoilta rahaa. On hyvin paljon oppiaineita ja esimerkiksi harjoittelukoulut ovat sellaisia, joissa mitään muita virkoja ei ole kuin opetusvirat. Nyt tuottavuusohjelma edelleen kohdistuu näihin. On olemassa pieniä laitoksia, joilta on leikattu jo edellisen hallituksen aikana kaikki mahdollinen pois. (Välihuutoja) Nyt kun näihin laitoksiin edelleen kohdistuu tuottavuusohjelma, miten käy näille oppiaineille? Haluaisin kysyä tästä sekä valtiovarainministeri Kataiselta että opetusministeri Sarkomaalta.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu yliopistomaailmasta ja tämä velkakeskustelu osoittavat kyllä nyt sen, että oikeudenmukaisuusnäkökulma on hukassa, niin kuin minä sanoin jo puheeni alussa. Nyt te puhutte siitä, että valtionvelkaa maksetaan pois ja yhteiskunnan velka sitten laskee. Samanaikaisesti tällä kehyskaudella kuntien velka nousee lähes 2 miljardia euroa. Kellä se nousee, ministeri Katainen, siellä kunnissa? Minkälaisilla kunnilla se velka siellä nousee? Se nousee ikävä kyllä niillä kaikista heikoimmilla kunnilla, niillä, joilla jo nytkin on veroprosentit korkealla, palvelumaksut korkealla, kiinteistöverot korkealla. Toisin sanoen te siirrätte nyt kaiken rasitteen sinne köyhien kuntien köyhien ihmisten maksettavaksi, ja sitten te täällä takki levällään sanotte, että te valmistaudutte tulevaisuuteen.

Minä ymmärrän kokoomuksen näkemyksen tässä ja vihreittenkin näkemykset, ei niillä ole aluepolitiikasta hirveästi näkemystä. Mutta referaatti-Rantakankaan, ei kun, korjaan, ed. Rantakankaan näkemykset kyllä ovat kovin kummallisia, koska tämä on aivan täysin päinvastoin kuin miten tähän asti aluepolitiikkaa on tehty. Nyt rangaistaan heikkoja, köyhiä alueita rikkaiden alueiden kustannuksella. Tämä tässä tapahtuu väistämättä.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomus totesi, että teillä on korvat, ja toivon nyt, että kuuntelette. Kuunnelkaa yliopistoväkeä, kuunnelkaa tavallisia ihmisiä.

Te lupasitte, että sidotte lapsilisän indeksiin. Teitte sillä viime kaudella kovaa oppositiopolitiikkaa. Kävitte sillä lupauksella vaalit, nyt ette sido sitä indeksiin. Sen sijaan jätätte 80 prosenttia lapsiperheistä ilman mitään korotuksia. Ongelmia on jo tavallisilla lapsiperheillä, koska hinnat nousevat, verot ja maksut nousevat.

Päivähoitomaksun nosto tarkoittaa sitä köyhissä lapsiperheissä, että pitää kohta miettiä, kannattaako lähteä töihin. Meillä on lapsiköyhyyttä, mikä on valtava häpeäpilkku näin vauraassa maassa.

Ja tiedättekö, ministeri Katainen, kuinka pienillä tuloilla suurin osa eläkkeensaajista vielä tänä päivänä Suomessa joutuu tulemaan toimeen? Jos sairautta on, niin silloin keskituloinenkin eläkkeensaaja on pulassa, mutta pienituloiset eritoten. Maksukatto on korkealla.

Kun täällä on hehkutettu joukkoliikenteen puolesta, niin haluan todeta, mitä tarkoittaa dieselveron nosto esimerkiksi linja-autoliikenteelle. Maakunnissa halutaan, että linja-auto kulkisi. 14 miljoonaa euroa tänä vuonna (Puhemies: Minuutti kulunut!) on Linja-autoliitto laskenut tulevan lisäkustannusta dieselveron nostosta.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Tätä historiallista yliopistouudistusta on yliopistoväen kanssa tiivisti valmisteltu, ja tuota uudistusta täytyy yliopistoväen kanssa yhdessä viedä eteenpäin, jotta se onnistuu. Selvä on, että yliopistojen määrärahojen kasvattaminen on iso haaste, ja sen kanssa opetusministerinä teen vahvasti työtä. Se on tosiasia, että yliopistojen määrärahat vahvistuvat tämän vuoden budjetissa, mutta myöskin ensi vuoden budjetissa. Siitä, onko tuo taso riittävä, voidaan käydä keskustelua. Mutta on täysin virheellinen väite, minkä täällä ed. Filatov toi esille, että valtiovalta laittaisi yliopistot juoksemaan yksityisen rahan perässä, kun puhutaan perusrahoituksesta. Tämä ei pidä paikkaansa. Valtiovalta on hyvin vahvasti sitoutunut yliopistojen perusrahoituksen kasvattamiseen, ja siinä kyllä työtä riittää.

Kun puhutaan tuottavuusohjelmasta, oli erinomaista, että täällä nostettiin esille se, että tuottavuusohjelma ei koske opetusta eikä tutkimusta. Harjoittelukoulujen osalta tässä on vielä haasteita. On aivan selvää, kun yliopistouudistusta tehdään, että on huolehdittava siitä, että harjoittelukouluilla on oma momenttinsa. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) On erittäin ikävää, että edellisen hallituksen aikana lisättiin opettajankoulutusta mutta sinne ei annettu rahoitusta. Näitä jälkiä yritän kovasti siivota yhdessä yliopistokentän kanssa.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! On sinänsä ihan toivottavaa, että ollaan huolissaan siitä, miten kunnat pystyvät palveluvelvoitteistaan suoriutumaan, mutta valtio on kyllä tekemässä tällä vaalikaudella oman osansa kuntien rahoittamiseksi. Nyt erityisesti tämä vuosi on varsinainen supervuosi, kun ensimmäistä kertaa tehdään indeksikorotukset täysimääräisinä, 100-prosenttisesti. Näin ei ole aikaisemmin tehty kertaakaan. Näin tullaan tekemään myös jatkossa. Se, että indeksikorotukset tehdään 100-prosenttisina, on paras tae sille, että valtio kantaa osan näistä kuntien menolisäyksistä. Sen lisäksi myös verotulomenetykset, jotka kunnille aiheutuvat verotuksen keventämisestä, kompensoidaan täysimääräisesti. Kustannustenjaon tarkistus tehtiin ensimmäistä kertaa kerralla täysimääräisesti. Muutenkin verotulojen kasvu on erittäin hyvää kunnissa vielä tänä vuonna, 6,8 prosenttia. Mutta uhkana on se, että menokehitys on liian kova, ja siihen puolestaan pyritään tällä kunta- ja palvelurakennehankkeella puuttumaan.

Kun täällä ed. Martti Korhonen väitti, että nyt velkaantuvat pelkästään huonossa asemassa olevat kunnat, niin se ei pidä kyllä paikkaansa. Kyllä sitä velkaa ottavat ihan kunnollisiin, järkeviin investointeihin myös sellaiset kunnat, joiden talouskehitys ei ole erityisen heikkoa. (Puhemies: Minuutti kulunut!) — Ilmeisesti saan jatkaa jossain vaiheessa. Tässä tuli sen verran monta kysymystä kuntataloudesta, että ...

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Tarkistin vielä tämän ostovoimakysymyksen, eli kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat noin 3 prosenttia. Sehän nähdään ... (Ed. Heinäluoma: Ovatko ne lapsiperheiden?) — Kotitalouksien, ja kotitalouksissa monesti on myös lapsiperheitä, ja hyvin moni koti on semmoinen, jossa on lapsia, jos ette ole sitä ymmärtäneet. — Ja toisaalta sitten kannattaa ottaa vielä huomioon, että yhä useammassa perheessä molemmat vanhemmat ovat töissä, koska työllisyystilanne paranee. Samoiten palkansaajien kohdalla, kun lasketaan palkansaajat, siis ihmiset, jotka eivät nauti tulonsiirroista, nousu on noin 3 prosenttia. Elikkä tämä on se tieto, mikä tällä hetkellä on käytettävissä kaikkien hintojen nousun jälkeen.

Mitä sitten tulee hedge fundeihin ja veronkiertoihin tai epäilyihin niistä, niin hedge fund -systeemi on semmoinen, että siitä varmaan kannattaa tovereitten kanssa tuolla yksityisessä eläkevakuutusyhtiössä puhua, koska he ovat olleet tekemässä päätöksiä siitä, minne investoidaan. Minä olen huolissani siitä, jos eläkerahojen sijoittamisessa mennään yhä enemmän yhä riskialttiimpaan suuntaan. Tosin eläkeyhtiöt tietysti haluavat maksimoida eläkerahojen tuoton. Se on perusteltua ja hyvää, mutta vähän se epäilyttää.

Mitä tulee sitten näihin veronkiertosäännöksiin, Liechtensteinin tapauksesta minä en ole kuullut. Jos Verohallitus on lähettänyt kirjeen, että Suomi ei ole kiinnostunut veronkiertoepäilyistä, niin se ei voi pitää paikkaansa. Mitä tulee Saksasta saataviin tietoihin, kun Saksahan osti varastetut pankkitiedot, niin meillä on mahdollisuus saada nämä tiedot. Toistaiseksi siellä ei ole ollut suomalaisia talletuksia, mutta meidän pitää, jos me haluaisimme käyttää tietoa johonkin omaan tarkoitukseen, oikeuskanslerilta pyytää tulkinta, voimmeko me käyttää varastettua tietoa omien oikeuskeissiemme perustana. Tämä on aika hankala kysymys, mutta kaikki epäilyt mahdollisista veronkierroista, olkoot ne mitä hyvänsä, Suomessa tai kotimaassa, heti tänne, lopetetaan ne, tukitaan ne reiät. (Puhemies: 2 minuuttia kulunut!)

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi Kauppalehti ilmoitti, että veroviranomaiset ja valtiovarainministeri ovat ilmoittaneet, että tullaan pyytämään saksalaisilta nämä ostetut tiedot. Sitten oli Kauppalehdessä uusi uutinen: tämä ei pidäkään paikkaansa, vaan se tarkoittaa käytännössä sitä, että me emme pyydä, me emme halua tietää niitä. Ja sitten se jatkui. Lisäksi, kaiken lisäksi, me emme tiedä, voisimmeko me käyttää näitä ostettuja tietoja, elikkä siis se on lainsäädäntökysymys. Toisin sanoen tästähän tulee, arvoisa puhemies, johtopäätös, että se lainsäädäntö pitää muuttaa niin, että voi käyttää. Siis loistot kiinni!

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen aition eturivissä on tänään ollut oppineita naisia, myös ministeri Risikko. Valitettavasti hän erehtyi tuossa 6,4 prosentissaan. Kyllä suomalaiset maksavat noin viidesosan terveydenhuollon kustannuksista suoraan omasta pussistaan, välittömästi.

Toinen asia: Tämä selonteko ympäristön näkökulmasta, ilmastonmuutoksen näkökulmasta, ei ole hyvä. Jos se olisi, täällä olisi ilmastonmuutos ihan omana kohtanaan ja täällä olisi maininta myöskin nimenomaan ilmastolaista, ilmastonmuutoslaista, jolla lailla, nimenomaan lainsäädännön avulla, vähennetään hiilidioksidipäästöjä, ja laitettaisiin esiin ne miljoonat ja miljardit, mitä se tulee maksamaan ja mitä se merkitsee Suomelle. Kun katsoo ympäristöministeriön pääluokkaa, se on laskeva, ja 2012 se on selvästi alle vuoden 2009 tason, toisena ministeriönä — niitä on vain kaksi ministeriötä, joissa tapahtuu tämä lasku.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun täytyy kyllä ihmetellä ministeri Sarkomaan vahvaa kannanottoa näihin yliopistorahoituksiin, kun yliopistot ovat ilmoittaneet monilla eri tahoilla, että perusrahoitus ei riitä edes palkkojen ja vuokrien maksuun. Enkä tiedä, ketä uskoisin, kun eri puolilta, muun muassa Professoriliiton puheenjohtaja Risto Laitinen, OAJ, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Ragna Rönnholm ja monet muut eri tahot ovat sanoneet, että kannetaan suurta huolta yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitusjärjestelmästä, ja tämmöinen kommentti on tullut muun muassa, että mitä enemmän keräät rahaa yksityisiltä, sitä enemmän valtio osallistuu rahoitukseen.

Tämän lisäksi haluaisin sanoa muutaman kommentin päivähoidosta. Olemme varmasti kaikki sitä mieltä, että yhteiskuntamme kannalta on erittäin tärkeää, että työllisyys on vahva. Päivähoito on yksi vahva tekijä työllisyyden tukemisessa. Eikö päivähoidon asiakasmaksut tulisi ohjata siten, että ne kehittäisivät työllisyyttä sekä työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista, siten että heikompiosaisten ja (Puhemies: Minuutti kulunut!) keskituloisten ihmisten päivähoitokulut laskisivat ja sitä kautta voitaisiin tukea sekä työelämän ja perheen yhteensovittamista että työllisyyttä?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma esitti, että sosialidemokraatit ovat vastuullisesti kantaneet huolta valtion velkaantumisesta. Kun syksyllä käsittelimme tämän vuoden talousarviota, niin sosialidemokraatit muun vasemmisto-opposition mukana vastustivat sitä, että tänä vuonna 1,9 miljoonaa euroa lyhennetään valtionvelkaa. Tämä päätös, joka vastustuksesta huolimatta saatiin läpi, on erittäin hyvä myös tämän valtiovarainministerin peräänkuuluttaman inflaatiokehityksen kannalta. Kaikesta huolimatta, vaikka inflaatiota tälläkin tavalla pyritään hillitsemään, muun muassa lapsiperheille tulee merkittäviä tulonsiirtoja, ja olen niistä erittäin tyytyväinen.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, niin kuin tässä esimerkiksi valtiovarainministeri Katainen aivan oikein sanoi, hyvä työllisyydenhoito ja valtion vahva taloudenhoito ovat yhteiskunnan kannalta ehdottomasti paras vaihtoehto ja nimenomaan niin, että turvaa ihmiselle antaa parhaiten työpaikka. Kaikki muut keinot valitettavasti ovat huonompia siinä jonossa.

Alueelliset investoinnit tierahoihin ovat oikea suunta, ja siitä erinomainen kiitos liikenneministeri Vehviläiselle ja nimenomaan niistä toimista, jotka tähtäävät metsäteollisuuden toimintaympäristön parantamiseen, koska tässä on ollut monia, monia vuosia aikaa edellistenkin hallitusten aikana toimia tämän asian eteen, mutta se on jostain syystä jäänyt puheen asteelle. Mutta nyt on päästy vihdoinkin konkreettisiin tekoihin muun muassa junaratojen osalta ja myös perustienpidon rahojen osalta.

Liikennehankkeissa toivon todella myös jatkoa tulevina vuosina tälle samalle kehitykselle ja myös lisäbudjeteissa mahdollista lisäryyditystä tierahojen lisäämiseen, koska se on kestävä tie saada suomalainen puu liikkeelle ja suomalainen elinkeinoelämä vahvistumaan, koska jokainen kehittyvä yhteisö tarvitsee hyvät liikenneyhteydet.

Toivon vielä lopuksi, arvoisa puhemies, että myös näihin viestintäyhteyksiin (Puhemies: Minuutti kulunut!) kiinnitetään huomiota, että ei todellakaan laajakaistayhteyksiä lähdetä purkamaan määrätietoisesti, mistä on ihan aito pelko olemassa.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toivon, että valtiovarainministeri Katainen menee kertomaan näille perheille, joiden kustannustaso on noussut, että ne ovat väärässä ja käytettävissä olevat tulot kasvavat sittenkin 3 prosentilla. Kyllä te, ministeri Katainen, tiedätte hyvin, että joidenkin tulot nousevat 5—6 prosentilla. Olen huomannut, että me saamme 5,8 prosenttia lisää ja sitten kun vielä verot laskevat, niin ... (Välihuuto) — Kyllä nousee, ei sitä voi kieltää. — Sitten on sellaisia, jotka eivät saa juuri mitään, mutta kustannukset nousevat. Ja jos tämä hallituksen linja jatkuu, niin te tulette kolmen vuoden kuluttua toteamaan, että tuloerot yhteiskunnassa ovat kasvaneet. Olisitte vaalien alla sanoneet, että politiikkanne on se, että kasvatetaan tuloeroja tällä kaudella. Minä olen varma, että te ette istuisi siinä, missä te nyt istutte.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toiselle Porin pojalle eli ed. Sampsa Katajalle täytyy muistuttaa siitä taloushistorian tosiasiasta, että jokaiseen velkaeuroon sisältyy yli 80 prosenttia edellisen porvarihallituksen jäljiltä olevaa velkaa. Eli jokaisessa velkavitosessa, jonka nyt keräämme pienituloisilta lapsiperheiltä velanmaksuun, on 4 euroa kokoomuslisää, ja nyt te laitatte köyhät kunnat tässä maksumiehiksi. Tämä ei ole vastuullista valtiontalouden politiikkaa. Me teimme talouden peruskorjauksen 12 vuodessa ja aktiivisia toimia työn verotuksen alentamiseksi ja siitä, että yritykset saivat omavaraisuusastetta nostettua ja velkaansa maksettua pois, ja nyt te teette passivoivia veronalennuksia, jotka suosivat suurituloisia. Me olemme huolissamme pienituloisista palkansaajista ja pienituloisista lapsiperheistä.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä, että näitte ed. Sasinkin täällä salissa.

Täytyy todeta, että ed. Vuolanteen puheenvuoro oli hyvin mielenkiintoinen. Hän vaati, että syyskuun alussa olisi pitänyt tehdä vielä syvempiä leikkauksia kuin Iiro Viinanen teki, että leikkaukset eivät riittäneet, ja ottaa vähemmän velkaa. Tämä on ihan uutta, historiallista demareitten politiikkaa, ja tämä varmasti tullaan muistamaan.

Täällä demarit ovat vaatineet, että pitäisi harjoittaa suhdannepolitiikkaa. Sitähän hallitus on tehnyt, kun lykätään, nyt kun on suhdanne kuuma, investointihankkeita myöhemmäksi ja tuloveronkevennykset tehdään muutamaa vuotta myöhemmin kuin ne olisi kenties voitu tehdä. Se on ihan samaa politiikkaa kuin mitä te teitte, ed. Heinäluoma, 2003, jolloin tehtiin ylimääräinen tuloveronkevennys, jotta saatiin talouteen vauhtia, ja näin voidaan tehdä tämänkin hallituksen aikana.

Mitä tulee oppositioon, en kyllä usko teidän politiikkaanne. Otetaan perintöverouudistus. Te moititte sitä kovasti. Te itse annoitte 60 prosentin huojennuksen sukupolvenvaihdoksille. Nyt se prosentti nostetaan 80:een, eli te olette kolme neljännestä hoitanut jo siitä, mikä on tarkoitus tehdä, ja nyt vaan hallitus tekee siitä 25 prosenttia — tätä te vastustatte. Ja te teitte sen yhdessä myöskin varallisuusveron poiston kanssa. (Ed. Kallis: Yhdessä yössä!)

Mitä tulee sitten vielä ... (Puhemies: Minuutti on kulunut!)

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä täytyy tätä historiankirjoitusta kuitenkin vähän tehdä myös oikeaan suuntaan. Tosiasiahan on, että meillä Ahon hallituksen talouspolitiikka epäonnistui ja sen tuloksena syntyi objektiivisten vaikeuksien lisäksi ennätyssuuri valtionvelka. Ruotsin porvarihallitus teki paljon viisaampaa politiikkaa ja pystyi pääsemään lyhyemmällä lama-ajalla ja myös vähemmällä velkaantumisella. Tätä velkaantumista on nyt hoidettu viisaalla tavalla.

Mitä tulee tämän vuoden vaihtoehtobudjettiin, niin ed. Katajalle on syytä sanoa, ettei jää väärää kuvaa tässä salissa ja vähän laveammaltikin, että kyllä me kannatimme erittäin huomattavaa valtionvelan lyhentämistä, noin 1,5 miljardilla eurolla. Tämä on se meidän erimielisyyden määrämme, olemmeko nyt valmiit lunastamaan ne lupaukset, jotka me kaikki annoimme ja kokoomus erityisesti antoi viime vaaleissa. Vanhustenhoidon hyväksi ei tehdä nyt yhtään mitään. Lapsilisien sitominen indeksiin jää toteutumatta. Sen sijaan sidotaan päivähoitomaksut indeksiin. (Ed. Saarinen: Sehän oli kynnyskysymys!) Oikeudenmukaisuutta olisi, että vaaleissa annetut lupaukset pidetään vanhusten ja eläkeläisten osalta.

Ed. Kallis sanoi aivan oikein. Keskimäärin kotitalouksissa tapahtuu ostovoiman paranemista. Mutta se, mitä me kritikoimme, on, että lapsiperheet todellakin kuuluvat suurten häviäjien joukkoon, ja sama koskee tänä vuonna eläkeläiskotitalouksien suurta osaa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos muistetaan 90-luvun alku ja verrataan Suomea ja Ruotsia, meidän ulkomaankaupastamme 25 prosenttia hävisi Neuvostoliiton romahdettua. Ruotsilla ei ollut ollenkaan samaa ongelmaa. Me olimme aika lailla eri tilanteessa. Silloin demarit vaativat velkaelvytystä ja sitä, että kasvatetaan velkaa huomattavasti enemmän, ja Suomen luottokelpoisuus oli silloin ihan liipaisimella, saatiinko ylipäätänsä luottoa. Jos ajatellaan tämän päivän Suomen menestystä, miksei Nokian menestystä, kyllä se perustuu niihin rakenteellisiin muutoksiin, joita 90-luvun alkupuolella tehtiin ja joita sitten Lipposen edistyksellisen hallituksen aikana vahvistettiin. Lipposen ykköshallituksen ensimmäinen toimenpide oli, että tehtiin parinkymmenen miljardin markan säästöt samassa yhteydessä, mikä korosti myöskin sitä, että haluttiin säästää, mutta vastuullisella tavalla.

Mitä tulee oppositioon, niin täytyy sanoa, että kun te lupaatte tässä yhteydessä kovin paljon, oikeastaan vertailukohtana pitäisi olla ministeri Heinäluoman aikaisemmat kehykset. Katsotaan lapsiperheitä, mitä tämä hallitus antaa verrattuna Heinäluoman kehyksiin: tulee huomattavan paljon lapsiperheille, köyhyyttä nyt torjutaan verrattuna siihen, mikä teidän tosiasiallinen linjanne ministerinä oli.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ruotsista totean vielä sen verran, että se, mikä täällä epäonnistui, oli työllisyyden hoito. Te nostitte verot kaikkein kovimman laman aikana ennätyskorkealle, verot te nostitte ennätyskorkealle, ja nyt sitä ennätyskorkeaa verotusta, joka oli osa työllisyyden huonoa kehitystä, on tuotu asteittain alemmaksi hyväksyttävälle tasolle. Eli siis hallituksen talouspolitiikka Ahon aikana epäonnistui pahasti, ja tämän näkee, kun avaa yhdenkin tätä aluetta koskevan taloustieteellisen tutkimuksen viime vuosien ajalta, löytyy joka ikisestä tämä havainto.

Sitten kun sen jälkeen katsotaan tähän päivään nähden, olennaistahan on, että te olette vaaleissa — ed. Zyskowicz, kun teillä ei nyt toimi se pöytälaatikko siellä, niin minulla on tätä teidän vaalimateriaalianne jäljellä — luvanneet tiettyjä asioita, muun muassa tämän lapsilisien sitomisen indeksiin. 80 prosenttia lapsiperheistä jää lapsilisien korotuksen ulkopuolelle. Kertaakaan ministeri Katainen ei ole tätä asiaa käsitellyt tässä yhteydessä. Se vaietaan kuoliaaksi ja sitten lasketaan näitä vääriä inflaatiolukuja, joilla saadaan näkymään, että hallitus ei vastaisi inflaatiosta isolta osaltaan. 0,5 prosenttia on se oikea arvio, mikä keskimääräiseen kotitalouteen kohdistuu, koska eiväthän useimmat perheet osta sitä autoa, joka laskee inflaatiolukemia hallituksen toimien osalta.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Mitä tulee näihin erityisen heikossa taloudellisessa asemassa oleviin kuntiin, niin niiden osalta on ensiarvoisen tärkeää, että se valtionosuusuudistus, joka tehdään vuoden 2010 alusta, on onnistunut. Siinä pyritään löytämään sellainen malli, joka nykyistä paremmin ottaa huomioon nämä kuntien erilaiset tilanteet. Mutta se on selvää, että kaikkien kuntien osalta kuitenkin talouskehityksen suhteen on tärkeää se, että bkt kasvaa vauhdikkaasti. Se takaa verotuloja kaikille kunnille, myös näille kaikkein heikoimmassa asemassa oleville kunnille. Mutta ei ole tulossa tähän valtionosuusjärjestelmään sellaista elementtiä, johon ed. Nordman täällä puheenvuorossaan viittasi, että siinä ikään kuin asetettaisiin kuntakoolle tai yhteistoiminta-alueille tiettyjä velvoitteita ja sen mukaan sitten valtionosuuksia saisi. Me lähdemme hallituksessa siitä, että Paras-hankkeessa olevista tavoitteista, asukaslukutavoitteista, yhteistoiminta-alueiden osalta tullaan pitämään kiinni ja ne saavutetaan vuoteen 2009 mennessä, kun selonteko eduskunnalle annetaan.

Täällä on myös kannettu huolta rahoitusmarkkinoiden tilanteesta. Voin vakuuttaa rahoitusmarkkinoista vastaavana ministerinä, että totta kai me seuraamme tarkasti tilannetta ja myös viranomaisyhteistyö on tiivistynyt viimeisen vuoden aikana. Valtiovarainministeriötä ja sosiaali- ja terveysministeriötä tämä koskee samoin kuin Rataa ja Suomen Pankkia ja myöskin vakuutusvalvontaa. Yksi askel tietenkin tämän valvonnan osalta myös parempaan suuntaan on se, että Vakuutusvalvonta ja Rahoitustarkastus yhdistyvät ensi vuoden alusta. Saamme sillä myös sellaisia synergiaetuja aikaan, joilla valvonta entisestään paranee. Tuntosarvet ovat ylhäällä myös ministeriössä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos on sitä mieltä, että hallituksen veropoliittisten linjausten inflatorinen vaikutus on väärä, niin silloin se tarkoittaa sitä, että vastustaa viinaveron nostoa, elikkä sosialidemokraatit vastustavat alkoholiveron nostoa. Samoiten on oltava rehellinen siinä, että vastustaa ympäristöverojen nostoja, eli sosialidemokraatit vastustavat ympäristöverojen nostoa. Minä olen ollut näitten molempien kannalla, koska niillä on positiivisia ympäristövaikutuksia ja positiivisia, toivon mukaan positiivisia, kansanterveydellisiä vaikutuksia. Tästä seuraa inflaatio valitettavasti, mutta onneksi se on kertaluontoinen. Ilman näitä meillä olisi ollut 3,3—3,5 prosenttia inflaatiota ihan noin niin kuin muutenkin. Eli meidän pitäisi keskustella, miten me tätä perusinflaatiota estämme. Nämä ovat nyt menneet jo, nämä verojen korotukset tässä. Jos halutaan viinaveroa nostaa edelleen, niin sitten pitää ottaa vastuuta siitä, että inflaatio nousee. Jos ei haluta, että inflaatio etenee ja hinnat nousevat, niin sitten ei nosteta alkoholiveroa.

Puhemies! Minä palaan vielä hetkeksi tuohon yliopistouudistukseen. Se on sen verran merkittävä asia. Täällä edelleenkin näyttävät menevän sekaisin perusrahoitus ja pääomittaminen. En ihmettele ollenkaan, ne ovat menneet sekaisin myös yliopistojen rehtoreilla, niin kuin täällä on monesti viitattu. Minä olen lukenut monen yliopiston rehtorin kommentin, jossa he ovat luulleet, että nyt heidän perusrahoituksensa sidotaan yksityisen rahan määrään. Kun heidän kanssaan on jutellut, he sanovat, että ahaa, okei ja se ei olekaan näin. Elikkä paljon on epätietoisuutta, koska ei tämmöistä uudistusta koskaan aikaisemmin Suomessa ole tehty. Nyt siis nostetaan julkista perusrahoitusta ja sen lisäksi annetaan yliopistoille mahdollisuus haalia ulkopuolista rahoitusta niin, että valtio pistää siihen vielä omansa päälle. Eli tämä on läpeensä hyvä ja vahva uudistus yliopistokentän vahvistamiseksi. Samalla tavalla me haluamme kannustaa yliopistoja yhdistymään, niin kuin Itä-Suomessa tapahtuu tai Varsinais-Suomessa tällä hetkellä, Turussa, tapahtuu. Tämä on sitä oikeaa innovaatio- ja luovuuspolitiikkaa. Ei se ilman sekaannuksia koskaan onnistu, mutta onneksi niistä pystytään menemään yli.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiviniemi ehti juuri täältä poistua, mutta haluaisin kuitenkin esittää kommentin hänen puheenvuoroonsa, kun hän selitti tässä, kuinka hyvin kuntien asiat on hoidettu. Minulle kuntapäättäjänä ei kuitenkaan näytä siltä, että ne olisi hyvin hoidettu. Valtionosuuksien määrä kunnille vähentyy. Esimerkiksi kehyskaudella valtionosuuksien osuus kuntien toimintamenoista laskee tämän vuoden 28 prosentista 26,3 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. Eli asiat eivät todella ole niin hyvin kuin täällä näissä puheenvuoroissa annetaan ymmärtää.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En tiedä kuinka monennen kerran tämän sanon, mutta kun kerran valtiovarainministeri ei ymmärrä, mikä tämä meidän kritiikkimme pääsisältö on, niin sanon sen nyt vielä kerran: Inflaatiosta osa on itse aiheutettua. Osan me sosialidemokraatit olemme siitä hyväksyneet, koska olemme olleet hyväksymässä tiettyjä veronkorotuksia, joilla on ympäristövaikutusta ja joilla on terveyspoliittista vaikutusta. Mutta silloin kun inflaatio syö keskivertolapsiperheeltä 1 500 euroa vuodessa, ei ole kohtuullista, että näille samoille keskivertolapsiperheille hallituksen päätöksellä sysätään isot päivähoitomaksun korotukset, varsinkin kun se johtaa siihen, että jos perheessä on keskituloinen mies ja matalapalkkainen nainen, niin tuo matalapalkkainen nainen ei voi valita työtä, vaikka hän haluaisi, koska hän menee sillä miinukselle. Te usein puhutte kannustavuudesta, ja sen allekirjoitan, ja olen samaa mieltä siitä, että työllisyysastetta pitää nostaa ja työvoiman saatavuus pitää turvata, mutta tämä päivähoitoratkaisu johtaa siihen, että matalapalkkaisilla palvelualoilla, naisvaltaisilla aloilla, työvoima vähenee.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä palata tähän innovaatioyliopistokysymykseen ja kertoa ed. Gustafssonille ja ed. Viitaselle, että tämä työryhmähän oli teidän hallituskaudellanne asetettu, ja sitä innovaatioyliopistotyöryhmäähän veti mahtava demari Raimo Sailas. Nyt tämä innovaatioyliopisto perustetaan — kiitos vaan innovaatiosta! Kun nyt kuitenkin ministeri Sarkomaa on poistunut, niin haluaisin kertoa, että vuonna 2009 innovaatioyliopiston toimintamäärärahoja lisätään 14 miljoonaa, seuraavana vuonna 70, seuraavana vuonna 90 ja vasta vuonna 2012 lisätään 100 miljoonaa ja sen jälkeen 100 miljoonaa, kunnes vuonna 2015 tämä 100 miljoonaa kilpailutetaan koko Suomen yliopistojen kesken.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä haluan ainakin uskoa niin, että hallituksella ja oppositiolla on yhteinen tavoite pimeän työvoiman ja pimeitten yritysten valvonnassa. Täällä aiemmin ministeri Katainen sanoi, että kaikkiin veronkiertoepäilyihin tullaan puuttumaan, mutta kuinkahan se tapahtuu, kun te olette vähentämässä neljäsosalla sitä henkilökuntaa, joka päätyönään valvoo niitä 250 000:ta suomalaista työpaikkaa, joissa on väärinkäytöksiä hyvin paljon?

Mutta sitten tästä verolinjasta. Jos haluaa profiloida varmimman häviäjän, niin se on Pohjois- tai Itä-Suomessa haja-asutusalueella asuva työtön tai eläkeläinen, jonka tulot ovat enintään 1 000 euroa kuukaudessa, joka käyttää omaa autoa, kuluttaa sähköä ja käyttää kunnallisia palveluita.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun olen tätä keskustelua kuunnellut ja vähän aikaa sitten olin Oecd:n tutkinta-analyysiä kuuntelemassa, niin on hirveän vaikea uskoa, että puhutaan samasta maasta. Siellä sanottiin sana Finland — ehkä se on Suomi, mistä puhuttiin — ja aina vaan kehuttiin Suomea koko ajan. Minä ihmettelin, voiko olla totta, kun täällä meillä puhutaan ihan eri tavalla. Mutta heidän analyysinsä oli se, että meidän hyvä juttumme johtuu siitä, että on tämä ikuinen konsensus ja vakaa linja. Riippumatta siitä, ketkä istuvat tuolla ja ketkä täällä, on ne samat puheenvuorot. Valtiovarainministeri Heinäluomalla on ihan samat puheet kuin valtiovarainministeri Kataisella, eikä mikään oikeastaan muutu, (Ed. Gustafsson: Ei pidä paikkaansa, pitäisi kuunnella tarkemmin!) aivan samoin ollaan huolissaan velasta ja kaikesta. Se on myös meidän niin kuin turvamme varmaan ollut. Tämä, että laiva kääntyy niin hitaasti, on johtanut meidät myös hyvään tulokseen.

Meillä on yksi ainoa muutos näissä kehyksissä — muuten kaikki on aika samalla tavalla — ja se on ratahankkeiden suhde tiehankkeisiin. Se on oikeastaan ainoa muutos, minkä minä näen tässä, että ratahankkeisiin ensimmäisen kerran enemmän kuin tiehankkeisiin satsataan, ja tämä johtuu ilmastonmuutoksen torjunnasta. Tämä on ainoa suurempi muutos. Muuten tämä Suomi-laiva jatkaa aika tasaista tahtia (Puhemies: Minuutti kulunut!) ja on kauan jatkanut.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Andersson, ministeri Kataisella ja ministeri Heinäluomalla olisi ollut erilainen vastaus tähän kysymykseen. Viime viikolla talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi esityksen siitä, että tuottavuusohjelmaan liittyen työsuojelusta vähennetään 100 henkilötyövuotta. Se on 25 prosenttia työsuojeluhallinnon voimavaroista. Minä olisin kysynyt ministeri Cronbergiltä, jos hän olisi ollut paikalla, että kun hän on ollut hyväksymässä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa siitä, että voimavaroja lisätään, niin onko hän ollut hyväksymässä tätä sadan työsuojeluviran vähentämistä tilanteessa, jossa työtapaturmat lisääntyvät.

Sitten tähän innovaatioyliopistoon. Lähtökohta on se, että meidän linjamme on teknologianeuvoston esityksistä kiinni pitäminen ja innovaatioyliopistoon liittyvät ne reunaehdot, että kaikille yliopistoille taataan samanlaiset edellytykset toteuttaa tieteellistä tutkimusta ja opetusta, myöskin avoimuus ja julkisuus (Puhemies: Minuutti kulunut!) yliopistojen kohdalta.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vielä kerran näistä lapsiperheiden kohonneista kustannuksista. Kolme merkittävintä tekijää: korkojen nousu johtuu maailmantaloudesta, elintarvikkeiden hinnannousu johtuu maailmanmarkkinoista ja energian hinnannousu maailman energiamarkkinoista. On myöskin niitä, jotka ovat niin sanotusti itse aiheutettuja, mutta ne ovat hyvin pieniä, kuten tiedätte. Tästä huolimatta ostovoima kasvaa. Ja kun jatkossa teemme verotuksen kevennyksiä tuloveroon, niin edelleen voimme parantaa ostovoimaa.

Haluaisin kuitenkin lopuksi vielä kiittää hallitusta yhdestä päätöksestä, joka kehyksissä on, joka ei ole noussut esille. Se on 35 miljoonan euron lisäys poliisin määrärahoihin. Tämä on erittäin merkittävä ja tärkeä päätös suomalaisten kansalaisten turvallisuuden kannalta. Sillä huolehditaan siitä, että valmistuvat ja tällä hetkellä työttöminä olevat poliisimiehet työllistyvät.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsiteltäessä kuntataloutta hallituspuolueitten edustajat mielellään menevät keskiarvojen taakse. Niin ministeri Kiviniemikin totesi, että tänä vuonna ennustetaan tuloverojen kasvu 6,8 prosentiksi. Tosiasiassa hyvin monilla kunnilla se on ehkä 3 tai 1 tai kasvua ei tapahdu ollenkaan. Tuossa selonteossa todetaan kuntatalouden kiristyvän kehyskauden lopulla suhdanteiden mukana, mutta kunnille ei esitetä varsinaisia keinoja, miten tästä selvitään. Sanotaan vaan, että tulee varautua siihen ja kuntien tulee hillitä menotaloutta. Kaiken kukkuraksi muun muassa harkinnanvaraiset rahoitusavustukset ajetaan käytännöllisesti katsoen alas, eli kun ne tänä vuonna ovat 20 miljoonaa, niin vaalikauden lopussa ne ovat enää 2,5 miljoonaa. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Ja aivan lopuksi totean, että inflaatiotarkistukset eivät toteudu tosiasiassa täysimääräisenä, kustannukset on arvioitu liian alas ja osa kunnille kuuluvista rahoista maksetaan vasta vuonna 2012.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siis ongelmana ovat nimenomaan ne lapsiperheet, joiden talous perustuu pitkälti sellaisiin etuuksiin, joita ei ole sidottu elinkustannusten nousuun, jotka eivät seuraa elinkustannusten nousua. Juuri tämän vuoksi olisi tärkeää tässä tilanteessa saada lapsilisät ja myös kotihoidon tuki sidottua indeksiin. Te, ministeri Katainen, jossakin puheenne vaiheessa viittasitte tuleviin tuloveronkevennyksiin nimenomaan lapsiperheiden osalta. Toivon, että tutustuisitte kristillisdemokraattien lakialoitteeseen perheveromallista, joka mielestämme on hyvin oikeudenmukainen tapa keventää juuri lapsiperheiden verotusta. Siinä ehdotamme, että kunnallisverotukseen säädettäisiin lapsen huoltajan ansiotulovähennys, jonka saisi vain jompikumpi puolisoista, ja myös yksinhuoltaja voisi sen saada. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Tällä tavalla voitaisiin juuri pienituloisten lapsiperheiden ostovoimaa kohentaa.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriö on kaikkina aikoina vaatinut valtion resurssien tehokasta käyttöä. Minun onkin aivan pakko kysyä: Kuinka tuottavuudessa keskiarvon alapuolelle jäävien yliopistojen yhdistämistä ja resurssien muhkeaa lisäystä siis voidaan aidosti perustella ja väittää, että se on Suomen kilpailukyvyn avaintekijä?

Valtiovarainministeri  Jyrki  Katainen

Arvoisa puhemies! Tutustun kyllä kd:n perheveromalliin. En tasan tarkkaan nyt tällä hetkellä tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta aikaisemmat perheveromallit ovat olleet sen kaltaisia, että niissä on ollut aina se riski, että se on epätasa-arvoinen miesten ja naisten välillä. Teillä voi olla parempi malli. Mutta karsastan sellaista tuloveromuutosta, joka kannustaisi jompaakumpaa puolisoa verotuksellisista syistä jäämään kotiin, koska siihen meillä ei ole varaa taloudellisesti ja siihen sisältyy aina pieni tasa-arvoriski myös.

Tässä aiempi kollegani Kalliomäki ja sitten myös ed. Jaakonsaari kyselivät tästä laajemmasta perspektiivistä, talouspolitiikasta. Ehkä joku sana siitä. Kyllä se vaan niin on, että kyllä Yhdysvaltain pankkikriisi säteilee Suomeenkin talouskasvun hidastumisen kautta. Se tulee nimenomaan epäluottamuksen kautta. Se ei ole rahallisesti niin kauhean merkittävä asia, tai — mikä nyt on suurta, mikä on pientä — sanotaan nyt, että jos New Yorkin pörssissä tullaan neljä pinnaa alas, niin se on suurin piirtein joku 400 miljardia euroa.

Mutta nimenomaan tämä epäluottamus pankkien välillä on se kaikkein suurin ongelma, joka johtaa siihen, että antolainauksen korot nousevat, rahaa ei saa niin helposti pankeista, mikä heikentää investointeja, ja tätä kautta vaikutukset tulevat reaalimaailmaan. On mahdollista, että tämän vuoden aikana nähdään Euroopassa vielä pankkien kaatumisia. Käytettävissäni olevien tietojen mukaan, kun Rata, Vakuutustarkastus, STM, valtiovarainministeriö ovat tehneet selvityksiä, Suomessa pankit ovat terveellä pohjalla. Meillä näitä subprime-ongelmia ei juurikaan ole, mutta totta kai kansainvälinen talous vaikuttaa myös Suomeen monella, monella tavalla. Mutta oikeastaan tämä subprime-ongelma on jäävuoren huippu. Se vauhditti suhdannekääntymistä, se joudutti sitä. Kyllä tässä on liian pitkään mennyt jo niin hyvin, että jossakin vaiheessa suhdanteen pitää tullakin alaspäin, mutta tämä vielä vauhdittaa sitä ja syventää ongelman tasoa.

Mutta meillä ehkä se kaikkein suurin ongelma kuitenkin Suomessa on se, (Puhemies: 2 minuuttia kulunut!) että ikääntyminen tulee vuonna 2010 sitten ihan oikeasti sisään Suomeen — tarkoittaa sitä, että työtuntien määrä ei enää kasva, vaan koko talouskasvu eli hyvinvoinnin ydin on tuottavuuden kasvun varassa.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Talouden kehitys säilyy kasvu-uralla, mikä on myös tärkein asia perusturvan vahvistamiseksi. Hallituksen finanssipolitiikan ehkäpä olennaisin osa, koko vaalikaudelle päätetty talouden kehys, on tärkein työkalu valtiontalouden ylijäämätavoitteen ja vakaan suhdannekehityksen saavuttamiseksi. Heikentyneet talousnäkymät lähes kaikilla läntisen maailman johtavilla talousalueilla, erityisesti Yhdysvalloissa, aiheuttavat huolta. Tämä näkyy myös euroalueen talousnäkymien taantumisen merkkeinä. Ainoastaan Aasian talousmahdit, lähinnä Japani ja Kiina, näyttävät jatkavan kasvu-uralla. Tosin nämäkin taloudet näyttävät hiljalleen ajautuvan ja varautuvan kasvun hidastumiseen.

Suomen talouskasvun ennustetaan taantuvan kehyskaudella 2009—2012 noin 2 prosenttiin. Myös inflaation peikko on alkanut nostaa päätään. Viimeisin lukema, 3,7 prosenttia, on varsin korkea siihen nähden, mihin olemme euroaikana tottuneet. Onneksi työttömyys jatkaa edelleen laskuaan, kiitos viime vuosien vakaalle ja oikein päätöksin harjoitetulle valtiontalouden hoidolle.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 12 prosenttiin on tervetullut myös inflaation hillitsemisnäkökulmasta. Kuten debattikeskustelussa totesin, tuo nyt päätetty 1.10.2009 tapahtuva ruokaveron alentaminen olisi mahdollista myös aikaistaa, jolloin se omalta osaltaan olisi heikentämässä inflaatiokehitystä. Samalla se olisi myös oikea päätös suomalaisen talouden, yrittäjyyden edistämisessä. Me kilpailemme jatkuvasti halpatuontimaiden kanssa myös elintarvikesektorilla, elintarvikkeiden arvonlisävero vaikuttaa noihin myös suoraan.

Julkisten investointien merkitys korostuu nykyisen talouskehityksen turvaajana. Tukena ovat oikean kokoiset ja oikein ajoitetut veronkevennykset ja kotimaista kysyntää tukeva työmarkkinapolitiikka. Hallituksen antama esitys valtiontalouden kehyksistä tukee tätä vankasti. Voidaan perustellusti todeta, että annettu kehysesitys on ennätyksellinen niin määrältään kuin laadultaan.

Matti Vanhasen toisen hallituksen liikennepoliittiset ratkaisut ovat ennätyskorkeita ja kauan odotettuja. Kehyskaudella alkavat liikenneinvestoinnit suuntautuvat varsin kattavasti maan eri tarpeiden mukaan. Etelä-Suomen suuret investoinnit palvelevat myös osaltaan koko maan tarpeita. Esimerkiksi Kehärata tulee luomaan raideyhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jolloin siirtymäyhteydet tulevat paranemaan. Itä-Suomi, kuten, voi sanoa, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi, mutta Itä-Suomi tässä tapauksessa — haluan todeta erikseen — saa kehyksen ja tulevan liikennepoliittisen selonteon myötä liikkeelle kauan odotetut tie- ja raideinvestoinnit, joiden yhtenä perusteena ovat olleet myös Esko Ahon johtaman työryhmän esitykset puunhuollon turvaamiseksi. Näin pääsemme kuromaan umpeen kohta 20 vuoden investointialijäämää, minkä vuoksi infrataseemme on laskenut vuosien saatossa dramaattisesti. Tämä näkyy erityisesti alemman asteisen tieverkoston kunnon heikkenemisenä.

Oman maakuntani Pohjois-Savon kehitykselle Valtatie 5:n Päiväranta—Vuorela-osuuden eli Kallansiltojen kaltaiset hankkeet ovat todellisia piristysruiskeita. Kysymys on liikenneturvallisuudesta, liikenteen sujuvuuden parantamisesta, yhden maamme väyläverkostoon liittyvän ainutlaatuisen pullonkaulan poistamisesta. 90 miljoonan euron tie- ja ratahanke on tarkoitus saattaa liikkeelle Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan kuntaosuuksien ja niin sanotun aikaistamislainan johdosta mahdollisimman nopeasti. Vaikka valtion tuleekin vastata yleisten väylien rakentamisesta ja ylläpidosta, tässä tapauksessa kunnat ovat valmiita neuvottelemaan osuudestaan rakentamisen käynnistämiseksi. Savo-Karjalan tiepiirillä on valmiudet töiden aloittamiseen vaikka huomenna. (Ed. Saarisen välihuuto) Ja tässä yhteydessä haluan todeta: — Ed. Saarinen, keskusta ei ole kääntänyt takkejaan, meillä on samat takit edelleenkin päällä. Tällä vaalikaudella aloitetaan ennätysmäärä liikenneinvestointeja, kuten edustajakin tietää, myös Etelä-Suomen tarpeisiin ja koko maan tarpeisiin.

Arvoisa puhemies! Se, mitä olisin kaivannut tähän keskusteluun ja selonteon ratkaisuihin, olisi ollut päätöksenteko puolen Suomen hammaslääkärivajeen poistamisesta. Kuopion yliopisto on ollut valmiina ja tuleva Itä-Suomen yliopisto toivon mukaan yhtä valmiina, aloittamaan tuon koulutuksen. Tuota päätöstä ei kuitenkaan voi jättää yliopiston oman strategian varaan, vaan valtion tulee tehdä sekä rahoitus- että periaatepäätös.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvä työllisyyskehitys luo hyvinvointia meille kaikille, niin lapsiperheille kuin eläkeläisille, ja lisäksi lapsiperheisiin kohdistetaan lukuisia toimenpiteitä niin, että ne kohdistuvat nimenomaan niitä eniten tarvitseville.

Työllisyysasteemme on nyt siis lähes 70 prosenttia, ja työttömyysaste on painunut 6,5 prosenttiin. Kuluvan vuoden talousarviossa varmistetaan työllisyyden edelleen suotuisaa kehitystä monin tavoin. Työntekoon tulee kannustaa kaikin keinoin, niin tuloveronkevennyksillä kuin työn alla olevalla sosiaaliturvauudistuksella.

Erityisen kiitoksen ansaitsevat panostukset nuorten työllistymiseen. Helmikuussa 2008 työttömiä nuoria oli 12,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. 15—24-vuotiaista nuorista työttömänä on kuitenkin edelleen 49 000, ja huolestuttavaa on se, että nuorten osuus kaikista työttömistä on erittäin suuri, edelleen noin 30 prosenttia. Nuorten työllistymiseen ja syrjäytymiseen hallitus onkin nyt kiinnittänyt huomiota muun muassa päättämällä jo viime syksynä erityisestä toimenpidekokonaisuudesta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Tälle vuodelle on jo lisätty ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta siirretään vuositasolla 15 miljoonaa euroa opetusministeriön hallinnonalalle nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Näitä toimia tarvitaan jatkossakin. Nuorten syrjäytymisestä onkin käyty paljon keskustelua. Viimeisimmän Stakesin selvityksen mukaan syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia olisi ainakin 65 000, ja tämä on aivan liian paljon. Työtä onkin nyt tehtävä moniammatillisesti verkottuen sen eteen, että nuoret löytävät paikkansa yhteiskunnassamme.

Ammatillisen peruskoulutuksen lisäpaikkojen myötä onkin nyt samassa yhteydessä syytä kiinnittää huomiota keskeyttämisiin ja valmistumisaikoihin. Ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista vain vajaa 72 prosenttia on työssä tai opiskelemassa vuoden kuluttua opintojen päättymisestä, ja nyt kun aloituspaikkoja lisätään, onkin panostettava siihen, että nuoret myös valmistuvat ammattiin ja siirtyvät työelämään.

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelman toteuttamista jatketaan. Populismin vallassa on tänäänkin tässä salissa esitetty lukuisia väitteitä tuottavuusohjelman toteuttamista kohtaan. Työvoiman saatavuus on kuitenkin jo nyt ongelma monilla aloilla, ja haasteet vain kasvavat lähiaikoina. Valtiovarainministeri on erittäin selvästi perustellut, miksi ohjelman toteuttaminen on välttämätöntä. Ilman tehostamistoimia tämä tarkoittaisi sitä, että julkisen sektorin tulisi palkata suurin osa työelämään siirtyvistä ikäluokista. On kuitenkin varmaa, että tarvitsemme ehdottomasti vahvaa yksityistä sektoria ja yrittäjyyttä tuottavuuttamme kasvattamaan, vain näin pystymme turvaamaan ikääntyvän väestömme tarvitsemat palvelut.

Mutta myös julkisella sektorilla tuottavuus on avaintekijä koko hyvinvointimme rahoitukselle. Mielestäni keskustelua tulisikin nyt käydä siitä, miten tuottavuusohjelmaa toteutetaan. Muutoksessa on erityisesti panostettava vahvaan ammattimaiseen johtamiseen ja henkilöstön sitouttamiseen. Raha ei kasva puussa julkisella sektorilla, jos ei yritysmaailmassakaan. Resurssit on käytettävä tehokkaasti ja toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisesti. Talouden tuleekin julkisella sektorilla huomattavasti paremmin ohjata yksiköiden toimintaa. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että vanhustenhoidosta esimerkiksi otetaan käsipareja pois, vaan työn tuottavuutta on parannettava vaikuttavammin, ei itse avaintoimintoja haavoittaen. Tietojärjestelmät on saatava kuntoon, ja hallintoa on kevennettävä. Terveydenhuollossa ennaltaehkäisyn merkitys on erittäin suuri. Tuottavuutta on se, että terveydenhoitopalveluja tarvitaan vähemmän ja myöhemmällä iällä. Palvelujemme painopistettä onkin pystyttävä siirtämään ennalta ehkäisevään suuntaan. Tuottavuusohjelmaa ei voi myöskään tasaisesti toteuttaa juustohöylällä ja samalla aikataululla läpi koko julkisen sektorin. Haasteena on samanaikaisesti pitää huolta maamme tasapainoisesta kehittämisestä. Kaikki pieni ei välttämättä ole kallista ja tehotonta.

On toimintoja, joissa leikkaukset vääräaikaisesti ja väärin toteutettuna voivat olla hyvinvointia ja suomalaisten turvallisuutta heikentäviä. Onkin erittäin hyvä, että hallitus nyt panostaa poliisien työllistymiseen. Viime vuosina tarpeellisia kehityshankkeita on jouduttu lykkäämään, eikä poliisimiehiä ole kyetty työllistämään koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Tämä kestämätön tilanne on jatkunut jo vuosia. Hallitus on päättänyt, että tästä kikkailusta tulee loppu, ja nyt esitetäänkin poliisien toiminnan vakiinnuttamiseksi ja työttömänä olevien poliisien palkkaamiseksi peräti 35:tä miljoonaa euroa lisää tälle kehyskaudelle — hyvä näin.

Arvoisa puhemies! Kehysselontekoon sisältyy erittäin monia hyvinvointiamme edistäviä panostuksia. Siitä kiitos sinivihreälle hallitukselle!

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Hallituksen kehys ei ota huomioon esimerkiksi talousarviokeskustelun yhteydessä vakavasti esille otettuja inflaation kasvuun liittyviä näkökulmia, joita sosialidemokraatit muun muassa toivat esille. Olimme varsin yksin tässä salissa, kun varoitimme hallituksen omien toimien pahentavan tätä inflaatiokierrettä ja kohdistuvan sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti nimenomaan pienituloisimpiin ja taloudellisissa vaikeuksissa oleviin ja myös terveyskustannuksien paineessa eläviin.

Hallitus ei nyt tässä kehysriihessään reagoi myöskään mitenkään heikkenevän talouskasvun näkymiin, ja tältä osin erityisesti kotimarkkinoiden tukeminen jää edesvastuuttoman vähälle. Myöskin tämän metsäteollisuuden kriisin ja metsäteollisuuden toimintaedellytysten syvempi analyysi on todella vajavaista. Lähinnä kyseessä on rahanjako MTK-johtoisen hallituksen perinteiden mukaisella tavalla. Myöskin omien lupausten siirto kunnille, minkä seurauksena kuntien peruspalvelut vaarantuvat, on erittäin vakava toimenpide.

Puhemies! Yhteisvastuu ja välittäminen eivät hoidu puheilla vaan veronmaksukyvyn ja varallisuuden paremmalla huomioonottamisella, ja tältä osin on todella syytä peräänkuuluttaa oikeudenmukaisempaa veropolitiikkaa. Tältä osin porvarihallituksen painotus on ehdottomasti juuri suurten ansio- ja pääomatulojen suosimisessa, ja erityisen huolestuttavaa on se, että ei puututa myöskään yrityksistä saatavien verovapaiden osinkojen rajaan ja siihen, millä tavalla verotuksen epäoikeudenmukaisuutta käytännössä ilmenee. Tämä perintö- ja lahjaverotuksen poistaminen kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta tämän vuoden kesäkuun alusta alkaen on erittäin vakava asia, ja uskon, että se on yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden näkökulmasta asia, joka tulee pysäyttämään entistä useampia, myös verotuksen asiantuntijoita, tämän asian pariin, koska tämähän lisää verosuunnittelua, kun perinnön kohteena olevaa omaisuutta voidaan siirrellä yritys- ja maa- ja metsävarallisuuteen muun muassa. Nämä ovat tietysti arvovalintoja, joita hallitus tekee.

Erityisesti voi olla huolissaan tässä yhteydessä myös sosiaaliturvan uudistukseen liittyvistä kysymyksistä. On erittäin tärkeätä, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ei koroteta eikä lääkehuoltoon liittyviä uudistuksia tehdä todella, ennen kuin terveyspalvelujen ja lääkekustannusten maksukattoa koskevat päätökset on tehty. Pienituloisen lapsiperheen ja pientä eläkettä saavan kuukausitulot on usein käytetty ennen maksukaton saavuttamista. Koko tämä sosiaaliturvan uudistamisprojekti tuntuu hallituksella olevan vain ikään kuin hallinnon ja byrokratian keventämishanke. Millään tavalla ei ole osoitettu yhtään lisärahaa tähän sosiaalisen turvan ja mustien aukkojen korjaukseen.

Se mikä, herra puhemies, on vakavaa koko taloutemme ja työllisyytemme perustan kannalta, on tämä metsäteollisuuden tilanne ja Venäjän puutulleihin liittyvä ajelehtiminen viime kesästä lähtien. Silloinhan hallitus kiisti, että on edes tarvetta suoraan Venäjän kanssa keskustella mitään. Tätä tarvettahan hallitus rupesi tunnustamaan vasta viime talvena, ja vähän diplomaattisesti ilmeisesti odotetaan Venäjän vuoroa kutsua metsäpoliittinen huippukokous koolle, kun asia olisi ehdottomasti pitänyt voimallisesti käynnistää suorilla yhteyksillä, kuten pääministeri Paavo Lipposen aikoinaan käynnistämien metsäpoliittisten huippukokousten kautta pystyttiin asioihin paljon vaikuttamaan. Nyt presidentti Putinin vierailun keväällä on merkittävä sitä, että hallitus ryhtyy todella aktiivisempaan suoraan vuorovaikutukseen yhdessä kansallisen etumme suurimmista asioista, mitä metsäteollisuuden ja metsätalouden tilanne on. Tältä osin on ajelehdittu kyllä todella vakavasti tämän kysymyksen kanssa.

Peruspalveluohjelma vuosille 2009—2012 on tyly kuntatalouden kannalta, ja nythän kunnat saavat tänä vuonna voimakkaasti rahaa, mutta kyseessä on vain ne indeksitarkistukset, jotka tehdään edellisen hallituksen sopimalla tavalla. Varsinaista uutta rahaa tulee kunnille vain 21 miljoonaa, ja paljon kohua aiheuttanut 150 miljoonaa euroa kuntien palkkaratkaisun osittaiseen hyvittämiseen ei kovin paljon kuntien 17 000 miljoonan euron palkkasummassa näy. Tältä osin kuntien harkinnanvaraisten ja muiden rahoitusten heikkeneminen tulee vaikeuttamaan kuntien perusterveydenhuollon, perusturvallisuuden, palvelujen järjestämistä, ja nyt tältä osin tarvitaan kyllä niin Paras-hankkeen kuin peruspalveluohjelman mukaisesti palvelutoimintaan rahaa, ei niinkään uutta hallintoa.

Edelleen myöskin haluan kiinnittää huomiota siihen, että hallitus on laiminlyönyt työsuojeluvalvonnan romuttamisella myöskin mahdollisuudet puuttua harmaan talouden ja laittoman työnteon ongelmiin. Näyttää siltä, että juuri esimerkiksi ulkomaalaisten työnteko-oikeuksien valvonta, työturvallisuus ja monet muut asiat, sisäisen turvallisuuden elementit, ovat erittäin huonolla hoidolla.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Kun tänään aikaisemmin kuunteli debattikeskustelua ja erityisesti valtiovarainministeri Jyrki Kataista mutta myös monia muita kokoomuksen edustajia, ed. Zyskowiczia etunenässä, niin mieleen nousi väistämättä alikersantti Lahtisen näkemykset Tuntemattomasta sotilaasta. Lahtinenhan totesi jotenkin siihen tapaan, että herrat ne ovat laskeneet nämä kolorit vai kalorit siten, että jos meet valittamaan nälkääs niille, niin ne lyö sulle sellaiset rätingit nenän eteen, joista ilmenee, että sulla ei yksinkertaisesti voi olla nälkä. Vähän samalta kyllä valtiovarainministeri Kataisen puheet kuulostivat hänen todistellessaan, miten hyvin lapsiperheillä menee, miten lapsiperheet tulevat hyötymään hallituksen politiikasta. Itse asiassa alikersantti Lahtinen Tuntemattomassa sotilaassa, joka on 50-luvulla kirjoitettu, kuvasi aika osuvasti sitä, mikä on Jyrki Kataisen politiikka tänä päivänä.

Jos nyt ajatellaan, arvoisa puhemies, sitä, mitä nyt tapahtuu, niin työttömien peruspäivärahaa ei koroteta, lapsilisää ei sidota indeksiin, niin kuin on luvattu, taitettu indeksi syö edelleen eläkeläisten asemaa, 80 prosenttia lapsiperheistä jää ilman lapsilisien korotuksista, 30 000 yksinhuoltajaperhettä ei hyödy lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta. Samaan aikaan kuitenkin ollaan korottamassa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja, joita juuri nämä ryhmät ennen muuta maksavat, ja nämä ollaan kyllä sitomassa indeksiin. Lapsilisä ei ole indeksissä, taitettu indeksi syö eläkkeitä, peruspäivärahaa ei koroteta, mutta maksut sidotaan indeksiin. Tämä on nimenomaan alikersantti Lahtisen kuvaamaa politiikkaa. Tämä kuvastaa sitä, mikä on hallituksen linja: annetaan vähän toisella kädellä ja sitten kahmaistaan paljon isommalla kouralla tasku tyhjäksi.

Arvoisa puhemies! Toinen hallituksen politiikkaa kuvaava asia on perintövero. Viime eduskuntakaudella luovuttiin varallisuusverosta, kaikkein rikkaimpien ei tarvitse maksaa varallisuusveroa, ja nyt hallitus esittää, että saman rälssin ei tarvitsisi maksaa myöskään perintöveroa. Onko maailmassa yhtään maata, jossa kaikkein rikkaimmat vapautetaan kokonaan veroista, perintöverosta, varallisuusverosta, ja samaan aikaan kuitenkin pienituloisia kurmuutetaan koko ajan? Tämä kuvastaa aika tavalla hallituksen poliittista linjaa. (Ed. Gustafsson: Harvassa maassa on niin vahva porvarienemmistö kuin täällä!)

Tietysti on mielenkiintoista myös kuunnella, minkä tyyppisiä puheenvuoroja eri ryhmissä käytetään. Ehkä vihreiden ryhmästä ed. Alanko-Kahiluodon puheenvuoro tuottavuusohjelmasta oli kuvaava siinä mielessä, mikä on vihreiden politiikka hallituksessa. Voisi oikeastaan kuvata sitä niin, että vihreiden politiikka on se, että emme ole puolesta emmekä vastaan vaan pikemminkin päinvastoin. Se on ollut täällä puheiden sisältö. (Ed. Pulliainen: Hyvin on näköjään viesti perille mennyt!) — Täällä hyvin tuntuu menevän viesti perille.

Vielä nostan yhden asian esille, joka on merkittävä ja iso kysymys, joka täällä sivuutettiin, jossa edelleen esitän sitä käyntiä rehtorin kansliassa pienessä puhuttelussa valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle ja opetusministeri Sari Sarkomaalle kuulemassa rehtorin puhuttelut, yliopistorehtoreiden näkemykset, siitä, mikä tämä historiallinen yliopistoreformi on. Se tarkoittaa sitä, että me avaamme tien yksityisille yliopistoille, me laitamme yliopistot juoksemaan yksityisen rahoituksen perässä. Tämä on se viesti, joka yliopistomaailmasta, korkeakoulumaailmasta, on tullut, ja on syvä huoli myös siitä, että kun pannaan yhteen koriin innovaatioyliopiston kaikki rahat, se on pois alueilta. Minä viidennen polven helsinkiläisenä kuitenkin haluan puolustaa sitä, että korkeakouluja ja yliopistoja on kaikkialla Suomessa, ei ainoastaan Kehä kolmosen sisäpuolella. Tältä osin menkää nyt ne kokoomuksen korvat, jotka ennen vaaleja kuulivat kansan ääntä, jotka vaalien jälkeen ovat kovasti heiluneet, punaisina kuuntelemaan rehtoreiden viestiä.

Mikaela Nylander /r:

Värderade talman! Den sittande regeringen har många stora utmaningar framför sig. De två största utmaningarna hänför sig utan tvekan till den åldrande befolkningen och till klimatförändringen. För att kunna möta dessa och även andra utmaningar skrevs ett regeringsprogram med betoning på sysselsättning, kompetens och miljö. Regeringsprogrammet följs nu upp via beslutet om ramarna för statsfinanserna 2009—2012.

Framför allt är satsningarna att råda bot på en total utslagning bland unga värda att nämnas. Den uppsökande ungdomsverksamheten är viktig med tanke på de tiotusentals ungdomar som står utanför utbildning, arbete, ja, i praktiken utanför all samhällelig verksamhet. Enbart genom skräddarsydda och flexibla lösningar kan vi skapa de rätta förutsättningarna för dessa unga att hitta en lösning som garanterar att de blir en del av samhället.

Det är också alldeles nödvändigt att i linje med regeringsprogrammet utöka antalet studieplatser inom yrkesutbildningen. För att kunna möta de behov av utbildad arbetskraft som finns är det alldeles nödvändigt att utbilda både unga och även redan i yrkeslivet verksamma personer som har behov av grund- eller tilläggsutbildning. Varje persons insats kommer att behövas för att hålla Finland i gång. Vi måste också inse att invandrarna är en outnyttjad arbetskraftsreserv som bör tas i bruk. För allt detta anvisas också anslag under kommande år.

Arvoisa puhemies! Yliopistouudistus tulee tarjoamaan suomalaisille yliopistoille samat lähtökohdat kuin yliopistoille muualla maailmassa. Jos haluamme, että suomalainen yliopistolaitos pärjää kansainvälisessä kilpailussa, meidän tulee vastata haasteisiin monella eri tavalla. Yksi hyvä tapa on luoda puitteet suuremmalle taloudelliselle itsenäisyydelle. On myös hyvin tärkeää, että yliopistot näin halutessaan voivat siirtyä säätiöpohjaiseen malliin. Näin ollen ulkopuolista tai yksityistä rahoitusta voidaan hyödyntää monipuolisemmalla tavalla kuin tähän mennessä.

On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että vastuu yliopistojen perusrahoituksesta säilyy valtiovallalla. Hallituksen linjaus lisätä perusrahoitusta on myös tästä syystä erittäin tervetullut ja jopa välttämätön. Niin sanottu innovaatioyliopisto on luomassa uutta yliopistokulttuuria Suomeen. Sellaista kulttuuria me todella kaipaamme, jotta voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin ja myös kansainväliseen kilpailuun.

Öljyntorjunta on viime aikoina noussut tärkeäksi poliittiseksi aiheeksi kasvavien öljy- ja kemikaalikuljetusten takia. Hallituksen toimenpiteet ovat kieltämättä hyviä, mutta täytyy pitää mielessä, että vakavan onnettomuuden sattuessa öljyä myös aina ajautuu rannoille. Kehyksissä keskitytään avomerellä tapahtuvaan öljyntorjuntaan. Hallituksen tulisi jatkossa tarkastella öljyntorjuntavalmiutta kokonaisuutena. Silloin on myös ryhdyttävä vaadittaviin toimenpiteisiin, jotta kunnilla ja käytännössä alueellisilla pelastuslaitoksilla olisi tarpeeksi kalustoa ja osaamista vakavan onnettomuuden sattuessa.

Talman! Mycket arbete återstår givetvis ännu för denna regering. En stor fråga som bör lösas under de närmaste åren är anhörigvårdarnas möjlighet att ta ut sina i lag bestämda lediga dagar. I kommunerna saknas mångsidig service för mycket varierande vårdbehov. Vi vet också att anhörigvårdarna behandlas olika beroende på boningsort. En lösning på detta skulle vara att överföra ansvaret för utbetalning av stödet till anhörigvårdarna på Folkpensionsanstalten. Då skulle nationella kriterier införas för utbetalning av stödet. Regeringen bör så fort som möjligt skrida till åtgärder för att korrigera situationen.

Den trafikpolitiska redogörelsen kommer till riksdagens behandling om en vecka. En stor fråga blir säkert de olika finansieringsinstrument som föreslogs av utredningsman Sailas. Det är mycket bra att större flexibilitet tillåts, men vi bör vara ytterst noga med att inte överföra det ansvar som ankommer på staten på kommuner eller företag.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun oppositio on moittinut hallituksen kehyksiä, niin se ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki, mitä kehyksissä on, olisi huonoa, päinvastoin siellä on paljon hyvää, mutta meidän tulisi keskustella vaihtoehdoista. 5 minuutissa en ehdi kyllä kristillisdemokraattien vaihtoehtoa teille esittää, mutta jotakin siitä kuitenkin haluan sanoa.

Kun sanoin, että kehyksissä on paljon hyvää, niin on ollut mielenkiintoista seurata, miten lehtien mielipidepalstoilla hallituksen edustajat ovat antaneet ymmärtää, että ilman heitä tätä ja tätä hanketta ei olisi saatu. Luin esimerkiksi oman paikkakuntani lehdestä, miten todettiin, että ilman Rkp:tä ei olisi tullut tätä ministeri Vehviläisen esittämää Vaasan—Seinäjoen radan sähköistämistä, ei olisi tullut ilman Rkp:tä myöskään Vaasan ohitustietä eikä sataman ruoppaamista Pietarsaareen. Kiitos teille, että te hoiditte tämän, kun eivät muut hallituspuolueet siihen halunneet vapaaehtoisesti ryhtyä!

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen sanoi meille, että jos meillä on vaihtoehto, niin meidän tulisi myöskin se esittää, ja jos me haluamme lisää menoja, niin tulisi kertoa myöskin, mistä ne tulot. Hän kysyi, oletteko te sitä mieltä, että alkoholiveron korotus oli oikea, oletteko te sitä mieltä, että ympäristöverojen korottaminen oli oikein, jne. Minä vastaan, että pidämme alkoholiveron korotusta oikeana. Olisimme olleet valmiit korottamaan vielä enemmän. Olemme sitä mieltä, että tupakkaveroa tulisi korottaa. Ympäristöveroakin pitää korottaa, mutta vastustimme siinä yhtä pientä osaa, ja se oli sähkövero, joka kohdistuu kuluttajiin.

Mutta haluaisin todeta, että kyllä Suomikin joutuu elämään ehkä vaikeitakin aikoja lähivuosina. USA:n talous muodostaa maailmantaloudesta peräti kolmanneksen, ja USA:ssa on syvä kriisi. Se syvä kriisi loppuu vasta silloin, kun USA saa vaihtotaseensa kuntoon. Se on finanssikriisi, joka ei suinkaan koske yksinomaan USA:ta. Tiedämme, mitä tapahtui ranskalaisessa pankissa. Nyt on tullut tietoja Espanjan pankkikriisistä ja finanssikriisistä. Sveitsiläinen pankki ilmoitti muutama päivä sitten myöskin suurista vaikeuksista. Ihan muutama päivä sitten oli Düsseldorfin IKB-pankin ongelmat lehtien palstoilla. Kaikissa näissä joudutaan käyttämään verorahoja useita miljardeja, useita miljardeja. Kannattaisi myöskin katsoa, mistä nämä ongelmat johtuvat. Ne johtuvat keinottelusta, useimmissa tapauksissa ne johtuvat keinottelusta.

Minä olen aika paljon tässä talossa ja tässä salissa puhunut pörssiverosta, ja olen iloinen, että sanoma on pikkasen menossa perille. Tänään ed. Kimmo Kiljunen puhui siitä hyvin lämpimästi. Annan nyt joitakin esimerkkejä.

Olen puhunut 4 minuuttia. Tämän 4 minuutin aikana on Helsingin arvopaperipörssissä tehty yli 1 000 osakekauppaa. Tänä päivänä tehdään 80 000 kauppaa, siis yhtenä päivänä 80 000 kauppaa. Jokainen ymmärtää, että ei ole 80 000:ta eri henkilöä, vaan siinä on pieni porukka, joka pyörittää, ostaa, myy, ostaa, myy, ja ennemmin tai myöhemmin jää Musta Pekka jonkun käteen. Siis 80 000 kauppaa joka päivä, 20 miljoonaa kauppaa vuodessa. Liikevaihto 500 miljardia, mikä on enemmän kuin 2,5 kertaa koko Suomen bruttokansantuote. (Puhemies koputtaa) On aivan selvä asia, että jotakin pitäisi tehdä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni käsittelyssä oleva hallituksen kehysselonteko ei tuo esille mitään suuria yllätyksiä, jos vertaa alkuperäiseen vaalikauden kehykseen. Siinä vain näkyy selvästi hallitusvetoisen inflaation vaikutukset, joita sitten syötetään kansalle ikään kuin parempina ja lisääntyvinä etuuksina, vaikka tosiasiassa tulevat etuudet on jo suurelta osin syöty etukäteen.

Kun lukee tarkoin valtioneuvoston selonteon kehyksistä ja sitä koskevan tiedotteen, niin se herättää ainakin minussa ristiriitaisia tunteita. Tuottavuusohjelmaa jatketaan, ja se johtaa 4 800 henkilötyövuoden henkilöstötarpeen vähenemiseen. Itse en ymmärrä näitä kirjauksia lainkaan, kun tiedetään, mihin suuntaan valtionhallinnon palvelut ovat kehittyneet nykyisten tuottavuusohjelmien toteuttamisessa erittäin monella valtionhallinnon alalla. Näitä turhia tavoitteita minun mielestäni on turha perustella jollakin valtionhallinnon työvoimakilpailukyvyllä. Sitä se ei kyllä varmasti tule olemaan. Tilanne vain valitettavasti taitaa olla niin, että tuottavuusohjelma toteutetaan siten, että palveluja ostetaan yhä enenevässä määrin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Suunnitellaanhan muun muassa oikeusministeriön hallinnonalalla edunvalvonnan ostamista ulkopuolisilta. Sama suuntaus näyttää olevan poliisipuolella. Rahalla saa ostettua turvallisuutta lähinnä yksityiseltä puolelta. Nyt poliisipuolella yritetään täyttää aukkoja erilaisilla vippaskonsteilla, ja tavallinen kansa tietysti siitä kärsii. Vankien osalta jopa todetaan määrän nopean alenemisen vähentävän toimintamenojen kasvupainetta. Miksei sanota suoraan, että syy siihen on siinä, että yhä useampi rikollinen tallustaa vapaana, kun rikostutkintaresursseja ei ole, ja kuka siitä kärsii muu kuin tavallinen kansa?

Arvoisa puhemies! Olisin odottanut, että hallitus olisi ottanut kehyksiinsä jonkinlaisen taloudellisen panostuksen haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien puhdistusvaatimuksiin esimerkiksi pienituloisille myönnettävän suoranaisen tuen tai lainoituksen muodossa.

Liikenneväylien osalta varsinainen keskustelu tullaan käymään viikon päästä liikennepoliittisen selonteon yhteydessä.

Puunsaannin edistämiseen tarkoitetut rahat tulevat varmasti tarpeeseen, mutta esitys on mielestäni jäänyt puolitiehen, ja vaarana on, että puunsaanti saattaa tyrehtyä, mikäli luvattua ja julkisuudessa ollutta ensiharvennuspäätöstä ei saada tehtyä pikaisesti, olkoon sitten EU:n kanta todellisuudessa mikä hyvänsä. Metsänparannusvarojen parin miljoonan euron lisäys ei tule riittämään nuoren metsän kunnostukseen, ja erityisesti tältä osin hallituksen esitys hämmästyttää, koska rahoja ei saada heti käyttöön. Toivottavasti hallitus korjaa tämän hallituksen mokan.

Arvoisa puhemies! Toivottavasti Ahon työryhmän loppuraportti tulee antamaan uskoa metsänomistajille ja tulee takaamaan omalta osaltaan laadukkaan ja riittävän puunsaannin metsäteollisuuden käyttöön. Lisäksi metsävähennyksen osalta jos tehtäisiin tarpeellisia korjauksia ja muutoksia, niin myös pienmetsänomistajat lähtisivät myymään puutavaraa, mutta nykyinen lainsäädäntö tulee siinä ikään kuin vastaan, eli ei ole halukkuutta lähteä myymään, koska siinä on määrätty minimiedellytys ennen kuin pääsee sen metsävähennyksen piiriin.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Vanhasen toisen hallituksen talouspolitiikan linjaa voi luonnehtia hyvin vastuulliseksi linjaksi, jolla halutaan vahvistaa Suomen talouden perustaa, mutta samalla varautua niihin kansainvälisiin ja kansallisiin haasteisiin, jotka ovat ilmiselvästi nähtävissä, mitkä liittyvät ikääntymiskehitykseen, työvoiman tarjonnan vähenemiseen ja myöskin kansainvälisiin paineisiin tuolla markkinoilla. Se on myöskin tulevaisuuspolitiikkaa, sillä terve valtiontalous ja alhainen velkaantumisaste ovat mitä suurimmassa määrin meidän lastemme ja nuortemme tulevaisuutta. Tässä mielessä vasemmisto-oppositio erityisesti näyttää unohtavan totaalisesti tämän lähtökohdan, että meidän pitäisi jättää valtiontalouskin seuraaville sukupolville paremmassa kunnossa kuin se on tällä hetkellä. Tässä mielessä kehyskauden lopulla valtionvelan painaminen 24 prosenttiin bruttokansantuotteesta on oikea ja hyvä tavoite. Se antaa puskuria huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan perusrahoituksesta ja niistä sitoumuksista, mitä on tehty.

Haluan muistuttaa myös siitä, että tällä vaalikaudella on toteutettu monia sosiaalista oikeudenmukaisuutta vahvistavia ratkaisuja. On alennettu eläkeläisten verotusta, on nostettu pienimpien eläkkeitten tasoa, on korotettu opintotukea 15 prosentilla, parannetaan kotihoidon tukea, ja merkittävä ratkaisu on myös alimpien äitiys- ja sairauspäivärahojen korottaminen työmarkkinatuen tasolle. Ne ovat hyvin tärkeitä sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisääviä toimenpiteitä. Sen lisäksi on tehty päätös ruuan arvonlisäveron alentamisesta, joka tulee vaikuttamaan myös näihin inflaatio- ja kustannuspaineisiin ensi vuoden aikana ja parantaa erityisesti pienempituloisten ihmisten toimeentuloasemaa. Sen lisäksi on sosiaaliturvan kokonaisuudistus menossa, ja itse uskon, että vaalikauden lopulla vielä joitain positiivisia signaaleja käytännön tasollakin tulee. On ymmärrettävä, että tämä eduskunta säätää lait ja uudistus tulee kokonaisuudessaan voimaan sitten seuraavan vaalikauden aikana.

Tässä kehysratkaisussa oli selkeänä painopisteenä liikenneverkoston kehittäminen. Nyt käynnistetään monia pitkään odottaneita isoja liikennehankkeita eri puolilla Suomea ja lisätään painopistettä yksityisteihin ja perustienpitoon eli korjataan se puute, joka on ollut tietyllä tavalla aikaisemmissa budjeteissa. Nyt katsetta kiinnitetään myöskin tänne haja-asutusalueen tiestöön aiempaa paremmin.

Oli myös myönteistä, että yliopistoille suunnataan uutta voimavaraa ja rahaa. Samoin erityistoimenpiteenä tässä kehysriihessä on ollut metsäpolitiikkaan panostaminen. Sehän on koko Suomen kansantalouden etu, että me saamme omaa puuta 10—15 miljoonaa kuutiota teollisuuden käyttöön Venäjän puutullien astuessa voimaan. Tässä mielessä hallitus on ollut oikein ja oikea-aikaisesti liikkeellä.

Muutoinkin viime aikojen politiikan tulokset ovat myönteisiä. Meillä on syntynyt Suomeen runsaasti uusia työpaikkoja. Meillä on enemmän yrityksiä kuin koskaan, ja Suomen Yrittäjien ja Finnveran suhdannebarometri osoitti, että meillä on pienyritysten tulevaisuudennäkymät varsin hyvät ja ne ovat vahvistuneet erityisesti myös niissä maakunnissa, jotka ovat kaivanneet valoisampaa tulevaisuutta, kuten Kainuu, Etelä-Savo tai osin Pohjois-Pohjanmaakin. Tässä mielessä nämä viestit ovat myös tänne eduskunnan suuntaan myönteisiä.

Tämän vuoden aikana kuntatalous tulee myös vahvistumaan. Siinä merkittävänä tekijänä on hallituksen voimakkaat panostukset kuntien rahoituksen lisäämiseen. Aiemmasta linjasta poiketen nyt kustannustenjaon tarkistukset tehdään täysimääräisesti, ei siis sillä tavalla kuin aiemmin on totuttu tekemään. Tämä hallitus on ottanut tässä mielessä uuden asennon. Myös verotulojen myönteinen kehitys tulee merkitsemään kunnille parempia tulevaisuudennäkymiä, toki niin, että haasteita riittää, varmasti sitä on turha kiistää, mutta rahoituspohjan vahvistaminen on myönteinen asia, joka varmasti antaa myöskin tulevaa syksyä ja uusien kuntapäättäjienkin halukkuutta tehtävään ajatellen uutta positiivista piristysruisketta.

Puhemies! Eli kaiken kaikkiaan hyvä peruslinja, jonka pohjalta on hyvä sitten tulevat valtion budjetitkin rakentaa.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Mitä pidemmälle istuvan hallituksen taival etenee, sitä varmempaa on kuntien ja siellä asuvien kuntalaisten arjen kurjistuminen. Hallitus on hyvätuloisten ja paremmin pärjäävien etujenajaja. Se on tullut täysin selväksi. Sen sijaan, että haettaisiin ratkaisua, jossa verojen maksaminen olisi kaikkien velvollisuus, rakennetaan laillisia veronkiertomahdollisuuksia. Oikeistohallitus haluaa näyttää kaapin paikan yhteiskunnan kaikkein heikoimmille, ja mikäpäs on näyttäessä, kun valtakirja on vielä taskussa.

Erityisen vahingollista hallituksen toiminta on lapsiperheille. OP-pankin laskelmien mukaan erilaiset maksujen ja verojen korotukset leikkaavat tyypillisen lapsiperheen ostovoimaa noin 1 500 eurolla vuodessa. Jokainen tiedämme, että vaalien alla kokoomus lupasi sitoa lapsilisät indeksiin, mutta nyt indeksiin ollaan sitomassa päivähoitomaksuja. Samalla rahaa kyllä riittää suuriin perintöihin kohdennettaviin verohelpotuksiin.

Suomalainen yhteiskunta on ollut ylpeä sosiaali- ja terveydenhuollosta, siitä, että on ollut mahdollisuus tarjota palvelua ja apua jokaiselle, joka sitä on tarvinnut. Kovia arvoja ihannoiva hallitus ei lisää pennin latia hyvinvointipalvelujen ennallaan pitämiseen, saatikka vahvistamiseen. Ne vähät rahat, mitä kehyksiin on saatu kitkuteltua, suunnataan yksityisen palvelutuotannon pönkittämiseen, vaikka hallitus hyvin tietää, että maassamme on jo nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän ihmisiä, joiden tulot eivät edes yhteiskunnan tuella riitä sosiaali- ja terveyspalveluiden ostamiseen. Hallitus ottaa suuren riskin, kun se on ryhtynyt tietoisesti purkamaan julkista palvelurakennetta.

Nyt on pakko kysyä, missä ministerit Risikko ja Hyssälä ovat olleet, kun tästä kehyksestä on päätetty. Erityisesti kysyn ministeri Risikon perään, koska tiedän, että hän on oikeasti asiantuntijaministeri peruspalveluiden osalta, ja mietin, miksi hän ei ole saanut pidettyä oman sektorinsa puolta. Minun on todella vaikea uskoa, että ministeri Risikko ei ymmärtäisi, mihin tämän hallituksen linjaus johtaa.

Arvoisa puhemies! Tämän kehyksen myötä kuntien tilanne kiristyy. Erityisen oireellista on se, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat kunnat joutuvat köyhien kuntalaisten tavoin maksumiehiksi. Kehyksissä sanotaan, että kuntien palvelut on tuotettava niiden keräämillä veroilla. Joka ikinen iikka tässä salissa tietää, että väestöltään ikääntyvissä kunnissa myös verotulot ovat pienet. Hallituksen linja tarkoittaa sitä, että kuntien keskinäinen juopa talouden ja palveluiden suhteen kasvaa. Noissa usein syrjäisissä kunnissa ei edes hallituksen vaalima yksityinen palveluntuottaja tule avuksi, koska siellä ei ole maksavia asiakkaita eikä näin ollen palveluja tarjoavia yrittäjiä.

Mitä on tehnyt kuntaministeri Kiviniemi, kun kehyksiin on kirjattu kuntien ja valtion rahojen suhde? On aivan turha vierittää koko vastuuta Paras-hankkeen varaan, etenkin kun näyttää siltä, että Parasta toteuttavat jo nyt parhaiten pärjäävät kunnat ja heikoimmat kunnat jäävät jalkoihin. Nyt hallitus pakottaa kuntia palvelumaksujen korottamiseen eli rokottamaan entisestään pienituloisia ihmisiä vähentäen samalla valtionosuutta. Tämä on taitava näyte oikeistohallituksen politiikasta. Yhdellä ainoalla kirjauksella painetaan köyhät kunnat ja niiden asukkaat lattian rakoon.

Oppositiosta käsin voisi tehdä vain politiikkaa ja antaa hallituksen tehdä nämä yhteiskunnan kannalta tuhoisat virheet ja ajatella, että uudet vaalit ovat vuonna 2011. Edes mahdollinen tuleva vaalivoitto ei saa meitä hiljaiseksi ja sivusta katsomaan, kun te pyritte tuhoamaan kaiken sen, minkä varaan tämä yhteiskunta on rakennettu. Takaisin niihin aikoihin, jolloin oma vasemmistolainen isäni taisteli maitokiintiöitä kouluihin, ei ole kaipuuta. Ryhdistäytykää hallituspuolueiden kansanedustajat ja pitäkää hallituksessa istuvat omanne kurissa ja järjestyksessä!

Toivottavasti tämän järjestyksen jälkeen Kuopiossa aloitetaan hammaslääkärikoulutus uudelleen.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Talouskasvu on ollut parin viime vuoden aikana melko nopeata. Vuonna 2006 bruttokansantuote kasvoi reaalisesti 4,9 prosenttia ja viime vuonna 4,4 prosenttia. Vuodesta 2000 lähtien kokonaistuotannon kasvua on kertynyt noin 24 prosenttia. Talouskasvun hedelmiä ei ole kuitenkaan jaettu tasaisesti eri väestöryhmille. Parin viime vuoden aikana ansioiden nousu on ollut vaatimatonta. Vuonna 2006 reaaliansioindeksi kohosi 1,3 prosenttia ja viime vuonna vain 0,8 prosenttia. On huomiota herättävää, että juuri voimakkaan talouskasvun vuosina reaaliansioiden nousu on painettu hyvin alhaisiin lukemiin. Siitä huolimatta tuloerot ovat entisestään kasvaneet.

Hallitus on asettanut sosiaaliturvan uudistuskomitean, johon kohdistuu paljon odotuksia ja toiveita. Eniten odotetaan ratkaisuja perusturvan tason kohentamiseksi, sillä tuskin kukaan vakavasti otettava taho väittää, että nykyinen perusturvan taso olisi riittävä. Kukaan ei myöskään voi vakavasti väittää, ettei sen kohottamiseen olisi varaa talouskasvussa monia vuosia eläneessä Suomessa. Komitealta odotetaan myös ratkaisuja sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi, väliinputoamisen estämiseksi sekä käsittely- ja valitusaikojen lyhentämiseksi.

Olisi odottanut, että hallituksen kehyspäätöksessä olisi edes mainittu sosiaaliturvan uudistuskomitea ja siltä odotettavat esitykset, joilla on vaikutusta valtion menoihin lähivuosina. Onhan kerrottu, että joitakin ratkaisuja tehtäisiin jo ensi vuoden budjetissa, jolloin nämä lakiesitykset olisi annettava tämän vuoden syksyllä. Tällaista mainintaa kehyspäätöksestä ei kuitenkaan löydy. Onko tämä viesti siitä, että sosiaaliturvan uudistamiseen ei ollut tarkoituskaan vakavasti paneutua ja että valtiovarainministeriö odottaa komitealta pikemminkin sosiaaliturvaa huonontavia kuin parantavia ratkaisuja elikkä säästöjä?

Sen sijaan kehyspäätöksessä todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat 1.8.2008. Tässä yhteydessä sanotaan myös, että maksujärjestelmää uudistetaan vuodesta 2009 lähtien siten, että maksut seuraavat kustannuskehitystä. Maksut aiotaan siten sitoa indeksiin, vaikka edes kaikkia sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia ei ole sidottu indeksiin. Esimerkiksi sairausvakuutuksen vähimmäispäiväraha, lapsilisät ja opintotuki ovat indeksisuojan ulkopuolella. Samassa yhteydessä kerrotaan, että lisääntynyt maksutulo leikataan kuntien valtionosuudesta pois. Tarkoitus ei siten ole käyttää maksutuloja kuntien palvelujen parantamiseen, vaan valtion menojen säästämiseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut rankaisevat erityisesti pienituloisia. Monet pienituloiset eläkeläiset, pitkäaikaissairaat, vammaiset ja työttömät joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen selvitäkseen maksuista ja lääkekuluista, jotka jo ennestään ovat kansainvälisesti katsoen korkeita. Maksukatot auttavat vain osassa tapauksista, ja nekin ovat liian korkeita huonoimmassa asemassa oleville. Kehyspäätöksessä ei ole uhrattu sanaakaan niille ongelmille, joita maksujen korotukset aiheuttavat. Kovin kylmiä ovat porvarihallituksen sosiaalipoliittiset linjaukset. Ne kyykyttävät köyhiä entistä syvempään.

Yliopistoja koskevista ratkaisuista saa tietyn käsityksen, kun ne suhteutetaan tämän vuoden budjetissa oleviin lukuihin. Budjetin mukaan kaikkien yliopistojen yhteenlasketut bruttomenot ovat noin 1,9 miljardia euroa ja nettomenot 1,3 miljardia euroa vuodessa. Siihen nähden yhdelle, niin sanotulle huippuyliopistolle luvattu 500 miljoonan euron säätiörahoitus ja siihen kytketty 200 miljoonan euron yksityinen rahoitus ovat huomattavan suuria summia. Lisäksi tämän huippuyliopiston normaalia budjettirahoitusta luvataan lisätä 100 miljoonalla eurolla lähivuosina. Kun kehyspäätöksessä kerrotaan, että muiden yliopistojen toimintamenoihin lisätään 10 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja 30 miljoonaa euroa vuonna 2012, kyse on sangen pienestä lohdusta, jota sitä paitsi nämä yliopistot joutuvat odottamaan vielä muutaman vuoden. Tämä on uusliberalistista yliopistopolitiikkaa, yksityistämistä ja kilpailuttamista ja niiden yliopistojen näivettämistä, jotka eivät palvele suuren rahan tarpeita. Tämä on todella uhka kaikille Helsingin, Kehä kolmosen, ulkopuolella oleville yliopistoille. Tästä varmasti tullaan vielä keskustelemaan paljon.

Työttömyys on jonkin verran alentunut, mutta edelleenkin työttömyys on meille suuri ongelma. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen varassa olevia työttömiä on yhä yli 120 000. Nämä työttömät, joista suurin osa joutuu turvautumaan myös asumistukeen ja toimeentulotukeen, eivät ole hyötyneet viime vuosien talouskasvusta. Sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia on tarkistettava kuluttajahintaindeksien nousua vastaavasti. Nämä ihmiset on pudotettu tämän yhteiskunnan ulkopuolelle.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että tuttu juttu, kun verrataan lähes vuosi sitten käsiteltyyn vastaavaan asiakirjaan.

Arvoisa puhemies! Sanon, että niinpä justiin ja valitettavasti juuri niin, koska siinä hallitusohjelmassa, joka 11 kuukautta sitten hyväksyttiin, tehtiin tähän asiakirjaan liittyen yksi hyvin merkittävä kannanotto. Yksi kuudesta valitusta painopistetoimeliaisuudesta oli harmaan ja mustan talouden torjunta. Siitä ei ole sanaakaan tässä selonteossa, ei yhtään ainutta sanaa sen toteutumisesta, ja se ei näy millään tavalla niissä luvuissa, siis siinä, minkä verran kehyksissä on rahaa käytettävissä, koska jos olisi näkynyt, niin näitä lukujahan olisi tarkennettu ylöspäin.

Täällä debatissa käytetyt puheenvuorot osoittivat, että vieläkään oikein tämmöistä terävöitymisilmiötä näissä asioissa ei ole ollut havaittavissa, mutta korkein aika on. Tässä on kysymys yleiseurooppalaisesta ilmiöstä, joka heiluttelee jo valtioita, niitten talouksia, johtaa vaaleissa voimasuhteitten vaihtumiseen jnp. Elikkä tässäkin tapauksessa tämä hallitus porskuttaa loppuun, mutta seuraavalla hallituksella ja sitä seuraavilla hallituksilla tulee olemaan todella vaikeata, kun mopo on päässyt karkaamaan käsistä. Tämä on vakava asia.

Arvoisa puhemies! Inflaatiosta sen verran, että tuossa samaisessa hallitusohjelma-asiakirjassa kiinnitettiin huomiota energia-asioihin vallan paljon, ja sen jälkeen näiden 11 kuukauden aikana maailmanmarkkinoilla uusiutumattoman energian hinta on radikaalisti kohonnut. Sen olisi tuon hallitusohjelma-asiakirjan mukaan pitänyt johtaa vasteeseen harjoitettavassa politiikassa, ja se vaikuttavuus olisi saatu aikaiseksi nimenomaan sillä, että olisi syöttötariffien kaltaisilla järjestelmillä lähdetty kehittämään kotimaista uusiutuvaa vaihtoehtoa. Niitä valmisteluja, jotka valitettavasti ovat edelleen kesken, ei ole toki unohdettu kuulemma, mutta valitettavasti ne ovat jo myöhässä ja sillä tavalla joudutaan ottamaan inflaation vaikutus näissä kehysasioissakin aivan uudella tavalla huomioon.

Arvoisa puhemies! Varsin moni on kiinnittänyt yliopistoasioihin täällä huomiota, ja harvinaista kyllä, Senaatti-kiinteistöt on jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka Senaatti-kiinteistöt on juhlinut, lainausmerkeissä ilmaistuna, tässä 11 kuukauden aikana sen kun on kerennyt, 7—8 prosentin vuokrien korotuksia kesken kaiken. Eihän tässä ole mitään järkeä. Koko tämä järjestelmä on absurdi, mutta tämä voi mennä vielä enemmän pieleen. Olen tuolta julkisuudesta lukenut, että nyt sitten, kun on tämä yliopistouudistus meneillään, yritetään korvaavaksi järjestelmäksi luoda sitä, että nämä yliopistokiinteistöt joutuisivat kiinteistösijoittajien bisneksen kohteeksi elikkä tulisivat omistajiksi. Jos tämä huhu pitää paikkansa eikä se ole ankka, niin tämä on rankka juttu kerta kaikkiaan. Minä toivon, että tässä ovat syväkurkut kertoneet väärää totuutta ja tämä on pelkkä ankka. Mutta jos tähän mennään, niin sen jälkeenhän yliopistot ovat kiinteistösijoittajien armoilla, koska siellähän halutaan mahdollisimman suuri tuotto, niin kuin Senaatti-kiinteistöt pyrkii tällä hetkellä saamaan.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi tuottavuusohjelmasta. Tästä asiasta puhuttiin viime vuoden puolella. Tuli tarkastusvaliokunnan tarkka mietintö, selvät kannanotot, mutta mitään vastetta ei ole valtiovarainministeriön kirjoittamassa selonteossa. Tämä ei ole reilua. Nyt on nokanvalkaisun aika.

Tarja Tallqvist /kd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on kehyspäätöksessään vuosille 2009—2012 unohtanut taas vanhukset, sairaat, mielenterveyspotilaat, hoitajat ja lapsiperheet, siis ne, joiden äänet olivat niin kallisarvoisia vaalityössä. Heitä ei pahemmin mainittu tässä paperissa.

Meillä on yhä edelleen vanhuksia, jotka ovat suorastaan heitteillä omissa kodeissaan. Monet vanhukset asuvat lukittuina koteihinsa, proput seinistä irrotettuina, ypöyksin, vain alati vaihtuvan kotihoitajan vieraillessa pari kolme kertaa viikossa heitä hoitamassa. Myös vanhustenhoitolaitokset ja sairaalat ja terveyskeskukset kärsivät henkilökunnan riittämättömyydestä. Tarvitaan lisää niin sijaisia kuin vakinaisia hoitajia. Olen tämän vuoden aikana vieraillut kymmenissä hoitopaikoissa eri puolilla Suomea, ja kaikista paikoista lähetettiin ja lähetetään hätäviestejä: Hoitajat uupuvat tehdessään ylipitkiä vuoroja vajaalla miehityksellä. Kesää odotetaan kauhulla. Osastoja ja hoivakoteja joudutaan taas sulkemaan enemmän kuin olisi turvallista. Tästä kärsivät niin vanhukset, sairaat, hoitohenkilökunta kuin omaiset. On suorastaan tragikoomistakin, että kotonaan asuvilla vanhuksilla ei ole rahaa ostaa tarpeellisia lääkkeitänsä ja laitoksissa syötetään liikaa mielialalääkkeitä, kun ei ole varaa hoitajiin.

Nuoria ei saada edelleenkään opiskelemaan hoitoalaa, ja jos saadaankin, on suuri pelko siitä, että he lähtevät ulkomaille paremman palkan takia. Monet myös menevät koulutusta vastaamattomaan työpaikkaan, jos vain palkka ja työolot ovat paremmat kuin hoitoalalla, ja hyvin usein ne myös ovat. Hoitajapulaa ei ratkaista kielitaidottomilla, pikakoulutetuilla, tänne esimerkiksi Filippiineiltä tuotetuilla hoitajilla eikä sillä, että jo eläkkeellä olevia hoitajia houkutellaan takaisin töihin.

Suomalaisen sairaan- ja terveydenhoidon taso on korkea, ja sellaisena sen on myös pysyttävä. On jo aika alkaa nähdä hoitajat ja hoitoa tarvitsevat ainutkertaista elämäänsä eläviksi ihmisiksi, ei taakoiksi, ei työvoimaksi, ei hälyttäviksi numeroiksi. He ovat oikeutettuja hyvään elämään, turvalliseen elämään, tässä hyvinvointi-Suomessamme.

Tässä kehyspäätöksessä mainitut valtionosuudet eivät riitä. Kuntien on saatava lisää rahaa. Esimerkiksi tupakan ja alkoholin veron nostaminen ei ainakaan pahentaisi tilannetta. Sieltä varmasti saattaisi rahaa löytyä.

Myös omaishoidon tuki on yhä edelleen rempallaan. Kuinka hallitus voi rauhassa uskoa, että omaishoitajat, jotka itsekin alkavat jo olla iäkkäitä, jaksavat, suurin osa vielä ilman mitään tukea ja osa mitättömällä korvauksella, hoitaa 24 tuntia vuorokaudessa joskus jopa sairaalakunnossa olevaa omaistaan? Tämä on jo hyväksikäyttöä. Ne kolme vapaapäivää kuukaudessa, jotka ovat lakisääteisiä, eivät aina voi toteutua, sillä kaikilla kunnilla ei ole tarjolla kunnollista tai minkäänlaista intervallipaikkaa. On kiireesti saatava kaikkiin kuntiin samat omaishoitajakriteerit ja siirrettävä maksu Kelalle. Tästä on hallitusohjelmassa jo selkeä lupaus, mutta missä ovat teot? Näillä ihmisillä ei ole aikaa odottaa, he ovat jo vanhoja, vai onko niin, että heidät voikin unohtaa?

Se, että vaikeavammaisella ei ole subjektiivista oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan, on täysin käsittämätöntä. Paikalla olevat ministerit ja kollegat, miettikää vähän, miltä teistä tuntuisi, jos ette pääsisi vessaan, kun on pissahätä, ette voisi juoda lasia vettä, kun on kurkku kuiva ja jano. Meidän keskuudessamme elää tällaisia ihmisiä, joille tämä on arkea.

Arvoisa puhemies! Meillä myös kuollaan eriarvoisesti. Se, miten on pystytty järjestämään hyvä saattohoito, riippuu ihan siitä, kuinka kunnilla on varaa. Kaikissa maamme sairaaloissa sekä hoito- ja dementiakodeissa ei ole kuolevaa varten erillistä huonetta, ei koulutettua hoitajaa, ei aina edes kouluttamatonta hoitajaa rauhassa saattohoitamassa kuolevaa. Riittämättömän henkilöstömäärän ja tilanpuutteen vuoksi kuollaan sairaalan käytävillä, ohuen sermin takana, isossa, täydessä potilashuoneessa, suihkuhuoneessa, milloin missäkin. Saattohoitokoteja on koko maassamme vain neljä kappaletta, ja niihin mahtuu yhteensä kuolemaan 80 ihmistä.

Eläke nousi 20 euroa kuussa. Terveyskeskusmaksut, ruokakulut, vuokrat ynnä muut jokapäiväiset kulut nousevat koko ajan. Vanhukset, lapsiperheet ja matalapalkkaiset voivat tässä maassamme yhä huonommin. Tämä on suuri häpeä.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen Vanhasen kakkoshallituksen kehyspäätökseen, jossa on vahva keskustalaisen, tasapainoisen aluekehityksen leima.

Liikenneväyläinvestoinnit ovat aluekehityksen kannalta yksi tehokkaimmista toimenpiteistä. Reilun lisärahoituksen saivat isojen hankkeiden lisäksi myös yksityistiet ja perustienpito ratojen ohella. Puuhuollon turvaamiseen tulee uutta rahoitusta yli 100 miljoonaa euroa. Lisäksi perusväylänpidosta kohdennetaan 60 miljoonaa lisää samaan tarkoitukseen vuosina 2008—2012. Lisäksi perusväylänpidon rahoitukseen osoitetaan samoina vuosina 60 miljoonan euron lisäys. Yksityistieavustuksiin tulee lisäystä 30 miljoonaa euroa myöskin.

Voin myös yhtyä ryhmäpuhujamme ed. Reijosen puheenvuoroon puuhuollon turvaamisesta ja niihin kommentteihin, joita hän siinä esitti. Mutta sen lisäksi on kuitenkin todettava vielä, että metsillä on todella iso merkitys edelleen maaseudun elinvoimaisuudelle, työllistävyydelle ja aluekehitykselle erityisesti tuolla meillä Itä-Suomessa. Yleisesti ottaen puun myyntituloista noin neljä viidesosaa jää metsän sijaintialueen maakuntaan, ja sen lisäksi marjastuksella ja virkistyksellä on myös merkitystä niin asukkaille kuin vapaa-ajan asukkaillekin. Talouselämän ja elinkeinon näkökulmasta tällä kokonaisuudella on merkitystä. Siksipä olikin aika puunsaannin turvaamiseksi tarttua toimeen. Se oli hyvä, että hallitus teki ratkaisunsa, mutta jatkoratkaisuja odotellaan edelleen. Samalla tässä kyettiin löytämään rahaa etenkin Metson kautta myös luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Mielenkiinnolla odotamme myös pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiaa, joka näyttää saavuttavan eduskunnan syksyllä. Tulevaisuusselonteko samasta asiasta tulee sitten vuoden kuluttua. Näihin liittyvät kehysratkaisut jäävät siis odottamaan ensi vuotta. Ehkä ensi vuoden budjetissa on joitain rahoitustarpeita jo mukana.

Arvoisa puhemies! Olen iloinen siitä, että liikennepoliittinen ministerityöryhmä on tehnyt päätöksen Viitostien Mikkeli—Juva-välin nostamisesta vuoden 2011 jälkeiselle hankelistalle, vaikkei se vielä kehyspäätöksessä näkynytkään. Kiitokset ansaitsee kokonaisuudessaan ministeri Vehviläisen kova urakka liikennepoliittisen selonteon osalta, mutta siitä tietysti keskustellaan ensi viikolla lisää.

Etelä-Savon liikennehankkeista, jotka päätettiin viime kesän budjettiriihessä, on tänä vuonna alkamassa Huutokoski—Savonlinna-radan peruskorjaus. Ensi vuonna alkaa Lusi—Mikkeli-välin teko Viitostiellä, ja toivottavasti se jatkuu sujuvasti Mikkelin keskustan ohi ja sitten siitä eteenpäin Juvalle välittömästi. Mikkelin kehittäminenhän on kiinni linjauksista, joita tuo tie saa Mikkelin kohdalla, ja siksi niillä ratkaisuilla on kiire.

Valtatie 14:llä Savonlinnan keskustan järjestelyt syväväylän siirtoineen — ja oletan, että kyse on todella syväväylän siirrosta — alkavat vuonna 2010, minne ne viime kesänä myöhennettiin.

Arvoisa puhemies! Valtion budjettitalouden tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin reilut 2 prosenttia vuodessa, ja kansainvälisen talouden hidastuessa maamme talouskasvu perustuu lähivuosina entistä enemmän tähän kotimaiseen kysyntään niin kotitalouksien kuin julkisten investointienkin osalta. Valtionvelan oletetaan laskevan ennusteen mukaan koko vaalikauden, ja vuonna 2011 sen arvioidaan olevan 54,5 miljardia euroa, mikä vastaa 25,4:ää prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Siten kehyskauden lopussa kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden ylijäämäsuhteen arvioidaan olevan lähellä 1:tä prosenttia eli hallitusohjelmassa esitettyä ylijäämätavoitetta.

Jotta tähän päästäisiin, on työllistymistä edelleen edistettävä, vaikka alammekin lähestyä rakenteellisen työttömyyden rajoja. Yritysten syntyä ja varsinkin sukupolvenvaihdosten onnistumista on yhä edistettävä eri keinoin. Työvoiman ja työpaikkojen kohtaantoon liittyviä ongelmia on kyettävä ratkomaan innovatiivisestikin. Nyt esitetään muun muassa siirtoa matalapalkkatuen määrärahasta vuositasolla 15 miljoonaa euroa opetusministeriön hallinnonalalle. Siellä sitä käytettäisiin erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen opiskelijapaikkojen lisäämiseen ja esimerkiksi opetushenkilökunnan lisäkoulutukseen. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostetut eurot ovat tärkeitä, ja vammaisten sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien paluuta työhön on edelleen helpotettava. Työttömien poliisien palkkaamiseen lisätään kehyskaudelle etupainotteisesti 35 miljoonaa euroa. Tämän vuoden osalta poliisin määrärahoihin palataan lisätalousarvion yhteydessä keväällä. Apurahansaajien sosiaali- ja eläketurva järjestetään kuntoon ensi vuoden alusta lukien, ja hyvä on, että kulttuuriviennin määrärahoja lisätään vuosille 2010 ja 2011.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että Makeran rahoitusta edes hippu korjattiin niin sanotusti omasta pussista rahaa sinne ohjaten. Tarpeet ovat kuitenkin kovat rakennekehityksen EU-paineessa. Kehyspäätöksessä sanotaan, että tuottavuusohjelman toteuttamiseksi maataloustukijärjestelmää yksinkertaistetaan, prosesseja sähköistetään sekä maataloustukivalvontaa tehostetaan. Toivon, että ehdotukset konkretisoituvat nopeasti. Pienenä yksityiskohtana, mutta kustannusjahdissa tärkeä sekin on, mainittakoon, että tilusjärjestelytoimitusten tukea lisätään vuosina 2009—2011.

Arvoisa puhemies! Huomasin vielä, että kehyspäätöksessä on varauduttu Suomen ja Australian välisen sosiaaliturvasopimuksen voimaan astumiseen ensi vuoden heinäkuun alusta lukien. Siitä arvioidaan aiheutuvan valtiollemme noin 4 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Olisikin ihan mielenkiintoista kuulla, mistä nämä kustannukset koostuvat pääsääntöisesti.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo moneen kertaan kuultu, Suomen talous on kehittynyt erittäin myönteisesti ja työllisyys kohentunut siinä. Edellinen hallitus on jo ollut tämän aallon harjalla, ja tämäkin on jatkunut. Yhdysvalloista jo 2006 alkanut asuntomarkkinoiden kriisi ei vaikuttanut vielä viime vuoden alkukuukausina Yhdysvaltojen talouden kehitykseen, vaan sehän kehittyi ennakoitua nopeammin, mutta sen sijaan viimeisellä neljänneksellä iski jo lähes taantuman luonteinen kehityksen pysähtyminen, ja ongelmat ovat maailmantaloudessa sellaisia, joihin on varauduttava. Kuitenkin globalisoituminen myöskin talouden piirissä on tuonut puskureita ja häiriönsietokyky on ennakoitua parempi. Mutta on olemassa vaara, että inflaatio kiihtyy, taantuma on edessä, ja Suomenkin osalta joka tapauksessa on varauduttava siihen, että talouskasvu hidastuu.

On myönteisiä asioita: Yritysten taseet ovat hyvässä kunnossa, tilauskanta, kiitos Aasian-viennin, on vielä varsin hyvällä tolalla ja myöskin se, mitä hallitus edelleen haluaa pitää yllä, että valtiontalous on ylijäämäinen ja velkoja pystytään lyhentämään, mikä antaa sitten huonoille vuosille myöskin pelivaraa. Sitä on ehdottomasti kannatettava. Ei kaikkea syödä, mikä tulee.

Muutamiin asioihin haluan kiinnittää huomiota nimenomaan hallinto- ja turvallisuusjaoston alalta. Erityisesti jo käytin debattipuheenvuorossa puheenvuoron kehitysavun osalta. Kun on niinkin suuret panostukset, vaikka ne eivät ole niiden tavoitteiden mukaisia, mitkä on aikanaan nostettu esiin, meidän on kiinnitettävä huomiota siihen, että hallinnointiin on riittävät voimavarat. Ja nyt, kiitos, hallitus lisää siihen määrärahoja — toiseksi, että kehitysavun laatu on riittävän korkealla tasolla, ja myöskin siihen, että se kohdistetaan todella hyviin tarkoituksiin. Siinä on riittävästi pohdintaa. Ja kun otetaan huomioon, että kasvu tämän hallituskauden aikana on reilut 250 miljoonaa euroa ja ylittää 900 miljoonaa euroa, kysymys on erittäin suurista määrärahoista.

Oikeushallinnon osalta hallinto- ja turvallisuusjaosto kiinnitti jo huomiota vankeinhoidon tasoon, ja on ilolla todettava, että määrärahan tasoa nostetaan. Poliisin määrärahoista on paljon puhuttu. Poliisilta on aina puuttunut 10 miljoonaa. Se oli alkuun 10 miljoonaa markkaa, nyt se on 10 miljoonaa euroa. (Ed. Skinnari: Tasaraha kuitenkin!) — Kyllä, tasaraha on ollut ja on. — Ehkä kyllä poliisinkin pitäisi katsoa peiliin, ovatko kaikki toimenpiteet, mitä tehdään, sellaisia, että talouslaskenta on ajan tasalla. Meillä on syntynyt suuri epäilys, ettei näin ole ollut, ja on hyvä, että nyt sitten poliisi pakotetaan tätä katsomaan, mutta samalla myöskin taataan se, että kaikki poliisimiehet, jotka valmistuvat, voitaisiin palkata.

Rajavartiolaitoksen kiinteistöt saavat nytten rahaa niin, että päätös niiden siirtämisestä Senaatin hallintaan hoituu ja vaara siitä, että rahoja ei olisi sitten tulevaisuudessa, vaan jouduttaisiin ottamaan omasta budjetista, on nyt sitten tässä kehyspäätöksessä hoidettu. Myöskin puolustushallinnon osalta jo aikaisemmin tehty miinapäätös näkyy niin, että jo 2009 lähtien kehyksiin on otettu tuo alku tuosta 200 miljoonasta eurosta, joka aikanaan luvattiin, kun jalkaväkimiinoista luovuttiin.

Lopuksi sitten erityisesti iloitsen siitä, että hallitus on määrätietoisesti lähtenyt katsomaan, millä tavalla puu saadaan liikkumaan. Metsä on kuitenkin, ja metsäteollisuus, eräs meidän taloutemme kivijaloista, ja niin se tulee olemaan myöskin tulevina vuosina. Se vaatii, että panostetaan ohjaukseen, opastukseen ja panostetaan väyliin, niin että puu saadaan liikkumaan, niitä toimenpiteitä runsain mitoin, kuten myöskin sitä, että perusväylänpidon ja myöskin yksityistienpidon rahoitusta merkittävästi lisätään.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Olisin aloittanut tästä pankkien tilanteesta, joka täällä on lyhyesti ollut esillä, ennen kaikkea siksikin, kun pääministeri on paikalla. Nythän Ruotsin porvarihallitus on tehnyt arvion, jossa Ruotsin pankkien tulisi varautua pankkikriisiin. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ennen kaikkea pelätään Baltian maiden, Viron, Latvian ja Liettuan, tilannetta, joissa ehkä on vähän samanlaista toimintaa kuin Suomessa oli 80-luvun lopussa: otettiin paljon riskejä ja nähtiin se, että nyt kannattaa yrittää, kun kaikki tuntuu olevan niin helppoa. Ja Nordea ja sitten muun muassa Danske Bank ovat näitä, jotka ovat varmasti huomion kohteina. Mutta Ruotsissa on eri tilanne. Ruotsissa 90 prosenttia pankeista on kotimaisissa käsissä ja Suomessa enää noin 50 prosenttia, joten pankkien seuranta Suomessa Rahoitustarkastuksenkaan taholta ei voi olla sitä, mitä se on joskus aiemmin ollut. Toivoisi, että tässä asiassa hallitus olisi valppaana, yhteistyössä Rahoitustarkastuksen kanssa, koska ei voi olla niin, etteikö tämä vaikuttaisi myös Suomeen mutkien kautta. Tällaista sanontaa kuin "Suomi pääsee kuin koira veräjästä" ei kannattaisi nyt kyllä tässä viljellä.

Toinen asia, johon tässä keskustelussa olen itse kiinnittänyt huomiota, on sitten se, että yliopistojen rahoitukseen ollaan mahdollistamassa pääomien hankinta. Sehän on sinänsä hieno asia, mutta nyt kun maailmantalouden ja sitä heijastaen myös Suomen talouden tilanne on epävarma — tilauksiahan on, niin kuin tässä ed. Nepponenkin äsken totesi, mutta tilaukset voidaan peruuttaa, ja se on se inhottava tosiasia myös, että tilaukset ovat vain tilauksia — tässä suhteessa on ongelmallista, jos näitä pääomia ei ole. En tiedä oikein, minkälaisia pääomia suuruusluokaltaan on ajateltu, että niistä olisi sellainen tuotto, että niistä olisi näille maakuntien tärkeille yliopistoille myös todella tuloa. On eri asia pitää yliopistoa Rovaniemellä kuin pitää sitä täällä Pääkaupunkiseudulla ja saada siihen sitten pääomia niin, että se tuottaisi, ihan niin kuin työeläkerahastoissa on näitä rahoja.

Aluepolitiikkaa on mielestäni myös aiheesta arvosteltu. Voidaan kysyä, missä on se hallituksen määrätietoinen aluepolitiikka. Positiivista on näissä tie- ja rautatiehankkeissa se, että niihin on panostettu. Mutta kun niitä tarkemmin sitten katsotaan — ehkä selonteko tuo tähän valaistusta — niin näyttää siltä, että aika monet ratkaisut on tehty aika tavalla kuntien ja muiden ratkaisujen varaan, joissa valtio maksaa sitten aikanaan sitä mukaa kuin pystyy, ja kunnat muutoinkin ovat tässä jäämässä heikoille. Mutta kun katsotaan koko Suomea, esimerkiksi sitä, millä tavoin yhteydet saadaan Norjasta ja Ruotsista entistä tärkeämmäksi tulevalle Barentsin alueelle, niin silloin voi kysyä sitä, koska on tarkoitus Lapissa myös tämä Sallan rata rakentaa, ja miten yleensäkin tätä Venäjälle tapahtuvaa liikennettä parannetaan, koska Venäjä on yksi, johon me voimme turvautua.

Lopuksi ottaisin esille tämän kuntien huonon tilanteen. Täällähän todetaan, että kuntien taloutta vahvistetaan, mutta kun katsotaan sitten näitä lukuja, niin voidaan todeta, että 2009 kunnille näihin peruspalveluihin on 8,9 miljardia ja 2012 sama summa. Toisin sanoen tilanne on käytännössä kyllä se, että valtion rahoitusosuus kunnille tulee laskemaan 28,1 prosentista 26,3 prosenttiin. On arvioitu, että tästä olisi keskimäärin 3 prosenttiyksikön veronkorotuspaine kunnille. Kuntien kustannuksella aiotaan nyt nämä kehykset lyödä kasaan, ja siinä jää kysymään, mikä tulee olemaan kuntien ja kotitalouksien asema ja millä tavoin esimerkiksi tämä aina viitattu Sata-komitea tulee tuomaan tähän edes jonkinlaista parannusta.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, arvoisat edustajat! Minä ilmoitan teille suuren ilon. Olen tässä kehyskeskustelussa samaa mieltä valtiovarainministerin kanssa — nimittäin yhdessä ainoassa asiassa eli siinä, että tuottavuutta ja sen kasvua tulee rakastaa. Ei tuottavuuden kasvussa ole mitään pahaa. Juuri siihenhän koko suomalaisen aineellisen hyvinvoinnin kasvu on viime vuosina ja vuosikymmeninä perustunut. Mutta toisaalta, kun meillä on tämä yhteinen rakkaus, minua hieman epäilyttää, puhummeko me samasta henkilöstä, tai — oikeammin — samasta asiasta. Minun tuottavuuteni on kuvattavissa kymmenen kohdan ohjelmalla, jota nimittäisin kestävän tuottavuuden ohjelmaksi.

Ensimmäinen kohta kuuluu: Perustuslaki turvaa jokaisen kansalaisen perus- ja ihmisoikeudet. Niiden toteuttamiseen tarvitaan julkista hallintoa sekä valtion ja kunnan tuottamia palveluja, joiden avulla turvataan ihmisten tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen elämä ja kohtelu.

Toiseksi, julkiset palvelut tulee aina tuottaa niin tehokkaasti ja laadukkaasti ja vaikuttavasti kuin mahdollista. Niiden saatavuuden tulee olla alueellisesti kattavaa.

Kolmanneksi, laadukkaita ja aidosti vaikuttavia julkisia palveluita ei voi tuottaa kestävästi ilman riittäviä voimavaroja. Voimavarat on suunnattava ja käytettävä tehokkaasti ja optimaalisesti.

Neljänneksi, julkisen palvelutuotannon tärkein voimavara on itsenäisen ajattelun ohjaama ihmistyö. Sitä on mahdollista korvata muilla tuotantopanoksilla vain rajoitetusti. Vain ihmisaivot ajattelevat.

Viidenneksi, julkinen palvelutuotanto ei ole vain taloudellista toimintaa. Se on ensisijaisesti yhteiskunnallista toimintaa. Siksi sitä ei voi arvioida vain taloudellisin tunnusluvuin.

Kuudenneksi, tuottavuuden mittaustulos on vain apuväline, ei tavoite. Tuottavuuden mittaaminen ilman laadun ja vaikuttavuuden huomioonottamista on joutavanpäiväistä.

Seitsemänneksi, kestävässä tuottavuuden parantamisessa on olennaista parantaa ihmisten edellytyksiä tehdä työtä ja tehdä se hyvin. Niitä parantavat työn oikea mitoitus, hyvä ja turvallinen työympäristö, oikea tieto, asianmukainen palkkaus ja osaava johtaminen.

Kahdeksanneksi, tuottavuusohjelmien tulee olla realistisia. Muussa tapauksessa palvelujen paranemisen sijasta niitä uhkaa heikkeneminen ja tehokkaamman hallinnon sijasta tehottomuus lisääntyy. Tuottavuutta ei voida lisätä yksioikoisesti vähentämällä työntekijöitä.

Yhdeksänneksi, tuottavuuden kestävä parantaminen edellyttää henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen täysimääräistä mukaanottoa tuottavuusohjelmien laadintaan, toteuttamiseen ja seurantaan.

Ja kymmenenneksi, valtion tehtävien kilpailukyvyn ja tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että henkilöstö on työkykyistä ja voi hyvin. Siksi henkilöstön jaksamista on tuettava.

Arvoisa puhemies! Nyt kysyn, löydänkö minä nämä termit valtion tuottavuusohjelmasta, niin kuin sitä on julkisesti kuvattu. Voin sanoa, että puheista ja kirjoituksista löydän, teoista en juuri lainkaan. Tämä sama henki valitettavasti näkyy myöskin tästä kehyksestä. Kun tässä nyt rakkaasta puhutaan, niin olen rakastanut samaa naista 35 vuotta ja ollut lähes yhtä kauan hänen kanssaan naimisissa. Siitä ajasta 30 vuotta olen seurustellut myös ammatillisen aikuiskoulutuksen kanssa. Se on vienyt minulta tätä ensisijaista rakkauttani kohtuullisen paljon, koska tämä ensisijainen rakkauteni on pitänyt velvollisuutenaan kantaa vastuuta yhteiskunnan hyvinvoinnista omalta osaltaan enemmän kuin viralliset työehdot edellyttäisivät. Mutta nyt näyttää siltä, että minun pitäisi ottaa vielä salarakkaaksi tämä valtion tuottavuusohjelma. Ja se on kyllä liikaa vaadittu.

Kuopion te-keskuksessa on jäänyt juuri kolme ihmistä eläkkeelle. Heitä ei korvata. Heistä jokainen on kuitenkin tehnyt siellä korvaamatonta työtä. Nyt tämän tuottavuusohjelman nimissä heidän tehtävänsä ollaan siirtämässä jäljelle jääville työntekijöille. (Puhemies koputtaa) On sinne tullut teknisiä parannuksia, kun on uusi matkalaskuohjelma, joka akateemisesti koulutetulta työntekijältä vie kaksi kertaa enemmän aikaa kuin aiempi. (Puhemies koputtaa) Jos tällainen kehitys jatkuu, joudun todellakin suhtautumaan valtion tuottavuusohjelmaan entistä kriittisemmin. Tämä kehysselonteko ei anna lupaavaa näkymää tässä suhteessa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelman tiimoilla valtiovalta oikeastaan pyrkii hyödyntämään saman kaltaisia menetelmiä kuin on hyvin monella muulla sektorilla yhteiskunnassa, sekä yksityisellä sektorilla että, uskon, monissa kunnissa ja kaupungeissakin. Pystymme uusinta tekniikkaa, uusimpia työjärjestelyjä hyväksi käyttäen löytämään keinoja, joilla tuottavuusohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Sen avulla valtiovalta olisi omalta osaltaan kantamassa vastuuta siitä, että vähenevän työvoiman oloissa työvoimaa riittää myös muille sektoreille. Valtion pitää tässä suhteessa myös oma osansa tästä vastuustaan kantaa, tehden sen mahdollisimman suunnitelmallisesti. Emme toimi niin kuin yrityksessä, jossa tehdään aina kerralla isoja rysäyksiä, vaan teemme tämän vuosikausien pitkällä suunnitelmalla, joka työ alkoi jo viime hallituskaudella ja jota työtä tulee jatkumaan aina vuoteen 2015 asti. Tässä kehysriihessähän oikeastaan lisättiin ministeriöille vähän tämmöistä kannustetta siihen, että etsitään uusia keinoja sillä, että tuottavuusohjelman tuomista taloudellisista säästöistä 75 prosenttia jää ministeriön sisälle, 25 prosenttia tulee ikään kuin valtion yhteiseen kassaan, on osoitettavissa sitten muihin tarkoituksiin. Eli tässä myös vapautuu resursseja niihin tavattoman moniin tarpeisiin, jotka tässäkin salissa usein esillä ovat olleet.

Arvoisa puhemies! Tätä kehysriihtä ehkä luonnehtii se, lähtien liikkeelle tuosta ed. Skinnarin rahoitusmarkkinoiden kriisiä koskevasta puheenvuorosta, että viime elokuun budjettiriihessä ja myös tässä kehysriihessä me oikeastaan poikkeukselliseen tapaan kuulimme Suomen Pankin edustajaa ensimmäisenä juuri rahamarkkinoiden kehityksestä ja rahamarkkinoiden kriisistä. Seuraamme sitä äärimmäisen tarkasti. Emme ole samanlaista suositusta antaneet kuin Ruotsissa, meillähän pankkien pitää aina toimia — sen opimme viime pankkikriisistä — tarkasti. Mutta ainakin tällä hetkellä, ehkä onneksi, myös asetelma on hieman erilainen kuin saattaa olla Ruotsissakin, koska heidän pankkinsa ovat hyvin paljon läsnä juuri Baltian maissa, mihin ed. Skinnari viittasi.

Mutta on sitten kyse rahoitusmarkkinoiden kriisistä tai muusta ulkomaailmasta tulevasta kriisistä, tärkein varautumisen keino on tietysti hoitaa oma kotipesä mahdollisimman hyvin talouden osalta. Tässä kehysriihessä keskityimme erityisesti neljään aihealueeseen:

Teimme isot ratkaisut liikennepoliittista selontekoa varten. Linjasimme itse asiassa liikennehankkeet aina vuoteen 2020 asti, että saadaan myös suunnittelulle järkevä pohja. Emme yritä valtionkaan puolelta haukata liian suurta palaa, vaan suunnittelemme sellaisia kohteita, joihin sitten myös raha riittää rahoituksen osalta. Tämä liikennepolitiikan pitkäjänteisyys on tärkeätä, ja kun liikenneselonteko tulee tänne käsiteltäväksi, tullaan myös havaitsemaan, että pitkäjänteisyyden ohella liikennepolitiikan vaikutus nimenomaan talouden ja työllisyyden kehitykseen on ollut äärimmäisen tärkeätä, sillä on selvä aluepoliittinen funktio. Liikennepolitiikkaa ohjaa nykyään hyvin voimakkaasti myös ilmastopolitiikka.

Toinen suuri aihealue, johon kehysriihi painottui, oli yliopistopolitiikka, johon tehtiin hyvin tunnetut ratkaisut innovaatioyliopiston perustamisesta alkaen. Huomasin täällä aikaisemmin aamupäivällä pidettyjä puheita lukiessani, että hieman väärällä tavalla on sotkettu tässä keskustelussa yliopistojen pääomiin tehtävät sijoitukset ja toimintarahat. Vakuutan, kuten uskon valtiovarainminiterinkin täällä tehneen, että toimintarahoitus on erillään. Sitä kehitetään suunnitelmien mukaisella tavalla. Se, että luomme houkutteen hankkia yksityistä rahoitusta yliopistojen peruspääomaksi, ei ole heikentämässä toimintarahoituksen määrää. Eikä se saa myöskään johtaa siihen, että kun yksityistä rahoitusta hankkii, se jollain tavalla kytkeytyisi sitten tähän toimintarahoitukseen. Kun me olemme tekemässä suurta yliopistolainsäädännön uudistamista, jossa tulee mahdolliseksi se, että yliopistolla on selkeä oma tase ja pääoma, niin on hyvä, että tehdään myös tämmöinen selkeä taloudellinen kannuste saada yksityinen sektori myös osallistumaan yliopistojen rahoitukseen. Se on plussaa, se on ekstraa yliopistokentälle, ei pois siltä.

Kolmas suuri aihepiiri, jota kehysriihi käsitteli, oli metsäpolitiikka, puunhankinnan lisääminen. Sen osalta tehtiin tunnetut Ahon työryhmän raportin mukaiset ratkaisut.

Neljäs suuri aihealue, johon kehysriihi keskittyi, oli valtion tuottavuusohjelman edistäminen. Siinä tehtiin pitkälle meneviä ratkaisuja.

Ed. Skinnari äsken kritisoi kuntien asemaa. Kun katsotaan viime vuosien kehitystä — minulla sattuu olemaan edessä peruspalveluohjelma vuosille 2009—2012 — tämä kertoo äärimmäisen selkeää kieltä siitä, kuinka vahvasti kuntien tulopohja on toisaalta kiinni talouden yleisestä kehityksestä, ja kyllä siihen pystytään myös sitten tietysti valtionosuuksilla vaikuttamaan. Minulla on tässä taulukko, joka kertoo sen, että heikoimmin verotulojen ja valtionosuuksien lisäys kehittyi vuosina 2002—2003, jolloinka lisäys oli käytännössä nolla. Siitä alkaen on saatu vuodesta toiseen parempi kehitys verotulojen ja valtionosuuksien yhteismääränä katsoen. Selvän ennätyksen lisäyksen osalta tekee tämä kuluva vuosi 2008. Kuntien verotulot ja valtionosuudet tulevat tänä vuonna kasvamaan noin 2 miljardilla eurolla, mikä on selvästi enemmän kuin on toimintamenojen kasvu, ja hyvä näin. Seuraavina vuosina taso tulee olemaan vakaampi. Valtionosuuksiin ei kyetä tekemään samanlaisia suuria korotuksia kuin teimme tälle vaalikaudelle etupainotteisesti vuoteen 2008, mutta kannattaa tämä peruspalveluohjelma lukea, myös sen tilastoaineistot.

Kehysriihen päätökset eivät jaa koko loppuvaalikauden jakamatonta varausta, vaan niin kuin asiakirjasta käy ilmi, me olemme jättäneet vielä selkeän jakamattoman varauksen, ensi vuodelle noin 100 miljoonaa euroa ja vuodelle 2011 yli 200 miljoonaa euroa, niitä uudistuksia varten, joihin ovat hallituksessa valmisteilla. Haluan mainita erityisesti kaksi, johon me tulemme tarvitsemaan lisäresursseja. Toinen liittyy ilmasto- ja energiapolitiikan osalta tehtäviin ratkaisuihin ja erityyppisiin kannusteisiin. Siinä saatetaan tarvita kehysmäärärahoja. Toinen liittyy käynnissä olevaan perusturvauudistukseen. Vaikka sen osalta varmaan rahoitusvastuu tulee valtaosaltaan vasta ensi vuosikymmenellä eteen, niin luonnollisesti jo tällä vaalikaudella myös sen osalta pitää liikkeelle päästä, ja siihenkin olemme jättäneet tätä jakamatonta varausta. Eli meillä on myös seuraavien vuosien osalta vielä hallitusohjelmassa sovittua määrärahojen lisäystä käyttämättä, eli se kehys, joka tänä keväänä käsitellään, ei ole vielä viimeinen sana tämän hallituksen osalta.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on tämän kehyksen pohjalta vielä aikamoisia kattamattomia tarpeita, ja muistuu nyt mieleen, kun katson pääministeriä, se keskustelu, mitä kävimme ennen eduskuntavaaleja. Silloin puhuttiin vanhustenhoidosta erittäin paljon, ja saatoimme silloin olla yhtä mieltä siitä, että se on alue, jolla meidän huolenpitomme lähimmäisistämme on kaikkein heikoimmalla tolalla. Nyt tämä kehys plus tämä ilmoitus, jonka pääministeri teki, joka oli hyvin merkittävä, tarkoittaa siis sitä, että vanhustenhoitoon ei ole odotettavissa mitään parannuksia tämän vaalikauden aikana. Eli ne lupaukset, joita vaaleissa annettiin, eivät näytä toteutuvan. Se on kyllä aikamoinen pettymys, jos tämä linja pitää, että ei olla valmiita myöskään tästä jakamattomasta varauksesta enää tällä vaalikaudella käyttämään. Näin tämä siirtyy seuraavalle vaalikaudelle, ja kun vanhustenhoidon tarpeet kasvavat ja ilman lisähenkilökuntaa siellä ei missään tapauksessa tulla selviämään, (Puhemies: Minuutti!) niin tämä on iso pettymys.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikemiesten kauppaopistojen jatkoksi nyt luotavat liikemiesten yliopistot eivät saa vasemmiston tukea. Näin siksi, että nuo rahoittamiseen kykenevät suurfirmat eivät tietenkään pyyteettömästi ole yliopistolaitosta jatkossa rahoittamassa, vaan edellyttävät vastapalveluksia, ja siten yliopistolaitoksen rooli muuttuu kokonaan näitä isoja yhtiöitä palvelevaksi. Sitä paitsi tulee alueellinen eriytyminen väkisinkin. Jo nyt valtion rahaa lähdetään jakamaan niin, että innovaatioyliopisto saa 100 miljoonaa euroa 2012 ja muut yhteensä 30 miljoonaa euroa. Lisäksi myös nämä firmojen rahat tulevat hyvin eritasoisesti eri puolilla maata yliopistoille suuntautumaan. Helsingissä niitä löytyy, tuolla maaseudulla ei, eli kyllä minun täytyy todeta, pääministeri, että kyllä te olette nyt keskustan linjan perin pohjin onnistunut muuttamaan, kun tähän hankkeeseen olette puolueenne saanut mukaan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä, että arvoisa pääministeri tuli tänne keskusteluun mukaan, ja minäkin haluan esittää muutaman kommentin tästä yliopistotilanteesta.

Nyt kun tuon yliopistomaailman kanssa edelleen olen aika läheisissä tekemisissä, niin jossakinhan meillä on vähän mennyt pieleen, kun tämä hallituksen viesti yliopistoille on ymmärretty, (Ed. Tennilä: Kyllä se on oikein ymmärretty!) niin kuin täällä salissa on se ymmärretty laaja-alaisesti, ja myöskin rehtoreitten kannanotoista se on tullut hyvin selvästi esille. Elikkä kannattaisiko järjestää uusi operaatio? Ja ei kai voi olla, arvoisa pääministeri, totta, että nyt kun Senaatti-kiinteistöistä aiotaan eroon, niin sijoittajille menevät nämä yliopistokiinteistöt? Eihän siinä ole mitään järkeä. Tämmöistä hevosmiesten tietotoimiston tarinaa kulkee jo vaikka kuinka paljon tuolla yliopistoissa, ja tämä on aivan hurjaa. Kertokaa ihmeellä, että tämä ei pidä paikkaansa.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisi hyvin tärkeätä, että nyt Ruotsin kanssa käytäisiin läpi tätä rahoitustilannetta, hallitus huolehtisi siitä, että näin käytännössä tapahtuu, ei tulisi sitten näitä yllätyksiä.

Minä olisin kysynyt näistä pääomasijoituksista, minkälaisissa summissa tässä nyt liikutaan. Joissakin televisiouutisissa on tullut ilmi, että yliopistojen edustajat nyt epätietoisuuksissaan odottavat sitä, että valtionyhtiöitten myyntituloja tulee näille yliopistoille. Ja nyt kun hallitus avasi myyntivaltuudet lähes kaikille, kolmea pörssiyhtiötä lukuun ottamatta, niin minkälaisissa summissa tässä nyt aiotaan esimerkiksi tänä vuonna liikkua? Mitä ollaan myymässä?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri mainitsi tuon jakamattoman osuuden kohdalla myös ilmastonmuutoksen torjunnan mahdollisesti vaatiman rahoituksen. Itse olisin odottanut, että nyt jo tässäkin selonteossa olisi ollut oma erillinen kohtansa, jossa olisi pyritty selkeästi osoittamaan tämän kehyskauden tarpeita nimenomaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Uskon, että nyt kun eduskunta saa hallitukselta, lopulta ehkä vasta ensi syksynä, tämän ilmasto- ja energiastrategian, niin viimeistään siinä vaiheessa pitäisi katsoa pitemmällä tähtäimellä ne resurssit, jotka sitten myös näihin kehyksiin pitää saada sisään. Muuten ehkä keskeisin haasteemme jää toteuttamatta, ja tässä mielessä, huolimatta kritiikistä (Puhemies: Minuutti!) liittyen kehyksiin, tuo on tärkeä näkökulma.

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Terveyspalvelut ja vanhustenhuolto nousivat vaaleissa vuosi sitten mielipidetiedustelujen ja puolueiden, voi sanoa, puheiden ja paneeleiden ykkösasiaksi. Nyt tehty kehyspäätös kuitenkin osoittaa, että hallituksella ei ole aikeita lunastaa lupauksiaan, ja kysynkin, miksi.

Toinen kysymys, mihin tartun, on vanhustenhuollossa mielestäni iso epäkohta. Omaishoidon tuen taso jää edelleen korjaamatta, eikä sitä olla siirtämässä Kelalle, niin kuin ennen vaaleja monissa paneelikeskusteluissa tämäkin asia nousi esille, vaikka se turvaisi omaishoitajille yhdenvertaisen asetelman. Miksi tämän tärkeän asian hoitaminen on jälleen jätetty hamaan tulevaisuuteen seuraavalle hallitukselle, vaikka hallitusohjelmassa onkin asiasta varsin selkeät merkinnät?

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Erkki Virtanen täällä aikaisemmin varsinaisessa puheenvuorossaan kosketteli valtion tuottavuusohjelmaa ja luetteli kymmenen teesiä, miten ohjelma tulisi toteutettua. Toivon mukaan pääministeri, jos ei kuullut tätä puheenvuoroa, poimii kuitenkin kansliasta tuon puheenvuoron. Tuottavuusohjelmaa toteutetaan valtionhallinnossa nyt käsittämättömällä tavalla. Otetaan pari esimerkkiä. Työsuojelupiirin henkilöstöä ollaan vähentämässä erittäin voimakkaasti, jopa niin, että lähes neljännes henkilöstöstä vähennetään tilanteessa, jossa meillä on työtapaturmien määrä kasvanut erittäin voimakkaasti, harmaan talouden ongelmat ovat jatkuneet ja lisääntyvät kaiken aikaa, työvoiman liikkuvuus vaatii yhä enemmän työsuojelupiiriltä toimenpiteitä. Toinen esimerkki Puolustushallinnon rakennuslaitoksen osalta: hallitus ohjelmapäätöksen yhteydessä vähentää 220 henkilötyövuotta sieltä, (Puhemies: Minuutti!) mikä toteutetaan pääsääntöisesti sillä tavalla, että siivoojia vähennetään. Mitä tuottavuusohjelmaa tämä on? Toivon, että hallitus toisi selonteon eduskunnalle tuottavuusohjelman toteutumisesta, jotta päästäisiin todella käsittelemään tätä isoa asiaa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan siitä, mihin ed. Laitinen lopetti. Kysymys ei ole pelkästään siitä, että siivoojia vähentämällä valtionhallinnon tuottavuutta parannettaisiin. Nyt näyttää siltä, kun katsoo tätä kehystä, että se tapahtuisi nimenomaan talous- ja henkilöstöhallinnon ja tietojenkäsittelyn tehtäviä kehittämällä. Eivät pelkät palvelukeskukset ja tietohallintokeskuksen perustaminen kuitenkaan poista sitä ongelmaa, mikä syntyy, kun esimerkiksi TEMistä poistuu 2 000 ihmistä töistä, ihan substanssihommista. Kun täällä sanotaan, että "kiristyvän työvoimakilpailun takia tuottavuusohjelman tehtävänä on muiden tavoitteiden ohella parantaa valtionhallinnon työvoimakilpailukykyä tarjoamalla kiinnostavia tehtäviä ja palvelussuhteen ehtoja", niin kuinkahan kiinnostavia ne tehtävät jatkossa ovat, jos ihmiset tietävät, että he joutuvat repimään niistä selviytyäkseen selkänahkaansa.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi selonteon peruskysymyksistä on nimenomaan yliopistouudistus. Hallitus lisää perusrahoitusta yliopistoille, mutta kehyksissä varaudutaan myös pääomittamaan yliopistojen toimintaa. Käytännössä siis, jos on kaksi yliopistoa, molempien perusrahoitus turvataan, mutta ikään kuin voita leivän päälle voi kerätä sitten omin keinoin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että eri yliopistot ovat hyvin erilaisia vetovoimaisuudessaan. Jos ja kun tuloja varmasti helposti saadaan huippututkimukselle, niin miten käy sitten yhteiskunnallisten ja humanististen aineiden, ja vaikka ulkopuolista rahoitusta varmasti on löydettävissä kasvukeskuksissa ja täällä Pääkaupunkiseudulla, niin mistä sitä rahoitusta temmotaan Itä- ja Pohjois-Suomessa? Kasvavilta eläkeläisjoukoiltako? Toivon, että tähän tulisi vielä harkintaa ja ehkä jotain linjauksia uudelleen.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä iltapäivällä käydyn keskustelun aikana erittäin syvällisesti tätä yliopistojen asemaa käytiin lävitse, ja lainasin silloin tämän päivän Keskisuomalaista, sen pääkirjoitusta, jossa todettiin näin: "Matti Vanhasen enemmistöhallituksen päätös asettaa Espoon yliopisto kaikkivoipaisen kirkkauden kastiin on kestämätön paalutus. Se uhkaa romuttaa Suomen muiden yliopistojen kapasiteetin pitkällä kantamalla." Arvoisa pääministeri, toivon ja vetoan vielä, että perehdytte tähän asiaan, ettette ole tekemässä sellaista historiallista sivistyspoliittista päätöstä, josta keskustapuolue joutuu vielä häpeäpaaluun.

Sitten ed. Laitinen otti esille työsuojeluvoimavarat. Viime kaudella työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana kun olin, me yksimielisesti edellytimme työsuojelun voimavarojen lisäämistä. Valtiovarainministeri Katainen oli pihalla tästä asiasta, josta talouspoliittinen ministerivaliokunta oli tehnyt päätöksen, (Puhemies: Minuutti!) että sata virkaa poistuu. Oletteko te, herra pääministeri, ollut tekemässä tällaista päätöstä?

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puutun kanssa näihin tuottavuustoimenpiteiden aiheuttamiin henkilöstövaikutuksiin. Nythän tässä selonteon taulukko-osassa on näitä lueteltu. Muistaisin, että joskus edellisten hallitusten aikana oli pahimmillaan 20 000 henkilötyövuotta tavoitteena. (Ed. Heinäluoma: Päinvastoin, 9 000!) Nyt se luku on pudotettu, riippuen miten tätä lukee, pienempään. Mutta kuinka paljon tässä nyt on todellisuudessa semmoista arvausta taikka väitettä eikä realismia, jos meinataan palvelut toteuttaa niin kuin pitää? Täällä on puhuttu työsuojelupiireistä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, yliopistoista ym. Onko yksityistäminen se avainsana, jolla siirretään töitä pois valtionhallinnosta ja sitä kautta sitten työllistetään jonkin verran enemmän kuin näkyy näissä tavoitteissa?

Jyrki Kasvi /vihr(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tuottavuuteen liittyvät kiinteästi myös investoinnit, investoinnit uusiin toimintatapoihin, uuteen tuotantoteknologiaan, uuteen osaamiseen, sillä tuottavuus ei parane pelkästään työvoimaa supistamalla. Se opittiin yksityisellä sektorilla 80-luvulla karvaasti, jolloin moni yritys ajoi kannattavuutensa kuralle keskittyessään pelkästään tuottavuutta parantamaan. Julkinen sektori on kuitenkin nyt vähän samassa jamassa. Tuottavuus on samalla tasolla kuin 70-luvulla, mutta palkat ovat sinä aikana nousseet merkittävästi ja rahan tuottavuus eli kannattavuus on julkisella sektorilla romahtanut. Toivonkin, että tuottavuusohjelmaan otetaan mukaan myös investointiosaamista ja panos—tuotto-laskelmien tekemistä, ettei vahingossa tehdä suurempaa vahinkoa kuin mikä on säästö.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin hyvin tiedämme, kuntatalous on erittäin voimakkaasti eriytynyt, ja tässä selonteossa myös myönnetään, että tämän kehyskauden loppupuolella kuntatalous tulee kiristymään. Mutta mitenkä tästä selvitään, niitä neuvoja siellä ei ole, todetaan vaan, että tulisi varautua tähän ja kuntien menoja hillitä. Mutta niin kuin hyvin tiedämme, erittäin monessa kunnassa on jo kaikki konstit käytetty, ja nyt myös selonteossa todetaan, että harkinnanvaraiset avustukset ollaan ajamassa alas. Tämä kunta- ja palvelurakenneuudistus ei tule pelastamaan kaikkia kuntia. Kysynkin pääministeriltä siitä, kun ministeri Kiviniemi aiemmassa debatissa totesi, että tulevassa valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksessa pyritään huomioimaan nämä erilaiset kunnat. Pidän kyllä tätä erittäin haasteellisena. (Puhemies: Minuutti!) Hallitus omalta osaltaan myös on lisäämässä kuntien taakkaa sillä, että kunnille kuuluva rahanosa siirtyy vuodelle 2012 ennen kuin se maksetaan. Eli menoja ei ole arvioitu tarpeeksi suuriksi valtionosuuksia myönnettäessä.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kehyksissä aluepolitiikka on nostettu hyvin vahvasti esille, ehkä aikaisempaa hallitusta vahvemmin, ja on ollut miellyttävää todeta se, että liikenneväyliin panostetaan vahvasti ja myös puuhuollon turvaamisen kautta haja-asutusalueille syntyy merkittävästi uusia työpaikkoja. Tämä on erinomainen asia. Vähemmälle on jäänyt kuitenkin alueellistaminen, joka jo edellisen hallituksen aikana käynnistettiin. Kysynkin pääministeriltä: Minkälaiset ovat nyt alueellistamisen suunnitelmat, ja jatkuvatko nämä linjaukset, joita on aikaisemmin tehty, ja mitkä tavoitteet on tälle vaalikaudelle alueellistamisen suhteen asetettu?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Erilaiset kunnat pitää pystyä vuonna 2010 valtionosuusuudistuksessa ottamaan huomioon samalla tavalla kuin aina valtionosuuksista päätettäessä on tehty. Valtionosuusjärjestelmä on se, jolla tehdään tätä tasausta erilaisten kuntien välillä, mutta se ei ole mikään patenttiratkaisu. Ei pidä myöskään yliarvioida niitä mahdollisuuksia, mitä tässä kuntien välisessä valtionosuuksien jaossa on tehtävissä, mutta se on se säätelyväline, joka valtiolla on näiden erojen tasaamiseksi. Olennaistahan kuntien talouden kannalta on luonnollisesti yleinen talouskehitys, työllisyyskehitys, miten kuntien tulot sitä kautta kehittyvät.

Nykyinen hallitus satsasi tähän ensimmäiseen vuoteen ylivoimaisesti eniten. Me lisäsimme kuntien valtionosuuksia erittäin paljon, selvästi enemmän kuin esimerkiksi tällä vuosikymmenellä minkään yksittäisen vuoden kohdalla on kyetty tekemään, ja sehän jää sinne pohjiin. Tämä on myös vastaus sekä ed. Heinäluoman että ed. Kärkkäisen puheenvuoroihin liittyen vaalikeskusteluihin. Nimenomaan kuntien valtionosuuksien kauttahan sekä vanhustenhuoltoa että terveydenhuoltoa tuetaan, ja siinä hallitus käytti erittäin ison osan tämän vaalikauden ikään kuin jakovarasta juuri tähän tarkoitukseen.

Yliopistojen kohdalla innovaatioyliopistoa ei pidä nähdä minään erityisenä espoolaisena yliopistona. Se on kansallinen yliopisto, niin kuin ovat muutkin yliopistot. (Ed. Gustafsson: Se on Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa!) Aivan samalla tavalla aikanaan vaikka Oulun yliopiston perustaminen oli tärkeä alueellisesti tehty perustamispäätös, mutta se oli nimenomaan myös kansallisesti tärkeä päätös. Se on tuonut hyvinvointia koko Suomelle, ja näin pitää käydä myös nyt tehtävissä yliopistoratkaisuissa, joista innovaatioyliopisto on yksi näkyvimmistä ja merkittävimmistä ratkaisuista.

Mutta kannattaa kiinnittää huomiota koko hallituksen yliopistopolitiikkaan, jolla pyritään yliopistojen autonomiaa lisäämään ja luomaan myös aikaisempaa paremmat edellytykset ja mahdollisuudet siihen, että ne pystyvät hankkimaan pääomaa myös muualta, ja tässäkin muistutan, että pääoma ja toimintamäärärahat ovat kaksi eri asiaa. Meidän pitää saada, niin kuin muuallakin maailmassa on tavallista, myös yksityinen sektori rahoittamaan yliopistojen toimintaa. Se on ekstraa ja lisää yliopistoille, ei niiltä pois. Tässä suhteessa uskon erittäin vahvasti siihen, että myös kansallista omaisuutta kannattaa käyttää yliopistojen hyödyksi. Meistä monet muistavat sen päätöksen, joka tässä salissa tehtiin aikanaan, kun Sitralle annettiin pieni peruspääoma. Siinä oli paljon onneakin mukana, mutta olen aivan varma, että se on tuottanut nykyisessä tarkoituksessaan koko kansantalouden kannalta parempaa tulosta kuin jos se olisi pidetty silloin valtion kassassa.

Ilmasto- ja energiapolitiikan osalla on kehyspäätöksessä erikseen päätetty — jos ei sitä siinä ole todettu, mutta oletan, että se on täällä todettukin — että siihen liittyvät ratkaisut, myös raharatkaisut, tehdään ilmasto- ja energiaselonteon kohdalla, ja se päätöksenteko tulee myös tämän vuoden kuluessa eteen.

Ed. Heinäluoma, totesitte, etten ilmoittanut mitään vanhustenhuoltoon satsaamisesta. Se, että sanoin, että meillä on jakamatonta varausta käyttämättä aika runsaasti, ja mainitsin kaksi esimerkkiä, ei sulje pois tietenkään muita.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009—2012 on todennäköisesti tämän hallituksen kauaskantoisin esitys. Tätä selontekoa valmistellessamme me olemme tienneet, millaiset haasteet meillä on edessämme: ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, globaalin maailmantalouden murros. Jokainen niistä riittää jo yksin nostamaan kylmän hien päätöksentekijän otsalle, saati kaikki kolme yhdessä.

Otetaan esimerkiksi ilmastonmuutos. Vielä muutama vuosi sitten riitti eduskunnassakin epäileviä tuomaita, jotka kuvittelivat yksinään olevansa viisaampia kuin esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen tai Vtt:n tutkijat, YK:n ilmastopaneelista nyt puhumattakaan. Mutta nykytiedolla kenelläkään täyspäisellä päättäjällä ei pitäisi olla kanttia väittää, etteivätkö sekä Suomi että ihmiskunta olisi kuilun partaalla ja että on vain ja ainoastaan meidän sukupolvestamme kiinni, putoammeko me siihen rotkoon vai emme. Pysäyttämään me emme näitä muutoksia enää pysty. Se työ olisi pitänyt aloittaa jo vuosikymmeniä sitten, kun "tuomaat" olivat vielä vallassa. Nyt me voimme vain sopeutua ja jarruttaa ja minimoida haittoja.

Onneksi tässä kehyksessä on merkkejä paremmasta. Esimerkiksi raideliikenteeseen investoidaan ensimmäisen kerran sitten tsaarinvallan vuosien yhtä paljon kuin tieliikenteeseen. Liikenneinvestointien painopiste on viimein kääntymässä ilmastonmuutoksen edistämisestä sen hillitsemiseen. Raideliikenneinvestointien painopiste on myös siellä, missä liikutellaan suurimpia ihmismääriä, ei siellä, mistä vaalipiiristä asianomaiset ministerit sattuvat olemaan kotoisin. Toki aivan viime metreille asti hallitusta yritettiin lobata unohtamaan sellaiset hassutukset kuin Länsimetro tai Kehärata ja rakentamaan niiden asemasta aluepoliittisia moottoritienpätkiä, siltoja ja siltarumpuja eri puolille Suomea.

Liikenteen päästöt ovat kuitenkin vain vajaa viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Siksi olisin toivonut jo tähän kehykseen voimakkaampia kannusteita myös asumisen ja teollisuuden päästöjen vähentämiseen. Ilman kannusteita energiansäästövelvoitteet jäävät tehottomiksi. Tästä tarjoaa Ruotsin menestys hyvän esimerkin. Energiankulutuksen kasvu on saatu Ruotsissa taittumaan nimenomaan kannustimilla, ei sanktioilla, ja ilmasto on Ruotsissa aivan yhtä vaativa, matkat yhtä pitkiä ja teollisuus yhtä energiaintensiivistä kuin Suomessa.

Arvoisa puhemies! Vaikka ilmastonmuutos onkin Suomen tulevaisuuden vakavin haaste, se ei ole suinkaan ainoa. Esimerkiksi väestön nopea ikääntyminen tarkoittaa tuoreen selvityksen mukaan sitä, että meidän on lähitulevaisuudessa koulutettava vähintään joka neljäs nuori hoiva-alalle, jos me aiomme huolehtia vanhuksistamme tulevaisuudessa edes yhtä huonosti kuin nyt. Me kinaamme täällä jostain parin yliopiston yhdistämisestä, kun todellinen osaamispoliittinen haaste on aivan toisaalla ja aivan toista kokoluokkaa: muutaman vuoden kuluttua joka neljännen koulutuspaikan, joka neljännen oppilaitoksen on oltava hoiva-alalla. Ilmastonmuutoksesta kärsivät meidän lapsemme, mutta ikääntyminen kolahtaa meidän omaan nilkkaamme: jos me epäonnistumme, me itse olemme se ikäpolvi, jolle ei riitä hoitajia. Se vain mietityttää, kenen verovaroista neljännekselle ikäluokasta maksetaan palkka, ja se palkka on kova, sillä väestön ikääntyminen tarkoittaa kroonista työvoimapulaa ja palkkakilpailua myös kaikilla muilla alueilla.

Arvoisa puhemies! Tämän talven keskustelua ovat hallinneet Stora Enson tehtaiden lopettamispäätökset. Maailmantalouden murros alkaa tuntua myös Suomen talouden perinteisessä puujalassa. Kun aikakauslehtipaperin tuotantoon ei enää tarvita hitaasti kasvanutta pitkäkuituista puuta, ei paperiteollisuudella ole enää mitään syytä keittää sellua kalliista puusta, kalliilla työvoimalla, kaukana markkinoilta. Viime talvea muistellaan vielä vanhoina hyvinä aikoina, kun Suomesta lähti vain kaksi pientä tuotantoyksikköä.

Kuinka hyvin me olemme varautuneet metsäteollisuuden rakennemuutokseen? Varautuminen edellyttäisi ongelman tunnustamista. Me elämme kuitenkin edelleen siinä harhassa, että kyllä tämä tästä, kunhan Venäjä vähän hellittää puutullejaan. Kehyksen investoinnit puun korjuu- ja kuljetusjärjestelmään ovat kuitenkin perusteltuja, sillä kävi maailmantaloudessa miten tahansa, metsät ovat Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara, sitä ei saa meiltä pois. Nyt on kuitenkin viime hetket miettiä, mihin Suomen metsätalous tulevaisuudessa perustuu. Nyt istutettavien talousmetsien sato korjataan vuosikymmenten kuluttua. Onko paperiteollisuuden tarpeisiin kasvatetulle kuitupuulle silloin enää käyttöä?

Arvoisa puhemies! Tämä selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009—2012 on joukko askelia oikeaan suuntaan, mutta kyllähän tästä kunnianhimoa puuttuu, se on totta. Nyt nämä Suomen tulevaisuuden haasteet on kuitenkin nostettu esiin, eikä niitä voi enää vaieta pois päiväjärjestyksestä. Onko meistä vastaamaan näihin haasteisiin, se on vain meistä itsestämme kiinni.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Regeringen fortsätter att hålla sig till strama budgetramar. Man kan fråga sig: är ramarna rent av för strama? Den ekonomiska utvecklingen i vårt land har varit mycket god sällsynt länge. Jag tänker på att bruttonationalprodukten har ökat mera än i de flesta jämförbara länder. Den offentliga ekonomin är i bättre skick än i de flesta EU-länder. Bytesbalansen är klart positiv, statsskulden är förhållandevis liten. Sysselsättningsgraden passerar 70 procent och arbetslösheten sjunker under 6 procent.

Tätä taustaa vasten joutuukin kysymään, eikö taloudellisia resursseja voitaisi käyttää enemmän edessä oleviin haasteisiin vastaamiseksi. Ajattelen kansalaisten hyvinvointierojen kasvua, joka huolestuttaa. Kehitys liittyy kouluun ja koulutukseen, työhön ja terveyteen. Kyseessä ovat toisin sanoen tulevaisuuden suuret kysymykset, tärkeät arvot ja tavoitteet. Kyse on pohjoismaisen hyvinvointimallin puolustamisesta ja kaikkien oikeudesta ja mahdollisuudesta hyvään elämään.

Sosiaaliturvauudistuksen linjavetoja odotellessa sosiaaliturvan ilmeiset epäoikeudenmukaisuudet ja epäkohdat on korjattava mitä pikimmin. Toimeentulotuen tulee olla viimesijainen vaihtoehto, kun omat rahat eivät riitä jokapäiväiseen välttämättömyyteen. Nykyisin kuitenkin liian monet työttömät, pitkäaikaissairaat ja pientä eläkettä saavat vanhukset ovat riippuvaisia toimeentulotuesta, eli tasokorotukset ovat välttämättömiä.

Kannattaa panostaa kunnolla infrastruktuuriin, paljonkin. Tärkeät liikenneinvestoinnit on tehtävä mieluummin aiemmin kuin myöhään, koska ne tulevat sitä kalliimmaksi, mitä enemmän aikaa kuluu. Liikennepoliittisella selonteolla onkin edesautettava tätä. Monet seikat, kuten energia-, ympäristö- ja ilmastotekijät, puhuvat rautatieverkoston kunnollisen kohentamisen puolesta.

Trots dessa anmärkningar inser jag att vårt land måste anpassa sig till omvärlden på ett helt annat sätt än tidigare. Det gäller att klara sig i den öppna konkurrensen och förmå upprätthålla en hög sysselsättning. I dagens situation handlar det om att gardera sig mot negativa växlingar i den internationella konjunkturen och osäkerheten på finansmarknaden. Den stora nationella utmaningen igen är befolkningens åldersstruktur som måste beaktas i landets politik.

Tätä taustaa vasten hallituksen kehykset ja painotukset ovat ymmärrettäviä. Hallituksen ja eduskunnan tulee sitoutua kehyksiin ja painopisteisiin, joilla työllisyyttä edelleen parannetaan ja voidaan parantaa. Työllisyys on nimittäin hyvinvoinnin perusta, ja sillä on ratkaiseva merkitys hyvinvoinnin kestävälle turvaamiselle ja rahoittamiselle. Taloudelliset resurssit on luotava työlle, ennen kuin niitä voidaan alkaa jakaa. Näin pitää ajatella.

Vilka slutsatser bör dras? Vi bör satsa på medborgarnas utbildning, hälsa i allmänhet och arbetshälsa i synnerhet. Det bidrar till kunnande och ork, i arbetslivet, till flera år i arbetslivet och till ökande produktivitet. Det betyder ekonomisk tillväxt och sysselsättning som grund för välfärden. En god hälsa betyder samtidigt trivsel och välbefinnande och minskande behov av samhällets omsorg och vård. De sociala kostnaderna minskar med en dylik politik.

Det här synsättet bör prägla satsningarna på skolan och utbildningen och den förebyggande hälsovården. Det måste synas i regeringens politik under kommande år. Det lönar sig att investera i kunnandet och hälsan, i skolmotionen och skolhälsan och i folkhälsoarbetet. Utan klara ställningstaganden och åtgärder i denna riktning kommer efterfrågan på social- och hälsovårdstjänster att växa mycket, växa för mycket. Man har beräknat att ytterligare 50 000 anställda behövs fram till 2020 om inte betydande ändringar kan göras. Kommun- och strukturreformen ska ses mot denna bakgrund.

Julkisen sektorin pitää edelleenkin olla merkittävä, mutta jatkossa meillä maassamme tulee olemaan varaa vain hyvin toimivaan ja tuottavaan julkiseen sektoriin kunnallishallinto mukaan lukien. Hallituksen ja eduskunnan pitää valtionosuusjärjestelmällä ja yhdistämisavustuksilla vauhdittaa suurempien kuntien ja suurempien yhteistoiminta-alueiden aikaansaamista. Tämä on todella tärkeää tulevaisuutta ja yhteistä hyvinvointia ajatellen.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Opposition on muistutettava hallitusvastuussa olevia puolueita vaalien alla antamistaan lupauksista. Tässä suhteessa, kun tänään on salissa käyty keskustelua, jonka ed. Ben Zyskowicz jossakin vaiheessa kiteytti — hän sanoi tänään salissa, että on oikeudenmukaista, että päivähoitomaksut ja terveyskeskusmaksut palautetaan sille tasolle, millä ne ovat olleet viisi vuotta sitten — voisin kysyäkin tänään, miksi kokoomuslaisille lapsiperheiden maksujen sitominen indeksiin on oikeudenmukaista mutta etuuksien ei.

Vanhasen hallituksen kaudella kansalaisten eriarvoisuus on edelleen lisääntynyt. Hälyttävää on ollut etenkin lapsiköyhyyden kasvu. Perusturvaetuuksien ostovoima on hiipumassa samanaikaisesti kun kansantalous kasvaa ja reaaliansiotaso nousee reippaasti. Mikä on suurempi lupaus ennen vaaleja kuin kertoa, että puolueemme kynnyskysymys on lapsilisien sitominen indeksiin? Mielestäni oppositiolla ja lapsiperheillä on oikeus saada ministeriltä, erityisesti valtiovarainministeriltä, vastaus siihen, miksi tämä kynnyskysymys ei näy kehyksissä. Lapsiperheillä on oikeus luottaa annettuun kynnyslupaukseen ja vaatia hallitukselta lapsilisien reaaliarvon turvaamista. Kansainvälisesti vertaillen lapsiperheiden tuloverotus on Suomessa kireämpää ja progressio ankarampaa kuin lapsettomien. Kehysesityksestä puuttuvat odotetut korjaukset lapsiperheiden asemaan. Hallituksen tulee tarttua kristillisdemokraattien ehdotukseen myös oikeudenmukaisesta perheveromallista.

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallituksen kehyspäätöksen mukaan hallituksen kehitysapusitoumus on rikkoutumassa. Hallitusohjelman globaalia vastuunkantoa tarkoittavat lauseet ja niihin viittaavat puheet eivät ole muuttuneet teoiksi, vaikka eurooppalaisittain taloutemme on erittäin hyvässä kunnossa. Myös EU:ssa on keskusteltu unionin jäsenmaiden kehitysaputavoitteista, ja komissio on patistanut jäsenmaita kehitysyhteistyömäärärahojen korottamiseen. Pohjoismaista Suomi ja Islanti ovat ainoita, jotka alittavat YK:n asettaman tavoitetason. Kehitysyhteistyö ei ole antajamaalta pois, sillä maailmanlaajuinen hyvinvoinnin lisääntyminen edistää poliittista vakautta ja vähentää sotien uhkaa. Vaikuttamalla konfliktien syihin voidaan ennaltaehkäistä myös pakolaisuudesta johtuvia kansainvälisiä ongelmia.

Ministeri Jyrki Katainen pyysi tänään kertomaan vaihtoehtoja hallituksen linjalle. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä on esittänyt vuosittain oman tasapainoisen vaihtoehtonsa hallituksen budjettiesitykselle. Kd:n vaihtoehtobudjetissa korostuu pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, perheiden ja peruspalvelujen tukemiseen sekä työllistämisedellytysten parantamiseen. Kristillisdemokraatit ovat valmiita tekemään veromuutoksia. Esimerkiksi vaatimatonkin pörssivero mahdollistaisi työllistämisen kannalta tärkeiden toimenpiteiden rahoituksen. Ministeri Kataisen kannattaa tutustua tähän vaihtoehtoon, ja uskon, että se on myös isänmaamme etu.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Harvat kollegat! Tästä selonteosta hyvin lyhyesti. Tietysti kun täällä on uusia edustajia kolmasosa — ei nyt paikalla, mutta muuten tässä eduskunnassa — niin jotta pysyisi asiassa, tutustuin tähän selonteon ja kehyksen historiaan vähän pitemmältäkin ajalta, siihen mitä oikeastaan selonteko tarkoittaa, noin kun ollaan Euroopassa ja yleensäkin Suomessa. Päädyin aika yllättäviin havaintoihin. Esimerkiksi pääministeri äsken täällä "tehdessään selon" käytti suomea aika onnettomasti. Meillä on kyllä sellaisia ilmaisuja kuin "halonteko", "puunteko", "huorinteko", "selonteko", mutta jos sitten käytetään tällä lailla kuin täällä on käytetty tätä määritelmää, niin helposti saa sen kuvan, että tämä on nyt, niin kuin muualla maailmassa käytetään tätä sanaa, deklaraatiota eli "make clear" eli ’selvittää asiaa’. Tämä on ennen siis Suomessa ollut julistus tai deklaraatio, mutta sitten uuskieli on keksinyt tämmöisen asian, jolloin näiltä ministeriressukoiltakaan ei voi enempää vaatia kuin sitä, että he "tekevät selkoa". Ei voi "tehdä selon", eikä selkoja niin kuin halkoja voi tehdä, vaan Suomessa tämmöinen uusiosana on byrokratian käyttöön kehitetty ja on hyvin tämmöinen partitiivinen — niin kuin partitiivinen muutenkin, kun olemme puolueissa täällä — että voimme antaa tämmöisiä osatotuuksia, niin kuin pikkuisia halkoja tai puita kun tekee, niin sekin on partitiivissa ikään kuin, monikko, niin että tämä on tämmöistä tietynlaista hapuilevaa.

Toki täällä sanotaan, että moni asia on tämän ulkopuolella, aivan niin kuin valtiovarainministeri Katainen sanoi, että jätetään tämän kehyksen ulkopuolelle. Mutta sinänsä tämä kehyskin on aikoinaan tarkoittanut vähän muuta asiaa ja vielä tänä päivänäkin. Se liittyy nimittäin tähän paljon puhuttuun kehittämiseen myös. Eli kun englannissa ja tuolla indoeurooppalaisessa kielenkäytössä puhutaan kehyksestä, "frame", viitekehyksestä, "frame of reference", niin aikoinaan "frame" on tarkoittanut suoraan "make progress" eli siis kehittymistä. Ja jos joku täällä nyt tarkasti kuuntelee tätä juttua, niin tässä pyritään kehittämään tätä kehystä; tavallaan niin kuin kuu kehittyi aikoinaan valmiiksi, niin samalla lailla Suomeen kehittyi tämmöinen käsitys siitä, että voidaan hahmottaa asioiden ympärille ikään kuin tämmöinen kehityksen myötä syntyvä juttu. Siinä mielessäkin taas oikeastaan tämä hapuilevuus, mikä täällä on ministerien vastauksissa ilmaantunut, on ihan kunnioitettavaa, koska kyse on juuri siitä, että kehitetään juttua eteenpäin tietyn progression eli kehityksen myötä ja siitä sitten tehdään selkoa jonkin verran, mihin pyritään. Eli tämä ei ole ollenkaan niin vakava paikka kuin mikään budjetti sinällään. Eli meikäläinenkin varmaan voi puhua vähän vapaammin.

Siinä, mitä täällä on vähän tämmöisiä asioita, kun on oppinut vähän ministeritavalla enemmänkin kommentoimaan näitä asioita, on ollut huolestuttavaa esimerkiksi tämä innovaatioyliopiston rahoitus, kun täällä on tämä: "Tämän toteuttamiseksi säätiöpohjainen toimintamalli tehdään kaikille yliopistoille mahdolliseksi." Tämä on pitkä juttu tässä, ja täällä päädytään siihen, mitä on puhuttu, että sitten kun tämä siirtymäaika on tapahtunut, niin 2015 voivat kaikki yliopistot kilpailla tästä ylimääräisestä rahasta.

Todellisuudessa se, mitä on tähän mennessä tapahtunut, on, että virkamiesten kaltaiset asiantuntijat ovat sanoneet, että nytten tähän innovaatioyliopistoon on saatu se helppo 100 miljoonaa — ei edes sitä ole vielä saatu — mutta sitä, mitä tässä peräänkuulutetaan, että pitäisi se toinenkin 100 miljoonaa saada, kun valtio lupaa 500 miljoonaa, ei ole vielä näkösällä. Tämä suunnitelma on aika okei, mutta muuten tämä koko sepustus siitä, että tästä jossain vaiheessa voidaan siirtää tämä ylimääräinen 100 miljoonaa — joka on jo varattu siihen, kun tiedetään, että sitä toista 100:aa miljoonaa ei luultavasti liikemaailmasta saa — niin että sitten se muka kilpailutettaisiin, tekee tämän aika epäuskottavaksi, kun ei se tee sen enempää siitä selkoa, mihin se perustuu, että se sitten siirretään kaikkien sivistys- ja kulttuuritarpeessa olevien tahojen, yliopistomielessä, kilpailuun.

Sitten muuten tässähän ei ole oikeastaan mitään. "Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistoa sosiaalivakuutuksessa jatketaan." Se on hyvä asia, ihan todellakin hyvä asia, ja tässä lisätään siihen rahaakin. Mutta muuten täältä koko tämä mielenterveyssatsaus ... Tänä päivänäkin on ollut pääsiäisen aikaan juttua paljon siitä, että depressio ja masennus ja muut vastaavat ovat nopeiten kasvava työkyvyttömyyttä aiheuttava ja eläkkeelle ... — Onkos tämä 5 vai 10 minuuttia? Anteeksi, puhemies!

Aha, no niin selvä, pääsee poiskin täältä. — Eli täällä en näe oikeastaan mitään semmoista.

Sen verran vielä sanoisin, että tarkoitin valtiovarainministerille sanoessani sitä — hän peräänkuulutti sitä, että pitäisi inflaatiosta puhua mutta ei kehyksistä — juuri tässä suomineito- ja äiti-ideassa, että kun puhutaan, että tuottavuutta pitäisi lisätä, niin — inflaatio kun tarkoittaa paisumista, kasvamista, pullataikina kasvaa — jos vaan otetaan ne rusinat eikä ole semmoista oikeata tuntumaa koko taikinaan, niin silloin ei anneta kansalle tai ihmisille mahdollisuutta ymmärtää sitä, että tosiaan eivät ne ole ne rusinat, jotka siellä kasvavat ja kohottavat jotain, vaan se koko taikina, jossa ne rusinat ovat osana, ellei sitten ole jo nykyään niin fiksua toimintaa tiettyjen poliittisten tahojen taholta, että otetaan jo rusinat etukäteen pois ja sitten pistetään vaan pulla uuniin ja katsotaan sitten, pysyykö se kehyksissä, mutta — taas tämä äitivertaus — eihän se pysy siellä kehyksissä vaan tulee luonnollisesti ulos, (Puhemies: 6 minuuttia!) ja sitten jatketaan.

Tuomo Puumala /kesk:

Arvoisa puhemies! Vajaa vuosi sitten käsittelimme tässä salissa valtiontalouden menokehystä vuosille 2008—2011. Silloinen kehys vastasi melkoisen hyvin hallituksen ohjelmaa, vaikka toki pientä kritiikkiäkin oli ilmassa. Kun nyt käsittelemme tarkennettua menokehystä, voin todeta, että hallitus on toiminut melkoisen viisaasti. Se ei laittanut kaikkia rahoja likoon vuosi sitten, vaan suhtautui hallituskauteen maratoonarilta saaduin viisain opein: vauhdinjako pitää miettiä tarkasti, jotta annettavaa riittää vielä loppumatkastakin. Vuoden aikana on tapahtunut paljon sellaista, mitä ei pystytty ennakoimaan hallitusohjelmaa kirjoitettaessa. Hallitus kykenee kuitenkin vastaamaan uusiin haasteisiin, koska se on jättänyt kehyksiin pelivaraa.

Haluan nostaa ensimmäisenä esille panostukset liikenne- ja väylähankkeisiin. Näillä hankkeilla ja näillä panostuksilla vastataan onnistuneesti siihen huutoon, joka on kiirinyt ympäri Suomea. Esimerkiksi Vaasan vaalipiirissä muutaman vuoden sisällä käynnistyy useita pitkään odotettuja hankkeita, kuten Kokkola—Ylivieska-kaksoisraide ja Vaasan radan sähköistäminen. Myös perustienpitoon kohdennetaan kaivattu 15 miljoonan euron tasokorotus. Hallitus kehittää myös joukkoliikennettä, mikä osoittaa vastuullisuutta ympäristöstämme ja ilmastostamme.

Hallituksen ja meidän kaikkien suurimpia huolia on metsäteollisuuden puunsaannin turvaaminen. Mikäli Venäjän puutullit astuvat voimaan, ne aiheuttavat suuria vaikeuksia Suomessa. Hallitus varautuu tähän toteuttamalla Ahon työryhmän ehdotukset miltei sellaisinaan. Suomessa kasvaa puuta reilusti, ja tärkeää onkin saada raaka-ainetta metsästä tehtaisiin. Tie- ja rataosuuksien korjauksiin ja muihin toimenpiteisiin hallitus käyttää yhteensä 225 miljoonaa euroa, aika merkittävän summan.

Lisäpanoksia on tulossa tällä vaalikaudella myös ammatilliseen peruskoulutukseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan. Näillä vastataan kansantalouden kannalta merkittäviin haasteisiin: työvoimapulaan ja kansainväliseen innovaatiokilpailuun.

Tarkennetussa kehyksessä otetaan kantaa yliopistojen tulevaan rahoitukseen. Nyt tehtävillä ratkaisuilla on kauaskantoiset vaikutukset. Hallitus esittää merkittäviä panostuksia innovaatioyliopiston pääomittamiseen, mikäli muut rahoittajatahot lähtevät mukaan. Kuten sivistysvaliokunta on todennut, tämä lisäpanostus ei saa olla poissa yliopistojen perusrahoituksesta. Lähtökohtaisesti kannatan lämpimästi innovaatioyliopiston perustamista. Mielestäni pitää kuitenkin avoimesti pohtia, kuinka monta vuotta innovaatioyliopisto saa nauttia korotetusta toimintarahoituksesta, ennen kuin tämä siirretään kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi. Nyt esitetty aikahaarukka on mielestäni liian tiukka. Säätiömallia tarjotaan vaihtoehtona myös muille yliopistoille. Samaan aikaan pitää kuitenkin muistaa, että kaikille yliopistoille säätiömalli ei sovi, ja tällöin valtion tulee turvata toimintaedellytykset.

Herra puhemies! Selonteossa kiinnitetään huomiota maailmantalouden näkymien epävarmuuteen. Ennakoitavissa on talouskasvun heikkeneminen ja kulutuksen väheneminen. Hallitus perää aivan oikein malttia menolisäyksissä ja muistuttaa veronkevennysten ajoitusten tärkeydestä. Toivon kuitenkin, että hallitus varautuu todennäköiseen taantumaan selonteossa esitettyjä toimenpiteitä laajemmin. Oleellista on valmius nopeasti vastata maailmantalouden käänteisiin tai USA:n pankkikriisin leviämiseen tänne Pohjolaan saakka.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Tulevaisuutta koskeva päätöksenteko on haastavaa paitsi nykypäivänä eri reunaehtojen ja tavoitteiden myös tulevaisuutta koskevan epävarmuuden vuoksi. Vaikka tulevaisuuden toimintaympäristöstä ei olekaan mitään varmaa tietoa, päätökset on pystyttävä perustamaan mahdollisimman realistiseen arvioon odotettavissa olevasta kehityksestä ja niiden on johdettava myös haluttavaan tulevaisuuskuvaan. Hallitus on mielestäni onnistunut tässä tehtävässä hyvin. Aikana, jolloin kansainväliset suhdanne-epävarmuudet ja kilpailupaineet ovat heijastumassa myös Suomeen, pyritään panostamaan tulevaisuuden menestystekijöiden luomiseen, kuten koulutuksen kehittämiseen, t&k-toiminnan kannustamiseen ja infrastruktuurin parantamiseen. Eri aloille yltävä tuottavuus- ja tukitarkastelu on tärkeää paitsi tämän päivän näkökulmasta myös yhä voimistuvaan rakennemuutokseen varautumiseksi ja kasvavista menopaineista selviämiseksi.

Hallituksen ykköstavoitetta, työllisyyttä, edistetään muun muassa suuntaamalla entistä enemmän tukea työttömien pääsemiseen avoimille työmarkkinoille ja myös niille valmentavaan koulutukseen. Esimerkiksi Lapin työllisyystilanne on vuosien varrella hyvinkin parantunut. Työttömyysaste on tällä hetkellä 13 prosenttia, kun se pitkään liikkui 20 prosentin tienoilla. Nuorten työttömyys on Lapissa vähentynyt vuoden aikana 17 prosenttia, eli suunta on aivan oikea.

Lapin osalta positiivisimpia uusia uutisia on hallituksen päätös sähköistää Rovaniemi—Kemijärvi-välinen rataosuus vielä kuluvan vaalikauden aikana. Päätös on hyvä vahvistus alueen tukisuunnitelmiin, ja sitoumus tähän hankkeeseen ajaa niin metsänkäytön asiaa kuin laajempiakin toiveita yhteyden jatkokehittämisestä.

Olennaista on myös kehyspäätöksen myötä saatava lisärahoitus perusväylänpitoon. Kemin meriväylä jäi vielä näillä näkymin vuoden 2011 jälkeiselle ajalle, mutta pääsi sentään täydennetylle hankelistalle.

Muita odotettuja ratkaisuja on muun muassa poliisin tulevien määrärahojen lisääminen, josta toivottavasti saadaan helpotusta myös pohjoisen tilanteeseen.

Osaamisen ja sivistyksen kannalta on oltava tyytyväinen myös yliopistojen lisärahoitukseen. Apurahansaajien, joista suuri osa on tutkijoita, sosiaali- ja eläketurvan järjestymistä on niin ikään odotettu pitkään.

Kaiken kaikkiaan hallituksen vuosille 2009—2012 laatimat budjettiraamit kehystävät hyvin sitä kuvaa, joka hallitusohjelmassa hahmoteltiin. Kuntataloutta vahvistetaan edelleen kasvattamalla valtionapuja ja jättämällä kuntien käyttöön joitakin lisätuloeriä. Indeksikorotusten päälle sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin tulevasta potista voidaan odottaa piristysruisketta esimerkiksi ikäihmisten palveluista huolehtimiseen. Sosiaaliturvaa uudistetaan myös voimakkaasti tällä vaalikaudella. Kun konkreettisia esityksiä saadaan, lisämäärärahoja lienee tulossa senkin kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! Kaikkien näiden parannusten ohella pidän tärkeänä, ettei asetetusta ylijäämätavoitteestakaan olla tinkimässä. Kuten sanottua, tulevaisuuteen liittyy yhä suuriakin epävarmuuksia ja jo tiedossa olevia haasteita, jotka ovat vain korostumassa nyt käsittelyssä olevan kehyskauden jälkeen. Positiivisilla päätöksillä kuitenkin pohjustetaan hyvää tulevaisuutta.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Yleensä sanotaan, että vähästä on huono ottaa tai tyhjästä on huono nyhjäistä. Tämä sanonta ei kuitenkaan päde valtiontaloutemme tilaan tänä vuonna. Valtion kassa näyttää ylijäämää, ja sen perusteella olisi suotavaa odottaa parannuksia moneen kipeään kohteeseen. Toki jotakin sieltä on ohjattukin. Näistä vähistä toimista olemme hyvin kiitollisia. Kuitenkin valtioneuvoston talouden kehykset asettavat eri alueet hyvin eriarvoiseen asemaan ja vaikeuttavat monella tavalla turvallisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen säilyttämistä. Monelta osin olisi sanomista ja parannettavaa, mutta ajankäytön takia voin keskittyä muutamaan oleelliseen asiaan.

Opetusministeriön osalta eräs hanke, mistä täällä on paljon tänään keskusteltu, on saamassa huimasti enemmän, ja hallitus näin osoittaa sen olevan ylitse muiden. Puhutaan siis Pääkaupunkiseudun innovaatioyliopistosta, jossa Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistetään. Tässä yliopistossa olisi alle 14 000 opiskelijaa. Esimerkkinä tähän: Jyväskylän yliopistossa on nyt noin 14 600 opiskelijaa. Silti tämä huippuyliopisto olisi saamassa niin sanotusti jättipotin. Hallitus lupaa sille 500 miljoonaa euroa kertasiirtona tukirahastoon, jos muuta rahoitusta kerätään 200 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus on sitoutunut osoittamaan sille vuosittain ylimääräiset 100 miljoonaa euroa toimintarahoitusta vuoteen 2015 saakka. Ne muut yliopistot, joissa on yhteensä yli 100 000 opiskelijaa, saavat vuonna 2011 yhteensä 10 miljoonaa euroa ja 30 miljoonaa euroa lisää vuonna 2012. Tämän esille ottaen haluan kysyä hallitukselta, miten turvataan korkeakouluopetuksen tasavertainen kehittäminen tulevaisuudessa.

Lisäksi hallitus on luvannut tukea muita yliopistoja sillä edellytyksellä, että ne pystyvät hankkimaan muuta rahoitusta eli sponsoreita alueiltaan. Tämä päätös vie alueilta tasavertaista kehittymisen mahdollisuutta ja ajaa julkisen yliopistoverkon kilpailemaan talousmaailman tapaan, suuntana siis Amerikan malli.

Meidän koulutusjärjestelmäämme pidetään tällä hetkellä huippuluokkaisena. Oppilaitokset ovat menestyneet hyvin. Onkin surullista, jos hallitus nyt näillä kehyslinjauksillaan tuhoaa hyvin tehdyn osaamisen kehittämisen ja lähtee eriarvoistavan rahoitusmallin tielle. Tasa-arvoisuus on kansainvälisessä vertailussa todettu koulutusjärjestelmän vahvuutemme tärkeimmäksi tekijäksi. Nyt yhdelle korkeakoululle ollaan luomassa elitistinen asema ja sen varaan lasketaan kaikki yliopisto-opetuksen toivo. Toivo ei nyt ole ikävä kyllä tällä kertaa oikealla tiellä.

Samoin harmillista on, että perusopetuksen laatuun ei haluta satsata. Opetusministeri Sarkomaa ei ole valmis selvittämään sitä mahdollisuutta, että yleisopetuksen opetusryhmien enimmäiskoosta säädettäisiin lailla.

Arvoisa puhemies! Vanhasen kakkoshallitus lupaa talouskehyksien puitteissa painottaa myös työllisyyttä. Kehyksissä puhutaan työttömyyden ja syrjäytymisen vähentämisestä. Tästä johtuen ihmettelen kovasti työkuntoutustoiminnan alasajoa.

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY on tarjonnut jäsenyhdistyksiensä kautta yhteiskunnalle huono-osaisten kuntoutusta hyvin pienillä panoksilla. Tämän hyvän toiminnan tarkoitus on aktivoida pitkään työttömänä olleita. TVY ry:n jäsenyhdistyksissä toteutetaan kuntouttavaa työtoimintaa palveluna kunnille. Tätä palkkatuettuna yhdyskuntapalveluna ja kuntouttavana työtoimintana suoritettavaa työtä ovat saaneet tehdä tuhannet ihmiset. Omalla rahalla palkattujen määrä suurissa yhdistyksissä on kasvanut jo yli 200 henkilön. Työhallinnon työllisyyspoliittisella projektituella tai Ray:n tai vanhan omatoimisuusavustuksen avulla oli vuonna 2006 palkattu noin 160 työnohjaajaa.

Työhallinto kutistaa avustuksia nyt noin 40 prosenttia, ja osasta te-keskusalueita menetetään melkein koko yhdistysverkosto. Henkilöistä, jotka ovat olleet yhdistyksissä työssä tai toimenpiteissä, on suurin osa vahvasti vajaakuntoisia. Osalle työllistymisen esteenä oikeisiin yrityksiin on heikko terveys ja heikko koulutustaso. Nyt tämän sinivihreän hallituksen valtakautena toimintakeskuksia tyhjennetään eri puolilla Suomea. Samalla menetetään noin 2 000 työkuntoutuspaikkaa jo tämän vuoden aikana. Olisiko valtioneuvoston kehyksissä vielä tarkistamisen paikka työkuntoutustoiminnan puolesta?

Arvoisa puhemies! Valtion aluehallinnolle asetetut tuottavuustavoitteet huolestuttavat erityisesti maaseudun ja syrjäseutujen asukkaita. Henkilöstön vähentäminen aluehallinnossa koskee kaikkiaan 625:tä henkilötyövuotta. Tämä on niin suuri luku, että se pakostikin vaikuttaa palvelujen saatavuuteen. Enää ei kannata puhua lähipalveluista. Yhtenä esimerkkinä on käräjäoikeuksien keskittäminen, jolloin kansalaisten asioimismatkat tulevat kasvamaan kovasti. Sama virtaus koskee poliisipiirejä, verohallintoa ja maistraatteja. Nykyhallitukselle tämä kansalaisten eriarvoistuminen ei ilmeisestikään merkitse paljoa, koska kehitys on juuri tämän suuntainen. Ihmetellä täytyy, missä on keskustaryhmän aluekehittämisen taito. Kun sinivihreä hallitus haluaa tehdä Suomesta luovuuden, osaamisen ja korkean sivistyksen maan, tarkoittaako se todella, että tämä kaikki ilmentyy vain tietyissä maan osissa ja keskuksissa? Tämä vaikuttaa olevan ajatuksena.

Vielä liikenneväylien puolesta voi todeta, että ei saada Suomen tieverkkoa edes siedettävään kuntoon näillä hankkeilla ja rahoitussuunnitelmilla. Moni vanhempi saa edelleen pelätä lapsensa koulumatkan turvallisuutta, kun raskas liikenne puskee vierellä kapealla tiellä. Puukuljetuksia varten on annettu lisärahaa, ja se on toki tarpeen.

Joukkoliikennettä ajatellen tulisi nopealla tahdilla käynnistää niitä uusia kohteita. Näistä kiireellisistä hoidettava olisi esimerkiksi Jämsä—Lahti-rata, jolla helpotettaisiin tukkoa Tampereen ympärillä huomattavasti. Siihen tulisi löytyä määräraha välittömästi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Me olemme tänään kuulleet hallituksen näkökulmat ja opposition näkökulmat erityisesti näissä ryhmäpuheenvuoroissa. Joku voisi sanoa, että se on ollut hallituksen propagandaa ja opposition vastapropagandaa, mutta sitten kun halutaan avata todellisen elämän ovet, mennään terveyskeskukseen, sairaalaan katsomaan, mitä siellä tapahtuu, niin kyllä se aika kaukana on siitä, mitä ainakin hallituksen puheenvuoroista käy ilmi, että kaikki on valtakunnassa ikään kuin hyvin. Tämä sama koskee ympäristönsuojelua, olemme kuulleet työsuojelusta, tuomioistuinten toiminnasta, ja siinä on vaikuttamassa myös tämä tehokkuusohjelma, jota hallitus toteuttaa.

Ruotsalaisen kansanpuolueen ryhmäpuheenvuorossa oli kuitenkin mielestäni myönteinen poikkeus näistä hallituksen ryhmien puheenvuoroista, nimittäin se, että aivan selkeästi todetaan, ettei tässä hallitusohjelmassa sillä tavalla vastata ympäristönsuojelun vaatimuksiin kuin esimerkiksi ympäristövaliokunta on omissa esityksissään todennut, todetaan välin olevan Itämeren suojelun kohdalla esimerkiksi 100 miljoonan euron luokkaa.

Edelleen hoidon saatavuudesta olemme kuulleet täällä: on potilasmaksuja tuettu ja todettu, että ne ovat erityisen oikeudenmukaisia ja niiden nostaminen on aivan oikein. Yllätyksekseni myöskin vihreiden ryhmäpuheenvuorossa oli tämä näkökulma. Kuitenkin on hyvä muistaa, että hoidon saatavuus on aina sitä vähäisempää, mitä enemmän on potilasmaksuja. Tästä on myös olemassa Kuopion yliopistossa julkaistu väitöskirjatutkimus.

Kuntien asema heikkenee. Sen olemme tänään todenneet ja kuulleet, ja tämä käy ilmi myös, kun käydään läpi tuota hallituksen selontekoa. Kuntien veropaine nousee, kun hallitus ottaa vähemmän vastuuta nimenomaan terveydenhoidosta vuoteen 2012 mennessä. Terveydenhoidon menot nousevat, hallituksen osuus laskee Kuntaliiton laskelmien mukaan 26 prosenttiin, kun se tällä hetkellä on selkeästi yli 28 prosenttia.

Vihreän eduskuntaryhmän puheenvuorossa myös todettiin Metsosta, siis Etelä-Suomen metsien suojeluohjelmasta, että laatu tulee korvaamaan määrän, kun itse rahoitus on liian pieni. Tämä ed. Ojansuun lausuma ei kyllä sovi oikein tuohon luonnonsuojelun näkökulmaan. Viittaan vaikkapa Suomen ehkä tunnustetuimpaan ympäristötutkijaan, luonnonsuojelun, ekologian tutkijaan professori Hanskiin Helsingin yliopistolta, joka on metapopulaation alalla maailman eturivin tutkijoita ja nimenomaan siinä, miten vaikeata lajien on selviytyä fragmentoidussa ympäristössä. Näin ollen jos Metsoa viedään vielä ahtaammalle ja sillä tavalla koetetaan säilyttää alkuperäistä metsäluontoa, niin se ei todella onnistu. Tarvitaan myös määrää.

Henkilökohtainen avustaja on ollut esillä tänään myös täällä eduskunnassa — ed. Akaan-Penttilä oli myös tapaamassa vammaisjärjestöjen edustajia. Valitettavasti se asia puuttuu tästä selonteosta, kuten siitä puuttuu myöskin riittävä ilmastonmuutoksen huomioiminen. Ed. Kasvi hiukan omassa puheenvuorossaan lähestyi tätä asiaa, mutta tätä ilmastonmuutoksen huomioimisen puutetta ei voi sivuuttaa sillä, että puhutaan julkisen liikenteen lisäämisestä tai ratojen rakentamisesta; tarvitaan paljon enemmän spesifioitua ajattelua, myöskin osoitusta siitä, millä tavalla Suomi todella saavuttaa vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasujen päästövähennykset, joiden pitäisi olla vähintään 30 prosenttia.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen aika monta kertaa kritisoinut muun muassa hallituksen alueellistamispolitiikkaa, mutta nyt on aika muistaa myös valtiontalouden kehysten onnistuneita ratkaisuja.

Metsäteollisuuden apupaketti on huomattava, ja sen vaikutus syrjäseutuihin korostuu. Ainakin Etelä-Savon liikenneratkaisut ovat alueellistamispolitiikkaa parhaimmillaan. Mikkelin seutu saa korjausta Vitostiehen, joka jälleen eilisessä pääsiäisen paluuliikenteessä osoitti oman haavoittuvuutensa. Savonlinnan seudulle yhteensä 212 miljoonan tierahoista ohjautuu puolestaan 170 miljoonaa, kun vihdoin korjataan kaupungin suurin liikenteellinen turvallisuusriski ja myös liikenteen patoaja eli syväväylä, joka vihdoin saa paremman sijainnin. Oleellista on nyt pohtia toteutuksessa nimenomaan tunneli- tai riittävän korkeaa siltavaihtoehtoa, ettei liikenneongelmia vain siirretä kaupungin laidalta toiselle. Toinen kauan kaivattu parannus on Huutokosken radan remontti, joka parantaa alueen puunkuljetusmahdollisuuksia oleellisesti ja antaa myös lupauksia tulevaisuuden matkustajaliikenteen aikaansaamisesta. Näin siis Etelä-Savon 212 miljoonan tierahoista 170 miljoonaa tulee Savonlinnan alueelle.

Ensimmäistä kertaa raideliikenteen kehittämiseen osoitetaan yhtä paljon varoja kuin teiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Siitä on hyvä jatkaa, vaikkei se vielä riitä.

Oikean suuntaisia ratkaisuja ovat myös matalapalkkatuen laajentamiseen varatut 50 miljoonaa euroa. Se on hyvä alku nuorten työllistämisedellytysten parantamiseen sekä vammaisten kaivattuun palkkatukeen.

Tuomioistuinlaitosta ja sen toimintaa keskitetään ja täten yritetään helpottaa asiantuntijoiden riittävyyttä ja käsittelyiden nopeutumista koko maassa edellisen hallituksen kaavailujen mukaisesti. Ongelma näin isossa maassa on kuitenkin välimatkojen kasvu, ja pelkona on se, ettei oikeutta kaipaavien halu ylitä matkustuspäivien aiheuttamia vaivoja. Onko helpompaa olla tapahtumapaikalla näkemättä ja kuulematta mitään kuin tietää joutuvansa uhraamaan useita työpäiviä oikeuskäsittelyihin jo hankalien matkojen takia? Toivottavasti ei. Siksi on tärkeää, että nyt sivukansliapaikkakunnille todella löydetään mielekästä ja merkityksellistä toimintaa, niin että niiden tulevaisuus saadaan turvattua. Lähiseudun juttuja, kansliatöitä, kirjallisia menettelyjä ja muita lakitoimia tulee tietoisesti keskittää näille toimijoille jatkuvuuden takaamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi.

Pieni mutta suuri uudistus on se, että apurahansaajat saavat ensi vuonna sosiaaliturvan. Taiteilijoiden ja tieteentekijöiden eläketurva, sairausvakuutusturva ja tapaturmaturva ovat jatkossa samat kuin maatalousyrittäjien. Uudistus on rahallisesti pieni mutta asianosaisille sillä on valtava merkitys. Ensimmäistä kertaa tutkimus ja taiteen teko hyväksytään todelliseksi työksi. Parannettavaa jää silti vielä. Työmarkkinatuen tarveharkintaa ja työttömyysturvaa muutenkin pitää vielä pohtia ja sitä myös pohditaan. Hieman kärjistäen voi sanoa, ettei voi olla niin, että työttömäksi ei hyväksytä, jos kotoa löytyy pensseleitä.

Jonkinlainen torjuntavoitto, tosin heikko, on myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden säilymiseen tähtäävän rahoituksen turvaaminen. Ohjelman toteutukseen on nyt osoitettu noin 181 miljoonaa euroa, mutta sekin on auttamatta liian vähän ja lisää tarvitaan. Se on vain alle puolet työryhmän esittämästä minimirahoituksesta. Ahon työryhmän esitysten mukaisesti hakkuiden lisääntyessä tulisi myös suojelun lisääntyä, sillä Etelä-Suomen metsistä on suojeltu vain noin 2 prosenttia. Metsäteollisuuden puunsaannin varmistaminen ja metsien suojelu eivät siis ole vastakkaisia tavoitteita ja valtion pitää näyttää suojelussa mallia omilla maillaan.

Arvoisa puhemies! Yksi suurista tulevaisuuden haasteista on väestön ikääntyminen. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on 80 prosenttia enemmän kuin nyt. Siksi suuri selviytymisen koetinkivi tulee olemaan, miten toisaalta saamme työvoiman riittämään mutta toisaalta, miten saamme säällisesti tarjottua ikääntyville heidän kaipaamaansa hoitoa ja turvaa. Tässä työssä ei saa lähteä takapuoli edellä puuhun, kuten joillakin paikkakunnilla näyttää, eli kun laitospaikoista yritetään päästä eroon, niitä ei voi vähentää, ennen kuin korvaavia, kevyempiä ja toimivampia hoitomuotoja on tarjolla. Kokonaisuudessaan väestön vanhenemisen haaste on niin suuri, että se kaipaisi ja ansaitsisi oman ikääntymispoliittisen selontekonsa vielä tällä hallituskaudella.

Anna-Maja Henriksson /r:

Värderade herr talman, arvoisa puhemies! Regeringens förslag till budgetramar för 2009—2012 andas ansvarstagande och realism. Vi har år av stark ekonomisk tillväxt bakom oss, sysselsättningsläget har utvecklats mycket positivt. Antalet arbetstillfällen som skapats övergår långt de som upphört och arbetslösheten har sjunkit till något kring 6 procent.

Med det här i bagaget vet vi att de år vi har framför oss troligen kommer att präglas av en något avmattad tillväxt. Då vi tittar framåt finns det alltså vissa orosmoln på himlen. Ekonomin i USA är ett sådana. Den har ändå vårt lands regering och riksdag svårt att påverka. Därför är det skäl för oss att koncentrera våra åtgärder på riskmoment och orosmoln som vi själva kan medverka till att minimera, i bästa fall helt undvika. Ur den här synvinkeln sett är det rätt och riktigt av regeringen att slå fast att det viktigaste målet när vi förbereder oss för kommande tider är att höja sysselsättningen ytterligare.

Tiedämme, että työmarkkinoille tulevien nuorten määrä jää tämän jälkeen joka vuosi pienemmäksi kuin aktiivisesta työelämästä poistuvien määrä. Jotta pystyisimme vastaamaan tulevaisuuden työvoimantarpeeseen, voisimme pysyä kilpailukykyisenä maana ja pystyisimme rahoittamaan hyvinvoinnin tulevaisuudessa, meidän on määrätietoisesti panostettava työvoiman saatavuutta edistäviin toimenpiteisiin. Tarvitsemme erilaisia panostuksia. Meidän on panostettava muun muassa nuoriin, ammatissa toimiviin ja maahanmuuttajiin. Nuorille on taattava koulutus ja estettävä heidän syrjäytymisensä. Hoito- ja hoivatyöhön hakeutuminen on tehtävä houkuttelevammaksi. Ammatissa toimivia on tuettava toimenpitein, joilla säilytetään motivaatio ja työelämässä jaksaminen. Maahanmuuttajien osalta meidän on harjoitettava aktiivista mutta vastuullista, kotouttavaa maahanmuuttopolitiikkaa. Tällaisina toimenpiteinä hallitus ehdottaakin muun muassa määrärahojen lisäämistä ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkojen edelleenlisäämiseksi, panostuksen lisäämistä maahanmuuttajien perusopetukseen sekä panostamista nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Kaikille, jotka haluavat toimia aktiivisesti työelämässä, tulisi myös käytännössä antaa mahdollisuus siihen.

Kaikilta osin asia ei ole näin tämän päivän Suomessa. Muun muassa vammaisten on vaikea löytää työtä koulutuksestaan huolimatta. Ilahduttavaa kyllä myös nämä ryhmät nostetaan esiin kehysbudjettiehdotuksessa, jossa kohdennetaan määrärahoja vammaisten työhönpaluun edistämiseksi.

Herr talman! De pensionärer som vill återgå till arbetslivet i större eller mindre utsträckning ska vi också ta vara på. En annan med dem besläktad grupp som det vore skäl att lyfta fram är de personer som har deltidspension eller sjukpension på deltid. Många av dem skulle gärna jobba deltid så långt som krafterna tillåter, men dagens strama inkomstgränssystem som inte följer den allmänna löneutvecklingen gör det ofta olönsamt och besvärligt såväl för individen själv som för arbetsgivaren. Här finns det anledning att se över systemen och utveckla dem så att också de som är på deltidspension kan sporras till deltidsarbete i den mån den personliga fysiken tillåter.

Herra puhemies! Kehysbudjetissa on myös korvamerkittyä lisärahaa poliisille. Tämä on tervetullutta. Poliisihallintouudistuksenhan piti johtaa säästöihin niin päällystön kuin hallinnonkin osalta ja lisätä voimavaroja kenttätyöhön. On syytä pitää huolta siitä, että näin tapahtuu myös käytännössä ja että palvelut turvataan sekä ruotsin että suomen kielellä.

Då det gäller tingsrättsreformen utgår man i förslaget till rambudget ifrån att de inbesparingar som sker då antalet tingsrätter minskas ska användas för att underlätta arbetet vid de domstolar där det finns stor anhopning av ärenden. Jag vill i det här sammanhanget påpeka att det i samband med att tingsrättsreformen genomförs är av synnerlig vikt att justitieministeriet för en god personalpolitik. På många orter i landet kommer det att handla om betydande förändringar i vardagen för den personal som berörs. Därför borde man utreda möjligheterna till distansarbete på sådana orter där man fram till 2010 har haft ett tingsrättskansli eller en filial och där verksamheten nedbantas till en stationsplats. Det är uppenbart att för den kanslipersonal som får en arbetsresa på kanske uppemot 100 kilometer kommer det att bli lockande att söka sig till annat arbete. En god personalpolitik i det här avseende kan få personalen att motiveras till att stanna kvar i statens tjänst.

Lopuksi kuitenkin kuin piste iin päälle: Monille maamme kunnille ja kaupungeille sekä elinkeinoelämälle hallituksen kehysbudjettiehdotukseen sisältyvillä infrastruktuurihankkeilla on erittäin suuri merkitys. Metsäteollisuuden osalta kyse on siitä, että hallitus haluaa turvata yleiset toimintaedellytykset maassamme ja erityisesti työpaikat. Tämän vuoksi esimerkiksi Pietarsaaren satamaväylän syventämiseen osoitettu määräraha on erityisen tervetullut. Voimme myös tyytyväisinä todeta, että Vaasan radan sähköistäminen on viimeinkin mukana ja että megahanke Seinäjoki—Oulu-radan peruskorjaus jatkuu ja vieläpä kaksiraiteisena välillä Kokkola—Ylivieska.

Och, herr talman, visst är det nödvändigt att vi förbättrar vår järnväg så att tågen i framtiden kan köra med uppemot 200 kilometers hastighet i timmen, men minst lika viktigt är det att VR kommer ihåg att se till att tågen också stannar på de stationer där behov finns. Det här gäller inte minst Pendolinon mellan Helsingfors och Uleåborg. I dag susar det tåget gladeligen förbi bland annat Jakobstadsregionens station i Bennäs som betjänar runt 50 000 invånare utan att stanna när det gäller kvällen. Satsar vi miljoner och åter miljoner i rälsförbättringar vill vi också att tågen stannar.

Herr talman! Regeringens förslag till budgetramar är värt att understödas.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kehysten painopisteet liittyvät itsestäänselvästi työllisyyteen, ympäristöön ja osaamiseen. Työllisyyden parantaminen, työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen sekä uusien yritysten synnyttäminen on aivan välttämätöntä, mikäli aiomme selvitä väestön nopean ikääntymisen mukanaan tuomista haasteista.

Työuria on voitava pidentää loppupäästä, ja työhön on päästävä käsiksi myös nykyistä aiemmin. Vammaisten ja vajaakuntoisten sekä maahanmuuttajien työllistymisen mahdollisuuksiin on nyt kiinnitetty vahvaa huomiota, ja toimia on vain jatkettava. Työoloihin, johtamiseen sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen on myös panostettava vahvasti jatkossakin. Työn tuottavuus kasvaa silloin, kun työntekijä voi vaikuttaa työhönsä, kun hän saa mahdollisuuden päivittää tietojaan ja taitojaan ja kun hän tekee työtään oikealla paikalla. Erityisesti hoito- ja hoiva-alan työvoimapula tulee pahenemaan.

Arvoisa puhemies! Kaikki keinot, entistä joustavampia täsmä- ja muuntokoulutuksia myöten, on otettava käyttöön, jotta pulasta selviämme, esimerkkinä vaikkapa lähihoitajien kouluttaminen sairaanhoitajiksi vanhustenhoitoon. Elinikäisen oppimisen vaatimus on siirrettävä aidosti käytäntöön. Meillä on sitä paitsi vielä myös suuri määrä ihmisiä ilman ammatillista peruskoulutusta. Aikuiskoulutuksen rooli ja merkitys tulee entisestäänkin kasvamaan. Meidän on kehitettävä uusia työkaluja aikuiskoulutukseen, ja yleissivistävää koulutusta antavasta verkosta on pidettävä kireinäkin aikoina huolta.

Kehyksissä haetaan ratkaisua työvoiman ja työvoimatarpeen kohtaanto-ongelmiin muun muassa siirtämällä matalapalkkatuen määrärahasta vuositasolla yhteensä 15 miljoonaa euroa opetusministeriön hallinnonalalle. Lisää rahaa suunnataan ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen paikkojen kasvattamiseen, maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen sekä peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen. Myös opetushenkilökunnan lisäkoulutus tulee erittäin suureen tarpeeseen.

Arvoisa puhemies! En halua pelkästään toistella mantraa siitä, että Suomen kokoinen maa selviytyisi pelkästään huippuosaamiseen ja tuotekehittelyyn satsaamalla. Kannattaa muistaa, että meillä investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen kaksinkertaistettiin vuodesta 1995 vuoteen 2003. Tästäkin huolimatta tuotekehitystä on siirretty halvempiin maihin. Näin on tehnyt muun muassa Nokia.

Huippuosaamisen rinnalla on pidettävä entistä parempaa huolta perusopetuksesta ja kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuudesta oppia. Opetusryhmät on pidettävä maltillisina, oppiainejakoa, oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä on kehitettävä. Jokaisen oppijan on voitava kokea onnistumisen elämyksiä. Meillä ei todellakaan ole varaa jättää yhtäkään nuorta syrjäytymiskierteeseen. Lasten ja nuorten hyvinvointiin kannattaa todella sijoittaa. Haluan muistuttaa tässäkin yhteydessä, että kokonainen ikäluokka, noin 60 000 lasta ja nuorta, on tälläkin hetkellä lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Onneksi tällä kaudella keskitytäänkin ja panostetaankin perusopetuksen laadun parantamiseen, kehitetään oppilashuoltoa, ja iloinen olen myöskin siitä, että nuorten työpajatoimintaa ja sen resursseja vahvistetaan.

Arvoisa puhemies! Koska aikaa on vähän, puutun puheessani vielä metsäpaketin päätöksiin. Niistä on täällä moni muukin toki puhunut.

Esko Ahon työryhmän esitykset nivottiin kehysriihessä onnistuneesti yhteen kansallisen metsäohjelman, Metson, kanssa. Metsistä on otettava enemmän puuta teollisuuden tarpeisiin, mutta samalla on turvattava metsiemme monimuotoisuus myös jatkossa. Puunsaannin edistämiseen lisättiin pikaisesti 225 miljoonaa euroa, perusväylien parannukseen suunnataan kevään lisäbudjetissa 50 miljoonaa euroa, ja kokonaan uutta rahaa perusväylänpitoon ja yksityisteihin saadaan kehyskaudella 165 miljoonaa euroa, tämän lisäksi jo päätettyjä perusväylänpidon rahoja korvamerkitään 60 miljoonaa euroa puuhuollon turvaamiseen — kaikki erittäin tärkeitä toimia, jotka todella nyt tehtiin ajassa. Meillä ei ole todellakaan varaa jäädä odottamaan pahimmillaan 15 miljoonan tuontipuukuutiometrin vajetta ja sen seurauksia kotimaisessa metsäteollisuudessa. Tuontipuun loppuminen ilman korvaavia toimia merkitsisi jopa 25 000 työpaikan menetystä. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten parantamisen sivutuotteena me parannamme myös aivan olennaisesti perusväylästöämme, teitä ja ratoja sekä vesiväyliä, lisäämme kilpailukykyämme ja luomme alueelle merkittävän määrän uusia työpaikkoja.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Kehysluonnoksessa on ilahduttavaa, että siinä on suunnattu katse tulevaisuuteen. Tärkeiksi asioiksi on nostettu muun muassa koulutus ja ennalta ehkäisevä terveydenhoito. Mutta onko tulevaisuutta huomioitu riittävästi? Jääkö Suomi riippumaan historiallisiin rakenteisiinsa, vai löydämmekö uuden suunnan?

Maailmantalous ja valtarakenteet ovat muutoksessa. Talouskasvun aurinko valaisee ehkä tulevaisuudessa Afrikkaa, joka voi ottaa hyödyn irti halpatuotannosta samalla kun siihen aiemmin erikoistuneet Aasian maat siirtyvät jalostusasteessa ja kehityksessä eteenpäin. Mikä on Suomen rooli muuttuvassa globaalitaloudessa, mielestäni sitä ei ole riittävästi määritelty. Meiltä puuttuu Suomi Oy:n visio, ja teemme liian helposti lyhyen tähtäimen ratkaisuja. Kilpailukykymme on kokemassa kolahduksia. Olemme päästäneet inflaatiopeikon irti, samaan aikaan vahva euro nakertaa kilpailukykyämme.

Otetaan esimerkkinä metsäteollisuus, josta on paljon myöskin kehyksessä puhetta. Metsäteollisuuden kysyntä on siirtymässä kasvaviin talousmaihin, kuten Venäjälle ja Kiinaan. Kyse ei ole enää vain raaka-aineesta, vaan myös kysynnän muutoksista. Onko metsäteollisuus itse asiassa nykymuotoisena tulevaisuudessa enää meidän vientivalttejamme? Olisiko alan syytä uudistua, vai pitäisikö satsaukset tehdä muihin toimialoihin? Metsäteollisuuden vaikeuksista huolimatta se tuottaa edelleen 20 prosenttia viennistämme. Jos metsäteollisuutemme kilpailukyky hiipuu, mitä luomme sen tilalle?

Suomi ei ole ainoa maa, joka on oivaltanut osaamisen arvon. Esimerkiksi Kiina on asettanut tavoitteekseen nousta maailman innovatiivisimmaksi maaksi. Ulkomailta houkutellaan sinne sekä investointeja että osaamista. Myös Suomen riskejä on, että huippuosaajamme houkutellaan suurella rahalla Kiinaan tai muihin nouseviin talousvaltioihin. Tästä on jo esimerkkejä: Suomi kouluttaa, ja toiset osaavat hyödyntää. Haasteenamme onkin pitää huippuosaajat ja houkutella huippuosaamista muista maista. Askel oikeaan suuntaan voidaan nähdä siinä, että me perustamme innovaatioyliopiston. Toisaalta myöskin askeleita oikeaan suuntaan ovat tutkimustoiminnan keskittämiset, muun muassa se, jossa pohditaan tutkimuslaitosten yhdistämisiä ja myöskin rajapintoja yliopistoihin nähden.

Yksi kehyskauden ja sitä seuraavien vuosien riskeistä on työpanoksen vähentyminen. Mistä saadaan tekijät hoivatyöhön esimerkiksi? Sen korvaamiseksi olisi työn tuottavuuden noustava. Olisiko meidän siis pysäytettävä elinkeinorakenteellinen kehitys, jossa työntekijöistä yhä suurempi osa on palvelutehtävissä? Avaimet ovat elinkeinopolitiikan kehittämisessä, tutkimuksessa, tuotekehityksessä sekä koulutuspolitiikassa. Tavoitteena tulee olla uusien työpaikkojen synnyttäminen korkean tuottavuuden aloille.

Otan tässä yhden esimerkin tuottavuuden nostamisesta. Tässä on vain kyse siitä, mihin ihminen kykenee luomalla uusia toimintamalleja. Pankkiautomaatit ja kirjastojen lainausautomaatit ovat osoittaneet, että kaikkiin työtehtäviin ei tarvita ihmistä. Myös osa kaupan kassoista voitaisiin korvata ottamalla käyttöön koneellinen luku. Tekniikkaa siihen on jo. Tällä hetkellä kauppojen kassoilla on Kaupan liiton arvion mukaan noin 40 000 ihmistä. Tekniikan hyödyntäminen voisi vapauttaa osan heistä muihin töihin. Vastaavan tyyppisiä asioita olisi mahdollista myöskin valtion puolella tehdä ja näin saada resursseja niihin töihin, missä aidosti ihmisiä tulevaisuudessa tarvitaan. Työ on niukentuva tuotantopanos, jota ei ole varaa tuhlata väärissä paikoissa. Priorisointeja on kyettävä tekemään sen mukaan, mitkä työt ovat Suomelle tarpeen.

Ei ole hyvä, että kehyskaudella on edessä alijäämäisiä vuosia kaksi kappaletta ja tulevaisuudessa vieläkin enemmän. Sitä ei tule hyväksyä, vaan on pyrittävä ylijäämiin ja velan lyhennyksiin seuraavina kausina. Panostukset on kohdistettava siten, että saadaan suurin kokonaishyöty ihmisten ja kansantalouden kannalta.

Otan tästä esimerkin. Onko esimerkiksi tarpeen alentaa kaikkien elintarvikkeiden arvonlisäveroa, vaikka lasku on kallis, 500 miljoonaa euroa. Eikö olisi järkevämpää ohjata alennukset vaikka kasviksiin, juureksiin, marjoihin ja hedelmiin? Näin tekisimme hattutempun: veropolitiikka ohjaisi terveellisempiin elintapoihin, ja sitä kautta saisimme pitkällä aikavälillä ihmiset työkykyisemmiksi ja terveydenhoidon kustannukset alennettua sekä alijäämäriskiä pienennettyä.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kotimaisen puun saatavuuden parantamiseen tähtäävät keinot ja uusien liikennehankkeiden määrä ovat kehyksen osalta ilolla merkillepantavia ratkaisuja. Hankelista sisältää monia tiehankkeita, joiden eteen on tehty esimerkiksi Lapissa koko maakunnan voimin pitkään töitä. Listalla ovat sekä Valtatie 4:n Rovaniemen kohta että Valtatie 21 välillä Palojoensuu—Kilpisjärvi. Näiden lisäksi hankelistalla ovat myös Valtatie 4:n parantaminen Oulun ja Kemin välillä, Rovaniemen ja Kemijärven välisen rataosuuden sähköistäminen, Äkäsjoki—Kolari—Laurila-radan sähköistys sekä Kemin meriväylä.

Innostusta tosin laimentaa se, että näistä hankkeista kuluvalla hallituskaudella on tarkoituksena käynnistää ainoastaan Rovaniemen ja Kemijärven välisen radan sähköistys. Muiden hankkeiden käynnistys tapahtuu vasta vuoden 2011 jälkeen eli seuraavan hallituksen aikana. Nykyinen hallitus siis antaa lupauksia, joiden toteuttamisesta ei itse ole vastuussa.

Lisäksi huolta herättää se, että ahtaasta kehyksestä johtuen vaalien jälkeen vuodelle 2012 tulossa olevaa suurta liikennehankkeiden aloitusten määrää pyritään purkamaan tarjoamalla kunnille mahdollisuutta aientaa hankkeita omalla rahoituksella. Ainakin pohjoisessa on aika vaikea uskoa kunnista löytyvän taloudellisia mahdollisuuksia uusiin investointeihin. Ennemminkin kuntien talouskehityksen osalta on näkyvissä lähinnä kurjistumista.

Väestön ikääntyessä ja esimerkiksi uutta lastensuojelulakia pantaessa täytäntöön kuntien rahoittamien palveluiden tarpeet ovat kasvussa. Hallitus ei kuitenkaan lupaa lisää rahaa kuntien sosiaali-, terveys- tai sivistyspalvelujen rahoittamiseen. Vielä hallitusohjelmassa luvattiin lisätä kuntien valtionosuuksia, nyt kuitenkin valtionosuudet laskevat 2 prosentilla.

Myös inflaation nousun osalta hallitus tuntuu nostavan kädet pystyyn. Maailmantalouden heikentyviä suhdanteita vastaan voidaan parhaiten taistella pitämällä kustannustaso kurissa ja huolehtimalla kotimarkkinoiden riittävästä kysynnästä. Kotimaassa on arvioitu, että kaksilapsisen, nelihenkisen perheen kulutusmenot ovat inflaation eli hintatason yleisen nousun takia tänä vuonna keskimäärin 3 000 euroa suuremmat kuin kaksi vuotta sitten eli vuodessa menot ovat kasvaneet 1 500 euroa. Kotitaloudet eivät pääse inflaatiota karkuun, sillä hinnat ovat nousseet juuri välttämättömissä arkipäivän hyödykkeissä, kuten elintarvikkeissa, asumisessa ja liikenteessä.

Suurimmat yksittäiset sinivihreän hallituksen aiheuttamat lisälaskut tulevat nousevista päivähoitomaksujen korotuksista, sähkö- ja bensalaskun sekä lämmitysöljyn kallistumisesta ja monissa kunnissa nousevista kunnallisveroista. Asiakasmaksujen korotukset kiihtyneen inflaation aikana — tämä on kohtuuton yhtälö tavallisten ihmisten ja perheiden näkökulmasta. Asiakasmaksujen korotusta vastaan puhuu myös se, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat nyt kolmanneksi korkeimmat koko Euroopassa. Silti terveyskeskusmaksuja ja hammashuollon maksuja ollaan korottamassa 20 prosenttia. Lisäksi hallitus heikentää kuntien palveluja imuroimalla maksujen nostosta kertyvät tulot takaisin valtiolle sen sijaan, että näillä tuloilla voitaisiin kunnissa parantaa peruspalvelujen laatua.

Arvoisa puhemies! Huippuyliopistojen perustamisen ohella hallituksen tuoreen kehysriihen päätökset herättävät vakavan huolen Suomen yliopistolaitoksen tulevaisuudesta. Valtio lupaa antaa yliopistoille 2,5 kertaa niin paljon rahaa kuin ne saavat kerättyä yksityisiltä markkinoilta vuoteen 2010 mennessä. Tämän linjauksen myötä yliopistoista uhkaa tulla enemmän yrityksiltä rahoitusta kerjääviä instituutioita kuin sivistystä ja yhteiskunnallista kehitystä edistäviä, itsenäisiä tutkimuksen ja ylimmän opetuksen laitoksia.

Muun muassa yliopistoväkeä arveluttaa hallituksen linjaus panna muutkin kuin innovaatioyliopisto keräämään pääomiinsa kilvan yksityistä rahaa valtion lisärahoituksen edellytyksenä. Rahan perässä juoksemisen pelätään vievän yhä enemmän aikaa opetukselta ja tutkimukselta sekä johtavan tieteenalojen epätasa-arvoon. Yritysmaailmalla on selvästi suuremmat intressit lähteä rahoittamaan esimerkiksi teknistä ja lääketieteellistä tutkimusta kuin vaikkapa yhteiskuntatieteitä. Yritysmaailman rahoitus usein myös ohjaa tutkimustyön kysymyksenasettelua ja siten heikentää tieteen vapautta. Usein yritysten rahoittamien tutkimusten osalta rajoitetaan myös tutkimustulosten julkisuutta.

Suomalaisen yliopistopolitiikan perusta on viime vuosikymmeninä ollut alueellisesti kattava yliopistoverkko. Lisärahoituksen kytkeminen ulkopuoliseen rahoitukseen on myös aluepoliittisesti epäoikeudenmukainen ratkaisu. Pääkaupunkiseudun ja muiden etelän suurten kaupunkien yliopistojen on sijaintinsa vuoksi huomattavasti helpompi löytää yhteistyökumppaneita ja rahoittajia yritysmaailmasta kuin Lapin tai vaikkapa Joensuun yliopiston. Mieleen tulee se, onko hallituksen linjauksen taustalla ajatus tätä kautta supistaa suomalaisen yliopistoverkoston monipuolisuutta ja alueellista kattavuutta.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Stakesin uusin raportti "Suomalaisten hyvinvointi 2008" esittää perusarvionaan sen, että eriarvoisuus Suomessa on jatkanut kasvuaan ja olemme tältä osin vaipuneet takaisin 1970-luvun alun tilanteeseen. Eli silloin 70-luvun alussa käynnistynyt, pari vuosikymmentä kestänyt työ tasa-arvon lisäämisen puolesta on menetetty laman myötä ja erityisesti sen jälkeen vahvistuneen uusliberalistisen ideologian vyörytyksessä. Kyseessä on tosiaankin ollut täysin ideologis-poliittinen valinta, sillä vauraus Suomessa on kasvanut rajusti viimeiset kymmenen vuotta. Kuitenkaan perusturvan kohentamiseen rahaa ei ole ollut halua osoittaa, ja niinpä nämä perusturvaetuudet ovatkin jääneet pahasti palkkakehityksestä jälkeen. Tuo jälkeenjääneisyys on 20 prosentin luokkaa viimeisten 15 vuoden ajalta.

EU-tilaston mukaisen köyhyysrajan alapuolella on nyt Suomessa noin 600 000 suomalaista. Heistä iso osa on pitkäaikaistyöttömiä, ja syy on täysin yksinkertainen ja selkeä: työmarkkinatuen riittämättömyys. Sitähän ei ole korotettu tällä vuosikymmenellä kuin kerran, vuosituhannen alussa, jolloin vasemmistoliiton ja työttömien liikkeen paineilla ajettiin läpi niin sanottu kymppikorotus. Hallitus pitää suurena saavutuksenaan sitä, että alimmat sairaus- ja äitiyspäivärahat on nyt korotettu työmarkkinatuen tasolle. Nousuahan siinä tuli näihin kaikkein surkeimpiin etuuksiin, mutta ei 25 euron päivätulo, siitä vielä miinus verot, ole missään tapauksessa riittävä, vaikka sillä työttömät, pienimpiä äitiys- ja sairauspäivärahoja saavat joutuvat kitkuttamaan. Useimmiten se kitkutus johtaa toimeentulotuen anelemiseen, joka on jo sinänsä alentavaa.

Köyhyys tuo monenlaisia seurauksia. Se näkyy myöskin terveyspalvelujen saatavuuden osalta siten, että niitä on pienituloisen vaikeampi saada, ja se taas sitten näkyy elinajan odotuksessa, joka on selvästi sidonnainen tähän tulopohjaan, sillä se rikas mies elää tosiaankin noin viisi vuotta kauemmin kuin köyhä mies, kun katsotaan tältä kannalta tätä tilannetta.

Rahalla pääsee hyvään sairaanhoitoon heti. Työterveyshoidon piirissä olevat ihmiset pääsevät hekin kohtuullisen hyvin hoidettaviksi ajoissa, mutta ne, jotka kitkuttavat tuolla terveyskeskusten jonoissa ja ovat vaikeuksissa lääkkeitten kanssa, ovat todella isoissa ongelmissa. Sen takia esitetty korotus terveyskeskusmaksuun on täysin väärä ehdotus. Se tekee kaikkein pienituloisimmille entistäkin hankalammaksi saada terveyshoitoa ja nimenomaan ajoissa. Tämä on suuren luokan kysymys, tästä tulee varmasti kunnallisvaalien pääkysymyksiä ja aiheellisesti, sillä tämä samainen Stakesin tutkimus osoitti, että jo nyt rahanpuute on monille pienituloisille suuri ongelma ja suuri este saada terveyspalveluja. Siinä on terveyskeskusmaksua, siellä on muita maksuja, on lääkkeiden korkeat hinnat jne. Väärää linjaa vedetään nyt selvästi, tasa-arvoa kauemmaksi vievää linjaa, myöskin sen viimeisen vedenjakajan osalta, joka terveyteen liittyy.

Arvoisa puhemies! Nyt on siis ajauduttu 70-luvun alun tilanteeseen eriarvoisuuden osalta. Tässä on menetetty parikymmentä vuotta tasa-arvon kehityksen suuntaan vienyttä parempaa ajanjaksoa. Mutta jos näin jatketaan, niin kohta ollaan siellä 50-luvulla, jolloin me köyhät olimme todella köyhiä. Se oli sitä aikaa se, jolloin tiedettiin, mitä se köyhyys on. Mutta siihen suuntaan mennään. Jos näin jatketaan, niin tästä maasta tulee sitten aikanaan jonkunlainen pikku-Amerikka, jossa toiset elävät palatsissa, osa pärjäilee jotenkuten ja loput ovat sitten vajonneet katutasoon. Sellainen yhteiskunta on loppujen lopuksi huono kaikille, sillä se tuo yhteiseksi jaetuksi tunteeksi turvattomuuden ja sitä myöten huonon elämän loppujen lopuksi kaikille. Kyllä tämä eriarvoisuuskehitys pitää katkaista, resursseja on. Ja positiivista on myös se, että suomalaisista 80 prosenttia on valmiita maksamaan enemmän veroja, jos ne rahat käytetään sosiaaliturvan parantamiseen. Kansa on valmis, poliitikot eivät, eriarvoisuuskehitystä pysäyttämään.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä on oikeassa siinä, että terveyserot ovat todella kasvaneet, mutta nyt meillä on Sata-komitea, joka työskentelee sen eteen, että saisimme sosiaaliturvan mahdollisimman hyväksi. Kaikista tärkein on tietysti perusturva, ja siihen myöskin nykyinen hallitus panostaa niin paljon kuin mahdollista.

Pitkäaikaistyöttömät ovat suuri ongelma, ja ehkä meidän täytyisi uskoa se, että meidän täytyy pyrkiä päästämään nämä ihmiset eläkkeelle ja soveltaa tätä Lex Taipaletta, joka jo viime kaudella tuli esille, sillä jos ihminen on ollut todella työttömänä 5—10 vuotta, niin hänen paluunsa työelämään saattaa olla täysin mahdotonta, varsinkin jos ikää alkaa jo tulla.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostan teidän tietojanne tästä terveydenhoidon tilanteesta, te tulette sieltä kovimmista paikoista ja tiedätte, missä mennään. Olen kuitenkin eri mieltä tästä peruskysymyksestä, tarvitaanko tässä Sata-komitean esitysten odottelua. Vuosien päästähän ne vasta ovat sitten täällä käsittelyssä. Tietyt asiat pitää tehdä heti, ne voidaan tehdä heti, ja niitä on näitten pienimpien perusturvaetuuksien korottaminen. Se helpottaa jo tilannetta merkittävästi. Totta kai pitää yrittää saada aikaan myös tilanne, jossa vaikkapa työttömyyspäivärahaa saava tai työmarkkinatukea saava voi käydä samalla töissä. Sitä esitystä olen tänne jo kauan odottanut. Se on se, joka tarvitaan siihen rinnalle, ilman että se syö sitä päivärahaa. Mutta nämä perusratkaisut voidaan tehdä ilman mitään komiteoita. Se komitea on tässä talossa olemassa jo nytkin. Sen kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On mukava kuulla, että ed. Asko-Seljavaara on sitä mieltä, että Ilkka Taipale -mallia olisi tullut jatkaa myöskin nykyisen hallituksen vallassaolon aikana, koska eri tietolähteitten mukaan meillä on tässä niin sanotun vaikean rakennetyöttömyyden ytimessä 20 000—40 000 ihmistä, joitten työllistäminen on käytännössä enemmän tai vähemmän mahdotonta, inhimillisesti väärin, eikä olisi yhteiskunnan taloudenkaan kannalta mikään menetys päästää heitä kunniallisesti eläkkeelle. Toivotan vaan edustajalle menestystä työssänne omassa eduskuntaryhmässänne ja hallituspuolueiden kesken, että tämä asia saataisiin pian hoitoon. Mutta meillä ei ole mahdollisuutta odottaa 4—5 vuotta nyt tämän Sata-komitean työtä, sen takia pitäisi saada nopeasti toimenpiteitä.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa selonteossa valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009—2012 on paljon hyviä uudistuksia mutta myös haasteita. Nostan tässä esille muutaman yksityiskohdan.

Tutkimus- ja tuotekehitysrahat kasvavat kehyskaudella, mikä on oikea suunta. Pienellä ja luovalla Suomella on paljon mahdollisuuksia globalisaation melskeissä, jos olemme muuntautumiskykyisiä. Huipputekniikka vaatii huippututkimusta, ja siksi on hyvä, että innovaatioyliopistolle taataan rahoitusta ja myös muiden yliopistojen perusrahoitus nousee. Valtion pitää jatkossakin huolehtia yliopistojen rahoituspohjasta, vaikka on toki hyvä, että lisätuloja saadaan elinkeinoelämältä.

Sivistykseemme kuuluvat myös yhteiskunnalliset ja humanistiset alat, kuten kirjallisuus ja filosofia. On selvää, ettei elinkeinoelämällä ole vastaavaa intressiä näiden rahoitukseen, mutta yhtä kaikki ne rakentavat vahvasti kansamme identiteettiä ja ovat tärkeitä.

Apurahansaajien sosiaaliturva saadaan nyt vihdoinkin ensi vuoden alusta lähtien. Kysymyksessä on niin pieni osa väestöä, että apurahansaajien sosiaaliturvan kustannukset ovat vain 2 miljoonaa euroa. Se, ettei tätä parannusta ole aikaisemmin tehty, on hämmästyttävää. Tutkijat ovat Suomen akateeminen köyhälistö. Eräskin tutkija kävi päivisin pitämässä dosenttiluentosarjaa yliopistolla ja iltaisin rautatieasemalla siivoamassa. Nyt olemme vihdoinkin ymmärtämässä apurahansaajien, tieteilijöiden ja taiteilijoiden, arvon.

Metsänsuojelua ja luonnon monimuotoisuutta on viime vuosina pyritty lisäämään Metso-ohjelmalla, joka perustuu vapaaehtoiseen suojeluun ja metsänomistajille maksettuun korvaukseen. Ohjelmasta saadut kokemukset ovat myönteisiä, mutta suojelutarpeeseen nähden alueita on suojeltu riittämättömästi. Alueet ovat liian pieniä ja pirstaleisia. Kehyskaudelle osoitettu Metson rahoitus on riittämätön. Sen kokonaissumma, 181 miljoonaa euroa, on vain 44 prosenttia toimintaohjelman minimitasosta. Vihreiden näkemysten mukaan pelkkä vapaaehtoisuuteen perustuva suojelu ei riitä. Valtion tulisi osoittaa enemmän omia maitaan suojelun piiriin.

Rahaa annetaan lisää myös lapsiperheille, kun kotihoidon tuki nousee, lapsilisät nousevat ja minimivanhempainraha nousee vihdoinkin työttömyysturvan tasolle vuoden 2009 alusta lähtien. (Ed. Tennilä: 25 euroa per päivä!) Pelkään kuitenkin, etteivät nykyiset toimenpiteet vielä riitä kohentamaan kaikkein heikko-osaisimpien asemaa.

Vähävaraisten lapsiperheiden tulisi saada enemmän, ja kehitysyhteistyömäärärahoja pitäisi korottaa. Kaikkeen tähän saisimme lisää rahaa rohkealla ilmastopolitiikalla. Verotusta tulisi kiristää kertakäyttökulutuksen osalta ilmastovaikutusten mukaan.

Kehyskaudella kasvua heikentää väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuva työvoiman tarjonnan väheneminen, erityisesti vuodesta 2010 lähtien. Työllistäminen on tulevaisuuden selviytymisen avainedellytys. On hyvä, että hallitus panostaa matalapalkkatukeen parantaen nuorten työllistymisedellytyksiä, osoittaa rahaa vammaisten palkkatukeen, ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen.

Raideliikennerahoitus ansaitsee kiitosta, sillä rahat rata- ja tiehankkeiden kesken menivät tässä kehyksessä tasan, 50 prosenttia kullekin. Se on hieno asia. Erityisesti metro ja Kehärata tulevat parantamaan Pääkaupunkiseudun asukkaiden liikkumis- ja asumismahdollisuuksia oleellisesti.

Ruuan hinnan noustessa on hyvä, että ruuan arvonlisäveroa alennetaan vuonna 2009. Siitä hyötyvät kaikki, niin lapset kuin vanhuksetkin.

Kaiken kaikkiaan tämä kehys on ihan hyvä, muttei yksin ratkaise kaikkia haasteitamme. Odotan paljon hallituksen politiikkaohjelmilta, kuten työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmalta sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmalta. Sosiaaliturvan uudistamiselta on lupa odottaa paljon. Tärkeintä on, että heikoimmista huolehditaan ja kaikki työnteko olisi kannattavaa.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Debatten här i salen har visat att det råder en oro över faktumet att den ekonomiska utvecklingen som under de senaste åren har varit stark nu håller på att avta. Samtidigt åldras befolkningen och det är en utmaning att få en så stor del som möjligt av den arbetsföra befolkningen med i arbetslivet.

I rambudgeten påpekar man också att det är viktigt att hålla kvar arbetskraften i arbetslivet så länge som möjligt. Arbetslösheten har sjunkit på ett positivt sätt under de senaste åren och väldigt stor mån finns inte mera för att ytterligare sänka arbetslösheten. Men det finns möjligheter att öka sysselsättningsgraden genom att förbättra möjligheterna för äldre personer inom arbetskraften att få en större flexibilitet i till exempel arbetstider och på det sättet lockas att hållas kvar i arbetslivet längre.

Maahanmuuttajien ja pakolaisten osalta olisi mahdollista tehdä paljon työelämään osallistumisen helpottamiseksi. Samalla meidän on tunnustettava, että Suomessa toimiva ulkomaalainen työvoima jo nyt on voimavara, jota ilman emme tule toimeen. Ensimmäistä kertaa meillä on hallitus, jossa on ministeri, joka vastaa maahanmuuttopolitiikasta kokonaisuudessaan. Hallituksen asenteessa on selvä ero verrattuna aikaisempaan hallituspolitiikkaan. Olemme nyt näkemässä, että on alkamassa maahanmuuttopolitiikka, joka näkee maahanmuuttajat voimavarana eikä turvallisuusriskinä. Jo on aikakin toteuttaa tämä muutos.

Då det gäller barnfamiljer är det positivt att hemvårdsstödet stiger, stödet för den partiella vårdledigheten stiger och att stödet för privat dagvård korrigeras uppåt. Alla de här åtgärderna förbättrar möjligheterna till valfrihet för barnfamiljer att själva välja vårdform. Fortsättningsvis kommer den kommunala dagvården att vara den vanligaste vårdformen åtminstone för barn över tre år. Det är viktigt att den subjektiva rätten till dagvård bevaras för alla, men det måste också vara möjligt för de familjer som så önskar att vårda sina små barn hemma.

Då det gäller u-landsbiståndet är det ett faktum att Finland för 30 år sedan förbundit sig att uppfylla FN:s målsättning om att betala 0,7 procent av bruttonationalprodukten i u-landsbistånd. Idén med en fastställd procentandel är att man betalar mera då ekonomin går bra och mindre då ekonomin går sämre. Även om u-landsbiståndet i euro mätt ökat rätt mycket så är vi långt ifrån den nivå vi förbundit oss till. Också jämfört med de andra nordiska länderna ligger vi i en annan, lägre klass. Därför önskar jag att regeringen i samband med budgetmanglingen återkommer till nivån på u-landsbiståndet.

Haluan myös korostaa ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossakin mainitun öljyntorjunnan tärkeyttä. Budjettikehyksissä varattu määräraha on riittämätön, mikäli haluamme uskoa ympäristövaliokunnan ympäristöministeriöltä saamia tietoja. Vuoteen 2015 mennessä tulisi öljyntorjuntaan lisätä 150 miljoonaa euroa. Nyt ehdotetaan 5 miljoonan euron lisäystä vuodesta 2010 alkaen vuoteen 2015 saakka. Tämä on yhteensä 25 miljoonaa euroa, eikä se ole tarpeeksi paljon. Vuoteen 2015 mennessä öljykuljetukset Itämerellä tulevat todennäköisesti lisääntymään nykyisestä 140 miljoonasta tonnista vuodessa 250 miljoonaan tonniin. Miksi hallitus ei ole ottanut tätä huomioon? Liikenneministeriö on myös vastuussa tästä, ja sen onkin hallitusohjelman mukaisesti laadittava ohjelma meriturvallisuuden parantamiseksi Itämerellä. Missä vaiheessa tämä ohjelma nyt on?

Då det gäller energipolitiken kommer regeringen att återkomma till finansieringen och eventuella rambudgetöverskridningar i samband med att den långsiktiga energi- och klimatstrategin ges till riksdagen. Nu kan vi vara nöjda över att regeringen föreslår anslag för kollektivtrafiken i huvudstadsregionen, ringbanan i Vanda och metron i Esbo. Det är också positivt att elektrifieringen av banavsnitt fortsätter, efter Vasa—Seinäjoki bör också Hangö—Hyvinge stå i tur.

Och slutligen, regeringens löfte om att stamväg 51 från Esbo till Kyrkslätt, att dess byggstart skall ske 2010, förutsätter att planeringen går vidare 2009. Det här bör vara en hederssak för regeringen att se till att så sker. Riksdagen har redan en gång fattat beslut om att det här vägbygget, vägprojektet ska genomföras.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Tänään täällä salissa on paljon puhuttu liikenneratkaisuista, ja pidän niitä erinomaisina, kaikkia liikenneväyläinvestointeja, erityisesti ratoihin. Liikenneinfraan ja rataliikenteeseen panostaminen kaiken kaikkiaan on kd:n tavoitteissa lääkettä niin liikenteen kehittämiseen kuin ilmastoasioihin. Mutta näistä enemmän lisää ensi viikolla.

Nyt taas joitakin yksityiskohtia kehyksistä ryhmäpuheen lisäksi.

Maassamme on ihan asiallisesti autettu esimerkiksi maataloutta ja nyt juuri tällä hetkellä metsätaloutta haasteellisissa tilanteissa. Pidän sitä hyvänä. Kehysselontekoa lukiessa herää kyllä melkoinen pikku-Aatu kysymään, miksi sinivihreä hallitus jättää tästä kehyksestä ikäpyramidihaasteeseen vastaamisen erityisesti ikäpyramidin nuorempien ikäluokkien osalta lähinnä pikkuvikinäksi. Odotan nopeita toimia, todellisia lisääntymistaloustukia lapsiperheille ja perheitä suunnitteleville nuorille. Itkeehän meistä jokainen vastuuta kantava päättäjä sitä, miten kansan keski-ikä kasvaa ja miten työntekijät hupenevat tulevaisuudessa eläkevuosille. Tässä kohden vaaditaan poliittista uutta innovaatiota, miten rohkaista ja kannustaa nuorten perheenperustamisikäisten opinnoissaan ja pätkä- ja määräaikaistöissään kamppailevien suomalaisten intoa perustaa perheitä. Lapsiperheiden tuki- ja maksupoliittisessa keskustelussa tarvitaan nyt tekoja, ei pelkkää politiikkaohjelmaa, joka sekin toki on jotain.

Veronmaksajain Keskusliiton tutkimuksen mukaan palkansaajaperheille jää Suomessa samasta palkasta eri tulotasoilla eurooppalaisessa vertailussa keskimääräistä vähemmän käteen verojen ja lapsilisien jälkeen. Lähes kaikissa Euroopan maissa myönnetään lapsiperheille erilaisia vähennyksiä verotuksessa. Suomi kuuluu Euroopassa harvoihin maihin, joissa ei ole käytössä mitään puoliso- tai lapsikohtaista vähennystä. Olen vakuuttunut, että tämän talon perhepoliittiset ratkaisut nimenomaan tukisivat tätä lisääntymistaloustukiajatusta. Kyse on poliittisesta tahdosta.

Täällä kehyskeskustelussa on paljon tänään puhuttu yliopistorahoituksesta, ja pidän sitä ihan hyvänä, että satsataan. Innovaatioyliopiston osalta mietin sitä hyvin kriittisesti, miten se takaa tasa-arvoisen mahdollisuuden eri alojen opiskelijoille, löytyykö esimerkiksi humanisteille riittävästi rahoitusta ja tukea jatkossa, onko kaikki koulutus taloudellisesti yhtä kiinnostavaa, jos se ei ole tuottoisaa. Tällaisia asioita täytyy pohtia samoin kuin esimerkiksi sitä, mitä hoiva- ja hoitotyön tutkimukselle ja kehitykselle käy, jos sillä aletaan tehdä kilpailua. Ihmettelen myös hiukan sitä, miksi meillä innovaatioyliopistoa ja yliopistojen koulutuksellista painopistettä viritetään tänne valtakunnan metropoliin, onhan täällä eläminen ja asuminen erityisen kallista. Näkisin tässä yhden mahdollisuuden hajasijoittamiselle.

Lopuksi, arvoisa puhemies, muutama yksittäinen huomio tästä kehyksestä.

Eräs merkittävä, tärkeä asia on kulttuuri- ja sivistysmittarinkin kannalta, jos ajatellaan meidän kansakuntaamme, se, että apurahansaajien sosiaaliturva on nyt tulossa asialliseen järjestykseen.

Syvää häpeää puolestaan koen siitä, että meidän sivistysyhteiskunnassamme on vielä vankiloita, joissa vangeilla ei ole esimerkiksi vessamahdollisuutta öisin — näin on esimerkiksi Konnunsuon vankilassa. Näkisin, että tässä on meillä niskasta ottamisen paikka ja korjauksen paikka.

Päällimmäiseksi kysymykseksi mieleen jää tätä hallituksen selontekoa lukiessa se, mitä rankat rakennemuutokset maksavat oheiskuluina. Nytkin esimerkiksi Merentutkimuslaitoksen meribiologiaa ollaan jakamassa kahtia. Paljonko on sen eteen tehty aikaisemmin, ja mitä uusia investointeja tehdään nyt tämän jakotilanteen yhteydessä?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Palmin puheenvuorosta paistaa, niin kuin täällä muittenkin opposition edustajien puheenvuoroista debateissa aikaisemmin on paistanut, läpi se, että se on huonoa rahaa, kun tulee yksityiseltä se raha, tulipa se yksityiseltä yliopistolle tai tulipa se yksityiseltä esimerkiksi kuntien palveluihin. Jos tällä tiellä jatketaan, niin koskaan julkinen sektori ei tule tuottavaksi, mitä etenkin valtiovarainministeri Katainen omassa puheenvuorossaan toivoi. Julkisen sektorin täytyy raivata tietä yksityiselle sektorille, joka pystyy olemaan kunnolla tuottava. Julkinen sektori on valitettavasti miehitetty sellaisella henkilöstöllä, joka ei tätä asiaa tajua eikä haluakaan edes ymmärtää.

Sari  Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt ed. Ukkola tulkitsee vikaladulle siinä mielessä, että en minä pidä sitä rahaa mitenkään vääränä rahana tai tässä tapauksessa harmaana rahana tai minään muunakaan, vaan kyllä kysymys on ennemminkin koulutuksen riippumattomuudesta, ja toisaalta näen huolen niiden alojen osalta, jotka eivät ole markkinavetoisesti kovin kiinnostavia: mitä näille koulutusaloille jatkossa tapahtuu. Se on se syvä huoli, joka tähän innovaatioyliopistoasiaan mielestäni liittyy ja samoin rahoituksen muuhun muutokseen.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolan puheenvuoroon liittyen jatkaisin vaan, että se, mitä minä tiedän tähän mennessä yliopistojen rehtoreitten ja henkilöstön — koko yliopiston vastuuta kantavien työntekijöitten ja henkilöstön — osalta, on se, että kyllä siellä on kannettu suurta huolta ja tehty erilaisia toimenpiteitä, millä sitä budjettia, perusrahoitusta, pystyttäisiin pitämään sillä lailla, että saadaan hyvää opetusta ja hyvää tutkimusta. En asettaisi sitä niin, että jos se nyt on tullut julkisella rahoituksella, niin se olisi niin, että nämä työntekijät eivät, eivätkä rehtorit, sitä ymmärtäisi, mistä tilanteesta on kysymys, vaan mielestäni tässä pitäisi vapauttaa yliopistot siihen perustutkimukseen ja perusopetukseen erilaisin keinoin. Nyt tässä vaan on uhka se, että joutuu liikaa työtä tekemään rahoituksen etsimisessä. Se on se huoli ollut yliopistoissa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästähän juuri onkin kysymys. Yliopistot ovat joutuneet keräämään rahaa, keräämään rahaa perusopetukseen ja peruskoulutukseen. Nythän hallitus nimenomaan lupaa, että tähän tulee lisärahaa ja se turvataan. Se, mikä tulee sitten yksityiseltä sektorilta, on aivan toiseen tarkoitukseen tarkoitettua rahaa. Minusta te ette ole ymmärtäneet ollenkaan lukemaanne. Lukekaa nyt, hyvänen aika, kunnolla tämä hallituksen kehyspäätös ja yrittäkää nyt ymmärtää, mitä siellä sanotaan.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärtäisin tämän keskustelun niin, että tässä on yliopistoilla syvä huoli siitä, miten perusrahoitus riittää yliopistoilla. Minusta on vähän huolestuttavaa, jos täällä sanotaan, että yliopistot tai julkinen sektori ei ole ymmärtänyt sitä, miten ollaan tuottavia tai lisätään tuottavuutta, kun nyt ajatellaan sitä, että tuottavuusohjelma kohdistuu edelleen yliopistoihin sillä tavalla, että se syö yliopistojen perusrahoitusta siten, että se perusrahoitus, jota me nyt olemme lisäämässä, supistuu 36 miljoonan euron tasolle. On ihan turha puhua siitä, että me nyt täällä lisäämme yliopistojen perusrahoitusta, kun edelleen tuottavuusohjelman kautta leikataan samaan aikaan sitä perusrahoitusta pois.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin osallistua tähän keskusteluun ja jatkaa ed. Alanko-Kahiluodon tärkeätä repliikkiä ja puheenvuoroa. Ongelma on se, että summa, jonka yliopistot saavat, kokonaisuudessaan kuluu vuokrankorotuksiin ja mahdollisesti palkankorotuksiin eli ne eivät tavallaan saa yhtään lisäresursseja, samalla kun heidän pitäisi keskittyä perustutkimukseen. Me puhumme innovaatioyliopistosta, mutta tällä hetkellä kaikki innovaatiot, mitä Suomessa on tehty, on tehty yliopistolaitoksen sisällä. Tätä pitäisi nyt palkita, ja sen takia yliopistot ovat ahkerasti liikkeellä.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden ennätyksellisen pitkään jatkunut kasvu on siivittänyt useiden vuosien ajan myös Suomen taloutta. Erityisesti vuosien 2006 ja 2007 talouskasvu oli erityisen vahvaa. Työllisyys on kohentunut reippaasti, ja työttömyys on laskenut kaikkialla maassa. Nyt talouskasvu näyttää hidastuvan, ja ennusteet maailmantalouden tilasta ovat vaihdelleet viikosta toiseen. Etenkin Yhdysvalloissa velkavetoinen talous on hyytymässä nollakasvuun ja myös taantumapelot ovat vahvistuneet. Vahvassa nousussa olleen Aasian yllä leijuu erityisesti inflaatiopaineiden aiheuttama tarve kuumana käyvän talouden jarruttamiseen.

Edellä kuvattu maailmantalouden tilan arviointi ja seuraaminen ei ole vain talousanalyytikkojen jokapäiväistä ruisleipää, vaan se kuuluu olennaisena osana myös eduskunnan arkityöhön. Samalla se kertoo Suomen tiiviistä kohtalonyhteydestä maailmantalouden vaihteluihin niin hyvässä kuin pahassa. Tätä taustaa vasten on pidettävä hyvänä nykyistä menettelyä talouden tasapainoa tavoittelevista valtiontalouden kehyksistä.

Valtiontalouden hyvien aikojen ylimääräistä pelivaraa käytetään ennakkoon sovituilla pelisäännöillä harkiten erilaisiin menonlisäyksiin, ja suurin osa tästä rahasta käytetään 54 miljardin euron suuruisen valtionvelan lyhentämiseen. Valtionvelan lyhentäminen laskee puolestaan vuotuisia yli 2 miljardin euron suuruisia korkomenoja jopa 150 miljoonalla eurolla, joka säästö on perustellusti käytettävissä kehysten sisällä.

Julkisen sektorin toiminnan tehostaminen ja varautuminen tuleviin rahoitus- ja palveluhaasteisiin on paikallaan sekä kuntien että valtion osalta. Kuntien Paras-hankkeessa on menossa nyt aktiivinen toimeenpanovaihe, ja sen tuloksista on vielä aikaista puhua. Sen sijaan valtion tuottavuusohjelmaa ei voi yksin kiitellä. Monin esimerkein etenkin maan reuna-alueilta on osoitettavissa se tosiasia, että kaavamaisilla väen ja toimintojen vähennyksillä ei aina saada aikaan odotettua tuottavuuden kasvua. Tuottavuusohjelman kriittinen välitarkastelu olisikin kehyskaudella paikallaan.

Arvoisa puhemies! Venäjän nousevien puutullien uhka Suomen metsäteollisuudelle on ilmeinen. Pahimmillaan 15 miljoonan kuutiometrin tuontipuuvajaus uhkaa sulkea useita tehtaita ja jättää tuhansia työntekijöitä työttömäksi. Aikaa tuontipuuta korvaaville toimenpiteille on vähän. Hallituksen nopea reagointi Esko Ahon johtamaa kotimaisen puunkäytön lisäämistä pohtineen työryhmän ehdotuksiin oli siksi paikallaan. 225 miljoonan euron lisäys puuhuoltoa tukevaan perusväylänpitoon, 15 miljoonan lisäys metsänomistajien neuvontaan ja 24 miljoonan euron lisäys metsäalan koulutukseen ovat tärkeitä panostuksia alan toimintaedellytyksiin. Rohkaisen vielä hallitusta täydentämään pakettia metsien ensiharvennuksen verovapaudella, jonka merkitys on olennainen vaikean tilanteen ratkaisemiseksi.

Valtion kehyspäätöksen ikäviin puoliin sisältyy oikeusministeriön esitys käräjäoikeuksien määrän vähentämisestä. Lapissa muutos ollaan toteuttamassa keskittämällä käräjäoikeudet kahteen paikkaan itä—länsi-suunnassa pohjoinen—etelä-suunnan sijaan vastoin maakunnallisen työryhmän ehdotusta. Tämä merkitsisi Lapin käräjäoikeuden lakkauttamista, mikä puolestaan merkitsisi muun muassa saamelaisasioiden käräjöinnin siirtymistä kahteen käräjäoikeuteen. Saamelaisasiat vaativat erityisosaamista, ja nyt niiden käsittely uhkaa hajaantua siis kahden käräjäoikeuden kesken. Toivon esityksen vielä muuttuvan myöhemmässä käsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Opetusministeriön hallinnonalan merkittävimmät muutokset liittyvät korkeakoulurakenteen ja rahoituksen muutoksiin. Innovaatioyliopiston pääomittamisen ja perusrahoituksen lisäksi hallitus on valmistelemassa esitystä myös muiden yliopistojen uudenlaisen pääomittamisen osalta avaamalla ovia yksityisrahoituksen ja valtion vastaavan panoksen toteutumiselle. Kaikenlaisten uudistusten keskellä hallituksen on lupausten mukaisesti pidettävä kiinni korkeakoulujen perusrahoituksen riittävyydestä kaikkialla maassa riippumatta ulkopuolisesta rahoituksesta.

Kehysesityksen keskeiset panostukset kohdistuvat perustellusti liikennehankkeisiin, joita on sijoitettu eri aloitusvuosille eri puolille maata. Lapin kohdalla toteutusputkeen on saatu useita hankkeita, kuten Valtatie 4:llä Oulu—Kemi-väli, Valtatie 4:n liikennejärjestelyt Rovaniemellä, Valtatie 21:llä Palojoensuu—Kilpisjärvi-väli sekä Äkäsjoki—Kolari—Laurila-radan sähköistys. Nämä liki 250 miljoonan euron hankkeet toteutetaan vuoden 2011 jälkeen. Tulevan kolmen vuoden aikana tullaan sen sijaan toteuttamaan Rovaniemi—Kemijärvi-radan sähköistäminen, joka on 24 miljoonan euron investointi. Tämä pohjustaa hyvin tavoitetta ratayhteyden avaamiseksi Sallan Kelloselästä Murmanskiin.

Arvoisa puhemies! Muutoin liikenneasioihin palataan ensi viikolla liikennepoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kehyksissä on monta pientä menolisäystä, jotka hyödyttävät paljon Suomen kansaa, mutta saattavat olla jääneet monilta kansanedustajilta huomaamatta. Muun muassa tämä rotavirusrokotus pikkulapsille aloitetaan ensi vuoden alusta. Tämä säästää lapsiperheitä paljolta kakkapyykiltä ja myöskin säästää näitä meidän pienokaisiamme kiusalliselta ripulilta. Rokotus maksaa myös nopeasti itsensä pois, koska vanhempien ei tarvitse jäädä töistä pois hoitamaan ripulissa olevaa lastaan. Toinen pieni, mutta merkittävä määräraha on pitkäaikaisasunnottomuuteen myönnetty 10 miljoonaa euroa, mikä on erinomaista sosiaalipolitiikkaa.

Sitten, herra puhemies, isompiin asioihin, ja sellainen on yliopistot ja niiden rahoitus — tästähän onkin puhuttu jo koko päivä. Innovaatioyliopisto siis perustetaan TKK:n, Taideteollisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun konsortiona. Valtio panostaa perusrahoitukseen puoli miljardia euroa. Toimintamäärärahaa kasvatetaan seuraavasti, ja tämä on hyvin epäselvää näköjään monille: innovaatioyliopisto saa ensi vuonna 13,9 miljoonaa lisää toimintamäärärahaa, 70 miljoonaa 2010, 90 miljoonaa 2011, ja 2012 lähtien se saa joka vuosi 100 miljoonaa euroa. Muiden yliopistojen perusrahoituksen lisäykseen verrattuna tämä on jättisumma, sillä muut yliopistot saavat lisärahoitusta 10 miljoonaa vuonna 2010 (Ed. Gustafsson: Onko se oikein?) — näin on — ja 30 miljoonaa vuonna 2011. Innovaatioyliopisto tukee pääasiallisesti teknisiä tieteitä. Toivottavasti tekniset tieteet ovat edelleenkin maailman megatrendi ja tuovat tälle kansakunnalle lisää vaurautta, kuten Raimo Sailaksen työryhmä oletti.

Uusi megatrendi maailmanlaajuisessa tutkimuksessa on kuitenkin tällä hetkellä biotieteet. Kuka ei haluaisi, että syövän arvoitus ratkeaisi ja pystyisimme ehkäisemään ja hoitamaan syövän, johon nyt sairastuu 30 000 suomalaista vuodessa? Syövän tutkimusta harjoitetaan kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa ja hyvässä yhteistyössä, ed. Ukkola, myös lääketeollisuuden kanssa. Ei ole siis mitenkään vierasta vastaanottaa myös perustutkimukseen rahaa ulkopuolisilta rahoittajilta.

Kun eduskunnan yliopistoryhmä, johon kuuluu kansanedustajia kaikista puolueista, on kiertänyt Suomen yliopistoja, olemme toistaiseksi todenneet kaksi tärkeää seikkaa yliopistojen kehittämisessä: Ensimmäinen asia, johon heti törmäsimme, on, että yliopistoilla Suomessa on suuri alueellinen merkitys. Tämän vuoksi yliopistojen rakennemuutosta tehtäessä on tarkasti katsottava, että yliopistojen rooli eri puolilla Suomea vahvistuu eikä heikkene. Toinen seikka, joka yliopistoja erityisesti vaivaa, on perusrahoituksen puute. Tästä on paljon tänään puhuttu. Yliopistojen tehtävänä on paitsi opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen myös perustutkimus. Perustutkimusta ei voida tehdä pelkästään kilpailutettua rahaa käyttäen. Yliopistojen rehtorit ovat sitä mieltä, että 90-luvun laman jälkeen valtio on ohjannut runsaasti rahaa Suomen Akatemiaan ja Tekesiin, mutta ei ole huolehtinut tarpeeksi yliopistojen perusrahoituksesta. Pelkällä kilpailutetulla rahoituksella ei pystytä tekemään perustutkimusta, joka kuitenkin on yliopistojen päätehtävä. Hallituksen tulisi siis miettiä, onko yliopistojen perusrahoitus sillä kehyspäätöksellä, jota nyt käsittelemme, riittävä vai onko innovaatioyliopiston rahoituksen suhteen tehtävä joitain muutoksia.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen selonteossa valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009—2012 nämä yliopistoja koskevat linjaukset ovat mielestäni vaarantamassa Suomen yliopistolaitoksen tulevaisuuden. Myös hallituksen linjaukset ovat loukkaamassa yliopistojen henkilökuntaa, joka on sitoutunut perustehtäväänsä eli tieteelliseen tutkimukseen ja siihen pohjautuvan opetuksen antamiseen, ei rahojen kerjäämiseen valtiovallan kepittämänä. Jo nyt rahoituksen hankkimiseen menee yliopiston tutkijoiden ja muun henkilökunnan ajasta aivan liian suuri osuus.

Arvoisa puhemies! Tuon iltapäivän keskustelun pohjalta hain uudelleen luettavakseni Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 5 vuodelta 2007 julkaistun tieteellisen artikkelin, jossa tutkija Jussi Välimaa on mielestäni ansiokkaasti pohtinut sitä, mistä on lähdetty ja miksi on tähän tultu. Hän toteaa tässä vähän epätieteellisesti — nyt lainaan häntä — että kun maailmalla on verrattu näitä yliopistoja, niin keskeinen käsite näissä vertailuissa on ollut tällainen "maailmanluokan yliopisto":

"Millainen olisi suomalainen ’maailmanluokan’ yliopisto? Paras käytettävissä oleva objektiivinen mittari maailmanluokan yliopiston määrittämiseen lienee amerikkalaisen Carnegie-säätiön laatima luokitusjärjestelmä - -, sillä se luokittelee yliopistoja niiden luonteen, resurssien ja tuotosten avulla. Yllättävä tulos lienee se" — tämä on siis Jussi Välimaalta nyt — "että Carnegie-luokituksen mukaan suomalaiset yliopistot kuuluisivat parhaimpaan yliopistokategoriaan - -." Vain kaksi yliopistoa ei kuuluisi, jolloin korkeimman kategorian yliopistoja Suomessa olisi 90 prosenttia, kun esimerkiksi amerikkalaisista yliopistoista vain 3,8 prosenttia kuuluu näihin korkeimman kategorian yliopistoihin. Siis meillä on huikean hyvä yliopisto-, korkeakoululaitos Suomessa.

Eli voidaankin väittää, että Suomessa on lähes pelkästään "maailmanluokan yliopistoja". Tavoite luoda suomalaisia maailmanluokan yliopistoja ei siis perustu tosiasioihin, vaan mielikuviin. Kyse on enemmänkin käsitteestä, jolla on pyritty" — ja voidaan sanoa, että on myöskin näköjään aika pitkälti onnistuttu — "vaikuttamaan koulutuspolitiikan suuntaan". Väite maailmanluokan yliopiston puutteesta liitetään — näin olen itsekin kokenut — paljolti Shanghain listaan maailman parhaista yliopistoista, jossa korkeimmalla sijalla suomalaisista on tavannut olla Helsingin yliopisto, viimeksi 70. sijan kieppeillä. "Shanghain listan ongelma on se, että se antaa maailmanluokan yliopistoista harhaisen kuvan painottaessaan luonnontieteitä, Nobel-palkintoja ja englanninkielisiä julkaisua." Kahden laudaturin maisterina ymmärrän sen, että ... Jos me ajattelemme esimerkiksi, kuinka lähellä presidentti Ahtisaari on ollut Nobel-palkintoa, niin minkä yliopiston hän on käynyt, kansankoulunopettaja? Miten esimerkiksi tämä presidentti Ahtisaaren mahdollinen Nobel-palkinto olisi ikään kun killattu jonkun yliopiston koriin ja hyödyksi? Ehkä ed. Ukkola vastaa tähän — huomaan teidän katseestanne tänne asti, että tämä asia teitä kiinnostaa.

"Ongelmana ei kuitenkaan ole se, että juuri tämä ranking-lista olisi erityisen harhainen, sillä" — kuten tämä tutkija Jussi Välimaa toteaa — "kaikki rankkeeraukset ovat harhaisia kriteeriensä suhteen. Oleellista on sen sijaan se, millä tavalla näitä ranking-listoja käytetään koulutuspolitiikan tekemisessä. Alan asiantuntijoiden — korkeakoulututkijoiden — kansainvälinen tutkimusyhteisö on varsin yksimielinen siitä, että ranking-listat ovat korkeakoulujärjestelmän kehittämiselle haitallisia - -."

Henkilökohtainen näkemykseni tästä innovaatioyliopistosta on se, että jää sitten nähtäväksi, jos se tulee, mitä lisäarvoa se sitten on tuomassa, mutta olennaista on nyt se, että pitää olla tasavertaiset kilpailuasemat näillä meidän 20 yliopistollamme. Tavallaanhan sen tyyppinen ylinamitus, kerman antaminen tälle innovaatioyliopistolle, josta nyt on kysymys, 500 miljoonaa euroa valtion rahaa — sehän on vanhassa rahassa yli 3 miljardia — ja yksityiseltä kerättävä 200 miljoonaa, asettaa huikean eriarvoiseen asemaan meidän kansalliset ylpeytemme eli meidän yliopistomme. Tässä mielessä tänään iltapäivällä sanoin, että kyllä tässä on niin isosta asiasta kysymys, että nyt kehysneuvotteluissa oli ilmeisesti hatusta vedetty tämä rahoitusjärjestelmä, että vuonna 2015 (Puhemies: 6 minuuttia on kulunut!) — juu — sitten muut yliopistot pääsevät tähän rahanjakoon mukaan. Mistä se vuosi 2015 tuli?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvin mielenkiintoinen puheenvuoro ed. Gustafssonilta. Minä vaan kysyisin häneltä, että jos Suomi on niin loistava yliopistomaa, että meillä on 15 huippuyliopistoa — meillähän on 20 yliopistoa tällä hetkellä ja 15 jatkossa — niin miten on mahdollista, että meillä ei ole yhtään Nobelia, ja miten on mahdollista, että siellä pahassa Yhdysvalloissa, jossa yliopistot toimivat yksityisellä rahalla, tulee Nobeleita virtanaan. Minä en puhu nyt tästä Ahtisaaren mahdollisesta rauhan Nobelista, joka ei ole suinkaan tiede-Nobel. Jos nyt tehtäisiin sentään tämä ero, että on olemassa tiede-Nobel ja sitten on tämä rauhan Nobel, joka annetaan vähän muista ansioista kuin tieteellisestä tutkimuksesta ja innovaatioista.

Olin kyllä todella peloissani, kun tämä innovaatioyliopisto tuli, joka tuli muuten demarien aloitteesta. Mutta kun huomaan, että annetaan samat mahdollisuudet kaikille muillekin yliopistoille kerätä rahaa, niin minusta tämä on erinomainen asia. On hyvä, että yliopistot kilpailevat keskenään. Siitä nimenomaan tulee innovaatio.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Innovaatioyliopisto on todella nyt perusteilla, ja sitähän me emme enää kukaan halua peruuttaa. Sehän on todella teidän demareiden, ministeri Kalliomäen, aloitteesta koko innovaatioyliopisto lähtenyt liikkeelle ja tietysti paikallisten rehtoreiden aloitteesta, ja se on nyt tulossa. Nyt vaan meidän täytyy huolehtia siitä, että myös muiden yliopistojen toimintamäärärahat ovat riittävät. Ei tämä peruspääoma ole varmaankaan tässä se suurin ongelma, vaan se on toimintamääräraha, jota todella puuttuu aika monilta yliopistoilta. Ne eivät pysty tekemään tarpeeksi perustutkimusta.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkola ihmetteli, miksei Suomesta tule Nobel-tieteilijöitä. Sitä voi selittää esimerkiksi sillä, että Suomessa on aivan surkea opettaja—oppilas-suhdeluku verrattuna kansainvälisiin huippuyliopistoihin. Itse asiassa Oecd-maiden keskuudessakin Suomi pärjää tällä opettaja—oppilas-suhteellaan ainoastaan keskinkertaisesti. Kyse ei ole siitä, mistä se raha tulee, tuleeko se yrityksiltä vai julkisilta tahoilta, vaan siitä, onko sitä tarpeeksi. Perusrahoitusta yliopistoilla on todella huonosti tällä hetkellä.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkola, joka on kuitenkin koulutettu, fiksu ihminen, tietää kyllä sisimmässään hyvin sen, että tässä kontekstissa Suomen yliopistojen ja USA:n yliopistojen vertailu ei ole missään määrin relevanttia eikä fiksua. Sen tietää ed. Ukkolakin.

Tässä jo ed. Alanko-Kahiluoto totesi muun muassa yhden esimerkin, opettaja—oppilas-suhteen, sen seurauksista, että Amerikan johtavia yliopistoja resursoidaan kymmeneen, jopa kaksikymmentä kertaa enemmän kuin Suomen parhaimpia yliopistoja, niin että tältä osin sieltä voi myöskin Nobel-tohtoreita sitten tulla enemmän.

Koko meidän yliopistolaitoksemme perustuu siis siihen, että meillä on varsin tasokkaita yliopistoja ja korkeakouluja. Ne on tarkoituksella hajasijoitettu Suomeen, ja tulokset ovat isänmaan kannalta olleet varsin hyviä. Emme me muuten olisi Euroopan ja maailman kilpailukykyisimpiä kansakuntia, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) mistä me kaikki voimme nauttia, myöskin me kansanedustajat täällä. Kiitos siitä hyvän yliopisto- ja ammattikorkeakoulujärjestelmän, mutta myös hyvän peruskoulutuksen.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun täytyy kyllä nyt puolustaa sosialidemokraatteja, että he eivät ole tämän innovaatioyliopiston isiä, vaan Suomen keskusta. Tässä mielessä tätä voivat täällä demarit kyllä ihan julistaakin, koska tämä innovaatioyliopisto tulee olemaan Suomelle erittäin tärkeä kansainvälisen menestymisen kannalta, osaamisen kannalta.

Toisaalta on tärkeää, mitä ed. Gustafsson täällä perää, että myöskin kaikki muut yliopistot voivat menestyä ja voivat antaa koulutusta, ja siihen kyllä hallituksen rahoitukset ja nämä lisäykset antavat hyvän mahdollisuuden. On erittäin tärkeää, että yliopistokeskukset voivat toimia ja nämä emoyliopistot saavat riittävän rahoituksen. Mutta näitä ei tulisi asettaa vastakkain, koska myöskin Pääkaupunkiseudulla ja koko Suomessa olevat merkittävät yliopistot ja niiden teho täytyy ottaa täysimääräisesti kaikkien suomalaisten hyödyksi.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Tulee tietä, rataa ja väylää, mikä on hyvä ja merkittävä asia nyt ja tulevaisuudessa. Toivottavasti myös pohjoinen ja itäinen osa maatamme pääsee nauttimaan joukkoliikenteen kehittämisestä ja määrärahojen tasokorotuksista. Ei matkailuyrittäminen eikä muukaan yrittäminen toimi alueella, jonne ei pääse inhimillisillä kulkuyhteyksillä. Ja koska pääministeri Vanhanen on tässä salissa kyselytunnilla vahvistanut, ettei hallituksen pöytälaatikossa ole pohjoisen saattohoito-ohjelmaa, niin luotan siihen, että tätä myönteistä kehitystä tullaan myös pohjoisen ja Itä-Suomen selkosilla näkemään.

Sen sijaan, arvoisat kollegat, kyselen jo hiukan huolestuneena, nähdäänkö meidän tuottavuusohjelmaunelmassamme enää metsää puilta. Hyvänä esimerkkinä nykyhetken tilanteesta on Metlan ja sitä kautta metsäntutkimuksen jääminen tuottavuuden puristukseen. Nostan tämän esimerkiksi siksi, että mikäli me oikeasti painimme puunsaannin ongelmien, puunsaannin tulevaisuuden parissa, mietimme kuljetusyhteyksien parantamista ja omien metsien hyödyntämistä sekä järkevää käyttöä, niin voi kysyä, miksi me katkaisemme toimivat ja tehokkaat siivet meidän tulevaisuuden tutkimukselta. Metla joutuu vähentämään henkilöstöään luontaiseen poistumaan verrattuna lähes kaksinkertaisen määrän vuosina 2007—2011, ja kuitenkin luonnollisen poistuman huippuvuodet sattuvat vasta vuoden 2010 jälkeiseen aikaan. Ja juuri nythän, tällä hetkellä, Metlankin pitäisi kyetä rekrytoimaan uutta osaamista, jotta riittävä ammatillinen osaaminen ja hiljaisen taidon siirtyminen turvattaisiin. Vai onko niin, ettei tutkimus olekaan millään muotoa tärkeää, kunhan pistetään vaan ne motot hurisemaan pitkin metsiä ja metsureiden ammattikunta uuteen nousuun, niin että siinä on sitten ratkaistu suomalainen metsäntuotto ja puualan tulevaisuus ikiajoiksi?

Ongelmien ytimessä ei suinkaan ole pelkästään Metla, vaan sinne voidaan asettaa pitkä rivi muutakin, mutta Metla on jo siinä haasteellisen tehtävän edessä, että metsäntutkimukselle on hallitusohjelmassa asetettu todella muhkeat haasteet. Koko metsäsektorin strategia ja monet muut kansalliset ohjelmat tähtäävät kunnianhimoisiin tavoitteisiin, joihin ei ole kyllä pääsyä ilman vankkaa tutkimustietoa. Samaa tarinaa voisi jatkaa ja kertoa niin Puolustusvoimista kuin vankeinhoidostakin, puhumattakaan työsuojelusta ja valvonnasta. — Joko rupeaa metsääkin näkymään puiden takaa? Olisi aika miettiä tuottavuusohjelmaa vielä kerran, ennen kuin taas ollaan sellaisessa suossa, että pää ei pinnalla pysy.

Arvoisa herra puhemies! Paljonkin puhuttavaa tänä iltana riittäisi, mutta puheenvuoroaika riittää tällaiseen riipaisuun. Ajattelin ensin vaieta paljon puhutusta kysymyksestä, mutta vaikka tässä salissa on kuinka yrittänyt korvat tötteröllä kuunnella hallituspuolueiden selostuksia ja selontekoja, niin en ole päässyt selvyyteen, onko todellakin niin, että meillä tässä pörssikeisareiden ja raharuhtinaiden luvatussa maassa on niin suuri nuusa eli puute rahasta, että nyt on palvelumaksujen korottamisella kynittävä viimeisetkin tuhkat pienituloisten kansalaisten tulipesistä. Jos todellakin maamme taloudellinen tilanne tällaisia toimenpiteitä vaatii, niin miksi hallitus ei sitten käytä näitä korotettavista palvelumaksuista saatavia tuloja palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamiseen, vaan napsii rahat pohjattomaan taskuunsa, josta näkyy kyllä mielellään jaettavan riemuvoittoja Fortumin urhojen pelikasseihin ja löperösti hoidetun valtion omistajapolitiikan jälkien siivoamiseen? Ja kansa maksaa omalla selkänahallaan kallista hintaa tästä politiikasta, se kansa, joka meidät jokaisen on tänne äänestänyt.

Arvoisa puhemies! Vähävarainen kansa näkyy painettavan yhä syvemmälle kyykkyyn, ja yhä syvemmällä näyttää olevan tämän hallituksen kantava teema, välittämisteema, kumarretaan oikein isolla porukalla kasvottomien keinottelijoiden puoleen. Helpotukset heille, joilla helppoa on, ja kiristykset heille, joilla kireää jo ennestään on — tämäkö on sitä kuuluisaa tasa-arvoista välittämistä ja rajatonta rakkautta, jota Suomi kansalleen jakaa? Tämä hallitus näyttää välittävän ja rakastavan sen verran rankalla tavalla, että tämä rakkaus vie pian pienituloiselta hengen.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Kehykseen sisältyvä apurahansaajien sosiaaliturvan järjestäminen on historiallinen saavutus, joka oikeuttaisi pronssilaatan naulaamiseen hallituksen oveen. Tämä hallitus järjesti apurahansaajille säällisen sosiaaliturvan. Oli jo aikakin parantaa akateemisen köyhälistön asemaa. Olen Tatusotu-työryhmän perustajajäsenenä erittäin iloinen tästä saavutuksesta. Ei ole kuin vuosi siitä, kun Tatusotu-ryhmän koolle kutsuma mielenosoitus vaati eduskunnan portailla sosiaaliturvan palauttamista tieteen- ja taiteentekijöille sekä muille kulttuurialan pätkätyöläisille. Vielä tänä keväänä taiteen- ja tieteentekijöiden työttömyysturvaa koskevat parannukset tuodaan eduskunnan päätettäviksi. Tätä työelämän uudistusta eivät demarit saaneet aikaan, vaikka oli kaksitoista vuotta mahdollista se toteuttaa.

Nyt kun apurahansaajien sosiaaliturvan mallista on saatu sovittua, on seuraavaksi kasvatettava apurahan käteenjäävää osuutta. Verottoman apurahan ylärajaa nostetaan nyt nykyisestä noin 15 000 eurosta 18 000 euroon, mikä on hyvä alku. Pidemmällä tähtäimellä apurahojen tasoa on reilusti nostettava ja kunnollista palkkarahoitusta lisättävä, jotta tutkijan uran houkuttelevuutta voidaan aidosti lisätä, kuten hallitusohjelmassa myös luvataan tehdä.

Arvoisa puhemies! Yliopistojen taloudellista autonomiaa ollaan yliopistouudistuksen myötä lisäämässä. Autonomiaa ei kuitenkaan pidä lisätä loputtomasti, niin kauan, ettei yliopistoille jää kuin autonomiansa, sillä pelkällä autonomialla ei tutkimusta tehdä; tarvitaan myös rahoitus. Hallituksen kehyspäätöksen mukaan valtion yliopistoille ohjaama budjettirahoitus on tarkoitus sitoa yksityisen sektorin rahoitukseen. Valtio lupaa kantaa kassaan 2,5-kertaisesti sen, minkä yliopisto saa yksityisiltä rahoittajilta.

Kannustavuuden lisääminen on selvästi päivän sana. Yliopistomaailmassa keppi- ja porkkanamalliin sisältyy kuitenkin monia ongelmia. Opetusministeriön ajama rahoitusmalli asettaa tieteenalat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan sen mukaan, voivatko ne tehdä tutkimuksella rahaa. Tämä merkitsee kuoliniskua monille huippututkimusta tekeville humanistisille ja yhteiskuntatieteille. Ei yksityisen sektorin sijoittajia kiinnosta sijoittaa varojaan muille kuin niille aloille, jotka tuottavat liiketaloudellista voittoa. Firmat eivät rahoita perustutkimusta. Siksi yliopistojen perusrahoituksen tulee jatkossakin nojata pääasiassa valtion budjettirahoitukseen. Valtiovallan tulee vahvistaa yliopistojen perusrahoitusta, aivan kuten hallitusohjelmaan olemme kirjoittaneet. Yliopistojen taloudellisen autonomian lisääminen ei saa tarkoittaa sitä, että yliopistoille jää vain autonomiansa. Sillä ei yksin tiedettä tehdä.

Tiedettä ei tehdä voiton tuottamiseksi, vaan sitä varten on soveltava tutkimus, jonka tuloksia yritykset käyttävät. Soveltavaa tutkimusta ei taas tehdä ilman kunnollista perustutkimusta, joka on yliopistojen ydintehtävä. Esimerkiksi kaupallisen tai teknisen alan soveltava tutkimus tarvitsee vaikkapa sosiologiaa tai filosofiaa teoreettiseksi taustakseen, muuten ei kokonaisvaltaista ymmärrystä yhteiskunnan ilmiöistä synny. Nyt ehdotettava yliopistojen rahoitusmalli sisältää sen uhan, että juuri laadukas perustutkimus joutuu tappiolle, kun yksityinen raha on kiinnostunut lähinnä soveltavasta tutkimuksesta. Siihen kaatuisi sivistysyliopisto.

Toinen epäkohta tämäntyyppisessä rahoitusmallissa on se, että jo muutenkin äärimmilleen venytetyn yliopistohenkilökunnan ajasta yhä suurempi osa tulee menemään rahoituksen etsimiseen. Jo nyt professoreiden työajasta jopa kolmannes kuluu rahankeruuseen. Tiede jää jalkoihin, kun tuo niin vaativa taloudellinen autonomia vie kaiken ajan.

Erikoista on myös se, että vaikka taloudellista autonomiaa lisätään, kohdistuvat valtion tuottavuusohjelman vaatimukset silti hyvin raskaalla kädellä yliopistoihin. Autonomia ei siis ylety siihen saakka, että yliopistot saisivat itse määritellä ehdot oman toimintansa mielekkyydelle. Kuitenkin hallitusohjelma lupaa lisätä yliopistojen julkista perusrahoitusta kauttaaltaan. Tämän pitäisi siis olla poliittinen tahtotila yliopistojen rahoituksesta päätettäessä.

Istuvaa hallitusta voi kiittää siitä, ettei tuottavuusohjelma enää kohdennu yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökuntaan, niin kuin tapahtui edellisen, demarivetoisen hallituksen aikana, jolloin yliopistojen resursseja ei todellakaan leikattu millään juustohöylällä vaan moottorisahalla. Edelleen hallitus kuristi tuottavuusohjelman nimissä yliopistojen toimintaedellytykset minimiin. Olen itse ollut sitä mieltä, että tuottavuusohjelma pitäisi lakkauttaa yliopistojen kohdalla kokonaan. Perusrahoituksen lisääminen ei paljon auta, kun samaan aikaan viedään virkoja ja heikennetään toimintaedellytyksiä.

Olen tullut siihen tulokseen, ettei opetusministeriössä eikä valtiovarainministeriössä oikein käsitetä, mitkä yliopistojen voimavarat tänä päivänä ovat. Yliopistoilla ei ole enää rönsyjä leikattavaksi, siitä piti edellisen hallituksen korkeakoulupoliittinen asenne huolen. Nyt kaikki henkilövuosileikkaukset vievät väistämättä resursseja opetukselta ja tutkimukselta, mikä ei ole hallituksen yhdessä sopima poliittinen tahtotila. Vaikka tuottavuusohjelmasta on kirjattu, ettei se enää kohdennu opetukseen ja tutkimukseen, todellisuus on aivan toisenlainen. Esimerkkinä pienten yliopistolaitosten lisäksi tästä voi mainita harjoittelukoulut. Harjoittelukouluissa henkilöstön vähentäminen kohdentuu kokonaan opetushenkilöstöön, (Puhemies: 6 minuuttia!) koska muuta henkilöstöä ei juuri ole. Tuottavuusohjelma pitäisi siksi lakkauttaa yliopistojen ja korkeakoulujen osalta heti ja kokonaan.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! I regeringsförklaringen sägs att den finländska sjöfartens konkurrenskraft ska förbättras till samma nivå som i de viktigaste konkurrentländerna med hjälp av stödformer som EU tillåter och genom en revidering av rederibeskattningen. Lagstiftningen om tonnageskatt ska revideras också med konkurrenskraften för ögonen och förutsättningarna för nyanskaffningar av fartyg utredas. Utifrån försvars- och säkerhetssynpunkt sägs att den inhemska självförsörjningen av transporter i samhället ska tryggas i alla lägen.

Runt 80 procent av finska utrikeshandeln och rent av cirka 90 procent av exporten går sjövägen. Tillsammans med varvsindustrin och hamnarna sysselsätter den finska sjöfarten totalt cirka 50 000 personer. Sjöfarten är en global näringsgren med framtiden framför sig. Det inhemska tonnaget har minskat och stödet för ön runt 28 procent av importen och runt 18 procent av exporten 2007. Att kraftåtgärder måste vidtas till förmån för den finländska sjöfarten är uppenbart för alla.

Ärade herr talman! Rörande Finlands utgifter för utvecklingssamarbete fastslår regeringen i såväl sin programförklaring som i sin redogörelse om revideringen av ramarna för statsfinanserna 2008 till 2011, som godkändes förra året, att dessa bör ökas målmedvetet. I utrikesutskottets utlåtande över sagda redogörelse konstateras att Finland tidigare haft som ambition att få upp anslagen för utvecklingssamarbetet till 0,7 procent av bruttonationalinkomsten senast 2010, varmed Finland i likhet med de övriga nordiska länderna skulle uppfylla FN:s biståndsmål. Detta sätts också som mål i gällande regeringsprogram, dock utan att någon tidpunkt anges för när det skall nås.

Finland har bundit upp sig till EU:s gemensamma riktlinjer för det lägsta offentliga utvecklingsbiståndet om 0,51 procent av bruttonationalinkomsten senast 2010 samt 0,7 procent senast 2015. Inkommande år beräknas utvecklingsbiståndet röra sig om 0,44 procent av bruttonationalinkomsten och i sitt rambeslut utgår regeringen från att den ekonomiska tillväxten blir 2 procent per år, varmed Finlands bruttonationalinkomst för 2010 skulle bli 196,3 miljarder euro. Ett utvecklingsbistånd om 0,51 procent motsvarar då 1,1 miljard euro. Med de planerade höjningarna av de samlade biståndsanslagen till cirka 1 miljard 2010 nådde Finland med nöd och näppe miniminivån 0,51 procent beroende på hur de statistiska siffrorna avrundas.

Om regeringen däremot lyckas i sina föresatser att upprätthålla en stark ekonomi och sysselsättning måste prognosen 2 procent per ekonomisk tillväxt skrivas upp, vilket i sin tur betyder att Finland inte klarar av utvecklingsbiståndsmålet 0,51 procent 2010. Det är viktigt att miniminivån, 0,51 procent, faktiskt nås 2010 samt 0,7 procent senast 2015. En 2-procentig tillväxt till 2015 förutsätter runt 1,5 miljarder euro för utvecklingsbistånd för att nå målet 0,7 procent senast 2015. För att detta ska bli möjligt bör miniminivån 0,51 procent överskridas med god marginal 2010.

Jag förutsätter därför att regeringen inte bara höjer biståndsanslagen i euro utan också entydigt åtar sig att nå nivåmålet 0,51 procent senast 2010 om så krävs genom att öka biståndsanslagen. För regeringen gäller nu att fundera på hur detta ska genomföras.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen kehys vuosille 2009—2012 on painopisteiltään oikea, ja se kohdentuu juuri niille aloille, jotka takaavat positiivisen kehityksen suomalaiselle teollisuudelle ja elinkeinoelämälle laajemminkin. Työllisyyden turvaaminen on kaikkein tärkein asia varauduttaessa nopeaan väestörakenteemme muutokseen, ikääntymiseen. Tätä tavoitetta nyt tehtyjen esitysten lisäksi tukee laaja uudistus, työ- ja elinkeinoministeriö, lyhyesti TEM. Tästä kuuluu erityiskiitos elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.

Luovuus, osaaminen ja korkea sivistys korostuvat hallituksen esityksissä. Pidän hyvänä, että hallitus panostaa yliopistojen kehittämiseen. Innovaatioyliopiston perustaminen on hallituksen merkittävä avaus yhteistyöhön elinkeinoelämän suuntaan. 500 miljoonan euron panostus innovaatioyliopistoon on tärkeä askel. Uskon, että hallituksen 200 miljoonan euron edellytys muille rahoittajatahoille toteutuu. Hanke on kunnianhimoinen, ja meidän tulee sitä kaikin tavoin edistää. Mielestäni se on merkki myös siitä, että koko suomalaista korkeakoululaitosta kehitetään kauttaaltaan.

Minun sydäntäni lähellä ovat maakuntien korkeakoulut, joille tulee turvata riittävät taloudelliset edellytykset omien alueidensa elinkeinoelämän edistämiseen ja alueelliseen t&k-toimintaan. Tässä kentässä ammattikorkeakoulujen asema on erittäin tärkeä. Uudessa yliopistolaissa tulee turvata riittävällä tavalla yliopistojen alueellinen toiminta ja selkeyttää yliopistokeskusten asemaa.

Hallituksen esitys valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009—2012 on myös hyvä ja odotettu avaus tienpidon merkittävälle parantamiselle. Kehyskaudellaan hallitus tuo eduskunnan päätettäväksi kustannuksiltaan enemmän uusia liikenneinvestointeja kuin koskaan aikaisemmin. Kehyksessä esitetään muun muassa Valtatie 19:llä Seinäjoen itäisen ohitustien ja Valtatie 8:lla Sepänkylän ohikulkutien rakentamista sekä Vaasa—Seinäjoki-radan sähköistystä samoin kuin myös Pohjanmaan radan ja Pietarsaaren meriväylän kunnostamista. Nämä ovat esimerkkejä hallituksen merkittävistä panostuksista alueiden kehittämiseen. Näistä kiitos kuuluu hallitukselle ja erityisesti liikenneministeri Anu Vehviläiselle.

Kulunut talvi on ollut erityisen rankka teiden kunnon kannalta. Oikukkaat ja vaihtelevat säät ovat tuoneet kouriintuntuvasti esille alempiasteisten teiden heikon kunnon ja yli kymmenen vuotta vallinneen rahoitusvajeen erityisesti valtion alempiasteisten teiden ja yksityisteiden osalta. Mielestäni ei ole oikein, että kunnat joutuvat eräissä tapauksissa kohtuuttomasti korvaamaan valtion alempiasteisten teiden kunnostamista ja perusparantamista. Toivonkin, että tähän kiinnitetään jatkossa vakavaa huomiota.

Yksityistiet ovat tiestömme hiussuonisto. Pienistä liikennemääristä huolimatta ne ovat elintärkeitä. Yksityisteiden piirissä asuu lähes miljoona suomalaista, ja niiden varrella toimii lukuisa määrä yrityksiä. Tiekunnat ja tieosakkaat joutuvat pääasiassa omin kustannuksin pitämään kunnossa hyvinkin vilkkaasti liikennöityjä yksityisteitä, jotka palvelevat yleistä liikennettä. Yksityisteiden valtionapu pitää siis nähdä myös maksuna yleiskäyttöoikeuteen. Yksityisteiden määrärahat ovat edelleenkin riittämättömät.

Arvoisa puhemies! Toivon, että nämä hallituksen esittämät lisäsatsaukset perusväylänpitoon ja puuhuoltoon, joita pidän oikean suuntaisina ja tärkeinä, johtavat myös edellä mainittujen alempiasteisten teiden ja yksityisteiden parantamiseen maakunnissamme.

Maarit Feldt-Ranta /sd:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Sivistyneen yhteiskunnan perusperiaate on, että heikompia on autettava ja vaikeuksien sattuessa ketään ei jätetä. Ryhdikkään hallituksen peruspiirre taas on, että annetut lupaukset pidetään ja toteutetaan sellaista politiikkaa, jota äänestäjille on etukäteen luvattu. Näitä periaatteita saa kissojen ja koirien kanssa etsiä tästä Vanhasen kakkoshallituksen kehyspäätöksestä.

Viime kevään eduskuntavaaleissa hyvinvointiyhteiskunnan peruskysymykset olivat päällimmäisinä esillä keskustelussa. Puhuimme vanhustenhuollon laatutason parantamisesta, terveydenhuollon kuntoon laittamisesta ja uudistustarpeista sosiaaliturvassa. Vanhasen kakkoshallituksen aikana kovin vähän konkreettista on tällä saralla kuitenkin tapahtunut. Viime kaudella toteutettu hoitotakuu ei ole saanut tarvitsemaansa jatkoa. Sosiaaliturvan uudistamisesta puhutaan, mutta rahaa siihen ei aiota käyttää, ja vanhustenhuollon laatutason parantaminen on suositusten varassa. Pääministeri Vanhanen sanoi vielä muutama viikko ennen eduskuntavaaleja, että vanhustenhuollon laatutason kohottaminen olisi hänen uuden hallituksensa ykkösasia. On surullista nähdä tämänkin lupauksen unohtuneen aivan totaalisesti.

Toisin kuin useassa hallituspuolueen puheenvuorossa on annettu ymmärtää, nämä vaatimukset eivät ole ylimitoitettuja tai yltiöpäisiä maassa, joka on yksi maailman kilpailukykyisimmistä koko maailmassa ja jonka talouskasvu on jatkunut vahvana jo pidempään. On ikävää jälkiviisautta nyt sanoa, että nämä vaatimukset olisivat ylimitoitettuja. Vaalikampanjassa näihin vielä näytti olevan rahaa käytettävissä.

Me sosialidemokraatit olimme ennen vaaleja tällä linjalla. Teimme syksyllä myös vaihtoehtoisen budjettilinjauksen, jossa sekä nämä menot että niiden rahoitus on esitetty, ja olemme tällä linjalla linjakkaasti nytkin. Nämä tarpeet eivät väistelemällä katoa vaan päinvastoin paisuvat tulevien polvien hoidettaviksi.

On aivan selvää, että vanhustenhoidon ja ikäihmisten palveluissa eivät enää laatusuositukset riitä, vaan tarvitaan nykyistä vaikuttavampia toimia, kuten normiohjausta ja rahaa todellisten laatuparannusten tekemiseksi. Sosiaaliturvaan tarvitaan isompi uudistus, joka poistaa väliinputoamisen ja köyhyysongelman ja kannustaa työhön ja toimintaan. Toisin kuin hallitus me tiedämme, että oikeudenmukainen uudistus vaatii myös rahaa, ja olemme valmiita sitä käyttämään jo tällä vaalikaudella. Terveydenhuollonkaan parannukset eivät tapahdu automaattisesti Paras-hankkeen sivutuotteena, vaan terveyspalvelujen parempaan toimintaan tarvitaan myös yhteisiä verovaroja.

Kotimaan sosiaalisten oikeudenmukaisuuskysymysten ohella meidän tulee huolehtia myös kansainvälisistä oikeudenmukaisuusvelvoitteistamme. Ennen vaaleja kaikki puolueet seisoivat sen takana, että 0,7 prosentin tavoite kehitysyhteistyömäärärahojen osalta pitää saavuttaa viimeistään vuonna 2015. On suuri pettymys, että hallitus ja hallituspuolueet ovat nyt panneet peruutusvaihteen silmään. Hallituksen perustelu jättää tarpeelliset korotukset tekemättä on irvokas. Se toteaa yksikantaan, että Suomen taloudella on mennyt liian hyvin. Tosiasia on, että Suomi on kansantulo henkilöä kohden -vertailussa yltänyt vihdoin Ruotsin tasolle emmekä voi enää perustella kehitysyhteistyömäärärahojemme jälkeenjääneisyyttä lamavuosien ongelmilla. Suomen tuleekin täyttää kansainväliset sitoumuksensa, ja kehitysyhteistyömäärärahoja on tarkistettava niin, että tavoite 0,7 prosentin kansantulo-osuudesta toteutuu aiemmin sovitussa aikataulussa.

Eli, arvon hallitus ja hallituspuolueiden edustajat, keskeiset vaalilupaukset vanhustenhuollon ja terveydenhuollon parantamisesta on toteutettava ja kansainväliset solidaarisuuden velvoitteet täytettävä.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehyspäätöksen mukainen menolinjaus toteuttaa hallituksen talousstrategiaa, jonka tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia parantamalla edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle kohenemiselle ja tuottavuuden kasvun nopeutumiselle. Linjauksen taustalla on toisaalla työllisyysasteen huimasta parantumisesta huolimatta edelleen eurooppalaisittainkin korkeahko työttömyysaste sekä toisaalla väestön nopea eläköityminen, mikä luo erityisiä sopeutumispaineita julkiselle sektorille. Tarkastelen tässä erityisesti kehyspäätökseen sisältyviä tuottavuuslinjauksia.

Perusraamin julkisen talouden tuottavuuskehitykselle asettavat kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä valtion tuottavuusohjelma. Molemmat toimivat kuitenkin enemmän puiteohjelman tavoin, jolloin varsinaiset toimet jäävät erikseen linjattaviksi. Tässä joitakin poimintoja kehysratkaisun käytännön tuottavuustoimista.

Ulkoasiainministeriön osalta hallitus ilmoittaa, että organisaatioita uudistetaan, hallinto- ja tukipalveluja tehostetaan sekä ulkomaanedustustoverkkoa kehitetään. Oikeusministeriö aikoo erityisesti kehittää tuomioistuinlaitosta. Tavoitteena on karsia käräjäoikeudet 27 pisteeseen ja säästöt ohjata ruuhkien purkuun. Myös toimitilahallintoa tehostetaan. Rajavartiolaitos siirtyy Senaatti-kiinteistöjen vuokralaiseksi, ja sisäasiainministeriön hallinnonalaan perustetaan uusi, yhteinen tietotekniikkakeskus. Liikennevalvontaa siirretään entistä enemmän automaateille ja hätäkeskusten sekä Rajavartiolaitoksen rakenteita uudistetaan. Ainakin osa hätäkeskuksista siis poistuu, kuten osa muun muassa pienistä merivartioasemista. Puolustushallinnon kohdalla jatketaan ydintehtävien osalla oman toiminnan tehostamista ja palvelujen ostoa ulkopuolisilta. Veronkantotehtäviä keskitetään yhä enemmän Verohallintoon ja selvitetään toimintojen kokoamista yhteen muun muassa Verohallinnon ja tullihallinnon osalta. Verolainsäädäntöä on tarkoitus uudistaa siten, että verotus käy nykyistä tehokkaammin. Talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja ja tietojärjestelmiä uudistetaan. Erilaisilla tukirahoituksilla haetaan yhdenmukaista kokonaisrahoitusmallia. Opetusministeriö toteuttaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Opetushallintoa tehostetaan. Maa- ja metsätalouden kova lupaus on puolestaan yksinkertaistaa maataloustukijärjestelmää, sähköistää prosesseja ja tehostaa tukivalvontaa. Liikennepuolella puuhataan väylävirastoa, johon yhdistettäisiin Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen tehtäviä.

Hallitus on siis tarttunut aika terävällä otteella tuottavuusohjelman ohjaksiin. Se on pakkokin, sillä tavoitteena on Vanhasen kakkosen toimin tehostaa jopa 4 800 henkilötyövuotta hallinnosta. Suunta on oikea ja toiminta välttämätöntä. Jo edellisellä hallituskaudella karsittiin hallinnosta lähes 10 000 työvuotta. Silti tämä tehtävä vaikeutuu. Hallintoon on rakentunut melkoisia himmeleitä, joiden purkaminen toiminnan siitä kärsimättä on haastava tehtävä. On kohtuullisen helppoa asettaa vaikuttavuustavoitteita verrattuna käytännön arviointi- ja mittaustehtävään. Toisaalta on kyllä saavutettavissa melkoisia parannuksia toimintakulttuuriinkin. Emme erityisesti voi ylpeillä tietoyhteiskunnan mallimaana, jos suuri osa hallinnon lomakkeista ja tiedostoista on netistä kyllä tulostettavissa mutta ei verkossa täytettävissä ja lähetettävissä. Esimerkiksi kelpaa maatalouden kuuluisa tukibyrokratia, jossa selvitysmies Kai Suomela hiljattain arvioi saavutettavan jopa 100 miljoonan euron vuosittaisen potentiaalisen tehostamishyödyn vain sähköistämällä hakuprosessit.

Tuottavuuden parantaminen on välttämättömyys, mutta sitä ei pidä tehdä kokonaisuuden kustannuksella. Kehyspäätöksessäkin esitellään yhä varsin kaavamaisia hallintoratkaisuja, joissa karsinta on ykkösenä. Ei tunnu erityisen johdonmukaiselta, että esimerkiksi rakennemuutosalueille yritetään valtion tukitoimin saada uutta yritystoimintaa ja samalla näiltä alueilta karsitaan vaikkapa käräjäoikeuksien toimipisteitä.

Palvelutehtävän alueellisen tasapuolisuuden nimissä tulisi paljon enemmän miettiä hallinnon yhteispalvelupisteisiin liittyviä ratkaisuja. Palvelujen saatavuudelle pitäisi myös määrittää selkeämpi minimitasosaatavuus ja -saavutettavuus. Alustavaksi yksiköksi käynee esimerkiksi seutukuntajako, joka suuressa osassa maata jakaa alueet sentään kohtuullisen kokoisiin fyysisiin hallintokokonaisuuksiin.

Hallinnollista innovointiakin silti tapahtuu. Kelan ja työvoimahallinnon kokeilemista yhteispalvelupisteistä voisi muodostua toimiva alueellinen runkoverkko myös muulle välttämättömälle hallinnolle.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Talouden näkymät ovat synkät. Kansainvälisesti finanssiturbulenssi jatkuu, ja Yhdysvalloissa raha- ja finanssipolitiikkaa on jo kevennetty, mutta silti kulutus yhä heikkenee ja asuntojen hinnat laskevat jyrkästi. Taantuma on väistämätön. Myös Suomessa on kuluttajien luottamusindeksi laskenut kolmanneksella vuoden takaisesta ja näkymät synkkenevät muun muassa asuntomarkkinoilla. Inflaatio on nopeutunut, mutta myös työmarkkinoilla tilanne on kireä. Tässä tilanteessa on hyvin perusteltua, että hallitus on nostanut työllisyyden kehysratkaisun keskiöön.

Erityisen hyvää on, että työvoiman ja työvoimatarpeen kohtaantoon liittyvien ongelmien ratkaisua tuetaan siirtämällä matalapalkkatuen määrärahasta vuositasolla yhteensä 15 miljoonaa euroa opetusministeriön hallinnonalalle. Rahoitusta suunnataan erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen opiskelijapaikkojen lisäämiseen, ammatilliseen peruskoulutukseen ja peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen maahanmuuttajille sekä opetushenkilökunnan lisäkoulutukseen.

Työllisyys on avainsana myös poliisissa. Työttömien poliisien palkkaamiseksi lisätään kehyskaudella etupainotteisesti 35 miljoonaa euroa. Toinen sinivihreän hallituksen politiikan keskeinen osa-alue on tehdä Suomesta luovuuden, osaamisen ja korkean sivistyksen maa, ja tätä tavoitetta tukevat paitsi yliopistojen perusrahoituksen määrärahat, jotka kasvavat 80 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä, myöskin innovaatioyliopiston perustaminen ja se, että säätiövarallisuuteen, siis peruspääomaan, ollaan sanotut 500 miljoonaa euroa tietyillä tunnetuilla ehdoilla varaamassa.

Kehysbudjetissa työllisyyttä tukevat myös liikennehankkeet, ja on hyvä, että hallitus tuo tällä kehyskaudella eduskunnan päätettäväksi kustannuksiltaan enemmän uusia liikenneinvestointeja kuin koskaan aikaisemmin. Ikävää on se, että alueellinen tasapaino näissä liikennehankkeissa ei täysin toteudu. Kun piirrätin kartalle nämä nyt aloitettavat uudet hankkeet, niin valitettavasti löytyi joitakin valkoisia alueita ja yksi merkittävä sellainen on Satakunta. Kovasti olisimme toivoneet, että myös sinne näihin koko maata palveleviin liikenneinvestointeihin olisi määrärahoja riittänyt.

Erityisesti Valtatie 8:n parannus yhteysvälillä Pori—Turku olisi ollut syytä aloittaa jo tämän hallituksen aikana. Tie on yksi Suomen vaarallisimpia, ja yhteysvälillä sattuu keskimäärin 36 henkilöonnettomuutta vuodessa, ja niissä kuolee viisi henkilöä vuosittain. Näin ei voi jatkua, ja siksi, kun valtion budjettikehyksessä on varattu 50 miljoonaa euroa liikenneturvallisuuden teemalle, tästä rahasta osa, merkittävä osa, tulee käyttää nimenomaan tähän Pori—Turku-yhteysvälin turvallisuuden parantamiseen. Tämän lisäksi ja alueellisen tasapainon näkökulmasta on edelleen parannettava niin Porin ja Rauman satamia ja satamaväyliä kuin myös Pori—Tampere- ja Rauma—Tampere-rataosuuksia.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Puhutaan kehyksistä, ja otan esiin tässä vain muutaman näkökulman.

Ensinnä ostovoiman kasvu: Täytyy sanoa, että pakkaselle mennään useimmissa tavallisissa pieni- ja keskituloisissa perheissä. Jokainen on sen jo kohdallaan huomannut, ja viestiä tilanteesta on varmasti jokaiselle meistä tullut. Tosiasia on se, että tavallisen ihmisen arki on kallistunut ja hallituksen päätösten myötä se kallistuu lisää. Tässä kilpajuoksussa eivät hallituksen sinällään hyvät, mutta liian pienet ja kapeasti sektoroidut toimet riitä kuin starttiin. Ihmisten on jo nyt vaikeampaa selvitä taloudellisesti, kun elämisen perusmenot, ne kaikkein välttämättömimmät, lohkaisevat yhä isomman osan tuloista. Niin lapsiperhe kuin eläkkeensaajaperhekin huomaa taloudessaan, kun energian hinta nousee, asuminen kallistuu, ruuan hinta nousee ja kaikki liikkuminen tulee kalliimmaksi.

Samaan menopaineeseen tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset sekä päivähoitomaksun nostaminen. Asiakasmaksujen korotus on kestämätöntä politiikkaa, erityisesti kun hallitus ei jätä rahoja kuntiin, missä niitä kipeästi tarvitaan palveluiden rahoittamiseksi, vaan imuroi summan valtion pussiin. Palvelumaksut ovat osa kuntien elintärkeää rahoituspohjaa. Yhteiset hyvinvointipalvelut rahoitetaan pääosin yhteisesti verovaroin. Jo nyt eurooppalaisessa vertailussa pääsemme mitalisijalle näiden maksujen korkeudessa, ja noston jälkeen olemme ykkösiä. Kunnia on enemmän kuin kyseenalainen.

Täällä salikeskustelussa aiemmin tänään päivällä ministeri puolusteli asiakasmaksujen nostoa maksukatolla — tai pitäisi sanoa "-katoilla", monikossa. Katot ovat korkealla, ja ne kulkevat omia teitään. Pienituloinen ei pysty enää edes näillä hinnoilla kaikkia hoitojaan maksamaan ja lääkkeitään ostamaan. Siitä on ollut tuoretta tietoa muun muassa julkisuudessa. Myös kohtuullisilla tuloilla köyhtyy, jos sairausmenot ovat suuret. Hallitus siis köyhdyttää toimillaan pitkäaikaissairaita entisestään. Monet heistä ovat ikääntyneitä eläkkeensaajia. Vaikka keskieläke nousee, on kaksi kolmasosaa maksussa olevista eläkkeistä ennen verotusta reilusti alle 1 000 euroa kuussa, iso osa näistä huomattavan pieniä, sellaisia 700 euron tuntumissa olevia summia. Oma joukkonsa ovat tietenkin vielä myös pelkällä kansaneläkkeellä toimeen tulevat. Ikääntyneet ovat ihmisiä, jotka haluavat pärjätä omillaan. Miksi heidät halutaan ajaa tässä nurkkaan? Tärkeää olisikin, että lääkkeiden maksukatto ja kunnallinen terveydenhuollon maksukatto yhdistettäisiin toimivaksi kokonaisuudeksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon isoja kuluttajia ovat myös lapsiperheet. Paitsi asiakasmaksujen myös päivähoitomaksujen nostolla isketään lapsiperheitä vyön alle ja luodaan uusia kannustinloukkoja. Näin käy erityisesti pienehköä tai keskinkertaista tuloa saavalle yksinhuoltajalle, joka venyttää jokaisen pennin maksaakseen kaikesta täyden hinnan, muttei saa lapsilisän ja sen yksinhuoltajakorotuksen lisäksi mistään mitään muita tukia. Paljon paremmassa asemassa eivät ole myöskään tavalliset kaksinhuoltajaperheet, joista hallitus jättää noin 80 prosenttia ilman lisäyksiä — lapsilisäähän korotetaan vasta kolmannesta lapsesta, — mutta maksumiehiksi he jälleen kelpaavat. Useimmilla ei ole taloudessaan isoja pelivaroja. Oikeudenmukaista olisikin nostaa lapsilisää jo ensimmäisestä lapsesta.

Myös hallituksen veropäätökset, vaikkapa dieselveron korotus, ovat osaltaan vaikuttamassa kustannuspaineeseen. Kuljetusten hinnat nousevat, mikä varmasti tulee lopulta päätymään hintoihin. Myös hallituksen lykätty, leikattu ja muun muassa mainitulla dieselveron korotuksella vesitetty joukkoliikenteen tuki isoille kaupungeille ei paljon auta, kun lippujen hintoihin kohdentuu kova korotuspaine. Linja-autoliiton mukaan kuluvan vuoden aikana pelkkä veronkorotus, siis dieselveronkorotus, tuo 14 miljoonan euron lisäkulut alalle. Se on kova summa alalle, joka kamppailee monin paikoin jopa isoissa kaupungeissa kannattavuutensa ja tulevaisuutensa puolesta. Kuitenkin joukkoliikenteellä hehkutetaan hallituksen kannanotoissa. Toivottavasti sanat eivät jää paperille. Asia tarkentuu jälleen, toivottavasti, viimeistään liikennepoliittisessa selonteossa.

Kaiken kaikkiaan huolestuttavaa on, että hallitus näin hyvänä aikana, kun maamme on vauraampi kuin koskaan, tulee kansalaisten kukkarolle köyhdyttämään ihmisiä. Eikö nyt olisi juuri aika parannuksiin, joita ei sitten voi tehdä, kun taloudessa ei ole tällaista liikkumavaraa, joka meillä nyt on?

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteon perusviesti on kärjistetysti rikkaiden henkilöiden ja suurten yritysten tukeminen. Valtiovarainministeriö jakaa tilastoja, joiden mukaan seuraavat vuosikymmenet on palkansaajien ja eläkeläisten tingittävä tuloistaan ja menoistaan, jotta ulkomaalaisilla omistuksilla, ulkomaisilla kapitalisteilla, menisi hyvin. Laskelmien tarkoituksena on yksinomaan osoittaa, ettei muuhun ole mahdollisuutta. Ei olekaan, kun laskelmien perusteet ovat vaihtoehdottomia ja sellaisia, ettei toisenlainen tulevaisuus ole mahdollinen.

Selonteosta puuttuu kokonaan oikeudenmukaisuus. Sitä sanaa ei näy. Tuloerot ovat Stakesin raportin mukaan kasvaneet Suomessa jo 1970-luvun alun tasolle. Tulonsiirrot ja verotus tasaavat tuloeroja yhä vähemmän. Vanhasen ensimmäinen hallitus poisti miljonäärien varallisuusveron sosialidemokraattien tuella. Vanhasen toinen hallitus esittää nyt maatila- ja yritysperinnön vapauttamista perintöverosta osittain. Päivähoitomaksuja korotetaan, vaikka jo nyt korkeimpaan maksuluokkaan mahtuu suurin osa työssä käyvistä vanhemmista. Se on hallituksen lahja lapsiperheille. Päivähoito- ja muut maksut sidotaan indeksiin, mutta ei lapsilisiä. Se on hallituksen valinta, mutta onko se oikeudenmukainen valinta? Hallitus rakentaa tietoisesti vastakkainasettelun Suomea, jossa verot, maksut kohdistuvat niille, jotka ansiotyöllään ja eläkkeellään elättävät itsensä. Suhteellisesti vähiten veroa maksavat ne, jotka sukupolvesta toiseen voivat kasvattaa varallisuuttaan, ja hyvätuloiset, jotka voivat muuttaa suuret ansiotulonsa jopa pääomatuloiksi.

Tällä vaalikaudella hallitus ei tee mitään köyhyyden poistamiseksi. Se kertoo hallituksen kovista arvoista. Köyhyyttä olisi mahdollista lievittää sillä, että pienimmät päivärahat nostetaan kunnon tasolle ja luovutaan kaikkein pienimpien tulojen verottamisesta. Perusturvaetuuksien korottamisen lähtökohtana on oltava täysi kansaneläke. Luovutaan pienimpien tulojen verottamisesta kokonaan, ei suurimpien. Valtiontalouden kannalta on samantekevää, kuka verot maksaa. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on oikeampi ottaa maksukykyisiltä ja jakaa heikompiosaisille.

Kehyksessä ei ole otettu huomioon riittävästi terveydenhuollon tarpeita. Tähän asti olemme voineet ylpeillä sillä, että terveyspalveluja on tarjolla myös syrjäseudulla. Nyt ne ovat vaarassa. Kansalaisten terveyserot ovat Suomessa suuret moniin muihin maihin verrattuna. Huolestuttavinta on, että pienituloisten ja vähän koulutettujen terveys ei ole kohentunut samalla lailla kuin hyvätuloisten ja koulutettujen. Terveyskeskusten maksujen korotukset lisäävät Suomen ennestäänkin suuria ja epäoikeudenmukaisia terveyseroja.

Vanhukset on unohdettu. Tarvitaan kunnollinen vanhuspalvelulaki, joka takaa ikääntyneelle ihmiselle yhdenvertaiset ja laadukkaat vanhuspalvelut koko maassa. Voimassa oleva sosiaalihuoltolaki edellyttää kunnilta kotihoidon järjestämistä tarpeen mukaan muun muassa vanhuksille. Kotihoidon saaminen riippuu kuitenkin asiakkaan asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta ja kunnan omista soveltamisohjeista ja käytännöistä. Kehityksen, tai pikemminkin epäkehityksen, suuntana on viime vuosina ollut se, että kuntien kotihoito supistuu sisällöltään, rajautuu entistä huonokuntoisempiin vanhuksiin. Jos palveluista ja kunnollisesta perusturvasta voidaan huolehtia, on mahdollista alentaa tuloveroa tulevina vuosina. Ensisijaisen tärkeää on tässäkin kevennysten kohdentumisen oikeudenmukaisuuden näkökulma.

Herra puhemies! Kansainväliset rahoitusmarkkinat ovat epävarmuuden tilassa, ja Yhdysvaltojen luottomarkkinoiden ongelmat näkyvät myös euroalueella. Öljyn hinta on korkealla, dollari alhaalla. Yhdysvallat on ajautumassa lamaan. Ulkomaiset tekijät ovat hidastamassa talouden kasvua. Sen sijaan moniin kotimaisiin tekijöihin, jotka vievät samaan suuntaan, pitäisi puuttua. Läntisessä maailmassa puhutaan jo lamasta. Meillä varaudutaan taantumaan. Ero on huikea, jos tämä läntinen puhe onkin totta.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomessa on jo usean vuoden ajan eletty vahvaa talouskasvun aikaa. Vaikka kasvu hidastuu, voimme silti ylpeänä esitellä Matti Vanhasen toisen hallituksen kehyksiä, joilla tavoitellaan parempaa tulevaisuutta koko Suomeen. Kuten ennenkin hallitus satsaa työllisyyden parantamiseen. Nyt työttömyysaste on laskenut hiukan päälle 6 prosenttiin. Tämä on hyvä, mutta edelleen kannan huolta liian suuresta nuorisotyöttömyydestä sekä alueellisista työllistymisen mahdollisuuksista. Työelämän kohtaanto-ongelmaan on löydettävä oikeita eväitä työuran pidentämiseen kannustamisen lisäksi.

Kehyksien ulkopuolelle jäävien menojen pehmeän puolen paketti sisältää paljon tässä salissa kaivattua sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sosiaali-, työttömyysturva- ja -tukipaketeissa on paljon uudistuksia juuri meneillään. Ei hallitus ole unohtanut heikompiosaisia, kuten oppositiosta on annettu ymmärtää.

Erityistä kiitosta hallitukselle voi antaa liikennehankkeiden edistämisestä koko maan alueella. Pohjoisessa ei voida edes unelmoida Pääkaupunkiseudun Kehäradan tai Länsimetron rakentamisen rahasummista. Sen sijaan on iloittava raideliikenteen parantamisesta Seinäjoki—Oulu-välillä aina kaksoisraiteita myöten. Aluepoliittinen paketti koostuu perustienpidon 72 miljoonan ja perusväylänpidon 60 miljoonan euron rahasummista kehyskauden ajalle. Näiden avulla lisätään alueiden mahdollisuuksia pysyä kehityksen mukana. Lisätään työllisyyttä ja yritysten voimavaroja.

Arvoisa puhemies! Pienen valtion voimavara ovat osaavat ihmiset. Koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen satsataan tulevina vuosina tuntuvasti. Yliopistojen perusrahoituksen määrärahat kasvavat 80 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä. Innovaatioyliopiston ja muiden yliopistojen pääomittamiseen laitetaan satoja miljoonia euroja. Vaikka pääpaino tulevina vuosina on korkeakoulujen rakenteiden ja rahoituksen uudistamisessa, ei muuta koulutusta ole kuitenkaan unohdettu. Peruskoulutuksessa erityisopetuksen pienempien ryhmäkokojen ja opetuksen laadun tukeminen on ensisijaista. Rahoitusta tullaan kohdentamaan ammatilliseen peruskoulutukseen, maahanmuuttajien valmistavaan koulutukseen sekä opetushenkilökunnan lisäkoulutukseen. Keskustassa halutaan olla kehittämässä korkeaa sivistystasoa tulevaisuudessakin.

Valtiontalouden kehykset antavat mahdollisuuksia ja myös odotuksia useaan suuntaan. On selvää, että vuosittain jätetään liikkumavaraa äkillisille muutoksille ja uusien politiikan suuntaviivojen luomiselle. Valtiontalous on koko ajan suurennuslasin alla, vastuullisessa huolenpidossa.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty kiivasta ja vilkastakin keskustelua kehysbudjettiin liittyvistä yliopiston määrärahoista ja tämän uuden hienon innovaatioyliopiston ylivoimaisuudesta, onko se sitten niin ylivoimainen vai ei. On hyvä, että käydään, koska osaaminen, koulutus ja tutkimus ovat Suomen selviytymisen elinehto. Ilman niitä Suomi ei pärjäisi maailmalla.

Minä muistan, kun 15-vuotiaana tulin Ouluun kouluun. Oulu oli silloin pieni käpykylä. Yliopisto oli justiin perustettu, vuotta, paria aikaisemmin. Entäs nyt? Tämän päivän lehdistä saamme lukea, että Oulun seutu kaikkinensa on nopeimmin Pohjoismaissa kehittyvä seutu. Kymmenessä vuodessa alueen väkiluku on noussut 30 prosenttia. Miten tämä on mahdollista? Miten pienestä käpykylästä 50 vuodessa tulee Pohjoismaiden vetovoimaisin kasvukeskus? Minäpä kerron, miten siitä tulee. Siitä tulee sen takia, että silloin 50-luvun lopulla Oulu sai yliopiston. Vaikka se aluksi olikin pieni ja vaatimaton ja sijoittui 20:een eri paikkaan kaupungissa, niin tällä hetkellä se ei sitä ole. Oli erinomaisen viisaita päättäjiä, jotka silloin yliopiston perustivat Ouluun. Yliopiston turvin on harjoitettu erinomaista tutkimusta, erinomaista koulutusta ja erinomaista aluepolitiikkaa. Yliopiston merkitys Oulun seudulle, Oulun läänille ja koko Pohjois-Suomelle on sellainen asia, jonka me vasta nyt 50 vuoden kuluttua pystymme ymmärtämään.

Kun me nyt katsomme asioita siitä eteenpäin, niin tämän hallituksen aloitusvuosi oli yhdellä tietyllä tavalla hyvin hankala, jos käyttäisi tätä sanaa, ja jopa vaarallinen. Yliopistot pelkäsivät sitä, että innovaatioyliopiston rahat, jotka silloin jo vuosi sitten luvattiin, olisivat pois muilta yliopistoilta. Tämähän tietenkin on periaatteessa pelkona vieläkin. Yliopistojen toimintamäärärahat toki kasvavat siitä alkuperäisestä suunnitelmasta, ne sentään kasvavat, 80 miljoonaa euroa tulee lisää neljässä vuodessa plus sen lisäksi tulee 10 miljoonaa euroa vuonna 2011 — vai oliko se 2012? — ja 30 miljoonaa seuraavana vuonna, elikkä eivät ne aivan mitättömiä ole. Mutta on totta, että perusmäärärahat yliopistoissa voisivat ja niiden täytyisikin olla entistä suurempia, koska valtiovaltahan on luvannut, että se pitää huolen yliopistojen perustoiminnoista ja perusrahoituksesta.

Mutta tähän kehysbudjettiin, silloin kun se julkistettiin, liittyi sellainen asia, jonka vaikutusta ei ehkä vielä ymmärretä, kun sanotaan, että jokainen yliopisto voi omalla aktiivisuudellaan saada suhteessa saman määrän valtiolta rahaa kuin innovaatioyliopisto. Täytyy olla vain aktiivinen. Oulun ihme, Oulun seudun ihme, on siinä, että yliopisto on ollut aktiivinen, kaupunki on ollut aktiivinen, yritykset ovat olleet aktiivisia. On tehty vuosikymmeniä yhteistyötä. Ei se pelkästään tietenkään ole yliopiston ansiota, että Oulun seutu on voimakkaasti kasvava ja menestyvä seutukunta, vaan se on sen Oulun mallin, Oulun yhteistyön, tulosta. Yhteistyötä on tehty yliopiston, yritysten, tutkimuslaitosten, kaupungin ja kaikkien muidenkin asiaan liittyvien organisaatioitten kanssa. Ja me olemme ylpeitä siitä, että yliopisto ei ole jäänyt sisäänlämpiäväksi laitokseksi niin kuin jossakin muualla.

Jos esimerkiksi katsotte omia yliopistojanne, niin voitte kysyä, ovatko ne riittävän aktiivisia suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, ollaanko yhteistyössä yritysten kanssa, ollaanko yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa, ollaanko yhteistyössä julkisen sektorin järjestelmien kanssa. (Puhemies koputtaa) — Joko meni viisi minuuttia?

No, joo, eipä sitten itse asiassa paljon muuta ennättänytkään. — Mutta toinen asia, jonka haluaisin sanoa, ennen kuin lopetan — koska yliopistot ovat Oululle ja Pohjois-Suomelle tärkeä asia, niin menköön siihen se aika, jonka täällä saa puhua — on liikenneinvestoinnit. Tämä on onneksi tulossa keskusteluun, niin että sitten me voimme tähän asiaan palata.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että ed. Ukkola kannustaa ja nostaa oman alueensa yliopistoa, koska se on todella menestynyt ja hyvää työtä tehnyt. Mutta siinä samalla haluan kyllä tuoda esille sen, että kun sanoitte, että tehkööt muut yliopistot sitä samaa, niin olen aivan varma, että muissa yliopistoissa tehdään myös sitä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan — yritysten ja erilaisten tahojen, kaupungin — kanssa, mutta yliopistoissa on määrättyjä tieteenaloja, joilla on uhkana, että rahoitus yrityksiltä ei tule niin vahvasti mukaan, humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä aloja. Oulussakin menestys on ollut lähinnä biotieteen, lääketieteen ja näillä määrätyillä alueilla. Kyllä meillä edelleen on huoli siitä, miten yliopistot sivistysyliopistoina kattavasti eri alueilla säilyvät.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisen puheenvuoron johdosta on pakko todeta ensinnäkin se, että tässä ei vähennetä resursseja yhdeltäkään yliopistolta, annetaan vaan toisille lisää mahdollisuuksia. Meillä esimerkiksi Pirkanmaalla aivan varmasti Tampereen teknillinen yliopisto on sellainen, joka pystyy tätä mahdollisuutta hyödyntämään. Toisekseen, Suomi on pieni maa. Me emme voi kaikilla tieteenaloilla olla maailman johtava, mutta meidän täytyy olla joillakin aloilla maailman johtava, jotta me pystymme tämän hyvinvointiyhteiskunnan pitämään pystyssä. Sen takia pitää satsata niihin kohteisiin, joissa meillä on myöskin erittäin vahvoja yksityisiä toimijoita. Sieltä tulee niitä uusia nokioita. Ilman niitä ei tule.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä Oulun yliopisto on laaja-alainen tiedeyliopisto, ei se suinkaan ole keskittynyt yhteen tai kahteen alaan. Huomauttaisin, että siellä on tehty erinomaisia, maailmanlaajuisia keksintöjä, niin kuin tämä Polar Electro -mittari, sykemittari. Se on maailmanlaajuinen menestys, ja monta muutakin asiaa on tehty. Mutta tällä hetkellä Oulu panostaa, myös kaupunki panostaa, hyvinvointiteknologiaan ja hyvinvointiin ja myös yliopisto panostaa hyvinvoinnin tutkimukseen. Elikkä Oulun yliopisto on tälläkin alalla, jota täällä nyt on kovasti peräänkuulutettu, ollut edelläkävijä, kuten myös Oulun kaupunki.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä haluan tuoda sen esille, että jos ei nyt yliopistoilta oteta pois, niin kyllähän me olemme tämän tuottavuusohjelman myötä myös huolissamme siitä, että ehkä kuitenkin sieltä vähenee se rahoitus, kun peruslähtökohta on se, että perusrahoituksessa on nyt jo vajeita, mikä näkyy perusopetuksessa ja perustutkimuksessa: meillä on todella suuri ongelma opettajien ja opiskelijoitten välinen suhde. Eli se rahoitus on nyt jo ollut niukkaa. Se tarvitsisi todella suuremman panostuksen. Tässä tulee sitä eriarvoisuutta: meille tulee huippuyliopisto, ja näitä muita yliopistoja ei tueta siinä suhteessa kuin ne todella tarvitsisivat tukea, jotta siellä perustutkimus ja perusopetus säilyisivät hyvänä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Sen verran yliopistokeskusteluun ottaisin osaa, että niin kuin täällä tänään näytettiin, Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen pääkirjoituspalstallaan kertoo, että se on suuri uhka muille yliopistoille, ja olen kyllä Laatikaisen kanssa samaa mieltä. Nyt pistetään yliopistot juoksemaan markkinarahan perään, ja niitä markkinarahoja ei monessa paikassa ole niin kuin maan rikkaimmalla alueella, pääkaupunkiseutualueella, ei edes Oulussa. Mutta voisi kysyä myös, kun ed. Ukkola kertoi, että Oulu on Pohjoismaiden nopeiten kasvava alue, miksei sinne perustettu innovaatioyliopistoa. Pakkoko se tänne Helsingin seudulle on perustaa? Hajasijoitetaan — tässä on vihje hallitukselle.

Arvoisa puhemies! Suomen talous on ollut viimeiset vuodet kovassa kasvussa. Kasvusta huolimatta tuloeroja kasvatetaan hallituksen politiikalla tahallisesti. Nähtävästi hallitus ajattelee, ettei pienituloisista ja köyhistä tarvitse pitää huolta, kunhan rikkaimmat vain entisestään rikastuvat.

Tässä salissa hallituspuolueitten edustajat hurskastelevat, että nyt eläkeläisille tarjotaan parinkympin korotuksia. Mutta on kysyttävä, mitä ne ovat siihen rinnastettuna, että rikkaitten perintöverotusta ollaan poistamassa ja poistettu ja verorakennetta rukataan niin, että yhä enemmän kokonaisverotuksesta jää pienituloisten maksettavaksi. Tällaisia pienituloisia suhteessa eniten rasittavia piilotettuja tasaveroja on esimerkiksi ruuan arvonlisävero.

Suomen kokonaisinflaatio lähestyy 4:ää prosenttia. Elintarvikkeitten hinnannousu on ollut huiminta: 6 prosenttia vuodessa. Nyt rokotetaan suhteessa eniten pienituloisia. Työttömien, opiskelijoitten, eläkeläisten ja lapsiperheitten käteenjäävistä tuloista hyvin suuri osa kuluu elintarvikkeisiin. Asuminen, energia, liikenne ovat myös kallistuneet huomattavasti. Tilastokeskuksen mukaan nelilapsisen perheen menojen kasvu inflaatiosta johtuen on 1 500 euroa vuodessa. Hallituksen kehyksessä ei selkeästi ohjata rahaa lapsiperheitten ja yksinhuoltajien aseman parantamiseksi. Hehän eivät ole valmiiksi rikkaita.

Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009—2012 lupailee lisää rahaa teitten ja ratojen kunnostamishankkeisiin — hyvä asia. Nähtävästi hallitus heräsi nyt hieman myöhään metsäteollisuuden vaatimuksille kotimaisen puutavaran saannin turvaamiseksi. Jos ja kun Venäjän puutullit astuvat kokonaan voimaan, niin puuntulo rajan takaa loppuu. Hallituksen investoinnit suomalaisen puukuljetusverkoston kehittämiseksi on ajoitettu vasta muutamien vuosien päähän puutullien tulosta.

Samalla kun hallitus kaavailee panostusta metsäsektorin tarvitsemaan infraan, jäävät muut tie- ja ratahankkeet edelleen odottamaan rahoja. Esimerkiksi Keski-Suomen alueella perustienpidon korotukset katoavat kohonneisiin kustannuksiin eikä muita kuin puunkuljetukseen liittyviä infrahankkeita juurikaan pystytä rahoilla toteuttamaan. Jo nyt voitaisiin rahoittaa tutkimusten aloittaminen koskien rataa Jyväskylästä Lahteen ja myöhemmin Ouluun. Siitä tulisi uusi linjaus, nopea yhteys Oulusta Jyväskylän kautta Helsinkiin. Näin matkustajien raideliikenne Suomen halki tehostuisi ja nopeutuisi huomattavasti.

Ryhmiä, jotka ovat suoraan yhteiskunnan tuen varassa, ei muisteta, kun ennätyksellisen pulskaa valtion rahakirstua availlaan ennestään jo varakkaitten miellyttämiseksi. Työttömät eivät ole saaneet kymmeneen vuoteen tasokorotusta työttömyysturvaan. Pahimmillaan valtio vain kiristää köyhimpien tilannetta maksuja nostamalla. Pitkäaikaissairaita aiotaan rokottaa entistä ankarammin. Elokuun alkuun kaavaillaan mätkäisyjä, jotka nostaisivat sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuja keskimäärin 17 prosenttia, hammashoidon osalta jopa 20 prosenttia.

Ylipäänsä on härskiä puhua terveyshuollon potilaista "asiakkaina". Aiemmin asiakkaita tavattiin vain kauppojen kassoilla. Nykyisin terveydenhoidon tehtävää ihmisten palvelijana hämärtää uuskielinen ilmaisu "asiakas". Pienituloisilla ja vähävaraisilla potilailla ei ole mahdollisuutta vaihtaa luukkua samalla tavalla kuin niillä, joilla on paksu lompakko.

Kotimaa-lehti kertoi vastikään potilas- ja vammaisjärjestöjen yhdessä Kirkkohallituksen kanssa tekemästä tutkimuksesta, joka tuotti riipaisevaa kuvaa suomalaisesta köyhyydestä. Suomen Reumaliiton edunvalvonta-asiamies Marja Eronen kertoo Kotimaa-lehden haastattelussa, että kelakorvauksen saamiseen vaadittu vuotuinen omavastuuosuus tuottaa vaikeuksia varsinkin kalliita lääkkeitä tarvitseville pienituloisille ihmisille. Tutkimuksen nimimerkki "Yksin asuva nainen" kertoo: "Hyvät ystävät tuovat joskus kalaa, koska he tietävät, että minulla eläke ei riitä lääkkeisiin, sähköön, veteen ja lämmitysöljyyn. Luukatolääkkeen hylkäsin pois sen kalleuden takia." On todella hälyttävää, että näin rikkaassa maassa (Puhemies koputtaa) kuin Suomi joutuu pitkäaikaissairas valitsemaan, näkeekö nälkää, paleltuuko vai syökö lääkkeet.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Matti Vanhasen sinivihreän hallituksen sopimat kehykset näyttävät lupaavilta etenkin liikenneinvestointien osalta vuosille 2009—2012. Hienoa on nimenomaan se, että nyt ollaan saamassa aikaan jonkinlainen pitkäkestoisempi ohjelma, jonka mukaan näitä tiehankkeita toteutetaan. Minusta olisi tärkeää, että oppositiokin lähtisi mukaan tähän tavoitteeseen, että saamme haarukoitua näitä hankkeita pidemmällä tähtäimellä, jolloin ei tehtäisi turhaa työtä suunnitelmien kanssa, jotka vaalikauden tai ministerien vaihtuessa ovat perinteisesti heittäneet kuperkeikkaa.

Kun nyt talouskasvun odotetaan hidastuvan pariin prosenttiin, näyttäisi talouden vauhdittamisen kannalta perustellulta, että hallitus tuo kustannuksiltaan ja työmäärältään suurempia uusia liikenneinvestointeja eduskunnan päätettäväksi kuin koskaan, ja kyllä, se on toki tunnustettava, että aiemmat hallitukset painoivat tierahoitusta luvattoman alhaiselle tasolle, etenkin alemman tieverkon osalta. Tärkeää näin kymenlaaksolaisesta näkökulmasta on myös se, että hallitusohjelman tavoitteisiin kuuluva E18-tien rakentaminen valmiiksi saadaan liikkeelle Haminan ohituksen ja Koskenkylä—Kotka-välin rakentamisen käynnistyessä vielä tämän vaalikauden aikana. Tien valmistuminen osuuden Hamina—Vaalimaa osalta saatetaan loppuun kaudella 2011—2015.

Arvoisa puhemies! Näin keväällä ja vieläpä normaalia pahemmaksi ennakoidun kelirikkoajan alkaessa on hyvä tietää, että rahaa on tulossa perusväylien parannustöihin puunsaannin edistämiseksi ja että 30 miljoonaa euroa lisäyksestä kohdennetaan yksityisteiden avustuksiin. Ahon työryhmä käsittääkseni arvioi tähän tarkoitukseen tarvittavan enemmänkin rahaa, mutta alku on sentään hyvä. Todellisuudessa, vaikka nyt paljon puhutaan nimenomaan näistä puukuljetuksista, alemman tiestön kunnossapitoon käytetyt rahat tukevat myös kaikkia muita kuljetuksia ja ennen kaikkea asukkaiden liikkumista pääväylien ulkopuolelle jäävällä tieverkolla.

Meillä Kymenlaaksossa, paperiteollisuuden ja satamien maakunnassa, on useita teitä, jotka vielä nykyisissäkin hankelistoissa ovat jääneet sinne tarkemmin määrittelemättömään luokkaan. Toivoisinkin, että kun saamme suunnitelman näistä tiehankkeista, joihin näitä puunsaannin turvaamistoimia kohdennetaan, niin sieltä löytyisi rahaa myös teille numerot 15 ja 26, jotka ovat tärkeitä linjoja tehtaiden ja satamien välillä.

Pelkästään tierahoitusta katsellessa helposti unohtuu, että nyt esitellyssä selonteossa on paljon muutakin. Pääpaino kuitenkin on selkeästi tiestössä ja osaamisen parantamisessa. Eläkeläisten osalta olisin toki kaivannut jotakin lisää kehyksiin, sillä saamieni yhteydenottojen mukaan erilaisia odotuksia ainakin on paljon. Nyt laitoshoidossa oleville eläkkeensaajille sentään aletaan maksaa eläkkeensaajan hoitotukea 1.1.2010. Ehkä on tässä vaiheessa kuitenkin liian aikaista odottaa merkittäviä muutoksia tältä saralta, kun Sata-komitean työ on kesken ja Eläkefoorumi vasta aloittamassa toimintansa.

Toinen osa-alue, johon toivoisin hallitukselta vielä lisää resursseja, on ympäristönsuojelu, etenkin kotitalouksien jätevesien käsittelyn suhteen. Nyt ovat voimassa säädökset, joiden mukaan suurimmassa osassa talouksia on tehtävä isoja investointeja seuraavan kuuden vuoden aikana. Näyttää kuitenkin vakavasti siltä, ettei tällä nykyisellä vauhdilla ehdi tapahtua paljonkaan, ellei sitten määräajan loppuessa tule jonkunlaista rysäystä.

Arvoisa puhemies! Pari pientä huomiota vielä. Työttömänä olevien poliisien työllistämiseen on osoitettu 35 miljoonaa euroa vuosille 2009—2012. Toivon, että lisätalousarviossa on vielä selvitettävä, mitkä ovat mahdollisuudet toimia kuluvaa vuotta ajatellen.

Ed. Filatovin ja muutaman muunkin puheenvuoron mukaan nelihenkisen perheen kulut ovat nousseet 1 500 euroa per vuosi. Pikainen laskutoimitus osoittaa, että nousu on noin 1 euro per päivä henkeä kohden. Onhan sekin toki aika paljon. Sillä saa puoli kuppia kahvia tuolta kuppilasta.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Keskustelemme tänään Valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009—2012. Taloutemme on siirtymässä hitaamman kasvun vaiheeseen. On entistä tärkeämpää edistää yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Pääkaupunkiseudun yritykset ovat maan talouden veturi. Tarkastelen puheessani tällä kertaa liikenteen sujuvoittamista ja työvoiman saatavuutta, Pääkaupunkiseudun kahta tärkeää kehittämiskohdetta, siis sitä, mitä paketti tarjoaa Helsingin ja koko Pääkaupunkiseudun yrityksille.

Yritykset menestyvät keskellä markkinoita ja hyvien yhteyksien päässä markkinoistaan. Pääkaupunkiseudun kilpailukykyä vahvistavat hyvät yhteydet Itämeren talousalueelle, Eurooppaan ja Aasiaan. Hyvillä liikenneyhteyksillä on huomattava merkitys yritysten sijaintipaikasta päätettäessä. Hallitusohjelmassa on useita Pääkaupunkiseudun yrityksiä koskevia liikennehankkeita. Kehyksissä valtio osallistuu Länsimetron rahoitukseen vuodesta 2010 lähtien sekä lupaa lähivuosina eduskunnalle esityksen Kehäradan rakentamisesta.

Helsinki-Vantaan lentokentän toimivuus ja kapasiteetin riittävyys on kansallinen kysymys ja merkittävä kilpailutekijä Pääkaupunkiseudun yrityksille. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Pääkaupunkiseudun lentokapasiteetin riittävyys selvitetään. Pääkaupunkiseudun yrityksille on tärkeää, että Helsinki-Vantaan kapasiteettia kasvatetaan tulevaisuuden tarpeiden mukaan. Kehyksen mukaan Ilmailulaitos osallistuukin Kehäradan lentoterminaalin aseman rakentamiseen.

Meille on tärkeää myös sujuvat yhteydet Pietariin. Helsinki—Vaalimaa-moottoritien toteuttaminen sai siunauksensa kehyksessä, ja tämä on tärkeä askel sujuvien yhteyksien rakentamisessa suurille markkinoille Pietariin.

Helsingin Yrittäjät on toivonut valtion osallistumista Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kustannuksiin. Hallitus kehittää joukkoliikennettä ja tekee määrärahoihin tasokorotuksen. Helsingin kannalta yksi tärkeimpiä asioita olisi saada ratikkaliikenne joukkoliikennemäärärahojen piiriin. Arvoisa puhemies! Tämä Helsingin toive pitäisi saada toteutettua.

Vuonna 2006 julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan Helsingissä joka viides yritys pitää työvoiman saatavuutta kasvun esteenä. Kaikki työvoiman saatavuutta parantavat toimenpiteet ovat tervetulleita. Liikennehankkeet parantavat osaltaan työvoiman saatavuutta. Kehyksen työvoimapoliittisena toimenpiteenä määrärahoja suunnataan siten, että niillä tuetaan nykyistä paremmin työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Kohtaanto-ongelma on osin maantieteellinen: avoimet työpaikat ovat Pääkaupunkiseudulla ja työttömät syrjäseudulla. Osin ongelma johtuu väärin kohdistuneesta koulutuksesta. Kehyksissä suunnataankin rahoitusta ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä maahanmuuttajien valmistavaan koulutukseen.

Perustettu elinkeino- ja työministeriö eli TEM mahdollistaa pitkällä aikavälillä erittäin myönteisen yrittäjyyspolitiikan toteutumisen. Kehys kasvattaa Temmin tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Osa siitä ohjautuu Pääkaupunkiseudun kasvuyrityksille. Kysynkin siis, onko Pääkaupunkiseudun yrityksillä aihetta olla tyytyväisiä kehykseen. Liikenne sujuvoituu sekä yhteydet markkinoihin ja työvoiman saatavuus paranevat, tutkimus- ja kehitysrahoitusta lisätään. Kyllä, on aihetta tyytyväisyyteen.

Arvoisa puhemies! Kehyksen liikennepaketti edistää ilmastonmuutoksen hillintää, mutta kiitokset siitä tulevat myöhemmin tänä keväänä.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomen työllisyys on kehittynyt myönteisesti: työttömyysaste on laskenut 6,5 prosenttiin, ja myös työn tarjonta on lisääntynyt. Talouskasvu on ollut vahvaa. Heilahtelevista näkymistä huolimatta hallitus on pitänyt hyvää huolta talouden perustasta, ja tämä mahdollistaa vahvan alustan myös tulevalle talouspolitiikalle.

Hallituksen kädettömyyttä aluepolitiikassa on tässä salissa joka käänteessä arvosteltu. Suomea kuitenkin kehitetään kokonaisvaltaisesti, ja tämä näkyy nyt käsiteltävässä talouskehyksessä.

Yhtenä esimerkkinä on liikennepolitiikka, jonka suuntaviivoja odotettiin, eivätkä ne tuottaneet pettymystä. Vanhasen hallitus tuo kehyskaudella eduskunnan päätettäväksi kustannuksiltaan ja työmääriltään suurempia liikenneinvestointeja kuin koskaan aikaisemmin. Kohdennukset perusväylänpitoon ja lisäksi puunhuollon turvaamiseen ovat positiivisia toimenpiteitä. Tämän lisäksi jo vuoden 2008 lisätalousarvioesityksessä osoitetaan perusväylänpitoon lisävoimavaroja 50 miljoonaa euroa akuutteihin tarpeisiin, joista 10 miljoonaa euroa yksityisteiden avustamiseen. Tällä kaudella uudistetaan vihdoinkin myös yksi itäsuomalaisen liikenneturvallisuuden kipupiste eli Kallansillat Kuopiossa. Tätä hanketta on odotettu onnettomuuksien pelossa kauan, kiitos korjausliikkeestä Vanhasen hallitukselle ja liikenneministeri Vehviläiselle. Edelleen liikenteen saralla pidän tärkeänä myös satsauksia joukkoliikenteen kehittämiseen. Vuosittaiset lisäykset kohottavat joukkoliikenteen määrärahat yli 104 miljoonaan euroon vuonna 2011. Suunta on juuri oikea.

Arvoisa puhemies! Yritykset viestivät yrittäjyyden yleisten edellytysten resursoinnin puolesta. Tieto ei siirry eikä puu liiku, jos yhteydet ovat riittämättömät ja tiet ovat huonossa kunnossa. Esko Ahon johtaman metsätyöryhmän mietinnön keskeiset toimenpide-ehdotukset, muun muassa perustienpidon ja koulutuksen lisärahoitukset, toteutetaan tämän kehyksen puitteissa. Näillä toimilla helpotetaan nimenomaan monien maaseudun yritysten arkea. Kaiken kaikkiaan maaseudun positiivinen tekemisen meininki vahvistuu tällä kehyskaudella. Uhkaavat puutullitkin on nähtävä mahdollisuutena kehittää suomalaista metsätaloutta ja metsien hoitoa. Tähän hallituksen laatimat kehykset antavat mahdollisuuden ja turvaavat metsistä riippuvaisten työpaikkojen tulevaisuuden Suomessa.

Kehyskaudella Suomen talouskasvua ja myös kuntakenttää heikentää erityisesti väestön ikääntyminen ja siitä johtuva työvoiman tarjonnan väheneminen. Kansainvälisen talouden hidastuessa Suomen talouskasvu perustuu tänä ja ensi vuonna aiempaa enemmän kotimaiseen kysyntään, mitä tukevat edeltäviä vuosia suuremmat palkankorotukset sekä julkisten investointien säilyminen korkealla tasolla. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosikate parani lähes kaikissa kuntaryhmissä, mutta kuntien ja alueiden väliset taloudelliset erot pysyivät edelleen suurina. Kunnat painiskelevat jo nyt vakavan työvoimapulan kimpussa esimerkiksi omien hoitolaitostensa osalta. Hallitus pyrkii siis aivan oikein vahvistamaan työvoiman tarjontaa ja helpottamaan kohtaanto-ongelmaa, mikä edesauttaa luonnollisesti myös kuntien työvoimatilannetta suoraan ja välillisesti.

Kuntien yhteistoiminta-avustuksiin varataan vuosittain 1 miljoonan euron määräraha. Muusta kuntakentän saamasta tuesta huolimatta tämä ei mielestäni edelleenkään vastaa sitä todellisuutta, jota kuntakenttä elää. Kuntien yhteistoiminnalla voidaan saavuttaa yhtä hyvät taloudelliset ja toiminnalliset tunnusluvut kuin kuntaliitoksilla, eikä siksi valtiontaloudessakaan ole syytä linjata näin radikaalisti toisin.

Arvoisa puhemies! Valtion tuottavuusohjelmasta odotamme koko kuvan antavaa selontekoa ensi syksyn aikana. Maakuntien näkökulmasta tuottavuusohjelmaa on toteutettu liian usein valtiollisten palvelujen karsimisena. Erityisesti tämä näkyy maaseudulla. Tuottavuusohjelman periaatteet ovat hyväksyttäviä ja monelta osin tulevaisuuden haasteisiin vastaavia. Tuottavuuden parantamiskeinoina ei kuitenkaan saa hyväksyä vain numeraalisia siivoamisia ja toimintojen siirtoja muiden tahojen kuin valtion rahoitettavaksi.

Timo Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Maan talouden ja työllisyyden kehitys on edennyt myönteisesti. Työllisyysaste on parantunut, ja työttömyys on vahvasti alentunut. Erityisen myönteistä on ollut se, että uusia työpaikkoja työvoimahallinnon tilastojen mukaisesti on syntynyt alueellisesti tarkastellen aiempaa tasaisemmin.

Suomen kehitystä arvioitaessa erityisen tärkeää näyttäisi olevan talouden uudistuskyvyn parantaminen. Tässä salissa on tämänkin kevään aikana keskusteltu erittäin paljon globaalin talouden vaikutuksista, eli meillä kasvaa valitettavasti riski taloudellisista ja alueellisista šokeista. Näihin on varauduttava ja luotava edellytyksiä uuden kilpailukykyisen työn syntymiselle. Meidän on panostettava osaamiseen, mikä tarkoittaa myös alueellisesti korkeatasoiseen koulutukseen panostamista. Meidän on panostettava yrittäjyyteen sekä rakennemuutosalueitten yritystoimintaa tukeviin aluepoliittisiin erityistoimiin. On todettava, että hallitus on ollut hyvin aktiivinen ja aloitteellinen rakennemuutosalueille syntyneiden šokkien hoitamisessa. On kuitenkin tärkeää, että voisimme ehkäistä näitä globaaleja šokkeja. Meidän onkin rakennettava toimenpideohjelma, jonka mukaisesti valtio edesauttaa syrjäisimpien alueitten yritystoimintaa niin, etteivät nämä alueet jää vain raaka-aineitten ja energian toimittajiksi. Tässä yhteydessä on arvioitava muun muassa veropolitiikkamme uudelleen. Verotuksen keinoilla kyetään tehokkaasti helpottamaan syrjäisten alueitten tuotantoedellytyksiä, ja näitä ajatuksia ei kannata tyrmätä kevein perustein esimerkiksi vetoamalla kansainvälisiin sopimuksiin vapaan kilpailun periaatteista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen liikennepoliittiset panostukset ovat todella mittavat, ja niitä kohdistetaan laajasti ympäri valtakuntaa. Kehysten lisäpanostukset perusväylänpitoon, yksityisteihin, puunhuoltoon, raideliikenteeseen ja investointiohjelmaan ovat erittäin vahvaa aluepolitiikkaa eli Suomen alueitten kehittämistä. Toki edelleen liikennepoliittiseen selontekoon kohdistuu suuria odotuksia muun muassa lentoliikenteen ja raideliikenteen turvaamiseksi alueitten saavutettavuuden osalta, puhumattakaan odotuksista, jotka kohdistuvat puhelin- ja tietoliikenteen turvaamiseen kattavasti koko maahan.

Kehyksen panostukset metsäsektoriin ovat äärettömän tärkeitä. Metsäsektorilla on edessään erittäin poikkeukselliset haasteet. Tarvitaan toisaalta lisää ainespuuta metsäteollisuuden käyttöön puutullienkin takia, tarvitaan hyväkasvuisia metsiä hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Puun suosio rakennusmateriaalina lisääntynee, energiapolitiikka tuo uusia tarpeita metsillemme. Riskeistä huolimatta metsätaloudessa saattaakin olla edessä kasvun jakso, mutta se ei toteudu itsestään, siihen on tartuttava. Mahdollisia hyötyjiä on erittäin paljon, mutta häviäjiä voi olla todella paljon, jos haasteeseen ei tartuta. Tähän haasteeseen hallitus onkin tarttunut muun muassa nimittämällä Ahon työryhmän ja lähtemällä toteuttamaan ryhmän esityksiä määrätietoisesti.

Kuntasektorin osalta, vaikka arvio kuntataloudesta osoittaa selvää vahvistumista, ongelmana on yhä heikon talouden kuntien määrä ja suuret kunnallisverojen korotuspaineet. Hyvä verokehitys, vahvasti kasvavat valtionosuudet ja muutamat erillistoimenpiteet parantavat kokonaisuutena kuntatalouden tilaa. Kuntien rahoitukseen liittyy kuitenkin kaksi yksittäistä kritisoitavaa kehysesitystä. Paras-hankkeen etenemisestä huolimatta heikkojen kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin on esitettyä suurempi tarve. Toiseksi hallitus esittää kuntien valtio-osuuslakiin sisältyviin yhteistoiminta-avustuksiin 1 miljoonan euron määrärahan kehysvuotta kohti. On todettava, että hallintovaliokunta antaessaan mietintöä ko. lain jatkamisesta ja muuttamisesta totesi hyvin painokkaasti, että määrärahavaraukset ovat aivan liian pienet. Tänä vuonna määrärahavaraus oli 2 miljoonaa euroa. Eli muun muassa nämä kaksi asiaa olisi syytä arvioida uudelleen.

Lopuksi maatilatalouden kehittämisen osalta on todettava, että siellä kehittämistarpeet, kuten tiedämme, ovat kovat. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä, että Makera-rahoituksen osalta löydetään jatkossa ratkaisut, joilla rahaston riittävä pääoma voidaan turvata niin, että se voisi edelleen vahvasti rahoittaa maatilojen kehittämistä. Tämä sopinee oppositiollekin päätellen keskustelusta, jota maitokiintiöjärjestelmästä käytiin ennen pääsiäistä tässä salissa. Kaikilla puhujilla oli erittäin suuri huoli maatilojen kannattavuuden turvaamisesta.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi kokonaisuutena: hallituksen kehyspäätös rakentaa monella tavalla vastuullista, välittävää ja kannustavaa Suomea.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen kehyslinjaus on jatkumo hallituksen omistamista suosivasta ja epätasa-arvoa kylvävästä politiikasta. Tuntuu siltä kuin hallitukselta puuttuisi kosketus arkiseen elämään, puhumme me sitten yksittäisen ihmisen tai perheen elämäntilanteesta tai palveluista, koulutuksesta tai kuntataloudesta. Hallitus antaa kylmää kyytiä eikä halua kuulla, mitä ympärillä tapahtuu tai mitä hallitukselle halutaan viestittää. Se sulkee silmät ja korvat ja elää omassa elämässään välittämättä, mitä se saa aikaiseksi ympäristössään. Esimerkkeinä näistä ovat asiakasmaksujen korotukset ja kuntien talouden kurjistuminen, ihmisten kannalta eriarvoistavat veroratkaisut sekä yksipuoliset koulutuspolitiikan linjavedot. Ne vievät kaikki pohjaa tulevaisuuden hyvinvoinnilta ja julkisen palvelutuotannon turvaamiselta.

Arvoisa herra puhemies! Yhteiskunnassa moni myönteinen kehityssuunta perustuu vahvalle työllisyydelle. Valitettavasti eriarvoisuus on kuitenkin yhteiskunnassamme samanaikaisesti lisääntynyt. Ihmiset, jotka syystä tai toisesta ovat työelämän ulkopuolella, putoavat yhä useammin myös palvelujärjestelmämme ulkopuolelle. Näin ei saisi olla missään elämäntilanteessa. Hallituksen aikomukset nostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja heikentävät kaikkein voimakkaimmin heikommin toimeentulevien asemaa. Kyse on työttömistä, paljon sairastavista ihmisistä, kotona olevista lasten vanhemmista ja eläkeläisistä. Lisäksi yhä useampi pieni- ja keskituloinen perhe joutuu vaikeuksiin arkisen talouden pyörittämisessä. Inflaatio syö palkankorotukset, ja Sari Sairaanhoitajan elämä jääkin päivähoitomaksujen ja muiden menolisäysten kanssa lopulta miinukselle. Sitä tarkoittaa hallituksen vastuullisuutta korostava politiikka käytännössä, joka on varmasti jotain ihan muuta kuin mitä lapsiperheet ovat hallitukselta odottaneet.

Arvoisa herra puhemies! Kuntatalouden tilanne on huolestuttava. Kunnat keskimäärin ovat tällä hetkellä kohtalaisessa tilanteessa taloudellisesti, mutta ongelmaksi muodostuvat suuret kuntien väliset erot. Toistasataa kuntaa on nostanut tänä vuonna veroprosenttejaan, ja monet kunnat velkaantuvat nopeasti, samalla kun valtio vähentää miljardeilla omia velkojaan. Hallituksen talouspolitiikka johtaa kuntapalvelujen eriarvoistumiseen. Kuntien palveluiden laadun heikkenemisen myötä asiakkaita halutaan ohjata yksityiselle sektorille. Tämän seurauksena vaarana on, että meille on syntymässä eriytyneet palvelut ja kunnat tulevat tulevaisuudessa hoitamaan ne ihmiset, joilla ei ole taloudellisesti muita vaihtoehtoja. Paremmin toimeentulevat hankkivat palvelut yksityiseltä sektorilta. Näillä linjauksilla porvarihallitus haluaa köyhäinhoidon takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan. Näin ei saisi missään tilanteessa olla. Julkinen, laadukas, kaikille mahdollinen hyvinvointipalvelu on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta.

Kunta- ja palvelurakenteilla on erittäin suuri merkitys, jotta voidaan turvata laadukkaat hoito- ja hoivapalvelut, perusopetuksen korkea taso sekä monet muut tärkeät kuntapalvelut. Meidän pitää vahvistaa kuntarakennetta ja tukea kuntien omaa tulopohjaa. Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin valtion rahoituksen turvaamista, jotta palveluhaasteeseen pystytään vastaamaan kestävästi eikä eriytynyttä rakennetta synny. Olemme oppositiosta halunneet vahvistaa kuntataloutta jo aiemmin ja vaatineet valtionosuuksien nostamista, jotta todella voitaisiin turvata kuntapalvelujen kestävä kehittäminen. Tämän lisäksi olisi vähintäänkin oikeudenmukaista säilyttää asiakasmaksujen korotuksista koituva lisätulo kuntien palveluiden kehittämiseen.

Arvoisa herra puhemies! Kehyksissä ei mainita lainkaan ikääntyvien ihmisten lisääntyvistä palvelutarpeista ja resursseista. Tämä on hämmästyttävää. Laadukkaat ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ikääntyvässä hyvinvointiyhteiskunnassamme entistä tärkeämmät. Niillä lisätään ihmisten välistä tasa-arvoa, edistetään terveyttä ja toimintakykyä ja vähennetään syrjäytymistä. Perusterveydenhuollon ja sosiaalityön samoin kuin mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ovat välttämättömiä, mutta varat ja resurssit ovat riittämättömiä.

Arvoisa herra puhemies! (Puhemies koputtaa) Hallituksen koulutuspoliittinen linja kulkee kohti yksityistä yliopisto- ja korkeakoululaitosta. Hallitus on korostanut valtion perusrahoituksen tärkeyttä, mutta jättää sen kuitenkin hyvin heikoksi. Hallitus on tuonut yksityisen rahoitusmahdollisuuden valtion rahoituksen rinnalle. Tämä voi vaarantaa sivistysyliopiston tulevaisuuden, (Puhemies koputtaa) etenkin jos valtion rahoitusvastuusta aletaan lipsua. — Jatkan seuraavassa puheenvuorossani.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Olemme yhdessä hyväksyneet kehykset tälle hallituskaudelle. Siksi toisaalta voisi ajatella, että on aivan turhanaikaista keskustella pitkään niistä, kun kehyksiä tarkastetaan vuosittain. Tietyt asiat pysyvätkin. Nyt kun meillä menee taloudellisesti hyvin, emme saa pistää kaikkea menemään. Tänään oppositiolta on kuultu käytöstä, joka on kuin nuoren kaverin, joka pistää ensimmäisen palkkansa takakontin täyttäviin kaiuttimiin ja aluvanteisiin, ja sitten vuokrankorotukseen ei riitäkään enää rahaa. Meidän pitää olla vähän viisaampia. Pitää varautua myös tulevaisuuden haasteisiin, kasvun hidastumiseen ja ikääntymisen mukanaan tuomiin lisäkustannuksiin. Me panostamme työllisyyteen, että voisimme saada sitä jaettavaa kakkua yhä enemmän, ja jaammekin sitä alkiolaisittain, ed. Kiljunen: emme pelkästään kuuntele korvilla ja katso silmillä, ajattelemme sydämellä muistaen ne köyhyysrajan alapuolella olevat monilapsiset perheet, yksinhuoltajat ja esimerkiksi alimman äitiyspäivärahan varassa olijat.

Maailma kuitenkin muuttuu. Minua on hävettänyt kuunnella, kun täällä aikuiset miehet ovat voivotelleet kohtaloamme, jos Venäjä ei suostuisi luopumaan puutulleista. Vanhasen toinen hallitus ei ole jäänyt kieriskelemään itsesäälissä, vaan ilman hörhöilyjä hallitus toteuttaa määrätietoisesti niitä toimia, joilla puu saadaan kestävästi liikkeelle kotimaasta. Kun toteutamme Ahon työryhmän toimia, samalla tuotetaan 700—800 miljoonaa euroa lisää bruttokansantuotteeseen.

Olen ylpeä ministerien Anttilan ja Vehviläisen aikaansaannoksista. Kun täällä oppositiomiehet surkuttelivat, ministerinaiset näyttivät kotirintaman emännän elkeitä ja käärivät hihat. Puunsaannin edistämiseen tarkoitettuihin perusväylien parannustöihin osoitetaan tämän kevään lisäbudjetissa 50 miljoonaa euroa. Yhteensä neljän vuoden aikana tähän tarkoitukseen varataan uutta kohdennettua rahaa 165 miljoonaa euroa, ja 30 miljoonaa euroa tästä esitetystä lisäyksestä kohdennetaan yksityisteiden avustuksiin. Nyt on vain keskustalaisten voimien maakunnassakin pidettävä huolta siitä, että rahat ohjautuvat sinne, minne ne on tarkoitettukin, pelkona kun osin on, että jos kustannusten nousua ei ole huomioitu, uusia hankkeita ei kuitenkaan voitaisi aloittaa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla kehyspäätös lisää Kansallisen metsäohjelman rahoitusta lähes 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 hyväksytyissä kehyksissä rahoitusta lisättiin jo 50 miljoonalla eurolla. Nyt kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiseen toimintaan on käytettävissä yhteensä 288 miljoonaa euroa. 5 miljoonaa euroa tullaan suuntamaan kuljetusolojen parantamiseksi metsäautoteiden perusparannukseen. Aikaisempi lisäys, 41 miljoonaa euroa, käytetään paitsi teihin myös metsien metsänhoidollisen tilan parantamiseen. Metsäkeskukset tulevat käyttämään lisärahoituksen metsänomistajien neuvontaan sekä alueellisen metsävaratiedon keruun ja käytön tehostamiseen ja ajantasaistamiseen sekä tilakohtaisten metsäsuunnitelmien kehittämiseen.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että raha tuleekin ohjata nimenomaan lähellä metsänomistajaa tapahtuviin toimiin. Meillä on jo hankittua kokemusta Metson osalta. Se innostuksen aikaansaaminen, mikä ei onnistu viranomaistyönä, onnistuu esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiltä. Metsätaloutta uhkaavan työvoimapulan helpottamiseksi on suunnattu 24 miljoonaa euroa metsäkoneenkuljettajien koulutukseen. Tämäkään ei ole vähäinen asia. Kansallinen metsäohjelma 2015 viedään valtioneuvoston käsittelyyn periaatepäätöstä varten maaliskuun aikana yhtä aikaa Metson kanssa. Ohjelma sisältää edellä mainitun rahoituksen lisäksi vielä paljon muitakin toimenpiteitä, joita toteutetaan eri hallinnonalojen rahoituksella voimassa olevien kehysten puitteissa.

Valtiovarainministeri Kataiselle haluan vielä tuoda terveiset, että hänenkin pitää nyt pystyä päätöksiin. Metsien sukupolvenvaihdoksia ei saada käyntiin (Puhemies koputtaa) eikä kehiin saada nuoria, vetreämpiä voimia, jos kokoomus ei tule vastaan alentamalla huojennusta koskemaan vapaaehtoisesti MYEL-vakuutettuja metsänomistajia. Olen jo ennemmin täällä salissa todennut, (Puhemies koputtaa) että jos raja on esimerkiksi Keski-Suomessa 75 hehtaaria, se koskee vain alle 10:tä prosenttia metsänomistajista. Tämä ei estä pirstoutumista eikä edistä metsätalouden yrittäjämäistä toimintaa.

Arvoisa puhemies! Metsien ensiharvennushakkuista saatujen tulojen verovapauden odotus (Puhemies koputtaa) on pistänyt puukaupan pysähdyksiin. Naisministerit ovat tehneet voitavansa. Arvoisa valtiovarainministeri päättää, yhtyykö hän opposition voivottelijakaartiin vai haluaako puun liikkeelle.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kansainvälisen talouden osalta olemme tilanteessa, josta kukaan ei voi varmuudella kertoa, mitä lähivuosina oikeasti tapahtuu, tuskin edes oppositiosta. Talous tältä osin voi yllättää niin Suomessa kuin globaalisti sekä hyvässä että pahassa. Näimme hiljattain suuren yhdysvaltalaisen investointipankin kaatuvan. Kaikki merkit viittaavat siihen, että turbulenssi maailmalla jatkuu ja sen vaikutukset laajenevat myös Yhdysvaltain ulkopuolelle. Asiantuntijoiden mukaan Suomi pysynee kriisien ulkopuolella, mutta tunnelmat heijastuvat väkisin myös meille, mutta millaisina, sitä voimme vain arvailla.

Oppositiokaan ei ole ollut eri mieltä hallituksen näkemyksestä, että Suomessa talouden kasvu on hidastumassa pitkälti meistä riippumattomista syistä. Mutta minkäänlaista paniikkitilannetta ei ole syytä kuitenkaan lietsoa. Muun muassa inflaatio on nopeutunut helmikuun lukeman ollessa 3,7 prosenttia. Yrittäjänä haluan muistuttaa siitä, että hintojen pitäminen kurissa on yksi yrittäjyyden olennaisimmista edellytyksistä. Nyt tarvitaan pidättyvyyttä, hillintää ja ennen kaikkea vastuullista talouspolitiikkaa, jotta inflaatio pysyy kurissa. Suomen talouden kannalta ykkösasia on, että työttömyys kerta kaikkiaan taltutetaan. Työllisyysasteen nousu lähelle 70:tä prosenttia takaa kansallisen hyvinvoinnin. 75 prosentin työllisyysastetavoitteesta ei pidä antaa periksi, olkoon hallituksessa ketä hyvänsä.

Arvoisa herra puhemies! Metsäteollisuutemme tämänhetkinen tila aiheuttaa epävarmuutta ja huolta meille kaikille. Venäjän puutullien korotus nykyisestä tasosta 15 euroon kuutiometriltä ensi kuun alussa ei vielä merkitse katastrofia, mutta se on valitettavasti askel siihen suuntaan. Kylmä totuus on, että puuntuonnin hiipuminen Venäjältä ajaa metsäteollisuutemme ahtaalle.

Pidän hyvänä asiana hallituksen lisäpanostusta perusväylänpitoon seuraavana kehyskautena. Siihen osoitetulla lisämäärärahalla päästään hyvään alkuun, sitä tarvitaan etenkin kotimaisen puun paremman liikkumisen turvaamiseksi. Haluan kuitenkin edelleen peräänkuuluttaa lisää rohkeutta satsata rahaa koko liikennesektorille, jotta maamme kilpailukyky säilyy ja verkostojen rapautuminen katkaistaan. Panostukset liikenteeseen pitää nähdä kansallisina investointeina tulevaisuuteen eikä vain välttämättöminä hetkellisinä toimenpiteinä. Pitää muistaa, että jo pelkkään kustannustason nousuun uppoaa paljon rahaa. Tuohon meidän tuleekin puuttua uudemman kerran kevään liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Maamme keskisuuria maarakentajia on häirinnyt se, että niiden resurssit eivät tällä hetkellä riitä suurten hankkeitten toteutukseen. Urakoitsijat ovat olleet sitä mieltä, että isot urakat pitäisi pilkkoa pienempiin osiin. Suururakoiden pilkkominen toimiviksi kokonaisuuksiksi onkin mielestäni kannatettavaa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin lausua kiitokseni hallituksen päätöksestä lisätä poliisien määrärahoja. Vuosille 2009—2012 saadaan kipeästi kaivattuna ensiapuna 35 miljoonaa euroa. Tilanne seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi näyttää poliisien kannalta jokseenkin tyydyttävältä, mutta tosiasia tietysti on, että kuluvan vuoden tilanteesta ei ole vielä varmuutta. Yhdyn täysin Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtajan Yrjö Suhosen mielipiteeseen, jonka mukaan rahaa tarvitaan jo nyt eikä vasta vuoden päästä. 6 miljoonalla voisimme tänä vuonna palkata ehkä noin 300 työtöntä poliisimiestä. Erityisen pahoillani olen kaikkien vastavalmistuneiden poliisien puolesta, joiden työllisyystilanne on avoin. Koulutukseen hakijoiden määrä on myös kääntynyt laskuun, mikä voi tuoda tullessaan arvaamattomia seurauksia lähitulevaisuudessa.

Poliisien ongelmat eivät ole tulleet yhdessä yössä, vaan tilanteeseen on päädytty salakavalasti vähän kerrassaan. Kaikkien yhteisenä tahtona tuntuu olevan, että poliisien toimintakyky on turvattava kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Voidaan myös kysyä, kuinka paljon Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa poliiseja. Tähän on helppo vastata, että riittävästi. Toteutus riippuu tahdonvoimasta.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Lyhyenä yhteenvetona voi todeta, että hallituksella on arvot ja realismi kohdallaan. On erittäin tärkeää, että nyt tehdään ylijäämäisiä budjetteja, koska taloudellinen tilanne on ollut poikkeuksellisen hyvä, työllisyyskehitys erittäin myönteinen ja lisäksi väestön ikäsuhde on tällä hetkellä parempi kuin se tulee olemaan lähivuosina. Ainoastaan sillä, että nyt maksetaan velkaa pois, varmistetaan se, että niitä kehyksiä voidaan tehdä järkevällä tavalla myös tulevaisuudessa ja voidaan taata suomalaisten hyvinvointi myös silloin.

Tässä keskustelun aikana on noussut esille muutamia kysymyksiä, jotka ovat ehkä kokonaisuuteen nähden pieniä mutta joissa on tehty kuitenkin oikeita linjavalintoja. Yksi niistä on poliiseille suunnattu lisämääräraha, johon ed. Paajanen erinomaisesti viitasi. Luotan itse myös siihen, että poliisit saavat lisää rahaa jo tämänkin vuoden aikana. Se on ihan välttämätöntä, koska tosiaan Poliisikoulusta valmistuu tänä vuonna lähes 500 nuorta. On äärimmäisen tärkeää, että ainakin valtaosa heistä pystytään välittömästi työllistämään ja sitten tietysti viimeistään ensi vuoden alusta loput. Eli se on erittäin hyvä asia.

Hyviä asioita ovat myöskin nopea panostus metsäteollisuuden puun saatavuuteen sekä merkittävien liikennehankkeiden eteenpäinvieminen.

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty aika paljon keskustelua yliopistouudistuksesta. Siihen ei ehkä kannata enää sen enempää mennä, mutta ihan lyhyesti haluaisin siitä todeta, että se, mikä on varmaa, on se, että koskaan yliopistot eivät ole saaneet niin paljon rahaa kuin ne tällä hetkellä saavat. Se on ihan kiistatonta. Osa saa sitä yksityiseltä, osa saa valtiolta, ja valtion rahaakin tulee enemmän kuin koskaan ennen, mutta joka tapauksessa suomalaiseen koulutukseen ja tutkimukseen tullaan satsaamaan enemmän kuin milloinkaan, ja se on erinomainen linjaus kohti tulevaisuutta.

Täällä on myöskin käyty aika paljon keskustelua kehitysapumäärärahoista. Olen kyllä ihmetellyt erityisesti sosialidemokraattien vaatimuksia, sitä että tämä määrärahojen nostotaso ei sosialidemokraattien mielestä ole riittävä. Jos katsotaan, paljonko nämä määrärahat ovat kehyskauden lopussa 2011, ne ovat 926 miljoonaa euroa, ja kasvua on 258 miljoonaa euroa. Minun mielestäni ei ole niinkään tärkeää katsoa, mikä on prosentti. Sillä on toki jotain merkitystä Suomen ehkä kansainvälisen maineen kannalta, mutta hyvä kysymys on se, miten näinkin suuri rahojen nosto voidaan järkevällä ja tehokkaalla tavalla hyödyntää ja käyttää. Siitä ei ole täällä paljonkaan puhuttu. Itse olen Finnfundin hallintoneuvostossa ja tiedän, että Finnfundin tapainen toiminta on erittäin hyvää, ja siellä peruspääoman korotukselle toivon tukea. Mutta on myöskin niin, että paljon on sellaista myöskin näissä kehitysmäärärahojen käytössä, että myös voidaan sitä käyttöä tehostaa, ja näillä lisämäärärahoilla tullaan saamaan todella paljon aikaan myös sillä sektorilla. Aivan kuten valtiovarainministeri Katainen täällä aiemmin mainitsi, jos tätä enemmän nostetaan, niin sitten se on jostain muualta pois, ja silloin puhutaankin jo aika isoista asioista myöskin.

Arvoisa puhemies! Muutama sana työllisyydestä. Tämä hallitus on onnistunut aivan erinomaisesti siinä. Hyvin lyhyellä ajalla on tullut 100 000 uutta työpaikkaa. Meidän kansantaloutemme ei ole pitkässä juoksussa kestävällä tasolla muuten kuin siten, että työn tuottavuutta ja työn määrää lisätään. Näitä molempia tarvitaan. Täällä aiemmin keskustelussa ed. Akaan-Penttilä otti esille eläkeläisten hyödyntämisen, tämän potentiaalin, mikä siellä on. Se on erittäin hyvä avaus. Uskon myöskin, että sellainen on tulossa näiltä työryhmiltä, jotka asioita tällä hetkellä valmistelevat. Se on yksi mahdollisuus. Sen lisäksi hallitus on tehnyt aivan erinomaisia linjauksia erityisesti vajaakuntoisten, vammaisten ja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten työllistämiseksi, johon on erityinen panos. Mutta ei saa myöskään unohtaa kannustavuuselementtiä.

Tässä yhteydessä kyllä olisi viisasta jälleen kerran ottaa tarkasteluun myöskin ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus. Ei niin, että työttömyysturvaa heikennetään, ei missään nimessä, mutta kun nyt on vain yksi taso, 500 päivää, ja sen jälkeen romahdus, niin se, että se porrastus on siellä useamman kerran, kannustaa joka vaiheessa ja toimii (Puhemies koputtaa) pitkässä juoksussa myös työttömien eduksi.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on omilla toimillaan — verot ja maksut — kiihdyttänyt inflaation poikkeuksellisen suureksi ja näyttää osin jatkavan samalla linjalla. On nostettu polttoaine- ja sähköveroa, ja kunnallisten maksujen korotukset ovat vuorossa syksyllä. Vähätuloisemmalle väestönosalle hallitus ei lupaakaan muuta kuin maksujen korotuksia. Kansalaisten, erityisesti köyhimpien lapsiperheiden, perusturva heikkenee kohonneiden elinkustannusten myötä. Kaiken kukkuraksi hallitus valmistelee tuntuvia päivähoitomaksujen korotuksia.

Maahan tarvitaan sosiaalisempaa ja tasapainottavampaa politiikkaa. Jos talouskasvu hiipuu 2 prosenttiin, kuten oletettavasti tapahtuu, niin mitkä ovat hallituksen elvytystoimet? Tässäkin suhteessa kehyspäätös on vallan näköalaton. Nyt pitäisi huolehtia kotimarkkinoista ja pidättäytyä uusista maksujen korotuksista. Kuitenkin asiakasmaksut nousevat 1.8. tänä vuonna ja ne sidotaan indeksiin toisin kuin lapsilisät. Kaiken kukkuraksi palvelumaksujen korotukset vähennetään kuntien valtionosuuksista, kun ne pitäisi jättää kunnille ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan palvelujen kysynnän johdosta lisääntyvien lähinnä terveydenhuollon menojen kattamiseen.

Arvoisa puhemies! Porvarihallitus vie yliopistoja kohti yksityistämistä. Jo nyt tutkijoiden ja professoreiden työajasta menee jopa kolmannes rahoituksen hakemiseen. Jos ja kun hallitus nyt lupaa antaa yliopistoille 2,5 kertaa niin paljon rahaa kuin ne saavat kerättyä yksityisiltä markkinoilta, mitä rahankeruu ja -kerjuu sitten yliopistojen toiminnassa merkitsee? Se tulee olemaan täysipäiväistä työtä opetuksen ja tutkimuksen kustannuksella. Säätiömallinen järjestelmä sopii vain niille aloille, joista talouselämä on kiinnostunut, ja tällöinkin yliopistojen riippumattoman tieteen harjoittamisen vapaus on kyseenalainen. Humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat ovat harvoin yritysten kiinnostuksen kohteina, ja näille aloille yksityistä rahaa tuskin liikenee. Yliopistojen välinen tasa-arvo ja sen myötä alueellinen tasa-arvo vaarantuvat. Yliopistojen rehtorit ovat sen myös tuoneet julki.

Hallituksen suunnitelmien mukaisesti yliopistot voivat valita, kumman mallin ne valitsevat. Valtion on jatkossakin huolehdittava yliopistojen perusrahoituksesta. Lisätoimintarahoituksen tulisi olla kaikkien yliopistojen haettavissa samoilla kriteereillä. Tällä budjettikaudella innovaatioyliopisto saa tuntuvan lisäresurssin, mutta miten käy alueyliopistojen? Miten lisämäärärahan siirtäminen niille aiotaan järjestää seuraavalla vaalikaudella?

Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana teiden ja ratojen kunnossapidosta ja rakentamisesta. Ensi viikollahan meillä on käsittelyssä liikennepoliittinen selonteko, josta sitten varmasti käymme hyvinkin perusteellisen keskustelun tässä salissa. Kuitenkin jo tässä yhteydessä on syytä antaa tunnustus liikenne- ja viestintäministeri Vehviläiselle ja samalla hallitukselle, että vihdoin ja viimein saatiin aikaiseksi päätös Porokylä—Vuokatti- ja Ilomantsi—Joensuu-ratojen peruskorjauksesta. Toki päätökseen Ahon työryhmän esityksillä ja mahdollisella Venäjän puuntuonnin tyrehtymisellä on ollut oma merkityksensä.

Kuitenkin keskustan ryhmäpuheenvuorossa osoiteltiin mielestäni turhaan Lipposen hallitusta. Kaiken kaikkiaan on todettava se, että perustienpidon korjausvelka kasvaa ja ratojen korvausinvestointeihin osoitetut määrärahat ovat edelleenkin riittämättömät, ja kaikki merkittävät puolueet ovat tähän syyllisiä, että tämä tilanne on edelleen voimassa. Kuitenkin on syytä todeta, että alempiasteisen tieverkon kunnostaminen palvelee haja-asutusalueiden asukkaiden liikkumista ja palveluiden saatavuutta (Puhemies koputtaa) sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Toki toimivilla liikenneverkoilla on vaikutusta kyseisten alueitten vetovoimaan, ja uskon, että muun muassa puunsaannin turvaamisen lisärahoituksella ja perusväylänpidon vuosittaisella 20 miljoonalla todella välillisesti vaikutetaan myös tähän alempiasteiseen tieverkkoon.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen taloudella on viime vuosina mennyt hyvin. Näkymät ovat vielä tällekin vuodelle ihan kohtuulliset, mutta riskit ovat kuitenkin koko ajan lisääntymässä. Ennustan, että nurkan takana odottavat huonommat ajat. Yhdysvaltojen rahoitusongelmat nimittäin vääjäämättä heijastuvat myös Eurooppaan ja Suomeen. Dollari onkin jo vajonnut ja euro vahvistunut. Öljyn hinta on ennätyskorkealla. Inflaatio on voimistunut, ja kuten tiedämme, inflaatio syö salakavalasti erityisesti pienituloisten ihmisten toimeentuloa. Kotitaloudet ja kunnat velkaantuvat edelleen. Erityisesti kotitalouksien velkaantumisaste alkaa olla huolestuttavan korkea. Vahva euro on erityisen hankala Suomen kaltaisille viennistä riippuvaisille maille. Me olemmekin hiljalleen ajautumassa talouden taantumaan, johon yhdistyy voimakas inflaatio. Näyttää vaan siltä, että hallitus ei ole millään tavalla varautunut asiaan. Tällaista viestiä ei ainakaan kehyspäätöksestä välity.

Nyt sentään myönnetään se, että inflaatioon liittyy ongelma. Syksyllä opposition varoittelusta huolimatta inflaatiota ei vielä pidetty suurempana ongelmana. Päinvastoin hallitus omilla toimillaan oli kiihdyttämässä inflaatiovauhtia. Olen ed. Kähkösen kanssa samaa mieltä siitä, että nyt pitää huolehtia kotimarkkinoista ja pidättäytyä maksujen korotuksista. Muuten kuluttajien uskon hiipuminen heikentää talouskasvua ja työllisyyskehitystä.

Kehyspäätöksessä suuri mielenkiinto on kohdistunut liikenneinvestointeihin ja yliopistojen rahoitukseen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kuntatalous ja palvelujen turvaaminen. Näyttääkin siltä, että esimerkiksi ennen vaaleja luvatut vanhustenhuollon palvelujen parantamiset jäävät tekemättä.

Mielestäni liikennepolitiikan osalta kehys on näköalaton. Tarkoitan tällä erityisesti sitä, että hallitus ei tunnusta logistiikan merkitystä yhtenä maamme tärkeänä kilpailuvalttina. Muun muassa Ruotsi ja Norja ovat tämän tajunneet ja tehneet selkeitä lisäpanostuksia liikenneinvestointeihin. Me olemmekin pahasti jäämässä muiden Pohjoismaiden vauhdista. Ruotsin tasolle pääseminen edellyttäisikin noin 25 prosentin tasokorotusta. Nämä vaatimattomat panostuksemme merkitsevät sitä, että liikenneinfrastruktuurin jo nyt korkea 1 500 miljoonan euron korjausvelka jatkaa kasvamistaan. Tähän ed. Kähkönenkin edellisessä puheenvuorossa kiinnitti huomiota. Nyt ahdasta kehystä yritetään kiertää siirtämällä liikennehankkeiden rahoitusvastuuta kunnille. Myöskin joukkoliikenteen ja raideliikenteen aseman vahvistamiseen liittyvät toimet kehyspäätöksessä jäävät vaatimattomiksi suhteessa ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Mielestäni yliopiston rahoituksen osalta lähtökohtana tulee olla, että valtio turvaa yliopistojen perusrahoituksen. Nyt hallitus on kuitenkin hätäisillä päätöksillään uhkaamassa yliopistojen sivistystehtävää. On myös syytä olla huolissaan yliopistojen välisestä tasa-arvosta. Kyse on sekä tieteenalojen välisestä tasa-arvosta että alueellisesta tasa-arvosta.

Kuntien tulokehitys on tänä vuonna vielä hyvä. Niin verotulot kuin valtionosuudetkin kasvavat ripeästi. Jatkossa valtionosuudet tulevat kuitenkin kehittymään hyvin heikosti, ja valtion rahoitusosuus hyvinvointipalvelujemme rahoituksesta supistuu lähivuosina huomattavasti. Peruspalveluohjelman mukaan valtion rahoitusosuus valtionosuuden piirissä olevista kuntien menoista alenee tämän vuoden 28,1 prosentista 26,3 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. Kuntien menopaineet pysyvät kuitenkin korkeina. Menoja kasvattavat erityisesti korkeat nimellispalkkakorotukset, ikääntymisen mukanaan tuomat hoiva- ja hoitomenojen lisäykset sekä investointien pysyminen korkealla tasolla. Investointipaineita nostaa osaltaan kuntakentän suuri peruskorjaustarve.

Arvoisa puhemies! Suuret menopaineet merkitsevät sitä, että palvelujen tuottamisessa koittaa kunnille vaikeat ajat. Kuntien on pakko nostaa verojaan, velkaantua lisää tai supistaa palvelujaan. Tuottavuuden kasvattaminen ei yksin riitä, ja itse asiassa kuntapalvelujemme tuottavuus on jo nyt kansainvälisesti vertaillen hyvää tasoa.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten debatissa jo totesin, näissä valtiontalouden kehyksissä on tarkasteltu makrotalouden tasolta ihan riittävästi ja monipuolisesti erilaisia kansantalouden heijastuksia. Mutta jos sieltä esimerkiksi tämän työllisyysasian ottaa esille, niin kyllä uudestaan haluaisin vielä mainita sen, että olisi syytä lähteä aika vikkelästi meillä käyntiin sen suhteen, miten me suhtaudumme siihen työvoimaan, joka siirtyy normaalissa eläkeiässä eläkkeelle, vie aika paljon työkykyä mukanaan, vie hiljaista työtä mukanaan.

Maailmalla tähän on esitetty uusia ideoita. Presidentti Sarkozy on Ranskassa sen tehnyt. Hän jopa meni niin pitkälle, että ehdotti, että tietyin edellytyksin nämä eläkkeellä olevat ihmiset voisivat tehdä työtään, jopa ilman verotusta. Enpä usko, että Suomessa siihen, tässä kateellisessa kansassa, niin helposti päästäisiin. Mutta ajatus, että tätä työvoimaa ei näin päästettäisi valumaan pois työelämästä, on tosiaan erittäin tärkeä. Ja tähän liittyy myöskin se, että yleensäkin eläkkeellä olevien ihmisten tapa olla mukana yhteiskunnassa nähdään pelkästään negatiivisena, ja kuitenkin he ovat eläkettä saavia ihmisiä, mistä seuraa se, että he maksavat veronsa kaikesta siitä eläketulosta tietyn kaavan mukaan, käyttävät sen kulutukseen, ostavat palveluita ja sillä lailla ovat erittäin aktiivi osa yhteiskuntaa. Noin 70—80 prosenttia eläkeväestöstä siitä lähtien, kun he jäävät eläkkeelle, siihen asti, kun tulevat 80-vuotiaiksi, on hyvin aktiivia väestönosaa, he viettävät vain elämäänsä vähän toisella lailla. Kyllä heitä pitäisi työelämän pystyä paljon monipuolisemmin käyttämään hyväksi, ja se on tämän meidän kehitysraporttimme yksi tämmöinen kysymysmerkki, miksi sitä ei täällä käsitellä, niin kuin ehkä voitaisiin käsitellä.

Luin jostain, että yksi vuosi lisää työuraa kasvattaa työllisyyttä Suomessa 50 000 henkilöllä. Ja kun tämänhetkinen eläkepolitiikka on meillä sellaista, että edes vanhan eläkejärjestelmän mukaisesti ei olla lähellä 65 vuoden eläkeikää vaan taitaa eläköitymisikä olla jossain kuudenkympin kieppeillä, niin kyllä meillä on, arvoisa puhemies, haasteita tässä maassa, joita toteuttamalla täällä Pohjolassa me pärjäisimme paljon paremmin.

Sitten muutama kommentti ihan muista asioista. Ensinnäkin puolustusministeriön hallinnonalan määrärahojen mitoituksesta minä olen kyllä huolissani. Meidän bkt-osuutemme, 1,2 prosenttia, on alle EU:n keskiarvon ihan selvästi, joka on 1,94. Ja kun ajatellaan sitä puolustusratkaisua, minkä me joudumme jatkossa tekemään ja mihin arvoisa puhemies omalla puolustusministerikaudellaan erinomaisesti muutama vuosi sitten puuttui, kun sanoi hyvin selkeästi, että tämän materiaalin elinkaari- ja hallintokustannusten nousu ja puolustusratkaisu ja nykyiset muut tekijät on yhtälö, joka tällaisenaan on mahdoton, niin se ei kyllä heijastu tässä kehysajattelussa niin kuin sen pitäisi. Tämä uusi arvio, joka tietysti tehdään puolustuspoliittisessa selonteossa, on asia, joka tulee toisella lailla tarkasteltavaksi.

Se, että lääkärihelikopteritoimintaa varten perustetaan valtakunnallinen hallinnointiyksikkö, on lopultakin hyvä asia. Se on ainoa tapa modernisti mennä eteenpäin tässä kaikessa.

Peruspalveluohjelman sisältä otan esille ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen, joka tietenkin on hyvä, mutta se ei kyllä riitä. Kyllä siinä palveluiden tasoa ja monipuolisuutta ja ihan siis lukumäärä, sitä kvantiteettia, pitää pystyä myöskin nostamaan. Ja kun vammaislainsäädännön puitteissa lopultakin näyttäisi nyt olevan uskottavaa valoa sen suhteen, että vaikeavammaisten subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan tulisi toteutettua, niin toivottavasti se tämän kehysmaininnan perusteella lähtee käyntiin.

Aivan loppuun vielä totean näistä peruspalvelujen tuottavuusasioista mielestäni hyvin mielenkiintoisen tilastotiedon: Sata vuotta sitten kirurgisessa klinikassa keskihoitoaika oli naisilla 74 vuorokautta ja miehillä 54 vuorokautta. Ajatelkaapa, kuinka pitkä se aika oli silloin. Kymmenen vuotta sitten tämä oli 15 vuorokautta — en tiedä sukupuolieroa, mutta suurin piirtein näin se on varmaan ollut molemmilla. Kaksi vuotta sitten se oli 5 vuorokautta, ja nyt se on 3,7 vuorokautta. Emmeköhän me ole tulleet tässä ääripäähän? Ja olisi varmaan syytä tarkastella, mikä tämän kaiken hyöty todellisuudessa on ollut. Hyöty on varmaan jo saavutettu, ehkä ei pidä enää kiristää tästä eteenpäin.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Valtiontaloudessa menee hyvin ja oletettua ylijäämää kertyy koko kaudelta. Mutta miksi perheiden talous menee toiseen suuntaan? Tänään on useamman kerran epäilty opposition vastuullisuutta taloudenhoidossa. Täytynee siis muistuttaa, kuinka hyvässä tilanteessa tämä hallitus pääsi alkamaan edellisten hallitusten hyvän taloudenpidon jälkeen. Samoin täytyy myös muistuttaa siitä varjobudjetista, jonka sosialidemokraatit viime syyskaudella tekivät, jossa niin tulot kuin menotkin olivat aivan tasapainossa.

Eri tutkimuksissa tämän 3,8 prosentin inflaation vaikutukset, jotka siis tulevat lähinnä elintarvikkeiden, liikenteen ja asumisen kasvavina kustannuksina, tuovat lisäkustannuksia nelihenkiselle perheelle noin 1 500 euroa vuodessa. Tästä puuttuvat vielä maksujen korotukset sekä päivähoidossa, terveyskeskuksissa ja muualla. Ei ihme siis, että tänään 15 000 ihmistä on allekirjoittanut adressin, jossa vaaditaan lapsilisiin korotuksia. Eikä ihme, että tänään terveysjärjestöt tuovat tänne adressin, jossa vaaditaan pidättäytymistä palvelumaksujen ja terveyskeskusmaksujen korotuksilta. Samalla koko ajan myös perheiden ja kotitalouksien velkaantuminen jatkuu.

Samoin jatkuu myös palveluiden tuottajien elikkä kuntien velkaantuminen noin miljardin euron vuosivauhdilla. Vuodelle 2008 yli sata kuntaa joutui nostamaan veroprosenttia, vaikka verotuloja kertyikin kunnissa ehkä ennakoitua enemmän. Hallituksen harjoittamassa veropolitiikassa, parannuksia on ainoastaan niille, joilla on jo varallisuutta, elikkä perintöveron, lahjaveron, osinkoveron helpotuksia. Kun tähän samaan listaan liittää kuntaverotuksen kallistumisen, joka kohdistuu kaikkiin tulonsaajiin, ei vain näihin varakkaisiin, lisääntyvät tuloerot huomattavasti, mikä sitten näkyy myös terveyseroissa — tiedämme, että terveyserot seuraavat tilastollisesti tuloeroja.

Tänään on epäilty, että ainoastaan oppositio on sitä mieltä, että lapsiperheille eivät tule rahat riittämään. Terveyden edistämisen keskus kysyi kaikilta lapsiperheitä edustavilta järjestöiltä, lähes 30 järjestöltä, hallituksen linjauksiin kommentteja. Heidän yhteinen lausumansa oli, että perheiden eriarvoistuminen on huolestuttavaa ja vaikuttaa kaikkien perheissä elävien terveyteen. Terveyden edistämisen keskus teki myös yhteenvedon, jossa todetaan hallituksen vero- ja maksupoliittisista muutoksista, että valittu välittömän verotuksen keventämistä ja välillisen verotuksen lisäämistä korostava linja voi osoittautua ongelmalliseksi terveyden tasa-arvon kannalta ja että kehityksessä on toteutuessaan riski eriarvoisuuden lisääntymiseen hyvinvointia ja kokonaisuutta heikentävällä tavalla, vaikka kansalaisten enemmistön tilanne paranisikin. Elikkä niillä, joilla on, tilanne paranee, mutta niillä, joilla tilanne on heikko jo tällä hetkellä, tilanne heikkenee.

Monet näistä kehyksissä esitetyistä muutoksista kohdentuvat siis hyvätuloisille. Maksut sidotaan indeksiin, mutta tulonsiirtoja ei. Ollaan siis tilanteessa, jossa sosioekonomisten erojen kasvu tuottaa myös sosioekonomisia terveyseroja ja samalla valinnanvapaus palveluiden käyttämisessä kohdistuu yhä vahvemmin vain ja ainoastaan hyvätuloisille. Tuloerot näkyvät kaikkien näiden perheiden harrastusmahdollisuuksissa, ruoan ostossa, terveystarkastuksissa tai hoitoon hakeutumisissa. Näin hallitus toteuttaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmaansa ainoastaan teoriassa; käytännön toimenpiteet tässä kehyksessä ovat sen vastaisia ja terveyseroja lisääviä.

Kuntien selviämisestä ahdingosta on tänään puhuttu useamman kerran, ja totean vain, että se 21 miljoonaa, mikä on ainoa lisäraha faktisesti kunnille, ei tule riittämään, kun samanaikaisesti siitä huolimatta, että Paras-hankkeen yhteydessä sekä Kuntaliiton lausunnoissa on todettu, että lisätehtäviä ei saa kunnille tulla, (Puhemies koputtaa) tulee niitä myös tässä budjetissa ja kun samalla lisätään myöskin väyläinvestoinnit kuntien rahoitettavaksi. Mutta tähän palataan ensi viikolla.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä edellä ed. Akaan-Penttilä nosti erittäin hyvän asian eli tämän vammaispalvelulainsäädännön uudistamisen ja sitä kautta vammaispalvelujen uudistumisen esille. Itse en ole löytänyt tästä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän budjettirahoitusta ja näen sen erittäin tärkeänä, että nyt pikaisesti, jo tulevana vuonna, saataisiin alkuun ja toteutumaan ja subjektiiviseksi oikeudeksi tämä avustajapalvelujärjestelmä vaikeavammaisille. Ed. Akaan-Penttilä, kun mainitsitte tämän asian, joka minustakin on tärkeä, että subjektiivinen avustajaoikeus avautuisi, niin toivoisin, että se myös näkyisi budjettikehyksissä. Silloin iloitsin tästä. Kysyisin, mikä tämä tilanne on.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia. Lyhyesti sanottuna näyttää siltä, että tämä pää tosiaan saadaan avattua tässä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajan asiassa. Tämä on nimittäin alun perin kehyksissä mainittu ja tietyllä lailla sisällä ja sen takia sitä ei nyt näissä varsinaisissa kehyksissä enää uudestaan tuoda esille. Tästä asiasta on tarkoitus tehdä budjettilaki, joka valmistellaan tänä keväänä, ja se tulee syksyllä tänne meille eduskuntaan. Silloin se tarkoittaa sitä, että kolmessa vaiheessa mentäisiin eteenpäin, jolloin vaikeammin vammaiset tulisivat ensimmäisessä vaiheessa sen kohteeksi riippuen siitä, mikä heidän oma tarpeensa on, ja jatkossa sitten myöhemmin seuraavat kaksi ryhmittymää. Summista en tiedä mitään tarkkaa, mutta missään tapauksessa se ei ole kertakorvauksena 400:aa miljoonaa — voi olla, että jos tämä kaikki jaetaan kolmeen ryhmään, niin se on 70 plus 70 plus 70 miljoonaa. Minusta hyvin luotettavalta taholta selvityksen olen saanut, että tämä asia nyt avautuisi positiivisella tavalla, ja siihen rohkenen itse kyllä luottaa.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehyspäätös vuosille 2009—2012 on edessämme. Nykyhallitus on toistuvasti korostanut valtionvelan lyhentämisen tärkeyttä. Viime vuonna Suomen valtio lyhensi velkaansa tuntuvasti etukäteen suunniteltua enemmän eli 2,9 miljardilla eurolla. Syynä olivat odotettua suuremmat tulot.

Tämänpäiväisissä puheenvuoroissa valtiovarainministeri Katainen antoi ymmärtää, että velan lyhentäminen on jokseenkin välttämätöntä, hallituksen samalla päätyessä ajamaan pienituloiset kansalaiset yhä tiukempaan taloudelliseen ahdinkoon muun muassa kunnallisten asiakasmaksujen korotuksilla. On täysin mahdotonta hyväksyä tätä yhtälöä, kun hallituksessakin varmasti tiedetään, että valtion velkatilanne on ongelmaton eikä velkaa kannattaisi lyhentää tällä hetkellä hampaat irvessä.

Viimeaikaiset näkemykset palvelujen karsimisen pakollisuudesta ovat täysin paikkansapitämättömiä, eikä valtionvelan maksua voi perustella myöskään pienenevillä korkomenoilla. On muistettava, että sijoitetut velkarahat tuottavat kaiken aikaa korkoa ja osinkotuloja ja näistä sijoituksista valtion kassaan itse asiassa tulee enemmän rahaa kuin mitä valtionvelan 2 miljardin korkomenot ovat. Palveluiden leikkaaminen ja asiakasmaksujen korotukset eivät todella ole kiinni rahapulasta tai pakosta, vaan kyse on puhtaasta poliittisesta harkinnasta, porvarihallituksen arvovalinnasta ottaa köyhiltä ja antaa niille, joiden tulot ja varallisuus ovat ennestään suuret.

Hallitus olisi voinut viimeinkin tehdä mittavia tekoja työllisyyden parantamiseksi ja auttaa paikkakuntia, joilla puunjalostusteollisuus on lopettanut toimintansa tai irtisanonut työntekijöitä, esimerkkinä vaikkapa Kemijärvi ja Summa. Sen sijaan hallitus alentaa 20 miljoonalla eurolla vuodessa työvoimapoliittisten määrärahojen tasoa ja näin tietysti palveluiden tasoa.

Myönteistä kehyspäätöksessä on Kuutostien parannushankkeen jatkuminen, joka oli jo mukana edellisen hallituksen infrapaketissa. On hienoa, että monen vuoden ponnistelujen jälkeen työt paikan päällä ovat nyt alkaneet ja edistyvät hyvää tahtia, sillä Euroopan suurimman metsäklusterin ja alueen elinkeinotoiminnan toimivuus ovat Kuutostien varassa. Sen sijaan E18-tiellä tilanne jatkuu täysin kestämättömänä, näin erityisesti Hamina—Vaalimaa-osuudella. Tänään liikenneministeri vastasi, että se tulee tällä hallituskaudella, mutta minä tietysti olisin toivonut, niin kuin tietysti edustajatoveri Paaterokin tuossa, että se olisi alkanut jo välittömästi, koska tilanne on todella katastrofaalinen siellä. Samoin mitä pikimmin tulisi toteuttaa myös Luumäki—Imatra-radan lisäraiteen rakentaminen, joka turvaisi tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuutta ja helpottaisi paineita myös tieliikenteessä.

Arvoisa puhemies! Eduskuntavaalien aikaan hallituspuolueet lupasivat parannuksia vanhustenhuoltoon. Miten on käynyt? Merkittäviä uusia panostuksia ei hallitukselta ole herunut. Riittävää henkilöstöä ei saada vanhusten palveluihin ilman lisärahaa. Tämä tulisi hallituksenkin ymmärtää. Vanhuksille on myös perusterveydenhuolto tärkeää, ja se huutaa lisärahoitusta. Yli puolet maamme terveyskeskuksista potee lääkäripulaa. Lääkärien koulutuskapasiteettia ei ole riittävästi. Hallituksen puheet palvelujen turvaamisesta ovatkin tuulesta temmattuja.

Maamme talous on vakaalla pohjalla. Tästä huolimatta pienituloiset, eläkeläiset ja lapsiperheet ovat maksajia, omistajat ja menestyjät ovat ottajia. Tämän hallituksen päätökset tulevat vääjäämättä lisäämään suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuutta.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Täällä on tänään paljon puhuttu asiakasmaksujen runsaista korotuksista, eikä suotta. Ei voi olla oikein, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat kertalaakista 16,6 prosenttia. Kun lukuun vielä lisätään indeksikorotukset takautuvasti, voin kysyä, missä on hallituksen kohtuus maksupolitiikan suhteen. Asiakasmaksujen erittäin merkittävät korotukset, jotka koskevat myös edellä mainitun lisäksi hammashoitoa ja lääkekustannuksia, tuntuvat kansalaisten maksutaakassa. Suurempien palkankorotusten turvin niistä vielä selvitään, mutta maltillisemman palkankorotuslinjan aloilla työskentelevien talous joutuu jopa suuriinkin vaikeuksiin asiakasmaksujen ja inflaation tuomien hintojen korotusten myötä.

Hallituksen eriarvoistava politiikka aiheuttaa yhä useamman putoamisen niin sanotun hyvinvointivaltion kelkasta. Se, että hallitus on päättänyt ulosmitata asiakasmaksujen korotukset suoraan valtiolle, kurittaa julkisia palveluita ja niiden kehittämistä. Kuntien heikko taloudellinen tilanne on omiaan johtamaan siihen, että hoivapalveluihin julkisella puolella ei saada riittävästi henkilökuntaa. Näin jatkuu hallituksen työ ideologisen yksityistämisen tiellä, kun mielestäni ainut oikea vaihtoehto on punnita julkista ja yksityistä yhteistyössä tulevaisuuden haasteissa.

Arvoisa puhemies! Päivähoitomaksujen korottaminen 30 eurolla ahdistaa varsinkin köyhät lapsiperheet entistä ahtaammalle. Koomisiksi nämä korotukset tekee myös se tosiasia, että samaan aikaan hoidon kallistuessa monessa peruskunnassa ryhmäkoot uhkaavat kasvaa. Pienen lapsen huoltajana varmasti moni miettii peruskysymyksiä, hoidon laatua ja riittävää aikaa per hoidettava lapsi.

Päivähoidosta on helppo siirtyä hallituksen paljon rummuttamaan sosiaaliturvauudistukseen. Hallitus käynnisti sen näyttävästi, jopa yhtenä ykkösasianaan. Kun miettii mennyttä syksyä ja tätä kevättä, aivan liian moneen arkiseen ja kansaa puhuttavaan kysymykseen on saatu hallituksen edustajilta vastaus "Sata-komitea pohtii ja työstää". Sopii kysyä, millä se työstää, kun hallitus ei varaa uudistamiseen rahaa.

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelmaan vedoten hallitus on päättänyt vähentää työsuojelupiirien henkilöresursseja täysin tietoisena siitä, että työtapaturmat ovat kasvussa, harmaa talous jyllää ja työvoiman liikkuvuus vaatii entistä enemmän valvontatyötä. Viime vuosina työsuojeluvalvonnan tehtäviä on lisätty sen ongelmien johdosta, mutta nykyhallitus paitsi vie työsuojelupiireiltä voimavarat myös ummistaa silmänsä ongelmille.

Tuottavuusohjelmaan vedoten ollaan myös vähentämässä käräjäoikeuksia puoleen nykyisestä 54:stä. Uudistus paitsi aiheuttaa palvelutason heikkenemisen myös huonontaa oikeuspalveluiden saatavuutta, koska pidemmällä aikavälillä asianajo- ja vastaavien lakipalveluiden tuottajien toimintaedellytykset huonontuvat. On käsittämätöntä, että toimeksiannossa on lähtökohdaksi asetettu 100 000 asukkaan raja, koska voimakkaasti kasvavilla kaupungeilla on omat haasteensa asukkaidensa oikeuspalveluiden tuottamisessa.

Haastetta kuuluu olevan myös yliopistomaailmassa. Pidän ongelmallisena yliopistojen altistamista markkinoiden vietäväksi. Nyt tehtävä hallituksen linjaus on ensimmäinen askel kohti yliopistojen kilpailua sponsorieuroista. Tämä vaarantaa riippumattoman ja vapaan tutkimuksen ja näin ollen yliopistojen perustehtävien suorittamisen. Samalla yliopistojen välinen tasa-arvoisuus heikentyy.

Ihan lopuksi ihmettelen liikenneinvestointien keskittymistä pelkkien, sinänsä tärkeiden, puureittien kohentamiseen, kun on tarpeita, jotka perustuvat esimerkiksi liikenneturvallisuusnäkökohtiin. Mutta näistä lisää ensi viikon liikennepoliittisen selonteon yhteydessä.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämän päivän kuluessa on puhuttu paljon ja esille on nostettu tärkeitä asioita. Sinivihreä hallitus on jälleen osoittanut halunsa turvata maamme elinvoimaisuuden ja talouskehityksen sekä turvata julkisen sektorin toimintaedellytykset. Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden vuosien 2009—2012 kehyksistä osoittaa hallituksen vastuullisuutta.

Ensimmäisenä haluan kiittää hallitusta ja kiinnittää huomiota siihen vastuullisuuteen, jolla hallitus on suhtautunut yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämiseen. Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa kiinnitetään kiitettävällä tavalla huomiota sisäiseen turvallisuuteen, ja nyt tehdyt päätökset ovat osa tätä tärkeää panostusta. Täällä eduskunnassa on lähes poikkeuksetta käyty keskustelua poliisin toiminnan määrärahojen epätasapainosta. Totesin itsekin viime syyskuussa käydyssä talousarviokeskustelussa, että poliisitoiminnan osalta on olemassa budjettivaje, joka korjaamattomana ei vakiinnuta poliisitoiminnan tasoa.

Nyt päätettyjen lisäysten myötä poliisitoimintaa kyetään vakiinnuttamaan tulevina vuosina merkittävästi. Ensi vuodelle osoitettu 16 miljoonaa euroa mahdollistaa 15 miljoonan euron panostuksen toimintaedellytysten turvaamiseen, ja tuo jäljelle jäävä miljoona kohdistuu rikostutkinnalle elintärkeiden teletunnistekustannusten kattamiseen. Toimintaedellytysten turvaamisessa merkittävimmäksi tulee tuo edellä mainittu 15 miljoonan euron lisäys. Kun tiedetään, että poliisin toiminta on täysin riippuvainen henkilöstön määrästä, on perusteltua, että nyt tehtävällä lisäyksellä kyetään rekrytoimaan merkittävästi työttömänä olevia poliiseja. Toiminnan tason parantaminen, poliisien määrän lisääminen sekä muu kehittäminen näin ollen mahdollistuu.

Samalla on kuitenkin muistettava, että tilanne poliisihallinnossa on varsin vakava ajatellen kuluvaa vuotta. Toivon seuraavan lisäbudjetin mahdollistavan sen, että työttömiä poliiseja voidaan rekrytoida merkittävästi loppuvuonna 2008.

Totean myös poliisitoiminnalle läheisen yhteistyökumppanin, vankeinhoidon, saaman huomion kehyspäätöksessä. Nyt päätetty 2 miljoonan euron lisäys tuo varmuudella helpotusta Rikosseuraamusviraston budjettiin. Vankeinhoito on elänyt suurten muutosten aikaa viimeisien vuosien kuluessa, työnkuva on muuttunut ja vartijoiden työ on käynyt yhä haasteellisemmaksi. Onkin erittäin tärkeää, että muun muassa vankeinhoidon henkilökunnan työturvallisuuteen panostetaan.

Arvoisa herra puhemies! Haluan nostaa esille myös muutamalla sanalla Pääkaupunkiseudun ja koko Suomen liikennehankkeet. On hienoa, että uusia liikennehankkeita käynnistetään kehyskaudella ennätysmäärä. Valtion osallistuminen Länsimetron rakentamiseen 30 prosentin osuudella on erittäin tervetullut toimi koko Pääkaupunkiseudun liikennettä ajatellen. Myös Valtatie 5:n, Valtatie 6:n, Kantatie 51:n hankkeet sekä monet muut liikennehankkeet ovat erittäin tärkeitä.

Kiinnitän huomiota myös hienoon päätökseen panostaa Suomenlahden öljyntorjuntaan. Suomenlahden öljyntorjunnan eli niin sanotun keskitorjunnan kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii merkittäviä panostuksia. On hienoa, että nyt päätetty 5 miljoonan lisäpanostus kohdennetaan nimenomaisesti Suomenlahden öljyntorjuntakalustoon. Se on hyvä alku. Suomenlahden keskitorjunnalta puuttuu nimittäin keskeinen näihin olosuhteisiin sopiva kalusto. Veneet, joita tällä hetkellä on, ovat liian pieniä. Rajoituspuomit ovat liian kevyitä, öljynkerääjät osin heikkotehoisia ja kokonaisuudessaan tekniikka muutoinkin 1980-luvun tekniikkaa.

Aivan viimeiseksi haluan nostaa esille myös lääkärihelikopteritoiminnan saaman huomion. Lääkärihelikopteritoimintaa varten perustetaan valtakunnallinen hallinnointiyksikkö, joka vastaa ensihoitojärjestelmien tarvitseman helikopterikuljetuspalvelun hankinnasta sekä valvonnasta. Mielestäni on erittäin tärkeää, että hallinnointiyksikön toiminnan päämääränä on tuottaa parhaiten loppuasiakkaan tarpeita vastaavia palveluita. Jotta tuo asetettu tavoite saavutetaan, yksikön on näkemykseni mukaan hallinnoitava ilmakuljetuspalveluiden lisäksi helikopteritukikohtia sekä niihin liittyviä lentoavustaja- ja tukitoimintoja. Tehtävää varten tulisikin rakentaa siihen soveltuva laatujärjestelmä mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies! Haluan osaltani kiittää ja antaa tukeni hallituksen linjauksille. Hallitus katsoo yhteiskuntamme tulevaisuutta vastuullisesti, välittäen ja kannustaen.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hakola otti täällä esille poliisin toimintamäärärahat ja puhui tärkeää asiaa. Meitä on täällä eduskunnassa monia edustajia, jotka tunnemme poliisihallinnon todellisen tilanteen ja sen kroonisen rahapulan jo yli kymmenen vuoden ajalta. Täällä on kovasti käyty keskustelua myöskin poliisin mahdollisuudesta pitää kansalaisten turvallisuutta yllä. Pidän myöskin välttämättömänä ja tärkeänä, että tämä kehyspäätös toteutetaan, ja toisaalta erityisen tärkeänä sitä, että nyt kuluvan vuoden rahoitusvajaus hoidetaan lisäbudjetin kautta. Vain sillä tavalla valtio voi vastata perustuslaissa olevista turvallisuusvelvoitteistaan hoitaa kansalaisten ja valtakunnan sisäistä turvallisuutta.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Suomen taloudella menee lujaa. Vaikka talouskasvu hieman hiipuu, vuodesta 2008 on tulossa hyvä vuosi. Lyhyen aikavälin ennusteet lupaavat hyvää, mutta tulevaisuuteen katsottaessa kuluneet 4 prosentin kasvuvuodet ovat kauniita muistoja. Nyt uskotaan kasvun tipahtavan jo alle 3 prosenttiin. Inflaation uhka on nyt toteutunut. Se on noin 3,8 prosenttia. Eurolla saa vähemmän. Mitä miettivät sairaanhoitajat, kun he oivaltavat, että syksyisestä työtaistelusta jäi vain 1 prosentin korotus?

Suomen talouteen kohdistuvat suuret uhat tulevat myös ulkoapäin. Yhdysvalloista alkanut talouskriisi heijastuu epäsuorasti Suomeen. Kriisin kesto ja syvyys ovat vielä arvoitus. Muualla maailmassa pankkeja alkaa nyt kaatua veronmaksajien syliin, kuten taannoisessa Suomen pankkikriisissä. Talouspaineita tulee myös Aasiasta, jossa nousevien talousmahtien kysyntä nostaa raaka-aineiden maailmanmarkkinahintoja. Loppua ei näy, sillä kaupungistuminen on Aasiassa vasta alkutekijöissä. Myös globalisaation nämä puolet heijastuvat Suomeen.

Suomi on ollut globalisaation hyötyjä, mutta nyt kansalaisia alkaa arveluttaa. Perinteinen teollisuutemme siirtyy halvempien tuotantokustannusten ja suurempien markkinoiden ääreen. Tosin kynnys avata kaivoksia Pohjois-Suomessa madaltuu, kun metallien hinta nousee.

Vakavin talousuhka Suomessa on se, että tuottavuuden kasvu on hidastunut, ja etenkin se, että tuottavuuden kasvun veturina toiminut ict-sektorin voima hiipuu. Mihin pitäisi investoida, kun investoinnit koulutukseenkaan eivät tuota automaattisesti entisen kaltaista talouskasvua? Tästä syystä hallituksen tulisi erityisesti katsoa tulevaisuuteen, jotta maan taloudesta kehittyisi vahva. Tuntuu perin oudolta, että hallituksessa todetaan, ettei esimerkiksi inflaatio ole heidän talouspolitiikkansa tulosta. Hallituksen tulisi suunnitella toimintaansa pitkällä tähtäimellä.

Tuottavuuden kasvun hiipuminen kiinnittyy väestön ikääntymiseen. Työllisen väestön väheneminen hidastaa kansantalouden kasvua. Miekka on kaksiteräinen, sillä ikärakenteen muutos kasvattaa julkisten palveluiden kysyntää. Kun huoltosuhde heikkenee, yhteiskunnan rahoitusmahdollisuudet taantuvat entisestään. Parhaassa työiässä olevien työntekijöiden työtaakkaa on vaikeata enää lisätä. Se tie on kuljettu loppuun. Nyt työvoiman riittävyys voidaan turvata vain pidentämällä työuraa sen molemmista päistä. Nuorten tulee päästä nopeammin koulun penkiltä opiskelemaan ja sieltä työelämään. Tämän pitäisi näkyä opetusministeriön toimialassa. Vuoden 2006 ylioppilaista 58 prosenttia ei jatkanut välittömästi opiskelua. Aiempina vuosina luku on ollut yli 60 prosenttia. Tilanne on huolestuttava. Työuraa voidaan pidentää myös myöhentämällä eläkkeellelähtöä. Kun verrataan Suomen ja Ruotsin 55—64-vuotiaiden työllisyysastetta vuonna 2006, Ruotsissa se oli 69,6 prosenttia mutta Suomessa 54,5 prosenttia. Eläke- ja veropolitiikalla tulee lisätä työnteon houkuttelevuutta ikääntyvän väestön parissa.

Hallituksen toimet kaventaa veropohjaa ja siirtää verotuksen painopistettä palkansaajien kontolle on väärää politiikkaa. Ansiotuloverotuksen kiristyminen merkitsee globaalissa taloudessa palkannousupaineita, mikä vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Kireä verotus tuskin kannustaa ihmisiä myöskään ylimääräiseen työntekoon.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen menokehysesitys vuosille 2009—2012 on talouskasvua tukeva ja vastaa maailmantaloudessa näkyvien epävarmuustekijöiden haasteisiin. Vanhasen kakkoshallitus panostaa Vanhasen edellisen hallituksen tavoin osaamisen ja yrittämisen edistämiseen, kansainväliseen kilpailukykyyn ja varmistaa toimenpiteillään hyvinvointipalveluiden alueellisesti tasapuolisen kehittämisen väestömme ikääntyessä.

Venäjän puutullien uhatessa hallitus on toteuttamassa Esko Ahon työryhmän ehdotukset puuraaka-aineen saatavuuden turvaamiseksi. Jos raakapuun tuonti Venäjältä loppuisi kokonaan ja tuontia ei saataisi korvattua, merkitsisi se lähes 25 000 työpaikan menetystä. Jos puuraaka-aineen saanti voidaan turvata kotimaasta, merkitsisi se puolestaan 5 000:ta uutta työpaikkaa. Ehdotus merkitsee muun muassa kaikkiaan 225 miljoonan euron panostusta puunsaannin kannalta tärkeisiin liikenneväyliin ja alemmanasteiseen tieverkostoon. Metsänomistajien neuvontaan on tulossa lähes 15 miljoonaa ja metsäkoneiden ja kuljetuskaluston kuljettajien koulutukseen 24 miljoonaa euroa.

Muutenkin hallitus on nyt panostamassa liikenneinvestointeihin enemmän kuin koskaan. Eduskunnassa on pitkään kannettu huolta tie- ja rataverkon rapautumisesta ja uusia väylähankkeita on yritetty vauhdittaa. Nyt hallitus on esittämässä useita tärkeitä uusia rata- ja tiehankkeita, ja myös alemman tieverkon kunnossapitoon on tulossa korjausta. Maaseudun ja maakuntien tieverkostoa kunnostetaan jo tänä vuonna kaikkiaan lähes 600 miljoonalla eurolla. Perusväylänpitoon tulee kehyskaudella uutta rahaa 165 miljoonaa, josta yksityisteihin 30 miljoonaa euroa. Investoinneilla parannetaan myös joukkoliikenteen kehittymistä sekä Pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa.

Ilmastonmuutoksen torjunta on iso ja kasvava haaste, josta EU on ottamassa kannettavakseen ison taakan. Ilmastonmuutos ja sen torjunta heijastuvat myös energian ja ruuan hintaan. Kuivuus ja tulvat ovat aiheuttaneet lisääntyvästi sadon menetyksiä, ruuan kulutus on kasvanut, ja viljelysmaata on siirtynyt ruuan tuotannosta bioenergian tuotantoon. Näiden seurauksena maailmanmarkkinoiden viljaylijäämät ovat huvenneet ja hinnat ovat nousseet. Näyttää siltä, että ilmastonmuutoksen edetessä Suomen metsien ja peltojen merkitys tulee kasvamaan, joten on tärkeää huolehtia maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksistä sekä alan tutkimuksesta, koulutuksesta ja neuvonnasta.

Ruuan arvonlisäveron alentaminen on vihdoin saatu hallitusohjelmaan, ja hallitus on laskemassa ruuan arvonlisäveroa 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alusta 2009. Ruuan hinnalla on varsinkin hintojen noustessa suuri merkitys erityisesti lapsiperheiden hyvinvointiin ja toimeentuloon. Olisinkin esittämässä ed. Rossin tavoin ruuan arvonlisäveron alentamisen aikaistamista. Nyt hallituksen esitys alentaa veroa vasta lokakuun alusta 2009 jättäisi kotimaisen tuotannon koko tuon satokauden osalta arvonlisäveron alentamisen vaikutusten ulkopuolelle ja suosisi näin tuontielintarvikkeita kotimaisen tuotannon kustannuksella.

Arvoisa herra puhemies! Kehysesityksessä on monia kansalaisten kannalta tärkeitä parannuksia, ja eräs tällainen on muun muassa poliisien toimintaan ensi vuodelle esitetty 9 miljoonan euron lisäys.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät läsnä olevat kollegat! Työllisyyden edistämisessä ja työvoiman kohtaanto-ongelmassa ovat vajaakuntoiset, vammaiset ja vankilatuomion kärsineet ammattihenkilöt erityisryhmiä, joiden osaaminen jää tämän päivän työelämässä suurelta osin käyttämättä. Esteetön työskentely-ympäristö, työmatkakuljetukset ja sopivan työtehtävän löytäminen eivät vielä riitä. Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymisen merkitys elintason parantajana, ihmisarvon ja ihmisyyden yhdenvertaistajana jää torsoksi, mikäli taloudellinen tilanne työhön mennessä jää tuloloukkujen takia eläkkeelläolon tasolle tai jos aamun työhönmeno vaikeutuu henkilökohtaisen avustajan puuttumisen takia. Vajaakuntoisten tai vammaisten työllistyminen ei saa myöskään lisätä yksittäisillä, usein jo henkilöstöpulasta kärsivillä työpaikoilla muiden ammattilaisten työtaakkaa. Työhön perehdytys ja opastus on voitava huomioida erillisenä resursointikohteena esimerkiksi julkisen työvoimapankin toiminnassa.

Ammattikoulutettujen vapautuneiden vankien työllistyminen ja uuden elämän aloittaminen vaativat jatkossa muutoksia niin vahingonkorvausten kohtuullistamiseen tuomioissa kuin ulosottokäytäntöihin ja rikosrekisteritiedoista puhdistautumisaikoihin. Välityömarkkinoille, joihin hallitus tässäkin budjetissa panostaa, tulee myös kehittää lisää valvottua työtä tarjoavia yrityksiä, joissa rangaistuksensa kärsineiden ammattikoulutettujen entisten vankien on mahdollisuus työllistyä. Varsinkin nuorten kohdalla tämä on erittäin tärkeää.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kiitettävästi panostanut budjettiehdotuksessaan lääkärihelikopteritoimintaan. Vihdoinkin pitkässä harvaanasutussa maassa hoitoonpääsyn rahoitus varmistetaan. Yhtä tärkeää olisi myös järjestää mahdollisimman nopeasti rahoitus valtakunnallisen katastrofikoordinaatiosairaalan toimintaan. Helsingin yliopistollinen keskussairaala on liikenteellisesti oikea paikka. Näin varmistettaisiin tarvittavien henkilöstöryhmien suurkatastrofikoulutus ja Thaimaan tsunamiavun kaltaiset toimet viiveettä tapahtuviksi.

Terveydenhuollon tuottavuuden mittaaminen on myös saatava tasolle, jolla mittarit todella kertovat todellisista toiminnallisista muutoksista kansalaisen elämässä. Nopealla työhönpaluulla, vähäisellä kotiavun tarpeella ja kyvyllä kävellä lähikauppaan on aina hinta. Toimenpiteiden vaikuttavuuden tulee olla ohjenuora, jolla Kelankin korvaukset tulevaisuudessa määritellään. Tutkitusti vaikuttavan lääkinnällisen kuntoutuksen roolia toimintakyvyn parantajana ja koulutusta siihen on edelleen kehitettävä, varsinkin erityisryhmien siirryttyä nykyistä enemmän työelämään.

Arvoisa herra puhemies! EU:n sisämarkkinaperiaatteet ja yritysten tukeminen valtionosuuksilla aiheuttavat nopeita muutostarpeita koko hallituskaudella myöskin merenkulkuun. Telakka- ja laivakaluston omavaraisuuden tukeminen ja merenkulun työpaikkojen säilyminen Suomessa on tärkeää. Tonnistoverouudistus sekä työn verotuksen, laivanrakentamiskyvyn ja alusten ylläpitokulujen helpottaminen vahvistavat merenkulkumme kilpailukykyä.

Lopuksi Puolustusvoimien rahoituksesta. Maamiinojen korvaamiskulujen, kansainvälisten operaatioiden varusteiden ja palkkakulujen lisäksi on kuitenkin tärkeää turvata peruskoulutustaitojen ylläpitäminen ja päivittäminen riittävällä kotimaisella ja kansainvälisellä harjoitustoiminnalla. Näin pidetään yllä myös palvelumotivaatiota ja odotussitkeyttä erilaisten operaatioiden välillä.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Kahtena edellisenä vuotena olemme nauttineet Suomessa erittäin vahvan talouskasvun aikaa. Nyt tilanne on normalisoitunut, asuntojen hintojen nousu on tasaantunut, mikä toimii taloustilanteen yhtenä mittarina. Elämme ristiriitaista taloustilannetta, sillä vaikka talouskasvu on tasaantunut, inflaatio on kiihtynyt. Työn kokonaiskustannukset ovat muun muassa korkeiden palkankorotusten myötä kasvaneet. Tänä vuonna on entistä tärkeämpää edistää työllisyyttä sekä parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Meidän on syytä etsiä keinoja siihen, miten Suomen kilpailukyky säilyy korkeana verrattuna kilpailijamaihin. Näihin haasteisiin kehyspäätökset antavat hyviä eväitä.

Arvoisa puhemies! Kehyksiin lisättiin laaja ja toivottu metsäpakettikokonaisuus. Puunsaannin edistämiseen osoitettiin jopa 105 miljoonaa euroa. Tuleville kolmelle vuodelle kohdistetaan perusväylärahoista puuhuoltoon korvamerkittynä 20 miljoonaa joka vuosi. Tästä puolet kohdennetaan yksityisteiden avustuksiin. Näiden lisäksi hallitus kaksinkertaistaa ensi vuoden raideliikenteen lisärahat, 18 miljoonaa. Näillä toimenpiteillä turvataan kotimaisen puun saatavuus. Metsäpaketti edistää maa- ja metsätalouden lisäksi oleellisesti kuljetusalan toimintaedellytyksiä. Tämä vahvistaa haja-asutusalueiden ja maakuntien työllisyystilannetta. Rahallisten satsausten lisäksi kolmen ministeriön yhteishanke selvittää pikaisesti ensiharvennushakkuiden verovapautta.

Liikenneverkon kehittämiseen osoitetaan tällä vaalikaudella 80 miljoonaa euroa myyntivoittovaroista. Tämän lisäksi kehyksessä on väylärahaa 28 miljoonaa, jota ei ole toistaiseksi kohdennettu. Kehysten merkittävänä painopisteenä ovat väyläinvestoinnit. Pohjanmaa sai paketin, jossa kaikki suuret ja kaivatut väylähankkeet ovat mukana. Investointien rahoittamiseen käytetään kehysvarojen lisäksi myös osa valtion omaisuuden myyntituloista. Tämä vahvistaa kotimaista työllisyyttä erityisesti maakunnissa.

Arvoisa puhemies! Kuluvan vuoden suurena haasteena ovat monien pienten yritysten jatkomahdollisuudet sekä sukupolvenvaihdokset. Liian moni yritys lopettaa yritystoiminnan eikä löydä toiminnalleen jatkajaa. Perintöverouudistuksen laajeneminen tuo toivottavasti kaivattua helpotusta yrittäjien tilanteeseen. Hallitus haluaa varmistaa talouspolitiikan vastuullisuuden ja kauaskantoisuuden. Siksi se on sitoutunut vaalikauden yli ulottuviin menojen kasvua rajoittaviin kehyksiin. Monen meistä on vaikea sanoa tästä kiitosta nyt, mutta tulevaisuuden työntekijät siitä kumminkin kiittävät, samoin kuin siitä, että valtionvelan lyhentämisen tuloksena saavutetaan korkomenoissa säästöä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Harvoin on mikään hallitus, tuskin ehkä koskaan, päässyt tekemään tulevien lähivuosien talousarvion pohjia niin hyvän talouden merkeissä kuin tällä hetkellä tapahtuu. Toki heti perään on todettava, että kyllä myös uhkia on ilmassa. Niistä tänään on jonkin verran käyty keskustelua, mutta ei ehkä riittävästi. Nimittäin Yhdysvaltain asuntoluottokriisi, josta äsken uutisissakin kerrottiin todella synkkiä tietoja, on sellainen asia, joka luo syviä varjoja koko globaalin talouden ylle. Ja me olemme suomalaisina ja Suomen valtionakin kiinni tässä globaalissa taloudessa erittäin vahvasti.

Maailmanmarkkinat ovat meidän markkinoitamme, ja siellä tapahtuvat häiriöt, niin rahoitukselliset kuin markkinoilla tuotteiden osalta tapahtuvat häiriöt, ovat suoraan vaikuttamassa meidän ympäristöömme täällä kotimaassa. Suomi on euroalueeseen kuuluva maa, meillä ei ole omaa valuuttaa, ei omaa valuuttapolitiikkaa. Se määrätään Frankfurtista, Euroopan keskuspankista. Ja kun tiedämme, että monissa euromaissa ja EU-maissa on noita amerikkalaisia roskaluottoja, jopa merkittäviäkin määriä, niin suuri riski on, että Euroopassa tulee vielä tapahtumaan vakavia pankkikriisejä ja samalla saman alueen sisällä olevana maana Suomi on mukana näissä, vaikka suoria yhteyksiä Amerikan pankkikriisiin ei olisikaan.

Tätä kokonaisuutta pitäisi kyllä hyvin tarkkaan selvittää ja pyrkiä ennalta varautumaan niihin ongelmiin, joita saattaa olla tulossa. Välillä tuntuu siltä, että Suomessa eletään samalla tavalla ainakin henkisesti kuin 80-luvun lopulla, jolloin ajauduttiin sitten sen politiikan seurauksena ennenkuulumattomaan lamaan. Toki Neuvostoliiton romahdus, idän kaupan loppuminen ja moni muu tekijä vaikuttivat osaltaan silloin. Vastaavaa tilannetta ei nyt ole ainakaan idässä, mutta lännessä voi olla.

Silloin tapahtui iso suurjako Suomessakin taloudellisesti. Nyt voi olla niin, että lähivuosina tai ehkä jo näinä päivinä maailmassa tapahtuu suuri taloudellisen ja sen myötä myös poliittisen vallan uusjako: Aasia ja Venäjä nousevat mahdiksi maailmaan, entistä suuremmaksi mahdiksi taloudellisesti ja poliittisesti, ja Yhdysvallat menettää asemiaan talouskriisin ja sitä seuraavan poliittisen epävakauden ja heikkouden johdosta. Kun huomenna käydään näistä asioista Nato-keskustelua eräällä tavalla, niin näitä on hyvä pohjustaa jo nyt ja nähdä, että maailmassa on tapahtumassa ehkä historiallisen suuri muutos, ja silloin on tietysti syytä vähän katsoa, kenen lompakkoa me olemme lihottamassa omilla varoillamme.

Herra puhemies! Nämä globaalin talouden ongelmat ovat niin suuria, että niihin hallituksen tulisi kyllä paneutua. Ymmärrän sen, että ministerit eivät kerro sitä, mitä tietävät näistä asioista, koska se voisi luoda paniikkimielialaa, joka sitten herkässä taloudessa saattaisi aiheuttaa suurta vahinkoa. Siksi ehkä totuutta pidetään piilossa. Ei kukaan varmaan vääriä tietoja anna, mutta ei varmaan totuutta kerrota. Se on eräiden ministerien haastatteluistakin ilmennyt. Tämä on tietysti sellainen asia, joka tässäkin talossa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon. Sitä on hyvin vaikea ottaa huomioon, jos hallitus vaikenee, niin kuin nyt vaikenee näistä suurista kysymyksistä. Vastauspuheenvuorossa yritin saada valtiovarainministeriltä näkemyksiä siitä, minkälaisessa tilanteessa globaalisti ollaan, mutta hän ohitti nämä kysymykset. Todella tietyssä mielessä ymmärrän sen, mutta toisaalta myös sanoisin, että pitäisi kyllä olla myös rohkeutta kertoa jonkin verran siitä, minkä varmasti tietää.

Herra puhemies! Nämä kehykset tuleville lähivuosille ovat tärkeä päätös, koska nämä ovat valtiovarainministeriön hallinnon perusta tässä maassa, koko meidän järjestelmässämme. Valtiovarainministeriö lyö nämä kehykset lukkoon omalta osaltaan hyvin tiiviisti kaikkien ministeriöiden osalta, niiden puolesta. Ja kun valtiovarainministeriö on ne vienyt läpi ja saanut myös sitten eduskunnassa runnottua ne hallituspuolueitten suitsutuksella voimaan, niin sen jälkeen kukin ministeri, sektoriministeri, on täysin sidottu niihin. Mitään ylityksiä ei saa tapahtua. Seuraavan vuoden budjetti tehdään niiden kehysten puitteissa, ja ylityksiin ei ole minkäänlaista oikeutta.

Siksi tämä vaihe, kun käsitellään kehyksiä eduskunnassa, on tavattoman tärkeä ja hallituspuolueet ovat erityisen suuressa vastuussa siitä, mitä nyt hyväksyvät. Tämä menettely kaiken kaikkiaan on meillä liian jäykkä. Vaikka tämä on perustaltaan hyvä, se ei ota huomioon nopeita muutoksia, joita tänä päivänä tapahtuu taloudessa ja yhteiskunnassa kaiken kaikkiaan.

Kun totean, että muutoksia ei oteta tämän jäykkyyden takia huomioon, niin heti on todettava, että on tässä nyt yksi muutos otettu huomioon eli tämä Venäjän puutullikysymys ja sen vaikutukset Suomen metsäteollisuuteen. Se on otettu nyt huomioon näissä kehyksissä niin, että tänne on runsaat 200 miljoonaa lisätty rahoja sitä varten, että kotimaista puunhuoltoa voidaan tehostaa. Itse asiassa ei taida olla niin, että se runsas 200 miljoonaa olisi uutta rahaa, vaan olemassa olevia rahoja on korvamerkitty puunhuollon turvaamiseksi. Näin ainakin meillä paikallinen tiepiiri ilmoittaa tuossa sähköpostiviestissään, että jopa on niin, että perustienpidon normaali rahoitus supistuu ja täältä nyt määrätään, mihin kohteisiin pitää panna näitä varoja.

Tämä puunhuoltokysymys on toki vakava ja tärkeä kysymys. Se on meidän taloutemme yksi keskeinen peruspilari, että se toimii. Siinä tarvitaan kyllä vielä varmasti paljon tehokkaampia ja tuntuvampia toimenpiteitä kuin mitä on tämä muutama sata miljoonaa tai parisataa miljoonaa rahaa. Tarvitaan näitä veroporkkanoita, mutta valitettavasti, niin kuin havaitaan, nekin ovat Brysselin käsissä. Meillä ei ole tätä itsenäisyyttä jäljellä edes siinä paljon puhutussa veropolitiikassa, vaan veropolitiikankin ratkaisut, jotka ovat meille elintärkeitä esimerkiksi metsäteollisuuden toiminnan kannalta ja sitä kautta maaseudun ja työllisyyden kannalta, ovat Brysselin nyrkin alla, ja se on surullista. Kyllä meillä pitäisi olla itsenäisyyttä sen verran jäljellä, kun sanotaan, että EU ei veropolitiikkaan puutu, että voisimme verokeinoja käyttää tällaisessa tilanteessa nopeasti.

Metsänomistajat ihan perustellusti ja metsäteollisuus myös vaativat nyt hallitukselta pikaisia verotoimenpiteitä. Täällä on niitä esitelty, en lähde niihin yksityiskohtiin enkä niitä niin ymmärrä enkä osaakaan selittää, mutta vetoan kyllä siihen, että hallituksen on ryhdistäydyttävä ja otettava nämä asiat ihan kokonaisuutena esille. No, tietysti yliasiamies Ahon työryhmä on tehnyt väliraportin, ja sen pohjalta tässä nyt ensimmäisiä askelia ollaan ottamassa. Mutta todellakin on selvää, että näillä eväillä, mitkä nyt ovat käsillä ja tässä esillä, tämä meidän metsäteollisuutemme ongelma ei ratkea.

Nämä kaksi isoa asiaa, globaalin talouden suuret vaaratekijät ja sitten tämä puunhuolto ja siihen liittyvä metsäteollisuuden tulevaisuus, ovat ne isot asiat, joista pitäisi puhua. Toki on paljon muitakin asioita, ja ikävä on todeta, että hallitus on unohtanut täysin lapsiperheet, sairaat, eläkeläiset, köyhät tässä loppuvuosien ajalta. Se ei kyllä kunniaksi tälle hallitukselle ole. Ja lisäksi sitten maaseudun alasajo on sellaisessa vauhdissa, että ei uskoisi, että keskusta on johtamassa tätä maan hallitusta.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi totesi täällä huolensa perustienpidon rahoituksesta ja siteerasi todennäköisesti ihan aidosti saamaansa viestiä. Tämä viesti ja epäily siitä, että perustienpidon rahoitukset vähenisivät, ei pidä paikkaansa, koska jo aiemmin budjetissa on merkittävästi lisätty perustienpidon rahoitusta. Tämä Ahon työryhmän jälkeinen rahoituskehyksiin tullut summa on historian suurin, ja toisaalta tämä kyllä kohdistuu nimenomaan siellä tiepiireissä toisen asteen teihin, jotka ovat nimenomaan niitä väyliä, joita käytetään tämän kotimaisen puun saamiseksi tuonne tehtaille.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minulla on todellakin Jyväskylästä tietoa sekä maakuntajohtajalta että tiepiirin johtajalta. Voi olla, että he ovat tulkinneet hieman väärin, mutta esimerkiksi maakuntajohtaja toteaa, että "muuhun kuin puuhuoltoon kohdistuvia perustienpidon lisäresursseja ei juurikaan ole tulossa, koska korotukset syövät kohonneet kustannukset". Ja tiejohtaja myös toteaa, että polttoaineet, bitumi, palkat ym. aiheuttavat niin suuren kustannusten nousun, että todellisuudessa kaikki perustienpidon lisääntyvä rahoitus menee niihin, se mikä olisi tarpeen kovasti niihin normaaleihin perustienpidon tarpeisiin.

Toivon, herra puhemies, että valtiovarainvaliokunnan jaosto — ja liikenne- ja viestintävaliokunta, jos se käsittelee näitä kehyksiä — käy tämän todella tarkkaan läpi, että meillä on oikeat ja yksiselitteiset tiedot. (Puhemies: Minuutti kulunut!)

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Porvarihallitus jatkaa valitsemallaan tiellä, tiellä jolla jalka lipsuu pahasti ja ojaan suistuminen uhkaa. Lapsiperheet, yksinhuoltajat, vanhukset ja heikompiosaiset ovat jo erilaisten maksujen tuoman taakan vuoksi horjumassa tien pientareella.

Eläminen kallistuu, kun ruuan hinta nousee, asumismenot lisääntyvät, liikkuminen niin omalla kuin julkisillakin kulkuvälineillä kallistuu ja palvelumaksut nousevat. Laskelmien mukaan esimerkiksi nelilapsisen perheen elämisen kulut nousevat tänä vuonna jopa 1 700 euroa. Hallituksen nostamat terveydenhuollon sekä päivähoidon maksut tekevät lapsiperheiden, varsinkin pieni- ja keskituloisten perheiden, arjesta entistä tiukempaa. Yksinhuoltajan tilanne on vaikeutumassa erityisesti, koska elämisen kustannuksia ei ole toista osapuolta, isää tai äitiä, jakamassa.

Hallitus korotti lapsilisää, mutta hallituksen olisi pitänyt korottaa lapsilisää niin, että siitä olisivat hyötyneet kaikki perheet. Nyt vain kolmannesta lapsesta ja sitä seuraavista lapsista saa 10 euron lisäyksen lapsilisään. 80 prosenttia lapsiperheistä jää tämän korotuksen ulkopuolelle. Päivähoitomaksujen korotukset kohdistuvat kuitenkin lähes kaikille. Hallitus ansaitsee kuitenkin kiitoksen kotihoidon tuen ja minimiäitiyspäivärahan korotusaikeistaan.

Arvoisa puhemies! Lapsissa on tulevaisuutemme. Heidän hyvinvointiinsa panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen. Lasten ja nuorten elämän tukeminen alkaa perheen tukemisesta. Kun kotona arki on tasapainoista, onnellista ja taloushuolista vapaata, niin myös perheen lasten elämän perusta rakentuu vahvemmaksi. Kun perheen työllisyystilanne on hyvä, työpaikat ovat vakituisia ja tulevaisuus on turvattu, niin voidaan odottaa myös perhekoon, lapsilukumäärän, kasvua. Se on myös toivottava seikka, koska tarvitsemme tulevaisuudessa kasvavassa määrin työvoimaa.

Hallitus on tekemässä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaa. Toivon, että siitä saamme uusia avauksia lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tiedämme, että osa lapsista ja nuorista voi erityisen huonosti. Niin henkinen kuin fyysinenkin kunto on kautta linjan heikentynyt monien tutkimusten valossa. Liikkumattomuus ja siitä johtuvat sairaudet, kuten tyypin 2 diabetes ja liikalihavuus, ovat mielen sairauksien lisäksi kansanterveytemme suurimpia tulevaisuuden uhkia.

Liikuntaan ja muihin terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen on tuotava voimallisemmin ihmisten arkeen. Liikuntasetelin käyttöä nyt toki laajennettiin niin, että sitä voi käyttää myös esimerkiksi jääkiekon katselemiseen. Sillä on varmasti henkiseen vireeseen positiivinen vaikutus, mutta merkittävämpiäkin avauksia tarvitaan. Yksi sellainen on liikuntareseptin käyttöönotto ja sen saanti kelakorvattavien piiriin. Ja yksi hyvä idea on liikuntaan suunnattujen ostojen verovähennysoikeus, josta toissa viikolla täällä yhtenä iltana puhuttiinkin.

Arvoisa puhemies! Liikunnan määrää on kyettävä lisäämään ihmisen koko elämänkaaren kaikissa vaiheissa: liikuntaa tarhassa, koulussa, työpaikalla, vapaa-ajalla, niin lapsille kuin senioreillekin. Nykyään yhteiskunta panostaa pääosin sairauksien hoitamiseen eikä niiden ennaltaehkäisyyn. Joidenkin laskelmien mukaan liikunnan lisäämisen ja näin tehdyn ennalta ehkäisevän työn ansiosta voitaisiin säästää noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Liikunnan lisäämiseen on siis taloudellisia perusteita, se tiedetään. Toivon hallituksen ottavan sen asian huomioon jatkossa.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun olen seurannut lähes koko ajan tätä keskustelua, niin täytyy todeta, että verrattain vähälle huomiolle ovat jääneet lasten ja nuorison asiat ja ongelmatkin tässä yhteiskuntatilanteessa, jossa ollaan, ja sen vuoksi oli arvokasta, että ed. Asell näitäkin kysymyksiä painotti, erityisesti tästä terveyden ja terveysliikunnan näkökulmasta, koska se lasku, mikä tulee nuorisosta, jonka kunto huononee, on tosi iso.

Eräästä yksityiskohdasta olen kyllä eri mieltä ed. Asellin kanssa. Minusta on ihan hyvä, että tämä liikuntaseteli tulee, mutta en tiedä sitten, olenko vanhanaikainen, kun ajattelen näin: onko se nyt loppuun asti harkittu, että liikuntasetelillä mennään katsomaan jääkiekko-otteluja ja väliajalla sitten juodaan Coca-Colaa ja syödään makkaraa ja on olutta jne., tätä varmaan nyt kannattaa kyllä eri yhteyksissä vielä miettiä. Jalkapallo-ottelun vielä ymmärrän, jalkapallo on hieno laji ja kulttuuria viimeisen päälle.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän kehyskeskustelun tiimoilta lähes kaikki oleellinen on jo sanottu. Otan tässä puheessani esille omasta mielestäni tärkeimpiä seikkoja.

Nykyinen Matti Vanhasen hallitus tuo nyt päätetyllä kehyskaudella kustannuksiltaan ja työmäärältään ennätysmäisen määrän uusia liikenneinvestointeja eduskunnan päätettäväksi. Kehyspäätöksessä rahoitetaan tiestön kunnostuksia erityisesti suomalaisen puunsaannin edistämiseksi. Puunhuollon edistäminen turvaa metsäteollisuuden työpaikkoja ja tukee maamme kilpailukykyä. Puunsaannin edistämiseen tarkoitettujen perusväylien parannustöihin osoitetaan tämän kevään lisäbudjetissa 50 miljoonaa euroa yhteensä neljän vuoden aikana. Suoraan tähän tarkoitukseen varataan uutta kohdennettua rahaa 105 miljoonaa. Perusväylänpidon momentille tulee näiden lisäksi 60 miljoonan lisäys vuosille 2009—2012. Lisäksi hallitus kohdentaa kehyskaudella 60 miljoonaa nykyisistä perusväylänpidon määrärahoista puunsaannin edistämiseen. 30 miljoonaa euroa esitetystä lisäyksestä kohdennetaan yksityisteiden avustuksiin. Kokonaisuudessaan puunsaantia edistetään 225 miljoonalla eurolla. Uusien liikennehankkeiden aloittamiseen panostetaan aiemman kehyksen ylittäviä varoja 80 miljoonalla valtion omaisuuden myyntituloista. Metso-ohjelman ja Kansallisen metsäohjelman rahoitusta lisätään yhteensä 107,5 miljoonalla eurolla kehyskaudella.

Suomalaisten suurimpia menestystekijöitä ovat tulevaisuudessa koulutus, sivistys, huippututkimus ja huippuosaaminen. Yliopistot saavat jo aiemmassa kehyspäätöksessä kasvaviin määrärahoihin edelleen lisäkorotuksia 130 miljoonaa euroa vuoteen 2012 mennessä. Innovaatioyliopistolle tästä menee 100 miljoonaa euroa. Uusien innovaatioiden tutkimus- ja kehitystyöhön lisätään varoja entisestään. Yliopistojen on määrä muuttua yliopistolain muutoksessa julkisoikeudellisiksi laitoksiksi, joilla on laajempi taloudellinen autonomia. Vastaavasti hallitus varautuu pääomittamaan muita yliopistoja tehtävän selvitystyön pohjalta.

Innovaatioyliopiston perustaminen on tärkeä osa yliopistouudistusta. Hallitus varautuu kohdentamaan innovaatioyliopiston säätiövarallisuuteen vuoteen 2010 mennessä yhteensä 500 miljoonaa euroa sillä edellytyksellä, että muut rahoittajatahot antavat oikeudellisesti velvoittavan sitoumuksen vähintään 200 miljoonan euron sijoituksesta. Innovaatioyliopiston toiminnan perusrahoitus nousee nykyisten kolmen yliopiston rahoituksen päälle vuoteen 2012 mennessä 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä lisäys (Ed. Gustafsson: 500 miljoonaa euroa on vähän liikaa!) siirretään asteittain kaikkien yliopistojen kilvoiteltavaksi vuosina 2015—2020.

Tutkimus- ja kehitystyön rahoitusta lisätään aiemmin päätetystä 13 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja 32 miljoonaa euroa 2012. Yliopistojen lisärahoitus ei riitä tieteellisen työn tason nostamiseksi, ellei työ tutkijana tiedeyhteisössä ole houkutteleva vaihtoehto. Apurahansaajien sosiaali- ja eläketurva järjestetään kuntoon 1.1.2009 lukien ja rahoitus sitä varten varataan kehyspäätöksessä.

Arvoisa puhemies! Koko vaalikaudelle päätetty budjetin menojen kehys on olennainen osa hallituksen finanssipolitiikkaa. Menonlisäykset ja veronkevennykset ajoitetaan lisäksi siten, että vakaa suhdannekehitys ei vaarannu ja hallituksen ylijäämätavoite saavutetaan. Tuloveronkevennysten mitoituksessa ja ajoituksessa otetaan huomioon lisäksi palkkaratkaisut.

Julkisen talouden tuottavuutta parantavilla toimilla, kuten kunta- ja palvelurakennehankkeella sekä valtion tuottavuusohjelmalla, tehostetaan julkisen sektorin toimintaa, vähennetään väestön ikääntymisestä aiheutuvaa menojen kasvua sekä mahdollistetaan resurssien uudelleenkohdentaminen talouskasvua tukien. Kehyslinjaukset ovat lisäksi samalla aluepolitiikkaa parhaimmillaan.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tämän kehyskeskustelun alkuvaiheessa valtiovarainministeri Katainen toi hyvin esille sen, että Suomessa halutaan panostaa osaamiseen, koulutukseen, luovuuteen ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan säilymiseen. Ne ovat kaikki hyviä asioita, samoin kuin se, mitä hallitus on korostanut, että työllisyys on hallituksen ykkösasia. Työllisyyden parantaminen onkin tärkeä tavoite, kun varaudutaan nopeaan ikääntymiseen. On hyvä, että hallitus lupaa parantaa nimenomaan työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa ja edistää siis uusien työpaikkojen syntyä ja sitä kautta vähentää työttömyyttä ja syrjäytymistä. Nämä ovat hyviä tavoitteita.

Tässä yhteydessä nousee kuitenkin kysymys, miten tämän budjettikehyksen sisältä on löydettävissä vastaus siihen, toteutuuko tämä kehitys sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatetta silmälläpitäen eli onko kaikilla mahdollisuus siihen hyvinvointiin, mitä hallitus lupaa, onko kaikilla mahdollisuus hyviin palveluihin tasaveroisesti, onko kaikilla mahdollisuus saada ostovoimaan lisää 6 prosenttia vai onko niin, että jollakin se on 6 prosenttia, mutta löytyy ryhmiä, joilla ostovoima ei lisäänny, ja silloin kysymys on näistä maksujen korotuksista ja erilaisista uusista menoista, mitkä kohtaavat yksittäisiä ryhmiä ja muun muassa lapsiperheitä, ja tällöin niin sanottu sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei mielestäni tässä luvatussa kehityksessä pääse toteutumaan.

Arvoisa puhemies! Mielestäni yksi varsinainen pettymys tässä ajatellen sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tavoitteisiin pääsemistä on se, että tästä selonteosta puuttuvat panostukset vanhustenhuoltoon, terveydenhuoltoon ja lapsiperheille, siis ne riittävät palvelut, panostukset, joita kuitenkin eri keskusteluissa, vaalikeskusteluissa ja aikaisemmissa puheissa, hallituksenkin taholta on jopa luvattu. Terveyspalvelut, vanhustenhuolto ovat nousseet mielipidetiedusteluissa, erilaisissa keskusteluissa ykköstilalle. Nyt kuitenkaan kehyspäätöksestä ei ole löydettävissä näihin lupauksiin selkeätä vastausta. Palvelut jätetään korjaamatta, ja näen, että sosiaalista eriarvoistumista lisätään, kun terveyskeskus- ja päivähoitomaksuja korotetaan. Tiedämme myös, että erikoissairaanhoidon jonot ovat tällä vaalikaudella jälleen nousemassa ja monissa terveyskeskuksissa ollaan kriisitilanteissa erilaisista syistä. Yksi syy on esimerkiksi hoitajapula. Vaikka hoitajien palkkoja on nostettu, niin vieläkään se tilanne, mikä meillä on hoitopalveluissa nimenomaan hoitajapulana, ei ole korjaantunut.

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu yliopistojen tilanteesta. Se on minun huolenaiheeni myös tämän budjettikehyksen yhteydessä. Olemmeko luomassa hierarkkista yliopistojärjestelmää, jossa kolmen yliopiston muodostama innovaatioyliopisto, huippuyliopisto, nousee hierarkian huipulle ja muut yliopistot jäävät sen varjoon? Tältä ainakin näyttää rahoituksen osalta. Innovaatioyliopisto saa toimintaansa lisää rahaa 100 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2012 asti. Muille yliopistoille määrärahoja tulee lisää yhteensä 30 miljoonaa euroa. Näen, että tällä ei sitä yliopistojen todella tarvitsemaa perusrahoitusta mitenkään vahvisteta eikä ratkaista sitä ongelmaa, mikä yliopistoissa on, että opiskelija—opettaja-suhde on todella heikko verrattuna monien muiden maiden lukemiin. Eli hallitus asettaa tämän eriarvoistumisen nyt myös yliopistojen välille, ja tätä kehitystä en soisi Suomessa tapahtuvan. Vaikka rahoitusta yksityisiltä ja ulkopuolelta tässä järjestelmässä odotetaan tulevan, niin näen, että yksityisten ja järjestöjen raha kerääntyy helposti ykkösyliopistona pidettävään innovaatioyliopistoon ja nämä muut jäävät vähemmälle. Eli tässäkin tapahtuu keskittymistä.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi: Olen erittäin tyytyväinen, jos tästä kehysbudjetin sisältä on löydettävissä henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehitykseen rahaa. Itse sitä en sieltä löytänyt, mutta tässä edellä käymissämme keskusteluissa saimme kuulla, että mahdollisesti on tulossa budjettilaki, joka mahdollistaa tämän. Pidän sitä todella arvokysymyksenä, että tämä henkilökohtainen avustajajärjestelmä saadaan toteutettua ja kattavaksi.