Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maailmantalous on ajautunut poikkeuksellisen jyrkkään laskusuhdanteeseen. Näin on myös Euroopassa ja Suomessa. Euroalueen alijäämän ennustetaan painuvan komission mukaan tällä hetkellä 4 prosenttiin ja velan 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta tämän vuoden aikana. Suomi, jonka bruttokansantuotteesta lähes joka toinen euro tulee viennistä, on myöskin erityisen herkkä tälle tilanteelle.

Lisäbudjetti on rakennettu miinus 2 prosentin bruttokansantuotteen kasvulle. Viimeisimmät ennusteet kuitenkin osoittavat, että tuo lasku voi olla 4—5 prosenttia, kuka tietää vaikka enemmänkin. Kaikkiaan lisäbudjetti on 2,7 miljardia euroa, joka lisää velkaa 5,6 miljardia, ja tänä vuonna lisävelan osuus kasvaa reiluun 8 miljardiin. Todellisuudessa vuoden lopussa tilanne lienee huomattavasti enemmän, sillä tulojen aleneminen on vaarassa selkeästi arvioitua suurempana. Taloustilanteemme on näin ollen vakava, mutta ei toivoton. Nyt tarvitaan selkeää linjaa. Hallituksen on pidettävä pää kylmänä, kieli ja mieli kurissa sekä sydän lämpöisenä, niin että yhteisvastuullisesti huolehdimme kaikista kansalaisista.

Hallitus onkin ryhtynyt ripeästi mittaviin elvytystoimiin varsinaisessa talousarviossa, täydentävässä viime syksyltä ja nyt lisätalousarviossa, jossa käynnistetään lähes 2 miljardin investoinnit, jotka työllistävät noin 25 000 henkilöä. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että tässä lisäbudjetissa käynnistetään muun muassa neljä suurta tiehanketta, joiden sopimusvaltuus on 230 miljoonaa euroa, ja sen lisäksi panostetaan perusväylänpitoon yli 110 miljoonaa euroa, kun VR:n osuus Seinäjoki—Oulu-ratatyöhön otetaan huomioon. Vuokra-asuntotuotantoa vauhditetaan ja lisäksi annetaan potkua myös muulle talonrakennustoiminnalle.

Valiokunta on huolestunut kuntatalouden tilasta ja tulevaisuudesta. Valiokunta katsookin, että kehyspäätöksen yhteydessä on ryhdyttävä toimiin hallituksen politiikkariihen päätöksen mukaisesti kuntien yhteisövero-osuuden kasvattamiseksi, valtionosuuksien lisäämiseksi ja valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi siten, että palvelut voidaan turvata myös kaikkein ongelmallisimmilla alueilla. Kansalaisista on pidettävä nyt huolta.

Valiokunta haluaa korostaa, että myös talouskriisin aikana on edistettävä julkisen talouden kestävyyttä pitkällä tähtäimellä ja huolehdittava siitä, että luottamus ja uskottavuus Suomen talouteen säilyy myös tulevaisuudessa. Se on erittäin tärkeää, koska joudumme hallitusti velkaantumaan ja velkaa on huomattavasti helpompi maksaa silloin, kun korot pysyvät kohtuullisena ja velan määräkin bruttokansantuotteeseen ja kilpailijamaihimme suhteutettuna kohtuullisella tasolla.

Arvoisa puhemies! Edellä lausuttuun viitaten ja muilta osin hallituksen esityksen perusteluihin yhtyen valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että ehdotus vuoden 2009 lisätalousarvioksi hyväksytään hallituksen esityksen mukaisena tässä mietinnössä todetuin muutoksin, että lisätalousarvioaloitteet 1—9 hylätään ja että lisätalousarviota sovelletaan 23. päivästä maaliskuuta 2009 alkaen. Lisäksi haluan todeta, että mietintöön liittyy kolme vastalausetta.

Aila Paloniemi /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomi kärsii kansainvälisestä talouskriisistä johtuvasta talouden vakavasta taantumasta. Vientivetoisena maana kansantaloutemme elpyminen riippuu maailmantalouden tulevasta kehityksestä. Kansainvälisen talouden kehitys on arvoitus, ja se on omiaan lisäämään talouden epävarmuutta. Keskustan johtaman hallituksen vastuullisilla ja oikea-aikaisilla toimilla on kuitenkin onnistuttu lieventämään talouskriisin vaikutuksia Suomessa.

Pääministeri Vanhasen hallituksen lisätalousarvio jatkaa elvytystä johdonmukaisesti ja piristää taloutta oikeaan aikaan. Lisäbudjetti luo edellytykset lähes 2 miljardin euron suuruisten investointien käynnistymiselle ja noin 25 000 ihmisen työllistymiselle. Hallitus käynnisti rahoitushuoltoa varmistavat toimenpiteet ripeästi. Rahoitusmarkkinoiden toimivuuden turvaamiseksi hallitus on valmistellut ja osin jo toteuttanut mittavan, yhteensä 60 miljardin euron rahoituspaketin. Se sisältää takauksia, lainoja ja luotonantajien pääomittamista. Rahoituspaketti turvaa niin lainansaantia kuin yritysten viennin rahoittamistakin.

Tähän lisäbudjettiin sisältyy lukuisia tie- ja rautatiehankkeita, homekoulujen, päivä- ja vanhainkotien peruskorjauksia ja vuokra-asuntojen rakentamista. Keskustan eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä, että elvytyspaketin positiiviset vaikutukset ulottuvat koko Suomeen.

Arvoisa puhemies! Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kansainvälisen talouden taantuman myötä heikentyneet merkittävästi. Esimerkiksi Keski-Suomen pk-yrityksistä noin kolmasosa ennakoi suhdanteiden edelleen heikkenevän. Yritysten on entistä vaikeampaa saada rahoitusta, kun pankkien vakuusvaatimukset ovat kiristyneet. Tässä tilanteessa julkisen vallan olisikin tultava apuun ja helpotettava yritysten rahoituksen saamista. Valtion on syytä huolehtia elintärkeän pk-sektorin rahoituksesta, jotta terveellä pohjalla toimivat yritykset eivät kaatuisi. Lisäksi Finnveran rahoituspäätöksiä pitää nopeuttaa ja EU:n rakennerahastovaroja hyödyntää tehokkaammin.

Vakava taantuma näkyy myös kuntataloudessa. Politiikkariihen päätösten pohjalta kuntien ahdinkoa on helpotettava mahdollisuuksien mukaan jo kehysriihessä. Kuntataloutta auttaisi kuntien yhteisövero-osuuden nostaminen ja valtionosuuksien lisääminen sekä oikeudenmukainen valtionosuusuudistus, jotta kuntatalous ja palvelut turvataan myös vaikeimmilla alueilla. Hallitus seuraa kuntatalouden tilannetta ja toimii tarvittaessa.

Arvoisa puhemies! Velkaa on jatkossakin otettava vastuullisesti. On arvioitava tarkkaan, millaiseen elvyttämiseen on varaa ja mihin elvyttäminen kohdistetaan. Kun velanottoa harkitaan, on samaan aikaan arvioitava verotulojen kehitystä, talouskehitystä ja työttömyysastetta. Velanotossa on huomioitava myös Suomen kilpailijamaiden tilanne. Liika velkaantuminen heikentää kilpailukykyämme ja luottoluokitustamme.

Meidän on jatkossa arvioitava entistä tarkemmin, miten paljon yksittäiset elvytystoimet lisäävät työpaikkoja. Elvytystoimien pitää olla tilapäisiä, nopeasti toteutuvia ja tarkoin kohdentuvia. Erityisesti vuokratalokohteisiin on lisättävä myöntämisvaltuuksia, sillä tarjonta ei tällä hetkellä vastaa kysyntää. Myös vesihuoltoon on suunnattava lisävaroja. Laajentunut kotitalousvähennys on vauhdittanut monenlaisia korjaustöitä ja tarjonnut näin runsaasti työpaikkoja.

Huomiota on kohdistettava sellaisiin toimenpiteisiin, jotka parantavat Suomen kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä. Tällaisia ovat esimerkiksi panostukset tutkimus- ja tuotekehitykseen.

Yhteiskunnan on huolehdittava kaikkien kansalaisten hyvinvoinnista myös taantuman aikana. Meille keskustalaisille ihminen on tärkein. Keskustan johtama hallitus noudattaa yhteisvastuun periaatetta.

Taantuman aikana meidän on varmistettava, että Suomessa riittää ammattitaitoisia ja osaavia työntekijöitä uuden nousun alkaessa. Helmikuun politiikkariihessään hallitus linjasikin koulutukseen monia räätälöityjä täsmätoimia. Niiden tehoa ja vaikuttavuutta on seurattava ja tarvittaessa kohdentava uudelleen. Kehysriihessä on lisäksi päätettävä, millä kelamaksun poistamisesta aiheutuva vaje korvataan.

Arvoisa puhemies! Taantumasta huolimatta keskustan eduskuntaryhmä uskoo tulevaisuuteen. Järkevällä talous- ja veropolitiikalla voimme lievittää taantuman vaikutuksia ja rakentaa siltaa kohti parempia aikoja. Keskustan eduskuntaryhmä tukee hallituksen lisäbudjettia. Kun lisäbudjetti on hyväksytty, on siinä päätetyt toimet käynnistettävä ripeästi.

Jari Koskinen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rahoitusmarkkinoiden kriisi on johtanut reaalitalouden taantumaan ja uhkaa johtaa myös julkisen talouden kriisiin. Verotulojen jyrkästi supistuessa joudumme ottamaan lisää valtionvelkaa. Onneksi Suomen julkinen talous on kohtuullisen vahvalla lähtötasolla. Sen ansiosta meillä on nyt mahdollisuus ottaa hallitusti velkaa, jota tarvitaan sekä palvelutason ylläpitämiseen että myös talouden voimakkaaseen elvyttämiseen.

Hallitus on toiminut ripeästi rahoitusmarkkinoiden toiminnan vakauttamiseksi ja kotimaisen kysynnän ja työllisyyden edistämiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiittää erityisesti yritysten toiminnan turvaamiseen osoitettuja lisävaroja, joilla pelastetaan työpaikkoja ja parannetaan mahdollisuuksia uuteen nousuun. Lähtökohtana tässä tilanteessa on oltava se, että työllisyydestä ja kansalaisten työkyvystä pidetään kaikin keinoin huolta. Näin olemme entistä vahvemmassa kunnossa, kun vienti lähtee jälleen vetämään, kasvu alkaa ja markkinoita jaetaan uudelleen.

Käsittelyssä oleva lisätalousarvio laittaa liikkeelle merkittävät satsaukset rakentamiseen, liikenneväyliin, energiatehokkuuteen, koulutukseen, työvoimapoliittisiin toimiin sekä t&k-rahoitukseen. Elvytyksessä tärkeää on se, että investoinnit lähtevät liikkeelle nopeasti, ovat työllistäviä ja edesauttavat tulevaa kasvua. Näin ollen velkaraha on tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä eivätkä toimet jää pysyvästi rasittamaan valtiontaloutta.

Opposition ehdottamat valtavat pysyvät menolisäykset olisivat vastuuton tie tässä vaiheessa. Ne lisäisivät velkataakkaa joka vuosi ja veisivät Suomen entistä hankalampaan asemaan rapauttamalla luottamusta julkisen taloutemme kestävyyteen.

Herra puhemies! Hallituksen kaukonäköisyyttä ja toimintakykyä osoittaa se, että lisätalousarvion antamisen jälkeenkin on jo sovittu uusista toimista. Puoliväliriihen yhteydessä tehtiin linjaratkaisuja rakenteellisista uudistuksista, joilla pyritään turvaamaan julkisen talouden kestävyys.

Kokoomus kantaa vastuuta siitä, että Suomi selviää niin tästä taantumasta kuin ikääntymisen aiheuttamasta haasteesta tulevina vuosina. Hallituksen ja työelämän toimijoiden kanssa yhdessä sovittu sosiaalitupo sekä tavoite työurien pidentämisestä parantavat työllisyyttä ja yritystemme kilpailukykyä. Näin pyritään turvaamaan myös eläkejärjestelmämme kantokyky.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa, että kuluvalle vuodelle tehdyt veronkevennykset ovat tärkeitä sekä rakennepoliittisesti että myös kotimaisen kysynnän ylläpitämiseksi tässä taloustilanteessa. Työn verotusta on alennettu ansiotuloveronkevennyksin ja poistamalla työnantajien kansaneläkemaksu. Näin helpotetaan työntekoa ja työllistämistä ja edistetään talouskasvua. Tavoitteet ovat tärkeitä sekä tässä taloustilanteessa että varsinkin pidemmällä aikavälillä, jolloin tarvitsemme jokaisen työikäisen paikkaamaan edessä häämöttävää työvoimapulaa.

Kansaneläkemaksun poistaminen pienentää työhön kohdistuvaa verorasitusta ja kannustaa täten työllistämään. Kunnat ovat yksi suurimpia työnantajia, joten kelamaksun poisto vahvistaa myös niiden taloutta. Kuntatalouden tilaan palataan jo ensi viikolla hallituksen kehysriihessä, jolloin on luvassa toimia kuntien talousahdingon helpottamiseksi.

Arvoisa puhemies! Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, lisätalousarvion toimet lisäävät työllisyyttä, parantavat yritysrahoituksen saatavuutta ja elinkelpoisten yritysten toimintaedellytyksiä. Panostukset koulutukseen ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen ovat investointi tulevaisuuteen.

Valiokunnan esittämän Maahanmuuttovirastolle tulevan lisämäärärahan ohella tarvitsemme jatkossa entistä parempaa työperäistä maahanmuuttoa tukevaa politiikkaa ja kotouttamista, mikä osaltaan auttaa työvoiman riittävyyteen liittyvissä haasteissa.

Hallituksen elvyttävät toimet ovat perusteltuja ja hyvin kohdennettuja. Jatkovalmistelussa ovat myös toimet julkisen talouden kestävyyttä parantavista rakenteellisista uudistuksista. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee hallituksen vastuullista talouspolitiikkaa, joka ylläpitää työllisyyttä, kotimaista kysyntää sekä luottamusta niin kansalaisten omaan talouteen kuin julkiseen talouteenkin.

Kari Rajamäki /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Vielä loppuvuodesta hallitus ja ministeri Katainen todistelivat, etteivät kansainvälinen rahoituskriisi ja taantuma koske Suomea, vaikka saunasta paloi jo yksi nurkka. Tilanteen vakavuutta ei ymmärretty ja elvytyksen nimissä veronkevennykset suunnattiin lähinnä suurituloisille. Sosialidemokraatit esittivät jo viime kesänä pieni- ja keskituloisiin kohdistettavia veronkevennyksiä, jotka tukisivat kulutusta ja työllisyyttä. Myös muut hallituksen elvytystoimet myöhästyivät hallituksen väärän arvion vuoksi.

Hallitus ei ole pitänyt huolta veropohjasta, kun se lyhyessä ajassa on keventänyt verotusta tähän mennessä noin 3,5 miljardilla eurolla. Hallituksen omat toimet ja välinpitämätön asenne muun muassa harmaan talouden torjunnassa kasvattavat tarvetta ottaa lisävelkaa. Menokuri on pitänyt kehysten ansiosta, mutta tulopuolella on toimittu holtittomasti, kun on poistettu yritysten kelamaksu, huojennettu perintö- ja lahjaveroa, osinkojen lähdeveroa sekä metsäverotusta. Ruuan arvonlisäveroa on päätetty alentaa. On tehty suuret hyvätuloisia suosivat ansiotulojen veronkevennykset. Valtion tulopohjaa on heikennetty pysyvästi ja nyt joudutaan ottamaan myös turhaa velkaa.

Hallitus ontuu sisäisesti. Tehtyään yhdessä kokoomuksen vauhtisokeudella virheet keskustan johto puoluesihteeriä myöten jälkikrapulassa tunnustaa nyt virheitä ja vaatii linjan tarkistuksia.

Inhimillisesti ja taloudellisesti vaikeassa tilanteessa tarvittaisiin toimintakykyistä ja uskottavaa hallitusta sekä selkeää talouspoliittista linjaa.

EU:n suunnitelman mukaan elvytystoimien täytyy olla oikea-aikaisia, väliaikaisia, kohdennettuja ja koordinoituja. Hallituksen esitykset ovat ristiriidassa mainittujen periaatteiden kanssa. Todelliset elvytystoimet olisi pitänyt aloittaa jo viime syksynä, kuten sosialidemokraatit moneen otteeseen vaativat. Hallituksen pääpaino on verojen pysyvässä alentamisessa. Veronalennusten sijaan täytyisi lisätä investointeja ja auttaa pienituloisia.

Edesvastuuton oli myös valtiovarainministerin aloitteesta toteutuva työnantajien kansaneläkemaksun poisto. Tällä maksulla on rahoitettu kansaneläkettä. Rahoitus jää nyt vuosittaisten budjettivääntöjen varaan. Maksun poisto lisää valtion velanottoa yli miljardilla vuosittain. Yrittäjyyden näkökulmasta kyseessä on hehtaaripyssy eikä yritysten tuotteiden kysyntään ja rahoituskriisiin vaikuttava täsmälääke.

Hallituksen politiikka uhkaa romuttaa hyvinvointivaltion perusrakenteet. Elvytyspolitiikan tehottomuus ja viivyttely sekä kevein perustein tehdyt veronkevennykset ja tiukka menokehyspolitiikka ovat vakava uhka hyvinvointivaltiolle.

Sosialidemokraatit esittivät viime vuonna pelastusrengasohjelmassa ja vaihtoehtobudjetissa muun muassa tuntuvaa julkista väylä-, uudis- ja korjaustalonrakentamisen ohjelmaa. Hallituksen toimet jäävät velkaisten kuntien ja rahoituskriisissä olevien yritysten harteille. SDP tukee toimia turvata tilapäisiin vaikeuksiin joutuneiden yritysten rahoitus. Finnveran ja Teollisuussijoituksen työkalupakki on pidettävä kunnossa elinkelpoisten vientiyritysten auttamiseksi yli synkän virran.

Hallitus on jättänyt kunnat yksin. Hallitus on vähätellyt talouskriisin vaikutusta kuntatalouteen. Hallituksen tyly asenne ajaa kuntia ulkoistamaan ja yksityistämään palveluja. Monet kunnat leikkaavat palvelujaan jo nyt.

Kuntien valtionosuuksia on vahvistettava pysyvästi sekä lisättävä väliaikaisesti niiden saamia yhteisövero-osuuksia. Näin turvataan palveluiden taso sekä vältetään henkilöstön irtisanomiset ja lomautukset. Kunnat tuottavat niitä peruspalveluja, joiden merkitys nyt laman aikana korostuu. Lastensuojelun ennalta ehkäisevä työ ja nuorten syrjäytymisen torjunta ei onnistu ilman riittäviä sosiaalityön ja koulun voimavaroja.

Sosialidemokraatit edellyttävät, että hallitus korjaa veropoliittista linjaansa oikeudenmukaisempaan suuntaan niin, että verotus perustuu veronmaksukykyyn ja varallisuuteen sekä veropohja pidetään laajana ja tiiviinä. Veropolitiikalla ei pidä luoda varakkaiden ja hyväosaisten verovapaata rälssiä. Veropolitiikalla pitää edistää oikeudenmukaista tulonjakoa ja tukea työllisyyttä sekä torjua ympäristö- ja terveyshaittoja.

Hallituksen on laajennettava veropohjaa tehostamalla harmaan talouden ja rikollisuuden torjuntaa ja muun muassa toteuttamalla windfall-vero.

Kaikkein heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien aseman kohentamiseksi on korotettava perusturvan tasoa, erityisesti asumistukea ja työmarkkinatukea sekä lapsiperheiden toimeentulotukea. Kunnallisveron perusvähennyksen taso on nostettava vähintään 3 000 euroon. Tästä syntyvät verotulojen menetykset on korvattava kunnille täysimääräisesti.

Lisätalousarviossa ei esitetä mitään konkreettisia sosiaaliturvan parannuksia. Talouskriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentäminen ja työttömien perheiden tukeminen ei ole esillä.

Työmarkkinatuen ja työttömyyspäivärahojen tasokorotuksella on parannettava työttömien toimeentuloa ja aktiivisilla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä ehkäistävä heidän syrjäytymistään. Toimeentulotuen lapsen perusosaa on korotettava 30 eurolla huhtikuun alusta lukien.

Herra puhemies! Hallitus on vakavalla tavalla vaarantanut sitä kansallisen eheyden ja luottamuksen ilmapiiriä, jolla on pärjättävä vakavan taloustilanteen yli. Yhteisvastuu ja selviytyminen edellyttävät valtion vahvempaa taloudellista osallistumista sekä veronmaksukyvyn paremmin huomioon ottavia veronkorotuksia. Tämä on ainut tapa, jolla sosiaalisesti oikeudenmukainen uuden Suomen ja talouden jälleenrakentaminen onnistuu.

Matti Kauppila /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Talousahdingossa hallituksen linjassa on neljä keskeistä virhettä.

Ensinnäkään tämän vuoden suuret tuloveronkevennykset eivät kohdistuneet oikeudenmukaisesti eivätkä elvyttämisen kannalta edes tehokkaasti. Pienimpien etuuksien kuten työttömyysturvan ja eläkkeiden korottaminen ja muutoin veronkevennysten kohdentaminen pieniin ja keskisuuriin tuloihin olisi ollut oikeudenmukaisempi ja elvytyksenkin kannalta tehokkaampi ratkaisu.

Työpaikkojen turvaamisen kannalta työnantajan kelamaksun poisto on myös rahan haaskaamista.

Toiseksi hallitus ei ole suostunut lisäämään kuntien rahoitusta, vaikka ne muutoin joutuvat vähentämään investointejaan ja harkitsemaan henkilöstösupistuksia.

Kolmanneksi hallitus ei riittävästi panosta asuntotuotantoon ja perusinvestointeihin. Hallituksen elvytys on riittämätön, vaikka se täyttääkin automaattisten vaikutusten takia EU:n yhteisen suosituksen.

Maamme on viennistä erittäin riippuvainen. Siksi on tärkeää, että EU-maat ja tätä laajempikin kansainvälinen yhteisö kykenisi sopimaan mittavasta elvytyspanostuksesta. Se, että hallitus ei ole ajanut mittavampaa elvytystä Euroopan unionin puitteissa, on neljäs virhe.

Jotkut sanovat, että meidän ei tarvitse elvyttää yhtä paljon kuin Yhdysvaltojen, koska meillä on työttömyysturvamenojen nousu osa elvytystä. Minusta se on kuitenkin nurinkurista ajattelua, että ensin pitää tehdä työttömiä, jotta syntyy automaattista elvytystä. Pitää olla aktiivinen ote, jotta työttömyyttä syntyy mahdollisimman vähän.

Vasemmistoliitto painottaa oikeudenmukaisuutta. Se edellyttää oikeudenmukaisia veroratkaisuja, kuten pienimpien tulojen vapauttamista kokonaan veroista, toisaalta miljoonavarallisuuksien panemista verolle. Oikeudenmukaisuus edellyttää myös sitä, että pienimmät etuudet nostetaan täyden kansaneläkkeen tasolle ja että tätä tasoa edelleen korotetaan.

Eduskunnalle annettu hallituksen ensimmäinen lisätalousarvioesitys vuodelle 2009 merkitsee laman tunnustamista, mutta johtopäätös on riittämätön. Työpaikkojen säilyttäminen on nyt tärkeämpää kuin velkaantumisen pelko.

Tulevaisuus on varmistettava selkeällä innovaatiopolitiikalla. On saatava aikaan uusia käytännön läheisiä toimenpiteitä yritysten määrän lisäämiseksi, sillä ainoastaan niin yksityisten kuin julkisten yritysten kautta saadaan uusia toimialoja ja työpaikkoja.

Lisäbudjetin pääpaino on yritysten rahoituksen varmistamisessa lähinnä Finnveran ja muiden siihen liittyvien tahojen apuna.

Vasemmistoliiton vastalauseesta ilmenee, mihin me haluaisimme suurempaa elvytyspanosta. Muutosehdotuksia olemme kuitenkin voineet tehdä vain niihin momentteihin, jotka hallituksen esityksessä on avattu.

Herra puhemies! Hallitus ei ole osannut luoda riittävää ja oikeudenmukaista linjaa talousahdingon koettelemaan maahan. Lisätalousarvioesityksessä ei ole varauduttu riittävästi suhdanteiden jyrkkään huononemiseen ja maailmanlaajuisen finanssikriisin mukanaan tuomaan talouden vakavaan lamaan. Siksi tämä talousarvio ei tuokaan mitään muutosta.

Kirsi Ojansuu /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmiskunta kamppailee kahden ennen kokemattoman kriisin kourissa. Finanssikriisin syvyyttä ei tiedä vielä kukaan. Synkät talousuutiset niin maailmalta kuin kotimaastakin jatkuvat päivittäin. Tiedot ilmastokriisistä eivät ole yhtään sen parempia. Ilmastonmuutoksen eteneminen on tapahtunut huomattavasti arvioitua nopeammin. Näiden kahden kriisin ratkaiseminen onkin välttämätöntä kytkeä yhteen aktiivisilla toimilla. Kriisi on mahdollisuus muutokseen, ja epävarmuudesta on luotava uskoa kestävämpään yhteiskuntaan.

1930-luvun laman ratkaisuksi Yhdysvalloissa toteutettiin kunnianhimoinen New Deal -ohjelma. Valtio velkaantui laajoissa elvytystoimissaan, mutta toimien myötä työttömyys saatiin nujerrettua ja talouden rattaat taas pyörimään.

Nyt tarvitaan viherelvytystä. Maailmalla puhutaan yleisesti Green New Dealista. Se on elvytyksen suuntaamista kohti ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Kun ilmastonmuutos pakottaa meitä muuttamaan energiantuotantoamme, liikkumistamme ja taloutemme rakenteita, julkista rahoitusta on suunnattava uusiutuvaan energiaan, raideliikenteeseen ja palveluyhteiskuntaan.

Sinivihreä hallitus on ottanut oikeita askeleita tähän suuntaan. Parissa vuodessa hallitus on muun muassa yli kaksinkertaistanut Tekesin tuet ympäristö- ja energiahankkeisiin 60 miljoonasta 140 miljoonaan euroon. Tässä lisäbudjetissa osoitetaan varoja muun muassa kevyen liikenteen väylien rakentamiseen, raiteisiin ja peruskorjaushankkeisiin.

Vihreät näkevät tärkeänä, että valtio tukee pieniä ja keskisuuria yrityksiä, koska pankkien luotonanto on kiristynyt. Siksi Finnveran ja Teollisuussijoituksen rahoitusmahdollisuuksien tuntuva lisääminen on hyvin perusteltua. Elinvoimaisia yrityksiä ei saa päästää konkurssiin.

Arvoisa puhemies! Elvytystä tarvitaan myös jatkossa ja sen tulee olla niin talous- kuin ilmastonäkökulmasta kunnianhimoista. Vihreiden mielestä elvytystoimilla tulee edistää suomalaisen teollisuuden uudistumista, jotta se pystyy luomaan uusia kestävämpiä tuotteita. Esimerkiksi bioenergian edistämisellä on merkittäviä ympäristö- ja työllisyysvaikutuksia. Nyt on myös historiallinen mahdollisuus laittaa rapistuva rautatieverkko kuntoon ja rakentaa uusia nopeita raideyhteyksiä. Näin ottamalla ilmastotavoitteet elvytystoimien johtotähdeksi saavutetaan samanaikaisesti monia tärkeitä tavoitteita. Millä muilla toimilla olisi yhtä hyvät vaikutukset työllisyyteen, ekologisesti kestävään talouteen, huoltovarmuuteen, ympäristöön ja öljyriippuvuudesta vapautumiseen? Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat kasvavia aloja. Tällainen politiikka on vastuullista lapsiamme ajatellen ja luo uskoa tulevaisuuteen.

Vihreä ryhmä antaa tuen ja vahvistuksen mietinnön kirjaukselle, jossa valiokunta painottaa kulttuurin merkitystä: "- - kulttuurin tukemiseen osoitetuilla, valtiontalouden kannalta vähäisillä määrärahoilla on hyvin työllistävä vaikutus sen lisäksi, että kulttuuritoiminnoilla on suuri henkistä ilmapiiriä kohottava merkitys." Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on käytettävissä 30 miljoonaa veikkausvoittovaroja, mikä on huomattava lisäys kulttuuriin.

Arvoisa puhemies! Kuntien taloustilanne heikkenee talouskriisin myötä. Vihreiden mielestä kuntien tilanteen parantamiseksi on nyt toimittava määrätietoisesti ensi viikon kehysriihessä. Keskeistä on lisätä kuntien osuutta yhteisöverotuotosta. (Ed. Skinnari: Kunpa näkisi!) Veropohjan vahvistamiseksi on nostettava kiinteistöverotusta, jota myös Oecd on pitkään suositellut meille. Kehysriiheltä odotetaan myös esitystä kelamaksun kompensoimiseksi energia- ja ympäristöverojen korotuksilla. Korotuspotentiaalia on etsittävä ennakkoluulottomasti ja laajasti, sillä katettava summa on huomattava.

Lopuksi, nyt kun etsimme ratkaisua tähän tukalaan tilanteeseen, on oltava rohkeutta kyseenalaistaa talousdogmeja kuten veronkevennysten myönteistä vaikutusta talouskasvuun. Jos veronkevennyksiä vielä esitetään, on vihreiden mielestä vastuullisesti pystyttävä esittämään, miten menetetyt verotulot kompensoidaan. Talouskriisin hoito vaatii nyt valtion velkaantumista, mutta sitä tulee tehdä hyvin harkiten. On muistettava sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja huolehdittava siitä, etteivät nuoret näänny velkataakkamme alle. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että kasvuvuosinakin olemme lyhentäneet velkaa hitaasti. Onneksi sitä kuitenkin on määrätietoisesti tehty, ja tässä taitekohdassa velkamme on Euroopan unionin pienimpiä.

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Herr talman! Trots att vi skött vår egen ekonomiska politik bra de senaste åren och kunnat både förbättra välfärden och korta av på vår statsskuld är vi mitt i den ekonomiska kris som startade i höstas på fastighetsmarknaden i USA och snabbt spred sig.

Alla undersökningar pekar på att vi får lov att räkna med mycket kärva år. Hur kärva de blir vet vi väl med säkerhet först med facit i handen. Nu är det viktigt att hålla hjulen i rullning, stimulera sysselsättningen och upprätthålla tryggheten och basservicen för alla. Samtidigt måste vi ta sikte på en framtid där sysselsättningsgraden är hög, eftersom den utgör grunden för en hållbar välfärd.

Nu gäller det att anpassa budgetåtgärderna till det ekonomiska läget och till åtgärder som stimulerar inhemsk produktion, konsumtion och sysselsättning. Svenska riksdagsgruppen stöder förslaget till en första tilläggsbudget som ett välbehövligt stimulanspaket. Vi anser dock att statsrådet och riksdagen bör ha beredskap att snabbt vidta ytterligare åtgärder under året om läget så kräver.

Herra puhemies! Politiikkariihessään hallitus totesi kuntatalouden heikkenevän vuoden 2009 aikana verotulojen pienenemisen johdosta ja menopaineen noustessa muun muassa työttömyyden kasvun vuoksi. Vuodesta 2010 tulee vaikea vuosi kunnille. Kuntatalouden perustan vahvistamiseksi hallitus haluaa määräaikaisesti korottaa kuntien osuutta yhteisöverosta. Ruotsalainen eduskuntaryhmä ehdotti tätä jo lisäbudjettiehdotuksen lähetekeskustelussa. Tämä helpottaa taloutta eräissä kunnissa siitä huolimatta, että tämä ei ole kestävä ratkaisu kunnallistalouden rakentamiseksi pidemmällä aikavälillä. Politiikkariihessä sovittiin myös kuntien kiinteistöveron rajojen korottamisesta ja kuntien valtionavustusten tilapäisestä korottamisesta. Kytkentä kunnallistalouden vahvistamistoimenpiteiden ja kuntien maltillisen kustannuskehityksen välillä, erityisesti koskien palkkaratkaisuja, on tärkeä.

Sekä ensimmäinen lisäbudjetti että hallituksen politiikkariihen tavoitteet ottavat huomioon sen, että monet kunnat joutuvat nyt säästämään, lomauttamaan ja nostamaan veroja. Ensimmäiseen lisätalousarvioon sisältyy valtionosuuksien korotuksia koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien korjaamiseen, kun taas politiikkariihen päätökset merkitsevät kiinteistöveron tarkistamista, korotettua osuutta yhteisöverosta kunnille ja väliaikaisesti korotettuja valtionosuuksia. On selvää, että kunnat tarvitsevat valtiovallan tukea.

Herr talman! Det är svårt för kommunerna att klara sig i dagens ekonomiska läge. Nu gäller det också för kommunerna att se över sin verksamhet och genomföra strukturella reformer där det behövs, förutsatt att kommunen har möjlighet att göra dessa ändringar. Alla kommuner har också planerat investeringar under de kommande åren. Det är nu läge att se över investeringsplanerna och överväga vad man kan tidigarelägga för att lokalt bidra till att stimulera ekonomin. Alla kommuner har inte heller råd att genomföra det här, men de som har råd måste på allvar överväga åtgärderna.

De kommande åren kommer att föra med sig en ökad upplåning när de egna pengarna tryter. Men det kan inte bara handla om kortsiktiga lösningar utan även ändringar på lång sikt, också strukturella ändringar bör diskuteras. Trots att vi nu inte vill slå på bromsarna, skära i den offentliga servicen och förklara att välfärdsbygget har nått takhöjd innebär det inte att vi inte samtidigt skulle kunna diskutera om hur välfärden kan utvecklas och tryggas i framtiden.

Också investeringarna i forskning och utveckling samt utbildning är nödvändiga för oss under en ekonomisk recession. Genom stimulerande satsningar inom forskning, utveckling och utbildning bidrar vi till en produktutveckling som hjälper företagen att komma igång när ekonomin igen börjar gå bättre samtidigt som vi ser till att det finns tillgång till kompetent personal. Också de ökade anslagen till såväl miljöarbeten som vatten- och avloppsarbeten är bra ur stimulanssynvinkel samtidigt som de stöder våra åtaganden gällande bland annat Östersjön.

Bjarne Kallis /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vajaat kaksi vuotta sitten hallitus kirjoitti ohjelmansa ja siihen hallitusohjelmaan lausunnon budjetin alijäämän suuruudesta. Hallitusohjelmaan kirjattiin, että vain poikkeuksellisissa olosuhteissa velka eli budjetin alijäämä voi nousta 2,5 prosenttiin bkt:sta. Vain poikkeuksellisissa oloissa. Tänä päivänä tämän lisätalousarvion jälkeen alijäämä nousee lähes 5 prosenttiin bkt:sta. Siis kahdessa vuodessa siirryttiin 2,5:sta 5 prosenttiin. (Ed. Zyskowicz: Elämme poikkeuksellisissa oloissa!) — Poikkeuksellisissa oloissa enintään 2,5 prosenttia.

Runsas puoli vuotta sitten, kun tämän vuoden budjettia valmisteltiin, puhuttiin 2,5 prosentin bkt-kasvusta. Nyt puhumme miinus 4 prosentista. Hyvät kaksi kuukautta sitten oletettiin, että verotuloja tulee 2,5 miljardia enemmän kuin tänään oletamme, siis kaksi kuukautta sitten. Kaksi kuukautta sitten oletettiin ja annettiin myöskin ilmoitus, että ensimmäinen lisätalousarvio tulee helmikuussa ja siihen sisältyy 100 miljoonaa elvytysrahaa. Nyt olemme saaneet lisätalousarvion, jonka loppusumma on 2,7 miljoonaa ja jossa on elvytysrahaa noin 600 miljoonaa. Paljon on tapahtunut puolessa vuodessa. Paljon on tapahtunut kahdessa kuukaudessa. Mistä tämä johtuu? Joo, se johtuu siitä, että maailmantalous pahasti retajaa.

Arvoisa herra puhemies! Kun katsoo tätä lisätalousarviota, niin siinä on oikeastaan semmoisia lisämenoja, jotka ovat aivan välttämättömiä. Työttömyys kasvaa, se tietää 250 miljoonaa lisää. Kelamaksu poistettiin, se tietää 400 miljoonaa. Vientiluottoja annetaan toista miljardia ja lainaa Islannille 350 miljoonaa. Siinä ne suurimmat menoerät.

Kun tilanne on se, mikä se tällä hetkellä on, on luonnollista, että vastuullinen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraatit, ei lähde esittämään järjettömiä lisämenoja. (Välihuuto: Se on oikein!) Meidän vastalauseessamme esitämme 200 miljoonaa kunnille, ja minä olen täysin vakuuttunut siitä, että valtiovarainministeri tulee vielä, ennen kuin lumi sulaa, esittämään kunnille enemmän kuin 200 miljoonaa, mutta tällä hetkellä lisätalousarvion tämä momentti on auki, ja me katsomme, että on aivan välttämätöntä esittää siihen 200 miljoonaa. (Ed. Kanerva: Mahtaako riittää?)

Kun lisätalousarviosta keskustelimme, niin ilmoitin, mitkä ovat kristillisdemokraattien vaihtoehtoja, ja mainitsin muun muassa, että tulisi muuttaa tuota verolakia, joka koskee yritysten tappiontasausta niin, että yritys voisi vähentää tappion edellisen vuoden tuloista. Valtiovarainministeri Katainen nyökkäsi, ja pyysin, että hän paneutuisi asiaan, ottaisi sen käyttöön tai sitten ilmoittaisi, minkä takia sitä ei oteta käyttöön. EK on tätä edellyttänyt, yrittäjät ovat tätä edellyttäneet ja monet tahot ovat edellyttäneet. Minä toivon, että ministeri Katainen tässä kokouksessa ilmoittaa, minkä takia sitä ei oteta käyttöön, koska se voisi pelastaa useitakin yrityksiä konkursseista.

Sanoin, että talous retajaa. Minkä takia? Joo, sen takia, että ahneus on ottanut vallan. Me syytämme Amerikkaa, me syytämme Eurooppaa, mutta me saamme kyllä syyttää itseämmekin. En minä voi kuvitella, että vain Amerikassa, Euroopassa ja Ruotsissa muttei Suomessa tähän olisi syyllistytty. Joka päivä tulee uusia skandaaleja. Tänään tuli AIG:stä, vakuutusjättiyrityksestä, joka toimii Amerikassa. Ruotsista tuli eilen AMF:stä, jossa bonuksia on maksettu paljon. Tappiota tehdään, mikä johtaa siihen, että eläkeläisten eläketulot ja eläkkeet laskevat ensi vuonna. Edesvastuutonta politiikkaa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Alkuvuoden otsikot ovat olleet täynnä uutisia tuotannon laskusta, lomautuksista ja irtisanomisista. Maamme talous on sukeltanut taantumaan, jonka syvyyttä ja kestoa eivät asiantuntijatkaan osaa varmasti arvioida. Tulevina kuukausina yhä useampi yritys kamppailee pysyäkseen pystyssä ja lukuisat suomalaiset joutuvat pelkäämään työpaikkojensa ja toimeentulonsa puolesta. Julkisuudessa esitettyjen näkemysten mukaan ainakin seuraavat kaksi vuotta tulevat olemaan vaikeita.

Perussuomalaisten mielestä hallituksen talouspoliittiset elvytystoimet tässä vakavassa tilanteessa ovat epämääräisiä sekä riittämättömiä. Suomen kuntien taloudellinen tilanne on viime aikoina heikentynyt voimakkaasti, ja odotettavissa oleva yhteisöverotuottojen romahdus tulee syventämään kuntien ahdinkoa kuluvan vuoden aikana. Monilla kunnilla tulee olemaan suuria vaikeuksia selviytyä laman yli peruspalveluita karsimatta. Mikäli hallitukselta ei apua heltiä, on odotettavissa, että useilla paikkakunnilla jonot terveyskeskuksissa pitenevät entisestään, jos on pystytty palkkaamaan muutama kallis ostopalvelulääkäri. Lisäksi ikäihmisten palveluiden taso heikkenee, mielenterveyspotilaat jäävät ilman hoitoa ja syrjäytyneiden määrä kasvaa. Jotta näiltä epämiellyttäviltä tulevaisuudenkuvilta vältyttäisiin, tulisi hallituksen lisätä kuntien rahoitusta viipymättä ja tuntuvasti.

Arvoisa puhemies! Koulujen luokkakokojen kasvattaminen ja pienten koulujen lakkauttaminen säästösyistä ovat kestämättömiä ratkaisuja, joista kärsivät ennen kaikkea oppilaat. Lapset eivät saisi joutua laman maksumiehiksi. Taloudellisesti huonoina aikoina on erityisen tärkeää suunnata riittävästi resursseja lapsiperheiden palveluihin ja nuorten mielenterveyspalveluihin, jotka molemmat tälläkin hetkellä ovat riittämättömät tarpeisiin nähden. Ongelmien ennaltaehkäisy on aina sekä taloudellisesti että inhimillisesti katsoen parempi vaihtoehto kuin niiden myöhäisempi ratkominen.

Sosiaalinen eriarvoisuus maassamme on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, ja on syytä pelätä, että taantuman syventymisen myötä sama kehitys jatkuu. Työttömyyden ja lomautusten lisääntyessä yhä useammat suomalaiset joutuvat yhä pahempiin taloudellisiin vaikeuksiin. Tämä näkyy jo nyt monilla paikkakunnilla toimeentulotukiasiakkaiden määrän kasvuna ja toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen pidentymisenä. Maassamme on huolestuttavan paljon kotitalouksia, joiden rahat eivät yksinkertaisesti riitä elämiseen. Tiukoilla ovat erityisesti yksineläjät, yksinhuoltajat, pienituloiset lapsiperheet ja kansaneläkkeen varassa elävät eläkeläiset.

Suurta helpotusta näille ihmisryhmille eivät tuo edes yhteiskunnan tuet. Esimerkiksi perusturva ja toimeentulotuki ovat jääneet 35 prosenttia jälkeen ansioiden kehityksestä ja kuitenkin hinnat nousevat koko ajan. Asuminen alkaa olla etenkin Pääkaupunkiseudulla jo kohtuuttoman kallista. Monessa perheessä leijonanosan tuloista vie vuokra, minkä seurauksena joudutaan tinkimään ruuan laadusta, vaatteista ja lasten harrastuksista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen lyhytnäköisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä uhkaa räjähtää käsiin. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan turvapaikanhakijoita tulee tänä vuonna noin 6 000, kun viime vuonna hakijoita oli parituhatta vähemmän. Sen seurauksena turvapaikkahakemusten käsittelyajat uhkaavat venyä yli vuoden mittaisiksi, mikä ei ole sen enempää hakijoiden kuin yhteiskunnankaan etu. Turvapaikkahakemusten käsittelyyn tuleekin kiireesti lisätä henkilökuntaa, jotta käsittelyajat saadaan inhimillisen pituisiksi. On hyvä, että hallitus on tämän ymmärtänyt ja Maahanmuuttovirastolle ollaan nyt antamassa lisämäärärahaa edellä mainittuun tarkoitukseen, (Ed. Rajamäki: Ei se riitä mihinkään!) mutta valitettavasti 2 miljoonalla eurolla ei vielä ongelmaa ratkaista, kun valtion tuottavuusohjelmakin puree. Maahanmuuttoviraston mukaan todellinen lisätarve ruuhkien purkamiseksi olisi noin 80 työntekijää, joiden palkkaamiseen tarvittaisiin yli 4 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Nykyisessä taloustilanteessa valtion työllisyyttä ja taloudellista elpymistä tukevat toimet ovat välttämättömiä. Elvytystoimien rahoittamiseksi joudutaan ottamaan lainaa, mutta perussuomalaisten mielestä hallituksen tulisi sen lisäksi peruuttaa suurituloisia suosineet veronkevennykset jo sosiaalisen oikeudenmukaisuudenkin nimissä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskuntaryhmille palautteesta.

Voisin lähteä siitä, että kun nyt käsittelemme nimenomaan elvytysbudjettia, tai yhtä sellaista, joka on vain tietysti osa kokonaisuutta, niin täytyy pitää se tosiasia mielessä, että lisätalousarvio tai elvytys itsessään on tämän talouden sairauden kohdalla ikään kuin kuumelääke, joka laskee kuumetta. Voidaan ajatella, että taloudessa on sellainen sairaus, jonka oireena on korkea kuume, eli meillä on vaikkapa 40 asteen kuume, ja nyt me puhumme niistä lääkkeistä, joilla saamme liian korkeaa kuumetta laskettua hieman, jotta ruoka rupeaisi potilaalle maistumaan edes jossakin määrin, mutta siitä huolimatta sairaus edelleen säilyy. Se sairaus on nimenomaan finanssimarkkinoiden eli pankkisektorin ongelmat.

Me emme pysty pelkästään elvytyksellä parantamaan tätä sairautta, vaan kaikkein olennaisin tekijä on se, miten kansainvälinen finanssimarkkina saadaan elvytettyä. Esimerkiksi huomenna ja ylihuomenna Eurooppa-neuvoston kokouksessa ja sitä seuraavassa G20-kokouksessa etsitään itse asiassa niitä oikeita lääkkeitä tämän sairauden parantamiseksi. Eli se Suomen-malli nyt on hyvin menossa jo eteenpäin, jota olemme vahvasti ajaneet: Suurimpien pankkien, eurooppalaisten ja amerikkalaisten pankkien kohdalla on tehtävä läpivalaisu, jotta tiedämme, missä kunnossa kukin merkittävä rahoituslaitos on, ja pystymme ratkaisemaan sitten niiden ongelmat. Vasta sen jälkeen luottamus rahamarkkinoille voi palautua, ja vasta sen jälkeen reaalitalous ja julkinen talous voivat alkaa elpyä. Tämä on se aito lähtökohta.

Hallituksen itse elvytystoimissa, jotka kohdistuvat siis kotimaisen rahamarkkinan tilanteen parantamiseen ja sitten tähän perinteisempään elvytykseen, on muutama lähtökohta.

Ensimmäinen lähtökohta on se, että me pyrimme pitämään suomalaiset työpaikat eli yritykset, mahdollisimman hyvässä kunnossa rahoitushuollon ja investointien kautta, jotta meillä olisi mahdollisimman monta elinkelpoista yritystä tämän kriisinkin jälkeen ja sen aikana, koska ne ovat niitä tahoja, jotka ottavat ensimmäisinä kiinni joskus alkavasta orastavasta talouskasvusta, tuovat uusia työpaikkoja ja sitä kautta uusia verotuloja, joita voimme käyttää etuuksien ja hyvinvointipalvelujen rahoitukseen.

Toinen peruslähtökohta on se, että ihmisistä pitää pitää huolta paremmin ehkä kuin joskus takavuosina talouskriisien aikaan. Eli kun ihminen joutuu lomautetuksi tai pahimmassa tapauksessa irtisanotuksi, meidän pitää pystyä tarjoamaan hänelle joko koulutusta tai muuta mielekästä toimintaa ja näin ollen kantaa ihmisestä huolta, jotta hän pystyy työllistymään heti sen jälkeen, kun talouskasvu jälleen lähtee vetämään ja työpaikkoja alkaa syntyä.

Kolmantena lähtökohtana on kotimaisen ostovoiman turvaaminen ja vahvistaminen. Kun vienti ei vedä, on hyvä, että edes kotimarkkina toimii, ja sen takia on tärkeää, että me kannamme huolta eläkkeensaajien ja palkansaajien ja muidenkin suomalaisten ostovoimasta, jotta he voisivat käyttää omia rahojaan enemmän kuin aikaisemmin suomalaisten palvelujen, vaikkapa remonttipalvelujen tai minkä hyvänsä palvelun, ostamiseen tai tuotteiden ostamiseen. Tätä kautta me saamme kotimarkkinaa ylläpidettyä vahvempana kuin mitä se muussa tapauksessa olisi. Tässä yhtenä keinona on tuloverotuksen keventäminen. Eli haluamme siis jättää ihmisille heidän omaa rahaansa enemmän, siis eläkkeensaajille ja palkansaajille enemmän heidän omaa rahaansa käytettäväksi, jotta kotimarkkina pyörisi paremmin kuin ilman tätä toimenpidettä.

Mutta pelkästään raha tätä talouskriisiä ei ratkaise. Sanoin jo tuossa tuon pankkimarkkinan, finanssisektorin, luottamuksen palautumisen olevan se olennaisin kysymys. Mutta eri maat tulevat suoriutumaan tästä hyvin eri tavalla, ja siinä on tietysti monia muuttujia: pankkisektorin koko, valittujen politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuus, mutta myös se, kuinka hyvin kukin yhteiskunta kestää henkisesti tämän talouskriisin. Siinä ei yksin raha ole selittävänä tekijänä. Näin ollen, vaikka tämä ei ole rahakysymys ja nyt käsittelemme rahaa, siitä huolimatta kaikkein tärkeimpänä asiana on se, että ihmiset pitävät toisistaan huolta silloin, kun toisilla ihmisillä menee huonosti, eli että oppisimme menneistä ajoista sen verran, että kun naapurilla menee huonosti, ottaisimme hänen elämästään myös ihan yksilötasolla enempi vastuuta, jotta jaksaisimme, jotta emme masentuisi, jotta voisimme välttää sen, että vajoamme siihen samaan pessimistiseen, lamaantuneeseen mielentilaan, jossa olimme 1990-luvun alussa. Tämä ei siis ole yksinomaan rahakysymys, mutta rahallisia ratkaisuja myös tarvitaan.

Haluaisin vaan todeta tässä loppuun sen, kun täällä todettiin, että olisin sanonut, että Suomi pääsi talouskriisistä kuin koira veräjästä, että sitä en ole koskaan sanonut. Olen sanonut sen, että suomalainen pankkisektori on paremmassa kunnossa, niin kuin on tälläkin hetkellä paremmassa kunnossa. Viime syksynä puhuimme nimenomaan pankkikriisistä, mutta olen jo silloin sanonut ja sitä ennenkin todennut, että Suomi tulee kärsimään talouskriisistä. Silloin kun ensimmäisiä kertoja näin totesin, sitä ei haluttu uskoa.

Elvytyksessä ei ole viivytelty. Kuten olemme kansainvälisistä tilastoistakin pystyneet katsomaan, Suomi oli ensimmäisten joukossa, jotka tekivät toimenpiteitä elvytyksen nimissä. Mitä tulee sitten sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, tämän hallituksen päätökset jo nyt ovat tuoneet enemmän eläkkeisiin, vähimmäisetuuksiin ja opintotukeen kuin kolmen edellisen hallituksen yhteenlaskettu summa näitten toimenpiteitten seurauksena on ollut.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa myönnetään se tosiasia, että valtio on velkaantumassa tänä vuonna 8 miljardilla eurolla lisää. Valtiovarainministeriö on viime viikkoina puhunut siitä, että valtionvelka kasvaa seuraavina neljänä vuotena jopa 60 miljardia euroa. Miksi Suomi joutuu ottamaan velkaa näin paljon? Se johtuu siitä, että hallitus on hyvin itsepäisesti pitämässä kiinni ylisuurista veronkevennyksistä ja nämä veronkevennykset nyt sitten rahoitetaan velkarahalla.

Olisin kysymässä nyt teiltä, arvoisa valtiovarainministeri, kun käytte tiistaina hallituksen kehysriiheen, onko teillä tarkoitus kehyksen yhteydessä tehdä myös jonkinlainen suunnitelma siitä, miten tuo mahdollisesti yli 60 miljardin lisävelka tullaan maksamaan tulevaisuudessa takaisin. Te olette väläytellyt menoleikkauksia, te olette väläytellyt veronkorotuksia, te olette väläytellyt monia muitakin toimenpiteitä. Onko teillä tarkoitus tehdä jonkinlainen suunnitelma ja tuoda se eduskunnan käsittelyyn, jotta me pääsemme myös keskustelemaan tästä asiasta?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sekä tämän vuoden talousarvio 2009 että lisätalousarvio ovat molemmat erittäin elvyttäviä. 1,6 miljardin hankkeet saatetaan liikkeelle, se on iso kysymys. Me olemme vuoden alussa, ja tässä vaiheessa, kun hallitus on arvioinut vuoden alussa eri ratkaisuja, siihen sisältyy eri investointeja ja hyvin monia verotukseen liittyviä kysymyksiä, joihinka ministeri omassa puheenvuorossaan viittasi. Nämä ovat elvyttäviä ratkaisuja.

Se, että me joudumme ottamaan kymmeniä miljardeja velkaa lähivuosien aikana, on juuri sitä, että valtio isommilla hartioilla ottaa tätä vastuuta itselleen. Jos näin ei tehtäisi, ed. Urpilainen, mehän joutuisimme sinne leikkausten tielle. Teidän puolueellanne on kyllä siitä tutut jäljet vielä 1990-luvun puolivälistä, jolloin näitä leikkauksia tehtiin. Hallituksen linja on nyt, että mennään eteenpäin, otetaan velkaa, hallitus ja valtio sen kestää, mutta ei niin, että yksityiset yritykset ja ihmiset joutuvat sitten vaikeuksiin.

Kuntatalouteen me tarvitsemme varmasti elvyttäviä toimenpiteitä, ja toinen lisätalousarvio on tänä vuonna sen osalta paikallaan.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun lukee tätä sosialidemokraattien vastalausetta, missä todetaan, että elvytystoimien pitäisi olla oikea-aikaisia, väliaikaisia, kohdennettuja ja koordinoituja, väitätte, että hallitus ei toimi näin, ja kun lukee teidän omaa paperianne, niin ette tekään kyllä noudata näitä linjoja missään määrin. Täällä yli toista miljardia euroa enemmän lyödään rahaa erilaisiin kohteisiin, jotka eivät täytä kyllä näitä kriteereitä. En minä tiedä, oliko tämä nyt sitten sitä kevyttä kenttähuumoria, ed. Kalliomäki, vai mitä se edusti.

Joka tapauksessa tilanne Suomessa on vaikea. Hallitus toimii tässä tällä tavalla. Hyviä ratkaisuja ja ratkaisijoita tarvitaan vielä jatkossakin lisää, mutta kukaanhan ei pysty sanomaan, mikä se velkasaldo tulee olemaan sen jälkeen, kun tämä tilanne on ohi. Sen takia ei kai kukaan voi ihan vakavasti kuvitella, että joku tekee suunnitelmaa 30 miljardin euron tai 60 miljardin euron lyhentämisestä tai maksamisesta, kun kukaan ei tiedä, mihinkä tässä vielä mennään.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministeri muisteli tässä 1990-luvun laman ja tämän laman erilaisuuksia ja yhtäläisyyksiä, niin minä näen itse asiassa paljonkin. Jos muistetaan, että 1990-luvulla puhuttiin roskavakuutuksista ja niitten jatkosijoituksista ja oli samat vakuutusyhtiöt, mitkä nyt tällä hetkellä ovat tekemässä sitten näitä sijoituksia roskarahastoihin, niin tässä minusta on ydinkysymys se, minkälainen kontrolli on ollut Suomessa. Viime vuonna vakuutettiin moneen kertaan, että meillä on kaikki hallinnassa, mutta nyt itse asiassa näinä päivinä, kun kyselee niin valtiovarainvaliokunnassa kuin suuressa valiokunnassa, niin eihän se ole Euroopan tasolla missään kontrollissa. Itse asiassa tämä lisäbudjettihan on tehty sen takia, että finanssikriisi on päällä eikä niinkään oikeastaan mitään muuta.

Montako lisäbudjettia on tänä vuonna tulossa?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opposition "väärin sammutettu" -hokemasta huolimatta hallituksen talous- ja veropoliittinen linja on ollut aivan oikea. Esimerkiksi rahoitushuoltoa varmistavat toimet tehtiin ripeästi ja oikean kokoisina, se on aivan selvää. Veronkevennyksillä, noilla moitituilla veronkevennyksillä, on voitu lisätä kansalaisten ostovoimaa ja pitää kotimarkkinoiden pyöriä pyörimässä, ja se on ollut erittäin oikeaan osunut toimi myös.

Mutta nyt veropolitiikassa tässä vaiheessa on uudelleenarvioinnin aika. Julkisen talouden heikoksi kääntynyt tilanne vaatii tietenkin julkisen talouden tulopohjan vahvistamista eri tavoin, ja sitä työtä tehdään.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Entisenä oppositiopoliitikkona tiedän, että johdonmukaisuus ei ole opposition päällimmäisiä hyveitä, mutta en ymmärrä, miten sosialidemokraatit voivat samanaikaisesti moittia hallitusta liiallisesta velkaantumisesta ja samalla esittää valtiolle lukuisia huomattavia uusia lisämenokohteita. Miten sosialidemokraatit voivat samanaikaisesti väittää, että selitys on hallituksen veronkevennykset, mutta esititte viime vuoden lopulla itse suunnilleen saman tasoisia veronkevennyksiä kuin hallitus toteutti? Jos sanotte, että ei, kyllä hallitus teki suuremmat ja liian suuret veronkevennykset, niin kysyn, oletteko te nyt esittämässä, että tavallisten palkansaajien ja tavallisten eläkkeensaajien verotusta kiristetään.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti ed. Zyskowiczille, että me myös esitimme veronkorotuksia, muun muassa windfall-veroa ja tiettyjä ympäristöveroja, jotka vahvistavat tulopohjaa. Me emme olisi suunnanneet veronkevennyksiä vaikkapa ruuan arvonlisäveroon, koska sen sekä sosiaaliset että elvyttävät vaikutukset ovat hyvin heikot, mutta se syö paljon rahaa.

Mutta, arvoisa valtiovarainministeri, te puhuitte kauniisti sairaudesta ja kuumeesta ja lääkkeestä, mutta ikävä kyllä me olemme tilanteessa, jossa kuume nousee. Meillä työttömyys on nousussa, ja te puhuitte myös kauniisti ihmisistä välittämisestä ja kouluttamisesta ja huolenpidosta. Mutta tosiasia on se, että vaikkapa Hämeenlinnassa, jossa itse asun, työttömyys on noussut 5—6 prosenttia, nuorisotyöttömyys on noussut 50 prosenttia ja niitä rahoja, joilla näitä ihmisiä voitaisiin vaikkapa kouluttaa, on leikattu 39 prosenttia. (Ed. Gustafsson: Juuri näin!)

Elikkä tämä teidän yhtälönne ei toimi. Ja kun te sanotte, että leikkauksiin ei jouduta, niin katsokaa kuntapolitiikkaa; esimerkiksi ed. Koskinen tietää hyvin, millaisia päätöksiä olemme joutuneet Hämeenlinnassa tekemään (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja mitkä vaikutukset niillä on myös työllisyyteen.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmisto-opposition puheita leimaa ristiriitaisuus ja vastuuttomuus. (Ed. Gustafsson: Mikä tässä oli ristiriitaista?) — Ensinnäkin te lisäätte koko ajan menoja, demarit noin 1,2 miljardia, vasemmistoliitto reilusti yli 2 miljardia, ja samanaikaisesti syytätte lisävelkaantumisesta.

Mitä tulee verotuksen keventämiseen, niin palkkaverotuksen osalta sosialidemokraatit esittivät noin 250—400 miljoonaa euroa enemmän syksyn vastalauseissa palkkaverotuksen alentamista kuin hallitus, ja täällä te syytätte, että hirvittävän suuria verojen alennuksia annetaan. Päättäkää, millä linjalla te olette, alennatteko veroja vai ette alenna.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Suomen vastaus kansainväliseen talouslamaan on aika selkeä. Meillä on kieltämättä ajoituksen ja mitoituksen kanssa jonkun verran erimielisyyksiä, mutta isossa kuvassa ne ovat kuitenkin sinänsä filosofiaan verrattuina pienehköjä epäjohdonmukaisuuksista riippumatta, joihin ed. Manninen minusta perustellusti viittasi. Me tiedämme, mikä on Suomen finanssipolitiikan linja. Tiedämmekö, mikä on meidän työmarkkinapoliittinen linjamme? Tämän talon pitäisi myös olla avittamassa sitä. Vähiten me ehkä tiedämme, mikä on rahapolitiikan linja.

Kun sekä Eurooppa-neuvosto että G20 tällä viikolla kokoontuvat yhteen, niin minä toivon, että Suomi on siellä hyvin aktiivinen ja korkealla profiililla, sillä myös se, miten Ekp toimii, on erittäin tärkeää. Tiedämme, että Eurooppa-neuvosto ei Ekp:n sisäisiin, omiin asioihin puutu, mutta esimerkiksi se, miten finanssivalvonta koko tässä apparatuurissa nyt hoidetaan, on koko pelin onnistumisen kannalta avainasemassa olevia asioita. Minä toivon, että Suomella on tässä suhteessa paljon kontribuoitavaa myöskin eurooppalaisella tasolla.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että salin oikealla laidalla ollaan tyytymättömiä SDP:n linjaukseen, mutta sitä en ymmärrä, että keskusta ja vihreät olisivat siihen tyytymättömiä. Nimittäin tosiasia tietenkin on, että kokoomuksen ohjelmassa on iät ja ajat ollut tämä verojen alentamisen linja kaikissa olosuhteissa. Se on aina lääke kaikkeen. Mutta kyllähän jokainen vastuullinen näkee, mihin tämä tie vie. Puolet ministeri Kataisen helmikuussa arvioimasta velan lisätarpeesta tulee suoraan näistä verojen alennuspäätöksistä, puolet tulee. Kyllä yhden ja toisen pitäisi päätyä siihen, että eikö olisi aika tinkiä ja turvata niillä nämä hyvinvointipalvelut terveydenhuollosta koulutukseen.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne paljasti eilen Tampereella, että julkisen vallan puheet ja toimet ovat suuressa ristiriidassa keskenään. Hän sanoi: "Valtion viesti on ollut, ettei palveluita leikata. Tosiasiassa monissa kunnissa laaditaan jo sopeutumis- ja jopa leikkauslistoja. Nykyisten näkymien valossa ja rahoituksella kunnat joutuvatkin väistämättä leikkausten, verojen korotusten ja lisävelkaantumisen tielle." Eikö olisi aika hyväksyä tosiasiat ja tehdä käänne veropolitiikassa?

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin ed. Heinäluomalle: Vihreät tekivät viime kesänä työtä verolinjausten muuttamisesta, ja me saimme painopistettä pienituloisten veronkevennyksen suuruuteen, sinne painopistettä. (Välihuutoja) Se oli 0,4 prosenttia suurempi kuin muilla.

Sitten minä olen ihan samaa mieltä ed. Mannisen kanssa siitä, että vasemmisto-opposition puheet ovat ristiriitaisia. Erittäin hyvät perustelut tuli ed. Manniselta.

Lisäksi ryhmäpuheenvuorossa ed. Rajamäki esitti väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Eli todella ihmettelen, mistä Rajamäki puhui viitatessaan kelamaksujen poistamisen kompensoimiseen lainamäärällä. Ei sitä ole kukaan sanonut. Me nimenomaan näemme, että energia- ja ympäristöveroja korotetaan ja hoidetaan tämä rahoitus sitä kautta. Ensi viikolla on kehysriihi, ja siellä tehdään se päätös.

Eli kaikilta osin vasemmisto-opposition vaihtoehdot ovat erittäin vastuuttomia. Tässä vastalauseessa ei näy rahoituspohjaa teillä. Eli ihmettelen suuresti, jos ihmiset tällaisessa tilanteessa uskaltavat nojata teidän vaihtoehtoihinne.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ojansuu totesi täällä, että kelamaksun poiston rahoitusta velalla ei ole missään päätetty. Jos ja kun sen kompensointi kerrotaan vasta myöhemmin ja siitä päätetään, se täytyy rahoittaa velalla väliaikana, ja siitä on olemassa päätöksiä, että velkarahaa joudutaan ottamaan sen kompensoimiseksi. Jos olisi samalla päätetty, mitkä ovat ne konkreettiset toimet, joilla se tullaan rahoittamaan, se olisi ollut ihan hyvä, mutta tällaista päätöstä ei ole hallitukselta tullut. Yhä odottelemme, missä ne kompensaatiorahat ovat ja minkälaisin päätöksin ne tullaan sitten tuottamaan tänne saliin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Normaalia on, että ryhmäpuheenvuoron pitäjä yleensä saa vastauspuheenvuoron.

Tässä tilanteessa on selkeitä arvovalintoja. Kelamaksun osalta on ratkaisematta hallitukselta, millä yli miljardi euroa hoidetaan. Se on tällä hetkellä velkapuolella. Ennen kaikkea niiden ratkaisujen, joita tehdään perusturvaan ja sosiaalisen turvallisuuden puolella verotuksessa, painotukset ovat väärät.

Herra valtiovarainministeri, te ette ole vastannut julkisesti, miten viime joulukuussa esillä olleen pankkitakauksen yhteydessä rajat ylittävät turvamekanismit ja suomalaisen pankin määritelmä on mennyt. Sosialidemokraatit edellyttävät sen selvittämistä. Vieläkään siitä ei ole saatu vastausta. Se on hyvä EU:ssa esiintyä, mutta pitäisi nyt oma tontti panna kuntoon.

Toinen asia: komissio edellyttää myöskin kriisin inhimillisen laskun pehmentämistä. Vaikeimmassa asemassa ovat nuoret ja erityisesti pätkätyössä olevat. Komissio esittää työttömyysturvaan, asumis- ja perheavustuksiin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon lisäpanostuksia. Teillä eivät näy millään tavalla nämä arjen hommat. Teidän mielestänne välittäminen on naapureiden varassa.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Bästa talman! Mielestäni muutamassa puheenvuorossa kiinnitettiin huomiota jo seuraavaan kriisiin, joka liittyy työvoiman riittävyyteen ja saatavuuteen.

Minä ihmettelen suuresti, ettei tämä asia kiinnosta kaikkia ryhmiä eikä ryhmäpuheenvuoroja pitäviä (Ed. Kuoppa: Saataisiin työpaikkoja!). Minun mielestäni hallituksen toimenpiteet tämän hallituskauden aikana ja myös tässä lisätalousarvioesityksessä liittyvät näihin panostuksiin tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen ja ovat olleet aivan välttämättömiä. Tämän talouskriisin aikana ne ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi ja hyviksi, joten hallitus toimi tässä jo hallitusohjelmaa kirjoittaessaan erittäin pitkäjänteisesti ja yritti ennakoida näitä tulevia haasteita. (Puhemies: Minuutti kuluikin jo!)

Angående kommunekonomin tycker jag att det är viktigt att notera att man i politikförhandlingarna (Ed. Rajamäki: Minuutti ruotsiksi!) har kommit (Ed. Zyskowicz: Sama ruotsiksi!) överens om stimulanspaket för kommunekonomin och det borde oppositionen också ha noterat.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kukaan meistä ei tiedä, kauanko tämä kriisi kestää ja paheneeko se. Mutta kun hallitus kirjoitti hallitusohjelmansa ja pani sen 2,5 prosentin alijäämän bruttokansantuotteesta katoksi, ehdottomaksi katoksi, niin minä kysyn, mitä jos tämä kriisi jatkuu ja otetaan velkaa 8 prosenttia, 8—9 prosenttia joka vuosi bkt:stä, ja kriisi ei lopukaan? Ettekö te ole ollenkaan ottanut tätä huomioon? Minulla on se käsitys, että te ette ole ottanut sitä huomioon ja sen takia hallitus harjoittaa minun ja kristillisdemokraattisen ryhmän mielestä väärää politiikkaa. Nyt olisi syytä vakavasti miettiä, mikä on se oikea lääke. Ja oikea lääke ei voi olla velan ottaminen joka vuosi ja niin paljon kuin 8—9 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suuri raha nauttii täydellistä koskemattomuutta eli kun voitot ovat yksityisiä, ne menevät suurelle rahalle, mutta kun tulee tappioita, ne sosialisoidaan. Eli tämä on sosialismia suosiva porvarihallitus. Ja vihreät, te olette porvareiden puudelipuolue niin eduskunnassa, Helsingissä kuin Espoossakin. Täytyy yhdessä antaa hallitukselle tunnustus: teidän elvytysohjelmanne, on se nyt parempi kuin EU:n elvytysohjelma, koska sitä ei ole saatu vielä edes aikaiseksi. Onnittelut tästä!

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensin haluan todeta ed. Manniselle, että en ole syyttänyt hallitusta lisävelan otosta, mutta siitä syytän hallitusta, että hallitus on romuttamassa valtion tulopohjan poistamalla kansaneläkevakuutusmaksun, poistamalla suurten omaisuuksien veron jnp., tekemällä ylisuuret verohelpotukset suurituloisille, (Ed. Zyskowicz: Sen poisti kyllä jo edellinen hallitus!) josta me esitimme erilaisen verotaulukon, jossa olisi leikattu suurituloisten verohelpotuksia, kun verotaulukoista päätettiin. Mielestäni kyllä nyt valtio istuu kuntien housuilla, kuntapäättäjien housuilla tulessa, elikkä kunnat pakotetaan tekemään leikkauksia, erilaisia supistuksia, lomautuksia, ja valtio tarjoaa tässä lisäbudjetissakin vain murusia kunnille. Se on tosiasia. Tarvittaisiin todella perusrahoitukseen satoja miljoonia enempi rahaa, jotta kunnat pystyisivät suoriutumaan niistä velvollisuuksista, mitkä niillä on. Ja sinne ei tule valitettavasti nyt.

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Hätä on suuri, kun ed. Zyskowicz palaa viime vaalikaudelle. Silloin todella kevennettiin työn verotusta merkittävästi, mutta se yhdistettiin kokonaisuudessaan tulopoliittiseen ratkaisuun, (Ed. Kanerva: Millä lailla?) jota kokoomus vastusti verisesti viimeiseen saakka ja kaikissa puheenvuoroissa. Sitä yhdistelmää kokoomus vastusti verisesti.

Arvoisa puhemies! Joitakin viikkoja sitten pääministeri täällä sanoi, että liikumme karikkoisilla vesillä, missä vanhat kartat eivät pidä paikkaansa. Nyt valtiovarainministeri tässä hyvin kaunopuheisesti, mutta kuitenkin esittelee vanhan kartan. Ei siinä ollut minusta mitään uutta sellaista, joka vastaisi tämän ajan haasteeseen. Näkymä on se, että tuo kartta pitäisi vain paikkansa, jos tämän laman jälkeen tulisi erittäin voimakas ulkopuolinen veto, kansainvälisen talouden veto, Suomen avuksi, mutta sitä ei ole näköpiirissä. On hitaan, pitkän kasvun aika edessä. Se viesti, minkä minä teiltä, teidän puheenvuoronne takaa löysin, oli se, että meidän jälkeemme vedenpaisumus, ja sillä siisti.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Taloustaantuma näkyy yleensä aina ensimmäisenä rakentamisessa ja rakennusalalla. Sen me kaikki varmaan allekirjoitamme. Tällä hetkelläkin toimialoista suurimmat epävarmuustekijät ovat juuri rakennusalalla. Tässä lisätalousarviossa on useita elvyttäviä tukitoimenpiteitä rakentamisen vauhdittamiseksi. Se on tyydytyksellä merkillepantava. Korjausrakentaminen näyttää lähteneen varsin hyvin liikkeelle; myöskin kotitalousvähennystä käytetään ahkerasti, se on erittäin hyvä asia. Sen sijaan uudisrakentamispuolella on edelleenkin isoja ongelmia ja saamani viestin mukaan tänä vuonna ei ole alkanut juuri yhtään uutta uudisrakennuskohdetta, ja tämä on huolestuttava asia. Viestin mukaan suurimmat ongelmat ovat tällä hetkellä rahoitusmarkkinoitten toimivuudessa. Kysynkin valtiovarainministeriltä, onko ministeri tietoinen siitä, että nämä ongelmat ovat varsin isot, ja onko niin, että kiinteistö- ja rakennusala koetaan niin riskialttiiksi, että pankit eivät lähde mukaan näihin taloustalkoisiin vauhdittamaan rakennusalan huonoa työllisyystilannetta?

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On kuitenkin pakko vertailla vähän edellisten hallitusten tuloveronalennusvolyymejä, vaikka ed. Kalliomäki kytkikin sen tupon ja tulopoliittisen sopimuksen yhdistämiseen. Mutta jos katsotaan ajassa vielä vähän kauemmaksi taaksepäin, niin kolme edellistä hallitusta, kaikkien ansiotuloveronalennusvolyymi on ollut lähes kaksinkertainen tähän istuvaan hallitukseen verrattuna.

Toinen väite, mikä tuli sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa, että veronkevennykset on suunnattu vain suurituloisille, ei pidä paikkaansa. Suunnattiin tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin (Ed. Kuoppa: Pitää paikkansa!) ja aivan niin kuin ed. Ojansuu sanoi, vielä kohdennettiin työtulovähennyksen kautta pienituloisille. Minulla on täällä graafi — ai niin, entinen valtiovarainministeri on tullut paikalle — tässä on kuva siitä, millä tavalla edellisen hallituksen tuloveronalennusprofiilit on. Ne ovat aivan samanlaiset. Siis yksi yhteen on tämän hallituksen profiili verrattuna esimerkiksi siihen hallitukseen, missä valtiovarainministerinä toimi ed. Heinäluoma.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on tullut kyllä ed. Raville väärät paperit mukaan. Nimittäin luulenpa, kun tämän jälkeen menemme yhdessä katsomaan, kuinka paljon on veroja alennettu, niin voi sanoa, että fantastista, että on historiallinen valtiovarainministeri, joka on kaikkein eniten tällä vaalikaudella laskenut veroja, yli 3 miljardia euroa. Ja huom., lähes jokainen vero, fantastista, on pantu pienemmäksi kuin mitä edellisellä vaalikaudella oli alkaen autoiluverotuksesta päätyen perintöverotukseen, ruuan alviin, ravintola-alviin, peltomaan myyntivoittokin saatiin verovapaaksi elvytystoimena. Tällä linjalla kun mennään, niin ei ihme, että leikataan.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Reijosen puheenvuoro rakennusalan elvytyksestä sai heräämään, ja hallitus on täällä kysellyt kovasti, mitenkä oppositio rahoittaisi omia esityksiään. Harmaan talouden torjunta ja harmaan talouden hoitaminen tässä maassa on kyllä retuperällä, ja hallitus on kiinnittänyt siihen varsin vähän huomiota. Ensimmäisen kerran vasta tässä puolivälitarkastelussa asia on noussut esille.

Arvioidaan, että koko harmaan talouden markkina tällä hetkellä on jopa 10 miljardia euroa, elikkä sieltä löytyy kyllä rahaa. Minä uskon, että kansakunta on valmis talkoisiin, jos nämä vapaamatkustajat karsitaan tästä valtakunnasta elikkä ne, jotka pistävät rahaa taskuun ilman, että maksavat veroja.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen vähän hämmentynyt ed. Heinäluoman puheenvuoron korkeasta retorisesta osaamisesta, mutta jätän sen nyt ehkä kommentoimatta. (Ed. Zyskowicz: Se oli fantastista!) — Se oli fantastista tietysti.

Mutta minä puhuin ansiotuloveron alentamisesta, ja kyllä minun täytyy sanoa, että ihmettelen minä sitten — minä en ole itse nimittäin piirtänyt näitä profiileita — täällä on aivan selvät graafit näistä, missä on eri hallituksia vertailtu, ja minun silmiini nämä profiilit ovat kyllä hyvin samanlaiset.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä asia alkaa selvitä siis. Kun minä puhun kaikista tuloista, joka johtaa juuri siihen, että jos tuloja on liian vähän, niin velkaannutaan. Me olemme olleet kyllä sillä kannalla, että työn verotuksen keventäminen on järkevä linja, mutta emme me ole luvanneet kaikkia veroja laskea. Ette tekään muuten ennen vaaleja niin tehneet. Mutta nyt näyttää olevan niin, että peltomaan myyntivoitto verovapaaksi, metsäpuolella sama tilanne, ei muuta kuin verovapaus voimaan. Seuraavaksi tänne tulee pitkäaikaissäästämiseen uusia veroetuja, ja sitten vielä osinkotuloihinkin tarvitaan uusi verovähennys ikään kuin se auttaisi työn tekemistä.

Te olette sillä tiellä, arvoisa kokoomus, että ihmettelen, miten keskusta ja vihreät pysyvät kyydissä mukana.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen määritteli lääketieteen diagnoosilla, että meillä olisi kuumetta, mutta itse näen kyllä, että voi olla alilämpöä. Sen verran kankeasti tämä yhteiskunta tällä hetkellä toimii.

Sosialidemokraatit viittasivat puheessaan useaan kertaan hallituksen menneisyyteen ja siellä tehtyihin päätöksiin. Näkisin kuitenkin, että on parempi oppia menneisyydestä, historiasta, mutta nojata koko ajan tulevaisuuteen, kaukonäköisyydestä Suomea palkitaan. Näkisinkin, että niillä satsauksilla, mitä tehtiin esimerkiksi koulutukseen ja osaamiseen viime laman aikana, pärjättiin. Näin olisi tehtävä nytkin. Kun panostukset näkyvät tässä lisätalousarviossa ja olemme niihin päätyneet, niin katson, että tällä tiellä hallituksen on jatkettava, mihin se on tähän asti edennyt, ja panostettava koulutukseen ja osaamiseen ennen kaikkea, että pysymme sillä statuksella, millä olemme pärjänneet menneisyydessäkin.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Raha-asioissa pitää olla tarkkana ja ennen kaikkea silloin, jos hakee velkaa. Täällä eduskunnan ulkopuolella valtiovarainministeri on puhunut, todellakin, kuten puolueemme puheenjohtaja äsken sanoi, siitä, että 40—60 miljardia tarvitaan lisää velkaa. Sitä pankinjohtajakin kysyy, että mihin te tätä rahaa tarvitsette.

Sitten te olette puhuneet siitä, että tarvitaan veronkorotuksia. Koska ja minkä suuruisia? Sitten te olette puhuneet siitä, että tarvitaan myös sosiaali- ja terveysturvan leikkauksia. Koska ja minkä suuruisia? Siinä samassa televisio-ohjelmassa te takeltelitte ja toitte esille myös tämän näkökulman. Sitten on se, että kuka tämän maksaa. Onko niin, että ed. Zyskowicz, joka esiintyi radiossa viime viikolla ja totesi, että tämä hallitus ei leikkaa, tarkoitti sitä, että seuraava hallitus leikkaa? Näinkö vastuutonta on tämä teidän rahapolitiikkanne?

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Skinnari kysyi, mihin velkaa tarvitaan. No, sitä tarvitaan tämän meidän hyvinvointiyhteiskuntamme pystyssä pitämiseen, valtionosuuksiin, työttömyysturvaan, koulutukseen, päivähoitoon, meidän normaalin elämämme ylläpitämiseen. Siihen, ed. Skinnari, tämä valtio tarvitsee velkarahaa. (Ed. Skinnari: Ei se riitä pankinjohtajille tämä vastaus!)

Mitä tulee tähän SDP:n verolinjaan, niin tarkoitatteko nyt todella sitä, että te haluaisitte perua sen veronkevennyspäätöksen, joka tehtiin alkuvuodesta? Te haluaisitte siis ottaa eläkeläisiltä pois, palkansaajilta, lapsiperheiltä. Te haluaisitte ottaa pois ne kymmenet eurot, mitä he ovat saaneet lisää, mikä on parantanut heidän ostovoimaansa, pitää yllä kotimaista kysyntää, pitää yllä työllisyyttä. Tästä työllisyydestä kertyy niitä verovaroja, joilla kuntatalouskin pysyy vielä joten kuten jaloillaan.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä luulisi, että tämä meidän vaihtoehtomme olisi tullut tässä jo pikkuhiljaa esille. Me emme ole siis lupaamassa näiden kaikkien verojen alentamista. (Ed. Zyskowicz: Luulisi kyllä!) Me ymmärrämme tämän eläkeläisten veroratkaisun järkeväksi ja lupasimme sen itse viime eduskuntavaaleissa. Olisimme tosin toteuttaneet sen jo vuosi sitten ja äänestimme sen puolesta, mutta silloin ed. Orpokin äänesti vielä vastaan, niin että se tuli nyt vuoden myöhässä.

Mutta se, mitä me emme ole tekemässä: me emme ole luvanneet panna 500:tä miljoonaa ruuan arvonlisäveron alennukseen, josta kaikki tietävät, että se on jo mennyt hintoihin. Ruoka tulee maksamaan tämän vaalikauden lopussa enemmän kuin se maksoi tämän vaalikauden alussa, ja siinä välissä haaskattiin 500 miljoonaa tarpeellista rahaa. Me emme luvanneet 310:tä miljoonaa euroa ravintolatoiminnan alviin. Me emme myöskään luvanneet miljardia euroa kelamaksun alennukseen, jonka valtiovarainministeri yksin lupasi, jonka pääministeri ja sosiaali- ja terveysministeri lukivat lehdestä ja meni aamukahvi väärään kurkkuun, ja nyt he joutuvat täällä puolustamaan, että se oli tarpeellinen teko. Nämä ovat pieniä eroja meidän välillämme, ja ehkä se tässä pikkuhiljaa tulee kaikille selväksi.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On mielenkiintoista tämä sosialidemokraattien veronkevennysten priorisointi. Te priorisoitte varallisuusveron poiston aika korkealle viime kaudella. Pitää muistaa, että teidän valtiovarainministeriaikananne varallisvero poistettiin. Mielenkiintoinen priorisointi sinällänsä.

Ed. Heinäluoma puhui, että toimet ja puheet ovat suuressa ristiriidassa keskenään. Minä kaivoin teidän vastalauseenne, ja te esititte TVL:n taulukoihin 200 miljoonaa vähemmän kevennyksiä. Toisaalta te esititte perusvähennyksen nostamista. Se oli 425 miljoonaa. Nettomääräisesti te olisitte keventäneet 225 miljoonaa enemmän kuin tämä hallitus teki. Koettakaa pikkuhiljaa päättää, mikä se teidän linjanne on.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toivon nyt, että sillä puolella salia kuunnellaan, koska te koko ajan annatte väärän todistuksen lähimmäisistänne. Me esitimme veronkevennyksiä palkansaajille ja perusvähennykseen, mutta me esitimme myös veronlisäyksiä: windfall-veroa, pakkausveroa, käänteistä alvia ja montaa muuta, joilla me rahoitimme osan näistä veronkevennyksistämme. Me emme tee niin kuin te. Te vain alennatte veroja, mutta te ette mieti, mistä tähän yhteiskuntaan saataisiin pelivaraa, ja meille on käymässä niin, että kuntapäättäjät tekevät sen likaisen työn, mikä on hallituksen veronkevennysten seurausta, ja kuntapäättäjät tekevät myös ne veronnostopäätökset. Jo tällä hetkellä Suomessa lähes miljoona ihmistä asuu kunnissa, joissa verot ovat nousseet. Kun katsomme, mitä päätöksiä ensi syksynä kunnissa tehdään, niin veikkaanpa, että tuo määrä on moninkertainen.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus myös hakee aktiivisesti uusia tapoja turvata verotuloja. Sosialidemokraattienkin kannattaa lukea päivän lehtiä, joissa muun muassa ministeri Katainen hyvin tasapainoisella tavalla pohdiskelee windfall-verotuksen mahdollisuuksia, sitä, miten se voidaan toteuttaa. Valtiovarainministeriössä on seurattu aktiivisesti muiden maiden kokemuksia käännetystä arvonlisäverosta. Siitä voidaan saada tulevaisuudessa ehkä joku toimiva ratkaisu.

Mutta on hyvä, että ed. Heinäluoma toteaa, että sosialidemokraateille ei ravintoloiden arvonlisäveron alentaminen kelpaa. Se olisi sinänsä erinomaisen hyvä toimenpide myös työllisyyden parantamiseksi, mutta se ei teille näköjään käy.

Arvoisa puhemies! Yksi asia, joka viime lamasta toivottavasti opittiin, oli se, että talouskriisistä ei saa muodostua sosiaalista kriisiä, koska sen hinta on vielä kovempi ja sitä maksetaan todella pitkään.

Ministeri Katainen puhui hyvin siitä, miten meidän pitää välittää toisistamme. Meidän kannattaa myös aktiivisesti miettiä keinoja, joilla yhteiskunta voi tukea tätä välittämistä, jotta voidaan tulla vastaan, kun joillakin menee huonosti.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ettei jää väärinkäsitystä, niin kyllä meille kelpaa ravintoloiden arvonlisäveron alentaminen 17 prosenttiin eli samalle tasolle kuin ruuan verotus on tällä hetkellä. Mutta pidämme täysin vastuuttomana, että siitä mennään eteenpäin, koska enpä usko, että lopputulos on se, että tulee dynaamisia vaikutuksia, vai luuleeko joku, että jos alennetaan ruuan hintaa, niin ihmiset syövät enemmän, ja olisiko se edes toivottavaakaan? Ei. Lisäksi me olemme nähneet, että ruokapuolella tämä on nyt jo mennyt hintoihin.

En yhtään ihmettele, että ministeri Anttila on julistanut salaiseksi selvityksen, jossa käy ilmi, mihin taskuun tämä hinnan tuleva alennus on nyt jo mennyt. Eli hinnat ovat nousseet enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, ja johonkin taskuun se on mennyt, ja tämä tieto on kuulemma salainen ja ministeri Anttilan kassakaapissa, ja varmaan hallituspuolueet vihreitä myöten toivovat, että se pysyykin siellä.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pata kattilaa soimaa tässä verohommassa. Me täällä vasemmalla olemme kauhistelleet sekä edellisen että nykyisen hallituksen verolinjaa. Elikkä siinä ei minusta mitään merkittävää eroa ole ollut. Mutta sen sijaan kysyisin, minne on hukattu Kemera-rahat, elikkä kun meillähän on nyt valtava määrä metsäkoneyrittäjiä konkurssin partaalla, niin miksei nyt joko viime budjetissa taikka sitten tässä lisäbudjetissa tullut lisää rahaa niin, että tänä vuonna, tänä keväänä vielä, olisi päästy metsään tekemään töitä? Puuta tarvitaan kumminkin energiapuuna, jos ei muuta. Kysyisin, mistä syystä näin. Tähän voivat vastata keskustalaisetkin, mistä syystä sitä ei priorisoitu tärkeäksi, koska mietinnössä kumminkin nähtiin, että siellä on valtava vaje. Tämä ei ole mitään hyvää työllisyydenhoitoa.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen vertasi maatamme kuumesairaaseen potilaaseen, jolle nyt annetaan kuumetta alentavana lääkkeenä elvytysruiske. Vaikka sairautta parantavaa lääkettä ei heti ole käytettävissä, niin kyllä potilas tarvitsee myös hellää hoivaa ja hyvän perushoidon, ja kyllä nyt on suuri vaara, että kunnissa todellakin tehdään kohtalokkaita leikkauksia elintärkeisiin ja tulevaisuuden kannalta tärkeisiin palveluihin. Jos haluamme, että tulevaisuuden väestö on mahdollisimman työkykyistä ja että sitä eläköitymisikääkin saadaan alennettua, niin ei nyt ole varaa leikata perusterveydenhuollosta, lastensuojelusta, kouluterveydenhuollosta tai perusopetuksesta, niin kuin nyt on kunnissa tosiasiallisesti käymässä. Kysynkin ministeriltä, eikö nyt olisi korkea aika kuntatalouteen lisätä hätäapua, että kunnissa ei pakkotilanteessa tehtäisi lyhytnäköisiä ratkaisuja.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että täällä ollaan niin erimielisiä. Me joudumme väittelyyn tuloverotuksen tason pienentämisestä, kun pitäisi katsoa nyt eteenpäin. Haasteet ovat äärimmäisen kovia: etsiä ne oikeat linjat, millä pidetään yllä kulutuskysyntä. Me muistamme sen laman, joka oli 1990-luvulla. Silloin tehtiin leikkauslistat, silloin tehtiin kaikennäköiset. Seuraukset olivat äärimmäisen kovat. Tämä hallitus on valinnut toisenlaisen tien, elvytyksen tien, jo viime vuoden puolella ja tässä lisäbudjetissa. Nyt pitäisi myöskin opposition puolella katsoa, mitkä olisivat ne oikeat toimenpiteet, joilla yhteisesti viedään Suomea eteenpäin ja kansalaisten elämisen taso turvataan.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä taitaa olla historiallinen päivä. Enää ei suomalaista sosialidemokraattia kiinnosta halvempi ruoka. Jos tämä keskustelu olisi käyty 10—15 vuotta sitten, kun EU-jäsenyydestä keskusteltiin, niin olisipa tätä oudoksuttu. Ruuan arvonlisäveron alentaminen ei taida maistua, koska tässä mentäisiin alaspäin meidän veropuolellamme. Kun ruuan hintaa laskettiin talonpojan kustannuksella, niin silloin se kyllä maistui erittäin hyvin. Minusta ruuan arvonlisäveron lasku on erittäin sosiaalinen ja oikeudenmukainen tapa laskea ruuan hintaa. Siihen pitää liittää tarkka seuranta siitä, kenelle tämä vero menee, ja olen samaa mieltä siitä, että kaupalle se ei saa mennä. Tässä meidän tulee olla hyvin tarkkoja.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kelamaksun poistosta täällä on puhuttu. Siinä on kysymys käytännössä siitä, että siirrämme verotuksen painopistettä pois työllistämisen ja työn verotuksesta muihin. Eli me tulemme valtaosaltaan perimään sen saman summan muiden verojen korotuksina, jotka ovat lähinnä ympäristöperusteisia veroja. Eli tässä on rakenteellisesta muutoksesta myös kysymys. Kuntien kohdalla kelamaksun poisto tarkoittaa noin 250 miljoonaa euroa vuositasolla, joka vastaa 6 000 työntekijän palkkaa kuntapuolella. Eli kun tämä maksurasite kunnilta poistuu, helpottuu 6 000 ihmisen palkkaus kunnissa. En väitä, että siellä tapahtuu uusia palkkauksia, mutta joka tapauksessa se on vastaava summa kuin 6 000 ihmisen palkka, joka on varsin merkittävä.

Samaten yhteisöveron tilapäistä tuotto-osuutta tullaan kasvattamaan ja kiinteistöverojen rajoja tarkistamaan, joten kunnille tarjotaan mahdollisuus tulopuolen vahvistamiseen. Jokainen tietää, että kunnat ovat tiukoilla. Mutta totta on myös se, että edes hyvinä aikoina osa kunnista ei ole kyennyt pääsemään ylijäämäiseksi, mikä kertoo siitä, että kysymys ei ole näiden kuntien kohdalla mistään maailmalta tulevasta talouskriisistä vaan siitä, että kunta ei ole kyennyt joko poliittisten päätösten tai muiden asioitten seurauksena saamaan talouttaan kuntoon, ja nämä kunnat ovat tietysti vaikeuksissa — olivat aikaisemmin ja ovat nyttenkin — mutta tulopohjaa tullaan tätä kautta vahvistamaan.

Ed. Kallis otti erittäin hyvin esille tämän itse velkaantumiskehityksen syyn eli sen, että mitäs jos käykin niin, että tämä talouskriisi pitkittyy ja me teemme jatkuvasti alijäämäisiä budjetteja tästä maailman tappiin — siis vähän värikkäästi ilmaistuna — tästä useita vuosia eteenpäin. Velkaantuminenhan tulee nimenomaan tästä alijäämästä, ja sen takia on olennaista, että nyt pidämme niukkaa linjaa menojen lisääntymisessä, pidämme niukkaa linjaa kuntien uusien velvoitteiden tekemisessä, pidämme niukkaa linjaa uusissa veronkevennyksissä. Ja pidemmät työurat ovat se kaikkein paras rakenteellinen vastaus siihen, millä tämä velka voidaan tulevina vuosina maksaa pois.

Sen takia, koska emme voi olla varmoja siitä, riittävätkö pidennetyt työurat tai talouskasvu tämän alijäämän kääntämiseen ylijäämäksi, on täysin mahdollista, että kasvun alettua joudumme turvautumaan myös veronkorotuksiin tai menoleikkauksiin tai molempiin, mutta sitä ei kannata tehdä tämän kriisin aikana, koska se söisi sitä elvytysvaikutusta, jota tässä nyt juuri haetaan. Eli sen takia, kun täällä on vaadittu, että budjetti pitää avata, veroja pitää nostaa ja menoja pitää leikata, me emme halua sitä tehdä tämän kriisin aikana. Jos siihen joudutaan, niin sen aika on sitten silloin, kun talous kasvaa, mutta olennaista on saada työuria pidemmiksi, koska jokainen vuosi työuraan lisää tuo 3 miljardia euroa julkiseen talouteen, 3 vuotta tuo 9 miljardia ja me tarvitsemme ne rahat.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, kyllä nyt kuitenkin on niin, että koska te tällä hetkellä otatte lisää velkaa rahoittaaksenne hyväosaisten veronkevennyksiä, niin sen vuoksi jo hyvin lähitulevaisuudessa nämä leikkaukset, joita äskeisessäkin puheenvuorossa väläytitte, tulevat olemaan paljon rankemmat ja paljon rajummat kuin jos nyt tekisitte jotain muuta kuin tätä täälläkin monesti todistettua höveliä veronalennuspolitiikkaanne, joka suosii hyvätuloisia.

Ei minusta ole yhtään ihmeellistä se, että vihreät ovat tässä mielellään mukana. Täällähän ed. Ojansuu haukkui sosialidemokraattisen vaihtoehdon, jossa olemme muun muassa esittäneet ympäristöveroja lisää, olemme muun muassa esittäneet pienituloisten eläkkeensaajien, työttömien verotuksen keventämistä. Nimittäin tämä hallitus, arvoisa ministeri Katainen, parhaillaan kiristää pienituloisten eläkkeensaajien ja työttömien verotusta kuntaverotuksen kautta. Olen äärimmäisen kyllästynyt siihen, että ministeri jatkuvasti julkisuudessa puhuu veronkevennysten ostovoimaa parantavasta vaikutuksesta. Tällä hetkellä kunnissa pienituloisempien verot nousevat, ja ne eläkkeensaajat ovat minullekin soitelleet, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että tuli 20 euroa lisää veroa tammikuun alusta.

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä verenpaine yhteiskunnassa nousee lisää, ellei tätä nyt hoideta niin, että tuetaan niiden yritysten, joilla on vielä elinmahdollisuuksia, mahdollisuuksia työllistää ja mennä sen huonon ajan ylitse. Tämä on aivan keskeistä, vaikka näitä elvytystoimenpiteitä tähdennetään myös jo lomautuksia tehneille yrityksille. Mutta nämä yritykset, jotka ovat vielä elinkelpoisia, tarvitsevat nyt tekohengitystä, ja tässä lisätalousarviossa osoitetaan varoja niille yrityksille ja myöskin niille alueille, jotka pärjäävät.

Kuitenkin keskeistä olisi edelleen korostaa nuorten työhön pääsemistä, ja myöskin naisvaltaisten alojen tukemisen pitäisi olla enemmän agendalla, ja tässä lisätalousarviossa osin kyllä siihen tulee vastauksia, mutta sitä varmasti vielä edelleen tarvitaan.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnille ei anneta rahaa, vaikka siellä sitä tarvittaisiin. Kunnissa on nyt huutava pula rahasta, ja hallitus paneekin kunnat tekemään puolestaan likaisen työn eli peruspalveluitten leikkaamisen. Tämä on sitä teidän leikkaamistanne. Tämäkö on teidän tavoitteenne, arvoisa valtiovarainministeri Katainen? Te sanotte, että kelamaksu, 1 000 miljoonaa, peritään ympäristö- ja energiaveroista. Kuntienkin osalta on niin, että kunnat saavat sen 250 000 miljoonaa, mutta kuntalaiset sen joutuvat maksamaan. Ei se ole katteetonta rahaa. Jostakin se pitää periä. (Ed. Zyskowicz: Kuka muu ne verot viime kädessä maksaa kuin suomalaiset!) Nyt te kerrotte, että elvytetään tulevaisuutta varten. Te yrititte jo elvyttää niin, että olisitte nostaneet eläkeikää kahdella vuodella. Tämäkö on teidän linjanne?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 45 prosenttia Suomen hyvinvoinnista tulee viennistä, ja vasta kun vienti lähtee vetämään, sen jälkeen talous lähtee nousuun. Tällä hetkellä voidaan pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa vain sillä, että nyt tilapäisesti tässä velkaannutaan, ja kotimaista kysyntää vain sillä, että pidetään kiinni näistä veronalennuksista. Olen käynyt aika monessa te-toimistossa tässä viime aikoina. Siellä on aika paljon jo väkeä asiakkaina. Onneksi sinne tulee nyt budjetissa myöskin lisää henkilökuntaa. Mutta haluatteko te sitä, että välittömillä veronkorotuksilla tai menonleikkauksilla tämän teollisuuden puolelta tulleen väen lisäksi sinne myöskin palvelualojen ihmisiä jo ajettaisiin? Työllisyyden kannalta on tällä hetkellä ihan välttämätöntä pitää tätä kotimaista kysyntää yllä, ja se on nyt mahdollista, koska taloutta on pitkän aikaa hoidettu vastuullisesti.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä lisäbudjetissa on monia osatekijöitä, jotka mahtuvat EU-kriteereihin: taloyhtiöitten korjausavustukset, ympäristötyöt. Liikenneministeriön pääluokassa on hyviä asioita, homekoulut jne. Nämä täyttävät sen elvytysehdon, että ne ovat väliaikaisia.

Herra valtiovarainministeri, te rapautatte politiikallanne suomalaisen yhteiskunnan veropohjaa luopumalla miljardien tuloista. Nämä ensin mainitsemani asiat ovat taskurahoja näitten miljardien rinnalla, joissa pysyvästi, siis pysyvästi, luovutte valtion tuloista. Miksi te ette noudata hallituksenne Euroopan unionille antamaa lupausta, että elvytystoimien tulee olla väliaikaisia? Miten nämä pysyvät miljardien tulonmenetykset mahtuvat väliaikais-käsitteen sisälle?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Todellakin sadoissa kunnissa tehdään parhaillaan leikkauslistoja. Kunnilla ei ole mahdollisuutta korottaa veroja kesken vuoden. Valtion olisi kyllä mielestäni ja teidän, ministeri Katainen, noista puheistanne vähän annettava periksi ja otettava tämä kirja ja katsottava läpi sellaiset menokohteet, jotka eivät ole välttämättömiä tänä vuonna ja lähitulevaisuudessa toteuttaa. Täältä löytyy varmasti esimerkiksi 1 prosentin verran sellaisia, (Ed. Zyskowicz: Kertokaa muutama esimerkki!) eikä ole kenenkään hätä siitä kasvamassa, eli tulisi tehdä niin kuin te pakotatte nyt sadoissa kunnissa tekemään.

Toinen puoli on se, että teillä on mahdollisuus myös myöntää, että verotuksessa on menty sellaiselle linjalle, että on suosittu niitä, joilla on hyvä veronmaksukyky. Tässä suhteessa pitäisi palata takaisinpäin. Se ei taloutta heikennä vaan parantaa ja vähentää sitä hirvittävää velkataakkaa, jonka te olette luvannut nyt neljän seuraavan vuoden aikana ottaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Demareiden veropolitiikasta. Esititte itse viime syksynä suunnilleen saman tasoisia, ed. Mannisen esittämällä tavalla, itse asiassa suurempia veronalennuksia tälle vuodelle kuin mitä hallitus esitti. Te rahoititte näitä veronalennuksianne muun muassa arvioimalla, että hallitus on arvioinut verotulot alakanttiin. Nyt me kaikki tiedämme, että hallitus ja me kaikki muutkin arvioimme verotulot yläkanttiin, ja tämä kertoo jotain teidän tarkkanäköisyydestänne tulevan taantuman suhteen.

Ed. Heinäluoma ja ed. Saarinen: Pääosa veronalennuksista tällä hallituksella suuntautuu työnteon verotuksen keventämiseen, tuloveron keventämiseen tavallisilta palkansaajilta, tavallisilta eläkkeensaajilta. Kun te ette tähän halua puuttua, näin te sanotte, te ette halua tähän puuttua, niin on turha sanoa, että te tasapainottaisitte taloutta sillä, että peruuttaisitte miljardien luokkaa olevat veronalennukset, joita ei ole siis olemassakaan.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eihän tässä tarvitse vielä veroja kiristää, riittää kun luovutaan osasta tästä jättimäisestä veronalennusohjelmasta, mitä tämä kokoomusjohtoinen hallitus nyt on tekemässä. Esimerkiksi ei ole mikään pakko tuoda tänne esitystä siitä, että osinkotulojen verotusta ryhdytään keventämään. (Ed. Zyskowicz: Nyt te luovutte semmoisesta, mitä ei vielä ole esitetty!) Siinä olisi ministeri Kiviniemellä tilaisuus tehdä alkiolaista politiikkaa. Sama koskee myös sitä, onko meillä ongelmana pitkäaikaissäästäminen, tarvitaanko sinne uusia veronvähennyksiä. Ei tarvita. Samaten nämä arvonlisäveron alennuslupaukset. Niitä ei tarvita tässä laajuudessa. Sieltä tulee rahaa.

Nyt ollaan tilanteessa, että tämä hallituksen paljon mainostama elvytys on 90-prosenttisesti tätä veronalennusohjelmaa, 90-prosenttisesti veronalennusohjelmaa. (Ed. Zyskowicz: Siitä valtaosa on tuloveronkevennystä!) Kaikkialla muualla lähtökohta on suoria työllisyyttä tukevia toimia ja siihen liittyviä investointeja. Täällä on aivan toinen linja. Miksi? Koska kokoomus johtaa tätä hallitusta, sen talouspolitiikkaa ja keskusta ja vihreät tulevat mukana äänettöminä yhtiömiehinä. Toivon, että tähän tulee muutos.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on välillä niin kova meteli, että ei tunnista edes omaa nimeänsä. (Puhemies: Niin on todella!)

Minusta ei ole yllättävää se, että kokoomuksessa huomataan vain veronkevennykset. Minä luulen, että te ette edes lue budjettikirjasta sitä osaa, jossa joku esittää veronkorotuksia, koska se on teille sen verran vierasta. Mutta verotuksessahan on kyse siitä, kuinka hyvin ne toimet palvelevat työllisyyttä. Me kaikki tiedämme, että vaikkapa ruuan arvonlisäveron kevennyksen, mikä nyt on teidän päätöksenänne tässä salissa hyväksytty, työllisyysvaikutukset ovat hyvin heikot. Myös sen sosiaaliset vaikutukset ovat heikot, koska vaikkapa kansaneläkkeen varassa oleva ihminen hyötyy siitä noin 4 euroa kuukaudessa. Tämä ei ole mitään opposition pahaa panettelua, vaan nämä asiat löytyvät sieltä hallituksen esityksen perusteluista. Mutta me tiedämme, että tämä sama raha vaikkapa perusvähennyksessä antaisi kaikkein pienituloisimmille ihmisille enemmän, kompensoisi kuntaverojen korotusta ja olisi sopinut hyvin tähän aikaan, koska inflaatio on ollut korkealla ja syönyt pienituloisimpien ostovoimaa eniten. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Nämä käyttävät myös ne rahat tässä kotimaassa kaikkein tiukimmin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvin suureen ääneen arvostelette hallituksen tekemiä veronalennuksia. Kuitenkin, kuten totesin, valtaosa hallituksen veronalennuksista suuntautuu tuloverojen keventämiseen. Kun kysytään, haluatteko te niitä tavallisten palkansaajien ja eläkkeensaajien veroja kiristettäväksi, te sanotte, että ette halua. Ainoana esimerkkinä sellaisesta veronalennuksesta, joka pitäisi peruuttaa, te mainitsette elintarvikkeiden arvonlisäveron. Sillä te siis vähentäisitte valtion velkaantumista. Ei, nyt ed. Filatov juuri kertoi, että ette te sillä vähentäisi valtion velkaantumista, vaan käyttäisitte sen saman rahan muiden verojen alentamiseen. No, mitä tämä puhe on siitä, että valtio velkaantuu sen takia, kun hallitus on liikaa alentanut veroja?

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz ei vieläkään ole perehtynyt siihen budjetin tulopuoleen, jota me olemme esittäneet ja jolla me myös kompensoisimme niitä veronkevennyksiä, joita me olemme esittäneet. Me olemme esittäneet niiden katteeksi myös veronkorotuksia ja sellaisiin kohteisiin, joita onneksi nyt sitten valtiovarainministerikin pohtii vakavasti, vai miten tämä termi kuului. Mutta jos esimerkiksi windfall-veroa olisi korotettu ajoissa, meillä olisi 600 miljoonaa enemmän kertynyttä rahaa, mutta kun se on vielä pohdinnassa, niin nämä rahat jäävät budjetista saamatta. Mutta oleellista on se, mitkä ovat näiden veronkevennysten työllisyysvaikutukset. Siinä olen samaa mieltä ed. Zyskowiczin kanssa, että työn verotuksen keventäminen on se, joka vaikuttaa työllisyyteen. Sillä on positiivisia vaikutuksia. Mutta silloin, jos se kohdennetaan enemmän pienituloisiin, sen vaikutus on todennäköisempi täällä meidän kotimaassamme, koska hyvätuloisten veronkevennyksistä osa valuu ulkomaille, sen me tiedämme kaikki, tai ne jäävät säästöön tai jonnekin muualle. (Puhemies: Minuutti kulunut jälleen!) Oleellista on se, mitä meillä tapahtuu tällä hetkellä kunnissa. Miten ihmiset voivat luottaa tulevaisuuteensa, jos kuntapalveluja leikataan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tästä verosta. Siis kysymys on painopisteen siirtämisestä työn ja työllistämisen verosta muihin, välillisiin veroihin. Täällä on mainittu muun muassa pienet osingot tai jotkut muut hyvin marginaaliset verot. Tietysti retorisesti voi olla järkevää sotkea isot ja pienet asiat keskenään, mutta niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Enkä pidä myöskään perusteltuna, että pienille osinkotuloille annettaisiin mikään erityinen verohelpotus varsinkaan tämmöisessä tilanteessa. Mutta sen kokoluokka olisikin ollut joku ehkä muutama kymmenen miljoonaa, 40 miljoonaa, iso raha sekin, mutta ei ole perusteltua tuoda tämmöisessä tilanteessa sen kaltaisia veronalennuksia. Mutta se kaikkein suurin veroratkaisu, mikä on tehty, koskee nimenomaan palkansaajia ja eläkkeensaajia. Näin ollen me olemme halunneet jättää ihmisille heidän omaa rahaansa enemmän käytettäväksi kotimarkkinoitten pyörittämiseen eli esimerkiksi käytettäväksi yhdessä kotitalousvähennyksen kanssa suomalaisen ihmisen tai Suomessa olevan ihmisen työpanoksen ostamiseen. Juuri tällaista taloudellista aktiviteettia me nyt tällä hetkellä tarvitsemme.

Ei ole sinänsä perusteltua se, mitä sosialidemokraatit sanoivat, että tehdään miljardi veronkevennyksiä suurituloisille. Voisitteko te nyt kerrankin sanoa — ed. Heinäluoma on todennut, että suurituloisen raja on 9 000 euroa kuussa ansaitseva — mutta onko se sosialidemokraattien linja, että se on nimenomaan se, minkä ed. Heinäluoma totesi minulle eräässä A-ohjelmassa? Pitäisi nyt saada kansalaisten ja meidän kaikkien tietää, mikä on se suurituloinen, johonka te pistätte sen rajan, että häneltä ei tuloveroja tai joitakin muita veroja alenneta. Te olette kannattaneet käsittääkseni autoverouudistusta, sitäkin pidettiin huonona. Te olette kannattaneet pienten perintöjen verovapautta, jota hallitus esitti, ja nyt sitä pidetään huonona. Mikä näistä on semmoinen asia, jota te haluatte nyt korottaa? Me haluamme nimenomaan kantaa huolta kotimarkkinoitten kysynnästä tällaisena aikana, jolloin vienti ei vedä, ei ole olemassa vientikysyntää. Aivan sama velkaantumisvaikutus on sillä, mihinkä kohtaan sitä veronalennusta tehdään, ja toisaalta jos ne samat rahat käytettäisiin pysyvien menojen lisäämiseen, näillä on aivan sama vaikutus velkaantumiseen.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden poikkeuksellisen jyrkkä laskusuhdanne on menossa ja sen jyrkkyys on ehkä yllättänyt kaikki muut paitsi kaikkein negatiivisimmat ennustajat. Totta on, että asioihin on suhtauduttava realistisesti, mutta tietynlainen positiivinen asenne auttaa helpommin nousemaan tästä tilanteesta.

Suomi on panostanut merkittävästi elvytykseen. Meidän vuoden 2009 budjettiesityksemme on EU:n elvyttävin. Joudumme ottamaan kuitenkin huolestuttavan määrän velkaa, ja Suomen mahdollisuudet säilyttää talouspoliittinen itsenäisyys riippuu siitä, luotetaanko Suomen kykyyn hoitaa julkista talouttaan. Vielä toistaiseksi valtio on saanut lainaa edullisesti, mutta on muistettava, että velka on myös maksettava takaisin, oli sen hinta edullista tai ei. Arvioiden mukaan Suomen velkaantumisaste on vuoden 2009 lopussa noin 34 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jossakin EU-maassa se on yli 100 prosenttia.

Maailmanlaajuisesti vaarana on, että valtiot ryhtyvät suosimaan omia tuotantojaan ja maiden väliset rajat kohoavat. Euroopan unionin alueella on syytä olla tarkkana, että pystytään pitämään rajat avoimina ja turvaamaan tavaroiden vapaa liikkuvuus. Edelleen on tärkeää yhteisesti pyrkiä edesauttamaan rahoitusmarkkinoiden toimivuutta ja luottamusta. Rahoitusmarkkinoiden tilannetta on seurattava tiivisti ja mahdollisiin elvyttäviin lisätoimiin täytyy olla kotimaassa valmius. Yritysrahoituksen saatavuus on huolestuttavan huonoa, ja turhien konkurssien määrä on nousussa.

Julkisen talouden kestävälle pohjalle saattamiseen on erilaisia keinoja. Voidaan leikata menoja rajusti, korottaa veroja huomattavasti tai ryhtyä rakenneuudistuksiin, jotka sekä vähentävät menopaineita että edistävät talouskasvua. On selvää, että viimeksi mainittu on kivuttomin keino ja toivottavasti myös riittävä. Rakenteellisia uudistuksia ovat muun muassa työurien pidentäminen, palvelutuotannon tehostaminen, kansalaisten terveyden ja toimintakyvyn kohentaminen sekä eläkejärjestelmän kestävyydestä huolehtiminen. Kestävyyden turvaaminen edellyttää päätöksiä työllisyysastetta nostavista rakenteellisista uudistuksista, verotuottojen turvaamisesta ja menopaineiden hillitsemisestä.

Kuntatalous on osa julkista taloutta ja kunnat ovat suurien haasteiden edessä. Niiden on pystyttävä reagoimaan verotulojen alenemiseen, mutta on muistettava, että on olemassa myös taantuman jälkeinen aika. Pitkällä tähtäimellä elinkeinoelämään panostaminen takaa työpaikkojen säilymisen ja uusien syntymisen sekä sitä kautta vakaat verotulot. Valtion päätöksillä tullaan kuntia vastaan, jotta niiden taakka tässä taloudellisessa tilanteessa hieman helpottuisi. Päätös työnantajan kansaneläkemaksujen poistamisesta helpottaa kuntataloutta koko maassa. Lisäksi politiikkariihessä on sovittu, että nostetaan valtionosuuksia ja osuuksia yhteisöverosta väliaikaisesti. Näillä toimilla tulee olemaan auttava merkitys, mutta kuntien on silti itse kehitettävä selviytymiskeinot ulos vaikeasta tilanteesta.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa alueellisen näkökulman esille tässä yhteydessä. Lapin kannalta tämä talvi on ollut kohtuullinen. Tahtoo olla niin, että kaikki hyvä tulee Lappiin viipeellä, ja nyt näyttää siltä, että myös tämä pahakin tulee ihan pienellä viipeellä. Tilanne antaa ehkä hetken aikaa reagoida vaikeaan tilanteeseen, ja nyt on tekemisen paikka, koska syvältä nousu Lapissa kestää kauemmin kuin muualla. Tärkeää on saada nopeasti elvyttäviä toimia käyntiin, jotta työllistävä vaikutus olisi välitön. Erilaiset hankkeet kuten korjausrakentaminen, perusväylänpito ja homekoulujen korjaamiset ovat nopeasti liikkeelle saatavia toimia. Lisäbudjetissa on myös huomioitu mahdollisten kaivosten vaatimat infrahankkeet, ja tämä on hieno asia Lapin kannalta. Jos maailmanmarkkinatilanne sallii, kaivosten avaamiseen on oltava valmius infraan satsattaessa.

Veronalennuksista on tässä tilanteessa huono puhua, mutta veronalennuksilla voi olla hyvin positiivisiakin vaikutuksia. Lokakuussa ruuan alvi alenee, ja se tulee asettamaan ravintolayrittäjät hankalaan tilanteeseen. Nyt, kun EU:ssa on päästy kompromissiratkaisuun ravintolapalveluiden alvin alentamisesta, tulisi tämä mahdollisuus ottaa myös Suomessa huomioon, näin varsinkin alueilla, joilla matkailuelinkeinon merkitys on huomattava. Näin voitaisiin edistää alueiden omatoimista menestystä ja työllistämistä.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lisätalousarvio jatkaa hyvin hallituksen elvytyslinjaa.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt hyvän lisätalousarvion tähän vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Neljä keskeistä asiaa tähän tilanteeseen ja budjettiin liittyen:

Ensinnäkin, me emme halua syventää lamaa, vaan me olemme tehneet tietoisen ratkaisun, että me elvytämme velkarahalla. Meillä on siihen varaa, koska aikaisempina vuosina on harjoitettu tiukkaa talouspolitiikkaa ja Suomen valtionvelka on saatu painumaan ainakin kansainvälisissä vertailuissa siedettävälle tasolle eli kansantalous kestää.

Toinen pääpointti on se, että hallitus pyrkii toimillaan ja budjetillaan pelastamaan niin monta yritystä kuin ikinä mahdollista, pelastamaan niin monta työpaikkaa kuin ikinä mahdollista. Jokainen euro, joka tässä elvytyspaketissa on, on mietitty tarkkaan tämän periaatteen pohjalta, eli suhde euroa per pelastettu työpaikka on ollut ohjenuorana.

Kolmas asia on mielestäni se, että kun velkaannutaan, niin tietenkin nämä toimet tehdään niin, että sitä velkaa otetaan kuitenkin niin vähän kuin mahdollista pitkällä aikavälillä. Eli me pyrimme tämän velkarahan avulla kantamaan kansantalouden yli tämän pahimman laman kuopan, ja kun me siellä kuopassa joudumme velkaantumaan, niin jotta kuopan syvyys jäisi mahdollisimman matalaksi, silloin se loppuvelkasaldo sinä päivänä, kun maailmalla talouskasvu alkaa ja pääsemme myymään tuotteitamme maailmalle ja jälleen kerran kansantalous voi paremmin, olisi mahdollisimman pieni. Tämä on aivan selvää, kukaanhan ei tieten tahtoen halua suurta velkataakkaa tuleville sukupolville. Sitä ei pidä edes hyväksyä.

Neljänneksi, hallitus tekee tässä yhteydessä ja tämän päivän politiikassaan ratkaisuja, joilla pärjätään myöskin tämän laman jälkeen. Viittasin siihen, että meidän pitää olla valmiina, kun tämä lama alkaa maailmalla helpottaa. Meidän yritystemme pitää olla valmiina myymään tuotteitaan ja työllistämään sitä kautta suomalaisia ihmisiä. Meidän on siis vahvistettava niitä perusteita, joilla tämä nousukausi on meille mahdollisimman menestyksekäs.

Meillä on meneillään yliopistouudistus, joka on yksi tärkeä elementti tätä osaa. Meidän tulee panostaa koulutukseen. Meidän pitää kouluttaa ihmisiä sillä aikaa, kun he ovat joutuneet mahdollisesti lomautetuiksi tai työttömiksi, jotta he ovat työkykyisiä silloin, kun heidän osaamistaan jälleen tarvitaan.

Meidän täytyy ja kannattaa panostaa nyt infrastruktuuriin toisaalta elvytyksen takia, mutta myöskin sen tähden, että se on kansantalouden kilpailukyvyn kannalta yksi menestystekijöitä. Sen lisäksi on tehty suuria rakenteellisia uudistuksia. Sosiaalitupo oli niistä toinen merkittävä, ja nyt erinäköisten vaiheiden jälkeen syntynyt eläkeratkaisu on toinen suuri merkittävä asia.

Puhemies! Uskon, että nämä ovat parasta politiikkaa, mitä tässä tilanteessa käytettävissä olevilla voimavaroilla voidaan tehdä, ja mielestäni, kun yleistä keskustelua seuraa, nämä saavat aika laajan hyväksynnän yhteiskunnassa.

Vielä muutamaan yksityiskohtaan, ei edes yksityiskohtaan, vaan tärkeään asiaan, haluaisin kiinnittää huomiota.

Ensinnäkin, elvytyspaketti pitää sisällään merkittäviä tukia rakentamiseen ja ennen kaikkea energiainvestointeihin. Nämä ovat niitä konkreettisia tekoja, joita teemme taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, ja meidän on jatkuvalla syötöllä saatava näitä konkreettisia tekoja keinovalikoimaan ja päätettäväksi tänne suureen saliin asti, jotta todella pääsemme myöskin strategioista ja suunnitelmista tekoihin näiden meidän omien hiilidioksidipäästöjemme vähentämiseksi.

Sitten, jottei pelkkää hyvää, jotain vähän huonoakin. Olen henkilökohtaisesti hieman pettynyt siihen, että kotoinen maankolkkani Varsinais-Suomi jäi hieman vähälle näissä infrarahoissa. (Ed. Nepponen: Mitä se tarvitsee?) On totta, että E18 on juuri valmistunut ja se on hieno hanke, mutta kun totuus on se, että tämä E18 vei 20 vuotta meidän maankolkkamme kaikki rahat, kun se oli niin suuri hanke, niin ei ole oikein, että se vie ne seuraavat 20:kin vuotta. Eli me tulemme pienine toiveinemme seuraavien elvytyspakettien yhteydessä palaamaan erityisesti Valtatie 8:n turvallisuusongelmiin. Siellä on taas viime viikonloppuna ollut pahoja kolareita ja liikennemäärät ovat melkoisia.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Laman perussyyhän on se, että rahan tekeminen pääomia siirtämällä on ollut niin paljon kannattavampaa kuin sen työllä ansaitseminen. Ahneus on ollut mahdollista, kun omantunnon lisäksi ei muuta sääntelyä kansainvälisesti ole ollut, ei myöskään tämän toiminnan riittävää kansainvälistä verotusta. Ehkä kvartaalitalous muuttuisi vähän pitkäjänteisemmäksi, kun rahan liikkeistä menisi edes pieni siivu yhteiseen hyvään. Mutta se, mitä voimme täällä kotimaassa tehdä, se on tehty ja tullaan tekemään seuraavilla päätöksillä, jotka nuijimme pöytään perjantaina, hyvä niin.

Täällä oppositio on kovasti arvostellut elvyttämistä, mutta eikö meidän pidä silloin auttaa yrityksiä, kun on sen aika. On erittäin hyvä, että Finnvera ja suhdannelainat ovat käytössä maksimaalisesti nyt, juuri nyt, kun niitä tarvitaan. Ihmettelen sitä Ojalan oppia, mitä täällä on käytetty. Ed. Urpilainenhan ensimmäisessä puheenvuorossaan jo antoi ymmärtää, että velka otetaan veronalennusten vuoksi. (Ed. Saarinen: Osittain!) Ed. Heinäluoma pisti tästä puolet alemmaksi ja totesi, että 50 prosenttia velasta otetaan veronalennusten vuoksi. Minun Ojalan laskuoppini mukaan tämä velka otetaan vain 10-prosenttisesti veronalennusten vuoksi, jotka ovat myös tärkeää elvytystoimintaa. Ihmettelen, jos ed. Filatoville eivät kelpaa ne 4 000 elintarviketeollisuuden työpaikkaa, jotka saavat suhteellisen kilpailuedun verrattuna ulkomaiseen elintarviketeollisuuteen tässä tilanteessa. (Ed. Saarinen: Maksaa 500 miljoonaa — laske työpaikan hinta!)

Minä haluan kannustaa valtiovarainministeriä tässä elvytyslinjassa, vaikka naisena olen vähän varovainen ja ajattelen sitä, miten meille sitten käy, jos lama onkin pitempi kuin mitä oletamme. Se 29 prosenttia bkt:stä voi äkkiä nousta jopa yli 50:n, jopa 60:een, mutta silloin täytyy muistaa, että merkitystä on myös nimittäjällä, sillä, että se meidän bruttokansantuotteemme on mahdollisimman iso, ja siihen auttaa tämä elvytys.

Maakunnissa ei olla vaipumassa synkkyyteen. Itse asiassa siellä on kuokat ylhäällä odottamassa sitä, että me lopetamme tämän riitelymme ja saamme päätökset tehtyä. Siellä moni vesihuolto- ja rakentamishanke odottaa vain sitä perjantain nuijankopautusta.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä debattikeskustelussa ensinnäkin ed. Kauppila toivoi lisää Kemera-varoja niitten työllistävän vaikutuksen takia, ja tietysti on erittäin helppo yhtyä tähän ed. Kauppilan toiveeseen. Toki on todettava se, että Kemera-varoja kaiken kaikkiaan jo kasvatettiin viime vuodesta tälle vuodelle noin 4 miljoonalla eurolla 67 miljoonaan, joka käytännössä työllistää yli 3 000 henkilötyövuotta tämän vuoden aikana, mutta kun näitä työllistäviä kohteita haetaan, niin yhdyn kyllä lämpimästi siihen ajatukseen, että mahdollisten uusien lisätalousarvioitten yhteydessä Kemera-varoja edelleen sitten nimenomaan työllisyysvaikutuksen takia lisätään.

No, sitten tähän lisätalousarvioon.

On äärettömän tärkeää, että hallitus on kaiken kaikkiaan reagoinut tähän talouden taantumaan myös sillä tavalla, että tavallaan tämä neljäs elvytyspaketti, ensimmäinen lisätalousarvio, on tehty jo poikkeuksellisen varhain nyt tässä helmi—maaliskuun aikana. On myös äärettömän tärkeää, että hallitus reagoi edelleen tähän taloustilanteeseen vahvasti, kuten nyt mennyt hallituksen politiikkariihikin on osoittanut.

Tämän ensimmäisen lisätalousarvion osalta on helppo yhtyä siitä tehtyihin myönteisiin arvioihin. Jos tuota lisätalousarviota tarkastelisi hiukan aluepolitiikan näkökulmasta, niin voi sanoa niin, että aluepoliittisesti tämä lisätalousarvio on monella tavalla myönteinen. Muun muassa työllistävät infrahankkeet kohdistuvat laajasti koko maahan. Tämä on tärkeää, koska menneistä vuosikymmenistä poiketen talouden taantuma on kohdistunut nyt lähes yhtä aikaa koko Suomeen.

Aivan oikein budjettilinjauksilla pyritään edesauttamaan myös yritysten toimintaedellytyksiä. On kuitenkin selvää, että yritysten toimintaedellytyksiä on seurattava tarkoin. Näyttää nimittäin siltä, että mittavista budjettipanostuksista huolimatta yritysten rahoitushuolto ei toimi niin aukottomasti kuin voisi odottaa, ei myöskään kaikkien elinkelpoisten yritysten osalta, eli tätä yritysten rahoitustilannetta on syytä kyllä seurata tarkoin.

No, aluepoliittisesti hyvinkin myönteisesti näyttää toimivan myös lisätalousarvion esitys aikaistaa EU:n rakennerahasto-ohjelmien hankerahoitusta vuoteen 2009 tuolta ohjelmien loppupäästä eli vuodesta 2013, eli Pohjois- ja Itä-Suomen osalta tällä esityksellä on kyllä hyvinkin myönteinen vaikutus.

On syytä yhtyä valtiovarainvaliokunnan huoleen ja siihen samaan huoleen, mikä debatissakin nousi monella tavalla esille, kuntatalouden tilasta. Kuntatalous painuu tänä vuonna pitkästä aikaa alijäämäiseksi, ja erityisen vaikealta näyttää tuo ensi vuosi. On aivan selvää, että kuntatalouden ongelmiin on tässä jatkossa puututtava, eli on syytä kannattaa vahvasti näitä valiokunnan näkemyksiä kuntatalouden vahvistamisesta. Nyt tarvitaan näitä väliaikaisia toimenpiteitä, kuten yhteisövero-osuuden nostamista, ja sitten näitä pitkäaikaisia toimenpiteitä ja ennen kaikkea pitkän tähtäimen ratkaisuja, kuten valtionosuusjärjestelmän muuttamista, jolla sitten huomioidaan nykyistä paremmin kuntien erilaiset olosuhteet.

Tietysti kuntataloutta kun tarkastelee, niin on selvää, ettei kuntakenttä kestä nykyistä 8 prosentin vuotuista kustannustason nousua, eli tätä taustaa ajatellen on myös välttämätöntä saada tuonne kuntakenttään hyvin maltillinen palkkaratkaisu useammalle vuodelle.

Mutta, arvoisa puhemies, kaiken kaikkiaan arvioin tätä lisätalousarviota hyvin myönteisesti.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallitus on käynnistänyt laman ja työttömyyden torjuntatoimet kevyesti ja hitaasti. Vielä syksyllä hallitus vakuutteli, että oppositio pelottelee kansalaisia alkavasta lamasta, eikä hallitus suostunut näkemään, että taloudellinen myrsky on tulossa myös Suomen ylle. Rauhoittavat puheet eivät estäneet USA:n kasinopelureiden, näiden vapaan markkinatalouden sankareiden, aiheuttaman finanssikriisin leviämistä Suomeen.

Tämän vuoden ensimmäinen lisäbudjetti on tilanteen vakavuuteen nähden kovin kevyt. Vaikka hallitus vakuuttaa, ettei se leikkaa, hallituksen toimettomuus on pakottanut kunnat tekemään leikkauksia kansalaisten peruspalveluihin. Lähes kaikissa kunnissa ollaan avaamassa tämän vuoden talousarvioita, kun verotulojen kasvu on pysähtynyt tai kääntymässä suorastaan laskuun. Nyt hallitus tyytyy vain lähes kosmeettisiin muutoksiin, joilla ei ole ratkaisevaa merkitystä kuntien taloudellisen aseman parantamiseksi.

Vasemmistoliitto ei voi hyväksyä eikä katsoa kädet ristissä, kun kunnat leikkaavat kuntalaisten tarvitsemia palveluja. Hallituksen tarjoamat muruset eivät riitä alkuunkaan. Tarvitaan kunnollinen tasokorotus kuntien valtionosuuksiin. Esitämme tässä lisätalousarviossa 800 miljoonan euron lisärahoitusta kunnille, jotta ne selviäisivät tästä kuluvasta vuodesta ilman, että niiden tarvitsee leikata kuntalaisten palveluja tai lomauttaa kuntatyöntekijöitä. Kuntatyöntekijöiden lomautukset ja investointien karsiminen syventää entisestään lamaa ja johtaa uusiin palvelujen leikkauksiin kunnissa.

Kunnallisveroprosentin nostaminen on monella kunnalla pakosta edessä, jos aiotaan selvitä ensi vuodesta. Verojen korotus on mielestäni kuitenkin parempi vaihtoehto kuin julkisten palvelujen alasajo, sillä se kohdistuisi koulutukseen, terveydenhoitoon, vanhustenhoitoon jne. eli kaikkein pienituloisimpien ihmisten asema entisestään heikentyisi.

Asuntojen rakentaminen on ollut ja on edelleen hyvä työllisyyden parantamisen keino. Koska vuokra-asunnoista on huutava pula kasvukeskuksissa, olisi syytä erityisesti lisätä vuokra-asuntotuotantoa. Hallitus on tehnyt eräitä toimia, mutta ei ole ottanut keinovalikoimaan mielestäni tehokkainta keinoa eli alentanut korkotukilainan omavastuukorkoa, joka nyt ei ole alkuunkaan kilpailukykyinen tällä korkotasolla.

Vanhasen—Kataisen hallitus on erityisesti keskittynyt hyvätuloisten verojen alentamiseen. Kun en äsken saanut tuossa verokeskustelussa debattipuheenvuoroa, niin muutama sana verotuksesta. (Ed. Rossin välihuuto) — Olemme kannattaneet ruokaveron alentamista, ed. Rossi, koko ajan ja aikaisemmin jo, ennen kuin keskustapuolue tuli sille linjalle.

Pienituloisten ja erityisesti työttömien verotus on heidän tuloihinsa nähden suorastaan ryöstämistä. Työmarkkinatuki on noin 6 600 euroa vuodessa, ja siitä työtön joutuu maksamaan veroa noin 20 prosenttia, jolloin käteen jää 5 290 euroa, vero 1 310 euroa, joka merkitsee, että työttömälle jää päivää kohti käteen alle 15 euroa, jos vuoden kaikki päivät lasketaan.

Täällä puhuttiin myöskin verotaulukoista. Vuonna 2009 20 000 ansaitsevan työntekijän verohelpotus on 248 euroa, 100 000 ansaitsevan verohelpotus vuonna 2009 on 1 090 euroa. Minua ihmetyttää, että hallituspuolueitten kansanedustajat kehtaavat puhua vielä siitä, että tämä on pienituloisia suosiva verohelpotus. Se on uskomaton väite ja sitä samaa väitettä toistetaan jatkuvasti.

Ja kun kaikista pienituloisimmat elikkä nämä työmarkkinatuella olevat eivät saa lainkaan verohelpotusta, niin luulisi nyt vihdoinkin jo menevän myöskin hallituspuolueiden kansanedustajien päähän se, että tämä hallituksen veroratkaisu ei suosi pienituloisia, vaan se edesauttaa erityisesti suurituloisten tulojen kasvua ja suosii hyvätuloisia ihmisiä. (Ed. Rossin välihuuto) — Prosenteilla ei osteta, ed. Rossi, vaan euroilla.

Olemme tänään taas saaneet lukea suurista joukkoirtisanomisista. Työttömäksi joutuneiden ihmisten toimeentulon turvaamiseksi hallitus ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin. Ei riitä, että luvataan lisää koulutusta, pitää pystyä osoittamaan myös työpaikkoja, mihin ihmisiä koulutetaan.

Hallitus on lisäksi kiristämässä työttömyyseläkeputkeen pääsyä, mikä tulevaisuudessa merkitsee kymmenien tuhansien ihmisten taloudellista ahdinkoa, kun ei ole työtä, eikä ole muuta kuin olematon työmarkkinatuki, joka pakottaa ihmiset hakemaan toimeentulotukea. Parantamalla sosiaaliturvaa parannetaan myös satojen tuhansien pienituloisten ihmisten ostovoimaa, jota tarvitaan kotimarkkinakysynnän ylläpitämiseksi.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Minä kanssa aluksi ottaisin esille nämä Kemera-rahat. Nyt siellä metsässä koneet seisovat ja metsurit ovat toimettomana, vaikka siellä on työtä paljon. Nyt pitäisi niitä lisätä myös työllisyyden kannalta mutta myös sen kannalta, että metsät hoidetaan ja sieltä saadaan tulevaisuudessakin metsäteollisuudelle raaka-ainetta. Tämän pitäisi olla kyllä tälle hallitukselle nyt mieleinen tehtävä, mutta rahaa ei vaan tunnu löytyvän.

Lama on jo talossa ja kansantuotteen muutosluvut ovat pakkasen puolella. Suuria irtisanomisia ja suuria lomautuksia ilmoitellaan lähes päivittäin. Yrityksissä pidetään lamaa ja pillejä pannaan pussiin kovaa kyytiä ja rahat pidetään kassoissa. Näyttää siltä, että oikeisto luottaa tässäkin maksumiehenä vain kansalaisiin. Jopa mainostoimistojen avulla yritetään saada ihmiset tuhlaamaan vähät roponsa ja piirrellään säästöpossusta mörköä, joka olisi tämän finanssikriisin syy. Vaikka syyt ovat toisaalla, keinottelijoitten häikäilemättömässä ahneudessa, niin ihmisten pitäisi nyt kuluttaa. Yritykset sen sijaan itse potkivat nämä ihmiset pihalle.

Kuten jo joulukuussa oli nähtävillä, niin hallituksen talousarvio oli tulosennusteissaan liian optimistinen ja lainaa on nyt otettava. Veronkevennykset erityisesti ja nimenomaan suurituloisten kohdalla pitäisi kuitenkin perua heti ja välittömästi. On vääryys, että laman varjolla lainataan rahaa niitten ihmisten taskuun; rikkaat pärjäävät aina oli lama tai ei. Eivät he tarvitse lisää rahaa.

Arvoisa puhemies! Hallitus sanoo elvyttävänsä veronkevennyksillä, mutta elvytystä nämä hallituksen veronkevennykset eivät ole. Ne olisi pitänyt suunnata kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille, pienipalkkaisille ja sosiaaliturvan varassa eläville. Tätähän porvarihallitukselta odottaa saattoikin: köyhille ja pienituloisille ei tarjoilla kuin keppiä. Vielä hallitus pitää kiinni uhkauksistaan leikata eläkkeitä. Emme ole vieläkään kuulleet, että hallitus luopuisi tästä leikkauksesta.

Elvyttäväksi väitetyt suurituloisten veronkevennykset oli sovittu, lyöty lukkoon ja esitelty jo ennen kuin valtiovarainministeri Katainen vielä vuosi sitten povasi Suomen talouden jatkavan kasvuaan hyvää vauhtia. Silloin ei hallitus elvytyksestä mitään puhunut ja vielä vähemmän rikkaitten veronalennuksia elvytyksellä perusteli veronalennusministeri Katainen. Äärimmäisen huonoksi hallituksen elvytysvitsin tekee se, että rikkaille jaettu raha ei pyöritä talouden pyöriä vaan menee säästöön, ulkomaanmatkoihin ja palmusaarten veroparatiiseihin ja finanssipeleihin. Todellista elvytystä olisi ollut tukea vähävaraisia. Vähävaraisten jokainen euro menee nopeasti ja varmasti talouden liikenteeseen.

Todellista elvytystä olisi nyt käynnistää kunnolliset useitten miljardien luokkaa olevat investoinnit perusturvaan, huolenpitoon, rakentamiseen ja kunnostamiseen ja koulutukseen. Kunnille ei anneta rahaa, vaikka siellä sitä tarvittaisiin. Kunnissa on nyt huutava pula rahasta. Hallitus paneekin kunnat tekemään puolestaan likaisen työn eli peruspalveluitten leikkaamisen. Sekö on teidän ainoa tavoitteenne, hyvä porvarihallitus?

Arvoisa puhemies! Raha pitää nyt saada liikkeelle. Tällä talousarviolla olisi ollut mahdollista käynnistää heti aravarakentaminen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi huutavasta asuntopulasta kärsiviin keskuksiin. Aravaan hallitus ei kuitenkaan panosta, sille tuntuu kelpaavan vain markkinahenkinen ja markkinavetoinen höpötys, jota nämä finanssikriisinkin kehittäneet markkinamiehet ovat oikeistolle opettaneet. Markkinat eivät nyt saa rakentamista käyntiin, kun arvelevat, että voiton tekeminen muitten rahoista ei tulisi tarpeeksi kannattavaksi. Nyt olisi jo hallituksenkin tajuttava, että vuokra-asuntoja voidaan itse tehdä, jos vain näin päätetään rakentaa.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Joku sanoi täällä debatissa, että kukaan ei tiedä, mihin tässä maassa ollaan menossa, ja näin varmasti asia on. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon me joudumme ottamaan uutta velkaa. On aivan todennäköistä, että se velan määrä nykyisestä kasvaa 40—60 miljardia euroa, ja se tarkoittaa sitä, että me olemme velkaantuneet niin, että valtiolla on velkaa yli 100 miljardia euroa. Se on hurja määrä, ja sen takaisin maksaminen on kova työ lapsillemme ja lastemme lapsille.

Mutta kannattaa muistella, miten tähän on jouduttu ja miksi tähän on jouduttu. 1990-luvun alussa me teimme aikamoisia virheitä tai porvarihallitus teki silloin aikamoisia virheitä. Ei osattu tai ymmärretty sitä, että taloustaantumassa ei saa ihmisiä masentaa. Taloustaantumassa täytyy elvyttää, täytyy yrittää säilyttää ne tulokset, ne etuudet, joita silloin oli voimassa. Mutta me jouduimme silloin leikkaamaan. Ja kuka esti sen, ettei Esko Ahon hallitus silloin aikanaan pystynyt kunnollisesti toimimaan? Sen estivät demarit, jotka tälläkin hetkellä huutavat. Sen estivät demarit, koska meillä oli silloin sellainen perustuslaki, että muuta ei voitu tehdä. Mitään kunnollista ei voitu tehdä, ennen kuin määrävähemmistö- ja määräenemmistösäännöksistä oli päästy eroon, ja kun niistä päästiin, niin sitten vasta kyettiin tekemään jotain tämän yhteiskunnan hyväksi.

Täytyy myös sanoa, että sen jälkeen kun tuli Lipposen hallitus, se todella leikkasi. Se leikkasi rankalla kädellä meidän etuuksiamme, ja se oli kova ja raskas isku kansalaisille. Joka tapauksessa jotenkuten siitä selvittiin.

Tällä hetkellä hallitus toimii aivan toisella tavalla. Se huolehtii ihmisistä ja yrittää turvata toimeentulon ottamalla rajusti uutta velkaa, että pystytään säilyttämään tulonsiirrot ja etuudet, jotta ihmiset voivat turvassa päästä tämän laman yli. Sitten joudutaan kyllä varmasti, aivan varmasti, katsomaan, miten tästä velasta selvitään. Rakenteellisten uudistusten lisäksi, jotka tarkoittavat muun muassa pidentyvää työelämää — en tarkoita, että meillä eläkeikä nousee, mutta meillä työssäoloaika aivan varmasti kasvaa — plus se tarkoittaa nopeampaa kouluun menoa, yliopistoihin menoa. Nämä ovat niitä rakenteellisia uudistuksia, mutta sen lisäksi aivan varmasti joudumme tekemään ehkä rajujakin leikkauksia etuuksiin ja korottamaan myös veroja.

Minä toivon, että jatkossa, kun veroja ryhdytään korottamaan seuraavan hallituksen aikana, ne suuntautuvat kulutusverotukseen ja ympäristöverotukseen. Se on oikeanlaista verotuksen painopolitiikkaa. Työn verottaminen ei kannata, koska se hävittää yrityksiä ja työpaikkoja.

Sitten olisin puuttunut sellaiseen asiaan kuin kuntatalouteen. On totta, kuten täällä on moneen otteeseen sanottu, että kunnissa joudutaan nyt leikkaamaan. Mutta minä osittain syytän myös kuntia siitä, että ne ovat päästäneet oman taloutensa sellaiseen tilaan, että ne mahdollisesti eivät selviä tästä lamasta ilman leikkauksia ja ilman veroprosentin korotusta. Onko rakennettava todella kaikkein hienoin ja kallein sairaala, kaikkein hienoin ja kallein koulu? Näin on toimittu esimerkiksi minun kotikaupungissani. Siellä on rakennettu prameasti eikä ole otettu huomioon, että jossakin vaiheessa ehkä tämä investointivauhti hyytyy ja jossakin vaiheessa myös verotulot hyytyvät. Ja nyt me olemme kuntapolitiikassa tässä tilanteessa.

On oikein, että kuntia autetaan, ei siinä mitään, ja on oikein, että kelamaksun poistamisesta menee se 250 miljoonaa euroa kuntien hyväksi ja toiminnan tukemiseksi. Kuten ministeri Katainen sanoo, sillä rahalla voidaan pitää töissä 6 000 kunnan työntekijää. Mutta se lupaus, (Puhemies: 5 minuuttia!) jonka tämä eduskunta ja seuraava eduskuntakin saisivat antaa, on: ei yhtään uutta etuutta enää, ennen kuin on velanhoito siinä kunnossa, että se velka voidaan maksaa takaisin; ei yhtään uutta vaalilupausta, että me teemme sitä tai me teemme tätä. Demarien puheessa syytettiin hallitusta siitä, että lisäbudjetissa ei ollut ainuttakaan sosiaalista uudistusta, sosiaalisiin etuihin tulevaa lisäystä. Hyvä oli, ettei ollut. Niihin meillä ei tässä Suomenmaassa enää todellakaan ole varaa. Hyvä, että pystytään nämä nykyiset etuudet säilyttämään.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haasteellista tämä keskustelumme tässä debatissa paitsi esittelypuheenvuoroissa on varmasti siksi, että keskustelemme kahdesta asiasta päällekkäin. Keskustelemme syvän finanssikriisin hoitamisesta ja sen lisäksi elvytystoimista, jotka ovat hieman lyhyemmälle aikavälille tarkoitettuja tehostamistoimia tässä yhteiskunnassamme. Siitä varmasti johtuvat nämä monet ristiriitaisuudet. Vaikka menettelytavoista olemme eri mieltä, tavoite meillä on varmasti yhteinen, katsoa Suomen parasta tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Kestävyysvaje, josta on paljon puhuttu tämänkin keskustelun aikana, edellyttää sitä, että julkisia menoja karsitaan joka sektorilla, sitä, että niihin puututaan, joko menoja vähennetään tai tuloja lisätään. Kun tiedämme tulojen lisäämisen mahdottomuuden tällä hetkellä, menojen karsiminen on varmasti se, johon meidän on pakko puuttua tavalla tai toisella. Lisäksi rakenteelliset uudistukset ovat asioita, joita emme pääse pakoon, emme lyhyellä emmekä pitkällä aikavälillä. Mielestäni onkin erittäin tärkeää, että meillä on korostettu erityisesti pääministerin suulla sitä, että katsomme asioita lyhyen ja pitkän aikaperspektiivin näkökulmasta.

Elvytyspaketin teho mitataan mielestäni sillä, että toimet ovat oikein ajoitettuja, oikein kohdennettuja, räätälöityjä, tilapäisiä ja koordinoituja, ihan niin kuin EU:n papereissa linjataan meille hyväksi esimerkiksi. Mielestäni tähän on hyvä lisätä se, että yksikään elvytystoimi ei ole niin suppea eikä niin yksioikoinen, että sillä katettaisiin vain jonkun tietyn alueen tai eturyhmän elämää, vaan että se on maantieteellisesti ja taloudellisesti kattava niin, että mikään alue ei jää katveeseen.

Sitten, hyvä puhemies, seuraava asiakokonaisuus liittyy yrityksiin. Yritysten elämä tällä hetkellä on todella ongelmallista. Me puhumme täällä eduskunnassa kyllä paljon siitä, että olemme järjestäneet yrityksille erilaisia rahoitusmalleja ja erilaisia rahoitusmuotoja, mutta tosielämä menee kuitenkin niin, että vaikka pankit tulisivat yrityksiä vastaan, yritykset eivät välttämättä saa muilta rahoittajatahoilta vastaantuloa. Tästä johtuu se ongelmatiikka, minkä kanssa yritykset kamppailevat, erityisesti pk-sektori. Toivoisin, että käyttäisimme niitä joustomekanismeja, joita meillä on vielä käytettävissä, erityisesti pk-sektorin hyödyksi ja avuksi. Työllisyys on kuitenkin sitä parasta sosiaaliturvaa, mitä täälläkin olemme useaan otteeseen painottaneet. Vain sillä keinolla saamme lisätyksi tulopohjaa ja pidettyä ihmiset elämässä kiinni.

Ikäsidonnaisten menojen kasvu on jatkanut nousuaan jo pitkän aikaa. Se näkyy erityisesti kunnissa, joissa tähän menoluokkaan voitaisiin tietysti sisällyttää eläkkeet, terveydenhoitomenot, koulutus, työttömyyteen liittyvät menoerät ja kaikki nämä, mitkä meitä jokaista kuntapäättäjää tai eduskunnassa elävää ovat todella lähellä. Tähän liittyy kuntatalous, jossa nämä kaikki kasvavat menoerät näkyvät erittäin konkreettisesti. Toivoisinkin, että kun seuraavaa lisätalousarvioehdotusta — ja toivon mukaan sitä suunnitellaan — tehdään, niin siihen sisällytetään tosi kovat panostukset kuntatalouteen paitsi niitten kuntien osalta, jotka ovat yhteisöveroa saavia kuntia, niin myöskin niiden kuntien osalta, jotka eivät ole elinkeinotoimintoihin tehostetusti resurssejaan uhranneet. Molemmat kuntatyypit tarvitsevat tukea tällä hetkellä, jos aiomme Suomen pitää asuttuna laitoja myöten.

Arvoisa puhemies! Lopuksi. Toivoisin sitä, mikä on jäänyt vähemmälle huomiolle tässä keskustelussa, että elvytyspaketin vipuvaikutukset arvioitaisiin, tutkittaisiin, mitkä tämän elvytyspaketin vaikutukset ovat olleet niin, että kun teemme seuraavaa elvytyspakettia, niin sieltä tulevat tulokset voitaisiin sitten pohjaksi huomioida.

Ihan viimeiseksi lopuksi otan lisätalousarviosta esille pari painopistettä, jotka mielestäni kantavat Suomea tulevaisuuteen. Ne ovat koulutusasiat, niitä ei voi kukaan väistää. Toinen, pienempi konkreettinen apu, mikä sieltä löytyy, on korjausrakentaminen. Se mielestäni elvyttää Suomen taloutta koko maata kattavasti.

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää hallitusta erinomaisen onnistuneesta elvytyspaketista, lisätalousarviosta, veroratkaisuista sekä pienituloisille ja apua tarvitseville tehdyistä tulonsiirroista. Hallituksen reagoinnissa on mielestäni edelleen saanut havaita jatkuvaa tilanneherkkyyttä niin olemassa oleviin haasteisiin kuin edessä häämöttäviin uhkakuviin, eivätkä ne ole edes oikeastaan uhkakuvia, vaan yhteiskunnallisesta muutoksesta vääjäämättä eteen tulevia haasteita. Ymmärrän varsin hyvin sen, että oppositio yrittää, ja sen toimenkuvaan toisaalta kuuluukin, opponoida, kritisoida ja arvostella hallituksen esityksiä.

Vastuulliseen toimintaan kuuluu tietenkin myös kritiikin reunalla kuljettaa selkeää vaihtoehtoa. Mutta sitä en aina ole ymmärtänyt, että mihin perustuu tarkoituksenhakuinen ja pohjaton pelottelu. Joko se tapahtuu tahallaan tai tahtomatta, sekoitetaan aikajanalla asioita. Kun hallitus kaiken akuutin, rahoitusmarkkinoista johtuvan epävakauden keskellä tekee myös linjauksia tulevaisuuteen, ne halutaan sekoittaa toimenpiteiksi yksinomaan tämän päivän tilanteeseen. Näinhän asia ei suinkaan ole. Vastuullinen hallitus hoitaa akuuttia vaivaa, mutta rakentaa myös samalla tulevaisuutta.

Tulevaisuuden mahdollisuudet on käännettävä jo etukäteen suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten hyväksi. Osoittaa suurta vastuullisuutta ja kunnioitusta tulevia, kasvavia sukupolvia kohtaan tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka ovat perustukseksi niille vuosille, kun nousuun taas lähdetään, mutta ennen kaikkea perustukseksi vielä pidemmässä aikajaksossa ikärakenteen ja työmarkkinoiden muuttuessa. Miettikääpä: Jos ei sodanajan sukupolvi 1950-luvulla tai suuret ikäluokat 1960-luvulla tai 1970-luvun vastuunkantajat, eivät ketkään heistä, olisi olleet valmiita luopumaan ja muuttamaan oman aikansa tapoja ja rakenteita tulevaisuuden hyväksi, niin millaisessa yhteiskunnassa tämän päivän Suomessa eläisimme?

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma! Lisätalousarvio on parasta, mitä valtiovalta voi syntyneessä tilanteessa tehdä. Olen täysin samaa mieltä valtiovarainvaliokunnan kanssa siitä, että elvyttävien toimien tulee olla ajantasaisia, väliaikaisia ja oikein kohdennettuja. Näin on tapahtunut ja tapahtumassakin. Ei ratkaisuja, jotka lisäävät tolkuttomasti kiinteitä kuluja, eikä myöskään ratkaisuja, jotka monimutkaistavat rakenteita. Sen sijaan sellaisia ratkaisuja, joissa on vipuvarsi; ne toimivat, ja vaikutukset ovat nopeita. Hyvä esimerkki on meidän lahtelaisten saama 2,5 miljoonan euron elvytyspakettiraha, joka poiki muutamassa viikossa 25 miljoonan investoinnit, jotka käynnistyvät jo tämän vuoden puolella. Kun kerromme yhden miljoonan vaikkapa 15 henkilötyövuodella, niin on helposti laskettavissa, mikä vaikutus sillä on talousalueelle.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän huolen vähävaraisista, apua tarvitsevista, työttömien toimeentulosta ynnä muusta, mutta aivan yhtä suuri tarve on kantaa huolta siitä, mikä hyvinvointia rakentaa. Siksi kaikki ne toimenpiteet työpaikkojen säilyttämiseksi, yritysten rahoitussaatavuuden turvaamiseksi on tehtävä, jotka yhteiskunta pystyy tekemään. Loputtomiin ei valtiokaan pysty ongelmaa hoitamaan, ja toisella puolella on tietenkin julkisen talouden vahvuuden ylläpidosta kannettava vastuu ja lainanotossa säilytettävä sellainen ura, että se ei ala nakertaa yhteiskuntamme ja maamme uskottavuutta. Siksi, vaikka oppositiolla on suvereeni opponoinnin oikeus, on politiikan nimissä tehtävä hysteerinen asioiden negatiivinen viljely jotenkin minusta naiivia ja vastuutonta, ja toistan sen, että siinä ei ole voittajia, ei edes opposition kannatuksen kannalta.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi, kun tuo debattipuheenvuoroni jäi pyyntötasolle, niin totean, että tässä salissa oppositio on parin vuoden ajan heitellyt mitä erilaisempia linjauksia taloudesta ja toimenpiteistä. 2007—2008 velkaa ei olisi saanut maksaa takaisin, vaan ylijäämät olisi pitänyt laittaa menemään saman tien. Tuo laulu on jatkunut vähän väliä velanottoa tukien ja kohta velanoton kieltäen.

Arvoisa herra puhemies! Tämänhetkinen taloustilanne on todella epävarma. Talouskehitys menee miinukselle, ja milloin ja missä uusi talouskasvu käynnistyy, sitä tuskin tietää kukaan maapallolla. Rahoitusmarkkinoilla vallinnut ahneus on saattanut maailmantalouden tähän tilaan. Nyt jos koskaan lisätalousarvion elvyttävät toimet ovat tervetulleita. Vuoden 2009 lisätalousarvioesitys on 5,6 miljardia euroa alijäämäinen, ja valtio ottaa edelleen lisävelkaa. Viime vuoden lopulla läpiviety budjetti oli oikeasti elvyttävä huolimatta siitä, että oppositiosta on sitä kovakouraisesti ja -sanaisesti arvosteltu ja yritetty ampua alas. Se vaan on niin, ettei kaikkia paukkuja ammuta ilmaan kerralla. On seurattava kärsivällisesti taloustilanteen kehitystä ja mitoitettava toimenpiteet sen mukaisesti. Tulevissa lisätalousarvioissa voidaan taas sijoittaa elvytystoimet entistä viisaammin, kun toimien vaikutuksia on nähty luonnossa. Nyt tarvitaan pitkäjänteistä ja harkittua talouspolitiikkaa, joka sovitetaan nykyiseen maailmantalouden kontekstiin.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä akuutti huoli kohdistuu suomalaisiin yrityksiin, joiden harteilla on suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi. Ne kamppailevat monien ongelmien kanssa, joista rahoitus on yksi keskeisimmistä. Luottomarkkinat eivät ole helpottuneet pankeille suunnatuista elvytystoimista huolimatta. Ennen kaikkea pitkäaikainen rahoitus ja sen hinta on iso ongelma terveilläkin yrityksillä. Jatkuvasti lehdissä näkyvät uudet lomautusuutiset kertovat omaa karua kieltään yritysten tilanteesta. Työttömyyden arvioidaankin nousevan jopa lähelle 10:tä prosenttia joittenkin pahimpien visioitten mukaan kuluvana vuonna, kun yritykset joutuvat turvautumaan lomautuksiin ja irtisanomisiin.

Kasvuyrityksiä Suomessa on edelleen liian vähän. Suomi panostaa kyllä tosissaan t&k-toimintaan, mutta aina tulokset eivät vastaa valitettavasti panostuksia. Innovaatioitten kaupallistaminen ja menestyksekäs markkinointi tuntuu olevan vaikeampaa kuin itse innovaatioiden luominen. Käytännön toteutukseen tarvitaankin nyt aivan uudenlaista otetta. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen toimiminen alueellisina välittäjäor-ganisaatioina ja yritysten yhteistyökumppaneina voisi avata uusia mahdollisuuksia.

Suomen viennin osuus kansantaloudesta on Korean jälkeen toiseksi suurin maailmassa suhteutettuna väestömäärään. Yritysten toimintaa tukeva kansaneläkemaksun poistaminen on tältä osin erittäin tervetullut toimenpide. Se keventää työn teettämisen kustannuksia juuri oikeaan aikaan. Koulujen, vanhainkotien ja päiväkotien korjaushankkeisiin osoitetut varat tulevat puolestaan elvyttämään paikallisesti. Tärkeää on myös lomautettujen ja työttömäksi jääneiden uudelleenkoulutus. On keskityttävä hankkeisiin, jotka voivat käynnistyä mahdollisimman nopeasti ja vaikuttavat jo ennestään vaikeuksissa oleviin kuntatalouksiin.

Arvoisa herra puhemies! Vielä kuntatalouksista hivenen. Noita osoitettuja velvoitteita on paljon kunnille, ja monet kunnat ovat joutuneet lisäämään velkataakkaansa. Kuntatalous heikkenee katastrofaalisella vauhdilla. Nopeat toimenpiteet ovat nyt tarpeen. Kuntien välinen yhteistyö ja kuntaliitokset ovat tuoneet joitakin ratkaisuja ja säästöjä palveluiden järjestämisessä. Kaikkiin ongelmiin kuntaliitokset eivät kuitenkaan tuo helpotusta. Esimerkiksi kuntaliitoksiin sisältyvä henkilöstön viiden vuoden suoja-aika voi osoittautua kohtuuttomaksi ja tässä taloustilanteessa vaikeaksi toteuttaa. Väestön vanheneminen lisää palvelujen kysyntää ja kuntien menoja entisestään. Talouden laskusuhdanne puolestaan lannistaa yrittäjiä ja vähentää yritysten kunnille tuomia tuloja.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt olemme jo kolmannella kierroksella tässä vahvassa elvytyksessä, kun katsoo viime vuoden osalta sekä vuoden 2009 varsinaista talousarviota että lisätalousarviota ja nyt sitten tätä tämän vuoden ensimmäistä, ja Suomi alkaakin olla Euroopan EU-maiden elvyttävin talous.

Mikä on ollut hyvä seikka, on, että kaikki toimet ovat hyvin tukeneet toisiaan ja mikä merkittävintä, emme ole lisänneet pysyviä menoautomaatteja. Sen sijaan me olemme uskoneet ihmisten omaan aktiivisuuteen ja olemme uskoneet, että työn kautta saamme myöskin hyvinvointia. Eli näihin seikkoihin elvytystoimet ovat kohdistuneet.

Jo viime syksynä vuoden 2009 budjetti sisälsi merkittäviä kannustavuutta lisääviä päätöksiä, kuten juuri työn verotuksen keventämispäätöksen ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän noston. Tässä kuunneltuani tätä verokeskustelua olisin tietysti, jos joku opposition edustaja olisi ollut paikalla, kysynyt, vastustatteko te nyt jo jopa tätä kotitalousvähennyksen nostoa tällaisena huonona verotoimenpiteenä. Ainakin vielä muutama kuukausi sitten esimerkiksi ed. Heinäluoman kanssa väiteltiin, mitä kaikkea voisimme tehdä sillä kotitalousvähennyksellä vielä lisäten sitä.

Samoin teimme viime syksynä jo hyviä, rakenteita uudistavia päätöksiä. Esimerkiksi yritysten ja yhteisöjen energiatukeen laitoimme 30 miljoonaa euroa, taloyhtiöiden energia-avustuksiin 8 miljoonaa euroa, liikennehankkeisiin lähes 700 miljoonaa euroa.

Marraskuussa kolmannessa lisätalousarviossa lisäykset tukivat ennen kaikkea elinvoimaisia yrityksiä ja rakentamista. Siinä oli lisäyksiä Finnveralle, Vientiluotolle, julkisille pääomasijoittajille, Tekesille. Toisaalta oli myöskin vuokra- ja asumisoikeusasuntojen käynnistämisavustuksen laajentaminen koko maahan, Senaatti-kiinteistöille 30 miljoonaa, Kuntarahoitukselle 20 miljoonaa euroa.

Nyt tässä uusimmassa elvytyspaketissa määrärahat ovat kohdistuneet ennen kaikkea liikennehankkeisiin, rakentamiseen, yritysrahoituksen edelleen vahvistamiseen, viennin tukielementtien edelleen vahvistamiseen ja todellakin myös työn sivukustannusten alentamiseen työnantajan kelamaksun poistamisen kautta.

Mielenkiintoinen kysymys on myöskin tämä kelamaksukritiikki, ja niin kuin valtiovarainministeri Katainen sanoi, tämähän on ensi askel verotuksen uuteen suuntaan, ja jos katsoo kansainvälisiä esimerkkejä, niin työn verotuksen alentaminen on se trendi, mitä aidosti halutaan, jotta olisi töitä niissä maissa, jotka tosiaan työtä pystyvät luomaan, ja toisaalta verorasituksen lisääminen sellaisissa kohteissa, jotka esimerkiksi ympäristöä pilaavat, ja sitä kautta ympäristöä pilaavien kulutuksen lisäverotus, niin kuin myöskin valtiovarainministeri sanoi.

No, tietysti on hyvä kysymys, mitä tehdään jatkossa, minkälainen on seuraava mahdollinen elvytyspaketti. Mielestäni se voisi olla vielä enempi tulevaisuuteen suuntaava ja mielestäni voisimme myöskin jatkaa tietyillä sekä tukielementeillä että verohelpotuksilla, esimerkiksi verohelpotuksilla ympäristöpuolen investointeihin ja sitä kautta niiden suuntaamisella sellaisiin hankkeisiin, jotka tukevat suomalaisen elinkeinoelämän kehittämistä niissä uusissa tuotteissa, jotka maailmalla menevät kaupaksi nyt ja entistä paremmin tulevaisuudessa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Talouspolitiikan ytimenä pitäisi olla se, että hyvinä vuosina varaudutaan huonoihin vuosiin. Valtiolle onkin vuodesta 1999 lähtien virrannut vero-, osake- ja myyntituloja, mutta rahaa ei ole pahojen päivien varalle.

Poliittiset päättäjät ovat taipuvaisia rahoittamaan melko helpolla mahdollisia hyviä asioita. Siksi valtion ja kuntien kassat ammottavat tyhjyyttään. Valtion ja kuntien talous on vaarassa vajota rajattomaan velkaantumiseen. Oppositiota odottaisin hallituksen kumppaniksi taantuman hoitamiseen. Nyt oppositio vaatii kuitenkin ensinnä, että menoja ei saa leikata, toiseksi, että ei saa alentaa verotusta, kolmanneksi, että kuntien rahoitus on pantava kuntoon sekä että velan takaisinmaksua on aikataulutettava. On syytä kysyä, voiko ristiriitaisempaa talouspolitiikkaa olla. Tempoilevasta ja ristiriitaisesti suhtautuvasta oppositiosta ei ole apua taantuman taittamiseen.

Arvoisa puhemies! Taantuman hoitaminen ja talouskasvun perustan rakentaminen jää hallituksen harteille. Erityisesti hallituksen tulee kehittää keinoja taantuman seurausten pehmentämiseen. Valitettavasti vaalikauden puolivälin tarkastelun yhteydessä tällaista pohdintaa ei saatu aikaiseksi. Tämän takia ehdotan pohdittavaksi yhtenä keinona henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuutta. Taantuman aikana konkurssiin ajautuu tai joutuu tuhansia kelvollisia yrityksiä. On tärkeätä huolehtia, etteivät yritykset joudu vuosikausien velkakurimukseen. Siksi määräaikainenkin laki henkilökohtaisesta konkurssista parantaisi tilannetta.

Toinen tärkeä pehmentämiskeino on asuntolainojen roskapankki. Se tarkoittaa, että maksukyvyn menettäneet rehelliset kotitaloudet jäävät vuokralaisiksi asuntolainalla ostamaansa asuntoon niin kauan, kunnes on taas rahaa huolehtia lainanlyhennyksistä. Roskapankin avulla suomalaisia perheitä ei ajettaisi vuosikausien kurimukseen, vaan ne jatkaisivat elämäänsä turvallisissa oloissa.

Kolmanneksi on huolehdittava, etteivät työttömiksi joutuneet, lomautetut tai velkaantuneet ihmiset ajaudu syrjäytymiseen, vaan heidät pidetään mukana yhteiskunnan aktiivisina jäseninä kuntoutuksen ja koulutuksen avulla. Sosiaaliturvan riittävä taso onkin olennaista taantuman torjunnassa. Kaveria ei saa jättää.

Arvoisa puhemies! Valtio ei voi velkaantua loputtomiin. Valtion ja kuntien edessä on kaksi velkaantumisriskiä. Toinen koskee työuran lyhyyttä, suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymistä ja siitä johtuvaa työeläkkeiden rahoitusongelmaa. Vuonna 2007 eläkkeelle siirtyi yli 70 000 henkilöä, näistä vain yli 28 000 siirtyi vanhuuseläkkeelle. Huolestuttavaa on, että ennen eläkeiän, 63 vuotta, saavuttamista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy yhtä paljon suomalaisia kuin vanhuuseläkkeelle. Eläkeläisten määrän kasvun ja taantuman aikana lisääntyvän työttömyyden vuoksi eläkemaksutuloja kertyy nykyistä vähemmän samalla, kun eläkemenot kasvavat. Viimeistään vuonna 2015, ehkä jo aikaisemminkin, eläkemenot ylittävät selvästi maksutulot, minkä takia ryhdytään syömään eläkerahastoja. Seurauksena on valtion 2050-luvulle jatkuva velkaantumiskierre, ellei työuria pystytä pidentämään.

Toisena velkaantumisriskinä pidän sitä, ettei hallituksella ole halua leikata menoja. Miksei leikata menoja nyt, kun siihen joudutaan ensi vaalikaudella? Tämä koskee myös kuntia. On helppoa nostaa veroja ja asiakasmaksuja, mutta menojen vähentäminen vaatii luovuutta ja innovatiivisuutta. Niin valtion kuin kuntienkin menopuolella on vielä kasvukauden löysyyttä, josta päästään menoja vähentämällä. Uhkana on, että veroastetta joudutaan melkoisesti nostamaan vuosikymmeniksi. Kun yhä pienempi osa kansalaisista on työelämässä, verotuksesta tulisi sietämättömän kireää. Asiaan voidaan varautua aloittamalla nyt menojen leikkaukset. Se ei ole koskaan myöhäistä.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Ahon ja valtiovarainministeri Viinasen aikana tilanne oli kovin toisenlainen verrattuna nyt pääministeri Vanhasen ja valtiovarainministeri Kataisen aikaan. Tuolloin Suomen valtio ei 1990-luvun laman aikana ollut saada edes sitä velkarahaa, mitä tarvittiin, jotta pystyttiin tärkeät toiminnot pitämään yllä.

Me velkaannuimme pahasti, ja nyt tuota velkaa on vuosien saatossa hieman jouduttu ja pystytty maksamaan pois. Sen vuoksi tietysti tämä suuri edessä oleva velanoton määrä aidosti kauhistuttaa, koska se on myös sitä velkaa, mikä siirtyy tuleville sukupolville maksettavaksi. Tässä mielessä me kulutamme ja toiset sen sitten maksavat. Sitä voi miettiä, onko se ylisukupolvisen ajatuksen mukaista vai ei. Se on selvä kuitenkin, että me joudumme ottamaan velkaa, jotta me pystymme tämän talouslaman yli pääsemään.

Jos me emme ottaisi velkaa, arvoisat SDP:n edustajat, me joutuisimme leikkaamaan. Me joutuisimme korottamaan veroja. Me joutuisimme tekemään juuri niitä ikäviä toimenpiteitä, joilla samalla myös meidän kansantaloutemme pyörien pyörimistä hidastettaisiin eli itse asiassa syvennettäisiin lamaa. Siksi valtio joutuu ottamaan velkaa, koska valtiolla kuitenkin on isommat hartiat myös kestää tämä velanoton rasitus ja hoitaa se tulevaisuudessa pois tekemällä vähän enemmän työtä ja sitä kautta maksamalla se sitten yhteisesti.

On varmasti myös oikeudenmukaisempaa, että valtion velanoton kautta pystymme elvyttämään, kuin jos säästötoimenpiteitä kohdennettaisiin. Ne kohdistuisivat aina epätasa-arvoisesti eivätkä tässä mielessä kyllä palvelisi tämän ajan talouspolitiikkaa ollenkaan.

Herra puhemies! Tässä lisätalousarviossa on monia erinomaisen hyviä asioita, jotka elvyttävällä tavalla vievät asioita eteenpäin. Erityisesti haluan todeta vielä tässä yhteydessä panostukset liikenteeseen. 141 miljoonaa euroa on kova sana varsinkin, kun ne tulevat 70:een eri kohteeseen ympäri maata, joista suurimmat ovat nuo Savonlinnan keskustan, Kirkkonummen—Kivenlahden, Päivärannan—Vuorelan ja Joensuun kohdan rakennustyömaat. On pakko todeta, että tältä osin tämä elvytyspaketti on oikea, hyvä ja pureva ja tulee sekä työllistämään että viemään meidän infraamme eteenpäin ja sitä kautta myös sitten parantamaan suomalaista kilpailukykyä.

Se, mihin me tarvitsemme lisää varoja tämän vuoden aikana, on ilman muuta kuntatalous. Yhteisöverotuotot ovat romahtaneet ja verotulot tulevat vähenemään, ja tämä aiheuttaa ilman muuta kaikissa kunnissa suuria ongelmia. Hallituksen on tuotava toinen lisätalousarvio vielä ennen kesää eduskuntaan ja tehtävä siitä kuntatalouspaketti, joka pitää sisällään myös konkreettisesti niitä ratkaisuja, mitä tuleva kehysriihi tulee osaltaan käsittelemään. Silloin kuntien yhteisöverotuottojen jako-osuus on erittäin merkittävässä roolissa, mutta myös muut valtionosuusratkaisut, koska kaikki kunnat tulevat tämän pahimman laman yli tarvitsemaan tukea. Kunnissa tällä hetkellä leikataan ja monissa korotetaan veroja. Se on ihan arkipäivää, ja kaiken tämän tiedämme.

Herra puhemies! Sitä minä olen ihmetellyt tässä tämän keskustelun aikana, kuinka SDP kehtaa edelleenkin olla nuiva tälle ruokaveron alennukselle. Ed. Laitinen: Onko todella niin, että te ette halua suomalaisille halvempaa ruokaa, mitä tämä tulee tarkoittamaan? Haluan myös muistuttaa, että ruokaveron eli elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen sisältyy jo eduskunnan tekemään yksimieliseen päätökseen Euroopan unioniin liittymisratkaisun yhteydessä.

Tuolloin päätettiin, että elintarvikkeiden arvonlisävero laskee 12 prosenttiin jo vuoteen 1999 mennessä. Nyt on mennyt kymmenen vuotta siitä päätöksestä, nyt, kun eduskunta on hyväksymässä tuon ratkaisun, ja ratkaisut on tehty jo, ja 1.10. tänä vuonna tuo päätös astuu voimaan. Hyvä niin, ja uskon sen myös menevän hintoihin, sen tulee mennä. Sen tulee näkyä siellä tavallisen kansalaisen kukkarossa ja kulutuksessa ihan oikealla tavalla. Tässä mielessä kyllä on toivottavaa, että myös SDP tulee tukemaan tuota ruokaveron alennusta.

Lopuksi, herra puhemies, kehysriihessä tehdään tärkeitä päätöksiä. Yksi niistä on hammaslääkärikoulutuksen aloittaminen Kuopion yliopistossa. Se ei ole alueellistamista, vaan se on kansanterveystyötä, jota meidän on aivan välttämättä tehtävä tänä päivänä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Palauttaakseen talouden toimintakyvyn lähes kaikki suuret teollisuusmaat ovat tehneet isoja elvytyspaketteja. Jokainen maa pyrkii turvaamaan omien kansalaistensa työpaikkoja ja siten hyvinvointia. Keinot eivät kuitenkaan saa olla vapaata kauppaa rajoittavia, koska silloin taantumaa ei helpoteta vaan syvennetään. Suomelle protektionismin uusi tuleminen on todellinen uhka, sillä silloin, kun meillä vielä meni hyvin, 45 prosenttia bruttokansantuotteestamme tuli viennistä. Taantuma on meillä ohi vasta, kun vienti lähtee uudelleen vetämään.

Vapaaseen kauppaan perustuvasta globalisaatiosta on tullut vuosien saatossa erityisesti vasemmistolaisten keskuudessa lähes kirosana. Viimeisten kuukausien aikana monet ovat kuitenkin joutuneet myöntämään, että globalisaatiota paljon pahempi asia on se, jos globalisaatiota ei ole. Vaikka globalisaation aikana Suomesta siirtyi joitakin tuhansia alemman osaamistason työpaikkoja edullisemman kustannustason maihin ja globalisaatio siis merkitsi siten osalle työvoimasta uuden ammatin oppimista, niin kansakuntana meillä meni lujaa. Erityisesti teknologiateollisuuden korkeatasoisia tuotteita myytiin hyvällä katteella ympäri maailmaa, talous kasvoi, palkat nousivat ja verotuloilla voitiin levittää hyvinvointia kaikille suomalaisille.

Tilanne on aivan toinen nyt, kun maailmanmarkkinat eivät vedä. Ei auta, vaikka olisimme kilpailukykyisiäkin, kun markkinoilla ei ole riittävästi maksukykyisiä ostajia. On tilapäisesti pienennettävä kapasiteettia, ja se merkitsee irtisanomisia tai lomautuksia monille vientiteollisuudesta suoraan tai välillisesti eläville. Kriisi alkoi rahoitusmarkkinoilta, mutta se levisi nopeasti reaalitalouteen. Oikea johtopäätös on se, että rahoitusmarkkinasäätelyä on globaalisti kehitettävä mutta vapaata kauppaa ei saa kahlita, koska se on talouskasvun moottori.

Arvoisa puhemies! Haluan pariin kohtaan erityisesti kiinnittää huomiota täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.

Ensimmäisenä työ- ja elinkeinoministeriön osuuteen: Ensinnäkin siinä on aivan erinomaisesti tuotu esille ne tärkeät toimet, joilla yritysten rahoitustilannetta parannetaan ja autetaan yrityksiä selviämään taantuman yli, koska vain sillä tavalla voimme pitää myös työllisyyttä yllä pitkässä juoksussa.

Työllistämistoimiin tässä esitetään myöskin 22 miljoonan euron lisäystä muun muassa työvoimapoliittiseen koulutukseen ja starttirahan lisäämiseen. Tässä yhteydessä on hyvä myöskin muistuttaa siitä, että te-toimistoihin on lisätty 120 henkilötyövuotta auttamaan akuuttiin tilanteeseen. Nämä toimet ovat tässä tilanteessa tarpeen, koska te-toimistojen asiakasmäärä on huomattavasti kasvanut ja on aivan välttämätöntä, että jokaisen työttömäksi jäävän tai pitkälle lomautukselle joutuvan kanssa voidaan käydä keskusteluja hänelle henkilökohtaisesti parhaiten sopivista vaihtoehdoista ja että voidaan myöskin palvella yrityksiä, ja esimerkiksi yhteishankintakoulutus on erittäin hyvä tapa kasvattaa osaamispohjaa nyt, kun on töissä hiljaisempaa, ja oppia sellaisia taitoja, joita sitten jatkossa voidaan hyödyntää suomalaisten hyväksi.

Arvoisa puhemies! Erityisen iloinen olen siitä, että valtiovarainvaliokunta lisäsi Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin miljoona euroa sen alkuperäisen miljoonan euron lisäksi, jonka hallitus alun perin esitti. On aivan välttämätöntä, että turvapaikanhakijoiden kasvusta johtuva ruuhka Maahanmuuttovirastossa ja myöskin poliisissa saadaan purettua. (Ed. Laitinen: Tarve oli 5 miljoonaa!) — Tarvetta varmasti on enemmänkin, ja se asia pitää tässä jatkossakin myöskin hoitaa.

Mutta periaatteen täytyy olla se, että Suomeen tulee saada jäädä niiden turvapaikanhakijoiden, joilla on siihen oikeutus kansainvälisten velvoitteiden perusteella, oman elämäntilanteensa perusteella, mutta ei niiden, jotka jäisivät maahan vain sen takia, että heidän hakemustaan ei ole määräajassa keritty käsittelemään. Näin järjestelmä ei voi toimia, ja sen takia on aivan välttämätöntä, että tänne kohdennettiin lisää rahoitusta. Olen erittäin tyytyväinen, että valtiovarainvaliokunta otti nimenomaan tämän kohteen erityishuomioon.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Pelastusarmeijan leipäjonot tuolla Kalliossa kiertävät jo kahden korttelin ympäri. Sukellamme kohti uutta lamaa, ennen kuin heikoimmassa asemassa olevat ovat toipuneet edellisestäkään. Hallitus ei aio tehdä työttömien perusturvaan tasokorotusta, vaikka perusturvaetuuksien, muun muassa työmarkkinatuen, taso on laskenut suhteessa ansiotasoon 30 prosenttia vajaan 15 vuoden aikana.

Täällä on jaettu ruusuja fantastisille elvytystoimille. Ministeri Katainen kehotti täällä lähimmäisenrakkauteen ja huolenpitoon naapureista. Samalla hän kuitenkin kutsuu elvyttämiseksi sitä, että suurtyönantajien viimeinenkin rahoitusvastuu perusturvasta, työantajien kelamaksu, poistetaan. Samaan aikaan muun muassa Nokia jakaa 1,5 miljardia osinkoja ja irtisanoo alkajaisiksi 700 työntekijää Suomessa.

Hallitus ja työmarkkinaeliitti sopivat kuukausi sitten sosiaalitupossa työttömyysturvankin muutoksista, monista heikennyksistä, mutta myös muutamista parannuksista. Ansiopäivärahan laskennassa sovellettavaa taitekohtaa muutetaan muun muassa siten, että se on 105 kertaa työttömyysturvan peruspäivärahan, siis työmarkkinatuen, määrä. Esimerkiksi 3 000 euron palkalla ansiosidonnainen päiväraha nousee 143 euroa kuukaudessa. Pienillä palkoilla, vuokra- ja pätkätöillä vuosia kituuttanut saa työttömäksi jäädessään korotuksista vain murusia. Mutta kukaan ei näissä pöydissä puhu työmarkkinatuella perusturvan varassa olevien asemasta. Heitä on kuitenkin työttömien selvä enemmistö. Selvä enemmistö heistä joutuu myös turvautumaan toimeentulotukeen. Eikö olisi järkevää, inhimillistä ja moraalisesti oikein, että taloudellisen katastrofin uhatessa toimeentuloturvaa parannettaisiin juuri niiden kohdalla, joilla se on alun perin ollut heikoin ja joilla se on eniten heikentynyt?

Hallitus heittää miljardeja suurituloisille, jotka eivät niitä kuluta vaan kartuttavat varallisuuttaan. Nyt olisi jo viimeistään tässä lisäbudjetissa tarvittu perusturvan vähimmäisetuuksien tason nostamista. Me vasemmistoliitossa esitämme 700 euron vähimmäismääriä kuukaudessa. Olemme myös osoittaneet keinot korotusten rahoitukselle: suurituloisten verohelpotuksen perumista ja työnantajien kelamaksun säilyttämistä.

Yli 700 000 köyhän suomalaisen toimeentulon tukeminen on parasta kulutuskysynnän ja kotimarkkinoiden elvyttämistä. Korotukset työmarkkinatukeen, sairauspäivärahoihin, pieniin eläkkeisiin ja lapsiperheiden tulonsiirtoihin antaisivat kunnollisen sysäyksen kulutukseen. Nyt hallitus näkyy valinneen köyhyyden syventämisen ja pitkittämisen, leipäjonojen ja katkeruuden kasvattamisen tien. Mitä kauemmas ihminen sysätään köyhyysrajasta, siis välttävästä toimeentulosta, sitä todennäköisempää on, että köyhyydestä tulee pitkäkestoista ja siitä on vaikeaa päästä pois.

Arvoisa herra puhemies! Kansantaloudellinen eriarvoisuus lisääntyy, ja sen heijastukset kertautuvat yhteiskunnassa monin vakavin tavoin. Ne, jotka täällä todistelevat farisealaisesti mustaa valkoiseksi, ottavat piittaamattomuudessaan vastuun tämän häikäilemättömän politiikan seurauksista.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Heti alkuun kannatan opposition eduskuntaryhmien epäluottamuslausetta, minkä ed. Rajamäki esitti. Elikkä hallituksen talouspoliittiset elvytystoimet ovat olleet osittain väärin kohdennettuja, riittämättömiä ja liian hitaita estämään Suomen talouden laman syvenemisen, työttömyyden kasvun, kuntatalouden rahoituskriisin ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymisen, ja hallitus ei siksi nauti eduskunnan luottamusta. Kannatan myöskin ed. Rajamäen ryhmäpuheenvuorossamme tekemiä muutosesityksiä toiseen lisätalousarvioon.

Puhemies! On tietysti ihan rehellisyyden nimissä myönnettävä se, että tähän lisätalousarvioon liittyy hyvin monia elvyttäviä toimenpiteitä, jotka ovat aivan oikein kohdennettuja. Toisaalta voi kysyä, ovatko ne sitten riittämättömiä, mutta siitä voidaan olla kyllä hallituksen kanssa eri mieltä, että nämä toimet olisi voitu käynnistää jo reilu puoli vuotta sitten. Jo viime syksynä sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä esitti huolensa maailmantalouden kehityksestä, ja esitimme silloin, että nyt täytyy hallituksen ottaa tämä tilanne vakavasti ja ryhtyä sen kaltaisiin toimenpiteisiin, joilla suuntaa voidaan kääntää. Silloin meitä arvosteltiin erittäin voimakkaasti siitä, että me pelottelemme ihmisiä, luomme sellaisia uhkakuvia, mitkä eivät ole todellisia. Hyvin monissa hallituksen ministereitten puheenvuoroissa, erityisesti pääministeri Vanhasen ja valtiovarainministeri Kataisen puheenvuoroissa, tämä tuli esille. Me kyllä olemme kaivaneet nämä puheenvuorot tuolta pöytäkirjatoimistosta ja voimme todeta, että valitettavasti hallitus oli jo silloin niin ylimielinen, ettei kuullut järjen ääntä.

On selvää, että valtio nyt velkaantuu, mutta se elvytyslinja, mikä on pääsääntöisesti kuitenkin veroelvytystä, ei pure. Sen ovat hyvin monet ekonomistit ja asiantuntijat jo nyt tänä päivänä ja jo aikaisemminkin todenneet ja sanoneet.

No, tämän vuoden veronkevennykset on tehty, ne tulivat voimaan helmikuun alusta, ja me olimme silloin, kun hallituspuolueet näistä päätöksen tekivät ja täällä äänestettiin, sitä mieltä, että suurituloisille veronkevennyksiä ei tässä tilanteessa pidä antaa eikä kohdentaa niitä sinne. Kun puhutaan suurituloisista, niin voidaan sanoa se, että kansanedustajan palkka on jo sitä luokkaa, ettei tarvitse veronkevennyksiä. Eivät ed. Laitisen saamat veronkevennykset mene kulutukseen, ei meidän perhe kuluta sen enempää kuin aikaisemminkaan. Voi olla, että velkoja vähän lyhennellään, mutta ei missään tapauksessa tule kotimarkkinoille kulutukseen, ja tätä me sosialidemokraatit olemme tarkoittaneet. Olisi pitänyt ohjata nämä veronkevennykset, nyt kun puhutaan tuloveron kevennyksistä, pieni- ja keskituloisille palkansaajille ja sitten miettiä, totta kai, näitä muita veronkevennyksiä vähän toisella tavalla.

Ed. Rossi otti täällä esille ruuan arvonlisäveron keventämisen. Hallituksen ehdotuksessa, lakiehdotuksen perusteluissa, todetaan se, että pienituloisille vaikutus tulee olemaan vain noin 4 euroa kuukaudessa, ja kun tämä ruuan arvonlisäveron, elintarvikkeitten arvonlisäveron, alennus oli kirjattu hallitusohjelmaan, niin mitäs elinkeinoelämä teki? Mitä se teki? Se ennakoi sitä, että elintarvikkeitten arvonlisävero alennetaan, koska se on hallitusohjelmaan kirjattu, ja sillä oli kaksi vuotta aikaa toimia sillä tavalla, että koko ketjussa nostettiin hintoja ja kuluttajahinnat nousivat ja se otettiin etukäteen pois. Eikä se tästä huolimatta, vaikka se nyt noin 80-prosenttisesti voi mennä hintoihin, tule olemaan pysyvää. Näissä välillisissä veroissa on semmoinen omituinen piirre, että ne eivät vaan tahdo pysyä. Autovero on hyvä esimerkki siitä.

No, täällä ed. Reijonen käytti hallituspuolueen edustajana ihan hyvän puheenvuoron, kertoi, että satsaukset korjausrakentamiseen ovat ihan oikeita, kotitalousvähennystä hyödynnetään. Te myöskin sanoitte sen, että asuntojen uustuotanto ei lähde liikkeelle. Ei lähdekään. Asuntotuotannossa rytisee sillä tavalla, että siellä tämän päivän tietojen mukaan on uhkana, että moni firma on menossa konkurssiin. Sen takia (Puhemies: 5 minuuttia!) ne toimenpiteet, mitä uustuotannon osalta on hallituksen niin sanotussa elvytyspaketissa olemassa, ovat täysin riittämättömiä.

Puhemies jos sallii, niin kuntataloudesta ihan muutama sana. Kyllä totuus on se, että hyvin monet kunnat, sadat kunnat, joutuvat avaamaan tämän vuoden budjetin, avaamaan sen ja katsomaan, mitä tehdään, miten menoja voidaan supistaa, minkälaisia leikkauksia kunnissa tehdään. Ja tämän vuoden syksyllä ollaan tilanteessa, jossa varmasti yli puolet meidän kunnistamme tulee korottamaan veroprosenttia. Jyväskylässä puhutaan esimerkiksi siitä, että noin prosenttiyksiköllä veroprosenttia pitäisi korottaa, eikä tämä ole millään tavalla uutta missään muussakaan kunnassa. Kun meitä kuntapäättäjiä tässä salissa on tavattoman paljon ja me siirrämme sen vastuun tästä talosta, kun hallitus ei anna kuntien valtionosuuksiin riittävästi rahaa, sinne kuntapäättäjille, ja te, edustajat Reijonen ja Ahonen, omissa kunnissanne joudutte tekemään niitä ikäviä päätöksiä, niin se kolahtaa siellä poliittisesti teidän niskaanne. Näin käy.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä vuoden 2009 ensimmäinen lisätalousarvio jatkaa hallituksen kotimaisia toimia kansainvälisen talouden taantuman vaikutusten torjumiseksi ja pehmentämiseksi.

Mutta alkuun haluaisin hiukan kommentoida. Täällä käytiin kiivasta debattia erityisesti veronkevennyksistä, ja kun luin tätä sosialidemokraattien vastalausetta valtiovarainvaliokunnan mietinnön liitteenä, niin täällä on tämmöinen lause, ja en oikein nyt ymmärrä, mitä tällä tarkoitetaan liittyen taas sitten tähän debattiin, jota sen jälkeen käytiin: "Sinällään yritysten rahoitusta helpottavat ratkaisut ovat olleet hyviä, mutta niiden lisäksi olisi pitänyt vahvistaa kotimaista kysyntää ja kuntataloutta."

Kysyisinkin teiltä, mitä muuta kuin kotimaisen kysynnän vahvistamista ovat esimerkiksi veronkevennykset. Niillä tuetaan nimenomaan ihmisten ostovoimaa ja sitä, että käytetään palveluita, ostetaan tuotteita, tuetaan kotimaan markkinoita, ja kyllä kaiken tuloiset käyttävät näitä palveluita ja käyttävät rahojaan tässä tilanteessa. (Ed. Saarinen: Ne menevät säästöihin ja velan lyhennyksiin!) Kysyn myöskin, mitä muuta ovat ne kymmenet työllisyyttä edistävät toimet, joilla työpaikkoja turvataan tällä hetkellä. Se, että ihmisellä on työpaikka, se parantaa parhaiten hänen ostovoimaansa. Myöskin nämä erilaiset tulonsiirrot, jotka tämä hallitus on tehnyt niin eläkeläisille, opiskelijoille, pienituloisille lapsiperheille, nämä kaikki parantavat ihmisten ostovoimaa ja sitä kautta turvaavat kotimaista kysyntää. Meidän on nimenomaan nyt pidettävä kotimaanmarkkinoista huolta, koska vientitalous ei vedä, ja erityisen tärkeässä asemassa ovat kaikki palvelualat, koska nämä tällä hetkellä vielä eivät ole niinkään taantumaan joutuneet, ja tästä syystä nämä veronkevennykset ovat erittäin tärkeitä, koska suomalaisilla on ostovoima parantunut niin veronkevennysten, palkankorotusten kuin alentuneiden korkojen myötä.

Kuntataloudesta tuli äskenkin kritiikkiä, että mitään ei ole tehty. Kuntataloutta myöskin vahvistavat kaikki ne toimenpiteet, joilla tuetaan yritysten toimintaa, yritysrahoitusta, jolla turvataan työpaikkoja, koska sitä myötä myöskään kuntien verotulot eivät putoa niin dramaattisesti, kun työpaikat turvataan.

Myös kelamaksun poisto, päinvastoin kuin täällä oppositio on väittänyt, hyödyttää erityisesti kuntia. Näin sanoi SAK:n asiantuntija sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Tänä vuonna tämä hyöty kunnille on 78 miljoonaa. (Ed. Viitanen: Voidaan antaa vaikka valtionosuuksien kautta!)

Myöskin seuraavassa lisätalousarviossa on ennakoitu, että nimenomaan nämä toimenpiteet kohdistetaan kuntiin, ja tämän tietävät hyvinkin opposition edustajat, että yhteisöveron jako-osuutta tullaan väliaikaisesti muuttamaan ja samoin valtionosuuksia tullaan tarkastelemaan väliaikaisesti, mitä tämän eteen tullaan tekemään. Eli kuntiin on kohdennettu hyvinkin paljon huomiota ja toimenpiteitä.

Kuntiin ongelmat tulevat viiveellä, ei samaa tahtia kuin yrityksiin. Kunnat eivät ole joutuneet lomauttamaan samalla lailla, ja tässä onkin hyvin tärkeätä myöskin kuntien kantaa vastuuta omasta taloudestaan. Myös kunnissa, aivan kuten Kuntaliitto tässä pelastusrengasohjelmassaan sanoi, on viimeinkin herättävä myöskin tarkastelemaan omia rakenteitaan. Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen mukaan sosiaali- ja terveyssektorilla on tehostettavaa arviolta miljardin verran, ja sen lisäksi, että valtio kohdentaa toimenpiteitä kuntiin, myös kunnissa on kannettava vastuuta rakenteellisista uudistuksista.

Mutta huolia on myös minulla siltä osin, että erityisenä huolenaiheena yhteiskunnassamme on tällä hetkellä tietenkin työttömyyden nousu joka puolella Suomea, mutta erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu. Tässä tilanteessa meillä ei todellakaan ole varaa päästää nuoria tipahtamaan edes väliaikaisesti työelämän ulkopuolelle, vaikka ajat ovat vaikeat, ja sen takia onkin tärkeää, että kouluttamiseen kohdennetaan resursseja, että nuoret saadaan pidettyä yhteiskunnassa kiinni, jos ei työelämässä, niin koulussa.

Syrjäytymisriski on työttömillä nuorilla suuri, joten erityisiä panostuksia tarvitaan. Tällaisia ovat esimerkiksi oppisopimuskoulutus ja erilaiset työharjoittelut, joilla nuorista voidaan pitää kiinni, koska kun tämä taantuma vihdoin ja viimein taittuu, niin kaikki todellakin tarvitaan työelämään. Eli nuoret täytyy ottaa erityisen huolenpidon kohteeksi.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! "Ristiriitaisia ja tulkinnanvaraisia lausuntoja laukovalta Kataiselta tuntuu puuttuvan uskottava linja. - - Nyt alkanut julkinen nokkapokka uhkaa viedä loputkin hallituksen horjuvasta uskottavuudesta." Arvoisat hallituspuolueiden edustajat, äskeiset lauseet eivät olleet minun keksimiäni, ne ovat eilisen Iltalehden pääkirjoituksesta, ja kyllä minä silloin olisin jo kovasti huolissani, jos jo valtakunnan mediakin huomaa, kuinka horjuva ja epäuskottava ja epäluottamusta herättävä hallituksen talouspoliittinen sekamelskalinja on tällä hetkellä. Kiinnittäkää tähän nyt, arvoisat edustajat, vakavaa huomiota. Tänä päivänä me teemme ne kriittiset vaiheet, millä me ratkaisemme, miten me pärjäämme 10 ja 20 vuoden päästä, ja nyt ei ole varaa tehdä tässä poikkeuksellisessa tilanteessa traagisia talouspoliittisia virheitä.

Tällä hetkellä hallitus ottaa velkarahaa sen vuoksi, että se ihan oikeasti keventää hyväosaisten veroja. Ongelma tässä on, että paitsi että se on huono arvovalintana, se on myös huono työllistämiskeinona. Suurituloisille suunnatut veronkevennykset eivät mene kulutukseen eivätkä työllistä, ne menevät sukanvarteen. Ed. Toivakalle tiedoksi, että kun me sosialidemokraatit peräänkuulutamme ostovoiman lisäystä, me puhumme juuri niiden ihmisten ostovoiman lisäyksestä, ketkä sitä tarvitsevat, ketkä ovat köyhiä, keillä ei ole varaa kuluttaa. Se työllistäisi. Tänä päivänä opiskelijat, työttömät, pienituloisimmat eläkkeensaajat, heidän ostovoimaansa nämä hallituksen veronkevennykset eivät pätkääkään lisää, vaan päinvastoin, kun kunnissa kiristetään veroja, heillä myös verot kiristyvät. Minulle soitti eräs rouva juuri vähän aikaa sitten Nokialta ja kertoi, että tänä vuonna sitten 20 euroa verot kiristyivät. Hän oli pienituloinen eläkkeensaaja nimenomaisesti.

Kaiken kaikkiaan tämä hallituksen höveli veropolitiikka jätetään nyt tällä kertaa sitten kuntien maksettavaksi. Kunnat parhaillaan nostavat veroja, kunnat tekevät nyt jo leikkauksia. Minulla on tässä otsikko "Tampere säästää: Neuvolat, lastensuojelu ja mielenterveys". Väittääkö tämä hallitus, että kunnat eivät nyt leikkaa, kun joka kunnassa, jopa kohtuullisen vauraalla Tampereella, mietitään tällaisia asioita? Kerta kaikkiaan uskomatonta talouspolitiikkaa, muuta en voi sanoa.

Kaiken kaikkiaan, kun puhutaan työllistävyydestä, niin esimerkiksi Jyrki Katainen itse oppositiojohtajana kesällä 2006 kertoi, että hän ei kannata esimerkiksi ruuan arvonlisäveron alentamista, sillä se ei työllistä. Hän piti tuolloin paljon parempana sitä vaihtoehtoa, että sännättäisiin vaikkapa kunnallisen perusvähennyksen nostoon, eli hän lausui täsmälleen ne samat sanat, mitkä liittyvät nyt SDP:n vaihtoehtoiseen linjaan. Hän itse kertoi kesäkuussa 2006, että nämä ruuan arvonlisäveron alennukset eivät työllistä.

Eli missä on, arvoisa hallitus, nyt se talouspolitiikan johdonmukaisuus, missä ovat oikein kohdennetut elvytystoimet, missä on uskottava linja? Nyt linja valitettavasti muistuttaa sekametelisoppaa kaikkinensa.

Meillä demareilla on selkeä vaihtoehtoinen linja, ja minä toivoisin, että joskus hallituspuolueiden arvoisat edustajat malttaisivat sen lukea alusta loppuun, jotta ei tarvitsisi jatkuvasti heitellä vääriä tulkintoja siihen liittyen. Me keventäisimme pienituloisten veroja eli juuri näiden eläkkeensaajien, työttömien, niiden, ketkä eivät tänä päivänä ansiotuloja saa, ja myös keventäisimme pieni- ja keskituloistenkin palkansaajien verotusta työllisyyssyistä. Mutta me kiristäisimme esimerkiksi ympäristöveroja, esimerkiksi harmaan talouden verotusta, ja meillä on monia vaihtoehtoisia veronkorotusmuotoja myös mukana tässä omassa esityksessämme.

Sen sijaan, että antaisimme näitä hövelejä veronkevennyksiä kaikkialle, me suuntaisimme rahaa kunnille kunnallisiin investointeihin sekä kunnallisten palveluiden tukemiseen sekä myös pienituloisimpien ihmisten ostovoiman parantamiseen ja myös siihen oikeaan täsmäelvytykseen eli hallitusta mittavammin panostaisimme muun muassa ympäristöystävälliseen rakentamiseen, ihmisten kotien rakentamiseen, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen, liikenneinvestointeihin, raiteisiin, koteihin, kaikkeen tähän, ja se on järkevää elvytystä se.

Puhemies! Tässä lopuksi vielä, kun täällä vihreät puhuivat vihreästä elvytyksestä, niin itse olin kovin järkyttynyt, kun valtiovarainvaliokunnassa kysyin, onko Suomi laskenut sen, kuinka suuri osa elvytyspaketista on tällaista vihreää elvytystä, kun asiantuntija Oras Tynkkynen toi meille näytettäväksi kalvon, missä oli muiden maiden osuudet. Siellä tiedettiin, että Etelä-Koreassa on 69 prosenttia vihreää elvytystä, Intiassa on 0, EU:ssa on keskimäärin 14 prosenttia. (Puhemies: 5 minuuttia!) Suomi ei tiennyt omiaan. Ei hallitus ollut vaivautunut laskemaan niitä. Eli näinkö tosissaan tämä vihreä talouspolitiikka ja vihreä talouskasvu ja vihreä elvytys oli, että ei vaivauduta edes laskemaan? Ympäristöjärjestöt ovat sitä vaatineet, mutta heillä valitettavasti ei ole resursseja sitä itse tehdä, ja siksi toivoisi, että hallitus sen tekisi.

Puhemies! Tähän lopetan: Kokoomus vie tätä talouspolitiikkaa, keskusta ja vihreät vikisevät äänettöminä yhtiömiehinä, ja ainoa ääni, mikä sieltä tuntuu kuuluvan keskustan puolelta, on edustaja Rantakankaan viikonloppureferaatit.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Elvytystoimien pitäisi olla paitsi oikein ajoitettuja myös sellaisia, että ne tuovat helpotusta akuuttiin talouskriisiin sekä vahvistavat talouskasvua ja kilpailukykyä pidemmällä aikavälillä. Hallituksen elvytystoimet valitettavasti eivät näin toimi. Valtaosa panostuksista menee tässä tilanteessa heikosti vaikuttavaan ja elvyttävään veronkevennykseen.

Ensinnäkin infrastruktuuriin investointien pitäisi olla elvytyksen keskeistä sisältöä. Näin on muun muassa suurimpien talouksien, Yhdysvaltojen ja Kiinan, elvytyspaketeissa. Meillä investoinnit jäävät elvytyspaketissa todella vaatimattomiksi. Mittavilla investoinneilla helpotettaisiin yhä huonommaksi käyvää työllisyyttä sekä vahvistettaisiin pidemmällä aikavälillä kilpailukykyämme. Me olemme jo aivan liian pitkään laiminlyöneet riittävät tie-, rata-, satama- ja informaatioteknologiainvestoinnit.

Pääministeri on kyllä puhunut mittavista infrainvestoinneista tulevina vuosikymmeninä. Miksi vasta silloin? Eikö olisi syytä aloittaa jo nyt, ja eikö olisi parempi ottaa velkaa maamme kilpailukykyä parantaviin investointeihin kuin mittaviin veronkevennyksiin? Liikenne on tärkeää myös ilmastopolitiikan kannalta. Mitä paremmin liikenne ja kuljetukset sujuvat, sitä vähemmän syntyy päästöjä.

Toiseksi on tärkeää investoida ihmiseen. Meidän on investoitava ihmisiin jokaisessa elämänvaiheessa. Osaavat ja toimintakykyiset ihmiset ovat tärkein voimavaramme. Meidän on panostettava hyviin koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluihin. Nämä ovat nyt valitettavasti vaarassa, kun kuntatalous on ajautumassa ahtaalle. Monet kunnat leikkaavatkin tänä päivänä jo palvelujaan. Hallituksen elvytystoimista ei kuntiin ole herumassa muuta kuin kelamaksun poistosta tuleva pienehkö kevennys. Olisikin toivottavaa, että hallitus ei ole kuuro kuntien hätähuudolle.

Mielestäni tässä tilanteessa on erityisen tärkeää panostaa ihmisten uudelleenkoulutukseen. Työvoimapolitiikan määrärahoja leikattiin tämän vuoden budjetissa 68 miljoonalla eurolla. Hallituksen lisäbudjetissa esittämä pieni lisäys ei alkuunkaan riitä tämän hetken tarpeeseen. Tässä asiassa hallitus selvästikin vetkuttelee ja reagoi aivan liian hitaasti työmarkkinoidemme nopeasti heikkenevään tilaan.

Ihmisiin investointia on myös se, että turvaverkot ovat kunnossa silloin, kun ongelmia syntyy. Lisätalousarviossa ei esitetä mitään konkreettisia sosiaaliturvan parannuksia. Perusturvaa pitäisi kuitenkin parantaa juuri nyt.

Kolmanneksi on tarpeen panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Edellisestä lamasta selviytymistä auttoi se, että Lipposen ensimmäinen hallitus lisäsi tutkimus- ja kehitysmäärärahoja. Kasvu rakentuu innovaatioille, ja Suomen on välttämätöntä olla innovaatiopolitiikan kärkimaiden joukossa. Jos tässä onnistumme, niin se takaa työ- ja tuotantomahdollisuuksia ihmisillemme ja yrityksillemme.

Valtaosa tutkimus- ja kehitysrahoituksesta tulee yksityiseltä sektorilta. Nyt kun monet yritykset ovat vaikeuksissa, niillä on suuri houkutus leikata tutkimus- ja kehitysrahoitusbudjetteja. Tämä on haaste julkiselle rahoitukselle, ja valtiovallan on mielestäni huolehdittava erityisesti siitä, että perustutkimukseen panostetaan tässäkin tilanteessa riittävästi. Nyt tarvitaankin sosialidemokraattien esittämää lisärahoitusta yliopistoille.

Neljänneksi haluan nostaa esiin vihreän kasvun ja vihreiden työpaikkojen luomisen. Tätä me sosialidemokraatit olemme vahvasti pitäneet esillä. Valitettavasti hallituksen lisäbudjettiehdotus ei sisällä mitään merkittäviä avauksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kykymme vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin on kuitenkin yksi oleellinen tekijä pitkän aikavälin kilpailukyvyssämme. Euroopan unionin tulee olla suunnannäyttäjänä päästöjen vähentämisessä, ja erityisesti uusi energiateknologia on se alue, johon Suomen tulee keskittyä.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti hallituksen elvytyspaketti on nimellisesti suurista numeroista huolimatta tehoton. Veronkevennysten sijaan meidän olisi panostettava edellä mainitsemiini asioihin. Ne paitsi helpottaisivat tätä akuuttia talouskriisiä myös pitkällä aikavälillä parantaisivat meidän maamme kilpailukykyä.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Istuva hallitus on maamme 70. hallitus, joka nimitettiin 19. huhtikuuta 2007. Samalla sekunnilla se kääri hihat ja alkoi hommiin. Tuolloin elettiin edelleen pitkää kasvukautta. Hallitus ryhtyi heti alusta maksamaan pois valtionvelkaa. Siitä oppositio nosti hirvittävän älämölön. Lainan lyhennyksetkin olisi pitänyt heittää demareiden ehdottamiin pohjattomiin kaivoihin. Hallituksen tuolloisten viisaiden päätösten vuoksi meillä on nyt varaa velkaantua maksettuamme velkaa määrätietoisesti hyvinä vuosina.

Mielestäni hallitus alkoi jo tuolloin valmistautua elvyttäviin toimiin ennustellen, ettei talouden ylämäki voi olla loputon. Hyvä näin. (Välihuutoja vasemmalta) Millä ehdoilla Suomi nyt epävarmuuden ja taloudellisen taantuman aikana saisi uutta lainaa, jos ei olisi hyvänä aikana lyhentänyt entistä velkaansa? Vastuullinen hallitus jatkaa edelleen elvyttävää politiikkaansa ja on ollut Euroopan ensimmäisiä elvytyksen aloittaneita hallituksia.

Käsittelyssä oleva lisätalousarvio on jo neljäs hallituksen elvytyspaketti. Ensimmäinen oli tämän vuoden talousarvio viime elokuulta, toinen oli kolmas lisätalousarvio viime syksyltä, ja kolmanneksi eduskunta hallituspuolueiden enemmistöllä lisäsi budjettiin 70 miljoonaa euroa ja nimenomaan elvyttäviin toimiin eli tien- ja radanpitoon, investointeihin, koulutukseen jne.

Hallituksen tähänastiset elvyttävät toimet ylittävät 3 miljardia, mikä on 1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Edellämme EU:ssa ovat vain Espanja ja Itävalta. On kunnioitettavaa, että hallitus pyrkii turvaamaan nyt verotulojen romahtaessakin hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot korottamatta veroja tai turvautumatta leikkauksiin. Niidenkin aika saattaa tulla, mikäli maailmantalouden taantuma osoittautuu arvioituakin pitemmäksi.

Arvoisa puhemies! Suomen valtion suurin omaisuuserä on tiestö, arvoltaan noin 15 miljardia euroa. Tienpidon budjettirahoitus laahaa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa jäljessä. Tuolla tasolla tämän arvokkaan kansallisomaisuutemme arvon lasketaan alenevan noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Se ei ole järkevää valtion omaisuuden hoitoa. Liikenneverkkojen kunnossapitoon esitetään nyt 71,5 miljoonaa euroa, josta teihin 50 ja loput radoille. Sanotaanko, että se on hyvä alku. Seuraavan nousukauden alkaessa liikenneinfran rahoitus tulee palauttaa budjeteissa ennen 1990-luvun lamaa olleelle tasolle. Tuolloin tie- ja radanpidon määrärahoja alennettiin tuntuvasti. (Ed. Kallio: Rahat menevät velan takaisinmaksuun!) Sen jälkeen ovat liikenteen toimijat odottaneet aina vuosittain lisätalousarvioita kuin Kokko-Mikko joulua. Siltä osin katson positiivisesti tulevaisuuteen ja seuraavaan nousukauteen.

Erityisen onnellinen oululaisena olen tietenkin siitä, että Seinäjoki—Oulu-radan rahoitukseen esitetään 40 miljoonaa, jolla mahdollistetaan tuon pohjoiselle Suomelle tuiki tärkeän valtimon parannuksen taukoamaton jatkuminen. Suomi on suuri maa, ja jos suonet eivät vedä, koko kroppa kuolee. Logistiikan toimivuuden ansiosta talouselämä on toimeliasta, ja sen avulla maksetaan monet yhteiskuntamme kaikkia jäseniä koskevat palvelut.

Ihmettelen myös opposition uhoa kelamaksun poistamisesta tai alentamisesta ja ruuan arvonlisäveron alentamisesta. (Ed. Kuoppa: Sehän on hallituksen uhoa poistaa se!) Eivätkö vasemmistolaiset oppositiopuolueet olekaan enää köyhän asialla? Kelamaksun alentamisesta 0,8 prosentilla tulee köyhille kunnille merkittävä potti, ja ruuan hinnanalennus kohdistuu nimenomaan pienituloisille, (Ed. Kuoppa: Ja yrityksille 800 miljoonaa euroa!) joiden tuloista suuri osa kohdistuu asumiseen ja ruokaan. Suurempituloiset eivät syö sen enempää, vaikka ruoka halpeneekin. Demarit ja vasemmisto toimivat vähäväkisten puolustamisen aatteitaan vastaan vastustamalla myös hallituksen erinomaista lisätalousarviota.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kansantaloutemme on valitettavasti tänä päivänä huomattavasti huonommassa asemassa kuin silloin, kun tätä lisäbudjettia annettiin. Kun me nyt tässä ajassa keskustelemme, on täysin ymmärrettävää, että tilanne on hieman toinen ja muuttunut. Mutta on todettava se, että kun valtiovarainvaliokunta omaa mietintöään teki, niin yleisperusteluissa me toimme julki hyvin seikkaperäisesti sen, että ne hankkeet, jotka nyt on tähän lisäbudjettiin kirjoitettu, ovat perusteltuja, mutta niiden tulee olla myös väliaikaisia.

Elvyttävien toimien tulee olla ajantasaisia ja oikein kohdennettuja. Minusta tässä on tämä kohdennus kyllä onnistunut erittäin hyvin, ja se on hieno asia. Täällä ovat lähinnä sosialidemokraatit arvioineet sitä, että tällä ei olisi mitään vaikutusta ja tämä olisi väärin kohdennettu. Kyllä tosiasia on varmasti se, että 1,6 miljardin euron hankkeilla on jotakin merkitystä, ei kai sitä voine kieltää sieltä vasemmaltakaan laidalta. Paljon hyviä asioita voidaan viedä eteenpäin.

Veroratkaisujen osalta totean sen, että varmaan lähes kaikki ajattelemme tänä päivänä niin, että se tie alkaa olla loppuun kuljettu ja jatkossa veronkevennyksistä tulee pidättäytyä. Ainoastaan siinä tapauksessa, että maltillisia palkkaratkaisuja saadaan aikaan, jos niitä tukitoimenpiteitä siihen saadaan, se on varmaankin hyväksyttävää.

Yritystoiminta on kaiken a ja o. Itse nostin debattiosuudessa jo rakennusalan tilanteen esille. Kyllähän me hallituspuolueet ja hallitus lähdemme siitä, että kaikkein paras lääke on, että työttömille on töitä ja ihmisille on töitä. Tämän tulee olla kaiken keskiössä, ja sitä kautta varmasti tämä kansantalouskin lähtee nousuun. Minusta se, että nyt on linjattu yritystoiminnan tukemiseen merkittävästi Finnveran kautta, on oikea suunta. Myös viestit siitä, että käsittelyaikoja on pystytty nopeuttamaan Finnveran suunnalla, antavat toivoa siitä, että yritykset voivat jatkaa toimintaansa suhdannelainojen saannin kautta ja tukimarkkojen kautta myös investointeihin ja yhteiskunnan pyörät sitä kautta saadaan pyörimään.

Kuntatalous on varmasti asia, joka puhuttaa tässä salissa myöskin lähiviikkoina, lähikuukausina. On välttämätöntä mielestäni se, että hallitus seuraa kuntatalouden tilannetta ja tuo sitten toivottavasti seuraavassa lisäbudjetissa eväitä kuntatalouden kohentamiseksi. Viimeiset tiedot ja tilastot osoittavat sen, että kuntien verotulot laskisivat ennakoitua enemmän tänä vuonna. Aivan oikein tarvitaan varmasti myös tänne tukielementtejä, mutta näinhän on luvattu, että yhteisöveron jakoperusteitten muuttamisen ja valtionosuusuudistuksen kautta näitä olisi sitten myös tulossa.

Sen verran totean ed. Viitasen puheenvuoroon, kun hän esitti ympäristöveroja lisää, harmaan talouden torjuntaa, kohtuuhintaisia vuokrataloja, harmaan talouden osalta, että varmaan me kaikki niin sanotusti omasta mielestämme rehelliset yrittäjät taistelemme sen eteen, että harmaa talous saadaan pois, koska se vääristää kilpailua. Mutta se ei ole noin hokkuspokkustemppu, että tähän voidaan puuttua. Uskon kuitenkin, että hallitus tekee parhaansa, että harmaata taloutta voidaan karsia, ja sitä tukea varmasti löytyy.

Kohtuuhintaisten vuokratalojen osalta totean sen, että on aika monimutkainen kysymys, miten kohtuuhintaisia vuokrataloja voidaan rakentaa. Energiamääräykset koko ajan kiristyvät, ja se vain tahtoo olla tekijä, joka nostaa kustannuksia entisestään. Toki tässä halutaan myös olla mukana.

Ympäristöverojen osalta toteaisin sen, että niitten kohdentamisen pitää olla oikeudenmukainen niin, että harvaanasutut alueet ja siellä asuvat ihmiset eivät joudu maksumiehiksi tässä ympäristöverosuuntauksessa ja -uudistuksessa.

Sitten oman jaoston osalta toteaisin muutaman asian. Me olemme täällä nostaneet esille ympäristötyöt, vesihuoltotyöt ja sitten metsätalouden osalta Kemera-rahat. Kemera-momenttiahan siellä ei ollut avattu, mutta me halusimme tämän asian sen takia nostaa esille, että seuraavassa lisäbudjetissa tämä asia tulisi hoitaa kuntoon. On arvioitu niin, että 15 miljoonan euron sijoituksella Kemera-rahoihin saataisiin 800—900 työpaikkaa, ja se on hyvä satsaus. (Puhemies: 5 minuuttia!) Jaosto yksimielisesti tukee sitä, että jatkossa tähän asiaan puututaan. (Ed. Rajamäki: Morgen, morgen, nur nicht heute!) Samoin on varmasti vesitalouden osalta.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Ensin on todettava, että on hiukan erikoinen tilanne, että täällä hallituksen uskolliset soturit ovat poistuneet paikalta, ja nyt tässä vaiheessa on kaksi — ja kolmas saapui, todettakoon nyt näin — tässä vaiheessa kuitenkin ollaan pitkällä illassa ja olisi syytä jaksaa käydä tätä keskustelua myös hallituksen taholta. Mutta on tietenkin aivan ymmärrettävää, että näitä tämän kaltaisia esityksiä eivät enää uskollisimmatkaan kokoomuslaiset jaksa puolustaa.

Mutta, arvoisa puhemies, hallituksen talouspolitiikka ontuu. Siltä puuttuu paitsi tehoa myös keinoja. Verovähennysten tekeminen valtionvelkaa lisäämällä huolestuttaa paitsi meitä kansanedustajia täällä vasemmalla niin myös kansalaisia. Taas tänä aamuna sain vastaanottaa kansalaispostia Etelä-Savosta. Viestissä ihmeteltiin sitä, miten tavallinen kansalainen voi tajuta tämän velanoton mielettömyyden veronalennusten tekemiseen, mutta valtiovarainministeri ei sitä ymmärrä.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei lupailuistaan huolimatta esitä lisätalousarviossaan minkäänlaista kohennusta sosiaaliturvaan. Suomalaisen yhteiskunnan repeäminen hyväosaisiin ja vähempiosaisiin on kiihtynyt tämän hallituksen aikana. Tuloeroissa on romahdettu takaisin 1970-luvun alkupuolen tasolle.

Sosioekonomiset tekijät vaikuttavat edelleen esimerkiksi kansalaisten terveyteen ja lasten opintojen valintaan. Nyt olisi vihdoin otettava opiksi edellisen laman kokemuksista. Kaikista köyhimpien lapsiperheiden toimeentuloon on saatava korjaus nostamalla toimeentulotuen lapsen perusosan tasoa. Työmarkkinatuen ylläpitokorvausta pitäisi nostaa, lapsiperheiden asumistuki ja eläkkeensaajien asumistuki kaipaavat kipeästi kohennusta.

Köyhyys vaikuttaa nuorten mielenterveyteen, heikentää heidän pärjäämismahdollisuuksiaan. Lapsiperheiden köyhyyden hoitamiseen täytyy löytyä resursseja. Jatkuva puute rahasta, jatkuva puute hoitopaikoista aiheuttaa vanhemmille henkisiä paineita ja voimavarat katoavat sinnitellessä siitä, mihin rahat riittävät, mihin eivät. Lasten ja nuorten syrjäytymisestä puhutaan paljon, mutta nyt olisi tekojen aika.

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on lähestymässä katastrofaalista tilaa. Aikooko hallitus jossain vaiheessa siirtyä kuntien kohdalla puheista tekoihin, vai annetaanko kuntien vajota leikkauslistojen, veronkiristysten ja irtisanomisten kierteeseen? Hyvinvointipalvelut eivät hoidu talkoilla, vaan niiden tuottamiseen tarvitaan osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa. Kunnat tuottavat tärkeitä peruspalveluita, joiden merkitys laman aikana korostuu. Ellei kuntien rahoitusasemaa pikaisesti vahvisteta, kunnat ryhtyvät säästötoimiin, mikä merkitsee yhä enemmän lomautuksia ja myös työpaikkojen vähennyksiä. Palvelujen saaminen vaarantuu, samoin henkilöstön jaksaminen.

Mutta mitä tekee hallitus? Hallituksen soturit, olkaa kuulolla ja vastatkaa. Mitä tekee hallitus? Edelleen pihistelee kuntien valtionosuuksissa, vahvistaa jo nyt suurta terveydenhoidon epätasa-arvoa tuomalla eduskuntaan palveluseteliesityksen, joka luo uhan sosiaali- ja terveyspalvelujen hintojen karkaamisesta ja kansalaisten hoitokulujen kasvamisesta entisestään. Vasta äskettäin nostettiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja kunnissa ja kuormitettiin tällä tavoin kaikkein huonoimmassa asemassa olevia kuntalaisia.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi korostan edelleen sitä, että hallituksen puheet ja toimet ovat suuressa ristiriidassa keskenään. Valtion viesti on ollut se, että palveluja ei leikata. Kuntien rahoitusongelmat ovat kasvaneet nopeasti, ja vaikka hallitus vakuuttelee, ettei leikata, tiedämme, että kunnissa tehdään parhaillaan uusiksi tämän vuoden budjetteja ja leikkauslistoja laaditaan.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että valiokunta korostaa, että elvyttävien toimien tulee olla ajantasaisia, väliaikaisia ja oikein kohdennettuja. Tästä me olemme kaikki samaa mieltä. Valitettavasti hallituksen toimenpiteet ovat erittäin ankarassa ristiriidassa tämän valtiovarainvaliokunnan yksimielisen kannanoton kanssa. Pysyvät, miljardiluokkaa olevat valtion tuloista luopumiset, ovat ne veronalennuksia, kelamaksun poistoja, mitä tahansa, ovat ristiriidassa tämän valtiovarainvaliokunnan mietinnön kirjauksen kanssa. Mietinnössä todetaan myöskin heti kärkeen: "Suomessa talouden tila on heikentynyt nopeasti." SDP:n eduskuntaryhmän taholta tämä tuotiin esiin ennen kuntavaaleja. Silloin hallitus syyllisti meidät pelottelijoiksi, että me pelotellaan kansakuntaa, kun kaikki ennusmerkit oli jo olemassa. Hallitus vaan ei halunnut niihin reagoida.

Tässä elvytyspaketissa on hyviä elementtejä. Niitä ovat esimerkiksi ympäristötyöt, perusväylänpidon määrärahat, homekoulut, asuntoyhtiöitten ja vuokrataloyhtiöiden peruskorjausavustukset. Näissä on sellaiset perusteet, että ne ovat väliaikaisia, niissä on vipuvaikutuksia, ne vaikuttavat työllisyyteen. Jotain tämän kaltaista olisi toivonut jopa enemmän. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden peruskorjausavustusten osalta tämä aikaikkuna, joka nyt on helmikuun alusta tämän vuoden loppuun avoinna, se on ihan kohtuuttoman lyhyt ajanjakso. On ihan onnenkauppaa, mitkä yhtiöt ehtivät tähän junaan ja tämän vuoksi toivoisi, että tämä aikaikkuna olisi pidempään auki.

Mietinnössä todetaan myös virheellisesti suorastaan, että käynnistetään neljä uutta liikenteen kehittämishanketta. Ainoastaan kaksi uutta hanketta käynnistetään, ne koskevat Valtatietä 5 ja Valtatietä 6. Sen sijaan hallitus on tullut järkiinsä ja peruuttaa aikaisempia epäviisaita lykkäyspäätöksiään ja käynnistää sekä Savonlinnan että Kirkkonummi—Kivenlahti-tieosuuden peruskorjaushankkeet. Eli kovasti epätarkkaa on valiokunnan mietinnössä. Tähän yritimme valiokunnassa vaikuttaa, mutta hallituspuolueille tämä ei käynyt, että asia olisi oikein kerrottu mietinnössä. Siellä ei siis ole neljää hanketta, vain kaksi uutta hanketta. Kahden muun osalta on kysymys lykkäyspäätöksen purkamisesta.

Liikenneministeriön pääluokkaan tulevat lisäykset eivät noudata liikennepoliittisen selonteon linjauksia. Esimerkiksi panostukset joukkoliikenteeseen puuttuvat täysin. Tarkoitan joukkoliikennetukia. Seinäjoki—Oulu-rataosuutta ollaan parantamassa, mutta asiantuntijalausuntojen mukaan suuremmalla panoksella voitaisiin rakentamistöitä nopeuttaa niin, että ne olisivat 5—6 vuoden kuluttua jo käytössä, että hanke olisi nopeammin valmis. Nyt aikaa menee 8—9 vuotta.

Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään mielestäni kovin lievästi sivulla 3, että valiokunta on huolissaan kuntatalouden tilasta. On sekin kova toteamus, että huolta kannetaan, mutta toimenpiteet sitten tyystin puuttuvat. Tämä hallituksen harjoittama veroelvytys, sehän rapauttaa meidän perinteisesti, voisiko sanoa, laajaa ja tiivistä veropohjaamme. Nämä miljardien veronkevennykset eivät juurikaan työllistä, eikä niillä ole niitä toivottuja vipuvaikutuksia. Suuret, pysyvät valtion tulonmenetykset ovat myös ankarassa ristiriidassa, niin kuin aluksi totesin, sen EU:n väliaikaiseksi tarkoitettujen elvytystoimenpiteiden tavoitteen kanssa.

Herra puhemies! Aivan lopuksi vielä. Täällä on kovasti väitetty, että hallituksen veroelvytys nimenomaan kohdistuu pienituloisiin ja että pienituloisten verotusta kevennetään. Mutta, hyvät kollegat, arvoisa puhemies, ei kaikkein pienituloisimmilla ihmisillä, ei heillä ole valtion verotuksessa verotettavaa tuloa. Heihin eivät osu valtion veronkevennykset eurollakaan, ja tästä ei täällä ole puhuttu kovinkaan paljon. Veronkevennys ei ole se instrumentti, millä heidän elintasoaan korotetaan. Meidän vaihtoehtomme on ollut kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostaminen ja sillä tavalla, jos se kaksinkertaistetaan, niin näiden pienituloisten elintasoa voidaan nostaa noin 30—40 euroa kuukaudessa. Tämä on SDP:n vaihtoehto.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä kriisi on vakavampi kuin on tahdottu ymmärtää. Liittokansleri Merkel totesi viime lokakuussa Frankfurter Allgemeinessa, että Eurooppaa odottavat viime vuosisadan 1920-luvun kaltainen haaste ja vaikeat taloudelliset ajat.

Meillä syksyllä tätä ei budjettikäsittelyssä eikä myöskään joulukuussa hallituksen taholta tunnustettu ja mentiin vanhan kirjan mukaan veronkevennyksissä. Nimenomaan veronkevennykset ajoitukseltaan ovat oikeat, mutta ne olisi pitänyt kohdentaa niin, että ne olisivat tukeneet kysyntää, taloutta ja työllisyyttä ja nimenomaan sosiaalisesti suuntautuneet oikeudenmukaisemmin pienituloisia hyödyttäen.

Tässä suhteessa moni talousasiantuntija oli muun muassa tässä suhdannetilanteessa sitä mieltä, että ruuan arvonlisäveron puolen miljardin alennus olisi saanut nimenomaan sosiaalisesti ja kulutuksen kannalta paremman ja oikeudenmukaisemman lopputuloksen muun muassa sosiaalietuuksien korottamisen kautta. Niillä olisi voitu todella lapsiperheiden tilannetta voimakkaammin tukea. Myöskin sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarojen ja kuntien perusturvallisuuden vahvistaminen olisi ollut nimenomaan tässä suhdannetilanteessa tärkeää.

On myöskin vakavasti kiinnitettävä huomiota siihen, että hallitus ei näiden vero- ja taloudellisten voimavarojen suuntaamisvirheiden lisäksi myöskään noteeraa komission selviä viitteitä ja ehdotuksia kriisin inhimillisen laskun pehmentämiseen ja ihmisten auttamiseen läpi tämän kriisin.

Komission tuoreissakin esityksissä, joita muun muassa suuri valiokunta on tänään käsitellyt, on toistettu sosialidemokraattien viime syksynä esittämiä täsmätoimia heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi. EU:n komissio on tuonut esille työttömyysturvan ja perusturvan korottamisen, asumis- ja perheavustusten korottamisen sekä verohelpotusten ja -vapautusten lisäämisen juuri työttömyyden kohteeksi joutuvien auttamiseksi.

Kriisin vaikutus työllisyyteen ja sosiaalikysymyksiin on vasta selviämässä, ja komissiokin myöntää, että se on pahempi kuin alkuperäisiä toimenpiteitä käyttöön otettaessa odotettiin. Tämä on syytä myöskin muistaa.

Toinen asia on se, että veropohjan kaventaminen tässä tilanteessa muun muassa kelamaksun poistamisen muodossa on erittäin vakava teko. Tähän liittyy myös se, että hallitus ei ole ollut aktiivinen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Hallitus ei ole myöskään esimerkiksi rakennusurakoihin ulottuvaa käänteistä arvonlisäverouudistusta ollut viemässä eteenpäin. Myöskään verotustietojen saantia käyttöön neljännen talousrikostorjuntaohjelman mukaisesti, mitä edellinen hallitus 2006 lokakuussa esitti, ei ole viety eteenpäin.

Työ- ja elinkeinoministeriössä ei ole edennyt valtion tukia saavien yritysten verotustietojen käyttöönotto. Tämä on systemaattisesti vaikeuttamassa tältä osin kilpailua rehellisten yritysten kesken ja myöskin vaikeuttamassa työehtojen puolella työntekijöiden asemaa.

Kyllä tässä tilanteessa nyt nimenomaan on vielä korostettava tämän kriisin vaikutusta sosiaalisesta näkökulmasta perusterveydenhuollon ja sosiaalisen turvallisuuden osalta. Kun meillä on ulko- ja turvallisuuspoliittinen ja turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko muun muassa käsiteltävänä samaan aikaan eduskunnassa, niin olisi ehkä syytä muistaa, että varustautuminen on aloitettava oikeasta päästä eli on panostettava tässä ihmisiin ja ihmisten selviytymiseen tässä kriisissä.

Niin hallituksen kuin opposition on molempien vastuullisesti istuttava samaan pöytään. Suomalainen yhteiskunta ei selviytynyt kunnialla 1990-luvun alusta. Myöskin sen jälkeen ovat syrjäytyminen ja sosiaaliset kriisit olleet kohtuuttomat tässä yhteiskunnassa. 9 500 lasten huostaanottoa vuodessa on meille yhteinen häpeä. Se on kansallinen, vakava kysymys, ja näiden kysymysten ääreen pitää niin opposition kuin hallituksen pystyä pysähtymään.

Herra puhemies! Sosialidemokraattien vastalauseessa käydään läpi juuri näitä sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntien talouden parantamiseen liittyviä asioita, valtionosuuksien nostosta on ollut meillä johdonmukainen esitys, ja tältä osin haluan korostaa, että meidän menolisäyksemme ovat nimenomaan katettavissa veropohjan laajentamisella, energiaverotuksen muutoksilla ja ennen kaikkea niin, että ... (Puhemies: 5 minuuttia!) — Olen tietoinen tästä suosituksesta. Haluan nyt sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta, kun 5 minuuttia, jonka puhemiesneuvosto antoi oppositiolle aikaa esitellä vastalausetta, ei riittänyt, käyttää sen takia toista puheenvuoroa.

Meidän on tältä osin tärkeätä muistaa, että veropohjan laajentaminen ja sitten erityisesti verotuksen kohdentaminen juuri kuntataloutta tukevalla tavalla on tärkeätä.

Kilpailukykyä nostavat investoinnit, liikennehankkeet, infrahankkeet — tämä hallitushan myy tässä vanhoja oravannahkoja. Edellisen hallituksen päättämät hankkeethan pysäytettiin tämän hallituksen toimesta, muun muassa Savonlinna ja KT 51. Nyt ollaan niitä käynnistämässä. Tärkeätä on, että edellisen hallituksen hankekorissa olleet muun muassa Kallansillat lähtevät nyt vihdoin liikkeelle. Mutta huolestuttavaa on se, että toinen pohjois—etelä-suuntainen päärata, Savon rata, ei saa kaipaamiaan lisärahoituksia.

Sisäministeriön osalta viittaan vain lyhyesti siihen, että poliisitoimen toimintamenot eivät ole vieläkään riittävät, vaikka kokoomus jo viime syksynä kovin tyytyväinen poliisin rahoitukseen oli. Krp:n tutkimustoiminta ja talousrikostorjunta ja paikallispoliisin toimintaedellytykset vaativat edelleen lisää rahaa. Esitämme 8,5:tä miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä turvapaikkajärjestelmän hallinta on karkaamassa hallituksen käsistä. Turvapaikanhakijoiden ja myös perusteettomien turvapaikanhakijoiden käsittelyaikojen pidentyminen tulee johtamaan vastaanottopuolella erittäin kalliisiin kustannuksiin. Pitäisi tajuta, että päätöksenteko turvapaikkakäsittelyssä pitää saada nopeammaksi, siihen kolmeen kuukauteen, joka meillä oli viime kaudella. Nyt se on pitenemässä vuoteen, ja tämä tulee johtamaan kahden vastaanottokeskuksen perustamistarpeeseen joka kuukausi. Tämä on täysin kestämätön tilanne. 4 000 turvapaikanhakijaa on haastattelematta. Tämä on nyt karkaamassa käsistä, ja tässä suhteessa hallituksen on pikaisesti käytävä tätä asiaa läpi ja palattava myöskin eräiltä osin EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan linjauksiin, nopeampaan päätöksentekoon ja myöskin perusteettomien turvapaikanhakijoiden palauttamiseen.

Kysymys on myös laajasti sisäisen turvallisuuden kysymyksistä ja myöskin siitä, että meillä myös maahanmuuton hyväksyttävyys kärsii siitä, että kansalaiset eivät voi luottaa siihen, että turvapaikkajärjestelmä toimii oikein, tai epäilevät, että turvapaikkajärjestelmää voidaan käyttää väärin. Muun muassa alaikäisten lasten lähettäminen on selvästi osin organisoitua toimintaa, jossa perheiden yhdistämisen kautta toimitaan.

Herra puhemies! Meidän lausumamme lisäbudjettiin edellyttävät, että hallitus korjaa veropoliittista linjaansa oikeudenmukaisempaan suuntaan niin, että verotus perustuu veronmaksukykyyn ja varallisuuteen sekä veropohja pidetään laajana ja tiiviinä. Veropolitiikalla ei pidä luoda varakkaiden ja hyväosaisten verovapaata luokkaa. Veropolitiikalla pitää edistää oikeudenmukaista tulonjakoa ja tukea työllisyyttä sekä torjua ympäristö- ja terveyshaittoja.

Edellytämme, että hallitus esittää vuosille 2010—2011 ulottuvan talouspoliittisen linjan, jolla vahvistetaan talouskasvua, parannetaan työllisyyttä ja turvataan hyvinvointivaltion palvelut sekä laaditaan kansantalouden kannalta uskottava ja kestävä velanhallinta. On edellytettävä, että hallitus muuttaa vero- ja menopolitiikkaansa valtiontalouden kannalta tasapainoisemmalle linjalle. Hallitus on tähän asti keventänyt verotusta ja tehnyt uusia, lähivuosina maksuun lankeavia menopäätöksiä useiden miljardien eurojen edestä. Nämä vero- ja menopäätökset rasittavat valtiontaloutta ja kasvattavat velkaa tuntuvasti lähivuosina. Hallituksen on laajennettava veropohjaa tehostamalla harmaan talouden ja rikollisuuden torjuntaa ja muun muassa toteuttamalla windfall-vero.

On edellytettävä, että hallitus vahvistaa työ- ja elinkeinotoimistojen resursseja voimakkaasti. Työvoimapolitiikan määrärahat tulee nostaa vuoden 2008 tasolle. Irtisanottavien ja lomautettavien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia on tuettava ja työvoimakoulutuksen tarjontaa sekä valtion ja kuntien tukityöllistämismahdollisuuksia on parannettava. Uusien työpaikkojen luomisessa on toimittava määrätietoisesti. Henkilöstön irtisanomisohjelmaksi muodostunut valtion tuottavuusohjelma tulee pysäyttää. On edellytettävä, että kuntien rahoituspohjaa vahvistetaan, jotta kunnat pystyvät tulevaisuudessa selviytymään kasvavista palveluhaasteista. Kuntien palvelurakenteita on kehitettävä ja tehostettava. Peruspalveluiden järjestämisen tulee perustua vahvoihin peruskuntiin. Lasten ja nuorten sekä vanhusten ja vammaisten julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on parannettava ja kansalaisten tasavertaisuutta omaishoidossa vahvistettava.

On edellytettävä, että kaikkein heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien aseman kohentamiseksi on korotettava perusturvan tasoa, erityisesti asumistukea ja työmarkkinatukea sekä lapsiperheiden toimeentulotukea. Kunnallisveron perusvähennyksen taso on nostettava vähintään 3 000 euroon, ja tästä syntyvät verotulojen menetykset on korvattava kunnille täysimääräisesti.

Ja seitsemäntenä lausumana esitän ja SDP esittää, että hallitus vahvistaa ilmastopolitiikkaansa ja yhdistää taloudellisen elvytyksen ja työllisyyden vahvistamisen kestävään ilmastopolitiikkaan sekä lisää panostuksia ympäristöystävällisen teknologian kehittämiseen, uusiutuvien energialähteiden (Puhemies: 10 minuuttia!) käyttöönoton edistämiseen ja joukkoliikenteen parantamiseen, ja esitämme yleisperusteluissa lausuttavaksi: "Hallituksen talouspoliittiset elvytystoimet ovat olleet väärin kohdennettuja, riittämättömiä ja liian hitaita estämään Suomen talouden laman syvenemisen, työttömyyden kasvun, kuntatalouden rahoituskriisin ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymisen, ja hallitus ei siksi nauti eduskunnan luottamusta."

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun tätä keskustelua on tässä seurannut ja kuunnellut, niin tässä tulee vähän sellainen olotila, miltä puolelta näitä asioita katsoo, katsooko oppositiosta vai hallitusrintamasta. Tuli mieleeni pesäpalloselostaja, joka selosti suoraa ottelua Vimpelin Vedon ja Kauhajoen Karhun välisestä ottelusta takavuosina, ja Vimpelin Veto meni siinä 4—0 johtoon lyömällä läpilyönnin ja pajatso tyhjättiin ja kunnari juostiin viimeisenä päälle ja neljä juoksua tuli. Selostaja sanoi suorassa lähetyksessä, että voi, voi, voi, voi. Sitten hän itsekin huomasi sen ja totesi, että niin, kummalta puolelta tätä asiaa oikein katsookaan.

No, arvoisa herra puhemies, minä katson tätä hallitusrintamasta ja totean, että hallituksen elvytyspaketti tukee talouden elpymistä.

Hallituksen elvytyspaketti on hyvin valmisteltu kokonaisuus, joka tukee talouden selviytymistä taantumasta. Panostukset infrastruktuuriin ja koulutukseen vahvistavat talouden pohjaa. Ne ovat myös pitkällä tähtäimellä välttämättömiä toimia.

Hallitus päätti elvytyspakettinsa osana myös yritysten kansaneläkemaksun poistamisesta. Tämä myönteinen päätös varmistaa, että nyt voidaan nopeasti aloittaa sosiaaliturvakomitean ja työmarkkinajärjestöjen ehdottamien työeläkkeisiin ja työttömyysturvaan liittyvien muiden ehdotusten jatkovalmistelu.

Hallituksen linjaus kansaneläkemaksun korvaavasta rahoituksesta on kuitenkin jossakin määrin huolestuttava. Elvytyspaketin päätavoitteena on työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaaminen. Kansaneläkemaksun korvaava rahoitusmalli ei saa heikentää yritysten kilpailukykyä eikä työllistämisedellytyksiä. Olennaista on, että hallitus painotti investointihankkeiden valinnassa kohteiden hyvää ja välitöntä työllistämisvaikutusta. Lisäksi hankkeet on valittu siten, että ne ovat pitkälle valmisteltuja ja siten nopeasti aloitettavissa. Kohteiden rahoituksessa painotetaan budjettirahoituksen ohella myös muita valtiontaloutta mahdollisimman vähän rasittavia malleja, mikä on myönteistä.

Plussaa on panostus ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutukseen. Myös muutosturvaan ja työvoimakoulutukseen osoitettu määrärahojen lisäys on oikean suuntainen toimenpide.

Arvoisa herra puhemies! Elvytyspaketti, elvytysbudjetti, on saanutkin myönteisen vastaanoton lähes kaikista eturyhmistä. SAK on kiitellyt panostuksia rakennus- ja väylähankkeisiin, työnantajapuolella kelamaksun poistaminen on ilahduttanut, myös veronmaksajat ovat kiitelleet elvytyspakettia oikean suuntaiseksi.

Hallituksen elvytyspaketti pitää sisällään suoran elvytyksen lisäksi myös yhteiskunnallisia uudistuksia. Keskustan ajama takuueläke tulee voimaan kahden vuoden kuluttua. Se nostaa kaikkein pienimpien eläkkeiden tasoa. Takuueläkkeen saajia on arvioitu olevan noin 123 000. Takuueläkettä maksetaan niille, joiden kokonaiseläke jää määritellyn summan alle. Tämän vuoden rahassa takuueläke nostaa matalimman eläkkeen 685 euroon kuukaudessa. Kun järjestelmä otetaan 2011 käyttöön, takuueläke lienee noin 700 euroa kuukaudessa. Takuueläke on merkittävä yhteiskunnallinen uudistus. Se parantaa erityisesti kotiäitien, lyhyen työuran tehneiden ja osan yrittäjistä eläketurvaa.

Hallitus myös houkuttelee yrityksiä investoimaan. Porkkanaksi tarjotaan tänä ja ensi vuonna kaksinkertaista investointien poisto-oikeutta. Investointien aikaistaminen poistoporkkanalla on järkevä toimi. Nyt, kun kysyntä on matalaa, investoinnit on edullista tehdä. Rakentaminen ja monet muut investoinnit ovat nyt merkittävästi halvempia kuin kaksi vuotta sitten. Kun nousu jälleen alkaa, hinnat nousevat. Jos nyt tehty investointi osuu seuraavan nousukauden alkuvaiheeseen, yritys voi saada merkittävää kilpailuetua.

Herra puhemies! Hallituksen elvytysbudjetti vaikuttaa varmasti kansalaisten mielialoihin. Luottamus Suomen talouteen luultavasti vahvistuu kevätkuukausina. Elvytysbudjetti ja tuloverojen alennukset osuvat nyt oikeaan ajankohtaan.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Kun me eletään nyt kansainvälisen talouden erittäin voimakasta kriisiä, joka rujolla kädellä kohtelee myöskin Eurooppaa ja Suomea, niin on ihan oikein peräänkuuluttaa kansallista vastuuntuntoa. Me haimme sitä yhteistä näkemystä ja vastuuntuntoa jo viime syksynä ja esitimme hallitukselle kädenojennuksen siitä, että istutaan saman pöydän ääreen ja katsotaan, miten tästä tulevasta kriisistä ja lamasta selvitään. No, hallitus näytti mustaa kättä eikä valitettavasti hyväksynyt tätä meidän esitystä, koska todennäköisesti jos niin olisi tehty kuin esitimme, olisi nämä elvytystoimenpiteet pystytty jo saattamaan käytäntöön. Mutta minä tietysti toivon ja sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä toivoo, että mitä nyt tähän meidän lisäbudjettivastalauseeseemme sisältyy, niin tutkittaisiin nyt sitten hallituksessa hyvin hyvin tarkoin, samatenkin kaivettaisiin myöskin se meidän budjettimietintöömme liittyvä vastalause ja katsottaisiin, miten tässä yhdessä päästäisiin todella eteenpäin. Tämä on suuri kansallinen hätä, kansainvälinen kriisi ja se edellyttää meiltä poliittista vastuuntuntoa, ja siihen sosialidemokraatit ovat valmiita.

Herra puhemies! Minä kannatan valtiovarainvaliokuntaryhmämme puheenjohtaja ed. Rajamäen tekemiä ehdotuksia ihan siltäkin varalta, että ne tulevat myöskin sitten pöytäkirjaan merkittyinä kannatettuina ehdotuksina.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Palaan tänne puhujakorokkeelle nyt vähän toisesta näkökulmasta kuin edellisessä puheenvuorossani, eli lyhyesti: Sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtajana haluan avata tätä mietintöä opetusministeriön hallinnonalan osalta sen verran, että jaostommehan totesi, kuinka tärkeää onkaan koulutuksen merkitys tässä tilanteessa. Tulevaisuudessa tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa. Samaan aikaan meillä on tilanne, jossa ihmiset jatkuvasti valitettavasti joutuvat irtisanotuiksi, lomautetuiksi, yt-neuvottelujen alle työpaikoillaan. Juuri tällaisessa tilanteessa koulutuksen merkitys kaikkinensa on äärimmäisen ratkaiseva, ja siksi tämä on hyvin tärkeä myös nähdä siitä näkökulmasta, miten voimme näitä elvytystoimia ja rahoitustoimia suunnata nimenomaan koulutuksen sektorille.

Valiokunta ottaa tyytyväisyydellä vastaan ne kaikki rahasummat, mitä hallitus on täältä esittänyt ammattikorkeakouluihin aloituspaikkoihin, tähän uuteen oppisopimusmuotoon korkeakoulutetuille, mutta toteaa myös ihan omassa mietinnössään sen, että on jatkuvasti seurattava, ovatko nämä määrärahat riittävät. Tyypillinen esimerkki on tästä uudesta oppisopimusrahasta, joka tulee korkeakoulutetuille, niin siihenhän on miljoona euroa, ja se asiantuntijoiden mukaan ei riitä muuta kuin oikeastaan sen byrokratian pystyyn pistämiseen, että sillä rahalla ei vielä sinänsä tehdä mitään, ja siksi valiokunta tässä toteaa, että tätä riittävyyttä on hyvin kriittisesti tarkasteltava.

Samoin sitten toinen, mikä tietenkin on positiivinen avaus, on se, että täällä on nyt homekouluille esitetty lisää rahaa, mutta käytännössä myös koko valiokuntana toteamme sen, että käytännössä tämä ei ole läheskään niin suuri määrä kuin mihin ihan oikeasti tällä hetkellä pystyttäisiin. Ja koko valiokuntana kiinnitämme myös huomiota siihen, että tässä tilanteessa olisi hyvin tärkeää, että nämä korjausmäärärahat menisivät aidosti työllistäviin toimiin, eli samalla kun rakennamme tai korjaamme koulua, sen homevaurioita, pystyisimme toimimaan niin, että se myös aidosti toisi lisää uusia työpaikkoja. Tähän haluamme opetusministeriön ja valtiovarainministeriön kiinnittävän huomiota jatkossa.

Tekstiosuuksissa valiokunta lähettää muun muassa terveisiä sen suhteen, kuinka tärkeää paitsi koulutus myös kulttuuri esimerkiksi on näinä vaikeina aikoina. Eli kulttuurin merkitys ihmisille on valtava. Se on henkistä kasvua ja hyvinvointia, mutta se on myös työllistävä. Eli nimenomaan kulttuurin sektorilla voi hyvinkin pienillä määrärahoilla saada paljon paljon myönteistä työllisyyttä aikaan, ja tätä haluamme korostaa omassa viestissämme.

Toinen on sitten se, että tuomme esiin, että vapaa sivistystyö myös on sellainen sivistystyömuoto, jota juuri nyt tarvittaisiin ihmisten motivoimiseksi, kiinnittämiseksi yhteiskuntaan, saamiseksi mukaan, ja siksipä oli sinänsä harmi, että opetusministeriön esittämät määrärahat tähän tarkoitukseen käytännössä eivät tulleet lainkaan sitten tähän lopulliseen esitykseen, kun se valtiovarainministeriön kanssa neuvoteltiin.

Sitten vielä valiokunta kiinnittää huomiota kirjastojen rakentamiseen. Eli sitten, kun hallitus tekee jatkossa kenties näitä uusia elvyttäviä talousarvioesityksiään, niin kirjastorakentamisessa yhtä lailla kuin koulurakentamisessa on paljon tarpeita. Esimerkiksi yleisten kirjastojen osalta kunnat ovat vuosittain esittäneet 45—50 hanketta ja käytännössä vain 2 tai 3 pystytään vuosittain avustamaan. Eli tällaisia terveisiä koko valiokunta lähettää.

Sosialidemokraattien näkökulmasta meillä on merkittävästi esityksiä sivistys- ja koulutuspuolella omassa vastalauseessamme. Olemme sitä mieltä, että nyt jos koskaan on aika satsata koulutukseen niin yliopistotasolla kuin sitten tähän aikuiskoulutukseenkin sekä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin. Ja aikuiskoulutuksen osalta haluamme muistuttaa esimerkiksi sen, että koska nyt on todellakin aika päivittää ihmisten osaamista ja kohottaa koulutustasoja, niin se, että tässä nyt esitetään 4 miljoonaa ammatilliseen lisäkoulutukseen, on sinänsä positiivista, mutta samaan aikaan tästä puuttuu se 35 miljoonaa, mikä oli viime hallituskauden lopulla vielä olemassa näihin tarkoituksiin tämän Noste-ohjelman myötä, ja tällaista toimintaa kaivattaisiin tänä päivänä. Samoin olemme esittäneet voimakkaita panostuksia juuri tähän koulurakentamiseen, mistä varmasti kenties ed. Peltonen omassa puheenvuorossaan puhuu. Hän on meillä sivistysvaliokuntavastaavana paljon tehnyt työtä näiden asioiden puolesta, ja myös omassa vastalauseessamme esitämme vapaata sivistystyötä, kirjastoa ja näitä kohteita sitten mukaan tähän elvytysbudjettiin.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen puhui paljon hyvää asiaa niistä kohteista, mitkä todellakin nyt vaatisivat toimia, tai sanotaanko, että nyt olisi hyvä aika niihin puuttua. Voidaan myös miettiä, että sillä välillä kun valtiovarainministeri ja pääministeri täällä kiistelevät siitä, kumpi oikein alun perin keksi tämän eläkeiän nostohankkeen, niin olisi tietysti toivottavaa ja hyvä, jos muu hallitus ainakin työstäisi eteenpäin näitä vakaasti harkittuja ja oikeasti elvyttäviä kohteita.

Olemme tosi huolestuneita sosialidemokraattisessa ryhmässä Suomen kuntien tilanteesta. Se on tullut täällä puheenvuoroissa esille jo lukuisia lukuisia kertoja, ja voin sanoa, että mikään niistä ei ole turha kerta mainita tätä asiaa. Tällä hetkellä mikään esitetty yhteisöverojako-osuuden muutos ei enää tähän hätään auta kuntien tilannetta silloin, kun veropohja on jo pettänyt. Kunnissa avataan budjetit ja aletaan pikkuhiljaa — nyt jo aletaan — ajaa alas investointeja, luovutaan investointisuunnitelmista, koska rahaa ei ole.

Jos koskaan niin nyt olisi oikea aika elvyttää myös sillä tavalla, että suunnattaisiin tukea näille rakennushankkeille. Tässä yhteydessä tietysti tulevat mieleen luonnollisesti muun muassa nämä homekoulut, jotka nyt sitten oli kirjattu täällä erään riihen tuloksena. Hallitus oli pohtinut sitä, että se voisi olla tämmöisen ohjelman muodossa, jota itse olen koko ajan yrittänyt tuoda esille, että eikö tästä pitäisi tosiaankin muodostaa kansallinen ohjelma ja turvata sille täysi rahoitus, että sitten pystyttäisiin nämä kaikki koulut ja päiväkodit ja muut rakennukset, jotka homeisena ovat ja käyttökiellossa, korjaamaan ja turvaamaan lapsille ja opettajille ja päiväkoteihin hyvät terveelliset olot.

Kunnissa todellakin tilanne on erittäin huono, sen voi ihan henkilökohtaisesti itse kokea, kun siellä luottamushenkilönä työskentelee. Nimenomaan päivittäinen kassa, käyttökassa, tällä hetkellä on jo niin monessa kunnassa niin huonossa tilanteessa, että lainarahaa haetaan, jotta pystytään selviämään päivittäisistä menoista, kustannuksista. Eli eikö nyt olisi oikea aika, juuri oikea aika, korottaa valtionosuuksia ja tukea kuntia ihan oikeasti ja korottaa niitä valtionosuuksia pysyvästi, koska mikään muu keino ei tällä hetkellä tuo ihan oikeasti sitä apua sinne kuntiin kuin valtionosuuksiin tuleva muutos ja luonnollisesti myös harkinnanvarainen apu? Mutta tähän työhön hallitus pitäisi saada nyt oikeasti mukaan, ja olen kyllä jotenkin ymmärtänyt, että ikävä kyllä meidän kuntaministerimme esimerkiksi ei ymmärrä tätä todellista tilannetta tällä hetkellä. Hän kieltää nämä kaikki vaikeudet, mitä siellä oikeasti on. (Ed. Kaltiokumpu: Lisää velkaa!)

Arvoisa puhemies! Olemme useaan otteeseen vaatineet sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä hallitusta peräytymään veronkevennyksistä, ja täälläkin on jo mainittu se useissa puheenvuoroissa. Eli nyt on jo todettu, että näitten veronkevennysten todellinen elvyttävä vaikutus on hyvin pieni, eli se, mitä niillä on haluttu ajaa, elvyttää kansantaloutta ja saada ihmiset käyttämään rahaa rohkeammin, niin se ei ole onnistunut. Se on nähty heti. Sen sijaan on tuotu veroaukkoja, tuodaan veroaukkoja edelleen, edelleen romutetaan sitä veropohjaa ja taas siirretään vastuuta sinne kuntiin ja edelleenkin velvoitteita täytyy kuitenkin hoitaa pienemmällä budjetilla. Täysin mahdoton yhtälö.

Arvoisa puhemies! Olin juuri äsken tuolla yliopisto-opiskelijoiden kuulemistilaisuudessa, ja kyllä sielläkin yliopistomaailmassa tällä hetkellä pohditaan hyvin vakavasti, mikä on tulevaisuus, mikä on yliopistomaailman tulevaisuus. Ja jos ajatellaan nyt Aalto-yliopiston osuutta tässä kuviossa, niin on aika mieletöntä, että yksi tämmöinen yliopistokokonaisuus nielee valtavat määrät rahaa ja on luvattu pääomitusta, mutta toiset saavat taistella sitten siitä rahasta verisin kynsin tuolla. Nyt jo pohditaan suuria suunnitelmia, miten tämä miljoona saadaan kasaan, jotta voitaisiin saada sitten lisää rahaa valtiolta. Kyllä näillä yliopistoilla tulee olemaan tämmöisenä aikana aikamoinen paikka tässä rahan kuromisessa ja etsimisessä, ja kyllä minä näkisin, että jo tässä lisätalousarviossa olisi pitänyt pystyä tulemaan tähän yliopistolakiin nojaten vastaan tämän rahan keräämisen suhteen. Kyllä valtion pitäisi pystyä täyttämään se kolo, se aukko, mikä ehkä siltä Lapin yliopistolta, Oulun yliopistolta, Joensuun yliopistolta tai joltakin muulta vastaavalta jää hakematta siinä vaiheessa, kun huomataan, että samasta rahasta ei riitä ihan kaikille.

No, tähän lisätalousarvioon (Puhemies: 5 minuuttia!) voisi esittää lukuisia muutoksia, mutta vielä lopuksi haluaisin kiinnittää huomion työllisyysmäärärahojen lisäämiseen, koska kyllähän tällä hetkellä — jos katsomme tuota meidän valtakunnallista tilannetta ja ihmisten työttömyyttä ja miten se tästä vielä lisääntyy, päivittäin saamme kuulla uusia irtisanomisia, lomautuksia — näillä työllisyysmäärärahoilla on aivan turha tehdä mitään korjaavia toimenpiteitä. Kyllä tämäkin asia jätetään täysin niille kunnille ja näille uusille te-toimistoille, miten ne sitten ikinä pystyvätkin siellä niillä määrärahoilla toimimaankaan. Kyllä tässä tarvittaisiin paljon enemmän.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä aiemmin käytiin keskustelua muun muassa veronkevennyksistä ja veronkevennyksiin liittyvistä ongelmista. Mielestäni siinä keskustelussa aivan liian vähälle huomiolle jäi veromuutosten dynamiikka ja veromuutosten dynaaminen vaikutus. Veropolitiikkaa käsiteltiin vain ikään kuin tällaisesta julkisen sektorin ja valtion verotustarpeen näkökohdasta. Se ei suinkaan ole nollasummapeliä, jossa yksi asia aina yksioikoisesti vaikuttaa toiseen. Hyvä esimerkki on täälläkin mainittu metsäverotuksen muutos, jolla itse asiassa saatiin puuta sillä tavalla liikkeelle, että varmaankin tuo siitä kertynyt alennettu vero summana on suurempi kuin normaali kauppavuonna kertynyt veromäärä.

Mutta, arvoisa puhemies, haluaisin kiinnittää huomiota tässä lisätalousarvion yhteydessä yhteen asiaan, joka tähän kokonaisuuteen nähden sinällään on hyvin pieni, mutta joka heille, joita se koskee, on varsin suuri ongelma. Lisätalousarviossa esitetään valtion rahoitusosuuksiin, EU:n rakennerahasto-ohjelmiin tällaista aikaistamista ja myöskin kansallisten määrärahojen lisäystä. Nyt on sellainen ongelma, että varsinkin maaseutuhankkeiden puolella on suuria toimeenpano-ongelmia näiden hankkeiden suhteen. Ongelmat liittyvät siihen, että täällä on nyt sekä hankepäätökset että maksatuspäätökset eriytetty. Ajallisesti on käynyt niin, että hankkeiden vastaanotto on aloitettu tuossa kesäkuun alussa 2007, mutta oikeastaan vasta 2008 helmikuussa on alkanut valmistua näitä Maaseutuviraston määräyksiä, joilla ohjataan tätä maksatusta. Koko prosessi on jo alun alkaen viivästynyt puolitoista kaksikin vuotta. Siellä on paljon turhautunutta väkeä ja suuria ongelmia, hyvin ikäviä esimerkkejä siitä, miten näitä tuenhakijoita kohdellaan. Oikeastaan voi sanoa, että siellä näiden tuenhakijoiden oikeusturva on aikamoisella koetuksella, kun jo lähtökohtaisesti ei luoteta näiden tuenhakijoiden rehellisyyteen.

Minulla on kaksi esimerkkiä.

Toinen tulee Salon Halikosta, jossa paikallinen metalliyrittäjä oli tehnyt 150 000 euron hankesuunnitelman aivan oikeassa järjestyksessä kaikkine monine liitteineen paikallisen kehityskeskuksen avustuksella. Kun hankesuunnitelma oli toimitettu te-keskukseen, niin aikaa kului, päätöstä ei kuulunut. Yrittäjä oli sitten hankkinut tähän hankesuunnitelmaan liittyvän porakoneen. Hankesuunnitelman arvo oli siis 150 000 euroa, ja hän hankki porakoneen, joka liittyi tähän hankesuunnitelmaan, ennen kuin hän oli saanut lopullista päätöstä tästä hankkeesta. Porakoneen arvo oli 1 500 euroa. Tällä perusteella maksatusviranomainen hylkäsi koko hakemuksen eli 150 000 euron hakemuksen. Tietenkin kysymyksessä oli yrittäjän virhe, mutta minkäänlaista kohtuullistamisen mahdollisuutta tässä ei ollut. Siinä on varmasti yrittäjällä selittämistä, kun hänellä on neljä ihmistä siellä metalliverstaassaan töissä tämän hankkeen tiimoilta. Heille muun muassa jäi puolen vuoden palkatkin maksamatta tämän seikan takia.

Toinen vastaavan tyyppinen esimerkki koskee vähän isompaa hanketta, johon oli hankesuunnitelman puitteissa hankittu laitteita, mutta se oli menty tekemään osamaksuna, jolloin maksatusviranomainen katsoi, että osamaksuerän alla oleva laite ei ole tämän yrittäjän hallinnassa, jolloin jälleen tuli bumerangi koko hakemukselle.

Tämän tyyppistä, voisiko nyt sanoa, ihan mielivaltaa täällä nyt harjoitetaan näissä hankkeissa. On ilmeinen vaara, että nämä hankevarat eivät tule sillä nopeudella käyttöön kuin me niitä toivomme. Hyvin todennäköistä on, että niitä jää myöskin käyttämättä, niin kuin nuo aikaisempien vuosien esimerkit osoittavat. Tämä ei ole millään tavalla eduksi tälle elvytykselle, mille nyt pannaan kovasti painoa. Yrittäjillä on ideoita, yrittäjillä voisi olla halua investoida ja viedä asioitaan eteenpäin. Tällaiseen byrokratiaan ne eivät saa kaatua. Maaseutuviraston, te-keskusten (Puhemies: 5 minuuttia!) ja asianomaisten ministerien on kyllä mielestäni puututtava tähän nyt kovalla kädellä, ettei suoranaisia oikeusmurhia näissä hanketapauksissa tapahdu.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Elämme talouden vakavassa taantumassa, josta elpyminen riippuu suurelta osin maailmantalouden tulevasta kehityksestä. Siitä selviytymistä on vaikea ennustaa, mikä luo epävarmuutta talouteen ja myös ihan tavallisten ihmisten arkeen. Oikea-aikaisilla elvytystoimilla on kuitenkin onnistuttu lieventämään talouskriisin vaikutuksia Suomessa. Lisäbudjetti mahdollistaa lähes 2 miljardin euron suuruiset investoinnit ja työllistää 25 000 ihmistä. Rahoitusmarkkinoita tukee yhteensä 60 miljardin euron rahoituspaketti. Tähän lisäbudjettiin sisältyy muun muassa lukuisia tie- ja rautatiehankkeita, homekoulujen, päivä- ja vanhainkotien peruskorjauksia ja myös vuokra-asuntojen rakentamista.

Mietinnössään valtiovarainvaliokunta ilmaisee huolensa kuntatalouden tilasta. Kuntatalouden tiedetään painuvan tänä vuonna alijäämäiseksi, ja erityisesti kehitys heikkenee ensi vuoden puolella. Alkuvuodesta on paljon keskusteltu niiden kuntien nopeasta talousheikkenemästä, joiden riippuvuus yhteisöverosta on suuri. Usein näissä kunnissa vaikutus on moninkertainen, kun samalla paineet menojen kasvulle lisääntyvät muun muassa työttömyyden kasvun seurauksena.

Rinnakkain näiden ongelmien kanssa kunnat painivat moniulotteisen henkilöstöongelman kanssa. Jo sovittuja palkankorotuksia on vielä toteutumatta, monet kunnat joutuvat turvautumaan lomautuksiin, ja samaan aikaan pitäisi varautua tulevaan, erityisesti kuntasektoria koettelevaan työvoimapulaan mahdollisimman hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja henkilöstöratkaisuilla. Näistä näkökulmista on helppo yhtyä valtiovarainvaliokunnan linjaukseen, että menokehyspäätöksen yhteydessä on otettava huomioon kuntatalouden tila ja ryhdyttävä toimiin, joilla turvataan rahoituspohjan kestävyys. Kuntien on tietenkin myös itse syytä syventää nimenomaan palvelurakenteiden tarkastelua, taloutta parantavia rakenteellisia uudistuksia, aivan omista lähtökohdistaan.

Arvoisa puhemies! Kuntatalous oli vahvasti esillä myös politiikkariihessä. Siellä tehdyt linjaukset yhteisöveron ja valtionosuuksien korottamiseksi ovat saaneet tukea myös Kuntaliitolta. Kuntatalouden osalta siis käsiteltävä lisätalousarvio ei ole koko totuus, vaan suurimmat odotukset latautuvat kehysriiheen ja siellä konkretisoituviin rahasummiin ja prosentteihin.

Taantuma koettelee ensimmäiseksi niitä kuntia, joille veropohjan heikkenemisen kautta tulee ongelmia. Toisessa aallossa kasvaa usein mielenterveyspalvelujen tarve. Niiden saatavuuteen pitää kiinnittää erityishuomiota kaikkialla maassa. Hallitus on toiminut tässä suhteessa hyvin ennalta ehkäisevästi, sillä kaikki toimet, jotka tukevat työllisyyttä, ehkäisevät luonnollisesti kasautuvaa mielenterveyspalvelujen tarvetta. Toisaalta myös monet terästetyt koulutuspalvelut ovat tarpeen.

Arvoisa puhemies! Eilen julkaistiin Paras-hankkeen arviointiraportti, jossa todetaan, että tähän asti huomiota on kiinnitetty liikaa rakenteisiin ja hallinnon järjestelyihin. Enemmän siis pitäisi kiinnittää huomiota palvelujen sisältöön ja järjestämiseen. Vaikka suurin huomio pitäisikin kiinnittää suurten kaupunkiseutujen palvelujen järjestämistapaan, pieniä kuntia ei saa sivuuttaa. Absoluuttiset rahamäärät ovat niissä toki pienempiä, mutta ahdinko palvelujen järjestämisestä voi olla vähintään yhtä syvä kuin suuremmissakin yksiköissä. Toisaalta taas ihmisten oikeus saada laadukkaita palveluja on aivan yhtä suuri kuin kaupungeissakin.

Kokonaisuutena lisätalousarvio muutoin osoittautuu hallituksen tahdon mukaiseksi luottamuspaketiksi. Myös julkinen keskustelu on näyttänyt vakuuttuneen siitä, että hallitus haluaa välttää edellisen laman virheet ja tukea työllisyyttä.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuluvan vuoden talousarvioon sekä vuoden 2008 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyi useita elvyttäviä toimia, ja nytkin nämä määrärahalisäykset kohdentuvat erilaisiin hankkeisiin. Erityisesti ne kohdentuvat liikennehankkeisiin, rakentamiseen, yritysrahoitukseen, viennin vahvistamiseen, osaamiseen, koulutukseen, kaikkeen tällaiseen.

Valtiovarainvaliokunta pitää hallituksen linjauksia hyvinä ja perusteltuina. Esitetyt toimet lisäävät työllisyyttä — on arvioitu, että tulee 25 000 työpaikkaa lisää — parantavat yritysrahoituksen saatavuutta, joka on tärkeää yrittäjyyden mahdollistamiseksi ja työntekijöiden työllistämiseksi, lisäävät näiden elinkelpoisten yritysten mahdollisuuksia selvitä tästä vaikeasta ja syvenevästä lamasta. Nyt Vanhasen kakkoshallituksen lääkkeet ovat toiset kuin Lipposen hallituksen. Lipposen hallituksessahan leikattiin ja otettiin perusturvasta pois, ei turvattu yritysten taloutta ja mahdollista lainansaantia, ja siitä tuli valtava konkurssiaalto, elinikäiset velat monille ja massatyöttömyys, josta Suomi ei ole vieläkään selvinnyt.

Tämä Suomen elvytysbudjetti on EU-maiden 27 jäsenmaan vertailussa elvyttävin. On kuitenkin huomattava, että talouskriisi vaikuttaa pitkän aikaa hyvin negatiivisesti koko Suomen talouteen. Valtiontalouden alijäämä tämän budjetin jälkeen on 5,6 miljardia euroa, ja velkaa joudutaan ottamaan yli 8 miljardia euroa. Valtionvelan kokonaismäärä noussee yli 30 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkamäärän nousu on korkea, mutta kun hallintovaliokunta muun muassa viime syksynä kävi Italiassa, niin Italian velka oli jo silloin loppukesästä 104 prosenttia bruttokansantuotteesta. Siinä mielessä Suomella keskustajohtoisten hallitusten vuoksi on vahva valtiontalouspohja selvitä tästä lamasta tarvittaessa lainaakin ottamalla.

On kuitenkin huomattava, että verotulot alenevat niin valtiolla kuin kunnilla ja kuntatalous painuu tänä vuonna alijäämäiseksi ja kuntien talouskehitys heikkenee erityisesti 2010-luvulla. Ensi sijassa näiden kuntien talouteen vaikuttaa yhteisöveron suuri vaikutus, vaikka tässäkin on eroa eri kaupungeissa. Saman kaltaisesti palvelutarve kunnissa kasvaa ja menopaineet lisääntyvät. Nyt tulevissa toimissa on kehysriihen aikana jo kiinnitettävä huomiota yhteisöveron jakaantumiseen paremmin sillä tavalla, että kunnat voivat selvitä tästä, ja valtionosuusuudistuksiin, ja nythän on jo merkittävästi viime vuoden budjetissa lisätty kuntien rahoitusta. Tämän budjetin jälkeen se lienee lähellä miljardi euroa.

Menokehyspäätöksen yhteydessä on otettava huomioon kuntatalouden tila ja ryhdyttävä toimiin, joilla turvataan kuntien rahoituspohjan kestävyys. Palvelujen turvaaminen on oikeudenmukaista, ja tämä kansainvälisen laskun vastaanottaminen valtion kautta velkaa ottamalla on oikeudenmukaista ja tasapuolista niin, että vähävaraiset ihmiset eivät joudu liikaa tästä kärsimään.

Budjetissa erityisesti meidän maakuntamme osalta on erittäin positiivisia hankkeita, joita on vuosikausia pidetty esillä ja joista me Satakunnan kansanedustajat olemme pitäneet ääntä. On Kokemäki—Tampere-rataosuuden akselipainojen korottaminen 25 tonniin, mikä tehostaa teollisuuden kuljetuskapasiteettia ja kannattavuutta. Sitten erityisen tärkeä on Porin meriväylä, johon saatiin 9,2 miljoonaa euroa. Tätä on vaadittu ja toivottu monilta hallituksilta, mutta vasta Vanhasen kakkoshallitus tämän pystyy toteuttamaan. Tällä on merkittävät vaikutukset alueen työllisyyteen, ja kaupungin omarahoitus on merkittävä (Puhemies: 5 minuuttia!) myöskin tässä.

Kaiken kaikkiaan tämä lisäbudjetti on järkevä ja hallituksen toiminta näissä asioissa vastuullista ja hyvinkin oikeasuuntaista.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti alkuun ed. Kaltiokummulle vaan se, että ihan turhaan te täällä sanotte, että tämä on Euroopan unionin elvyttävimpiä budjetteja, kun samaan aikaanhan tämä on ristiriitainen Euroopan unionin omien käsitysten ja edellytysten kanssa. Nimittäin siellähän sanotaan, että elvytystoimien pitää olla määräaikaisia, väliaikaisia, ja tässä siis 9 elvytyseuroa 10 elvytyseurosta menee pysyväisluonteisiin veronkevennyksiin, ja se ei kerta kaikkiaan sovi tämän linjan kanssa.

Mutta pyysin, puhemies, tämän puheenvuoron ihan siksi, että muutamalla sanalla haluan valottaa vielä sosialidemokraattien käsityksiä tästä asunto- ja ympäristöpuolesta. Eli ympäristötöihin sosialidemokraatit esittävät enemmän määrärahoja kuin hallitus, sillä jokainen meistä tietää, että siellä on krooninen vaje näiden rahojen suhteen. Kun näihin jatkuvasti normaaliaikoinakin on palattu täällä eduskunnassa, niin miksi niihin ei silloin satsattaisi, kun elämme taloudellisesti vahvaa taantuman aikaa?

Asuntopuolelta meille eivät riitä nämä hallituksen esitykset vuokra-asuntotuotannon elvyttämiseksi. Nimittäin niistä puuttuu yksi tärkeä elementti eli se, miten voisimme tässä tilanteessa rakentaa nimenomaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, niin että tekisimme paitsi suhdannepoliittisesti hyviä toimia myös asuntopoliittisesti ja sosiaalipoliittisesti hyviä toimia. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että korkotuen ehtoja parannettaisiin ja omavastuukorko puolitettaisiin. Tämä sisältyy meidän sosialidemokraattien vastalauseeseen ja vaihtoehtoiseen budjettilinjaukseen.

Samoin korjausrakentamisen osalta olemme tietenkin iloisia siitä, että hallitus on ottanut sosialidemokraattien terveisiä omaan elvytyspakettiinsa tämän remonttituen osalta, mutta me vaadimme kyllä sitä, että myös pitempiaikainen peruskorjaustoiminta tulee olla tätä päivää ekologisempaa ja paremmin resursoitua. Siksi olemme esittäneet jo pitkään korkotuen ehtojen parantamista myös peruskorjauspuolella. Lisäksi kiinnitämme vakavaa huomiota siihen, että jälleen kerran, kun tämä remonttituki (Puhemies: 2 minuuttia!) loppuu, tässä on epätasa-arvoinen tilanne. Nimittäin asunto-osakeyhtiöille ja vuokrataloille ei kohdistu samanlaisia toimenpiteitä kuin pientaloille. Siksi pitäisi hallituksen selvittää esimerkiksi kotitalousvähennyksen laajentamismahdollisuudet.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Yksi näkökohta vaan tähän keskusteluun vielä, ja se koskee tätä velan ottamista ja tekemistä.

Jos nykyaikana tässä tilanteessa jokin valtio on luottokelpoisuusluokaltaan sellainen, että pystyy saamaan luottoa, lainaa, niin sitä voi kyllä ottaakin ihan keynesiläisittäin, sillä tästähän ei voi seurata mitään muuta kuin erittäin voimakas inflaatio, elikkä joku pitää meitä sitten yllä joskus tulevaisuudessa. Tämä kannattaa pitää mielessä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Nyt, kun koko teollistunut maailma on syöksymässä yhä syvenevään lamaan, tässä tilanteessa on tietysti katsottava ne keinot, millä me pääsemme lamasta ylös, että ne olisivat ympäristöllisesti mahdollisimman kestäviä. Olemme tulossa ikään kuin uuteen valinnan tilanteeseen. Me voimme myös muuttaa maailmaa positiivisessa mielessä tämän laman vuoksi. Tähän tilanteeseen liittyy myös tällainen mahdollisuus.

Oli hyvä, että ed. Viitanen viittasi tähän erääseen käytännön yksityiskohtaan eli näihin nopeasti tehtäviin toimenpiteisiin, jotka liittyvät rakentamiseen, peruskorjauksiin, ja kun nyt hallituksen esitys 2/2009 on ollut jo täällä ja läpäissyt eduskunnan, niin siinä todella tämä energiatehokkuus oli aika heikosti huomioitu tai oikeastaan vain niin, että energianeutraalitkin hyväksytään, energianegatiiviset nyt ei, mutta ei vaadita positiivisuutta siitä, että saadaan se 10 prosenttia valtion tukea rakennuksiin liittyviin korjauksiin tai rakentamisprojekteihin. Tässä tilanteessa sitten ympäristövaliokunta yksimielisesti ponnetti kyllä sen, että tulevassa ajassa 2010 ja eteenpäin pitäisi tämä asia huomioida.

Toinen on sitten tämä myöskin yritys hallitukselta vaikuttaa asiaan eli tämä korkotuettu lainoitus ja rakentaminen uusrakentamisen puolella. Siellä se peruskorko, omavastuukorko, on edelleenkin liian ylhäällä, ja kuulimme vastikään ministeriltä, että tämä kannustin ei ole vielä oikein toiminut. Näin ollen näitä energiatehokkuuteen liittyviä kannustimia toivomme lisää ja nimenomaan vaikuttavalla tavalla ja ratojen rakentamiseen enemmän kuin maanteihin.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen tuossa kommentoi Suomen elvyttävyyttä suhteessa Euroopan unionin maihin. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että tämä on Euroopan unionin elvyttävin paketti, eikä sitä tosiasiaa, että Suomen valtiontalous on Euroopan unionin vahvimpia. Suomella on pankkien ja merkittävien yritysten taseet kunnossa. Tällä tavalla elvytettynä, niin kuin nyt elvytetään — rahoitetaan vientiä, rahoitetaan yrityksiä, mahdollistetaan kotimarkkinoiden toimiminen ja kotimaisen kysynnän ja palvelujen tuottamisen kohtaaminen — tämä on erittäin vastuullista ja hyvää politiikkaa. Tietysti voisi olla vielä enemmän johonkin rakentamiseen ja muuhun, mutta kyllähän tämä budjetti kattaa kaiken semmoisen satsauksen, joka nyt tuolla suomalaisten virkamiesten ja valtaa pitävien mieliin on tullut. Ei tämä semmoista toimintaa ole, että tässä säkki päässä olisi toimittu.

Totta kai oppositiolla täytyy olla joku rooli yhteiskunnassa, ja se on tietysti erilaisten lisämenojen esittäminen ja perustelu, että saataisiin vielä parempaa aikaan. Mutta nämä laskut ja lainat täytyy jonkun maksaa. Vastuullista on tietysti se, että me saamme työaikaa ihmisillä kasvatettua ja sillä tavalla eläköitymistä nostettua, etteivät nämä maksut jää yksinomaan nykyisten nuorten, työelämässä olevien, tulevien sukupolvien ja lastenlastemme maksettavaksi.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minä en kyllä ymmärrä, miksi ed. Kaltiokumpu ja ylipäätään keskusta ja vihreätkin täällä puolustavat, en tarkoita ed. Pulliaista sanalla "täällä", mutta noin yleispoliittisesti puolustavat tätä kokoomuslaista veronkevennyslinjaa, mitä hallitus nyt vetää. Tosiasia on, että suuri osa, valtaosa, melkein 90 prosenttia Suomen niin sanotuista elvytystoimista on veronkevennyksiä. Siellä on työnantajan kelamaksut ja kaikki nämä, mitkä on sitten laskettu tähän prosenttiosuuteen, millä on saatu määriteltyä Suomi muka yhdeksi Euroopan elvyttävimmistä valtioista. Tämä on ihan aidosti ongelma. Tämä on ideologinen valinta, jolla nimenomaan siirretään sitten tulevaa velkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi, koska me otamme silloin turhaa velkaa, jos sillä velalla ei työllistetä. Nämä ruuan alvit ja vastaavat, eivät ne työllistä, eivät suurituloisten veronkevennykset työllistä jnp. Tämä on vastuutonta sukupolvipolitiikkaa myös.

Arvoisa puhemies! Toinen ongelma on juuri se, että tämän elvytysbudjetin ikään kuin tämmöisiä ilmastovaikutuksia ei ole määritelty eikä ole otettu niiden suhteen riittävän kunnianhimoista etunojaa. Eli tässä tilanteessa pitäisi yhdistää se, että samaan aikaan luodaan uusia työpaikkoja ja samaan aikaan pidetään hyvää huolta ympäristöstä ja luodaan näitä niin sanottuja viherkaulustyöpaikkoja. Tähän tietynlaiseen murrokseen ja sen luomiseen ja sen syventämiseen tämän elvytysbudjetin kunnianhimon taso on todella matala, valitettavasti. Eli me voisimme tänä päivänä tehdä paljon enemmän näiden asioiden puolesta: verolinjat voitaisiin muuttaa, vaikka tänä päivänä ottaa käyttöön windfall-vero, laajentaa jätevero yksityisille kaatopaikoille, ottaa käyttöön pakkausvero, ja samaan aikaan voisimme panostaa enemmän juuri niihin raiteisiin, joukkoliikenteeseen.

Ainoa veronalennus, mitä minä nyt oikeastaan haluaisin tässä vaiheessa, olisi se työsuhdematkalipun verovapaus, mitä me sosialidemokraatit olemme esittäneet, mutta se taas tuntuu olevan sellainen veronkevennys, (Puhemies: 2 minuuttia!) mitä hallitus nyt ei sitten saakaan aikaiseksi. Eli tämä vihreä puoli nyt uupuu.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin täällä talossa on nyt elvytys keskustelun keskipisteessä, hyvä näin. Mutta elvytyksen pitäisi olla tosiaan tehokasta, vaikuttavaa. Kun ed. Kaltiokumpu pelkää, että tulevat sukupolvet maksavat velkaa, niin nyt sen velan pitäisi olla mahdollisimman pieni, ja mahdollisimman pieneksi se saadaan niin, että jokainen euro tehdään mahdollisimman vaikuttavaksi. Se suunnataan vaikuttavalla tavalla, ja nimenomaan erityisesti keski- ja suurituloisten veronalennukset eivät ole vaikuttavaa elvytystä. Se on aivan selvä asia.

Toinen asia, jonka haluaisin liittää juuri tähän ekologiseen näkökulmaan eli siihen, että nämä elvytystoimet olisivat ekologisesti kestäviä, on tämä ilmasto- ja energiastrategia, joka on eduskunnan käsittelyssä. Me tiedämme, että sen vaikutus vuonna 2020 hiilidioksidipäästöjen pudottamiseen on 5 prosenttia vuoden 1990 tasosta, aivan liian vähän. Näin ollen me tarvitsisimme nyt nimenomaan investointeja sellaisiin kohteisiin, jotka aidosti todella vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja ovat samalla myös elvyttäviä. Se on bioenergiaa, tuulivoimaa, energian säästöä, se on Suomen teknologian edistämistä, viennin edistämistä. Tällä hetkellä, kun on yleismaailmallinen lama, ainut teollisuudenalue, joka on kuitenkin lisännyt toimintaansa, on nimenomaan ympäristöteknologia. Esimerkiksi Haminassa meillä on hyvä esimerkki Winwindin kohdalla. Näin ollen tähän pitäisi panostaa. Se työllistää, se auttaa Suomen kansantaloutta, meidän vientiämme. Ja tietotaito, mitä tässä maassa on, pitää saada käytännön toimiksi. Tämän siirtäminen, osaamisen siirtäminen käytäntöön, on kova vastuu ja se vastuu on istuvalla hallituksella.

Oppositiolla on aina, ed. Kaltiokumpu, tehtävänsä. Mehän nimenomaan tsemppaamme hallitusta ja yritämme saada teitä hallituspuolueiden kansanedustajia tähän yhteistyöhön nimenomaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta, ja se on silloin myös tulevien sukupolvien kannalta kestävää. Tämä on selkeästi tällainen vaihtoehto. Mutta 5 prosentilla 2020 Suomi ei kyllä pärjää, ja tässä ilmastonmuutoksen hillinnässä me emme kyllä voi itseämme kovin paljon kehua. Raiteet ovat sellaisia, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä liikenteen puolella, ja monia muita esimerkkejä voisimme luetella paljon.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tuosta velasta on puhuttu tämän päivän aikana täällä varsin paljon ja erilaisista näkökulmista, sen merkityksestä tässä elvyttävässä toiminnassa. Totuushan on se, että velka on veli otettaessa mutta ventovieras maksettaessa. Mutta toisaalta myös jotenkin tämän päivän keskustelussa ihmetyttää se asia, että jos menemme viime vaalikaudelle kokoomuksen ollessa oppositiossa, Suomen talous oli nousussa, se oli ylijäämäistä, pystyttiin lyhentämään valtionvelkaa, silloin kokoomus huusi oppositiossa, miksei jaeta sitä rahaa kansalaisille tai laiteta kulutukseen.

Tämän vaalikauden alussa vielä, kun oli nousukausi vaalikauden kahtena ensimmäisenä vuonna, valtiopäivien aikana, niin sosialidemokraattien ollessa oppositiossa tämä puhe on siirtynyt toiselle puolelle tässä salissa, että silloin olisi pitänyt jakaa. Se, että me pystyimme lyhentämään tuona aikana Suomen valtionvelkaa, on edesauttanut sitä, että meillä on huomattavasti parempi lähtökohta nyt tähän taloudelliseen tilanteeseen, kun velkapotti on pienempi. Huomattavasti helpompi on yksityisen ihmisenkin mennä pankinjohtajan puheille ja kysyä, saanko minä sitä rahaa, jos minun velkataakkani on pienentynyt siitä edellisestä käynnistä.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Mielenkiinnolla kuuntelen ed. Viitasen näkemyksiä, kun hän arvostelee ensinnäkin sosiaalitupoa. Minä olen ymmärtänyt, että te edustatte ja haluatte edustaa täällä ammattiyhdistysliikettä ja että sosialidemokraatit haluavat olla osa ammattiyhdistysliikettä ja tämmöinen ammattiyhdistysliikkeen poliittinen demokraattinen voima. Kun ammattiyhdistysliike, myös SAK, on ollut tekemässä tätä sosiaalitupoa, niin te vastustatte täällä tätä sosiaalitupoa, jonka yksi elementti on työnantajan kelamaksujen muutokset.

Ed. Tiusanen täällä toi esille ja puhui ihan asianmukaisesti, että pitäisi kohdentaa myöskin toimenpiteitä ekologisesti kestäviin ratkaisuihin, ja tässä sosiaalitupon yhteydessä, kun kelamaksu työnantajilta poistetaan, mikä muuten helpottaa muun muassa Porin kaupunkia noin 3 miljoonalla eurolla, mahdollistaa siis suoraa tuloa, on meillä mahdollisuus nyt sitten verotusta kohdentaa sellaisiin energiatoimenpiteisiin, jotka ovat haitallisia, ja kohdentaa ja oikaista tätä verotusta.

No, sitten toisaalta ed. Pia Viitanen arvosteli verotusta. Näin tietysti voidaan ajatella, mutta tiedän, että myös sosialidemokraatit ohjelmassaan vaativat muun muassa pienten työeläkkeiden verotuksen oikaisemista ja te olette täällä vaatinut, että tätä veronkevennystä ei saa kohdentaa näin. Tässä veronkevennyksessä on 225 miljoonaa euroa pienten työeläkkeiden oikeudenmukaisen verotuskohtelun toteuttamiseksi ja nyt te vastustatte sitä, ettei tämmöistä saa tehdä. Nyt kertokaa näille eläkeläisille, että demarit ovat peruuttaneet tämmöisen näkemyksen ja haluatte, että niitä verotetaan enemmän (Puhemies: 2 minuuttia!) eikä kevennetä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vaan ed. Ahoselle ja kumppaneille: Tilanne saattaa olla nyt hyvinkin sillä tavalla, että ei edes tarvitse ajatella sillä tavalla kuin ed. Ahonen äsken ajatteli, mikä oli sinänsä aivan oikein. Saattaa käydä niin, ettemme me mistään velkaa enää saakaan, koska kaikki haluavat ottaa nyt ja tehdä velkaa. Sellaista tahoa ei olekaan. Ja ne luvut, mitä meillä on, nehän ovat ihan peanuts, kun ne ovat satoja miljardeja ja biljoonia suorastaan nämä velanottotarpeet. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä ei tarvitse olla veropoliittisesti mitään ideologisia pyrkimyksiä. Me joudumme sisäistä varallisuuden ja tulon jakoa harrastamaan uudella tavalla. Se on ihan selvä asia. Aina on käynyt historiassa niin, että kun on taantuma, niin tuloerot kaventuvat.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! En muista, oliko ed. Kaltiokumpu salissa, kun puhuin ääneen tuolla sen sosialidemokraattisen verolinjan, mutta kertaus on opintojen äiti. Minusta se olisi vaan kohteliasta hallituspuolueelta, että joskus edes luettaisiin nämä opposition vaihtoehdot. Eli me kyllä olemme esittäneet veronkevennyksiä enemmän kuin hallitus juuri kohdensi pienituloisille. Olemme esittäneet kunnallisen perusvähennyksen kaksinkertaistamista ja tämän veromenetyksen kompensoimista sitten kunnille. Kyllä, me olemme vaatineet hallitukselta, että se laskee eläkkeensaajien verotuksen palkansaajan tasolle, ja onneksi vaatimuksestamme hallitus jopa sitten hieman aiensi tätä päätöstään. Alun perinhän ei ollut tietoa, olisiko se eläkkeensaajien verotus vielä tänä päivänäkään keventynyt palkansaajien tasolle. Mehän uhkasimme tehdä välikysymyksen, mikäli tätä asiaa ei hoideta.

Eli olemme kyllä tavallisen eläkkeensaajan, tavallisen pienituloisen ja keskituloisen palkansaajan ja niidenkin, joiden verotusta hallitus parhaillaan kiristää kunnallisveron kautta, veronkevennysten puolella, mutta emme kannata veronkevennyksiä suurituloisille emmekä tätä yleistä veroalea, mitä hallitus nyt kaikkinensa harjoittaa. Eli meillä on täsmällinen, iso ero meidän veropoliittisessa linjassamme. Kyllä, me olemme esittäneet myös lisää veroja, veronkiristyksiä ympäristöveroihin muun muassa ja harmaan talouden torjuntaan, eli meillä on selkeä oma veropoliittinen vaihtoehto, joka eroaa merkittävällä tavalla tästä hallituksen hövelistä veronkevennyslinjasta.

Ja mitä tulee sitten sosiaalitupoihin tai ammattiyhdistysliikkeeseen tai muuhun, niin kyllä minusta tämä eläkeleikkaus, mitä hallitus yritti yksipuolisesti aika taitamattomalla politiikalla, todisti sen, että ei siellä hallituksessa yhtäkään palkansaajapuoluetta ole. Minä olen ylpeä siitä, että sosialidemokraatit ovat palkansaajapuolue, ja minä olen hyvin ylpeä siitä, että tässä jälleen kerran Suomessa nähtiin kansanvallan voitto, palkansaajaliikkeen voitto ja poliittisen opposition voitto, kun hallitus tämän sanotaanko tökerön eläkepäätöksensä onneksi peruutti.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt opposition edustajalle Viitaselle on vaan todettava, että nämä eläkeläisten veronkevennykset olivat hallituspuolueiden ohjelmissa, ja te tiedätte hyvin, että oppositio ei kevennä verotusta, se on lähinnä tuommoista retoriikkaa käytävillä tai jossakin ihmisille puheissa. Kyllä hallitus on tuonut esitykset ja hallitus on keventänyt eläkeläisten verotuksen, oikaissut sen vääristymän, jonka te pitkän hallituskautenne aikana, kymmenien vuosien aikana, olitte luoneet.

Sitten te sanotte tästä kunnille kompensoinnista. Tämä on ainoa hallitus tässä maassa, joka nyt oikealla tavalla kompensoi kunnille kaikki ne menetykset, joita valtio—kunta-suhteessa on. Teidän aikananne näitä kompensaatioita ei tehty sataprosenttisesti, ja nyt ne tehdään. On tämä kummallista väittelyä siinä suhteessa, että te väitätte tosiasioissa aivan mustaa valkoiseksi. Kertokaa, millä tavalla teidän aikananne Lipposen hallitus kompensoi kunnille nämä menetykset. Kertokaa tässä, miten asia on. Ne ovat ensimmäistä kertaa tänä vuonna täysimääräisesti voimassa nimenomaan Vanhasen ykkösen ja kakkosen toimesta, ei Lipposen hallituksen toimesta. Pitää pysyä totuudessa, ed. Viitanen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllähän sosialidemokraatit olivat Vanhasen ensimmäisessä hallituksessa. Haluaisin todeta myöskin nyt vielä sen, että muun muassa tänään ed. Ojansuu sanoi, että kansaneläkemaksu, joka nyt jätettiin työnantajilta laskuttamatta, tullaan kompensoimaan ympäristöveroilla. Mutta minä en ole vielä kuullut sitä ympäristöverotyyppiä ja sitä, millä tavalla se ympäristövero sitten syntyy ja mikä ympäristövero se on, kun me tiedämme ja ed. Pulliainen tietää vielä kauemmalta ajalta kuin minä tai ed. Viitanen, miten vaikeata ympäristöverojen aikaansaanti yleensäkin on. Mikä on se malli, jolla ne tuodaan? Kun me kuulimme silloin muistaakseni ed. Zyskowiczin suusta heti, kun tämä asia tuli esille tässä salissa, että eihän sitä nyt samalla tavalla voida jollakin ympäristöverolla sälyttää tätä kansaneläkemaksun suuruista maksua työnantajille, koska eihän siitä sitten olisi ikään kuin työnantajille mitään hyötyäkään ollut, niin mikä on sitten tämä ympäristöveromalli ja kuka sen maksaa? Ilmeisesti kait ihan sitten kuluttajat tai noin tasavertaisesti sekä pienituloiset että isompituloiset. En tiedä, onko hallituksen piirissä tätä asiaa mietitty niin, että siitä olisi kuulunut jonkunlaista tietoa myöskin eduskuntaryhmille.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Todella surkea tilanne, mihin ed. Pulliainen tuossa edellä viittasi, että jos ei rahaa ole, eikä lainaa saa. Toivottavasti sellaiseen tilanteeseen ei ajauduta, että niin syvälle tämä kokonaisuus ei mene. Toki vaaran merkit on olemassa, koska tilanne on yleismaailmallinen. Se on lähtenyt jostakin tuolta ison valtameren takaa, josta me puhuimme hyvä vuosi sitten, ensimmäisiä maininkeja tänne. Siinä tilanteessa me emme pystyneet kuvittelemaan, minkälaiseen kokonaisuuteen ollaan menossa.

Mutta, arvoisa puhemies, en malta olla menemättä hiukan tuohon välikysymyskeskusteluun, koska ed. Viitanen tuossa edellä omassa puheenvuorossaan myös viittasi siihen. Muistan, että hän käytti myös puhujakorokkeelta sanaa, että "hallituksen talouspolitiikka on kuin sekametelisoppaa". Minun mielestäni tässä on selkeä linja, elvytys, hallitus seuraa koko ajan nopeilla toimenpiteillä. Me elämme, ystävät rakkaat, vasta maaliskuun 18. päivää. Meillä on ensimmäinen budjetti, lisätalousarvio, jo hallituksen tuomana tänne isoon saliin, ja siitä on mietintö valtiovarainvaliokunnassa annettu, että kyllä hallitus toimii. Näitä keinoja ja menetelmiä seurataan koko ajan hyvin tarkkaan.

Tuosta eläkekeskustelusta, sen verran vielä palaan siihen välikysymyskeskusteluun, että se tavoite, minkä hallitus sopi työmarkkinajärjestöjen kanssa, on huomattavasti kunnianhimoisempi kuin se, minkä hallitus ensinnä toi pöytään. Nyt puhutaan kolmen vuoden työuran pidentämisestä, 59,4 vuodesta runsaaseen 62 vuoteen. Siitä tässä on kysymys. Se tuo euroja valtion kirstuun 3 miljardia euroa vuodessa, 9 miljardia yhteensä. Se on osa myös sitä, jolla rahoitetaan ja vastataan siihen työvoimapulaan, (Puhemies: 2 minuuttia!) josta me kaikki huudamme täällä salissa, että se on tulossa Suomeen.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Minä muun muassa puheenvuorossani siteerasin Iltalehden pääkirjoitusta, jossa sanotaan: "Ristiriitaisia ja tulkinnanvaraisia lausuntoja laukovalta Kataiselta tuntuu puuttuvan uskottava linja ja käsittääkseni valtiovarainministerin linja on myös hallituksen linja". Minusta se todellakin on kuvainnollisesti sekametelisoppa. Se on hyvin sekava ja meteliä tuntuu kovasti riittävän. Eli siis nämä ristiriitaisuudet, mitä tämä talouspolitiikka sisältää, ne on toistettu täällä moneen kertaan.

Sanotaan, että ei leikata, ei koroteta veroja, samaan aikaan pistetään kunnat tekemään tämä likainen työ. Samaan aikaan valtiovarainministeri tänään sanoo, että pian leikataan kenties menoja, pian kenties korotamme veroja, mutta samaan aikaan nyt hihkutaan, että fantastista, kun laskemme veroja. Eihän tässä ole mitään päätä eikä häntää. Eikö nyt pitäisi ottaa vastuullinen talouspolitiikka viimeistään käteen?

Mitä tulee tähän meteliin, niin sitä teillä tuntui riittävän hallituspuolueiden kesken. Mitä ihmettä te, arvoisat keskustalaiset, täällä istutte kokoomuslaisten puolesta? Siellä on taas kerran tyhjä aitio. Ei siellä ole kukaan puolustamassa tämän ministeri Kataisen sekavaa talouspolitiikkaa. Te istutte täällä sotureina puolustamassa sitä. Aivan saman me näimme eläkekeskustelussa. Pistäkää nyt kokoomuksellekin hieman kuria ja vastuuta, jotta tästä oikeistolaisesta ultraliberaalista veropolitiikasta pääsisimme kunnon asiaan.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä totean, että ed. Viitanen täällä toisti sen kielteisen kantansa veronkevennyksiin, jotka koskevat myös työeläkkeitä ja pientä eläkettä saavia ja köyhää väestöä. Me pidämme taas sitä oikeudenmukaisena hallituksen linjana ja siihen täytyy yhteiskunnalla aina olla varaa, että vähempiosaisista pidetään huolta. Tämä on ensimmäinen hallitus, joka on tämän tässä maassa tehnyt.

Arvostan hyvin paljon ed. Pulliaisen viisaita näkemyksiä monissa näissä kysymyksissä. Ja kun hän on muun muassa yksi tämän maan varmaan parhaita tämmöisiä vihreän aatteen ja ekologisuuden ymmärtäjiä, niin minä uskon, että hallituspuolueissa on sittenkin jonkun verran tietoa, millä tavalla näitä mahdollisia ympäristöveroja sitten voitaisiin kohdentaa sen kelamaksun keventämisen sijaan. Itse uskon, että se on mahdollista, ja mikäli olen ymmärtänyt, myös ed. Tiusanen on aikaisempina vuosina ainakin vaatinut tämmöistä kohdentamista, että tämä verotus kohdentuisi.

Näinhän se ei tietenkään ole, että jos tätä ympäristöön kohdistuvaa verotusta kohdennetaan niin, että se kohdistuisi kaikille yrityksille ja menisi takaisin, vaan tehän olette itse, ed. Tiusanen, myöskin ollut sillä kannalla, että yhteiskunnassa on semmoisia tahoja, joita pitäisi enemmän ympäristöverottaa kuin toisia. Nämä samat viisaudethan on hallituksellakin käytössä, kun näitä asioita käsitellään. Juuri tästä oikeudenmukaisuussyystä tämä keskustajohtoinen hallitus on kohdentanut veronkevennyksiä näihin äsken mainittuihin eläkeläisiin ja pieni- ja vähätuloisiin, jotta tämä olisi oikeudenmukainen yhteiskunta kaikille.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On todennäköistä, että tänä iltana emme ihan valmiiksi saa tätä yhteiskuntaa rakennettua, ja jossakin vaiheessa varmaan on syytä tämä keskustelu päättää, mutta muutama näkemys tähän.

Ed. Viitanen arvioi, miksi keskustalaiset täällä istuvat. Keskusta on vastuullinen puolue ja se haluaa kantaa yhteiskuntavastuuta ja viedä yhteiskuntaa eteenpäin oikeaan suuntaan.

Tässä on hyvin keskeisesti nostettu verokysymykset ja muut keskustelussa esille. Minä muistutan kuitenkin siitä, että suomalaisen yritystoiminnan kilpailukyky on avain. Vienti on merkittävässä roolissa. Kun vienti lähtee vetämään, niin me pärjäämme. Mutta nämä veroratkaisut, joita on tehty ja myöskin tämä kelamaksun poisto, niin siinähän on lähtökohtana se, että suomalaisen työn hintaa halutaan laskea ja kilpailukykyä tätä kautta varmentaa.

On selvää, että työn kustannukset muodostuvat muustakin kuin palkasta. Siinä on palkkasivukuluja, jotka Suomessa ovat aika korkeat ja tätä taustaa vasten varmasti tätä kilpailukykyä lähdettiin ihan oikeasti hakemaan, ja minusta se on hyvinkin perusteltu näkökulma.

Verotuksen osalta totean sen, että myös ensimmäisen Vanhasen hallituksen aikana harjoitettiin vastuullista veropolitiikkaa. Siinä oli hyvin vahva tuki sosialidemokraattisella valtiovarainministerillä, kun varallisuusvero poistettiin, ja siinäkin tavoitteena todennäköisesti oli se, että yritysten kilpailukykyä haluttiin parantaa, ja lämmin kiitos sosialidemokraateille, että tämä varallisuusveron poisto tuli teidän esityksestänne tänne saliin ja se meni läpi. Yhdessä olemme vieneet näitä asioita eteenpäin, ja uskon, että tämä sali kuitenkin kantaa sitä kokonaisvastuuta siitä, miten suomalainen yhteiskunta voi jatkossakin.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minusta tässä ei mitään sekametelisoppaa ole. Tämä on selkeästi valittu tietty linja. Koska vienti ei meillä vedä tällä hetkellä, meidän pitää turvata se kotimainen kysyntä jollakin lailla siinä asemassa, missä se on ollut, ja siinä ovat tietysti nämä verohelpotukset, veronalennukset, yksi osa sitä. Mutta minä edelleen toistan, että hallituksen keskeiset ministerit ovat todenneet, että työuran pidentäminen on asia numero yksi, veronkiristykset on asia numero kaksi ja vasta kolmantena tulee nämä teidän maalaamanne leikkaukset täällä listalla.

Se, miksi keskustalaiset istuvat täällä: Ed. Reijonen tuossa edellä totesi, että me olemme vastuullinen puolue, me haluamme puolustaa sitä linjaa, mikä on valittu. Me istumme täällä salissa puolustamassa sitä Vanhasen ykköshallituksen valitsemaa linjaa, jota Vanhasen kakkoshallitus on jatkanut. Tästä tässä on kysymys.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kaltiokumpu on poistunut, mutta haluaisin todeta, että ed. Tiusanen on viime vaalikausilla, niin kauan kuin on täällä ollut, aina ollut ympäristöverojen puolesta ja nimenomaan sillä tavalla, että ne eivät kohdennu erityisesti tai ensisijaisesti pienituloisten ihmisten maksettavaksi. Teollisuuden pitäisi muun muassa maksaa ympäristöveroja. Mutta niin kuin jo kertaalleen totesin, ed. Zyskowicz kokoomuspuolueesta ilmoitti jo ihan alkuvaiheessa, ettei kansaneläkemaksua voida kompensoida sillä tavalla ympäristöverolla, että se rasittaisi teollisuutta.

Muistutan vielä mieleen, että edellisen vaalikauden aikana, kun ed. Reijonen oli myös ympäristövaliokunnassa, ympäristövaliokunta otti yksimielisen kannan, ed. Reijonen, siihen, että esimerkiksi auton käyttövero pitäisi sillä tavalla suunnata, kun sitä kehitetään, että se ottaisi huomioon esimerkiksi ihmisten asuinpaikan. Se oli mielestäni edistyksellistä lainsäädäntöä, ja se lausunto on ainutlaatuinen tässä mielessä. Se myös ottaa tämän sosiaalisen näkökulman mukaan. Se on tärkeätä.

Lopuksi toteaisin, että veropohjaa on todella kavennettu tässä maassa. Edellisen kauden aikana lopetettiin varallisuusvero, nyt on kansaneläkemaksu poistettu työnantajilta, suurituloisten verotusta on oleellisesti helpotettu. Se on ollut siis tuollaista republikaanista veropolitiikkaa, ja vastassa on sellainen Obama-linja, joka voisi lisätä nimenomaan hyvin toimeentulevien ja rikkaiden ihmisten verotusta, palauttaa sitä pikkasen sille tasolle, jolla se on muutama vuosi sitten ollut.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Huomaan, että kyllä tässä jonkinlainen työvoitto on saavutettu: huomaan, että oppositio on nimittäin puhunut hallituksen ulos salista. (Ed. Tiusanen: Paitsi ed. Pulliaisen!) — Ahaa, paitsi ed. Pulliaisen. Jotenkin minä tunnen hänen näkemyksiään kohtaan niin paljon sympatiaa, että en mieltänyt häntä juuri tässä kohtaa hallituksen edustajaksi.

Mutta todellakin olisin nyt sen halunnut vielä sanoa, että kyllä tämä sellaista sekametelisoppaa on siinä vaiheessa tämä hallituksen talouspolitiikka, kun tulemme huomaamaan, että sitä isompia ja sitä rajumpia menoleikkauksia kenties sitten hallitus joskus toteuttaa tässä lähitulevaisuudessa, mitä pitempään me jatkamme tätä veropohjan murtamista. Kun jatkuvasti kevennetään veroja, se syö jatkuvasti, pysyvästi rahoituspohjaa kunnallisilta palveluilta. Viime kädessä minä toivoisin, että keskustalaiset arvon edustajat, jotka juuri poistuvat, olisivat ainakin niitä kunnallisia palveluita puolustamassa veronkevennyksiä vastaan. Niitä ovat pienissä kunnissa, keskisuurissa kunnissa, isoissa kunnissa niitten kuntalaisten vanhuspalvelut, koulupalvelut, mielenterveyspalvelut, terveyskeskuksen toiminta, kaikki tämä. Tästä on kysymys, näiden vaarantamisesta, jos jatkamme tätä höveliä veronkevennyspolitiikkaa.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä verohelpotukset ovat täysin turhia suurituloisille tällaisessa taloustilanteessa. Tämä on käsittämätöntä. Eiväthän nämä kosketa kaikkein pienituloisimpia lainkaan, nämä verojen alennukset. Mielenkiintoista on se, että hallitus lupaa vasta maaliskuussa 2011 pienituloisille jotain, elikkä seuraavan hallituksen hoidettavaksi annetaan tämä asia. Jostakin syystä ne on sopivasti ajoitettu eduskuntavaalien alle, nämä pienituloisten pienet tulonsiirrot, mitä hallitus esittää. Tässä on kummallista myös se, että esimerkiksi USA:ssa toimitaan nyt aivan toisin kuin meillä. Siellähän uskalletaan puuttua suurituloisien etuisuuksiin ja veroihin eli kaikkein suurituloisimmilta leikataan, mutta meillä ei voida, koska meillä valtiovarainministeri sanoo, että sieltä tulee niin pieni raha, ettei sillä ole merkitystä. Onhan sillä merkitystä, jos sieltä leikataan kunnolla. Siellä on varaa leikata, ja toisaalta onhan se esimerkki, joka varmasti olisi hyvä nyt tehdä tämmöisessä taloustilanteessa. Kyllä meidän suurituloistemme ja johtajiemme pitäisi kanssa osoittaa jotakin ymmärrystä tälle vaikealle taloustilanteelle.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vaan, että ympäristöverot ovat tyypillisiä budjettiveroja, ja ne tulevat sitten aikanansa. Muutaman kerran on ollut sillä tavalla, että keväällä on jo tuotu niin, että ne ovat olleet valmiina juhannukseksi, mutta nyt ilmeisesti voi olla niin, että se ei vielä onnistu näissä poikkeusoloissa, mutta uskon, että ne tulevat asiallisesti budjettilakeina, ja ympäristöverot tulevat lisääntymään ja sillä siisti.