Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Sotahistorian dosentti Markku Salomaa on viime viikon Suomen Kuvalehdessä kirjoittanut, että Suomen puolustus on menettämässä uskottavuutensa. Hän vertaa tilannetta jopa vuoden 1939 tilanteeseen. Tässä kirjoituksessa mainitaan muun muassa, että Puolustusvoimien sodan ajan kokonaisvahvuudesta olisi vuoteen 2004 verraten vuonna 2009 tiputusta peräti 11 prosenttia miehistömäärissä, ja maavoimien puolella pudotus on peräti 16 prosenttia. Nyt kysyisinkin kyllä ministeri Häkämieheltä:

Onko Suomen puolustus todella näin heikossa jamassa, ja mitä hallitus aikoo tehdä korjatakseen tilanteen?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! En voi yhtyä tutkijan perusteluihin enkä varsinkaan siitä tehtyihin johtopäätöksiin. Nyt tietysti talvisotaa muisteltiin perustellusti viime lauantaina eri tilaisuuksissa ja siihen tilanteeseen jouduttiin huonosti valmistautuneena muun muassa materiaalin osalta.

Tänä päivänä Suomen puolustuksen suorituskyky on parempi kuin koskaan suhteutettuna tähän tilanteeseen. Se perustuu siihen, että meillä on edelleenkin laaja reservi, puolustusmäärärahat ovat mahdollistaneet modernit hankinnat ja kehitys lähialueilla on ollut tässä suhteessa myönteistä eli lähialueilla joukkojen määrää on pienennetty. Suomen suhteellinen puolustuskyky on siis parempi kuin koskaan, enkä voi yhtyä tähän tutkijan johtopäätökseen.

Hanna-Leena  Hemming /kok:

Puhemies! Ministeri mainitsi äsken vastauksessaan modernit hankinnat. Puolustukseen käytettävä teknologia yhtäältä kehittyy huimaa vauhtia. Valitettavasti sen hinta myöskin nousee samalla vähintään eksponentiaalisesti.

Mitä mahdollisuuksia on Suomella ja onko ylipäätään mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa näissä materiaalihankinnoissa, ja löytyykö siitä apua sitten siihen resurssipulaan, mikä Suomessa mahdollisesti on?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Jos kohta totesin, että tilanne tällä hetkellä on tyydyttävä puolustuksen tason ja materiaalin osalta, niin on varmaan myönnettävä, että haasteet talouskriisin oloissa ja sen jälkeen ovat myös puolustuksen osalta hyvin haastavat, kun siihen lisätään vielä se, että puolustusmateriaali kallistuu enemmän kuin inflaatio.

Pohjoismainen yhteistyö on yksi keino vastata tähän haasteeseen. Meillä on useita kymmeniä yhteisprojekteja käynnissä muiden Pohjoismaiden kanssa, ja tätä toimintaa entisestään syvennetään. Eli pyritään yhteistyöllä löytämään yhteisiä etuja ja myöskin löytämään kustannustehokkuutta, mutta ei pelkästään Pohjoismaiden kanssa vaan myöskin Euroopan unionin puitteissa.