3) Laki sosiaalihuoltolain 27 a ja 27 b §:n sekä kunnallisten
viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain
2 §:n muuttamisesta
Leena Rauhala /kd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysymys on sosiaalihuoltolain 27 a
ja 27 b §:n muuttamisesta ja myös
kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 2 §:n
muuttamisesta. Nämä koskettavat omaishoitoa.
Voi alkuun todeta kiitoksella, että hallitusohjelmassa
on maininta omaishoidon kehittämisestä, että siihen
tullaan tämän eduskunnan aikana tekemään
sellaisia muutoksia, mitä keskustelussa jo aikaisemmin
on ollut esillä. Mutta kuitenkin haluan tässä lakialoitteessani
nostaa nyt jo tässä yhteydessä esille
sen, kun täälläkin olemme moneen kertaan
puhuneet väestön ikääntymisestä ja
sitä kautta palvelutarpeiden kasvamisesta, että tällä alueella
tulevaisuuden haasteet ovat todella suuret. Tiedämme, että tänä päivänä kotona
tapahtuvaa hoivatyötä ja hoitotyötä tehdään runsaasti,
hoidetaan sairaita, vanhuksia, vammaisia ja hyvinkin vaikeassa terminaalivaiheessa
olevia
ihmisiä, läheisiä, joko omaisten tai
sukulaisten ja ystävien voimin.
Omaishoito on inhimillinen ja myös edullinen tapa hoitaa
vanhuksiamme, nimenomaan edullinen tapa, jos ajattelemme yhteiskunnan
kannalta. Maassamme on noin 300 000 omaishoidossa olevaa
henkilöä, mutta vain noin 23 000 virallisesti
kunnan myöntämän omaishoidon tuen piirissä olevaa.
Omaishoitoa määrittelevien säännösten
mukaan omaishoitoa on tuettava sekä taloudellisesti että palvelujen
avulla. Nykyisellään tämä ei
toteudu.
Tiedämme, että kunnissa vallitsee tällä hetkellä erittäin
kirjava käytäntö siinä, kuka
on oikeutettu saamaan omaishoidon tukea. Siksi hoidon määrittely
mielestäni vaatii selkiyttämistä ja tarkistamista.
Kunnissa ei myöskään ole varattu riittäviä määrärahoja
tähän tarkoitukseen, ja arkitilanne on se, että rahat
usein loppuvat jo puolessavälissä vuotta. Tämä merkitsee,
että uusia sopimuksia ei sen jälkeen tehdä,
vaikka loppuvuodesta uutta tarvetta ilmaantuisi minkä verran
tahansa. Näin näen, että ne kuntalaiset
eivät ole tässä suhteessa silloin saman
arvoisessa asemassa, jotka odottavat palveluja. Näin omaishoidon tuen
saaminen on monessa tapauksessa sattumanvaraista, ja tietenkin perustana,
miksi näin on, on se, että kunnissa katsotaan,
että tuella ei ole subjektiivisen oikeuden luonnetta ja
näin voidaan toimia hyvin eri tavalla eri kunnissa ja aina tapauskohtaisesti.
Tavoitteen tulisi olla, että hoito taataan jokaiselle
kriteerit täyttävälle henkilölle.
Vain näin omaishoidosta voisi tulla tosiasiallinen vaihtoehto
kunnissa. Näen, että ajatellen omaisia ja monta
kertaa myös hoidettavaa on olemassa tarvetta ja toivetta,
että kotona tapahtuvaa hoitoa voitaisiin toteuttaa enemmän,
ja se on myös lisääntymässä osittain.
Tällä lakialoitteella pyrin esittämään
sitä, että selkeämmin määriteltäisiin
ne kriteerit, joilla päätetään
hoidon saanti, ja että laki antaisi mahdollisesti rohkaisun
tai ihan velvoitteen kunnille toteuttaa omaishoidon palvelujärjestelmää ja
kehittää sitä.
Yksi erityinen ongelma on riittävän vapaa-ajan
puute omaishoitoa toteuttaville. Se on välttämätöntä sekä terveydellisistä että työsuojelullisesta
näkökohdista käsin ajateltuna. Omaishoitajien
jaksamisen parantamiseksi tulee mahdollisuuksia vapaa-aikaan, siis
lepoon, parantaa lisäämällä lakisääteisten
vapaapäivien määrää,
ja tässä yhteydessä erityisesti kuntien
tulisi huolehtia, että omaishoitajille järjestetään
sille vapaapäivälle tai vapaa-ajalle sijaisia
siinä määrin, kuin heillä siihen
on oikeus. Nykyisin kunnissa on eroja sijaisten järjestämisessä ilman
vaikutusta hoitopalkkioon. Omaisiaan ja läheisiään
hoitavilla tulee olla myös oikeus todellisiin vapaapäiviin.
Tässä aloitteessa haen siis parannusta siihen, että meidän
omaishoitajamme työskentelevät jaksamisen äärirajoilla
tällä hetkellä. Siihen tulee puuttua.
Vapaapäivä, joka lisättiin toissa vuonna,
oli tietenkin erinomainen asia, mutta työ on kuitenkin
monen omaishoitajan kohdalla niin raskasta täysipainoista
työtä, että sitä vastaten, mikä tilanne
meillä on tällä hetkellä monessa muussa
työssä, vapaa-ajan tulee olla ainakin viikoittainen.
Kuukausittainen vapaapäivä ei riitä.
Omaishoidon tukea tulee myös mielestäni tarkistaa,
sen tasoa, jotta palkkio kuvastaisi omaishoitajan tekemän
työn raskautta ja vaativuutta ja toimisi myös
kannustimena ja omaishoidon mahdollistajana. Nykytilanteessa kunnat korvaavat
omaishoitajille eri maksuluokkien mukaan. Asiaan toisi jotain yhtenäisyyttä myös
se, että omaishoidon tuelle säädettäisiin
jonkinlainen perustaso, jonka mukaan täysipäiväisen omaishoidon
korvauksia aletaan maksaa.
Eräs ongelmakohta mielestäni nykyisessä lainsäädännössä on
se, että omaishoitajat, samoin kuin perhehoitajat, on asetettu
tarpeettomasti eriarvoiseen asemaan myös kuntoutuksen osalta.
Tämän esitän tässä korjattavaksi
säätämällä heille oikeus
kuntoutukseen samalla tavalla, kuin kunnallisilla viranhaltijoilla
ja työntekijöillä myös on.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todella sanotaan, että tämän
hallituskauden aikana: "Parannetaan omaishoitajien asemaa. Selvitetään,
kuinka omaishoitoa voidaan kehittää lainsäädännöllisesti
ja osana palvelujärjestelmän kokonaisuutta. Selvityksessä kiinnitetään
erityisesti huomiota omaishoidon tuen perusteisiin, määrään,
ja omaishoitojen vapaajärjestelyjen kehittämiseen
--." Näen, että on hyvä, että asia
on siellä mainittu. Omaishoitokysymystä, siten
kuin se on nyt siellä hallitusohjelmassa, ei ole otettu,
jos ajatellaan näitä vuosia, mitenkään
ihan ykkösasiaksi. Mutta toivoisin, että nyt kun
eletään vuotta 2003, mahdollisesti hyvin lähiaikoina
tähän tulisi muutos.
Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Rauhalan lakialoite on sinänsä erittäin
hyvä, mutta kuten äsken kuulimme, niin ed. Rauhala
myöskin luki tuossa otteita hallitusohjelmasta. Nyt ed.
Rauhala voikin ihan turvallisella mielellä luottaa hallitukseen, että hallitus
tulee viemään tätä linjaa läpi,
mitä se on esittänyt. Aikaisemmin ei ole näin
voimakkaasti puututtu omaishoitajien asemaan kuin nykyisessä hallitusohjelmassa.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Lupasin tuolla vaalikentillä, että puhun
tästä asiasta varmuudella eduskunnassa, ja nyt
siihen tarjoutuu hyvä tilaisuus. Tämä oli
asia, joka tuli useammin kuin aikaisemmissa vaaliprojekteissa esiin. Juuri
näitten vaalien alla tapasin näitä ihmisiä, jotka
kantoivat omaishoitoon liittyviä huolia mukanaan, ja kun
tapaa paljon ihmisiä, niin totta kai siellä on
todellinen hätä takana, kun niin monelta suunnalta
tähän kiinnitettiin huomiota.
Hyvää on se, että hallitus on tähän
reagoinut. Ei kovin täsmällistä mainintaa
tosin ole hallitusohjelmassa, mutta etumerkki on kuitenkin positiivinen.
Meidän täytyy eduskuntana ja kansanedustajina
sitten patistaa hallitukselta mahdollisimman hyvä esitys,
jotta tämä tärkeä asia — aivan
niin kuin ed. Rauhala täällä hyvin puheenvuorossaan
kuvaili — saataisiin inhimilliseen ja toimivaan ratkaisuun.
Tämä asia on meidän yhteiskunnassamme
todella iso, koska yli 300 000 ihmistä on tämän äärellä ihan
päivittäin hoitotehtävissä ja
sitten heidän lähiomaisensa siihen, hoidettavat,
mukaan.
Ensimmäinen varapuhemies:
Myönnän vastauspuheenvuoron ed. Kankaanniemelle,
mutta samalla huomautan, että muutoin sitten pyydän liittymään
puheenvuoronpyytäjien joukkoon, jos tarvetta keskusteluun
on, niin kuin sitä on.
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Totean vain ed. Vihriälälle
lähinnä, että hallitusohjelma todella
tunnetusti sisältää näitä selvitettäviä asioita
tavattoman suuren määrän ja sitten tämä taloudellinen puoli
on aika lailla epäsuhteessa sen kanssa, jolloin on kyllä todella
tärkeää, että nimenomaan tässä omaishoitokysymyksessä,
joka on niin polttavan kipeä asia ja tärkeä asia,
näin lakialoitteella mennään eteenpäin
ja pidetään hallitusta hereillä, ettei
se unohdu vain sinne lukemattomien selvitettävien asioiden
hautausmaalle.
Maija-Liisa Lindqvist /kesk:
Arvoisa puhemies! Lakialoite todellakin puuttuu erittäin
tärkeään kysymykseen. Vanhustenhuolto
kokonaisuudessaan on kaikissa kunnissa tällä hetkellä erittäin
ajankohtainen asia. On todella tärkeää,
että valtakunnan tasolla myös luodaan niitä edellytyksiä,
joilla erilaisilla vaihtoehdoilla hoidetaan inhimillisesti, taloudellisesti
ja entistä suurempi joukko pääsee todella
turvallisen vanhustenhuollon piiriin. Sama on vammaistenhuollon
kohdalla.
Näkisinkin, että tässä on
erittäin hyvä mahdollisuus nyt opposition ja hallituksen
tehdä pääministerin kuuluttamaa yhteistyötä.
Hallitusohjelmassa todella luvataan tähän paneutua,
ja sosiaaliministeriö varmasti on tätä asiaa
viemässä eteenpäin. Kansanedustajilla
on mahdollisuus valiokuntien kautta tuoda kaikkia niitä hyviä ehdotuksia
mietintöjen muodossa, kunhan tämä lakitasolle
päätyy tämän talon käsittelyyn.
Näkisin muiltakin osin, että juuri sosiaalipuoli
on sellainen, jossa yli puoluerajojen meillä on olemassa
samat yhteiset tavoitteet luoda parempia puitteita suomalaisille
eri puolella maata. Kotihoidon tuki sekä omaishoito kaikkinensa
ovat niitä edullisia vaihtoehtoja. Sen tähden
en usko, että esimerkiksi budjettiraamit voivat olla esteitä tällaisten
asioiden eteenpäinviemiselle, mitä hallitusohjelmassa
on.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kuten edellä ed. Saarinen totesi,
tämä asia oli aika usein vaalikentillä maalisvaalien
alla esillä, ja lupasin myös omalta osaltani ottaa
tätä asiaa esille täällä eduskunnassa,
mikäli vain tänne pääsen.
300 000 työtä tekevää omaishoitajapuolella on
todella merkittävä määrä,
ja mielestäni näitä ihmisiä voidaan
verrata ihan aikamme sankareihin. He saavat hyvin pienen korvauksen
tekemästään työstä,
vielä kun ajatellaan sitä, kuinka merkittävää hoidettavan
osalta on se, että pystytään kotona hoitamaan.
Jokainen me haluamme elää mahdollisimman pitkään
omassa kodissa, kodinomaisissa olosuhteissa, ja siinä mielessä näiden
omaishoitajien työ on todella merkittävää.
Kun se hallitusohjelmaan on nyt painettu, niin kuin ed. Lindqvist
edellä totesi, tässä on nyt todella näytön
paikka niin hallituspuolueille kuin oppositiollekin viedä tätä asiaa
eteenpäin. Tätä kautta me saamme paljon
säästöjä aikaan, mikäli me
pystymme omia omaisiamme hoitamaan kotona, ja mielenterveyden kannalta
se on todella merkittävä asia.
Lyly Rajala /kd:
Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Vihriälä sanoi,
tämä asia on tuolla hallitusohjelmassa mainittuna,
mutta ilman mitään summia. Tässä erinomaisessa
ed. Rauhalan tekemässä lakialoitteessa opposition
puolelta tulee ihan ilmainen tarjous hallitukselle. Voitte ottaa tämän
suoraan summineen päivineen hallitusohjelmaan lisänä.
Näin tämä yhteistyö toimii.
Sen lisäksi vielä omaishoito on todellakin, niin
kuin ed. Lindqvist sanoi, edullista, käsittääkseni
edullisinta kaikista mahdollisista hoitomuodoista.
Korostan vielä sellaista asiaa, että nykyään myöskin,
kun täällä on mainittu myöskin
kuntoutuksen piiriin pääseminen, aika suuri prosentti näistä omaishoitajista
on itse jo siinä iässä, että tarvitsevat
kohta itsekin omaishoitajaa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Varsin moni edustaja on jo ehtinyt todeta
tai oikeastaan palauttaa mieliin sen, mitä tapahtui vaalikamppailujen
aikana. Tapahtui niin, että eräissä asioissa
otettiin varsin voimakkaasti yhteyttä, ja näihin
asioihin kuuluu omaishoitajien asia. Tällä ilmiöllä on
jokin oikein luonnollinen selityskin, esimerkiksi kehitysvammaisten
osalta se, että varsin monet omaishoidon piirissä olevat
kehitysvammaiset ikääntyvät ja niin ikääntyvät myöskin
heidän hoitajansa, eli siinä on siis kaksinkertaisesta
ongelmasta kysymys.
Yksistään jo tämä asia velvoittaa
nyt, kun hallitus on luvannut tuoda nämä asiat
eduskunnan arvioitavaksi, siihen, että tässä yhteydessä tarkistetaan
varsin monta yksityiskohtaa nykyisissä laeissa, jotka ovat
joko epäselviä taikka ne ratkaisut puuttuvat kokonaan.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Tällä aloitteellani nimenomaan
haluan nyt tämän eduskuntakauden alkuvaiheessa
nostattaa tämän omaishoitajakysymyksen juuri lähtien
niistä perusteista, mitä täällä on
tullut esille, että tästä on paljon puhuttu
ja me varmasti kaikki olemme tästä samaa mieltä.
Erityisesti, kun me täällä olemme
puhuneet sotaveteraaneista, se nousi myös yhteiseksi huoleksi,
ja ehkä sillä on jokin lisäarvo, kun
me puhumme sotaveteraaneista. Heidän ikääntymisensä on
myös sellainen asia, että meidän on kiireellisesti
tehtävä ratkaisuja.
Näkisin, että aivan samalla tavalla tässä tulisi kiireellisesti
tehdä ratkaisuja, koska tiedämme kunnista, että siellä palvelujärjestelmää kehitetään
enemmän minimitason alapuolella kuin yläpuolella,
vaikka meillä olisi minkälaiset laatusuositukset.
Sen vuoksi tähän tarvitaan pikaista esitystä lain
muodossa, jossa on selvät velvoitteet.
Näin ollen tietysti myös kuntien täytyy
saada sitten se rahoitusjärjestelmä jollakin tavalla,
että kunnat pystyvät tämän velvoitteen
suorittamaan, mutta tällä alueella on varmasti
paljon sellaista, mikä ei edes tänne saakka kuulu,
sitä kipua, mitä nämä omaishoitajat
kokevat. Sen vuoksi todella toivoisin, että tämä otettaisiin
vakavasti.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Kun katsoo kahta edellistä hallituskautta,
siellä saatiin yksi vapaapäivä molempina
kausina lisää. Tähän verrattuna
ed. Rauhalan aloitteessa on hyvin paljon tavoitteellisuutta, joka
toivon mukaan nyt sopii tuleviin raameihin ja siihen tarpeeseen,
mikä yhteiskunnassa on olemassa. Niin kuin edelliset puheenvuoron
käyttäjät ovat todenneet, tämä on
sillä tavalla tarpeellinen ja hyvä asia, kun kuitenkin
tulee yhä enemmän olemaan tarvetta sen tyyppiseen
hoitoon, jotta ihmisiä ei ohjata laitokseen, eikä ole
syytäkään tehdä semmoisia paikkoja,
kun voidaan hoitaa muutenkin. Sen takia niitä ihmisiä,
jotka hoitavat kotonaan vanhuksia tai vammautuneita, kehitysvammaisia
tai ketkä tähän kuuluvatkin, pitää yhteiskunnan
arvostaa.
Tässä ed. Rauhalan aloitteessa on puututtu oleellisiin
seikkoihin. Tässä on juuri siihen kriteeristöön
puututtu, koska eri kunnissa tällä hetkellä on
hyvin erilaiset nämä kriteerit, kellä on oikeus
saada tätä tukea tai ketkä pääsevät
sen piiriin. Sitten on monia muita ongelmia. Korvauksen taso on
sillä tavalla hyvin hajallaan, ja tässä esitetään
nyt vähimmäistasoa, mikä pitäisi
olla.
Kyllä minä odotan, että hallitus
nyt mahdollisimman pikaisesti tuo esitykset sillä tavalla,
jotta nähdään, mikä hallituksen
kanta ainakin alkuvaiheessa on. Jos talousresurssit antavat myöten, niin
sitähän pitää jatkaa ja parantaa
koko vaalikauden.
Arja Alho /sd:
Arvoisa puhemies! Itse koen myöskin näin,
että tämä on hyvää lähetekeskustelua
hallituksen valmistelulle omaishoitajien aseman parantamisesta ja
tuen tarkistamisesta. Haluan korostaa, että omaishoitajatuki
ja omaishoito sinänsä on ollut hyvä tapa
täydentää avohoitopainotteisuutta. On
aivan selvä asia, että on monia ihmisiä,
jotka iän tai vamman tai muun syyn takia eivät
selviä kotona ja tarvitsevat erilaisia tukimuotoja, joista
yksi ja hyvin toimiva on ollut juuri omaishoidon tuki.
Kun tuen tasoa katsotaan, pitäisi myöskin
katsoa se epäkohta, että omaishoidon tuen ei pitäisi alentaa
eläkkeen määrää. Monet
ikääntyneet pariskunnat eivät halua ottaa
kaikkea omaishoidon tukea vastaan juuri siitä syystä,
että se pienentää eläkettä.
Sen lisäksi kaikki omaishoitajien asemaan ja kuntoutukseen
liittyvät kysymykset pitäisi selvittää,
sillä hyvin monet omaishoitajat ovat itsekin jo ikääntyneitä ja
tarvitsevat yhtä lailla kuntoutusta kuin heidän
hoidettavat omaisensakin.
Haluan erityisesti korostaa, että avohoitopainotteisuuden
rinnalla siis tarvitaan hyvin toimivaa omaishoitojärjestelmää ja
näiden epäkohtien selvittämistä,
jotka ovat tulleet jo täällä esille. Mutta
pidän myöskin tärkeänä,
että vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajan
saaminen subjektiiviseksi oikeudeksi toteutuisi tällä vaalikaudella,
koska se voisi avata sen mahdollisuuden, että avustajien
koulutus ja työsuhteen ehdot voitaisiin järjestää.
Sekin tukisi koko tätä suurta suuntaa tukea ihmisiä siellä,
missä he viihtyvät ja haluavat olla, eli omissa
kodeissaan.
Klaus Pentti /kesk:
Herra puhemies! Ed. Rauhalan aloite on merkittävä,
ja on tärkeää, että tässä asiassa
päästään eteenpäin.
Niin kuin täällä todettiin, hallitusohjelmassa
on tästä maininta ja tavoite on saada omaishoitoon
ja kotona tehtävään hoitotyöhön
parannuksia. Tässä mielessä koko keskustelu
on tärkeää.
Kotona tehtävä hoitotyö, omaishoito
ja ylipäätään kaikki kotona
tehtävä hoitotyö, on yhteiskunnalle edullista
ja se on hoidettavalle inhimillistä, niin kuin täällä on
todettu. Mutta tämä on myös tärkeä signaali
koko yhteiskunnalle. Meillä viime aikoina, viime vuosina
ja vuosikymmeninä, on vallinnut se kehitys, että yhä enemmän vastuu
lähimmäisistä on siirretty yhteiskunnalle. Tätä kautta
voidaan ehkä arvostaa entistä enemmän
sitä kotona tehtävää hoitotyötä ja
toisista välittämistä. Tämä on
ihan tärkeä aloite monessa mielessäkin.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Kaikkeen siihen, mitä edellä on
sanottu, voi tietysti lämpimästi yhtyä.
On hyvä, että omaishoitajien jaksamista, joka
on tietysti keskeistä tässä, tuetaan
paremmin kuin on tehty nyt. Samalla on kuitenkin syytä pitää mielessä se,
että hyvästä tuen lisäämisestäkään
huolimatta omaishoitajien tuki ei pelkästään
riitä eli samalla, kun tämä asia saatetaan
asianmukaiseen kuntoon, on syytä edelleenkin pitää huolta
siitä, että myöskin riittävät
julkiset palvelut ovat saatavilla ja siinäkin tapauksessa,
että omaishoitajien tuki ei riitä, sitten tukea
on kuitenkin tulossa.
Keskustelu päättyy.