Arvoisa puhemies! Tulevana kesänä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tullaan sulkemaan osastoja, poliklinikoita ja leikkaussaleja, jopa lastensairaaloissa joudutaan näin toimimaan. Huonokuntoisia vanhuksia joudutaan kotiuttamaan ja jättämään lähes heitteille. Kesällä toimivissa sairaaloissa ja vanhustenhoitokodeissa joudutaan käyttämään kouluttamatonta työvoimaa, josta iso osa on ulkomaalaistaustaista ja siten osin kielitaidotonta. Ammattihoitohenkilökunnan huutava pula huolestuttaa laajasti.

Peruspalveluministeri Risikko: Onko hallitus tietoinen kesäajan hoitajapulan vakavuudesta ja ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen helpottami-seksi niin, että potilasturvallisuudesta pidetään huolta?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys. Kyllä hallitus on tietoinen tästä asiasta. Tämä asiahan on ollut jo muutaman vuoden akuutti ja se on vähän vaihdellut, nythän se on levinnyt lähes koko Suomeen. On monia keinoja tähän, ja varmasti yhtään kiveä ei jätetä kääntämättä. Tietenkin meilläkin on määrätyllä lailla kädet sidotut, jos alalle ei ole hakeutujia.

Arvoisa puhemies! Merkittävä syy tähän niin vakituisen kuin tilapäisenkin ammattihoitohenkilökunnan puutteeseen on hoitohenkilökunnan häpeällisen alhainen palkkataso. Ammattitaitoista henkilökuntaa ei nykypalkoilla ole helppoa saada. Tiedustelen valtiovarainministeri Kataiselta:

Millä keinoin hallitus aikoo osaltaan vaikuttaa siihen, että ammattihoitohenkilökunnan palkkatasoon saadaan pikaisesti merkittävä korotus, tämä luvattu 500 euroa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ohjelmassa on ensimmäistä kertaa mihinkään Suomen hallituksen ohjelmiin verrattuna tavoite, että haluamme olla tukemassa korotettujen valtionosuuksien kautta sellaista palkkaratkaisua, joka kohdentaa palkankorotusvaraa muun muassa mainitsemallenne alalle. Tämä ongelma on tiedossa, ja sen takia juuri hallitus on tämän tavoitteen asettanut. Marssijärjestys menee siten, että työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt neuvottelevat palkoista ja hallitus varautuu korotettujen valtionosuuksien kautta tukemaan toivottua palkkaratkaisua. Tätä ei ole koskaan aiemmin Suomessa yritetty. Me haluamme yrittää ja me haluamme siinä myös onnistua.

Arvoisa puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla, mitä valtiovarainministeri vastasi. Teillä oli nyt nämä kehysneuvottelut ja tämä niin sanottu tasa-arvotupo oli siellä esillä. Jonkinlaista arviotahan on varmaan siitä, miten valtio varautuu siihen, että niin sairaanhoitajien, perushoitajien kuin terveyshenkilöstön palkkatasoa voidaan nostaa.

Minkälaisessa haarukassa on nyt sitten tämä arvio, jotta myös eduskunnalla ja ennen kaikkea sairaanhoitajilla ja perushoitajilla olisi tieto siitä, että heidän palkkakehityksensä tulee paranemaan, kun nyt sitten monet päivähoitokustannukset ja muut tulevat nousemaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä haluaisin kunnioittaa palkansaajajärjestöjen ja työnantajajärjestöjen toivomusta tässä, että näitä haarukoita ei esiteltäisi tässä vaiheessa julkisuudessa. Meille on hyvin tarkkaan viestitetty, että tässä vaiheessa, koska käydään neuvotteluja, ei toivota tämän kaltaisia viestejä. Niitä emme myöskään tule antamaan. Hallitus varautuu tähän ratkaisuun. Emme ole sitoutuneet tietenkään johonkin tiettyyn euromäärään, se riippuu siitä palkansaajien ja työnantajien välisestä neuvottelutuloksesta, johon sitten pystymme omalta osaltamme tulemaan mukaan.

Arvoisa puhemies! Ed. Tallqvistin kysymys oli täysin aiheellinen, ja myöskin valtiovarainministerin vastaus oli aivan oikea.

Mutta nyt kysyisin näistä koulutusmääristä terveydenhuollon alueella, koska nythän esimerkiksi Itä-Suomessa ei ole hammaslääkäreitä ja jalkaterapeutteja puuttuu.

Millä tavalla nyt jo nopeasti otetaan huomioon se, että terveydenhuollon henkilöstöä koulutetaan liian vähän joillakin alueilla ja väärissä yliopistoissa ja amk:ssa?

Opetusministeri  Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys. Koulutuksen ennakointi ja se, millä tavalla koulutusta suunnataan, on selkeästi sellainen haaste, johon hallituksen täytyy vastata. Tarkoitus on korkeakoulupuolella katsoa, mitä rakenteellista kehittämistä tehdään sillä tavalla, että koulutusyksiköt profiloituvat, että ne erikoistuvat omille vahvuusalueilleen, ja samalla katsotaan koko maan kattavasti sitä, mitä aloja yliopistoissa on. Tämä tehdään yhdessä yliopistojen kanssa tulosneuvotteluissa ja käsi kädessä. Samoin koko koulutusjärjestelmässä sitä ennakointia on tarkoitus katsoa. Opetuksen kehittämissuunnitelmassa, niin kutsutussa kesussa, näitä asioita tarkastellaan. Eli hyvin nopeasti tämä asia tulee esille. Samoin ammatillisen koulutuksen paikkoja on tarkoitus lisätä, ja tämä osaltaan auttaa tähän haasteeseen. Ed. Asko-Seljavaara, täyttikö tämä kysymyksen vastauksen?