Toimi Kankaanniemi /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen jättänyt lakialoitteen työttömyysturvalain 2 luvun 2 §:n muuttamisesta, mikä tarkoittaa sitä lyhyesti todettuna, että työttömyysturvaa saavalla olisi oikeus hankkia muita tuloja enintään 200 euroa kuukaudessa ilman, että työttömyysturvaa leikataan, eli niin sanotun suojaosuuden palauttaminen on tässä kysymyksessä, palauttaminen nimenomaan siinä mielessä, että vuoteen 1996 asti työttömällä oli tämän mainitun lain mukaan oikeus hankkia enintään 750 markkaa kuukaudessa ilman, että se vaikutti työttömyysturvaan, mutta tuolloin pääministeri Lipposen ensimmäinen hallitus poisti tämän oikeuden kokonaan osana perusturvan ja heikoimmassa asemassa olleiden henkilöiden etuuksien heikentämistä. Perustelut tuolloin olivat valtiontaloudelliset, mutta myös kannustustavoite tässä oli. Tosin on todettava, että tämä kannustus johti aivan päinvastaiseen suuntaan kuin oli ehkä ajatus.

Työttömät joutuivat siis kärsimään tästä, ja tämä heikennys yhdessä työttömyysturvan tason jatkuvan jälkeenjääneisyyden kanssa on ajanut meillä suuren osan työttömistä köyhyyteen ja heidän perheensä toimeentulotuen varaan. Tämä tilanne, joka meillä nyt on eli se, että työtön ei saa pääsääntöisesti hankkia tuloja lainkaan ilman, että työttömyysturvaa leikataan, passivoi työttömiä ja estää heitä hankkimasta edes hieman tuloja taloutensa parantamiseksi. Työttömät, joiden tulotaso on erittäin alhainen, kuluttaisivat nämä lisätulot oman ja perheensä parhaaksi ja lisäisivät väistämättä kotimaista kulutusta, eli tämä olisi nyt tehokasta elvytystä. Se olisi myös sosiaalisesti erittäin oikeudenmukaista työttömiä kohtaan ja myös heidän perheitään ja läheisiään kohtaan, ja väitän, että tällainen kohtuullinen lisätulojen hankkimisoikeus vähentäisi näin myös työhallinnon byrokratiaa.

Tässä lakialoitteessa siis ehdotetaan, että työtön työnhakija saisi hankkia minkälaisia tuloja tahansa enintään 200 euroa kuukaudessa ilman, että työttömyysturva heikkenisi. Tulot voisivat koostua esimerkiksi lyhytaikaisista, ehkäpä talkootyyppisistä, urakka- ja muista tehtävistä, myyntituloista, erilaisesta kansalais- ja vapaaehtoistoiminnasta, josta saatetaan maksaa korvausta, kokouspalkkioista tai muista vastaavista korvauksista sekä myös työkyvyn ylläpitämiseksi harjoitettavasta vähäisestä työstä.

Tämä menettely poistaisi myös sen epäkohdan, joka pari kolme viikkoa sitten oli täällä käsittelyssä ed. Seurujärven lakialoitteen pohjalta. Aloitteessaan ed. Seurujärvi esitti vapaapalokuntatyön korvauksien lukemista erityisenä tuloryhmänä tämän saman oikeuden eli suojaosuuden piiriin, mutta hän sinänsä erinomaisessa aloitteessaan esitti vain vapaapalokuntatoiminnan korvausten hyväksymistä sellaisiksi tuloiksi, jotka eivät leikkaisi työttömyysturvaa. Katson, että on monia muitakin tuossa esimerkinomaisesti mainitun tapaisia tuloja, jotka on kohtuullista antaa työttömän hankkia ilman, että hänen pientä työttömyysturvaansa heti rokotettaisiin, niin kuin nyt tapahtuu.

Herra puhemies! Totean, että tämä esittämäni lainmuutos ei merkittävästi aiheuta lisäkustannuksia tai tulonmenetyksiä valtiolle. Voi oikeastaan sanoa, että päinvastoin, se vähentäisi toimeentulo- ja hallintomenoja ja lisäisi työttömien ostovoimaa, mikä toisi lisää välillisiä veroja ja vaikuttaisi varmasti myös työllisyyteen esimerkiksi palvelualoilla positiivisella tavalla ja pienentäisi vähän niitä kohtuuttomia tuloeroja, jotka nyt ovat olemassa ja jotka ovat esimerkiksi tämän nykyisen hallituksen aikana edelleen vain voimakkaasti kasvaneet.

Eli tällä työttömien kannalta inhimillisellä, oikeudenmukaisuutta lisäävällä muutoksella työttömyysturvalakiin voidaan saada vain positiivisia vaikutuksia yhteiskunnassa sekä näiden ihmisten hyväksi että koko yhteiskunnan hyväksi. Nyt työttömyystilanne on jälleen nopeasti huononemassa, ja tämänkin johdosta tämän tyyppisen muutoksen tekeminen eli suojaosuuden palauttaminen on mielestäni hyvin perusteltua.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Kankaanniemi esittää ihan hyvää asiaa. Silloin aikanaan 1990-luvun alkupuolella tehtiin, ja puolen vuoden jälkeenkin vielä, hyvin ikäviä päätöksiä, mitkä tehtiin laman nimissä silloin. Nyt sitten, vaikka lama oli jo ohi ja on vahvoja nousuja, kasvukausia ollutkin tuossa, niin niitä päätöksiä ei ole korjattu. Itse silloin äänestin vastaan, että tämmöistä suojaosuutta ei poistettaisi. Siellä on monta perustelua, ja voin käydä jonkun läpikin, koska kun mietitään tätä työttömyysturvafilosofiaa, niin senhän pitäisi olla linjassa näiden muiden asioiden kanssa. Jos on vaikka jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle, niin silloin voi vähän tienata, jolloin eläke ei leikkaudu.

Sitten vähän myöhemmin tehtiin lainsäädäntöä, jossa toimeentulotukeenkin tuli tietty osuus, että voi vähän tienata, niin että toimeentulotukikaan ei leikkaannu, koska kannustettiin tämän tyyppiseen toimintaan, että ei tulisi semmoista tuloloukkua, että kun lähtee töihin, niin heti käy laskemaan sitä, miten käy tässä, kannattaako mennä töihin.

Mutta työttömyysturvassa tämä loukku on kestänyt yhä edelleen, koska aikanaan se 750 markan suojaosuus, sehän kannusti ihmisiä lähtemään töihin. Siis voi tienata vähän eikä heti käy laskemaan, miten tässä käy. Toisaalta kun tiedetään, miten työttömyysturva käyttäytyy, jos sattuu jäämään työttömäksi, niin siinä menee oma aikansa, ennen kuin sieltä kassoilta saakaan mitään rahoja, koska laskenta vie aikaa ja ennen kaikkea nyt tämmöisenä aikana — onko tämä nyt taantuma-aika, jos ei sanaa lama vielä käytetä, vaikka lamahan tämä on, koska työttömiä tulee hirveästi — siellä on jonot kassoilla jopa kymmenen viikkoa, yli kymmenen viikkoa joillakin. Sehän tarkoittaa, että sen aikaa ihmisen on jollakin sinniteltävä. Mielellään ei sitten siihen tilanteeseen ajautuisi, vaan pitäisi kannustaa lähtemään töihin, ja tämä suojaosuus siinä mielessä on hyvä. Tässä on ilmeisesti nyt vähän ed. Kankaanniemi laskelmoitunut tähän tiettyä indeksitarkistusta, kun tähän on laitettu 200 euroa, ja se nyt on ihan kohtuullista, jotta tämmöinen pieni tarkistus tulisi tähän. Kannatan tätä ehdotusta.

Mutta sitten toinen asia, joka pitäisi saada tässä samassa yhteydessä korjattua, kun käydään näitä repostelemaan. Tiedän, että takaisinpaluu on aina vaikea, kun virkamiehet ovat jonkun valmistelleet ja tämmöinen on viety läpi, niin takaisinpaluu on hirveän hankalaa, mutta siitä huolimatta, kun tämä saataisiin korjattua, niin samassa korjattaisiin tämä sovitellun päivärahan problematiikka. Nimittäin vuonna 1994, puolestavälistä vuotta, säästösyistä Ahon hallitus teki tämän, että kaikki alle kuukautta lyhemmät työsuhteet menivät sovittelun piiriin, ja se teki sen ongelmatiikan, jotta silloin työttömyyskassalle tuli paine lisätä henkilökuntaa, koska tästä tuli ylimääräistä byrokratiaa. Kun ihminen jäi työttömäksi, niin sitä käytiin laskemaan sitten, jotta mitä nyt sen kuukauden aikana sen aikaisia markkoja hankki, tänä päivänä tietysti euroja, ja katsottiin, paljonko se nyt leikkaa koko kuukauden ajalta joka päivältä sitä työttömyysturvaa.

Tämähän on semmoinen kateuslaki, joka lähti siitä, jotta olivat kuulemma jotkut tulleet kateelliseksi siitä, kun asfalttimiehet ovat kesällä hyvissä hankkeissa ja sitten saivat korkeata päivärahaa. Tällä saatiin nyt näyttämään sitten, jotta vähän leikataan sitä pois. Minusta tämä pitäisi palauttaa siihen vanhaan asentoon, jotta kun ihminen on työttömänä, hän saa siltä päivältä sen työttömyyspäivärahan, ja kun hän on töissä, niin hän saa tietysti palkan eikä mitään tämmöistä rumppausta kuukauden taaksepäin aikaan, jotta katsotaan, mitä hän on tienannut sen kuukauden aikana.

Nythän tänä päivänä se leikkuri 50 prosenttia leikkaa siitä. Jos euron on tienannut, 50 senttiä leikkautuu ja jaetaan kuukauden ajalle joka päivälle se, jotta sen verran työttömyysturva leikkautuu. Sekään ei ole hirveän kannustava systeemi, koska jos olisi se vanha systeemi, että kun on työtön, niin kirjoitetaan työtön, työtön, työtön, ja jos on työssä, työssä, niin se on selkeä ja kannustava. Silloin ties mitä sai eikä ollut tämmöistä ylimääräistä byrokratiaa eikä jonninjoutavaa vekslausta, mikä tänä päivänä on. Nämä kun hoidetaan kuntoon, niin luulen, että moni nytkin työttömäksi jäävä — joka päivä heitä näyttää jäävän jopa satoja, huonoimpina päivinä tuhansia — kokisi jotain kohtuutta siinä työttömyyden ahdingossa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa ehdotetaan, että työttömyysturvaa saavalla olisi oikeus hankkia muita tuloja. Summa on enintään 200 euroa kuukaudessa, ja silloin siis ei työttömyysturva leikkautuisi. Mielestäni on todella kohtuullisesta ja jopa liian pienestäkin summasta kysymys. Ed. Kankaanniemikin puheensa alussa totesi tämän, että silloin aikoinaan sai hankkia enintään 750 markkaa kuukaudessa ilman että se vaikutti työttömyysturvaan. Toivoisin todella, että näitä toimenpiteitä, joilla kannustetaan, lähdetään arvioimaan, mitä kaikkea niitä voisi olla, myös erilaisia, niin kuin tässä tuli esille, että soviteltu päiväraha on yksi niistä.

Vielä toisin sellaisen kysymyksen, mikä itselleni tänään nousi mieleeni, kun olin omaishoitajien tilaisuudessa. Omaishoitajilta, jotka ovat joko työssä tai työttömänä, työttömyysturva leikkaantuu, jos he saavat omaishoidon tuen. Se on minusta todella kohtuutonta, koska omaishoidon tukihan alkaa vähän yli 300 eurosta, ei sillä elä. Mutta juuri näitä tällaisia loukkuja meillä on, kun kaksi eri järjestelmää kohtaa toisensa, että toisesta otetaan pois. Se vaikeuttaa tietysti omaishoitajan valikoitumista omaishoitajaksi, mutta tiedän senkin, että monet omaishoitajat tekevät sitä sillä pienellä omaishoidon tuella ja todella ovat vaikeuksissa. Mutta kunnioitan suuresti sitä, että se heidän, sanotaanko, inhimillinen ja oikeudenmukainen ja rakkaudesta nouseva työnsä kannustaa heitä. Mutta yhteiskunnan tulisi tässä tulla vastaan, että heitä tuettaisiin myös tällä, että työttömyysturva ei leikkaantuisi.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kun nyt taloudelliset ajat ovat mitä ovat ja eletään tavallaan niin kuin kansainvaellusten aikaa, niin kyllä suomalaistenkin pitää uskaltaa olla omalla linjallaan ja uskaltaa tehdä rohkeita päätöksiä. Mielestäni ed. Kankaanniemen aloite on hyvä ja tätä tulee kehittää ja viedä eteenpäin. Tällä aloitteella ihminen, joka joutuu työttömäksi, pysyy tällä pienellä tienestimahdollisuudella työn syrjässä kiinni, siis pysyy työelämässä. Päivärytmi saattaa säilyä paremmin, sosiaalinen yhteisö säilyy, ja tuntee kuuluvansa tiettyyn sosiaaliseen ryhmään, joka on ihmiselle äärettömän tärkeää. Lisäksi hän saattaa saada sitten myös arvostusta. Myös me osoitamme tällä ratkaisulla, jos me toteuttaisimme tämän aloitteen, oman arvostuksemme työtä kohtaan.

Kannattaisi myös miettiä sitä, kun Nokian yksi ex-johtajista, en nyt muista valitettavasti hänen nimeään, puhui, että osa-aikatyöttömyydelle pitäisi antaa myös mahdollisuus. Aikaisemmin en olisi ollut sen kannalla, mutta nyt, kun on päättäjänäkin kehittynyt, tätä tulisi mielestäni vakavasti harkita. Ja, totta tosiaan, ed. Seurujärvellä oli saman kaltainen aloite. Ehkä näistäkin pitäisi tehdä, niin kuin täällä mainittiin omaishoitajat, jonkinlainen niin sanottu pakettiratkaisu ja kerätä näitä yhteen. Jos en muista väärin, niin Sata-komitea ratkoo myös näitä asioita, ja toivottavasti sieltä tulee jotakin parannusta asiaan.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä tehty lakiesitys tuntuu monella tavalla hyvinkin järkevältä. Tietysti tämän työttömyysturvan kaikkinainen kehittäminen on osa Sata-komitean toimialaa. Eli voisi ajatella silläkin tavalla, että tämä esitys sitä kautta osuu myös hallitusohjelman sisään.

Tätä esitystä on perusteltu erinomaisen hyvin. Toki pistää silmään yksityiskohtaisten perustelujen alkuosa, jossa esityksen tekijä kertoo taustasta, missä vaiheessa tämä 750 markkaa poistettiin. Tästä väistämättä tulee mieleen myös äskettäin tehty sosiaalitupo. Tällä esityksellä 1996 heikennettiin heikompiosaisten asemaa. Vähän saman tyyppinen ratkaisuhan tehtiin nyt myös sosiaalitupossa, elikkä kun tehtiin ratkaisu, jossa ansiosidonnaisen turvan ja perusturvan välinen sidos säilytettiin ja vielä ennen kaikkea vahvistettiin, seurauksena on se, että ikään kuin köyhyys tietyllä tavalla betonoitiin.

Mutta tämä esitys kaiken kaikkiaan tuntuu hyvältä. Eritoten työttömien työkyvyn ylläpitämiseksi tämä esitys on tärkeä. Oma merkityksensä tällä on tietysti myös sitten syrjäytymisen ehkäisylle. Eli toivon, että tätä esitystä arvioidaan vahvasti eteenpäin.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kun aikoinaan tätä lakia käsiteltiin, sitähän perusteltiin sillä, että tällä kannustetaan työttömiä töihin. Toisin kävi. Perustelut olivat silloin väärät ja ovat tänä päivänäkin täysin kestämättömät. Jo silloin vastustimme tämän tyyppistä kannustamista, elikkä tässä annettiin työttömille keppiä oikein kunnolla, ja tämä on osoittautunut täysin toimimattomaksi laiksi. Nyt mielestäni tämmöinen suojaosuus olisi korkea aika säätää, vallankin kun työttömyys on voimakkaassa kasvussa, että työttömille mahdollistettaisiin laillisesti tehdä ja ottaa vastaan lyhyitä työsuhteita, jos sellaisia yleensä on olemassa, niin etteivät he menettäisi työttömyyskorvausta pitkäksi aikaa. Nyt jos ottaa lyhyen työsuhteen vastaan, se johtaa usein siihen, että työttömyyskorvauksen maksaminen katkeaa, ja voi olla, että joutuu jopa kuukauden kaksi odottamaan jälleen ennen kuin työttömyyskorvausta ryhtyy uudelleen saamaan. Näin ollen tämä estäisi myöskin niin sanottua pimeää työtä. Työttömien kannattaisi ottaa virallisesti eli verokirjalla tämä lyhyt pätkätyö vastaan, ja tämä suojaosa olisi siinä mielessä täysin välttämätön.

Nyt täällä ed. Korhonen mainitsi tästä sosiaalituposta. Minun mielestäni se on kaikkea muuta kuin sosiaalitupo, sillä tässä ensinnäkin betonoitiin tämä pieni työttömyysturva eli työmarkkinatuki ja peruspäiväraha. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta käy niin, jos tämä laki tulee tämmöisenä voimaan, että suurimmat päivärahat nousevat eniten ja pienimmät päivärahat kaikista vähiten elikkä tämä lisää edelleen myöskin työttömien keskuudessa eriarvoisuutta. Näin ollen minun mielestäni tässä ei sosiaalituposta ole mitään jälkeä. (Ed. Kankaanniemi: Epäsosiaalitupo!)

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Kankaanniemen aloitteessa on erittäin kannatettava tavoite, että kannustetaan työtöntä työntekoon ja nimenomaan pysymään osana yhteiskuntaa tämmöisen vaikean työttömyyden aikana.

Mutta kuten tässä ed. Timo Korhonen sanoi, niin tätä kuten montaa muutakin kannustinloukkuongelmaa ratkotaan Sata-komiteassa parhaillaan. Todellakin kaikki toivomme, että näihin löytyy rakentavia ratkaisuja ja päästään näistä harmillisista ja todella vaikeista kannustinloukuista jatkossa eroon. Ei ole kenenkään etu, että työttömän ei kannata ottaa työtä vastaan.

Mutta toinen asia, minkä haluaisin nostaa, on sitten työnantajan näkökulma. Olisi myöskin hyvin tärkeää, että pystyisimme edistämään sitä, että työnantajat voisivat helpommin palkata työntekijöitä määräaikaiseen työsuhteeseen erityisesti tämän taloustaantuman aikana väliaikaisena keinona, jolloin olisi hyvä pysyä työelämässä mukana, ja siitä olisi suuri tuki esimerkiksi yksinyrittäjälle tai pienyrittäjälle.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Lämpimät kiitokset kaikille edustajille, jotka ovat osallistuneet tähän keskusteluun, ja on tullut ilokseni paljon tukea eikä oikeastaan muuta ole tullutkaan kuin tukea. Se kannustaa eteenpäin. Toivon tietysti sitä, että Sata-komitea hoitaa tämän asian, mutta en kyllä jäisi odottelemaan sitä. Kun komitean tähtäin on vuoteen 2017, niin se on pikkuisen liian kaukana, jos sattuu menemään niin pitkälle tämän asian korjaaminen, varsinkin nyt, kun tilanne työmarkkinoilla on se, mikä on.

Herra puhemies! Totean myös, että tähän liittyy kyllä erittäin vahvasti tämä työttömän henkinen vireys, työkyvyn ylläpitäminen ja sitten myös tämä ihan rehellisyys, eli nykyjärjestelmä valitettavasti jopa kannustaa epärehellisyyteen, hankkimaan pimeästi tuloja, ja tähän ei lainsäädäntö saisi ketään johtaa, koska rehelliset ihmiset ovat sitten huonossa asemassa ja epärehelliset tekevät väärin lainsäädäntöön nähden. Eli näistäkin näkökulmista tämä olisi tarpeen.

Sitten tämä raja 200 euroa, jonka tuohon panin, oli todellakin se 750 silloin markka-aikaan, kun se poistettiin 13 vuotta sitten, ja nyt se voisi olla ehkä 150 euroa rahanarvon mukaan suoraan, mutta kun se oli aika alhainen, panin 200 euroa tähän ja totean, että 200 euroa siis on se, mistä lähtisi sitten leikkaus. Jos sitä enemmän saa, niin se alkaisi vaikuttaa työttömyysturvaan. Voi olla, että sekin voisi olla korkeammalla, mutta toisaalta, jos työtön saa sen viitisensataa euroa työttömyysturvaa ja siitä maksaa veroa 20 prosenttia, mikä on aivan kohtuutonta, (Puhemies: 2 minuuttia!) niin tämän kanssa yhdessä tämä ehkä johtaa jo jonkinlaiseen kohtuullisuuteen, ei riittävään mutta on kuitenkin hyvä askel oikeaan suuntaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Enstäinkin tähän indeksitarkistukseen, onko se 150 vai 200: Minusta tämä olisi voinut olla vähän isompikin, nimittäin jos mietitään, että silloin markka-aikaan kahvikuppi ja pulla maksoi 3 markkaa ja nyt se maksaa 2 euroa, niin onhan se suhteellisesti ottaen moninkertainen hinta.

Mutta ed. Toivakalle siihen, jotta työnantajat voisivat palkata herkemmin määräaikaiseen työsuhteeseen, tai miten te sanottekin: Minusta, onko se joku harha vai mikä, työnantajathan voivat palkata määräaikaiseen työsuhteeseen. Ei semmoista kieltoa ole olemassa. Jos on joku semmoinen juttu, niin ei kukaan kiellä työnantajaa palkkaamasta määräaikaisiin työsuhteisiin, en minä ainakaan tiedä. Se on eri asia sitten, jos on olemassa joku pysyvä juttu, niin se ketjuttaminen on kielletty, ei voi jatkaa, mutta jos olette palkkaamassa, niin ei kun vaan hakemaan sieltä työtön ja kukaan ei kiellä teitä palkkaamasta häntä. Ei tule mitään sanktioita, eikä siinä ole ongelmia.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ed. Toivakalle haluan todeta, että tänä päivänäkin työsopimuslaki antaa mahdollisuuden palkata määräaikaiseen työsuhteeseen, tehdä työsopimuksen määrättyä työtä varten tai toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Elikkä on monia eri mahdollisuuksia, ainoastaan ketjuttaminen, siis määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen, on kielletty, ja minun mielestäni se on vähintäänkin kohtuullista.

Mutta itse tähän ed. Kankaanniemen aloitteeseen, joka mielestäni on hyvä siinä mielessä, että tämä asia nousee esille. Se on ollut toistakymmentä vuotta, täällä on puhuttu siitä hyvin paljon, on tehty monia aloitteita, aina sitä on siirretty eteenpäin ja eteenpäin, mutta tämä asia ei ole kyllä edistynyt mihinkään. Ongelma on myönnetty myöskin eri hallitusten taholta, että tämmöinen ongelma on, pitäisi tehdä jotain, mutta mitään ei ole saatu aikaiseksi.

Minun mielestäni peruslähtökohta on tässä se, että tämän työttömän asemaa ei haluta lähteä parantamaan. Siis sehän täällä on, ei haluta parantaa työmarkkinatuen tasoa, peruspäivärahan tasoa, koska useimmiten nämä ihmiset ovat juuri niitä, jotka ovat peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Tässä on se ongelma. Elikkä täällä pitäisi lähteä katsomaan sitä, että näitä ihmisiä saataisiin työelämään, he voisivat laillisesti ottaa sen työtarjouksen vastaan, jos se on lyhyt pätkätyö, ja sitä kautta päästä mahdollisesti parempaan ansioon ja myöskin aikaa myöten ehkä työelämään uudestaan takaisin.