Arvoisa herra puhemies! Suomalainen terveydenhuolto on Oecd-raportin mukaan halpaa ja hyvää, ja Kansallinen terveysohjelma on huomattavasti parantanut kansalaisten mahdollisuutta päästä hoitoon.

Mutta, rouva peruspalveluministeri, otetaanko nyt loppujonojen purku ja sosiaalihankkeen toteuttaminen henkilöstön selkänahasta, sillä lisäpanostuksia lupasitte 100 miljoonaa euroa ensi vuodelle, mutta kehyksissä on vain 75 miljoonaa? Lisäksi pienennetään näitä kehittämishankerahoja 30 miljoonasta 15 miljoonaan ja ne lopetetaan kokonaan vuonna 2008.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kansallinen terveyshanke on edennyt ihan suunnitellusti ja on tuottanut myöskin säästöjä. Niitä säästöjä on syntynyt ennen kaikkea Sairausvakuutusrahastoon, kun ihmiset ovat päässeet nopeammin hoitoon, mutta säästöjä on syntynyt piireissä myöskin muulla tavalla näitten toimintojen monenlaisista rationalisoinneista.

Meillä on kuitenkin sellaiset arviot sairaanhoitopiireistä, että tällä konseptilla nyt selvitään. Lähinnä ongelmana on tällä hetkellä, enemmän kuin raha, henkilöstön puute. Siellä on pullonkauloja tietyissä ammattiryhmissä; ennen kaikkea juuri näistä erikoislääkäreistä, mutta hoitajistakin, on pula. Nämä ovat nyt suurimmat ongelmat tällä hetkellä.

Arvoisa herra puhemies! Minä olen kyllä sitä mieltä, että palkkatasoa parantamalla ja antamalla jonkinlaisia lisäporkkanoita henkilöstölle saataisiin ihmiset pysymään terveydenhuollon parissa. Nyt täytyy mennä Stockmannille myyjäksi, koska palkka on niin pieni, että ainakaan Helsingin seudulla sillä ei elä.

Mutta kysymys on evo-rahoista. Nehän nousevat kehyskaudella vain 5 miljoonaa euroa vuodessa, ja kuitenkin opetus-evosta puuttuu 33 miljoonaa ja tutkimus-evosta 23 miljoonaa eli yhteensä yli 60 miljoonaa. Eli mistä nyt saadaan uusia erikoislääkäreitä ja erikoishammaslääkäreitä, joita koko ajan eläköityy, jos me emme oikeasti nosta näitä evo-rahoja?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Nämä henkilöstön palkkauskysymykset ovat tietysti työmarkkinakysymyksiä mitä suurimmassa määrin. Evo-rahoista istui meillä kansliapäällikkö Virtasen työryhmä, joka teki jaksotuksen siinä, miten evo-rahat maksetaan, tämä 30 miljoonaa euroa, joka siinä on ollut tämä vajaus. Tämän suunnitelman mukaan edetään. Nyt todellakin tämä 5 miljoonaa siirretään sinne evo-rahastoon, mutta tämän suunnitelman mukaan, mikä on tehty tässä työryhmässä, tässä on tarkoitus edetä.

Arvoisa puhemies! Terveydenhuollossa pidetään yhä edelleen paljon ihmisiä pätkätöissä, vaikka työvoimapula kolkuttelee jo monien sairaaloiden ja terveyskeskusten ovella.

Mitä aiotte tehdä, että näitä pätkätöitä vähennettäisiin? Minkälaisia ohjeistuksia antaisitte kunnille, että varahenkilöstöön palkattaisiin ihmisiä eikä pidettäisi ihmisiä vuosikausia pätkätöissä, jolloin he eivät saa kaikissa tilanteissa edes vuosilomia pidettyä vain sen vuoksi, että he ovat määräaikaisissa työsuhteissa?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin aiheellinen kysymys. Tätähän on vuosia nyt julkiselle puolelle valtion taholta viestitetty, että työvoimasta on pidettävä kiinni ja pätkätöitä on vakinaistettava. Osittain näin on tapahtunutkin, riippuen sairaanhoitopiiristä, riippuen kuntayhtymistä, mutta paljon on tässä vielä varmasti tehtävää. Meillä alkaa osaavasta työvoimasta olla kohta niin suuri puute, että jos ei näitä henkilöitä vakinaisteta, ei siellä kohta ole työntekijöitä. Nyt meillä alkaa päivähoidossa esimerkiksi olla varahenkilöstöstä, sairasloman sijaisista, jo aika kova puute. Tässä on tällaisia ryhmiä, joihin ei kerta kaikkiaan saada henkilökuntaa. Tänään juuri käsiteltiin ministeriössä tätä päivähoidon tilannetta, kun varahenkilöitä ei kerta kaikkiaan ole.

Arvoisa puhemies! Hoitotakuu ei toteudu mielenterveyspuolella laisinkaan, ja etenkin lasten- ja nuortenpsykiatriassa on olemassa hoitojonoja psykiatriselle osastolle, noin 200 lasta ja nuorta jonottaa. 14. päivä tätä kuuta Helsingin Opettajien Ammattiyhdistys otti kantaa siihen, että tänä lukuvuonna on noin 300 väkivaltatapausta ollut kouluissa ja lapset todella oirehtivat. Heidän vanhempansa ovat syvissä vaikeuksissa, ja opettajat ovat aivan hädissään, kun mistään ei saa apua. He vetoavat, että nyt täytyy nopeasti saada lisärahoitusta tähän lasten- ja nuortenpsykiatriaan, jotta hoitoonohjaus toimisi, ja eri hallintokuntien yhteistyötä täytyy määrätietoisesti tiivistää.

Mitä aiotte tehdä, että tämä katastrofaalinen tilanne nyt helpottuu?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Ei voi sanoa niin, että hoitotakuu ei toimi mielenterveyspalveluissa ollenkaan. Se toimii kohtuullisen hyvin. Me olemme tutkineet lasten ja nuorten osalta, että siellä noin 180 jonottaa tällä hetkellä. Muistaakseni tämä tilasto, mikä meillä kerättiin, on tämän vuoden tammikuusta, kun olemme seuranneet tämän hoitotakuun toteutumista. Tässä on sama juttu, että meillä puuttuu julkiselta puolelta lastenpsykiatreja ja psykiatrisia sairaanhoitajia.

Eduskunta on lisännyt myöskin ja valtion budjetissa on koko 2000-luku lisätty lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon määrärahoja. Pelkästään määrärahojen lisäyksellä tätä asiaa ei hoideta. Siellä on paljon myöskin tehty alueilla: on hajautettu näitä järjestelmiä ja terveyskeskuksissa koulutettu erilaista henkilökuntaa näitä ongelmia kohtaamaan ja kasvatus- ja perheneuvoloissa samaten — kaikki eivät ole siellä lastenpsykiatrisilla osastoilla. Mutta tässä on meillä työtä tehtävänä, ei tämä ole suinkaan valmis.

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että Kansallinen terveysprojekti on edistynyt hyvin, ja ilmeisesti näin nimenomaan perusterveydenhoidon osalta on tapahtunutkin, mutta erikoissairaanhoidossa on kyllä suuria ongelmia. Tuhansia potilaita on tällä hetkellä laittomissa, siis yli kuuden kuukauden pituisissa jonoissa, ja näiden ongelmien takana on pitkälti kuntien, siis sairaanhoitopiirien jäsenkuntien, vaikeat taloudelliset tilanteet. Kysynkin:

Eikö hallitusta huolestuta se, että tosiasiassa olosuhteet on järjestetty sellaisiksi, että terveydenhoidossa laajamittaisesti tällä hetkellä rikotaan lakia? Ja eikö teitä huolestuta se, että näissä kehyksissä ei tule sellaista ratkaisevaa parannusta kuntien taloustilanteeseen, jolla näitä jonoja voitaisiin purkaa?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä oli vuonna 2002 hoitojonoissa 66 000 ihmistä. Nyt sairaanhoitopiirien omien arvioiden mukaan kesäkuussa olisi 5 000, ja sekin johtuu osittain siitä, että ostamallakaan ei saada kaikkialla Suomessa näitä palveluja johtuen henkilöstöpuutteista. Totta kai nämä jonot koko ajan elävät ja sinne tulee lisää väkeä ja sieltä poistuu, mutta tämmöinen arvio kuitenkin on. Sen arvion mukaan, mikä meillä on tehty seurannan perusteella terveyskeskusten osalta, siellä tämä toimii hyvin. Esimerkiksi nyt vastataan puhelimeen terveyskeskuksissa jo kaikkina arkipäivinä; ennen saattoi olla tilanne, että kuukauden ensimmäisenä maanantaina sai tilata aikoja jne. Kyllä tässä paljon hyvää on tapahtunut, ja suomalaisethan ylipäätään ovat tyytyväisiä saamiinsa terveyspalveluihin kuitenkin. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä, eduskunta on lisännyt lasten- ja nuortenpsykiatriaan ja kuntoutukseen rahaa, ei niinkään maan hallitus.

Mutta kysymykseni koskee näitä kelakorvauksia. Kun ne ovat laahanneet kovin paljon ja monta vuotta jäljessä — muistaakseni vuonna 86 viimeksi on Kelan korvausprosenttia nostettu — eikö olisi järkevää nyt kuitenkin, kun hoitotakuu ei toimi erikoissairaanhoidossa, niin kuin täällä jo on todettu, että kelakorvauksia nostettaisiin sille tasolle, että niistä olisi jotain hyötyä niille ihmisille, jotka sitten menevät hoitoon yksityisesti, koska he eivät jaksa eivätkä sairauden vuoksi voi jonottaa niin pitkään? Sama koskee tietysti hammashuoltoa.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Nämä kelakorvaus- ja sairausvakuutusasiat ovat ministeri Haataisen toimialaa, mutta tiedän, että hän on asettanut tästä työryhmän, joka katsoo ihan tämän kokonaisuuden, ettei lähdetä yhtään kohtaa korottamaan, vaan koko tämän sairausvakuutusproblematiikan.

Arvoisa puhemies! Kerroitte täällä, että lääkäreistä on pulaa ja sairaanhoitajista on pulaa, mutta kun olin tuolla eräässä tilaisuudessa, kerrottiin, että koskaan ei ole niin paljon ollut lääkäreitä Suomessa kuin tänä päivänä eikä koskaan ole ollut sairaanhoitajia niin paljon kuin tänä päivänä.

Mikä tässä hommassa nyt mättää? Jotain tässä nyt on. Teidän pitäisi nyt selvittää, onko rahasta kyse, niin kuin minä epäilen. Sieltä on leikattu ja sinne pitää nyt satsata lisää rahaa. Tällainen ei voi pitkään kestää, että ihmisiä kyykytetään.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tässä on monta eri syytä. Tietenkin lääkärikunnan naisistuminen on vaikuttanut siihen, että ehkä tehty työaika on lyhyempi, arvostetaan myöskin perhe-elämää enemmän kuin ehkä ennen. Mutta sitten myöskin me olemme katsoneet tätä eri ryhmien välistä työnjakoa. Meillä on ollut yli kolmekymmentä tällaista hanketta, joita olemme rahoittaneet tämän Kansallisen terveysprojektin puitteissa, joissa lääkärien ja hoitajien, eri hoitajaryhmien, työnjakoa on katsottu. Näistä on erittäin hyvät tulokset; sillä alalla on nyt paljon tapahtunut. Lääkärit keskittyvät lääkärin töihin, hoitajat hoitajan töihin. Uskon, että tässä vielä on mahdollisuuksia tehdä jotain tämän työnjaon suhteen ja tämän, miten siellä paikallisesti asiat järjestetään.

Arvoisa puhemies! Tiedustelisin vielä näistä pullonkauloista, joista erityisesti kuulonhuollossa on ongelmia. Valitettavasti kuulolaitetta odottavien kohdalla jonot saattavat olla vuoden, jopa puolentoista vuoden pituisia. Viittasitte lääkäripulaan yhtenä syynä näihin pitkittyneisiin hoitojonoihin.

Miten te, ministeri Hyssälä, katsotte voivanne vaikuttaa tai hallituksen voivan vaikuttaa myös siihen, että meillä koulutettaisiin tarvetta vastaavasti lääkäreitä? Miten te katsotte, että tämä lisätarve, koulutustarve, on sopusoinnussa näiden evo-rahojen kanssa, joita vielä voidaan pitää riittämättöminä?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Me olemme kouluttaneet kuulonhuoltajia nyt ylimääräisesti esimerkiksi juuri Varsinais-Suomessa. Nämä ovat jo valmistuneet, ja meillä on kuulonhuollossa pystytty purkamaan jo jonoja huomattavassa määrin. Vielä pari vuotta sitten meillä oli ongelmia nimenomaan, kun kuulonhuoltajia ei saanut, ja nyt ainakin osittain tässä on saatu lisäkoulutuksella apua.

Mutta meillä on hammaslääkärikoulutusta riittämättömästi tarpeeseen nähden, meillä on farmaseuttista koulutusta riittämättömästi tarpeeseen nähden, ja tietenkin nämä koulutuskysymykset ovat ennen kaikkea opetusministeriön asioita.

Arvoisa puhemies! Jos siellä terveyskeskuksessa, ministeri Hyssälä, nyt vastataan, niin soittaisitte nyt sitten vaihteeksi niille lastenpsykiatrisille osastoillekin ja kertoisitte, että aiotte budjettiriihessä muuttaa kehyspäätöstä ja antaa sinne sitä rahaa, jota siellä ihan oikeasti tarvitaan.

Mutta vielä tästä evosta sen verran, että kun vuosi sitten oli työryhmä, joka yksimielisesti eduskunnan päätöksenkin mukaisesti totesi, että kunnilta puuttuu 35 miljoonaa jo menneiltä vuosilta, niin siitä huolimatta, vaikka valtiovarainministerikin oli tätä mieltä, 5 miljoonaa sinne tuli.

Miten te nyt aiotte hoitaa sen, että ensi vuoden budjetissa tämä todettu vaje ja tulevien vuosien lisätarve hoidetaan, koska koko ajan se nakertaa kuntien rahoitustilannetta tältäkin osin?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä vajehan ei ole syntynyt nyt, vaan se on syntynyt myöskin silloin, kun ed. Virtasen puolue oli hallituksessa. Nyt on tehty suunnitelma, miten tämä vaje korvataan, ja tästä on tehty vuosiluvut, miten tämä tehdään. Tämä on otettu nyt huomioon, ja kuten sanottu, sen ohjelman mukaisesti edetään.

Herra puhemies! Suomi käyttää poikkeuksellisen vähän rahaa terveydenhoitoon Oecd-maiden bkt-vertailussa. Olemme siellä ihan häntäpäässä. Tämä saavutus, sitaateissa, tulee pääasiassakin tai ainakin isolta osaltaan siitä, että meillä on erittäin vähän hoitoväkeä verrattuna muihin maihin ja että sairaanhoitajien ja muiden hoitajien palkat ovat erittäin pienet.

Te sanoitte äsken, että tämä on työmarkkinakysymys. Niinkö te todella ajattelette esimerkiksi hoitajien palkoista? Tällä tiellä jatkaen koko homma menee umpikujaan, jos hoitoala menettää vetävyytensä; 10—15 vuotta, ja me olemme todella isoissa ongelmissa, jos näin heikoilla palkoilla ja näin vähällä väellä jatketaan. Te kuitenkin puhutte työmarkkinakysymyksestä. Tämähän on täysin strateginen asia.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! En nyt ainakaan tiedä. Me olemme tämmöistä arvostuskierrosta käyneet, siis perusterveydenhuollon, terveyskeskustyön, arvostamisesta, koska kyllä kai se palkka on jotenkin sidoksissa siihen myöskin, miten sitä alaa arvostetaan. Jotenkin tuossa tuntui muutama vuosi sitten, että terveyskeskustyö oli erittäin vähän arvostettua, ja silloin siitä ei tietenkään kannata oikein maksaakaan, jos ei kerran arvostusta ole. Tämä työ on minusta se, mitä ministeriö voi tehdä. Suoranaisesti me emme voi vaikuttaa työmarkkinapöydässä siihen, miten nämä eri liitot sen rahapottinsa jakavat. Mutta olen sitä mieltä, että tämä perusterveydenhuollon työ, hoitajien ja terveydenhuollon työ, on kovaa työtä ja kyllä se ansaitsee arvostuksen ja myöskin sen mukaisen palkkauksen.

Oecd:han tutki meidän terveydenhuoltomme juuri viime syksynä, ja se raportti on kaikkien saatavilla, ja se on julkisesti tiedotettu, että meidän terveydenhuoltomme kuitenkin toimii hyvin ja on rakenteeltaan hyvä. Totta kai meillä on kehittämistä, ja me puutumme juuri niihin kohtiin, joita Oecd:n raportissa tuli esille esimerkiksi lääkehuollon osalta jne.