Jacob Söderman /sd:

Herr talman! Skärgårdslagen förpliktar staten att trygga skärgårdens infrastruktur och basservice. Enligt lagen avses med basservice bland annat tillräckliga telekommunikationsförbindelser. Det har visat sig att tillämpningen av lagen om stöd för byggande av bredband i glesbygdsområden inte stämmer överens med skärgårdslagens målsättningar.

Enligt lagen om bredbandsstöd ska kommunikationsministeriet utfärda en förordning av vilken de stödberättigade områdena framgår. De stödberättigade kommunernas betalningsandel kan vara 8, 22 eller 33 procent beroende på olika omständigheter. En betalningsandel på 8 procent ska enligt lagen ges åt sådana kommuner för vilka finansiering av bredbandsprojekt skulle vara en oskälig ekonomisk belastning med beaktande av bland annat kommunernas ekonomiska bärkraft, bredbandsprojektets karaktär, kommunernas invånartäthet och projektets byggnadskostnader.

I kommunikationsministeriets förslag till indelning av kommunerna i stödgrupper, som sändes på remiss i februari, hade merparten av skärgårdskommunerna getts en betalningsandel på 33 procent. Detta är en oskälig ekonomisk belastning för skärgårdskommunerna där byggandet av bredband medför utmaningar och kostnader på grund av särskilda förhållanden. Jag ställde ett skriftligt spörsmål i saken till minister Lindén och frågade om regeringen är beredd att revidera sitt förslag till indelning av kommungrupper så att skärgårdslagens målsättningar skulle iakttas. Minister Lindén svarade att beredningen var på hälft, men att en utredning om skärgårdens särförhållanden har beställts för att stöda beredningen.

Den reviderade förordningen torde vara på väg att publiceras denna vecka. Enligt uppgift har inga nämnvärda förändringar skett. Det är djupt orättvist för skärgårdskommunernas del. De kriterier enligt vilka kommunindelningen avgjorts håller inte närmare granskning. Den största tonvikten, 50 procent, har i förordningen getts åt kommunernas invånartäthet. Efter kommunsammanslagningarna i samband med Paras-projektet är det tveksamt att använda hela kommunens invånartäthet som grund för stödbeslutet, åtminstone då det gäller de små och avsides belägna kommunerna som anslutits till större kommuncentrum. Till exempel de små kommuner i Åbolands skärgård som anslutits till Väståbolands stad är glest befolkade men till följd av uträkningssystemet betalar de ändå en andel på 33 procent.

Vanligen har skärgårdsområdena och glesbygdsområdena likställts i lagstiftning av den här typen. Då lagen av bredbandsstöd antogs godkändes ändå inte skärgårdsförhållanden som ett särskilt kriterium för beviljande av stöd. Det motiverades med att skärgårdens förhållanden redan beaktas i och med de kriterier som redan uppställts. Så verkar inte vara fallet. Det skulle vara skäl att ytterligare revidera lagen på den punkten.

För att trygga skärgårdens livskraftighet borde kommunikationsministeriet i varje fall se till att de kriterier för beviljande av bredbandsstöd som ministeriet ställer upp på förordningsnivå skulle vara förenliga också med skärgårdslagen. Att belasta skärgårdskommunerna med större betalningsandelar kommer att försvåra utvidgningen av bredbandsnätet till områden där det inte finns ett starkt kommersiellt intresse, och utan fungerande bredbandsförbindelser försvinner den livskraftiga skärgård som vi har nu.

Jag hoppas att utskottet kommer att beakta dessa synpunkter och ser till att skärgården får rätt.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Olen käyttänyt vähän samansisältöisen puheenvuoron jo aikaisemminkin. Kaikille lienee selvinnyt, etteivät haja-asutusalueiden tieto- ja viestintäyhteydet ole kunnossa. On yhtä selvää, että ensin teleoperaattorit repivät johdot seinistä ja sen jälkeen jättivät haja-asutusalueiden kotitaloudet ja yritykset kehnojen yhteyksien varaan. Lisää kaistaleveyttä tarvitaan ennen kaikkea internetin sosiaalisen median ja sisällöntuotannon valtavan kasvun vuoksi. Internet-televisio yleistyy ja saattaa tulevaisuudessa olla tärkein televisio-ohjelmien jakelukanava. Silti Suomessa ei saada aikaan edes perusnopeita yhteyksiä jokaiseen kotitalouteen ja yritykseen. Sonera ja Digita valittivat yleispalvelupäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Operaattorit määrättiin tarjoamaan jokaiseen vakinaiseen asuntoon ja yritykseen yhden megabitin laajakaista heinäkuuhun mennessä.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan ennustetaan mobiilidatan määrän kasvavan 10 000 prosenttia seuraavan viiden vuoden aikana. Operaattoreiden pitäisi aikaansaada toimivat ja nopeat mobiiliyhteydet joka taloon. Mutta kun kaupalliset operaattorit eivät siihen ryhdy, on valtion tultava hätiin. Valtio on lainsäädännöllisin keinoin ryhtynyt vauhdittamaan laajakaistan leviämistä Suomessa. Se on tärkeä tasa-arvokysymys. Vasta kattavan verkon synnyttyä julkisia palveluita voidaan siirtää kokonaan verkkoon.

Suomi on harvaanasuttu maa. Koska täällä näin eletään, pitää hyväksyä siitä aiheutuvat kustannukset. Mielestäni maahan ei tarvita enää yhtään sellaista operaattoria lisää, joka rakentaa yhteydet vain kaupunkeihin, kuten kävi 3g:n kanssa. Nyt kun huutokaupataan 4g:tä, on varmistettava, että se rakennetaan operaattoreiden toimesta koko maahan.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lähetekeskustelussa on tässä laajakaistarakentamisen tukeen liittyvän lain muuttaminen. Taustaksi hallitus on asettanut vuoden 2008 lopulla tavoitteeksi, että vuonna 2015 lähes kaikki kotitaloudet ovat enintään 2 kilometrin etäisyydellä 100 megabitin per sekuntiyhteyden mahdollistavasta palokuitu- ja kaapeliverkosta. Hanke on edennyt tuon päätöksen jälkeen ripeästi. Maakuntien liitot ovat laatineet ohjelmat niistä haja-asutusalueiden hankkeista, joihin valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti käytetään julkista tukea. Tätä vaihetta on edeltänyt telealan yritysten kanssa neuvottelu, jossa on selvitetty kaupallisesti syntyvien verkostojen laajuus, ja siihen loppualalle ovat sitten nämä maakuntien liittojen hankkeet syntymässä. Hankkeita on yhteensä noin 800, ja niiden kustannukset tukikelpoisilla alueilla ovat yhteensä 400 miljoonaa euroa.

Laajakaistahankkeiden vuosina 2010—2015 maksettaviin valtiontukiin on varattu yhteensä 66 miljoonaa euroa. Valtion tukea voi hakea Viestintävirastolta. Lisäksi laajakaistahankkeisiin on käytettävissä 25 miljoonaa euroa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitusta maaseuturahastosta. Sitä voidaan hakea ely-keskuksesta, ja rahoitusta säätelevät vuoden 2010 alussa voimaan tulleet laajakaistatukilaki sekä maaseudun kehittämislain muutos. Ja aivan kuten perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja totesi, kunnan maksuosuus on näissä hankkeissa taloudellisen kantokyvyn, väestötiheyden ja laajakaistahankkeiden laajuuden mukaan 8, 22 tai 33 prosenttia. Viestintävirasto myöntää tukea hankkeille, joiden sijaintikunnan maksuosuus on 8 tai 33 prosenttia, ja ely sitten näille, joilla tämä tuki on 22 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Tämän lain tarkoituksena on laajakaistahankkeiden toteutuksen saaminen oikein kunnolla vauhtiin. Viime vuosina viimeistään meille kaikille on valjennut se, että maaseudun yritystoiminta, koulutus ja väestön viihtyminen vauvasta vaariin ovat riippuvaisia laajakaistan toimivuudesta. Selittelyt eivät enää auta, vaan tämän verkoston on toimittava. Kehitys on ollut sinänsä hyvä, mutta edelleenkin hitaita linjoja on paljon käytössä.

Niiden talouksien tilanne, jotka eivät pääse palvelusten piiriin, on vieläkin käytävä läpi. Tasa-arvosta on täällä salissa puhuttu laajakaistan osalta. Se on minusta myöskin ihan peruspalvelua, ja sen on periaatteessa oltava kaikille tarjolla. Tälle esitykselle toivotaan myönteistä ja pikaista käsittelyä. Asia on todella tärkeä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kävimme hetki sitten ed. Timo V. Korhosen kanssa lennokkaan keskustelun lainsäädännön tarkkarajaisuus- ja täsmällisyysvaatimuksista.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen 11 §:ssä liikutaan jo korkeammassa avaruudessa kuin siinä keskustelussa, jonka ed. Timo V. Korhosen kanssa kävimme. Täällä nimittäin sanotaan näin: "Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole - - kustannukset alueella, joka ulottuu kahden kilometrin päähän sellaisesta liityntäpisteestä, josta voidaan tarjota edistyksellisiä viestintäpalveluita."

Arvoisa puhemies! Nuorena miehenä ollessani meille savolaisille opetettiin, että on olemassa edistysmielinen osuuskauppaliike. Sitten, kun suomen kieltä ruvettiin kehittämään, niin se edistysmielinen muuttui edistykselliseksi. Nyt tuomioistuimetkin erikoisesti kilpailuoikeudellisesti joutuvat ottamaan kantaa, mitkä ovat edistyksellisiä viestintäpalveluita. Viestintäministeri on kyllä todella mielenkiintoisella asialla.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On syytä arvostaa arvostamani kollega Pulliaisen suurta tarkkaavaisuutta myös tämän esityksen yhteydessä.

Sinällään tähän lakiesitykseen pari kommenttia. Ensinnäkin, kun tämä laki nyt kaiken kaikkiaan avaa tuota markkina-analyysia ja tuen hakumenettelyä, niin on todettava se, että tässä kansallisen valokuituverkon rakentamisessa lähtökohtana ei voida pitää pelkästään sitä, onko alueella jo olemassa olevaa tarjontaa ja syntyykö alueelle tulevaisuudessa edistyneitten viestintäpalveluitten tarjontaa. Tämä peruspalvelu pitää saada kaikkien tarjolle mahdollisimman nopeasti.

Itä- ja Pohjois-Suomi pitkien etäisyyksien ja syrjäisten alueitten osalta nopeitten tietoliikenneyhteyksien merkityksessä on huomioitava, myös julkisten palvelujen sähköistämisen tarpeet ja mahdollisuudet uusien nopeitten verkkojen osalta tällä "rintamalla". Nimenomaan vähintään 100 megabitin yhteydet avaavat erittäin merkittävän mahdollisuuden uusien sähköisten palvelumuotojen kehittämiseksi niin julkisen sektorin kuin yksityissektorinkin osalta. Voitaneen sanoa, että nopeitten tietoliikenneyhteyksien puute aiheuttaa meillä merkittävän kustannuskasvun kunnille etenkin tulevaisuudessa, ellei palveluita kyetä tuottamaan entistä laajemmin sähköisesti.

Lisäksi näissä tukipäätöksissä tulee huomioida syrjäisten alueitten kansalaisten tasa-arvoisuus nopeitten verkkojen saatavuudessa ja niihin liittyvien hyötyjen saatavuudessa. Erityisesti on huomioitava se, että emme voi arvioida verkkojen merkitystä vain olemassa olevalle liiketoiminnalle vaan on arvioitava, mitä uusia liiketoimintamahdollisuuksia nopeat verkot tulevat tuomaan maaseudulle. On siis selvää, että nopeitten valokuituyhteyksien saatavuus kehittää jatkossa merkittävästi maaseudun elinvoimaisuutta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa alueelliset olot ovat haastavimmat kaiken kaikkiaan koko Suomessa.

On aivan selvää, että tämä laajakaistahanke on kaiken kaikkiaan äärettömän tärkeä. Tämän käsiteltävänä olevan lain osalta voin vain todeta toiveen, että toivottavasti tämä laki nyt ei tuo sitten sellaista omaa byrokraattisuutta, joka on omiaan hidastamaan tämän aivan loistavan hankkeen perustavoitteita ja etenemistä.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on mielestäni erinomaisen tarpeellinen, ja kyllä sitä on tänne odotettukin. On kyse kuitenkin julkisista peruspalveluista mitä mittavimmassa määrin. Tämä on tärkeä laki. Tähän sisältyy kuitenkin eräitä hieman kyseenalaisia asioita ennen kaikkea rahoituksen osalta, joka on ainakin kunnissa, osassa kuntia, nostanut hieman vastarintaa ja niin sanotusti karvoja pystyyn. Ministeriössä on ministereitten toimesta jo tehty jakoa sen osalta, mikä kunta maksaa 33 prosenttia, mikä 8, mikä 22.

Lähtökohtanahan on perusteluissa mainittu se, että harvaanasutut kunnat saavat sen 8 prosentin maksun. Käytännössä on kuitenkin niin, että harvaanasutut kunnat saavat poikkeuksellisen paljon valtionosuutta muutenkin, ja tämä on vääristämässä hieman tätä rahoituspohjaa. Osassa harvaanasuttuja kuntia on kuitenkin tilanne niin, että siellä on isoja, pinta-alaltaan suuria alueita, missä ei ole koskaan yhtään taloutta ollut eikä tule, mutta se tähän laskelmaan joka tapauksessa vaikuttaa, ja tämä on nähty kyllä aika tavalla ongelmalliseksi, ja korjaus olisi tietysti hyvin toivottava, kun perusteluissa kuitenkin sanotaan, että kuntien maksukyky huomioidaan tässä prosenttimäärittelyssä; ei sitä oikein perusteellisesti mielestäni kuitenkaan ole huomioitu.

Haja-asutusalueille rakennettava laajakaista mahdollistaa etätyön, josta muutama vuosi sitten puhuttiin varsin paljon, etätyöstä. Ehkä se on vielä in tänäänkin, jos näin todetaan. Kuitenkin kaikkien, myöskin loma-asuntojen ja tilapäisessä käytössä olevien, asuntojen varustetason lisääminen mahdollistaa etätyön, ja saattaa olla niin, että jatkossa kun kiinteistöveroja määrätään, myös se, onko sinne laajakaistayhteys, nostaa sen kiinteistön arvoa ja sitä kautta kunnille tulevaa kiinteistöveron määrää. Tämäkinhän on täysin mahdollista.

Aikataulutushan tälle on hyvinkin tarkkaan mietitty. On todettu, että kun maa on sulanut, niin kuokka maahan. Toki nyt kun elämme kovassa talvessa, niin emme tiedä, milloin maa sulaa. Jotkut meteorologit ovat ennustaneet, että kaikkialta Suomesta ei ole lumi sulanut vielä kun uusi sataa, mutta se toivottavasti ei kuitenkaan ole este tämän laajakaistan rakentamiselle.

Maakuntien liitothan kilpailuttavat tämän asian, ja on varmaan hyvä, että se hyvinkin tarkkaan käydään läpi.

Täällä on nostettu tämä kahden kilometrin sääntö aivan oikein ja perustellusti esille. Näen kuitenkin niin, että tähänhän on tehty täällä eduskunnassa jo merkittäviä parannuksia. Kotitalousvähennyksen osaltahan on tehty se korjaus, että se, joka on sen laajakaistan valokaapelilinjan viimeisten kahden kilometrin päässä oleva talous, voisi kotitalousvähennyksen kautta saada osittain yhteiskunnan tukea, että saa myös sinne kahden kilometrin päähän tämän yhteyden, ja sikäli se on erittäin hyvä ja kannatettava asia.

Tässähän selkeästi todetaan niin, että ne alueet, jotka jo nyt ovat nopeitten yhteyksien lähellä, eivät pääse tuen piiriin, ja se tarkoittaa ymmärtääkseni taajama-alueita, ja sekin varmaan on ihan oikea peruste.

Erittäin hyvä kirjaus on mielestäni se, että tänne on laitettu tämä 10 vuoden sääntö. Operaattorit sidotaan, Telen toimittajat, jotka sitten näitä rakentavat, sidotaan 10 vuoden määräajaksi toimittamaan myös sinne niitä yhteyksiä, ja voi olla niin, että tämä kymmenen vuottakin on liian lyhyt aika, mutta käytännössä, jos siellä on tilaajia, niin totta kai operaattorit sitten sen kymmenen vuoden jälkeenkin sinne yhteyksiä luovat. Mutta hyvin toivottavaa olisi se, että ei kävisi niin kuin nyt on käynyt osittain muutama vuosi sitten näitten puhelinverkkojen osalta, että operaattori, joka omisti linjat mutta ei toimittanut palvelua, sai ihan keneltäkään kysymättä purkaa ne linjat pois.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Itsekin samaa pykälää, jonka selitysosaa ed. Pulliainen tuossa luki, ihmettelin, jotta kyllä tässä aikamoinen virtuoosi on se, joka on tämän selitysosan kehittänyt, jotta kahden kilometrin päähän vedetään kaapeli ja sitten sanotaan, että kun nämä ovat edistyksellisiä viestintäpalveluita, niin ei jatketakaan sitä eteenpäin, vetäköön jokainen omilla kustannuksillaan. Toisaalta tämä jättää auki sen, jotta voi olla kaikkia uuden näköisiä vempaimia ja vipstaakeja, jotta ei tarvitse lankaa eikä kohta mitään muutakaan. Todennäköisesti tämä tarkoittaa sitä. En tiedä, tarkoittaako tämä tämmöistä langatonta yhteyttä vai ei.

Mutta sitten tähän itse asiaan: Kun tässä on puhuttu joidenkin suilla kuntien saamista tuista, niin ainakin itsellä on kokemus siitä, kun otetaan taloudellinen kestokyky kunnassa huomioon. Omassa maakunnassa Rääkkylän kunta on ilmeisesti jo tästä valittanut, kun on saanut päätöksen. Rääkkylässä kävi onnettomasti niin, jotta kun sehän on kriisikunta, siellä yritettiin kuntaliitosta neuvotella Kiteen kanssa, ja kun sitä naimakauppaa ei tullut, tilinpäätöstietoja korjattiin siten, jotta muutettiin ihan laillisella kikalla kiinteistöjen arvoja, jolloin saatiin pienemmät poistot ja saatiin tilinpäätös näyttämään nätimmältä. Nyt sitten se kostautui tässä tapauksessa siten, jotta vaikka Rääkkylä on kriisikunta edelleen, se ei saanutkaan tällä suurimmalla, 8 prosentin maksuosuudella tätä asiaa läpi.

Odottaisin kyllä, kun valiokunnassa käsitellään, jotta tämän tyyppinen asia otettaisiin myös esille, jotta nämä oikaistaisiin nyt, koska siellä on ennakkopäätöksiä ilmeisesti olemassa kuntien saamista prosenteista.