Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Esittelyssä on siis hallintovaliokunnan
mietintö. Hallituksen esityksessä ehdotetaan Oikeuspoliittisesta
tutkimuslaitoksesta annettuun lakiin lisättäväksi
säännös oikeudesta saada salassapitosäännösten
ja tuomioistuinten antamien salassapitomääräysten
estämättä tutkimus- ja seurantatehtäviensä hoitamiseksi
tarpeellisia tietoja maksutta. Lisäksi lakiin otettaisiin säännökset
tutkimuslaitoksen oikeudesta muodostaa tutkimusrekistereitä,
eli tutkimuslaitoksen tehtäviin lisättäisiin
tutkimusrekisterien ylläpito, ja lisäksi viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annettua lakia ehdotetaan täydennettäväksi säännöksellä Oikeuspoliittisen
tutkimuslaitoksen tutkimustarkoituksia varten keräämien
tietojen salassapidosta, mikä on tärkeää,
kun salaisia rekistereitä luovutetaan.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen lakisääteisenä tehtävänä on
harjoittaa riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta, mikä on
yhteiskunnan kannalta tärkeää. Samoin
tutkimuksen tarkoitus on seurata oikeusoloja ja rikollisuutta ja
niiden kehityspiirteitä. Tutkimuslaitos tuottaa perustietoa
oikeuspoliittisen suunnittelun, lainvalmistelun ja päätöksenteon
pohjaksi ja on ainoa valtion sektoritutkimuslaitos kriminologiseen
perustutkimukseen.
Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Lainmuutoksella parannetaan nimenomaan
tutkimuslaitoksen mahdollisuuksia huolehtia valtion velvoittamista
lakisääteisistä tehtävistään.
Se vähentää tutkimuslupien saantiin liittyvää hallinnollista
taakkaa sekä tutkimuslaitoksessa että sen yhteistyöviranomaisissa
ja tuomioistuimissa. Laissa säädetyin rajoituksin
tutkimuslaitos voi luovuttaa tietoa tieteellistä tutkimusta
varten ja myöskin yhteistyösopimusten mukaisesti
tieteellistä tutkimusta harjoittavalle laitokselle tai
yhteisölle. Tämä helpottaa muiden tutkimuslaitoksien
kanssa yhteistyössä tehtävien tutkimushankkeiden
toteutumista.
Valiokunnan saaman selvityksen perusteella tietosuojanäkökulmasta
ei ole huomautettavaa tutkimuslaitosten oikeuteen saada salassa
pidettäviä tietoja ja muodostaa sitten näitä edellä mainittuja
rekistereitä tai luovuttaa tietoja toiselle tutkimuslaitokselle.
Valiokunnan näkemyksen mukaan esityksessä on sovitettu
yhteen tietohuollon ja henkilötietojen suojan tarpeet.
Tämän mukaan tutkimuslaitos saa käsitellä tietoja
ainoastaan lakisääteisten tutkimus- ja seurantatehtäviensä toteuttamiseksi.
Käyttötarkoituksen vastaista siis olisi käsittely,
joka haittaisi esitutkintaa tai poliisitutkintaa, koska tutkimuslaitoksen tiedonsaanti
ei ole reaaliaikaista vaan tapahtuu pyynnöstä jälkikäteen.
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että kaikki
pakkokeinot tulisi rajata lakisääteisen tiedonsaantioikeuden
ulkopuolelle tai ainakin rajoittaa tiedonsaantioikeutta salaisten
pakkokeinojen osalta, ja on viitattu poliisin ja Rajavartiolaitoksen
rekistereitä koskevaan lainkohtaan. Saadun selvityksen
mukaan tuomioistuimissa käsiteltävien pakkokeinojen
jättäminen kokonaan tiedonsaantioikeuden ulkopuolelle
rajoittaisi kuitenkin merkittävästi Oikeuspoliittisen
tutkimuslaitoksen tutkimustehtävän hoitoa. Vaikka tiedot
pakkokeinojen käytöstä tulevat vireilläolon
jälkeen julkisiksi tuomioistuimissa, ovat nämä viranomaisten
ja Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämiin rekistereihin
merkityt tiedot kuitenkin salassa pidettäviä.
Tutkimuslaitos hankkii tiedot ensisijaisesti Oikeusrekisterikeskuksen
rekistereistä, joten säännöksen
on sisällettävä myös sellaiset
pakkokeinot, joita koskevat tiedot tuomioistuimissa olisivat julkisia.
Valiokunta toteaa, että poliisin rekistereihin sisältyvät
tiedot salaisten pakkokeinojen käytöstä ovat
huomattavasti oikeudenkäyntiasiakirjoihin sisältyviä tietoja
laajempia. Poliisin henkilörekisterit sisältävät
yksityiskohtaisia tietoja tutkintalinjoista sekä poliisin
taktisista ja teknisistä menetelmistä, minkä vuoksi
rajaus on poliisin osalta perusteltu. Oikeudenkäyntiasiakirjoihin
ja -ratkaisuihin sisältyvät tiedot pakkokeinojen käytöstä ovat
suppeampia.
Mainitun ensimmäisen lakiehdotuksen 4 a §:n 1
momentin 9 kohdan mukaan tutkimuslaitoksella on oikeus saada Terveyden
ja hyvinvoinnin laitokselta tiedot muun muassa oikeuspsykiatrisista
mielentilatutkimuksista. Pykälän perusteen mukaan
säännöksen tarkoituksena ei ole lisätä tutkimuslaitoksen
keräämien tietojen alaa, ja niin valiokunta ehdottaa,
että säännöksessä käytetty ilmaisu
"mielentilatutkimus" ainoastaan korvataan sanalla "mielentilalausunto".
Tämä muotoilu ilmaisee hallituksen esitykseen
sisältyvää muotoilua selkeämmin
juuri sen, ettei tietojensaanti koske alkuperäisiä potilasasiakirjoja,
joita käytetään mielentilalausuntojen
laatimiseen. Elikkä hallintovaliokunta ehdottaa siis, että toinen
lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja
ensimmäinen lakiehdotus hyväksytään
tällä muutoksella "mielentilatutkimuksesta" "mielentilalausuntoihin".
Hallintovaliokunnan mietintö on yksimielinen.
Yleiskeskustelu päättyi.