Arvoisa puhemies! Hallitus on pitänyt kehysriihtä ja päättänyt laskea yritysverotusta 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yhteisöveromme on tämän jälkeen selvästi lähimpiä kilpailijamaita, kuten nyt esimerkiksi Ruotsia, alhaisempi. Ymmärrämme hyvin kyllä, että muiden maiden aloittamaan verokilpailuun on jollain tavalla vastattava, mutta emme pidä järkevänä kiihdyttää tätä verokilpailua entisestään.

Vielä viime vuoden syyskuussa Helsingin Sanomissa valtiovarainministeri Urpilainen totesi haastattelussa näin: "En näe, että Suomen kannattaa lähteä mukaan mihinkään aggressiiviseen verokilpailuun. En usko, että tällaisessa verokilpailussa on oikeastaan ollenkaan voittajia, mutta on hyvin paljon hävittävää, koska verotulot sen myötä katoavat." Kysynkin valtiovarainministeri Urpilaiselta: mikä on muuttunut niin radikaalisti muutamassa kuukaudessa, että olette omaksunut näin kokoomuslaisen verolinjan?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen edelleen samaa mieltä. Mielestäni Suomen ei pidä lähteä aggressiiviseen verokilpailuun mukaan, ja sen takia yhteisöveroa ei laskettu esimerkiksi 15 prosenttiin, vaikka jotkut tahot suomalaisessa yhteiskunnassa sitäkin toivoivat. Mutta mielestäni meillä on pitkään ollut suomalaisessa yhteiskunnassa myöskin aika laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, että meidän tulee säilyttää yhteisöverotaso Suomessa kilpailukykyisellä tasolla suhteessa meidän keskeisiin kilpailijamaihimme, ja kun me tiedämme, mitä naapurimaissamme on tehty yhteisöveron osalta, niin on tietenkin luontevaa, että myös tältä osin Suomessa jouduttiin asiaa tarkastelemaan.

Mutta se, mikä on ehkä tärkeintä tässä yhteisöverotuksessa, on se, että me emme pelkästään laske yhteisöveroa, vaan me teemme laajan verouudistuksen eli me poistamme yritystukia, me poistamme yrityksille kohdistuvia verovähennyksiä ja teemme myöskin osinkoverotukseen uudistuksen niin, että Suomessa ei enää jatkossa makseta verottomia osinkoja. Tämä on kokonaisuus, jossa on siis monta eri osaa ja yhtenä osana siitä tuo yhteisöveron lasku.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite on jo pitkään ollut nostaa Suomen kehitysavun määrää 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kehitysavun määrää olisi nostettava nykyisestä noin 1,1 miljardin euron tasosta vuosittain noin 400 miljoonalla eurolla hallituskauden loppupuolella. Siis samaan aikaan, kun hallitus tekee hyvinvointiyhteiskuntaamme rapauttavia leikkauksia ja veronkorotuksia, oltaisiin kehitysapua lisäämässä sadoilla miljoonilla euroilla — vai ollaanko? Kehysriihen viimeisin uutinen, minkä ainakin minä kännykkääni sain, kertoo, että siellä päätettiinkin leikata kehitysapua. Eli kysynkin asianomaiselta ministeriltä: vieläkö hallitus on aikeissa nostaa kehitysavun määrää sadoilla miljoonilla euroilla, vai onko se vihdoinkin tullut perussuomalaisten linjoille?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Kehysriihessä on tehty päätös, jolla kaikki päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot nyt tällä hallituskaudella ohjataan kehitysyhteistyörahoitukseen ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen. Tämä on välttämätöntä, jotta Suomi pystyy lähentymään kansainvälisesti antamiaan sitoumuksia päästä (Mauri Pekkarinen: Rahan piti mennä suomalaisen uusiutuvan energian hyväksi!) 0,7 prosentin bktl-osuuteen vuoteen 2015 mennessä. Silti tämä tavoite on aika kaukana. Tänä vuonna oletamme, että saamme näistä päästöhuutokauppatuloista ehkä korkeintaan noin 100 miljoonaa euroa. Mutta se on siis iso raha tietenkin, ja suhteessa siihen, että maailman köyhyysongelma ja muut globaalit kehityshaasteet ovat aivan valtavia ja ne vaikuttavat myös meidän suomalaisten elämään ja hyvinvointiin, minusta tämä on välttämätöntä. Olen hyvin iloinen tästä päätöksestä, tämä on itse asiassa ensimmäinen maailmassa. Kiitän myös valtiovarainministeri Urpilaista siitä, että kun olemme yhdessä kehittäneet tällaisia innovatiivisia kehitysrahoituskeinoja, niin tämä on otettu käyttöön.

Mutta on myös totta, että kehyksestä leikattiin. Kaikkialta on leikattu, ja kehitysyhteistyöbudjetista vuodesta 2015 vuoteen 2017 on vähennetty kehysmenoja 29 miljoonaa euroa vuodessa.

Arvoisa herra puhemies! Yritysveron laskeminen 4,5 prosenttiyksiköllä on todella iso päätös ja etenkin nyt, kun maltillinen tuloratkaisu kaatui. Mitä hallitus ajattelee siitä, että firmat, jotka sinänsä varmaan tarvitaan kilpailukykyiseksi, saavat miljardin verohelpotuksen? Millaista palkkapolitiikkaa hallitus suosittelee tavallisille palkansaajille, pienituloiselle hoitohenkilökunnalle, siivoojille, duunareille? Riittääkö puoli prosenttia, mitä arvioitte?

Toinen kysymys: Kuntien valtionosuuksia leikataan. Tekeekö hallitus nyt niin, että se kun ei itse halunnut leikata tarvittavaa määrää omien lisärahojensa katteeksi, se pistää kunnat tekemään tämän leikkaustyön?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin jos hallitus olisi sanonut, että kun työmarkkinajärjestöt epäonnistuvat, niin sitten muuten epäonnistumme mekin, niin minkälaisen viestin se olisi antanut? Onneksi tässä maassa on joku porukka, joka onnistuu, joka kykenee tekemään päätöksiä, (Naurua — Hälinää) joka keskittyy siihen, että tähän maahan luodaan työpaikkoja riippumatta siitä, pystyvätkö työmarkkinajärjestöt tekemään päätöksiä vai eivät. Toisten epäonnistuminen ei ole toisille lupa epäonnistua, vaan meillä oli entistä suurempi velvollisuus onnistua.

Jos halutaan Suomeen työpaikkoja, silloin pitää tehdä politiikkaa, joka mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen, ja sitä tässä on tehty. Siihen, mikä on oikea palkkaprosentti kullekin, emme lähde mukaan tietenkään, emme ole tähänkään mennessä lähteneet. Mutta hallituksen tavoitteena ja päätöksenä on tehdä ratkaisuja, jotka tuovat tulevaisuudenuskoa tässä maassa asuville ihmisille ja tässä maassa yrittäville ihmisille, että tässä maassa kannattaa käyttää osaamispääomaa, kannattaa jalostaa innovaatiota yritystoiminnaksi ja kasvattaa sitä yritystoimintaa, jotta Suomeen tulee työtä. Se, että palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestöt eivät kyenneet sopimaan työllisyyttä lisäävästä paketista, vain velvoitti entistä enemmän meitä tekemään oikeita ratkaisuja, ja valtiontalouden tasapainottaminen on yksi osa. Se tuo luottamusta, niin että tästä maasta ei tule ylivelkaantuva maa. Se on luottamusta ihmisten omaan tulevaisuuteen, se on luottamusta yritysten tulevaisuuteen, siihen, että tähän maahan uskalletaan investoida.

Mitä tulee sitten kuntien valtionosuuksien leikkauksiin, on totta, että valtio vähentää omia menojaan, korottaa kansalaisten ja yritysten joitakin veroja, ja myös teemme leikkauksia niihin tulonsiirtoihin, jotka siirtyvät valtion pussista kuntien pussiin. Eli valitettavasti, kun velkaantumista taitetaan, se tarkoittaa konkreettisesti leikkauksia, joitakin veronkorotuksia ja sitten erityisesti kilpailukykyä ja työllisyyttä lisääviä toimia.

Arvoisa puhemies! Tänään piti Suomen kaikkien ongelmien ratketa. Näin ei valitettavasti käynyt. Paljon emme vielä ratkaisuista tiedä, mutta sen tiedämme, että yhteisöveroalennuksen maksavat pk-yrittäjät. Toinen valitettava asia on se, että tulopoliittista ratkaisua ei syntynyt. Tässä tilanteessa tarvitaan ennen muuta toimia, jotka luovat uusia työpaikkoja ja investointeja. Arvoisa pääministeri, hallituksen politiikka luo viime kädessä sen luottamuksen hengen, mikä johtaa työpaikkoihin ja investointeihin. Minkä takia te annoitte tupon luisua käsistänne? Mitä konkreettista hallitus toi tupopöytään? Miksi työmarkkinajärjestöt eivät luottaneet teihin? (Naurua)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Nyt kyllä edustaja Sipilä on tainnut olla hyvin kiireinen mies, ei ole kyennyt paljon seuraamaan, mitä Suomessa on tapahtunut. Te voitte kysyä EK:lta ja te voitte kysyä palkansaajien keskusjärjestöiltä, miksi he epäonnistuivat. Ette varmasti saa vastaukseksi sitä, että koska hallitus ei tehnyt jotakin tai tuonut pöytään jotakin. Te voitte kysyä heiltä ihan suoraan.

Mitä tulee sitten tähän, että koko maailma ei tullut valmiiksi: Ei varmasti tullut valmiiksi. Meillä on haasteita todella paljon, mutta kyllä me rivakan alun teimme maailman parantamiseksi, Suomi ei ole ylivelkaantuva maa, vaan Suomi on maa, jonne kannattaa investoida, missä kannattaa työllistää toisia ihmisiä, missä kannattaa tehdä työtä — semmoinen maa tästä tulee näitten päätösten perusteella, mutta maali liikkuu koko ajan.

Mitä tulee sitten siihen, että maksatetaan pk-yrityksillä, niin on ollut kiva huomata, että pk-yritysten edustajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä tähän ratkaisuun. Itse asiassa ulosjaetun osingon verotus on siinä samalla tasolla kuin silloin, kun teidän kanssanne hallitusyhteistyö lopetettiin.

Arvoisa puhemies! En saanut kyllä vastausta siihen, mitä konkreettista te toitte siihen tupopöytään. Toivottavasti saan siihen vastauksen. Nämä miljardiluokan ongelmat vaativat myöskin miljardiluokan ratkaisuja, ja miljardiluokan ratkaisuja ovat työuraratkaisu, työllisyysasteen nostaminen, 200 000 uutta työpaikkaa, työhyvinvoinnin parantaminen, mielenterveysongelmien ratkaisut, investoinnit liikkeelle, suuret rakenteelliset muutokset. Arvoisa pääministeri, mitä tästä listasta on nyt tässä teidän kehysriihessänne ratkaistu?

Pääministeri Jyrki Katainen

Tuohon menisi varmaan pidempi aika kuin minuutti, mutta jos nyt lähdetään investoinneista liikkeelle, niin kaikki kaavaillut liikennehankkeet lähtevät liikkeelle. (Mauri Pekkarinen: Mikä yllätys se on? — Kari Rajamäki: Teille sen pitäisi olla!) Yhteisö- ja yritysvero, osinkoverokokonaisuus takuuvarmasti entistä kannustavampana kannustavat tekemään investointeja nimenomaan Suomeen ja myös tulouttamaan voittoja Suomeen, mikäli niitä voittoja tehdään jossakin muualla kuin Suomessa. Me teemme lukuisan joukon toimenpiteitä nimenomaan kasvun, työllisyyden, investointien vahvistamiseksi.

Tästä, mitä konkreettista tuotiin tupopöytään: Kun tupopöydässä hallitus ei ole neuvottelukumppani eikä sinne myöskään pyydetty konkreettisesti mitään, niin silloin me emme vieneet mitään, mutta me olimme mukana. He istuivat Kesärannassa, pääministerin virka-asunnossa, vielä puoliltaöin viime yönä, aloittivat uudelleen neuvottelun sen takia, että me valtiovarainministerin kanssa kutsuimme heidät sinne, mutta valitettavasti se neuvottelu ei johtanut tulokseen.

Arvoisa herra puhemies! Voitteko lyhyesti sanoa, mitä veroja te nyt nostatte? Netissä lukee, että makeisveroa ja alkoholiveroa. Ei tämä homma nyt karkilla ja kossulla hoidu, ei siitä yhtäkkiä mihinkään pääse, vaan verotatteko te bensiiniä lisää, verotatteko te lämmittämistä lisää, mitä te oikein verotatte lisää, kun te teette miljardin aukon? Voisitteko sen kertoa?

Sitten: Mitä valtionvelalle käy? Mitä sille tapahtuu, nouseeko velka, laskeeko velka?

Ja, arvoisa hallitus, tietenkin meitä kiinnostaa, teittekö jonkun sosiaalisen uudistuksen, esimerkiksi siirsittekö omaishoidon tuen maksamisen Kelalle, niin kuin pitäisi tehdä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Veronkiristyksistä yksi kokonaisuus kohdistuu tämmöisiin elinkeinoelämän verotukiin. Esimerkiksi t&k-verovähennys, joka oli määräaikainen, poistuu nyt (Mauri Pekkarinen: Jota te mainostitte kuukausikaupalla!) tämän merkittävän yhteisöveron kevennyksen kautta. Korotettu poisto, joka oli määräaikainen, poistuu. Sitten itse asiassa tästä osinkoverotuskokonaisuudesta, kun siinä tehdään muutos, tulee toisaalta verotuloja lisää, (Mauri Pekkarinen: Yrittäjät maksavat!) ja sitten taas yhteisövero alenee — eli ulosjaetun osingon vero on sama kuin silloin, kun Mauri Pekkarisen kanssa olimme hallituksessa. (Mauri Pekkarinen: Ei, ei pidä paikkaansa!) Sitten tulee alkoholiveron kiristys, aika merkittävä, sähköveroluokka ykkönen, tupakkavero, makeisvero, tämänkaltaisia asioita koko joukko. Eli siitä se kokonaisuus muodostuu, ja velkaantuminen taittuu alaspäin 46 prosentin hujakoilla 2015.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee näihin veroratkaisuihin ja yritysveroratkaisuihin, nyt kymmenettuhannet pienyrittäjät, kenties yli 100 000 — kun itse yritys maksaa veron, on sitten 60 000:een asti ollut tällä hetkellä huojennus, ja nyt tuo huojennus poistuu — joutuvat maksamaan vähintään 7,5 prosenttia veroa osinkotulon osalta. Tämä käytännössä tarkoittaa, että ainakin pk-yrittäjistä suuri osa todellakin joutuu maksamaan lisää veroa, ja se mielestäni oli huono asia. Yhteisöveron laskeminen — varmaan jotain tämäntapaista tarvittiin. Kuitenkin kysyn: eikö viisaampaa olisi ollut käyttää siitä veronkevennysvarasta osa siihen, että sillä suositaan nimenomaan investointeja Suomeen niin, että jaetun ja jakamattoman voiton osalta verotus olisi ollut erilainen, niin että sitä tuloa, joka jää yritykseen ja joka käytetään investointeihin, olisi suosittu, ja että ei pienyrityksiä olisi tällä tavalla isketty, (Puhemies koputtaa) niin kuin nyt tapahtuu tämän ratkaisun seurauksena?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Juuri näin tapahtuu. (Keskustan ryhmästä: Ei!) Eli meillä on järjestelmän muutos: yrityksen tuloa verotetaan kevyemmin silloin, kun se jää sinne yritykseen. Miksi? Siksi, että me haluamme, että yhä useampi yritys kasvaa. Miksi? Siksi, että kasvava yritys työllistää, ja kun se työ on itseisarvo, sen takia näin. Sitten kun osinko jaetaan ulos, niin silloin verotetaan laajapohjaisemmin ja vähän enemmän kuin aikaisemmin. Mutta kun te sanotte, että kaikki pienyrittäjät kärsivät, niin kuunnelkaapas nyt vaikkapa yrittäjien etujärjestön puhetta, joka on erittäin tyytyväinen tähän ratkaisuun. Tämä on selkeä, tämä on läpinäkyvä, tämä on suoraviivainen, ja tämä on kasvuhakuinen veroratkaisu.

Arvoisa puhemies! Kyllä minä näen tässä ratkaisukokonaisuudessa monien suomalaisten yritysten kannalta ihan oikeita hyviä elementtejä, (Välihuutoja) mutta ei mustaa pidä valkoiseksi selvittää. (Ben Zyskowiczin välihuuto) Kymmenettuhannet... — Edustaja Zyskowicz, kyllä me tämän osaamme kaikki varmasti. — Kymmenettuhannet yritykset ovat sellaisia yrityksiä, joille nyt on se huojennus suotu, niin että se yrittäjä ei joudu kahteen kertaan maksamaan veroa. Sen takia tämä 60 000 euron huojennus on olemassa. Nyt te poistatte sen, ja vaikka te kuinka selitätte, näiden kymmenientuhansien yrittäjien verotus tulee kiristymään. Kun sen yrityksen ja sen yrityksen omistajan verotus lasketaan yhteen, näiden verotus tulee kiristymään.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Eli ulos jaetun osingon veroprosentti on noin 26 tämän huojennuksen piirissä oleville eli se sama kuin silloin, kun me olimme teidän kanssanne hallituksessa. Sen jälkeen tämä 60 000:n raja on tästä poistettu. Eli tämän koko verojärjestelmän motiivi ensiksikin on siinä, että me haluamme, että suomalaiset kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset kotiuttavat voittoja Suomeen eivätkä jätä niitä voittoja toisten valtioiden verotettavaksi. Toinen motiivi on se, että voittoa kannattaa jättää yritykseen sisälle, jotta se yritys kasvaa, jotta se yritys kykenee investoimaan. Olette oikeassa, että kyllä joillakin yrittäjillä verotus kiristyy, (Mauri Pekkarinen: Joillakin? — Sirkka-Liisa Anttila: Tuhansilla!) mutta olennaista on katsoa tätä kokonaisuutta. Te kun hieman perehdytte tähän malliin paremmin ja juttelette ihmisten kanssa, niin minä luulen, että tekin olette ihan sitä mieltä, että kyllä tästä hyvä tulee.

Arvoisa puhemies! Yhteisöveron alentaminen oli tässä tilanteessa ratkaisu oikeaan suuntaan ja vahva viesti hallitukselta, että me haluamme edistää yrittäjyyttä ja parantaa yritysten kilpailukykyä kannustaen investointeihin ja kasvuyrittäjyyteen. Listaamattomien yritysten osinkoverotusta on pitkään kyseenalaistettu, vaikka me tiedämme, että se on toiminut tehokkaana kannustimena siihen, että pk-yritykset ovat pyrkineet vahvistamaan omaa pääomaa. Kysyn pääministeriltä: onko tulkintani oikea, että yrittäjien kokonaisverorasitus eli yhteisöveron ja osinkoveron summa jää suurella yrittäjäjoukolla selvästi alle yleisen pääomaverokannan?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Näin on, ja siinä on syynä se, että silloin kun on esimerkiksi pk-yritys, niin sen yrityksen kasvattamisen pitää olla kannustavampaa kuin vaikkapa sitten ihan tämmöisen osakkeen omistamisen. Se on se idea. Mutta tässä yhteydessä on huomioitava myös se, että me siis teemme läpinäkyvän järjestelmän, missä nämä yhteen kertaan verotetut — tai toisten kielenkäytössä "verovapaat" — osingot poistetaan.

Tämä on työhön kannustava, tämä on kasvuun kannustava, tämä on yrittämiseen kannustava ja erityisesti työllistämiseen kannustava. Tämä nykyinen verojärjestelmä on ollut semmoinen, jossa on ollut omia hyviä puolia, mutta jos katsotaan, onko se nyt paras mahdollinen, niin ei se kyllä ole, koska me menetämme työpaikkoja. Jos se olisi niin hyvä kuin monet väittävät, niin minkä takia Suomi menettäisi työpaikkoja? Sen takia me haluamme korjata tätä, että Suomesta tulisi enemmän kasvuhakuinen maa, jossa ihmisillä on työpaikkoja.

Arvoisa herra puhemies! Ei tullut kakkaraa, tuli nimittäin iso suomalaisen työn jytky. (Naurua) Hallitus teki vaikeassa paikassa, jossa ei ollut työmarkkinajärjestöjen apua ja jossa isänmaa vaati tekoja, rohkeaa politiikkaa, rohkeita ratkaisuja. Tästä kuuluu kiitos koko hallitukselle ja kaikille sen puolueille. Täältä löytyy konkretiaa, jota kaipasitte. Kannattaa tutkia ennen kuin hutkitte niin paljon. Löytyy kasvurahastoja, yritysten merkittävä verouudistus, jota ei tulla maksattamaan pk-yrityksillä — tämän ovat varmasti yrittäjäjärjestötkin tänään huomanneet. Tähän tulokseen pitää olla erittäin tyytyväinen suomalaisen työn kannalta ja myöskin siltä kannalta, että velkaantuminen saadaan taittumaan.

Mutta vielä näihin konkreettisiin asioihin. Kysyisin asianomaiselta ministeriltä: miten nämä rahastot lähtevät liikkeelle, ja mitä niiltä odotetaan? (Timo Soini: Täsmäkysymys!)

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tämän kehysriihen päätöksen mukaisesti lähdetään valmistelemaan kahta rahastojen rahastoa. Toinen liittyy kasvuvaiheen yrityksiin, ja se on pitkälti jatkoa sille kasvurahastojen rahastolle, joka Tesissä tällä hetkellä jo on, ja siihen panostetaan Tesin pääomasijoituksia 30 miljoonaa tästä eteenpäin vuosittain. Tämän lisäksi tulee toinen alku- ja siemenvaiheen yrityksille suunnattu rahasto, jota ensin rahoittaa Finnvera, ja sitten sen jälkeen se siirtyy tietyn siirtymävaiheen jälkeen Tekesille, ja myös sitä rahoitetaan useammilla kymmenillä miljoonilla. Tavoitteena on, että kymmenessä vuodessa kerätään yhdessä yksityisen sektorin kanssa miljardi euroa, joka itse asiassa on sama summa, mitä Ala-Pietilän raportissa esitettiin ja mitä pidettiin silloin erittäin kunnianhimoisena. (Ben Zyskowicz: Pekkarinen, sammutettiinko taas väärin?)

Arvoisa puhemies ja edustaja Zyskowicz, molemmat yhtä aikaa, mainitussa järjestyksessä! (Naurua) Oli odotuksia aika paljon tämän rahoituksen suhteen, ja nyt te kerrotte, että 30 miljoonaa ja 30 miljoonaa. Tällä hetkellä — täytyy sanoa koko eduskunnalle ja kaikille niille yrittäjille, jotka tätä seuraavat — siinä Tesin rahastossa on jo pitkästi toistasataa miljoonaa, jos muistan, yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. Eihän se lisä, minkä te siihen nyt laitatte, ole oikeastaan mitään. (Välihuutoja) Meidän puheenjohtaja on puhunut miljardien rahastosta — sitä me tarvitsemme, jotta ne suomalaiset innovaatiot voidaan tuotteistaa, tehdä yrityksiä, synnyttää työpaikkoja ja hakea sitä kautta menestystä maailmalla. Minä ymmärrän, että teillä ei ole nyt oikein voimavaroja sijoittaa, koska te epäonnistuitte sen tuloratkaisun aikaansaamisessa, (Välihuutoja) joka olisi tarvittu välttämättä, jotta rohkeita ratkaisuja olisi voitu tehdä hallituksen toimesta.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tässä muutama päivä sitten julkisuudessa eräässä haastattelussa viittasin siihen, että saatetaan päästä jopa sellaiseen ratkaisuun, joka nousee 1 miljardiin. Sitten sattumoisin luin seuraavana päivänä semmoista Suomessa ilmestyvää sanomalehteä, jonka nimi on muistaakseni Suomenmaa, ja siellä muistaakseni keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä piti sitä erittäin hyvänä saavutuksena, jos tähän päästään. Ja tämä on juuri se, mitä saimme nyt aikaiseksi. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Kyllä 30 miljoonaa on aika kaukana miljardista. En minä ymmärrä, miten te miljardiin olette tässä päätyneet. Meidän oma esityksemme lähti siitä, että tässä ja nyt perustetaan 3—5 miljardin euron rahasto, jonka siemen syntyy myymällä ei-strategista valtion omistusta. Miljardiongelmat vaativat miljardiluokan ratkaisut, ja ehdottomasti tässä tilanteessa olisi pitänyt tehdä huomattavasti suurempi ratkaisu, (Kari Rajamäen välihuuto) koska yritykset tänä päivänä kärsivät oman pääoman puutteesta, kärsivät myös vieraan pääoman puutteesta ja meiltä puuttuu semmoisia ratkaisuja, joilla pystytään vauhdittamaan yrittäjävetoisten suomalaisen kasvollisen omistajuuden yritysten työllistävää kasvua. Nämä tästä ratkaisusta nyt puuttuvat, jos me menemme tämmöiseen lilliputtiratkaisuun.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Siinä edustaja Sipilän puheenvuoron keskivaiheilla oli erittäin hyvä asia. (Naurua) Olen teidän kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että varsinkin tämän eurooppalaisen, sinänsä välttämättömän, pankkisäätelyn seurauksena yritysrahoitus on muuttunut ja muodostumassa olennaisesti hankalammaksi. Sen takia me tarvitsemme sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat sekä vieraan pääoman että oman pääoman ehtoisen rahoituksen paremman saatavuuden. Tästä olemme samaa mieltä, ja uskallan väittää, että varmaan koko tämä talo jakaa sen murheen.

Mutta en minä kyllä lähtisi väittämään, että miljardin kerääminen, oman pääoman ehtoisen rahan kerääminen, suomalaisten kasvuyritysten taseisiin olisi lilliputtiratkaisu. Se on tietenkin opposition etuoikeus aina, että puhutaan mistä summasta tahansa, niin aina voidaan nokittaa, kertoa kahdella, kolmella tai viidellä tai kymmenellä. Jos tämä olisi opposition kyselytunti, niin kysyisin, mikä on se ei-strateginen omistus, josta saataisiin tuosta noin vain 3—5 miljardia euroa. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Ensinnäkään 30 miljoonaa ei ole lähelläkään miljardia.

Ja mistä löytyy se raha, minä kerron teille sii-tä esimerkin: TeliaSonerassa meillä, valtiolla, omistus on noin 2 miljardia euroa. Jos tästä myydään 1,5 miljardin euron siivu, niin se on riittävä siemen tälle rahastolle, josta toinen puoli voidaan hakea sitten eläkerahastoista, ja yksityistäkin rahaa lähtee varmasti tähän mukaan.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tämä oli erittäin hyvä, tämä Sipilän puheenvuoron loppuosa, koska teidänkin mallissanne te haette ratkaisua, jossa loppuosa rahoista haetaan eläkeyhtiöiltä ja yksityisiltä, eikö niin? Tekään ette puhu valtion 3 miljardin panostuksesta vaan te puhutte olennaisesti pienemmästä panostuksesta ja laskette siihen mukaan myös ne panostukset, mitkä tulisivat työeläkeyhtiöiltä ja yksityisiltä. Aivan samalla lailla tekee valtiovalta. Ja tämä miljardi, josta minä puhun, on se summa, joka saadaan kasaan (Puhemies koputtaa) valtiovallan ja yksityisen sektorin yhteisellä panostuksella.

Arvoisa puhemies! Hallitus osoitti jälleen toimintakykynsä (Keskustasta: Kenelle?) hyvällä kokonaisuudella, joka on tasapainoinen, kokonaisuudella, jossa näkyy kaksi keskeistä elementtiä: työ ja oikeudenmukaisuus. Työ näkyy monina ratkaisuina, jotka ovat verotuksen rakenneuudistusta, jota tässä on käyty läpi, mutta on myös monia hyvin tärkeitä kohdennettuja panostuksia, myös niille, jotka ovat tällä hetkellä työtä tai koulutusta vaille. Tässä mielessä tämä on myös työnäkökulmasta oikeudenmukaisuuspaketti. Oikeudenmukaisuutta edustaa myös verotuksen kokonaisuus. Ymmärrän perussuomalaisten ja erityisesti keskustan pettymyksen siihen, että tässä ei menty pienituloisen kuluttajan kukkarolle nostamalla arvonlisäveroa, (Välihuutoja keskustasta) vaan tässä tehtiin linjakas, oikeudenmukainen taakanjako, oikeudenmukaisesti linjaava veroratkaisu.

Keskeinen osa kasvua ja työllisyyttä on myös asuntopolitiikka ja kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto. Kun sitä täällä eilen kyseltiin, niin haluaisin kuulla, mitä ratkaisuja kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osalta kehysriihessä linjattiin.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Eilen käytiin keskustelua myös tässä salissa niistä toimista, joita tarvitaan asuntopolitiikkaan buustaamaan erityisesti pääkaupunkiseudun tilannetta, jossa asunnoista on pulaa. On hyvä sanoa, että olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallituspuolueet ovat löytäneet sellaisen kokonaisvaltaisen uudistuksen, jossa koko tähän tuotannon ketjuun kajotaan, ja silloin lähtökohta tietenkin on se, että lähdemme rakentamaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Sille erilaisia instrumentteja nyt kehyspäätöksillä haetaan ensinnäkin siitä, että tulee käynnistysavustus, joka tulee tänne sitten näitä uusia toimijoita tuomaan. Siinä myöskin korjataan tämä oman pääoman vaatimus niin, että annamme näiden pienten ja keskisuurten toimijoiden käyttää omaa pääomaa tässä käynnistysavustuksen osana. Lisäksi omavastuukorkoa alennetaan entisestään. Samaan aikaan myöskin lähdetään siitä, että me saamme uusia toimijoita, joten otetaan uusi korkotukimalli käyttöön. (Puhemies koputtaa) Sen lisäksi on tulossa vielä perusparannukseen toimia ja myöskin koko asuntoketjuun, maapolitiikkaan ja muihin, monia, monia toimia.

Arvoisa puhemies! Edustaja Backmanille täytyy sanoa, että puolentoista viikon aikana ovat merkittävästi muuttuneet puheet. Noin puolitoista viikkoa sitten Yle Uutiset haastatteli, Backman, teitä. Siinä haastattelussa oli myös edustaja Sasi ja myöskin edustaja Soininvaara. Minä olin ainut, joka vastasi, että yhteisövero pitää laskea 20 prosenttiin. Teillä oli ihan muut prosentit.

Mutta tässä yhteydessä, kun olen etsinyt sitä kehun aihetta hallitukselle, niin nyt voisin sen ke... (Välihuutoja) Ei tule vieläkään sieltä se kehu. Ei tule siksi, että te leikkaatte yritystukia, te poistatte korotetut poistot ja kiristätte osinkoverotusta nimenomaan perheyhtiöiltä, nostatte sähköveroa. Nämä oli ne, jotka ehdin poimimaan pääministerin puheesta äsken. Samalla kun te teette kasvua edistävää toimintaa, toiselta puolelta samalla te leikkaatte kasvua. Tämä ei ole järkevää talouspolitiikkaa. Minä kysyisinkin: missä on pk-sektorin kasvupaketti, ja mitä tehdään kotimaisen energiankäytön (Puhemies: Minuutti on täynnä!) lisäämiseksi?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Nyt on ehkä syytä valistaa edustajaa siinä mielessä, että en tiedä, missä maailmassa te elätte, mutta me elämme siinä maailmassa, että me emme voi samaan aikaan puhkoa reikiä veropohjaan ja laskea verokantoja, vaan meidän piti tehdä valinta, jatkammeko me sitä tietä, että me teemme kohdennettuja verohelpotuksia yrityksille, vai laskemmeko me yritysverotusta. Ja me päätimme tehdä ison verouudistuksen, rakenteellisen uudistuksen, joka pitää sisällään sen, että yritysten tukia karsitaan, myöskin verohuojennuksia karsitaan, mutta samaan aikaan ollaan sitten valmiita laittamaan osingot verolle ja myöskin laskemaan yhteisöverokantaa. Tämän uudistuksen vaikutuksena me aidosti uskomme, että Suomeen syntyy sen kaltainen ilmapiiri, että yritykset haluavat kasvaa ja ennen kaikkea synnyttää uusia työpaikkoja, koska työllä tämä maa joko nousee tai kaatuu. Me uskomme siihen, että pohjoismainen hyvinvointimalli pohjautuu työntekoon, ja sen takia me haluamme synnyttää uusia työpaikkoja ja tarjota ihmisille mahdollisuuden elättää itsensä työnteolla.

Herra puhemies! Erityisesti taloudellisesti vaikeana aikana on tärkeätä pitää huolta oikeudenmukaisuudesta, ja opposition vaihtoehto on kyllä nyt jäänyt aika hämäräksi. Pitäisikö edelleen sallia se, että osinkoja ei veroteta? Pitäisikö edelleen myydä valtion omaisuutta?

Mutta itse olen erityisen huolissani nuorista, ja haluaisin mielelläni kuulla, mitä tapahtuu nuorisotakuulle, mitä tapahtuu oppisopimuskoulutukselle, ja erityisesti, kun eilen oli iso mielenosoitus tässä eduskunnan edessä — opiskelijat olivat huolissaan siitä, voiko edelleen Suomessa tasa-arvoisesti opiskella vanhempien koulutustaustasta, vanhempien varallisuudesta riippumatta — onko edelleen mahdollista kaikilla opiskella. Siihen haluaisin saada vastauksen.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja oli huolellisesti huomannut, niin todella nyt on se tilanne, että jatkossa enää henkilökohtaisessa verotuksessa ei voi nostaa verottomia osinkoja. Se on nyt muutettu.

Mutta tähän kysymykseen opintotuesta. Eilen yli 5 000 opiskelijaa oli osoittamassa Eduskuntatalon edessä mieltä. Vaatimukset olivat: säilytetään opintorahapainotteinen järjestelmä, sidotaan opintoraha, opintotuki, indeksiin ja nostetaan 18—19-vuotiaiden itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintotukea sillä tavalla, että vanhempien tulorajoja korotetaan. Kaikki nämä opiskelijaliikkeen vaatimukset toteutet-tiin tänään kehysriihessä, ja siitä voidaan olla ylpeitä. Tämä on merkittävä kädenojennus opiskelijoille, suomalaiselle nuorisolle.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä tärkeästä kysymyksestä. Laajalti Suomessa on puhuttu viime viikkoina ja kuukausina oppisopimuskoulutuksen tärkeydestä, sen laajentumisesta ja myöskin osana tätä nuorisotakuuta. Nyt voin koko hallituksen puolesta tyytyväisenä todeta, että olemme päättäneet kohdentaa yli 30 miljoonaa euroa oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen. Siinä yhteydessä osa kohdennetaan tällaiseen tuettuun oppisopimusmalliin ja osa tällaiseen työn, opiskelun vuorovaikutuksen yhdistämiseen, tähän niin sanottuun 2+1-malliin, jossa vuosi ammatillisesta tutkinnosta voitaisiin suorittaa oppisopimuksena. Pidän tätä erittäin tärkeänä ja arvokkaana askeleena oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen.

Arvoisa puhemies! Tässähän tapahtui sillä tavalla, että kaikissa yrityksissä sen voiton, jota ei jaeta, verotus laski 24,5:stä 20:een. Listaamattomissa yrityksissä siltä osin kuin omaa pääomaa on riittävästi, se nousi 24:stä 28:aan siltä osin kuin voitto jaetaan, ja sitten pörssiyhtiöissä jaetun voiton kokonaisverotus nousi 40 prosentista 44 prosenttiin. Eli tässä jakamaton voitto vähenee, sen verotus vähenee, ja ulkomaille maksettavan voiton verotus tietysti vähenee myös.

Mutta, arvoisa puhemies, minua jäi arveluttamaan tässä kehysriihessä se, mitäs sitten tehtiin näille rakenteellisille uudistuksille erityisesti työn ja sosiaaliturvan yhteensovituksessa tai tehdäänkö sille jossakin vaiheessa jotain.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Todellakin niistä, jotka ovat meillä tässä työttömyysturvan kehittämisessä nyt meneillänsä, teemme hallituksen esityksen, ja nimenomaan näitä loukkuja yritämme purkaa. Sitten asumistukeen saadaan nyt lisää, ja sitten myöskin on kaiken kaikkiaan osatyökykyisten toimenpideohjelma, että me voisimme sitä kautta myöskin osatyökykyisten työllistymistä edistää. Sitten meillä on tietysti myöskin erilaisia muita, pienempiä, joilla sitten pyritään saamaan aikaan työllistymistä.

Arvoisa puheenjohtaja! Jos tässä kehitysriihen tekstissä pysytään, niin aluksi olen mielissäni siitä, että hallitus huolehtii kansalaisista. Pahoillani olen vain siitä, että ne eivät ole Suomen kansalaisia vaan Kyproksen kansalaisia. Kypros on konkurssikypsä valtio, niin kuin tiedämme. Valtionvelka bkt:stä, bruttokansantuotteesta, on 100 prosenttia. Otan pienen demonstraation: Suomen velka on tällä hetkellä 96 miljardia, 48 prosenttia bkt:stä. Jos Suomen velka olisi 100 prosenttia bkt:stä, olisimme velkaa 200 miljardia euroa eli yli 35 000 per suomalainen. Sama tilanne on Kyproksen osalta. Kysyn teiltä: onko hallitus edelleenkin sitä mieltä, että erilaisin keinoin täytyy Kyprokselle antaa sitä, mitä Kyproksen hallitus pyytää?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! En tiedä, onko ollut edustaja Tuupainen päiväunilla, vai minkä takia ette ole tietoinen siitä, mitä hallitus on hetki sitten kehysriihessään päättänyt, kun totesitte, että tämä hallitus ei tee Suomen kansalaisten eteen päätöksiä. Tämä hallitus on juuri tehnyt merkittäviä päätöksiä, joilla parannetaan suomalaisten kansalaisten asemaa: puolustetaan hyvinvointiyhteiskuntaa, luodaan uusia työpaikkoja ja — mikä tärkeintä — puolustetaan myöskin heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia, koska sosiaaliturvaa ei leikata, ja se on hyvin tärkeä viesti tänä hyvin vaikeana aikana.

Mitä tulee sitten Kyproksen tilanteeseen, se on hyvin vaikea. Kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Käytännössä tällä hetkellä pallo on hyvin pitkälti Kyproksen hallituksen käsissä. Meillä oli poikkeuksellisen pitkä ja vaikea neuvottelu viime viikonloppuna Brysselissä. Ei ole salaisuus, että Suomi edusti siellä linjaa, jossa erityisesti sijoittajat ja tallettajat, suuret sellaiset, eli henkilöt, jotka ovat suurtallettajia, -sijoittajia, kantaisivat ison vastuun Kyproksen kriisin hoitamisesta. Olen myöskin tyytyväinen siihen, että sijoittajavastuu tässä päätöksessä, jonka me yhdessä teimme, poikkeuksellisella tavalla toteutuu. Tuleeko tämä nyt sitten olemaan (Puhemies koputtaa) lopputulos, sitä en voi sanoa, koska todella tällä hetkellä odotamme viestiä Kyproksen hallitukselta, mitä he seuraavaksi aikovat tehdä.

Arvoisa herra puhemies! Minäkin onnittelen hallitusta toimintakyvystä ja siitä, että teitte merkittäviä päätöksiä talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi ja myös valtiontalouden tasapainottamiseksi. Tämän niin sanotun kestävyysvajeen osalta ei päästy yhtä paljon eteenpäin, ja on hyvin valitettavaa, että työmarkkinaratkaisua ei saatu aikaiseksi. Täällä syytettiin siitä hallitusta. Voi sanoa, että kun puhe ei auta ja lyödä ei saa, niin minkäs teet. Mutta pitää vedota, että tästä huolimatta tehdään merkittävä ratkaisu sielläkin.

Tämä verotusratkaisu on askel kohti Viron mallia. Kun firmaan jätetään ne voitot, ne käytetään investointeihin, ne käytetään uusien työpaikkojen luomiseen, niin verotus kevenee noin 20 prosenttia eli 4,5 prosenttiyksikköä. Sen sijaan kun voittoja otetaan ulos, verot maksetaan ja tiettyjen yritysten osalta, riippuen niiden tilanteesta, verotus voi pysyä nykyisellään, se voi alentua tai se voi nousta.

Minä omalta osaltani olisin kysynyt kotitalousvähennyksestä: ette kai te sitä leikanneet, kai mieluummin paransitte? (Naurua)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Kotitalousvähennys nousi 2 400 euroon 2 000:sta. (Naurua — Hälinää — Mauri Pekkarinen: Se oli yllätys!) — Mukavaa, kun yllätyitte positiivisesti.

Näillä päätöksillä — joidenkin verojen lasku, joidenkin nosto, kotitalousvähennyksen rukkaaminen — ei meille ollut sinänsä itseisarvoa. Me vain halusimme etsiä keinoja, joilla Suomeen saadaan lisää työpaikkoja ja lisää työtä. Me tiedämme, että meillä on valtavan hienot vuosikymmenten investoinnit tässä maassa, on maailman parhaiten koulutettu kansakunta, hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä, meillä on huippuluokan teknologiajohtajayritykset ja sitten on stabiili hyvinvointiyhteiskunta, mutta me emme saa näille neljälle sijoitetulle pääomalle riittävästi tuottoa, ei siis ole riittävästi palkanmaksajia. Ja me nyt etsimme, mitä voisimme tehdä, että saisimme lisää palkanmaksajia: on uudet yritykset, kasvavat yritykset, sitten me vahvistimme teollisuuden kykyä palkata ihmisiä, ja sitten on myös nämä kotitaloudet. (Puhemies koputtaa) Eli työpaikkoja mistä vain, kunhan tulee ja reiluilla säännöillä.

Arvoisa puhemies! Palaisin ehkä vielä tuohon näistä rahastoista käytyyn keskusteluun siinä mielessä, että on äärimmäisen tärkeää tehdä näitä asioita harkitusti, kuten tässä verotuksessa, myös ottaen huomioon sen kyvyn, mikä suomalaisella elinkeinoelämällä on ottaa tätä uutta tukea ja riskirahaa vastaan. Nyt kysyisinkin hallitukselta: miten on näissä uudistuksissa ja mittavissa yrityselämälle menevissä helpotuksissa otettu huomioon kestävyysvaje?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan kestävyysvajeen hoitoa, niin keskeistä on se, mikä on työllisyysaste yhteiskunnassa. Mitä useamman ihmisen me saamme töihin, sitä pienempi on myöskin julkisen talouden kestävyysvaje. Sen takia voi sanoa, että kaikkien näiden päätösten, joita hallitus on tänään tehnyt, taustalla ja tavoitteena on nimenomaan työllisyysasteen nostaminen. Me pyrimme synnyttämään uusia työpaikkoja, me pyrimme antamaan työttömänä oleville ihmisille mahdollisuuden kouluttautua, saada sitä kautta edellytyksiä löytää itsellensä työtä. Täällä on mainittu osatyökykyisten työllistämismahdollisuudet, maahanmuuttajien työllistämismahdollisuudet, nuorten työllistämismahdollisuuksien parantaminen. Eli kaikki tähtää siihen, että me pystymme nostamaan työllisyysastetta ja sitä kautta myöskin parantamaan kestävyysvajetta, joka valitettavasti on suomalaisessa yhteiskunnassa ja julkisessa taloudessa iso haaste.

Arvoisa puhemies! Hallitusta pitää onnitella rohkeista ja hyvistä ratkaisuista varsin haastavassa maastossa. Pahanilmanlinnut saivat taas kerran kyytiä.

Osana tänään sovittua veropakettia myöskin alkoholiveroa nostetaan, ja siihen on turvauduttu aikaisemminkin, aikaisempina vuosina. Yleensä on myöskin rinta rottingilla ilmoitettu, että nyt paranee kansanterveys, kun alkoholivero nousee. Mutta samalla tiedämme — me saimme kuulla itse asiassa toissa päivänä — että harmaatuonti, lähinnä Virosta, on tällä hetkellä luokkaa 8 miljoonaa litraa vuodessa sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna, ja tämä vastaa kuulemma 150 Alko-liikkeen myyntiä — liikkeitä on Suomessa yhteensä noin 350. Miten hallitus arvioi, että alkoholiveron nostaminen, pääministerin sanoin aika merkittävästi, vaikuttaa tähän harmaatuontiin, ettei vain kävisi niin, että harmaatuonti jatkaa kasvamistaan ja tämä veronkorotus valuu sitten niin sanotusti Itämereen?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Wallin on siinä oikeassa, että meidän tulee aina hieman tasapainoilla, kuinka paljon me pystymme nostamaan alkoholiveroa, ettemme ole sitä kautta sitten toisaalta myöskin kiihdyttämässä esimerkiksi naapurimaasta Virosta alkoholin tuontia Suomeen. Mutta olen käynyt sekä keskusteluja Alkon edustajien kanssa että myöskin meidän vero-osaston kanssa huolellisen valmistelun, ja yhteinen arvio on se, että tämä nosto, jonka hallitus on nyt tekemässä alkoholiveroon, on kuitenkin sen kaltainen, että sillä ei olisi suuria negatiivisia vaikutuksia eli kielteisiä vaikutuksia eli käytännössä se ei johtaisi merkittävässä määrin alkoholin tuonnin lisääntymiseen.

Arvoisa puhemies! Ministeri Gustafsson, te sanoitte jokin aika sitten, että oppisopimuskoulutukseen tulee lisää 30 miljoonaa euroa. Viime syksynä oppisopimuskoulutuksesta leikattiin 31 miljoonaa euroa. Eikö tämä ihan tämmöisen peruslaskutoimituksen mukaan tarkoita sitä, että oppisopimuskoulutus jää tällä aikavälillä miinukselle sen 1 miljoonan verran?

Mutta tästä yleisestä talouskehityksestä vielä. Kaksi vuotta sitten näki sen, että hallitusohjelman talouspohja ei pidä ja että eurokriisi syvenee ja sen myötä valtiontalouden tilanne. Tosiasiahan on se, että me otamme ja olemme jo ottaneet valtionvelkaa lisää muiden maiden vastuitten vuoksi. Pyydänkin, että pääministeri Katainen sanoo nyt selvästi sen, toteutuuko hallitusohjelmassa mainittu valtion velkaantumisen taittaminen tämän hallituksen aikana, vai miten on mahdollista, että samaan aikaan annetaan valtavat verohuojennukset, vai onko sitten niin, että ne leikkaukset ja muiden veronkorotukset ovat paljon suuremmat kuin te olette sanoneet.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kyllä taittuu. Nettomenosopeutus on noin 300 miljoonaa euroa, ja nettoverosopeutus on noin 300 miljoonaa euroa, ja se yhteensä on 600 miljoonaa euroa. Tämä on valtiovarainministeriön kansantalousosaston arvio siitä leikkaus- ja veronkorotustarpeesta tai sopeutustarpeesta ylipäänsä, jolla valtion velkaantuminen saadaan taittumaan. Jos sitten tapahtuu niin kuin nyt tässä vuoden sisällä on tapahtunut, että maali liikkuu huonompaan suuntaan, jos vaikkapa euroalue kriisiytyy totaalisesti, niin totta kai Suomikin siitä kärsii. Mutta tämä on valistunein arvio talouden kehityksestä tällä erää, ja sen mukaan me tietysti teemme päätöksiä. Me emme itse keksi kasvua emmekä talouskehitystä, vaan kansantalousosasto valtiovarainministeriössä sen arvioi ja me elämme sen mukaan. Mutta samaan aikaan, kun leikkaamme ja liimaamme, meidän pitää tehdä toimia, jotka kasvattavat taloutta.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalainen eduskuntaryhmä on tänään tehnyt ryhmäpäätöksen, että Kyproksen asia tuodaan välikysymyksellä tähän, ja siitä saadaan sitten selko, kun olette saaneet siellä jotakin päätettyä.

Mutta tästä työmarkkinatilanteesta. Kyllä te nyt EK:n palkitsitte ilman minkäännäköistä vastapalvelusta. Kyllä siinä nyt niin kävi. Mikä se sopimusinto heillä oli sen jälkeen, kun he saivat 4,5 prosentin kevennyksen ilman työmarkkinaratkaisua? Minä pahaa pelkään, että meillä on syksyllä lakkoja niillä sektoreilla, joilla palkankorotukset jäävät nollaan. Minä ymmärtäisin, että tätä yhteisöveroa olisi laskettu osana kokonaisratkaisua, se olisi ollut silloin aivan perusteltu asia. Nyt te annoitte toiselle jättipotin ja toiselle litsarin — ei siitä hyvä seuraa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini, mehän arvostamme toisiamme. (Naurua) Minä vain haluaisin todeta sen, että teidän puheenvuoronne oli tyypillinen jakopoliitikon puheenvuoro: työpaikkoja luodaan vain ja ainoastaan, jos palkansaajajärjestö ja EK pääsevät johonkin sopimukseen. Ikään kuin järkevä politiikka olisi ehdollista sille, mitä työmarkkinajärjestöt tekevät. Hallituksen linja oli se, että me tuemme järkevää työmarkkinalinjaa, jos siihen suinkin on mahdollisuus. Niin kuin totesin, viime yönä puolenyön aikaan Kesärannassa partit istuivat, me kutsuimme heidät kariutuneitten neuvottelujen jälkeen takaisin, mutta he eivät jostakin syystä kyenneet sopimaan. Mutta hallitus päätti, että se ei ole syy siihen, että meidän pitäisi jättää työpaikat luomatta tässä maassa. Sen takia me teimme omia ratkaisuja, jotta me saamme tähän maahan työpaikkoja.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä teitä kiinnosti, totta kai, kun yötä myöten halusitte sinne työmarkkinaosapuolet, minä ymmärrän, totta kai. Niin minuakin olisi kiinnostanut ja meitä kaikkia, että olisi saatu sovittua yhteisesti. Mutta tässä tilanteessa, kun ei saatu sovittua yhteisesti, hallitus meni suoraan toisen osapuolen puolelle ja toteutti niiden haaveet. Miten toteutetaan toisen osapuolen haaveet? En minä vastusta ollenkaan sitä, että yhteisöverokantaa olisi maltillisesti voitu alentaa. Minä olen sitä mieltä, että työ ja yrittäminen ovat suomalaisen yhteiskunnan selkäranka, ja totta kai me pyrimme parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun. Mutta kysyn teiltä: kuinka te aiotte ensi syksynä osallistua, vai oliko hallituksen osallistuminen tässä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Eivät veroratkaisut ole mitään lahjoja. Sehän on erikoinen ajattelu, että ikään kuin annetaan lahjoja. Nehän ovat ihmisten maksamia verovaroja. Mikä järki on semmoisessa ajattelutavassa, että valtio omistaisi ihmisten tulot ja sitten antaisi ikään kuin lahjoja? Meidän ajatuksemme on, että me teemme veropoliittisia toimenpiteitä suomalaisen työn vuoksi — suomalaisen työn vuoksi — koska työpaikasta, työn tekemisestä, työstä, tulee oikeudenmukaisuus. Eli olisiko meidän pitänyt jättää työpolitiikka tekemättä sen takia, että työmarkkinajärjestöt epäonnistuivat? Ei tietenkään. Sitä paitsi osana tätä ratkaisua me halusimme vahvistaa tätä työnäkökulmaa myös sillä, että alensimme kaikkein pienituloisimpien tuloveroa erityisesti työtulovähennyksen kautta, että myös se tilapäinen ja pienikin työ olisi aina kannattavaa ja palkitsevaa.

Arvoisa herra puhemies! Minä toivoisin, pääministeri, että teillä olisi nyt sitten esittää ne luvut, kuinka monta työpaikkaa tällä luodaan tai säästetään tai muuten tehdään, koska eiväthän tälläkään hetkellä työnantajat lahjoja anna, vaan ne antavat työtä ja siitä palkkaa, vai onko tullut lahjotuksi toiminnaksi tämä työntekokin? Ei tietenkään, vaan nyt on kysymys siitä — ja minä toivon, että käy niin — että työllisyys lisääntyisi eikä kävisi niin, että tässä tilanteessa, kuten EK esimerkiksi itse toimi, tulee nollalinjaa duunareille ja kymmenientuhansien korotukset omille johtajille. Totta, minä toivon, että se ei tähän johda, ja toivon, pääministeri, että te tässä olisitte oikeassa, koska EU-kriisissä te olette väärässä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Minä odotin, kerkeääkö minuutissa sanomaan EU:ta, kun aika kaukaa lähti, mutta kerkesi hyvin. (Naurua)

Jos teillä on kritisoitavaa EK:lle, niin soittakaa vain sinne byroolle tai tavatkaa, te voitte kertoa oman näkemyksenne heille suoraan. Mutta hallitus ei halunnut jäädä siihen tilanteeseen, että kun työmarkkinajärjestöt eivät valitettavasti päässeet kaikesta ponnistelustaan huolimatta maaliin, niin me emme olisi sitten tehneet toimenpiteitä, joilla tähän maahan saadaan työpaikkoja. Sitä en osaa sanoa, kuinka monta työpaikkaa tästä syntyy, mutta eihän valtio niitä työpaikkoja luo. Me teemme olosuhteet sille, että a) tässä maassa kannattaa työllistää toisia ja b) on varaa maksaa palkkoja ja c) on kannusteet kasvattaa vaikkapa yritystoimintaa ja d) kaikkea työtä kannattaa tehdä eli kaikki työ on arvokasta. Ja siinä esimerkiksi ministeri Gustafssonin toimialalla satsaukset erityisesti nuorten oppisopimukseen ja semmoisten uudenlaisten elementtien tuominen tähän oppisopimuskoulutukseen ovat äärettömän tärkeitä, jotta kaikki työ on arvokasta, jotta nuoret, (Puhemies koputtaa) jotka eivät ole kiinnostuneita koulunpenkillä olemisesta, pääsisivät kuitenkin työn syrjään kiinni.

Arvoisa herra puhemies! Tämä päivä on tärkeä päivä monelle lapselle ja lapsiperheelle. He ovat odottaneet pitkään sitä, osallistuuko valtio lastensairaalan rahoittamiseen. Nykyinen lastensairaala on erittäin huonossa kunnossa. On todella hämmästyttävää, miten hyvin ja laadukkaasti erittäin vaikeatkin hoidot on pystytty toteuttamaan niin huonoissa olosuhteissa kuin missä siellä tällä hetkellä ollaan. Sairaala on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti erittäin ainutlaatuinen ja vaikeasti sairaiden lasten huippuhoitoa tarjoava lastensairaala. Siellä hoidetaan kaikkein vaativimmat lasten hoidot, mitä valtakunnassa on. Nyt olemme saaneet kuulla, että hallitus olisi osallistumassa kehysriihessä tämän lastensairaalan rahoittamiseen. Kysyisin nyt asianomaiselta ministeriltä: onko näin, ja mitenkä tämän lastensairaalan rahoittamista tullaan jatkossa toteuttamaan?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Lastensairaalan rahoittaminen on äärimmäisen tärkeä asia. Lastensairaalan rakentaminen ei saa enää viivästyä. Hallitus on tänään tehnyt hyvin merkittävän päätöksen meidän kaikkein pienimpien kansalaisten, lasten, ja heidän perheittensä hyvinvoinnin eteen ja lähtee investoimaan tuohon lastensairaalaan peräti 40 miljoonan euron edestä.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy sanoa, että en ymmärrä edustaja Soinin puheita ollenkaan, vaikka hänellä onkin kesämökki Sastamalassa. (Naurua) Jos nyt tässä tilanteessa ei tehtäisi toimia, jotka meidän vientiteollisuuttamme parantavat, niin koska niitä tehtäisiin? Kauppatase on miinuksella. Teollinen tuotanto laski tammikuussa 4 prosenttia. Nyt oli todellakin aika tehdä verouudistus, joka työllistää, lisää yritystoiminnan kannattavuutta, parantaa kasvuyritysten toimintaedellytyksiä. Tämä on se pohja, jolta voidaan rakentaa uutta nousua, ja tällä pohjalla meidän on hyvä nyt mennä eteenpäin.

Tarvitsemme kuitenkin tähän rinnalle maltillisen ja järkevän työmarkkinaratkaisun, ja uskon niin, että tämä pohja antaa paljon paremmat edellytykset sille kuin toisenlainen vaihtoehto olisi antanut. Mutta kysyn kuitenkin: mitä voidaan tehdä tämän hyvin tärkeän työmarkkinaratkaisun aikaansaamiseksi?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on aina valmis hyviin palveluihin, jos vain tarvetta on. Jos työmarkkinajärjestöillä on tahtoa yhdessä sopia tämänkin jälkeen vaikkapa koordinoidusti, niin sehän on vain hyvä asia. Jos meitä siinä tarvitaan, niin me mielellämme autamme, mutta annetaanhan nyt tilanteen vähän jäähtyä. Tämmöinen koordinoitu vakauttava ratkaisu olisi ollut hyvä sen takia, että meidän uskomuksemme mukaan se olisi tuonut työpaikkoja ja taannut työrauhan tässä erittäin häilyvässä tilanteessa. Sen takia me olimme siinä hyvin aktiivisia.

Vielä edustaja Soinille, kun te olette kritisoinut tätä teollisuuden kilpailukykyä vahvistavaa veroratkaisua: Hallitus siis valitsi sen linjan, että me haluamme yrittäjyyden mutta myös teollisuuden kilpailukykyä vahvistaa, ja siinä esimerkiksi rikkikompensaatio on hyvin merkittävä, LNG-terminaalit on pitkäjänteinen, kestävä ratkaisu, mitat ja massat tarkoittavat suurempia kuljetusvälineitä, siis rekkoja, tuottavuus paranee, (Puhemies koputtaa) ja sitten vielä on windfall-veron merkittävä lasku. Eli näillä sitä kilpailukykyä vahvistetaan.

Arvoisa puhemies! Kuukauden sisällä hallitus on kaksi kertaa huutanut työmarkkinajärjestöjä apuun. Halusitte työuraratkaisun — ei tullut, ette pystyneet itse toimenpiteisiin. Halusitte tupon — ei tullut. Näiden epäonnistumisten jälkeen ihmettelen tuota hilpeyttä ja ylimielisyyttä, mitä valtiovarainministeri Urpilainen äsken osoitti edustaja Tuupaista kohtaan kysyessään, olitteko päiväunilla kehysriihen jälkeen. Minä en ollut päiväunilla. Seurasin tiedotustilaisuuttanne. Ette kertoneet yhtään leikkauskohdetta. Kun media kyseli, vain yhteen kysymykseen oli aikaa. Pääministeri vastasi, että jostain raavitaan kasaan. (Eduskunnasta: Kyllä, näin oli!)

Arvoisa puhemies! Pääministeri voi selvitä innolla ja retoriikalla, mutta valtiovarainministeri Urpilainen, kertokaa numerot: mistä leikkaatte, mitä leikkaatte, kuinka paljon ja milloin? Ja mistä raavitaan se miljardi, jonka nyt yhteisöveron alennuksena annatte yrityksille?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Myöskin edustaja Tiilikainen tulee saamaan nämä luvut tänään. Me arvostamme parlamentarismia niin paljon, että halusimme tulla tänne ajoissa, ja sen takia meillä ei ollut tiedotustilaisuuteen enemmän aikaa, että olemme täällä kello 16 vastaamassa kansanedustajien kysymyksiin. Mutta olemme tehneet tiedotteen, ja heti kun tuo tiedote julkistetaan, niin siinä on myöskin kaikki luvut yksityiskohtineen olemassa, ja ne antavat varmasti moneen edustaja Tiilikaisen kysymykseen vastauksen.

Niin kuin pääministeri tänään täällä totesi, nettosopeutus on 600 miljoonaa euroa. Tästä puolet tehdään veronkorotuksilla ja puolet menosäästöillä. Menosäästöt kohdistuvat hyvin monen eri ministeriön hallinnonalaan, ja nämä yksityiskohtaiset luvut myöskin tuossa tiedotteessa kerrotaan. Tavoitteena on se, että valtion velkaantuminen pystytään taittamaan, ja valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tällä 600 miljoonan euron nettosopeutuksella näin tulee myöskin vuonna 2015 tapahtumaan.

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten näimme tämän saman teatterin. Te piditte kehysriihen, te tulitte ja kerroitte yksityiskohtia, mehukkaita, kuorrutitte hienon ratkaisun, ja vasta parin viikon kuluttua antaessanne selonteon eduskunnalle se valkeni, kuinka suuria ja karuja leikkauksia te teitte kaikkien näitten namusten kustantamiseksi. Kysyn uudelleen, valtiovarainministeri Urpilainen: Te sanoitte, että poistatte tukia yrityksiltä. Kuinka paljon ja mitä tukia? Poistatte vähennyksiä. Mitä yritysten vähennyksiä te poistatte? Kuinka paljon osinkojen verotus kiristyy, jotta yhteisövero kompensoidaan? Ja kysyn vielä: kuinka paljon leikkaatte lapsilta, kuinka paljon leikkaatte sairailta, kuinka paljon leikkaatte vanhuksilta kuntien valtionosuuksia niistämällä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, sosiaaliturvaa ei leikata. Minusta se on hyvin tärkeä viesti, että kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin ja heidän toimeentuloonsa ei tulla koskemaan.

Mitä tulee kuntien taloustilanteeseen, me olemme arvioineet, että kuntien osuus tästä säästökokonaisuudesta on noin 90 miljoonaa euroa. Eli me leikkaamme valtionosuuksia, mutta samaan aikaan kunnille ohjataan jäteveron tuotto, kuten aikaisemminkin on ollut suunnitelmissa. Myös kiinteistöveron kautta kunnat tulevat saamaan noin 100 miljoonaa euroa lisää tuloa. Eli me olemme tehneet ison kuntapaketin, jossa kokonaisuutena on sekä lisää verotuloja kunnille että myöskin valtionosuuksien leikkauksia niin, että nettokustannus kunnille on noin 90 miljoonaa euroa. Eli mielestäni tämä on myöskin kuntien näkökulmasta kohtuullisen siedettävä kokonaisuus.