Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra eduskunnan puhemies! Joitakin huomioita kehysratkaisusta keskustelun pohjalle. Tämän sinivihreän hallituksen menokehyspäätös kuvastaa hallituksen tekemiä arvovalintoja, joista keskeisimmät arvot ovat vastuullisuus, välittäminen, kannustaminen ja sivistys.

Vastuullisuudesta voisi todeta hallitusohjelman ja kehyspäätöksen keskeisimmät linjaukset taloudenpidossa. Hallitusohjelmassa todetaan, että julkista taloutta koskevien kestävyystavoitteiden asettamissa puitteissa hallitus ajoittaa finanssipoliittiset toimensa kokonaiskysynnän kehitystä tasoittaviksi. Samoin todetaan, että menolisäykset ja veronkevennykset ajoitetaan siten, että vakaa suhdannekehitys ei vaarannu ja ylijäämä saavutetaan. Ja edelleen todetaan, että veromuutosten ajoituksessa otetaan huomioon suhdannetilanne kasvun pitämiseksi mahdollisimman vakaana.

Elikkä näkemyksemme mukaan vastuullisuus taloudessa edellyttää oikea-aikaista finanssipolitiikkaa menonlisäysten ja veronkevennysten suhteen. Eli oikeastaan talous- ja finanssipolitiikan keskeisimpänä tavoitteena tulee olemaan yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta vastaava rakenteellinen ylijäämä vuoden 2011 tasolla. Toiseksi voisi mainita keskeisen vastuullisuuselementin: menonlisäykset on mahdollista tehdä vain, jos oletettua suurempi talouskasvu, työllisyyskehitys ja ylijäämä toteutuvat. Ja kolmas talouspolitiikan vastuullisuuteen liittyvä kohta on se, että me olemme valmiita ja halukkaita tekemään positiivisia rakenteellisia uudistuksia, jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja talouskehitys pystyttäisiin turvaamaan positiivisella tavalla. Näitä rakenteellisia uudistuksia ovat kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä huippuosaamiseen ja työllisyyden kannustavuuteen liittyvät uudet poliittiset linjaukset. Eli ei mennä sieltä, missä aita on matalin, vaan tehdään aktiivisesti parempaa tulevaisuutta, joka todella on erilainen kuin menneisyys, mutta se voi olla hyvä, jos osaamme tehdä oikeita arvovalintoja. (Ed. Skinnari: Lapsista olette aloittaneet!)

Julkisen talouden kestävyydestä ja kantokyvystä on syytä todeta se, että jatkamme menokehyspolitiikkaa aivan kuten tähänkin saakka ja nämä kehykset ovat yli vaalikausien ulottuvia. Kaksi muuta tärkeää elementtiä ovat tuottavuuden parantaminen sekä kunta- ja palvelurakenteen ja valtion tuottavuusohjelman avut. Täytyy vain toivottaa rohkeutta ja kauaskatseisuutta myös kunnallisille päättäjille, että osaavat ottaa oman vastuunsa kunta- ja palvelurakenneuudistusten toteuttamisesta. Näillä toimenpiteillä julkisen sektorin työvoimaa voidaan kohdentaa uudelleen vastaamaan paremmin väestön ikääntymisestä aiheutuvia tarpeita.

Yhtenä esimerkkinä, jolla hallitus haluaa vahvistaa palvelurakenteen uudistumista, on palvelusetelin käytön laajentaminen. Jos hyvinvointipalvelut tuotettaisiin tulevaisuudessa nykyisellä tasolla ja nykyisellä tavalla, noin vajaan 20 vuoden päästä olisimme tilanteessa, jossa seitsemän kymmenestä nuoresta, jotka siirtyvät työelämään, täytyisi ohjata julkisen sektorin palvelutuotantoon. Julkisen sektorin työvoimakysyntä ei saa muodostaa estettä yksityisen sektorin ja koko kansantalouden kasvumahdollisuuksille.

Liikkumatilaa tulevaisuudelle tehdään myös maksamalla valtionvelkaa pois.

Vuoden 2007 suhdannekuvaa leimaa korkeasuhdanteen pitkittymisestä ja talouden niukkuustekijöistä johtuva hinta- ja kustannuspaine. Aivan yhtä lailla tulevien vuosien suhdannekuvaa ja erityisesti tulevan kesän ja syksyn palkkakierroksen talouspoliittista kuvaa voidaan kuvata niin, että meillä on pitkään jatkunut korkeasuhdanne, ennennäkemättömän avoin maailmantalous, keskitettyjen palkkaratkaisujen patoamat palkkapaineet ja nyt toteutuva liittokierros. Tämä on erittäin haastava kokonaisuus, mutta olen hyvin luottavainen sen suhteen, että sekä työmarkkinajärjestöissä että sitten myös poliittisella puolella nähdään nämä haasteet ja tehdään maltillisia, vastuullisia ratkaisuja, jotka vahvistavat suomalaista työllisyyttä ja tekevät Suomesta maan, jonne kannattaa ja jonne halutaan investoida myös jatkossa.

Näiden ohella vakautta haastaviksi tekijöiksi on aiheellista laskea muun muassa asuntojen reaalihintojen suomenennätystaso, aivan yhtä lailla kotitalouksien velkaantumisen suomenennätystaso sekä työmarkkinoiden kireyden suomenennätystaso.

Suomessa talouden vakautta uhkaavat piirteet ovat päässeet kiristymään pikkuhiljaa. Tilanne on näiltä osin hieman samankaltainen kuin parisenkymmentä vuotta sitten, vaikka samankaltaisia ulkopuolisia yllätyksiä tuskin on odotettavissa. Parikymmentä vuotta sitten ylikuumenemisuutisiin reagoitiin kuitenkin vasta sitten, kun se oli vastuullisen talouden hoitamisen ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta liian myöhäistä. Meillä ei ole tällä hetkellä poikkeuksena tuohon 20 vuoden takaiseen aikaan käytettävissä enää kansallista rahapolitiikkaa, jolla voitaisiin pehmentää ylikuumenemisesta seuraavaa laskusuhdannetta.

Aivan perustellusti voidaan kritisoida hallituksen arviota suhdannetilanteesta. On ihan perusteltua sanoa, ettei suhdanteita pystytä ennustamaan ja että ne yllättävät aina. Näin varmasti on. Aivan yhtä lailla voimme loputtomasti keskustella siitä, kuinka vakavaa nykyinen talouden lämpenemiskehitys on. Joka tapauksessa fakta on se, että meillä on tiedossa huolestuttavia kehityspiirteitä, jotka antavat kaiken syyn terveeseen varovaisuuteen. Mikä olisi käytännössä vaihtoehtomme? Vaihtoehto olisi hullunrohkea piittaamattomuus tai sitten se, että toteamme, ettei suhdanteita todellakaan voi ennustaa, ja annamme kaiken vaan mennä. Hallituksen toiminta perustuu kuitenkin terveen varovaisuusperiaatteen tunnustamiselle. Emme halua pelata tarpeetonta riskipeliä ja maksattaa työtä tekevillä, lapsiaan kasvattavilla asuntovelallisilla omaa poliittista mukavuudenhalua.

Talouden vakaudesta huolehtiminen onkin hallituksen finanssipolitiikan vastuulla ja tietysti myös vastuullisten työmarkkinatoimijoiden vastuulla. Tästä syystä menojen lisäykset jaksotetaan neljälle vuodelle kuitenkin siten, että tulonsiirtojen lisäykset toteutetaan vaalikauden alussa. Veroratkaisuja toteutetaan pitkin vaalikautta, mutta suurimmat veronkevennykset suunnitellaan toteutettavan vaalikauden loppupuolella. Tavoitteemme on aivan normaali vastuullinen toiminta: ensin tienataan ja sitten kulutetaan. Osa koulutuspoliittisista ja myös veroratkaisuista on sellaisia, joiden varaan uskomme työllisyyden paranemista ja joiden varaan laskemme myös talouden vahvistumista.

Tuloverokevennysten mitoituksessa ja ajoituksessa otetaan lisäksi huomioon palkkaratkaisu, eli palkkaratkaisun lopputulos vaikuttaa myös hallituksen veropoliittisiin linjauksiin. Huolimatta suhteellisen tiukasta finanssipolitiikasta hallitus päätti menonlisäyksissä keskittyä helpottamaan pienituloisten ja kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien asemaa heti hallituskauden alkupuolella. Opiskelijat, eläkeläiset ja lapsiperheet saavat kaikki helpotusta tilanteeseensa jo ensi vuoden budjetissa.

Tämä siis ensimmäisestä arvosta, vastuullisuudesta.

Toinen keskeinen arvo on välittäminen. Välittäminen näkyy muun muassa siinä, että haluamme korottaa useita tulonsiirtoja, joitakin aivan merkittävällä tavalla, sekä pienempiä eläkkeitä, jotta kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien ihmisten ostovoima ja arkipäivä helpottuisivat. Välittäminen tarkoittaa myös sitä, että hallitus ei katso, että välittäminen olisi oikeaa vain silloin, kun viranomainen sen tekee, vaan haluamme vahvistaa ihmisten omaa vastuunkannon kykyä. Haluamme tukea muun muassa vanhemmuutta eli haluamme vahvistaa sitä ensisijaista välittämisen kulttuuria, jossa vanhemmat jaksavat ja haluavat ja kokevat velvollisuudekseen kantaa huolta lapsista.

Yhtä lailla välittämiseen kuuluu myös työntekemisen kannusteiden parantaminen. Haluamme uudistaa työllisyyspolitiikkaa, sosiaaliturvaa ja verotusta siten, että työntekeminen on kannustavaa ja palkitsevaa. Haluamme antaa viestin siitä, että kaikki työ on arvokasta ja velvollisuuksiimme kuuluu kantaa vastuuta itsestämme muun muassa työtä tekemällä. (Ed. Zyskowicz: Tuo on tärkeätä!) Haluamme siis vahvistaa työntekemisen yhteiskuntaa, koska se on mielestämme myös välittämistä.

Kolmas keskeinen arvo on kannustavuus. Kannustavuuden arvo näkyy varsinkin siinä, että kehyksissä panostetaan koulutukseen, tutkimukseen ja työllistymiseen. Veroratkaisuilla, joista tämän kehyspäätöksen yhteydessä ei ole tehty täsmällisiä päätöksiä, kannustetaan työntekemiseen ja työnteon palkitsevuuteen. Aivan yhtä lailla veroratkaisuilla pyritään vahvistamaan yrittäjyyden toimintaedellytyksiä, kotimaista omistajuutta ja kasvuyrittäjyyttä. Tällaisessa kannustavuutta arvostavassa yhteiskunnassa toisen onnistuminen ei ole minulta pois vaan se tuo meille kaikille lisää.

Arvoisa herra puhemies! Työllisyyskehitys on yksi tämän kehyspäätöksen keskeisempiä haasteita. Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi työllisyyden parantaminen 80 000—100 000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä. Maailmanlaajuinen talouskasvu ja veronalennukset eivät enää yksin riitä viime vaalikauden tapaan työllisyyden kohentamiseksi. Kansainvälinen talouskehitys on tietysti edellytys positiiviselle työllisyyskehitykselle. Aivan yhtä lailla tuloverotuksen alentaminen on keskeinen työkalu ostovoiman ja sitä kautta erityisesti palvelusektorin työpaikkojen lisääntymisessä. Aivan yhtä lailla tuloveropolitiikalla voimme tehdä työntekoa aina kaikissa olosuhteissa palkitsevammaksi ja kannustavammaksi. Työttömyyden pienetessä pitkäaikaistyöttömien työllistyminen uusiin työpaikkoihin on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Useampi hallitus peräjälkeen on yrittänyt alentaa tätä rakenteellista työttömyyttä siinä juurikaan onnistumatta. (Ed. Pulliainen: Kaikki epäonnistuneet!)

Jos työllisyysasteet pysyvät tämän päivän tasolla eri ikäluokissa, vähenee työllisyys vaalikauden aikana 60 000 henkilöllä. Eli siis jos työllisyysasteet eri ikäluokissa pysyvät nykyisellä tasolla, vähenee työllisyys vaalikauden aikana 60 000 henkilöllä. Esimerkinomaisesti voisi ottaa yhden tilastotiedon: mikäli yli 50-vuotiaiden ikäluokassa työllisyys pysyy nykytasolla, edellyttäisi se sitä nuorempien ikäluokkien kohdalla 2—5 prosentin työllisyysasteen kasvua, jotta pysyisimme paikallamme. Eli oikeastaan työllisyyskehityksessä tilanne on se, että jotta pysyisimme paikallamme, meidän tulee juosta entistä kovempaa.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää työvoiman tarjontaa tukevia ja tuottavuutta vahvistavia määrätietoisia toimenpiteitä. Tässä työssä hallitus tekee uusia kohdennuksia työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Hallitus kohdentaa kehyskauden loppuun mennessä yli 100 miljoonaa euroa heikosti suomalaisia palvelleista ja tehottomiksi osoittautuneista työllisyystoimenpiteistä tehokkaampiin työllistämistapoihin, (Ed. Zyskowicz: Se on järkevää!) muun muassa oppisopimuskoulutukseen, aikuiskoulutukseen, työpajatoimintaan, ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen. Hallitus toteuttaa myös nuorten ja vammaisten matalapalkkatuen sekä satsaa koulutukseen kaikilla asteilla. Kohtaanto-ongelmaa ryhdytään ratkomaan. Lisäksi lähiaikoina hallitus tulee myös asettamaan komitean valmistelemaan lakiesityksiä, joilla työnteon kannustavuutta lisätään ja kannustinloukkuja puretaan. (Ed. Zyskowicz: Jo on aikakin!)

Laaja työttömyys, jossa ovat mukana myös työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevat, on edelleen reilusti yli 10 prosenttia. Tätä tasoa on voitava alentaa selvästi, tai tarvittavaa valtiontalouden liikkumavaraa, jolla rahoitetaan paremmat palvelut muun muassa, ei pääse syntymään. Työn tarjonnan lisäämiseksi pyritään nopeuttamaan koulutuksesta valmistumista, ja tässä yhtenä toimenpiteenä on opintotuen merkittävä korottaminen.

Arvoisa puhemies! Sinivihreä hallitus jatkaa ja kehittää hyviä tuloksia saavuttanutta kehysmenettelyä vastuullisen ja pitkäjänteisen menopolitiikan varmistamiseksi. Nämä valtiontalouden kehykset pohjautuvat edellisen hallituksen 8.3. tänä vuonna päättämään tekniseen menokehykseen. Nyt esiteltävässä kehyspäätöksessä on lisäksi otettu huomioon hallitusohjelmalinjausten toteutukset. Hallitusohjelman mukaiset menonlisäykset ja veronkevennykset ovat yhteensä noin 3,2 miljardia, ja kun siihen lisätään maaliskuussa tehdyt teknisen kehyksen lisäykset, kasvaa meno- ja veropolitiikan kokonaismuutos yli neljään miljardiin. Mikäli talous ja työllisyys kehittyvät suotuisasti vaalikauden lopussa, menojen ja verojen kevennyksiä yhteensä verrattuna tämän päivän tilanteeseen on siis tehty huikea määrä. Siitä tietysti voidaan aina kiistellä, onko tämä paljon vai vähän. Meidän mielestämme se on paljon.

Tuo 3,2 miljardin liikkumavara uuden hyvän tuottamiseen on mahdollista vain, jos hallitusohjelman tavoite talouskehityksestä ja erityisesti työllisyyskehityksestä toteutuu. Hallitusohjelmassa linjataan, että tuosta liikkumavarasta kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat vuonna 2011 enintään 1,3 miljardia euroa suuremmat kuin maaliskuun kehyksessä. Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin kuin se on kehyspäätöksen puitteissa mahdollista.

Myös tätä kehysjärjestelmää on haluttu uudistaa. Kokonaiskehyksestä varataan aiempaa enemmän, noin 300 miljoonaa euroa vuosittain, lisätalousarvioesityksiä varten. Kehysten ulkopuolelle kuuluvien menojen koostumusta on muutettu. Tähän kehyspäätökseen tehdään tulevina vuosina vain hinta- ja kustannustasossa ja budjetin rakenteessa tapahtuvia muutoksia vastaavat korjaukset. Kokonaismenokaton alla voidaan vuosittain kehyspäätösten yhteydessä tehdä painopistesiirtoja hallinnonalojen sisällä ja välillä. Tämä on tärkeää, jotta voimme vastata muuttuneisiin olosuhteisiin ja myös ulkoapäin tuleviin paineisiin. Myös tässä kehyspäätöksessä tehdään jo painopistesiirtoja hallinnonalojen välillä yhteensä 250 miljoonan euron summasta. Politiikka on arvovalintoja, uusia valintoja, ja erilaisia ratkaisuja tehdään uudelleenkohdentamalla menoja.

Esimerkkejä uudelleenkohdennetuista rahoista voi löytää erityisesti työllisyyspolitiikan alalta. Nämä uudelleenkohdennukset ovat olleet välttämättömiä, jotta voimme saavuttaa tavoitteemme muun muassa opintotuen korotuksesta, kansaneläkkeiden korotuksista, tiemäärärahoista, perusopetuksen laadusta, pienemmistä opetusryhmistä, innovaatioyliopiston toteuttamisesta ja erityisesti pienimpien äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahojen korotuksista. Jotta nämä voidaan saavuttaa, on välttämätöntä tehdä uudelleenkohdennuksia, ja ne tämä hallitus on halunnut tehdä.

Hallitusohjelman kokonaisuudessaan 1,55 miljardin euron suuruisista menoista kohdennetaan 500 miljoonaa euroa hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin, 350 miljoonaa euroa osaamisen edistämiseen, joka on yksi keskeisimpiä tämän hallituksen painopistealueita. 200 miljoonaa euroa on eritelty käytettäviksi muihin välttämättömiin menoihin, ja 200 miljoonaa euroa jätetty jakamattomiksi varauksiksi, josta siis noin 101 miljoonaa on vielä edelleen jäljellä, ja vuosittainen lisäbudjettivaraus on 300 miljoonaa euroa.

Arvoisa herra puhemies! Kuntatalous tulee vahvistumaan tämän kehyskauden aikana merkittävästi. Valtionavut kuntien palveluiden rahoittamiseen kasvavat tällä vaalikaudella 822 miljoonalla eurolla sisältäen maaliskuussa tehdyn kehyspäätöksen lisäyksen. Aivan yhtä lailla pienituloiset ihmiset ovat olleet hallituksen erityisten tulonsiirtokohteiden kohdennuksessa mukana. Hallitus toteuttaa pienituloisten asemaa helpottavat tulonsiirrot vaalikauden alussa, kuten aiemmin mainittiin. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus, opintoraha ja kansaneläke nousevat. (Ed. Filatov: Entäs päivähoitomaksut?)

Molemmat opintotukeen tehtävät parannukset toteutetaan jo hallituskauden ensimmäisessä budjetissa elikkä opintorahaa korotetaan 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla lukuvuoden alussa syksyllä 2008 ja opiskelijoiden omia tulorajoja 30 prosentilla heti verovuoden alusta 1.1.2008. Tässä täytyy sanoa, että petimme opiskelijoiden odotukset. He esittivät 20 prosentin korotusta tulorajoihin, mutta pistimme 10 prosenttia vielä lisää. (Ed. Kuoppa: Missäs se indeksikorotus on?)

Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan 1.1.2008 lukien 10 eurolla ja lapsilisiä korotetaan 10 eurolla kuukaudessa kolmannesta lapsesta lähtien vuodesta 2009 lähtien. Vähimmäis- — ja nyt toivon, että kiinnitätte huomiota tähän vähimmäis- — isyys-, -äitiys- ja -vanhempainraha sekä sairauspäivärahojen vähimmäistaso korotetaan työmarkkinatuen tasolle vuoden 2009 alusta. Tällä tulee olemaan huikeita, merkittäviä vaikutuksia näiden perheiden tulotasoon. Aivan yhtä lailla haluamme tukea perheiden vanhemmuuden vastuuta pidentämällä isyysvapaata kahdella viikolla vuonna 2010. Kansaneläkkeisiin tehdään vuoden 2008 alussa 20 euron tasokorotus. Eli merkittäviä lisäyksiä tulonsiirtoihin, jotka kohdistuvat perheisiin ja ikääntyneisiin ihmisiin sekä opiskeleviin nuoriin.

Osaaminen, koulutuksen vahvistaminen on tämän hallituksen yksi keskeisimpiä arvovalintoja. Se on yksi keskeisimpiä viestejä suomalaisille. Tämä hallitus luottaa osaamiseen, haluaa sitä vahvistaa eikä vain puheissa vaan teoissa. Osaamisen edistämiseen hallitus panostaa kaiken kaikkiaan 290 miljoonaa euroa. (Ed. Zyskowicz: Se on tuntuva summa!) Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun pyrkimys yhdistyä uudeksi innovaatioyliopistoksi vuonna 2009 on hallituksen toteutuslistalla. Toivomme, että saamme tässä hankkeessa julkisuudessa puhuttua tukea myös valtiontalouden ulkopuolelta elikkä yrityselämältä.

Tulemme toteuttamaan myös yliopistoreformin, joka tarkoittaa hallinnollisen ja taloudellisen autonomian vahvistamista yliopistoissa. Aivan yhtä lailla kannustamme yliopistokentän rakenteelliseen kehittämiseen esimerkiksi Itä-Suomessa ja Turussa. Yliopistojen perusrahoitusta kaikkien yliopistojen kohdalla lisätään hallitusohjelman mukaisesti kustannustason muutoksen lisäksi vuosittain 20 miljoonalla eurolla, yhteensä 80 miljoonalla eurolla kehyskaudella.

Aivan yhtä lailla uusi linjaus, joka vahvistaa suomalaista osaamisyhteiskuntaa, on ikäluokkien pienenemisestä johtuvan laskennallisen säästön ohjaaminen perusopetuksen vahvistamiseen ja koulutuksen laadun vahvistamiseen. Se, kuinka tämä ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva säästö ohjataan kuntiin erityisesti ryhmäkokojen pienentämistarkoituksessa, on vielä auki. Haluamme etsiä mallin, joka ei nosta kuntien menopaineita. Elikkä tämä keino on vielä vahvistamatta. Sitä valmistellaan opetusministeriössä, jotta saamme oikeasti tuloksia aikaiseksi, pienempiä opetusryhmiä ja toisaalta sitten voimme osan rahasta ohjata myös muihin opetuksen laatua vahvistaviin tekijöihin.

Ammatillista peruskoulutusta laajennetaan, aloituspaikkamääriä lisätään, oppisopimuskoulutuksena järjestettävää lisäkoulutusta myös vahvistetaan. Aivan yhtä lailla syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla keskeinen toimenpide on työpajatoiminnan vahvistaminen, johon myös suunnataan lisää resursseja. Samaten tk-panostuksia, julkisia tk-panostuksia tullaan vahvistamaan merkittävällä tavalla, noin 90 miljoonalla eurolla. (Välihuutoja vasemmalta)

Huomaan, että oppositiossa jo hengästytään. (Naurua)

Työllisyyspolitiikka, kuten on todettu, on kaiken a ja o, jotta kaikki tarvittavat hyvinvointiyhteiskunnan lisäsatsaukset voidaan toteuttaa. Työllisyysmäärärahoja suunnataan uudelleen siten, että niillä nykyistä paremmin tuetaan työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tämä merkitsee muun muassa kotitalousvähennyksen parantamista, matalapalkkatukikokeilun laajentamista nuorille ja vammaisille, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista sekä oppisopimuskoulutuksen ja nuorten työpajatoiminnan lisäämistä. Aivan yhtä lailla työvoimapoliittisia resursseja suunnataan tehokkaammin siten, että nykyistä suurempi osa työllisyysmäärärahoista suunnataan yritysten kanssa yhteistyössä järjestettävään ammatilliseen työvoimakoulutukseen.

Arvoisa puhemies! Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet tulevat kasvamaan kehyskaudella yhteensä noin 608 miljoonaa euroa. Sinivihreä hallitus haluaa näin vahvistaa perusterveydenhuoltoa, lisätä kotipalvelun ja vanhusten laitoshoidon henkilöstöä ja parantaa omaishoidon kattavuutta ja tukea. Olemme myös valmistautuneet hallitusohjelman mukaisesti tukemaan palkkaratkaisua siinä kirjatun tavoitteen mukaisesti. Myös vammaisten henkilökohtainen avustaja -järjestelmää kehitetään. Aivan yhtä lailla perhehoitoa kehitetään sekä lapsiperheiden kotipalveluja parannetaan. (Ed. Viitanen: Missä ne rahat ovat?)

Vuonna 2009 korotetaan lasten kotihoidon tuen hoitorahaa 20 eurolla ja yksityisen hoidon tukea 23 eurolla. Lisäksi vuonna 2010 korotetaan osittaista hoitorahaa 20 eurolla, jotta voisimme tukea sitä pienten lasten vanhempien valintaa, jossa he haluavat tehdä lyhennettyä työpäivää mutta hoitaa lapsia osittain kotona. Lasten päivähoito-oikeuden käyttämistä ohjataan nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi. Tavoitteena on se, että niissä perheissä, joissa molemmat vanhemmat tai toinen vanhempi on kotona ja joilla ei ole sosiaalisia rajoitteita esimerkiksi, voisivat nykyistä enempi tehdä valinnan ja käyttää maksutonta puolipäivähoitoa. Joka tapauksessa subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy. Se, kuinka palvelumaksuja kuntapuolella tullaan käytännössä toteuttamaan, jää myöhemmin ratkaistavaksi sosiaalipoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Tämän päivän suomalaista teollisuutta huolestuttavaan ja suomalaisia työpaikkoja erityisesti huolestuttavaan kysymykseen elikkä puun saannin turvaamiseen hallitus on laatinut erillisen toimenpidepaketin. Tämä tarkoittaa merkittäviä lisäsatsauksia metsänparannuksen Kemera-rahojen kohdalla, aivan yhtä lailla kertaluontoista 20 miljoonan euron panostusta perustienpidon parantamiseen sekä yksityisteiden kohentamiseen. Näillä toimenpiteillä pyrimme turvaamaan puun saannin teollisuudessa ja näin ollen turvaamaan suomalaiset työpaikat metsäteollisuudessa.

Kehitysyhteistyöhön tulemme tämän kehyspäätöksen myötä lisäämään 370 miljoonaa euroa tämän kehyskauden aikana. Tällä lisäyksellä kokonaismäärä kehitysyhteistyössä vuonna 2011 on 1,1 miljardia euroa, eli tulemme pääsemään noin 0,55 prosentin suhteutetun bruttokansantuotteen tasolle.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen kehyspäätöksen keskeisimpiä kohtia. Veroratkaisuja yksityiskohtaisesti tässä ei tehty, koska tarkoitus oli tehdä päätökset nimenomaan menojen kohdennuksista ja niiden jaksotuksista.

Sen voin vielä tässä loppuun sanoa ja sitä korostaa, että halusimme jaksottaa menonlisäyksiä koko vaalikaudelle siitä syystä, että periaatteena on se, että haluamme turvata positiivisen työllisyyskehityksen ja talouskehityksen elikkä tienaamme ensin ja jaamme vasta sitten, koska tämä on vastuullista taloudenpitoa.

Timo  Kalli  /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harvoin Suomen hallitus on saanut edeltäjältään niin hyvää perintöä kuin Matti Vanhasen toinen hallitus sai Matti Vanhasen ensimmäiseltä hallitukselta. Jo edellisessä hallituksessa olleelle ja uudessa jatkavalle keskustalle tilanne on vähän niin kuin itsensä olisi perinyt — ja arvokkaan perinnön on saanutkin.

Viime vaalikaudella luotiin 115 000 uutta työpaikkaa. Kiitos siihen johtaneesta politiikasta kuuluu kaikille edellisessä hallituksessa mukana olleille. Vanhasen kakkoshallitus jatkaa menestyksekkääksi osoittautuneella linjalla. Keskustan eduskuntaryhmä pitää huolen siitä, että yhteisvastuuta vaalitaan, yrittäjyyteen kannustetaan ja uusia työpaikkoja luodaan tälläkin vaalikaudella. Oikein ajoitettu suhdannepolitiikka sekä tiukka menokuri velvoittavat päättäjiä. Näin on hallitus- tai oppositioasemasta riippumatta.

Tavoitteena oleva 80 000—100 000 uuden työpaikan luominen alkaneella vaalikaudella ja valtiontalouden perustan vahvistaminen merkitsevät johdonmukaista jatkuvuutta tälle linjalle. Tämän hallitusyhteistyön perusta ja toimet kantavat kauemmaksi kuin valtiontalouden hyvä hoito. Keskustalle hallitusyhteistyön onnistumisen mittarit ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Kansalaisten perusturvaa on vahvistettava. Yhteiskunnan sosiaalisia tukia ja palveluita pitää kohdentaa huolenpitoa eniten tarvitseville. Nämä linjaukset eivät ole koristeina hallitusohjelmassa, vaan ne konkretisoituvat tässä kehysratkaisussa.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen perheen perustamista tuetaan korottamalla vähimmäisäitiys-, -isyys- ja -vanhempainrahoja sekä sairauspäivärahoja työmarkkinatuen tasolle jo vuoden 2009 alusta. Korotus on 134 euroa kuukaudessa. Kyseessä on historiallinen tulonsiirto ja valtiovallan kannustus lasten hankintaan entistä nuorempina. Myös yksinhuoltajien asemaa parannetaan nostamalla ensi vuoden alusta lapsilisän yksinhuoltajakorotusta 10 eurolla kuukaudessa. (Ed. Saarinen: Kuinka moneen osuu?) Myös lapsilisiä korotetaan 10 eurolla kuukaudessa kolmannesta lapsesta alkaen vuoden 2009 alusta.

Arvoisa puhemies! Oppositiosta on esitetty vääriä väitteitä päivähoidon maksu-uudistuksesta. (Ed. Skinnari: Mitkä ovat oikeita?) Kehyspäätöksessä todetaan, että lasten päivähoito-oikeuden käyttämistä ohjataan nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi ottamalla käyttöön kokopäivähoidon vähimmäismaksu. Lastensuojelullisin perustein lapsella on jatkossa oikeus maksuttomaan kokopäivähoitoon. (Ed. Guzenina-Richardson: Kuka sen arvioi?) Subjektiivinen oikeus kokopäivähoitoon siis säilyy nykyisellään muuttumattomana.

Perhepoliittisia ratkaisuja tulee arvioida kokonaisuutena. Maksuttoman päivähoidon piirissä ovat yleensä juuri niiden perheiden lapset, joiden vanhemmat saavat minimipäivärahaan 134 euron korotuksen kuukaudessa. Jos he haluavat laittaa lapsensa kokopäivähoitoon isyys- tai äitiysloman aikana, on se vastaisuudessakin taloudellisesti mahdollista. Pienen maksun perimisen tavoitteena kuitenkin on, että ne lapset, joiden vanhempi tai vanhemmat ovat kokoaikaisesti kotona, siirtyisivät kotihoitoon tai osapäivähoitoon.

Poikkeuksen tietenkin muodostavat luonnollisesti sosiaaliset ja kasvatukselliset sekä eräät muut syyt. (Ed. Guzenina-Richardson: Mitkä ne eräät muut syyt ovat?) Hallituksen tuleekin tarkoin selvittää tarvittavat päätökset. Onkin pakko kysyä, onko opposition aivan mahdotonta tunnustaa, että Vanhasen kakkoshallituksella on erittäin herkkä sosiaalinen omatunto. Pienituloiset eläkeläiset saavat ensi vuoden alusta 20 euron tasokorotuksen kansaneläkkeeseen. Kun samalla kuntien kalleusluokitus poistuu, kansaneläke nousee monissa osin maata 40 eurolla. Korotukset nostavat lisäksi ylimääräistä rintamalisää, leskeneläkettä ja pitkäaikaistyöttömän eläketukea.

Myös opiskelijoiden elämää parantaa pitkään odotettu ja toivottu opintotuen 15 prosentin korotus ja opiskelijoiden omien tulorajojen nosto 30 prosentilla. (Ed. Zyskowicz: Toteutui, kun kokoomus tuli hallitukseen!) — Hetkinen, opiskelijat ovat voineet luottaa siihen, että opintososiaalisia etuuksia parannetaan niin noususuhdanteen kuin syvemmän lamankin aikana silloin, kun keskusta on hallituksessa.

Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella saavutettujen tulosten jatkoksi hallitus yhä parantaa työllisyyttä 80 000—100 000 hengellä, mikäli palkkaratkaisut tukevat työllisyyttä eikä maailmantaloudessa tapahdu odottamattomia muutoksia. Ammattitaitoisesta työvoimasta on jo pulaa. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen vaikeuttaa tilannetta tuntuvasti lähivuosina. Hallitus vastaa haasteeseen panostamalla elinikäisen työajan pidentämiseen sekä yrittämiseen ja panostamalla osaamiseen. Perusopetusta, ammatillista koulutusta ja myös yliopistojen rahoitusta vahvistetaan ja tutkimusmäärärahoja lisätään 290 miljoonalla eurolla. (Ed. Zyskowicz: Se on viisasta politiikkaa!)

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on kova haaste koko maailmantaloudelle. Bioenergian käyttö edellyttää lisäpanostuksia myös meillä täällä Suomessa, jotta voimme lähestyä Euroopan unionin asettamia tavoitetasoja. Perinteisesti bioenergiaa käytetään alueilla, joilla sitä tuotetaankin. Aluetalouksien kannalta sillä on erittäin suuri merkitys, ja bioenergian hyödyntäminen luo uusia työpaikkoja nimenomaan alueille, joilla uudet työpaikat muuten ovat tiukassa.

Uudistuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta on meillä noin 25 prosenttia, josta valtaosa perustuu puupohjaiseen biomassaan. Tämän vuoksi tarvitaan entistä enemmän panostuksia metsiemme hoitoon ja alempiasteisen tieverkon parantamiseen. Suomi on päässyt hyviin tuloksiin bioteknologian kehittämisessä, ja siksi Suomessa kehitetyllä bioenergiateknologialla onkin nyt tällä hetkellä ja tulevaisuudessa maailmalla kysyntää.

Uusiutuvan energian edistämiseksi metsänparannusvaroihin ja erilaisiin investointitukiin ja -avustuksiin kohdennetaan yhteensä 45 miljoonaa euroa. (Ed. Korkeaoja: Se on paljon!) Vanhasen toinen hallitus turvaa tällä vaalikaudella myös maatalouden välttämättömiä rahoituksia, joita valitettavasti viime vaalikaudella ei pystytty hoitamaan. (Ed. Zyskowicz: Silloin kun keskusta oli hallituksessa!)

Arvoisa puhemies! Vanhasen toinen hallitus toimii korkeasuhdanteen aikana vastuullisesti. Menoja lisätään ja veroja alennetaan sitä mukaa, kun talouskasvu luo talouteen liikkumavaraa. Tämän vuoksi veroratkaisut painottuvatkin luonnollisesti vaalikauden loppuun. Pienituloisten saamat tulonsiirtojen lisäykset tehdään kuitenkin etupainotteisesti.

Arvoisa puhemies! Ruuan hinnalla on merkitystä erityisesti vähävaraisille. Se on varmaa, että ilman keskustaa ruuan arvonlisäveroa ei alennettaisi. (Ed. Pulliainen: Se on kyllä totta!)

Menolisäykset vaalikauden aikana ovat runsaat 1,3 miljardia euroa. Siitä yli puolet tullaan käyttämään palveluihin ja edellä kuvattuihin tulonsiirtoihin. Nyt käsiteltävässä kehyksessä päätettiin, että hallitusohjelman mukaisesti tehdään lisäksi 250 miljoonan euron menojen uudelleenkohdennukset.

Koko vaalikauden aikana valtio ohjaa kunnille 860 miljoonaa euroa peruspalveluiden rahoittamiseen. Kuntien kustannusjaon tarkistus toteutetaan nyt täysimääräisesti. (Ed. Zyskowicz: Toisin kuin viime kaudella!)

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman laatimisessa ja valtiontalouden kehyksiä valmisteltaessa muita keskustalle tärkeitä teemoja ovat olleet perustienpito ja yksityistiet, kuntien harkinnanvaraiset avustukset, elinkeinopolitiikka, ympäristötyö, ympäristönsuojelu sekä puun saannin ja bioenergian käytön edistäminen. Nyt käsiteltävänä olevissa kehyksissä kaikille näille alueille on kohdennettu lisää voimavaroja. Tätä keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä saavutuksena.

Matti Vanhasen kakkoshallituksen kehysratkaisu syntyi hyvässä hengessä, se on syytä todeta. Tältä pohjalta rakentuu vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi. Keskustan eduskuntaryhmä haluaa olla etulinjassa sitä rakentamassa.

Pekka  Ravi  /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2008—2011 osoittaa — ja huomatkaa nyt erityisesti, edustajat Kalli ja Zyskowicz — että hallitus, jossa sekä kokoomus että keskusta ovat mukana, on lähtenyt erittäin määrätietoisesti ja viipymättä toteuttamaan hallitusohjelmaansa kirjaamiaan tavoitteita. (Ed. Heinäluoma: Eikös siellä vihreitä olekaan?) — Minä mainitsin vain nämä kaksi tässä, kun koko ajan käytiin keskustelua siitä. — Päämääränä on siis vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi, jossa yrittäminen ja eteenpäin pyrkiminen kannattavat.

Hallituksen talouspolitiikan uskottavuuden kulmakiviä ovat maltillinen menolinja, kunnianhimoinen työllisyystavoite ja määrätietoiset toimet kasvun edistämiseksi. Kokoomuksen puolesta olen erityisen tyytyväinen siitä, että tässä suhdannetilanteessa hallitus on käyttänyt tarkkaa harkintaa menonlisäysten ja veronkevennysten osalta ja myöskin niitten ajoitusten osalta. Inflaation kiihtyminen, työvoimapula ja kotitalouksien nopea velkaantuminen viittaavat siihen suuntaan, että finanssipolitiikassa on nyt syytä harjoittaa maltillisuutta. Aika monelta taholta tälle näkemykselle on saatu myöskin merkittävää vahvistusta.

Näistä reunaehdoista huolimatta hallitus huolehtii siitä, että eläkeläisten, opiskelijoiden ja lapsiperheitten asema paranee. Vahvat panostukset osaamiseen ja työllisyyteen kertovat näkemyksellisyydestä, jolla pyritään turvaamaan tulevaisuuden talouskasvu ja hyvinvointipalvelut.

Arvoisa puhemies! Avain hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseen on työn tekemisessä ja työllisyysasteen nostamisessa. Hallitus vastaa tähän haasteeseen kohdentamalla työvoimapoliittisiin toimiin varattuja voimavaroja uudelleen. Esimerkiksi oppisopimuskoulutusta, ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja nuorten työpajatoimintaa merkittävästi lisätään. Menestykseksi osoittautunutta kotitalousvähennystä laajennetaan, mikä sekä auttaa perheiden arkea että myös luo uusia työpaikkoja. Erinomaisia, työllisyyttä lisääviä toimia ovat myös matalapalkkatukikokeilun laajentaminen nuorille ja vammaisille sekä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen.

Työvoimakoulutuksen ja tukityöllistämisen osalta painopistettä siirretään julkiselta puolelta yksityiselle puolelle. Useista tutkimuksista ja niiden tuloksista on siis vihdoinkin ollut rohkeutta vetää tarvittavat poliittiset johtopäätökset. Vajaatehoista työvoimakoulutusta sekä valtion ja kuntien tukityöllistämistä vähennetään sellaisten toimien hyväksi, joilla todennäköisimmin luodaan todellisia uusia työpaikkoja.

Vastuullisessa markkinataloudessa heikoimmin toimeentulevista huolehditaan kaikissa tilanteissa. Hallitus toteuttaakin eläkeläisille, opiskelijoille ja lapsiperheille luvatut tulonsiirrot viipymättä. Kansaneläkkeen 20 euron korotus tulee voimaan heti ensi vuoden alusta, ja jo täällä mainittu kuntien kalleusluokituksen poistuminen saa aikaan sen, että kansaneläke nousee suurella osalla yhteensä 40 euroa kuukaudessa. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite eläkeläisten verotuksen oikeudenmukaistamisesta on vahvasti kokoomuksen asialistalla, ja verotuksen alentamisen aikataulua ja toteuttamista tullaan seuraamaan tarkasti.

Kokoomus vaati vaalien alla konkreettisia toimia työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi. Suorista tulonsiirroista lapsilisän yksinhuoltajakorotus toteutetaan heti ensi vuoden alusta, ja vuonna 2009 voimaan tulee samansuuruinen korotus kolmannesta lapsesta alkaen lapsilisiin, ja äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahojen vähimmäistaso korotetaan työmarkkinatuen tasolle, mihinkä tässä on jo parissa puheenvuorossa aikaisemminkin viitattu.

Lasten kotihoidon tuen hoitoraha nousee 20 eurolla ja yksityisen hoidon tuki 23 eurolla vuonna 2009. Lisäksi osittaista hoitorahaa korotetaan 20 eurolla vuonna 2010 ja isyysvapaata pidennetään kahdella viikolla. Kaikilla näillä toimilla sinivihreä hallitus, ed. Pulliainen, parantaa merkittävästi lapsiperheiden taloudellista asemaa (Ed. Pulliainen: Siis koko hallitus, jossa vihreätkin ovat mukana!) ja lisää perheiden valinnanvapautta valita itselleen juuri sopiva hoitomuoto.

Perusterveydenhoitoa ja omaishoidon kattavuutta ja tukea parannetaan kunnille maksettavien sosiaali- ja terveystoimen valtionapujen korotuksella. Nämä 608 miljoonaa mahdollistavat myös kotipalvelun ja vanhusten laitoshoidon henkilöstön lisäämisen.

Kuntatalouden näkymät ovat arvioiden mukaan paranemassa, ja tilannetta osaltaan helpottaa myös valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen tekeminen täysimääräisenä. Kunnilla on silti edessään vaikeita haasteita. Esimerkiksi kuntien henkilöstötarpeen arvioidaan nousevan noin 4 000 työntekijällä vuosittain ikääntymisen ja palvelujen kysynnän nousun myötä. Hallitus on omalta osaltaan sitoutunut viemään eteenpäin kunta- ja palvelurakenneuudistusta, joka on ehdoton edellytys kuntatalouden tervehdyttämiselle. Olin kuulevinani, että valtiovarainministeri Katainen omassa esittelypuheenvuorossaan asetti tässä myöskin merkittävän ja mittavan haasteen kunnille, että siellä myöskin tämä hanke etenisi toivotulla tavalla. Lisäksi kuntien yhdistymisavustuksiin ja yhteistoiminnan tukemiseen varataan vaalikauden aikana reilu 320 miljoonaa euroa, jolla pyritään nimenomaan tätä prosessia vauhdittamaan.

Arvoisa puhemies! Kehyspäätöksen kauaskantoisimmat ratkaisut liittyvät osaamiseen ja koulutukseen. Voimia on yhdistettävä ja vahvuuksiin keskityttävä, jotta visio Suomesta huippuosaajien ja innovaatioiden maana toteutuu.

Koulutuksen ammattilaiset ja elinkeinoelämä ovat pitkään ajaneet yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen laadun parantamista. Meidän on kyettävä olemaan menestyksekkäästi mukana yhä kovenevassa kilpailussa osaamisen, innovoinnin ja tutkimuksen huipputasolla. Sivistyspuolueena kokoomus tukee hallituksen historiallista yliopistoreformia sekä innovaatioyliopiston perustamispäätöstä. Yliopistomaailma itse on jo ottanut varsin aktiivisen roolin tässä kehittämistyössä. Tästä osoituksena on Itä-Suomeen syntyvä liittoyliopisto, joka on Joensuun ja Kuopion yliopistojen varsin pitkälle menevä yhteistyöhanke, ja Turussa tehtävä yliopistokonsortio. Yliopistojen rahoitusta lisätään hallitusohjelman mukaisesti vuosittain 20 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta lisätään tavoitteena menojen nousu 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Kokoomus on myös erittäin tyytyväinen siitä, että opiskelijoiden asemaa parannetaan vihdoinkin ja tuntuvasti. Hallitus on päättänyt korottaa opiskelijoiden tulorajoja 30 prosentilla heti ensi vuoden alusta, ja opintorahaan saadaan luvattu 15 prosentin korotus ensi vuoden syyslukukauden alusta lähtien. (Ed. Zyskowicz: Näin kävi, kun kokoomus tuli hallitukseen!)

Nykyhallitus kohdentaa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat valtionosuussäästöt koulutuksen kehittämiseen. Tämä jäi todellakin edelliseltä hallitukselta vain lupauksen tasolle. Linjaus oli oikea, mutta teot jäivät puuttumaan. (Ed. Kankaanniemi: Niin jäi Lipposen hallitukselta!) Näillä 80 miljoonalla eurolla pienennetään opetusryhmiä sekä lisätään resursseja tuki- ja erityisopetukseen. Haluan toistaa sen, mitä valtiovarainministeri Katainen sanoi tästä keinon mietinnästä. Minunkin mielestäni olisi tärkeää, että valmistelussa löydettäisiin semmoinen instrumentti, etteivät kuntien menot lisääntyisi 200 miljoonalla eurolla, kuten käy, jos käytetään yksikköhintainstrumenttia tässä yhteydessä. (Ed. Manninen: Se on ihan yksinkertaista, kun käytetään indeksitarkistusta!) — Aivan, se on yksi mahdollinen instrumentti. (Ed. Pulliainen: Se on hyvä, kun käytte nämä neuvottelut täällä julkisesti!)

Arvoisa puhemies! Kokonaisuuden kannalta on hyvä, että vaalikauden väyläinvestoinnit päätetään kerralla silloin, kun liikennepoliittinen selonteko valmistuu. Suuret hankkeet kannattaa koordinoida siten, että valtion toimesta ei aiheuteta lisäpaineita rakennusalan nopeasti nouseviin kustannuksiin. Tulevaisuudessa väylä- ja liikenneinvestointeihin kannattaa etsiä myös uudenlaisia rahoitusmalleja. Ilahduttavaa on se, että perustienpitoon panostetaan 20 miljoonaa euroa sekä korotetaan yksityisteiden valtionapuja. Metsäteollisuuden raaka-aineen saannin parantamisen lisäksi on muistettava, että nämä tienpitoon laitettavat varat hyödyttävät myös maaseudun asukkaita ja muita elinkeinoja.

Hallitus panostaa maaseutuun ja uusiutuvan energian käyttöön mittavasti. Maatalouden toimintaedellytysten parantamiseen on varattu 60 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä. Uusiutuvan energian käyttöä ja päästöjen vähentämistä edistetään investointituilla, Kemera-määrärahojen nostolla ja asuntojen lämmitystä tehostamalla.

Arvoisa puhemies! Hallituksen päätösten pohjana on vastuullinen arvoperusta, jossa heikoimmin toimeentulevista huolehditaan sekä työntekoon ja itsensä kehittämiseen kannustetaan, mutta samalla pidetään tarkasti huolta julkisen talouden tasapainosta. Olen iloinen siitä, että sinivihreä hallitus on rohkeasti lähtenyt uudistusten tielle luodakseen puitteet, joissa niin yksityiset ihmiset, kansalaiset kuin yrityksetkin luottavat tulevaisuuteen sekä uskaltavat investoida ja ponnistella ja rakentaa näin omaa ja Suomen menestystä.

Eero Heinäluoma /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhasen porvarihallitus sai todellakin hyvän perinnön. Korkeat kasvuluvut ja vahvistuva julkinen talous antavat toiminnalle tukevan kivijalan. Työllisyyden paraneminen jatkuu edelleenkin: viimeisen vuoden aikana on 70 000 uutta työpaikkaa tästä tuloksena.

Kysymys tänään kuuluukin, miten uuden hallituksen toiminta vahvistaa hyvinvoinnillemme välttämätöntä talouden myönteistä kehitystä. Mitä toimia hallitus esittää kasvupolitiikan tukemiseksi ja syntyvien uusien avointen työpaikkojen täyttämiseksi? Miten sosiaalinen oikeudenmukaisuus vahvistuu Suomessa, jos hallituksen kehyslinjaukset toteutuvat?

Porvarihallituksen alku ei vakuuta.

Hallitus jätti jo aloittaessaan hyvät neuvot tien sivuun. Hallitus ei käynnistänyt työtään työllisyysohjelmalla eikä synnyttänyt tällä työllä työmarkkinoille vahvaa sitoutumista, yhteistä intressiä, työllisyyden kasvua. Työmarkkinaratkaisuissa hallituksesta tulikin äänetön yhtiömies, kun vakaudelle ja ennustettavuudelle tärkeä tulopoliittinen kokonaisratkaisu kaatui jo alkumetreillä. (Kokoomuksen ryhmästä: Kuka sen kaatoi?)

Hallitusohjelman kauniit sanat työllisyydestä, oikeudenmukaisuudesta, välittämisestä ja vastuusta eivät näytä löytävän tietään kehyspäätökseen ja hallituksen johdonmukaiseen käytännön toimintaan. Hallitus laiminlyö tulevaisuuteen varautumisen hetkellä, jolloin siihen olisi parhaimmat mahdollisuudet.

Työmarkkinoilla syntyy tänään kyllä uusia työpaikkoja, mutta suureksi kysymykseksi tulee, löytyykö oikein koulutettuja, osaavia ihmisiä näihin avautuviin työtehtäviin. Työ ja tekijät eivät nyt kohtaa.

Vastauksena ongelmiin kehyspäätös leikkaa rajusti työllisyysmäärärahoja. Työttömien koulutukseen ja työelämään paluun tukemiseen tarkoitettujen määrärahojen vähennykset osuvat kipeimmin kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin ihmisiin, erityisesti pitkäaikaistyöttömiin.

Korkeahintaiset asumiskustannukset ja asuntojen puute ovat kasvukeskuksissa todellinen este avointen työpaikkojen täyttymiselle. Tavalliset palkansaajat, sairaanhoitajat ja poliisit myyjistä ja toimistotyöntekijöistä puhumattakaan, eivät enää löydä itselleen kohtuuhintaisia asuntoja esimerkiksi Helsingistä. Pääkaupunkiseudun kauppakamari sanoo asiat suoraan tuoreessa raportissaan: töitä on, asuntoja puuttuu.

Asuntotuotannon vauhdittamisen sijaan hallitus kuitenkin lakkauttaa aravan ja lykkää uusien asuntojen syntymahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudun kehäradan siirtäminen tulevaisuuteen tarkoittaa yhtä kuin 30 000 ihmisen asuntojen valmistumisen lykkäämistä. Nyt liikenneinvestointeja karsitaan ja asuntotuotantoa vähennetään ja tilalle tarjotaan sitä, että alueen kunnat huolehtisivat itse valtiolle kuuluvan raideliikenteen rahoituksesta.

Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä kiittää hallituksen superministeri Pekkarista rehellisyydestä. Hänhän kertoi Äänekosken torilla hallitusneuvotteluissa päätetyn kehäradan rakentamisen myöhentämisestä. Pekkarisen lausuman mukainen siirto todellakin sisältyy nyt tehtyyn kehyspäätökseen, vaikka vielä reilu viikko sitten liikenneministeri ja hallituksen kokoomuslaiset ministerit kilvan osoittivat, että mitään ei ole asiasta päätetty. Äänekosken torilla siis kannattaa liikkua, kun haluaa tietää, mitä hallituksessa tehdään.

Liikenteen rahoitus on sekin jäämässä selvästi hyväksyttävästä tasosta. Tämä vaikeuttaa niin jo tehtyjen päätösten toteuttamista kuin uusien, maakuntien kehitykselle tärkeiden hankkeiden käynnistymistä. Samoin tienpidon ja radanpidon määrärahamitoitus jää jälkeen eduskunnan aiemmista esityksistä. E18 ja monet muut tärkeät hankkeet odottavat nyt kohtaloaan täydellisessä epätietoisuudessa.

Yhtä aikaa uusien työpaikkojen kanssa meille tulee myös uusia työttömiä. On selvää, että nopea rakennemuutos taloudessa on jatkumassa. Hallituksen määrärahapelissä kuitenkin näemme, että äkillisestä rakennemuutoksesta kärsivien paikkakuntien tarpeet on unohdettu ja tätä koskevat määrärahat on kehyspäätöksessä sivuutettu.

Suomen tulevaisuus on osaamisessa ja siihen panostamisessa. Tältä kannalta on valitettavaa, että tiede- ja korkeakouluneuvoston suositukset määrärahoista eivät kehyspäätöksessä toteudu. Uuden innovaatioyliopiston toimintamenojen rahoittaminen vähentämällä vastaavasti muita tulevaisuuspanostuksia, kuten Suomen Akatemian ja Tekesin määrärahoja, on kestämätöntä hölmöläisen peiton jatkamista.

Pienenä kansakuntana meidän osaamispanostustemme tulee koskea koko väestöä. Meillä ei ole varaa eikä syytä jättää ketään syrjään. Erityinen huoli onkin niistä 350 000 ihmisestä, jotka ovat puutteellisen peruskoulutuksen varassa työelämässä ja joita uhkaa työelämästä uloslyönti. Siksi aikuisten Noste-ohjelma vaatii jatkorahoitusta.

Hallituksen kehysbudjetti jättää ilmastonmuutokseen varautumisen pahasti kesken. Sosialidemokraatit esittävät hallitukselle Öljyvapaa Suomi 2030 -ohjelman laatimista ja siihen kansallista yhteisymmärrystä. Sen keskeisenä osana tulee olla uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan satsaaminen sekä raideliikenteen ja muun joukkoliikenteen suosiminen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen epäonnistuminen tuloratkaisun teossa näyttää johtavan pidempään verotusta koskevaan epävarmuuden aikaan. Kun työmarkkinaratkaisujen sisältöä ei ole tiedossa, hallitus jää katselemaan, mitä tapahtuu. Verolinjauksissa tarvittaisiin nyt selkeää painopisteajattelua. Kevennysvaraa on käytettävä ensi sijassa työllisyyttä tukevalla tavalla. Näin voimme osaltaan tukea uusien työpaikkojen syntymistä. Työllisyyden ohella on huolehdittava verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Siksi eläkeläisten verotusta ja perintöverotusta koskevat epäkohdat on korjattava.

Eläkeläiset odottavat nyt vaalien yhteydessä verotuksesta annettujen lupausten lunastamista. Sosialidemokraattien ehdoton kanta on, että eläkeläisten verotuksen kevennykset toteutetaan heti ensi vuoden alusta. Maamme yli miljoonalla eläkeläisellä — heistä ylivoimainen valtaosa pieni- ja keskituloisia — ei ole mitään tekemistä tuloneuvottelujen kanssa. Siksi eläkeläisten veroratkaisua ei pidä jättää hallituksen uuninpankolle odottelemaan. Samoin tavanomaisten perintöjen verotusta on leskien ja alaikäisten lasten kohdalta helpotettava ja tätä koskevat esitykset on tuotava eduskuntaan heti alkusyksystä. Verotuksen kevennysvaraa hallitus kuitenkin näyttää roiskivan eri puolille ilman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työllisyysvaikutusten arviointia. Työn verotuksen kevennysmahdollisuudet hupenevat nyt erilaisten hallituspuolueita lähellä olevien intressitahojen etujen vartiointiin.

Kehyslinjaukset herättävät oikeutetusti huolta työllisyytemme tulevasta kehityksestä. Keskustan puoluesihteerin Jarmo Korhosen mukaan valtiovarainministeri Jyrki Kataisen linja on johtamassa siihen, että Suomen talouskehitys uhkaa hidastua. Edelleen keskustan verkkolehden mukaan kokoomuslaisen valtiovarainministerin johdolla on Suomeen syntymässä tilanne, jossa tehdään talouden ja työllisyyden kasvua hidastavia päätöksiä. Kehyspäätösten valossa tätä arviota ei voi pitää aivan vääränä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tietoisesti mitoittanut kehyksensä alimittaisiksi. Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun olemme vauraampia kuin koskaan aikaisemmin, ja samaan aikaan, kun kansalaiset oikeutetusti kysyvät, kenelle kasvun hedelmät jaetaan.

Kehysten alimitoitus on johtanut hallituksen ensimmäiseen 250 miljoonan euron säästölistaan, jota häveliäästi täällä kutsutaan menojen uudelleenkohdentamiseksi. Tämän uuskielen takana on työttömien palvelutarjonnan heikentäminen, valtion ja kuntien tukityöpaikkojen hävittäminen, päivähoidon maksujen ja terveyskeskusmaksujen korotukset, oikeusavun omavastuu, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyön määrärahojen leikkaukset sekä monet muut ratkaisut.

Erityisen huolestuttavaa on se, miten hallituksen kehys kohtelee kunnallisia palvelujamme. Hoivan ja hoidon työntekijätarve on lähivuosina 20 000 henkeä, mutta tämän haasteen vastaanottamisessa kunnat jätetään yksin. Kuntien matalapalkkaisten alojen palkkaratkaisuun kehyksessä ei ole paljosta palopuheesta huolimatta varauduttu euroakaan. Tasa-arvotupo ei ole yltänyt edes kehyspaperin alaviitteeksi. Kuntien tuloratkaisua hallitus on nyt edistämässä leikillä, jota ennen kutsuttiin kuurupiiloksi. Kunnat saavat tehdä omat tarjouksensa palkkaratkaisuista ilman, että ne tietävät, mikä tulee olemaan valtion mukaantulo.

Kehitysyhteistyön osalta hallitus ei ole kehyspäätöksessä hyväksynyt kehitysapuvelvoitteidemme täyttämiseen mitään aikatauluja. Ainut mahdollisuus hallitukselle täyttää kansainväliset velvoitteemme on epäonnistuminen talouskasvussa, jolloin nyt tehtyjen euromääräisten summien kansantuoteosuus voisi todellisuudessa toteutua. Sitä ei voi pitää kestävänä tienä. Eduskunnan pitäisi nyt yli puoluerajojen yhdistyä ja asettaa kehitysyhteistyöpanostukselle selvät vuositavoitteet. Tätä odottavat myös ne nuoret, jotka sankoin joukoin kertoivat meille viime viikolla omat terveisensä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on jo moneen kertaan kehunut, mitä kaikkea etuuksia se on parantamassa. Niin tänäänkin. Mutta hallitus on jättänyt kertomatta, mitä hallituksen ohjelma ja kehyspäätös kokonaisuudessaan tarkoittaa eri väestöryhmille, sillä sen, mikä vasemmalla kädellä annetaan, sen oikea käsi ottaa pois ja usein korkojen kanssa.

Bensaveron ja kotitalouksien sähköveron korotukset osuvat tavallisiin suomalaisiin ja leikkaavat kokonaisuudessaan pois sen hyödyn, jonka elintarvikkeiden arvonlisäveron lasku mahdollisesti olisi tuonut. Varmemmaksi vakuudeksi veronkorotukset toteutetaan heti ja ruuan arvonlisäveron alennus jää loppukauteen. Sekin tosin taitaa edellyttää keskustan puoluesihteerin ilmestymistä budjettineuvotteluihin. Ei ihme, että keskusta piti näissä neuvotteluissa huolta siitä, että maatilojen käyttämän polttoöljyn verovähennystä kasvatetaan ja maatilat siirretään kotitalouksien sähköverotuksesta teollisuuden alhaiseen sähköveroluokkaan.

Hallitus mainostaa lapsilisien korotusta kolmannesta lapsesta alkaen, mutta jättää kertomatta sen, että lapsilisäkorotusta vaille jää kymmenestä lapsiperheestä kahdeksan. Loput neljä viidesosaa saavat tulla toimeen nykyisellään, paitsi tietysti, että hekin pääsevät maksamaan korotettuja terveyskeskus- ja päivähoitomaksuja.

Yksinhuoltajille hallitus lupaa 10 euron korotuksen lapsilisään. Päivähoitomaksun korotus vie joka toiselta yksinhuoltajalta tämän edun ja vielä hiukan enemmänkin. Kaikkein pienituloisimmille ihmisille räätälöity minimipäivähoitomaksu, tosiasiassa päivähoitomaksun korotus, kertoo paljon hallituksen ajattelutavasta ja kannustuksen linjasta.

Maassa on todellakin porvarihallitus, ja se alkaa näkyä.

Arvoisa puhemies! Hallitus ja sen virkamiehet eivät itsekään usko kehyslinjausten riittävän uusien työpaikkojen synnyttämiseen hallituksen tavoittelemalla tavalla. Hyvistä alkulähtökohdista huolimatta hallituksen kehyslinjaus kertoo budjetin kääntyvän alijäämäiseksi jo vuonna 2010. Hallituksen loppuvaalikauden veronalennuksia ollaan siis tällä mallilla rakentamassa velanoton varaan. Siinä meillä on vastuullista talouslinjaa ja lastemme tulevaisuuden rakentamista.

Kehyspäätökseen tarvitaan selvä linjamuutos, jossa panokset kohdentuvat uusien työpaikkojen luomiseen ja niiden täyttymiseen, työllisyyden vahvistamiseen, tasa-arvoisten palveluiden rakentamiseen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen. Tähän sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä omassa työssään tähtää.

Martti Korhonen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus ei välitä oikeudenmukaisuudesta ja kääntää selkänsä ympäristölle. Hallitus luopuu samalla kansainvälisestä solidaarisuudesta. Ja mitä se on ja miten se näkyy näissä kehyksissä?

Yritysperinnöt hallitus vapauttaa kokonaan verosta, mutta pienituloisimmatkin pannaan maksamaan päivähoitopaikasta. Kunnallisten palvelujen maksut hallitus sitoo indeksiin, mutta ei sido lapsilisiä indeksiin. Näyttää myös siltä, että uusien energialähteiden edistäminen on muodostumassa uudeksi maatalouden elinkeinotuen muodoksi. Kehitysyhteistyötavoitetta lykätään yhä pidemmälle.

Lyhyesti sanoen hyvätuloisten veronalennusten jatkaminen ja perintöveron poistaminen etuoikeutetuilta omistajilta tulevat lisäämän eniten eriarvoisuutta yhteiskunnassa tämän kehyksen kautta, jos se toteutuu.

Vasemmistoliitto pitää tärkeänä oikeudenmukaisuuden lisäämistä ja eriarvoisuuden vähentämistä. Päivähoidon nollamaksuluokan poistaminen on todella räikeä esimerkki hallituksen epäsosiaalisuudesta. Lapsen oikeus päivähoitoon jää näin kyllä muodollisesti voimaan, mutta vähävaraisilta lapsilta tämä oikeus kuitenkin käytännössä viedään maksun avulla. Se on sitä päivähoitoresurssien järkevää käyttöä ilmeisesti, josta pääministeri puhui taannoin. Hallitus ei todellakaan tunnusta päivähoitoa jokaiselle lapselle annettavana mahdollisuutena oppia uutta ja saada kokemusta. Teille, arvoisat ministerit, päivähoito ilmeisesti merkitsee näemmä vain lapsen pakollista varastointia siksi aikaa, kun vanhemmat ovat työssä. Vielä parempi ilmeisesti teistä olisi se, jos äiti hoitaisi lapset kotona. Harvoin tänä päivänä nykyaikana näkee näin vanhakantaista ajattelua ja ennen kaikkea hallitukselta, jossa on naisenemmistö. Yhdeltäkään lapselta ei saa riistää mahdollisuutta valmentautua ikäistensä seurassa tiedollisesti ja taidollisesti kouluun ja elämään.

Hallitus lupaa, että lastensuojelullisista syistä voi kuitenkin saada maksuvapautuksen. Kuka, ed. Zyskowicz, sen vapautuksen anoo? Entä sitten ne lapset, joiden suojelutarve tulisi esille päivähoidossa vasta mutta joita ei koskaan tuoda päivähoitoon maksun takia? Entä heidän tilanteensa, mikä se on? Opiskelijaperheessä nollaluokan poisto vie senkin, minkä opintotuen inflaatiotarkistus tuo. Työttömille nollamaksuluokan poisto tietää työnhaun hankaloitumista.

Hallituksen mielestä on oikein, että lapsilisän arvo hupenee inflaation myötä. Vain kolmannesta lapsesta maksettavaan lisään tulee hyvitys inflaatiosta. Sen sijaan hallitus haluaa varmistaa, että niin lapsiperheiden kuin muidenkin maksut palveluista nousevat inflaation mukana. Hallitus ei aio korjata sitä epäkohtaa, että lapsilisän korotus ei koidu kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien hyväksi, sillä vastedeskin korotus leikkaa toimeentulotukea, niin kuin me tiedämme tai ainakin meidän tulisi tietää.

Hyvät edustajatoverit, lisää hallituksen epäoikeudenmukaisuudesta: Vanhasen ykkös- ja kakkoshallitus ovat omistavien luokkien asialla. Edellinen hallitus poisti varallisuusveron miljoonaomaisuuksilta. Nyt Vanhasen uusi hallitus poistaa veron miljoonayrityksen perijöiltä. Tämän jälkeen perintövero on vain lähinnä palkansaajien maksama veromuoto. Muut sen sijaan voivat kartuttaa varallisuutta sukupolvesta toiseen. Nykyisin maatalous- ja muista yrityksistä maksetaan veroa vain noin 40 prosenttia siitä, minkä palkansaaja maksaisi, ja sillekin on maksuaikaa. Nyt hallitus haluaa poistaa tämän alennetun veron.

Puhuminen yrityksen jatkamisen helpottamisesta on joiltakin osin aivan tyhjää. Yrityksen jatkamisen ongelma ei ole perintövero ainakaan käytännön elämän tasolla. Suurin ongelma on edelleen sopivan jatkajan puuttuminen. Joskus ongelma on myös se, että vuosien mittaan on laiminlyöty yrityksen kehittäminen. Koskaan, arvoisat ministerit, koskaan ei nykyisen kaltainen perintövero ole ollut jatkamisen esteenä.

Eikö nyt olisi parempi luopua tällaisesta yhteiskunnan rakentamisesta, joka luo väistämättä kahden kerroksen väkeä, ja tehdä kaikista kansalaisista reilusti tasa-arvoisia, niin että jokainen maksaa veroa samoin perustein? Eikö olisi parempi nostaa verotuksen alarajaa kohtuutasolle luomatta uutta veroaatelia suomalaiseen yhteiskuntaan?

Entä kyetäänkö ihmisen tarvitsemia arjen palveluita pitämään yllä tällä kehyksellä, se on tietenkin suuren luokan kysymys. Huolimatta kuntasektorin talouden myönteisestä kehityksestä viime vuonna kuntien velkaantuminen jatkui yhä ja todella nopeaa vauhtia, ja jos me otamme 10—15 suurinta kaupunkia talouskehityksen kärjestä pois, niin tilanne on todella synkän näköinen. Hallitus itsekin myöntää, että on olemassa suuri riski kuntien rahoitustilanteen vaikeutumisesta tulevina vuosina sekä kustannuspaineiden että veropohjan heikkenemisen takia. Tämän pitäisi kyllä näkyä selvästi kehyksistä. Näihin ongelmiin hallitus ei ole varautunut, eikä kehyksessä ole tilaa riittävästi valtionosuuksien kasvattamiselle. Silloin jää hyvin vähän vaihtoehtoja kunnallisella tasolla. Vaihtoehtoja on palvelujen supistaminen tai tulopohjan kasvattaminen kunnallisveroja ja palvelumaksuja korottamalla.

Yksi puute, joka selvästi näkyy ristiriitaisena vaalienaluspuheiden ja kehyksen kautta, on se, että hallitus ei aio panostaa vanhuspalveluihin. Suomen väestö ikääntyy, ja vasemmistoliitto vaatii, että siihen tarpeeseen myös vastataan riittävästi. Sosiaalihuoltolaki kyllä edellyttää kunnilta kotihoidon järjestämistä tarpeen mukaan muun muassa vanhuksille. Normit on kuitenkin laadittu väljiksi ja toteuttaminen on sidottu kunnan vuotuisiin talousarviomäärärahoihin. Kotihoidon saaminen riippuu siis asuinkunnasta. Lisäksi viime aikoina kuntien kotihoito on supistunut sisällöltään ja rajautunut vain entistä huonokuntoisempiin vanhuksiin, niin kuin me tiedämme tai, taas kerran, niin kuin meidän tulisi tietää. Vasemmistoliitto haluaa sellaisen uuden vanhuspalvelulain, jossa niin sanottu hoivatakuu laajennettaisiin myös ikääntyneiden hoivapalveluihin. Sen, hyvät edustajatoverit, me olemme velkaa niille sukupolville, jotka ovat tätä maata menneinä vuosikymmeninä rakentaneet.

Ympäristön osalta hallitus on sangen passiivinen. Kehyspäätöksessä energia- ja ilmastopolitiikassa ei edetty. Ympäristöpolitiikan kannalta on myös kestämätöntä, että ympäristöministeriön tutkimus- ja kehitysmäärärahat leikattiin edellisellä kaudella eikä niitä aiota nytkään nostaa. Uusien energialähteiden edistäminen on muodostumassa uudeksi maatalouden elinkeinotuen muodoksi. Eikö tässä olisi ollut mahdollisuutta kohdentaa olemassa olevaa tukea uudella tavalla, vai onko niin, että hallitus on vain halunnut luoda uuden tukiautomaatin yhteiskuntaan?

Olen ymmärtänyt myös niin, että hallitus puuhaa alueellisille ympäristökeskuksille ohjausryhmiä. Tällä hankkeella on ainakin se riski, että siellä salakuljetetaan MTK ja EK valvomaan ympäristökeskuksia, ja tehän tiedätte, mitä siitä seuraa, kun valvottava alkaa valvoa valvojia. Se tie ei ole hyvä tie.

Suomi on niin vauras maa, että me voimme samanaikaisesti sekä huolehtia omista köyhistämme että antaa myös panoksemme yhdessä muiden sivistysmaiden kanssa maailman köyhyyden lievittämiseen, tai Suomen pitäisi olla myös käytännössä tätä. Vanhasen ensimmäinen hallitus sitoutui nostamaan kehitysavun 0,7 prosentin tasolle vuonna 2010. Nyt tuota tavoitetta lykätään viidellä vuodella. Ymmärtäisi senkin jollakin lailla, jos maamme kärvistelisi talouskriisissä, että tällainen lykkäys tehdään, mutta niin ei ole nyt asianlaita. Onko nyt niin, että köyhä kyllä antaa vähästään, mutta rikas ei anna tässäkään asiassa?

Kehyspäätöksessä todetaan useampaan otteeseen, että työvoiman väheneminen alkaa rajoittaa talouskasvua. Aivan ilmeisestikään ne toimet, joilla pyritään palauttamaan työttömiä työelämään tai hidastamaan eläkkeelle lähtöä, eivät riitä korvaamaan työvoiman puutetta.

Matalapalkkatukimalli aiotaan laajentaa koskemaan nuoria ja vammaisia, vaikka nykylaajuudessaankin tuki on todella tehoton ja pikemminkin vääristää palkkarakenteita. Se suorastaan suosittaa maksamaan pientä palkkaa ja kohdistuu ennen kaikkea naisiin tätä kautta.

Viime vuosina toimenpiteet pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi ovat vähentyneet. Nämä ihmiset eivät ole tulleet työmarkkinoille, vaan heidän joukkonsa on supistunut eläkkeelle siirtymisen kautta. Nyt pitäisi kunnolla panostaa pitkäaikaistyöttömyyteen. Yhtenä lisäkeinona työvoiman tarjoamisen lisäämisessä näyttää olevan valtion henkilöstön vähentämisohjelman kiristäminen uudelleen.

Kun siis näistä toimenpiteistä huolimatta hallitus ennakoi talouskasvun hidastuvan ja vaikeuttavan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämistä, niin siihen nähden tuntuu todella oudolta se, että kehyksissä ei käsitellä työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä lainkaan. Kotouttamiseen on osoitettu pieni lisäys, mutta muutoin ei halaistua sanaa mahdollisista toimenpiteistä, vai uskooko hallitus, että työhalukkaat ulkomaalaiset pyrkivät mieluummin sitten muihin maihin?

On valitettavaa, että hallitus luopuu yrittämästä kunnolla tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamista. Se johtaa yhä kovempiin palkankorotuksiin, mutta myös tuhoaa mahdollisuudet parantaa palkkatasa-arvoa. Suhdannetilanteen kannalta on epäilemättä tietyltä osin järkevää lykätä veronkevennyksiä, mutta yhtä tärkeää on se, että verotuksessa pyritään suurempaan oikeudenmukaisuuteen, ja siinä suhteessa tähän hallitukseen ei ikävä kyllä ole luottamista.

Arvoisa herra puhemies! Vasemmistoliitto tahtoo oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, jossa ketään ei jätetä; yhteiskuntaa, joka ottaa vastuun köyhyydestä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin; yhteiskuntaa, joka ottaa vastuun niin oman ympäristömme tilasta kuin ilmastonmuutoksestakin. Ikävä kyllä, tämän kehyspäätöksen mukaan tämä hallitus ei sitä vastuuta ole ottamassa.

Anni Sinnemäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun työmarkkinoilta alkaa poistua ihmisiä enenevässä määrin, hallituksen itselleen asettama 80 000—100 000 työpaikan tavoite on erittäin haastava. Samalla olemme tilanteessa, jossa on yhä enemmän sellaisia aloja, joilla työvoimaa ei ole saatavilla helposti. Työllisyyden parantaminen edellyttää erityisesti vahvaa panostusta koulutukseen. On entistä tärkeämpää, että kaikki lapset saavat peruskoulun päätökseen ja että peruskoulun päättäneet oppilaat jatkavat opintojaan, jotta työllistyminen myöhemmin on mahdollista. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen auttaa niitä nuoria, joille ei ole nyt löytynyt opiskelupaikkaa. Erityisesti vihreä eduskuntaryhmä kiittää hallitusta oppisopimuskoulutuksen ja työpajatoiminnan lisäämisestä.

Maahanmuuttopolitiikan järkevöittäminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen on myös työllisyyden näkökulmasta perusteltua. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että työllisten lukumäärän lisäksi hallituksen tulee seurata myös henkilötyövuosien määrän kehitystä.

Valtiovarainministeri Kataisen mukaan tiettyihin veronkorotuksiin on kaavailtu nopeampaa aikataulua kuin veronalennuksiin. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä tätä ajattelua voidaan pitää perusteltuna. Tuloverotuksen keventämisen osalta on otettava huomioon suhdannetilanne ja palkkaratkaisut. Veronalennusten painottaminen hallituskauden jälkipuoliskolle on vastuullista. Kehyspäätös katsoo valtiontaloutta kokonaisuutena niin, etteivät veronalennukset uhkaa pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyyttä.

Veronkorotuksilla on myös muita tarkoituksia kuin rahavarojen kerääminen julkiselle taloudelle. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että sekä alkoholi- että ympäristöverojen osalta päätöksiä olisi hyvä tehdä jo vuoden 2008 alusta.

Alkoholiveron korotus on tarpeen sosiaalisista ja kansanterveydellisistä syistä. Veron korotusta perustelee osaltaan myös se, että Viro kiristää alkoholin verotusta. Ympäristö- ja energiaverojen korotuksella on tarkoitus kannustaa ihmisiä luonnon- ja ilmastonsuojeluun. Energiaverojen korotus ei ole kovin suuri, mutta se antaa ihmisille mahdollisuuden käydä läpi omaa kulutustaan. Pakastimen säännöllinen sulattaminen, kodinkoneiden sammuttaminen kokonaan yöksi ja hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin ovat arkisia tapoja suojella ilmastoa ja samalla myös välttyä veronkorotusten vaikutuksilta.

Idén med att höja miljö- och energiskatterna är att uppmuntra folk att engagera sig i natur- och klimatskydd. Det är inte fråga om någon stor höjning av energiskatten, men det ger envar en chans att se över sin egen konsumtion. Att frosta av frysen, släcka ner hushållsmaskiner helt och hållet till natten och att byta ut glödlampor mot energisnåla lampor är vardagliga sätt att skydda klimatet.

Valtiovarainministeriön yksi tehtävä on suojella valtiontaloutta. Verotuksen keventäminen ja palveluiden parantaminen on mahdollista osin harmaan ja mustan talouden torjunnan ansiosta. Hallitusohjelmassa tähän on suhtauduttu täydellä vakavuudella. Riskialoilla, kuten esimerkiksi rakennusalalla, valvonnan on toimittava tehokkaasti. Suomen tulee myös harkita tietyillä aloilla käännettyyn arvonlisäverojärjestelmään siirtymistä, kuten osassa Euroopan unionin jäsenmaita on tehty.

Arvoisa puhemies! Kirjastot, kotimainen elokuva, design, teatterit, orkesterit, maksuton yliopisto-opetus ja tutkimus. Suomalaisilla on tieteen ja taiteen saralla saavutuksia, jotka yhdistävät meitä ja joista voimme olla ylpeitä. Innovaatioyliopiston tarkoituksena on yhdistää ylintä tieteellistä ja taiteellista opetusta ja tutkimusta. Yliopistot, myös innovaatioyliopisto, lähtevät vapaan tieteen tekemisen ja sivistyksen ihanteista. Vihreälle eduskuntaryhmälle on selvää, että taideteollinen ja taiteellinen koulutus säilyy vahvana ja arvostettuna tulevassa korkeakoulussa. Näiden kolmen yliopiston opiskelijoille yhdistäminen antaa aivan uusia mahdollisuuksia.

Yliopistojen perusrahoitusta nostetaan 80 miljoonalla eurolla vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuusohjelman lähtökohtia on uudistettu korkeakoulujen ja Suomen Akatemian osalta niin, että ohjelma ei saa uhata koulutuksen ja tutkimuksen laatua. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että nämä ovat välttämättömiä uudistuksia, jotta voimme varmistaa korkeakoulujen toimintaedellytykset.

Veikkauksen tuotto-odotusta nostamalla varmistettiin se, että Veikkauksen tuotot jakautuvat sovitussa suhteessa taiteelle, tieteelle, liikunnalle ja nuorisotoimelle. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä on hyvä, että taidelaitokset saavat kipeästi kaipaamansa indeksikorotukset. Samoin on tärkeää, että kehyskauden aikana kotimaisen elokuvan ja taiteen vapaan kentän toimijoiden rahoitusta voidaan vahvistaa. Myös apurahatutkijoiden sosiaaliturvan kysymykset tulee ratkaista.

Kehyspäätöksessä vahvistetaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta lisätään. Valtionosuuksien lisäys kohdistuu perusterveydenhuoltoon, vanhusten laitoshoidon ja kotihoidon henkilöstöön, vammaisten henkilökohtainen avustaja -järjestelmän parantamiseen, perhehoitoon ja lapsiperheiden kotipalveluun.

Kehyspäätöksessä vahvistetaan lasten subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. Työttömien, opiskelijoiden ja yksinhuoltajien lapsilla on oltava tosiasialliset mahdollisuudet päivähoitoon. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että jatkossakin tulee olemaan lapsia, jotka ovat kokopäivähoidossa eivätkä maksa päivähoitomaksua. Päivähoidon saatavuus on merkittävä tekijä sen suhteen, ovatko vanhemmat työmarkkinoiden käytettävissä. Tietyissä ryhmissä päivähoidon maksuilla on myös merkitystä siinä, onko työn tekeminen kannattavaa. Nämä kysymykset tulee ottaa huomioon maksu-uudistusta valmisteltaessa. Uskomme, että muut hallituspuolueet jakavat nämä tavoitteet ja että päivähoidon maksuista kokonaisuudessaan löydetään tyydyttävä sopimus.

Suomalaisen perusturvan taso on tällä hetkellä liian matala. Vihreät pitävät kehyksessä vahvistettuja tulonsiirtojen korotuksia onnistuneena kokonaisuutena. Tämä hallitus korottaa tulonsiirtoja 100 miljoonalla eurolla enemmän kuin edeltäjänsä, ja korotukset on kohdistettu hyvin.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää erinomaisena sitä, että pienin äitiys-, isyys- ja vanhempainraha nousevat työmarkkinatuen tasolle. Korotus on yli 100 euroa kuukaudessa, ja uudistuksen merkittävyyttä lisää se, että lähes viidennes äideistä on jatkuvasti saanut pienintä äitiyspäivärahaa. Isälle korvamerkitty vapaa pitenee kahdella viikolla vuonna 2010. Isän vapaan pidennys ja isien perhevapaiden puolesta kampanjointi toivottavasti johtavat siihen, että isät hoitaisivat huomattavasti nykyistä enemmän kotona vauvojaan.

Opiskelijoiden tulorajoja korotetaan vuoden alusta, ja opintorahaa nostetaan syyslukukauden alusta 2008. Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha nousee 297 euroon. Opiskelijat ovat tavoitelleet korotusta pitkään, ja uskon, että siitä osataan iloita. Tulorajoihin on koskettu viimeksi vuonna 1998, joten niiden tarkistukselle oli myös korkea aika.

Uutena määrärahana kehykseen varataan 2 miljoonaa euroa siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaamiseen. Asumiskustannukset ovat heikentäneet siviilipalvelusmiesten toimeentuloa, koska vain osa palvelupaikoista on suoriutunut asumiskustannusten korvaamisesta moitteitta.

Arvoisa puhemies! Tuomioistuinten ruuhkautuminen on ollut vakava ongelma esimerkiksi huoltajuusratkaisua odottaville perheille ja rikosten uhreille. Nyt ruuhkia lähdetään purkamaan määrätietoisesti. Kehyspäätös vahvistaa myös sen, että vankeinhoidon vaikeaa tilannetta voidaan helpottaa. Vihreä eduskuntaryhmä on tästä tyytyväinen. Samoin pidämme hyvänä sitä, että syyttäjälaitoksen rahoitusta parannetaan. Tämä on tärkeää, jotta syyttäjällä on aikaa hoitaa vaikeita talousrikoksia ja sivuun jääneitä rikoslajeja, kuten rasistisia rikoksia ja ympäristörikoksia.

Saamelaiskulttuurikeskuksen perustamiseen — ed. Arhinmäenkin keissiin — on varmasti varattu rahaa. Saamelaiskulttuurikeskuksen perustaminen on ollut pitkään yksi saamelaisten ja myös koko Lapin maakuntaohjelman kärkihankkeista. Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentaminen on odottanut valtion rahoituspäätöstä jo pitkään, ja nyt päätös kehyksissä saatiin vahvistettua. Tästä vihreä eduskuntaryhmä ilmaisee ilonsa.

Liikenteen päästöjen vähentäminen on keskeistä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomessa liikenteen päästöt ovat kasvaneet voimakkaasti. Henkilöautojen, etenkin niin sanottujen kakkosautojen, määrä lisääntyy, työmatkat pitenevät ja yhdyskuntarakenne hajaantuu. Liikenteen päästöjä voidaan rakenteellisesti torjua kaavoituksella. Kehärata on tästä näkökulmasta arvokas hanke, koska se mahdollistaa asuinalueiden rakentamisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän. Kehäradan suunnittelua on jatkettava niin, että se valmistuu nyt sovitussa aikataulussa.

Kehyspäätöksessä luodaan uusi tuki, suurten kaupunkien joukkoliikennetuki, jonka myötä valtio osallistuu joukkoliikenteen rahoitukseen nyt kaikkialla Suomessa. Eduskunta on vaatinut tätä tukea pitkään, koska suuret kaupungit tätä tukea tarvitsevat. On harmillista, että suurten kaupunkien joukkoliikennetuen taso jäi tavoiteltua alhaisemmaksi ja että sen aloitus siirtyi. Eduskunnan on vielä tarpeen etsiä mahdollisuuksia perustaa tuki jo aiemmin.

Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyömäärärahoja kasvatetaan 370 miljoonalla eurolla. Prosentteina tämän arvioidaan tarkoittavan 0,55:tä prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2011. Tämä ei ennen vaaleja ollut meidän tai ruotsalaisen kansanpuolueen tavoite, mutta kuvittelisin sosialidemokraattien olevan tähän tasoon tyytyväisiä, koska se vastaa heidän vaalilinjauksiaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi saavuttaa kehitysyhteistyömäärärahoissa 0,7 prosentin taso bruttokansantuotteesta. Tavoitteen saavuttaminen on syytä varmistaa kirjauksella, mihin vuoteen mennessä tämä prosenttiosuus aiotaan saavuttaa.

Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! On sekä oikein että viisasta puolustaa vastuullista ja tiukkaa budjettipolitiikkaa. Se on oikeudenmukaista tulevia sukupolvia ajatellen. Kun oppositio haluaa käyttää enemmän valtion rahaa, on syytä muistaa hallituksen budjettimenojen olevan 180 miljoonaa euroa suuremmat, siis jopa 14 prosenttia suuremmat, kuin edellisen hallituksen budjettikehykset. Olisi vastuutonta tehdä tätä suurempia menonlisäyksiä.

Budjettikehysten avainluvut vastaavat hyvin pitkälle Rkp:n ennen eduskuntavaaleja ja ensimmäisten hallitustunnustelujen aikana esittämiä lukuja. Budjettimenot kasvavat bruttomääräisesti 1,5 miljardia euroa, ja veroja alennetaan vajaat 2 miljardia euroa. Näiden lukujen taakse kätkeytyy paljon panostuksia terveydenhuollon, koulutuksen ja työllisyyden parantamiseen — lyhyesti sanottuna parempaan tulevaisuuteen.

Talman! Vi har sagt det många, många gånger tidigare från den här talarstolen, men det är skäl att säga det igen. Vi måste skapa välfärden innan vi kan fördela den. Vi måste få fler jobb och fler skattebetalare för att klara av framtidens utmaningar. Därför ligger tyngdpunkten i regeringens politik på sysselsättningen. Och det syns främst i regeringens satsningar på utbildning. Satsningen är systematisk och omfattar alla nivåer inom utbildningen. Till exempel grundskolan får 80 miljoner i återinvesterade pengar.

Svenska riksdagsgruppen har länge efterlyst större satsningar på yrkesutbildningen, eftersom vi redan kan skönja en brist på inhemska timmermän, plåtslagare och vårdare, och de är bara några exempel. I Närpes ligger arbetslösheten nu på drygt 2 procent. Det råder alltså akut brist på arbetskraft.

Det är mycket viktigt att yrkesutbildningen nu får fler elevplatser och att läroavtalskontrakten kan utökas. Totalt sett höjs statsandelarna till kommunerna för utbildning och kultur med över 200 miljoner euro. Också universiteten får tillläggsmedel. Forskningen får totalt 90 miljoner i nya pengar. Dessutom gör regeringen slag i saken och förverkligar den viktiga tanken på ett stort innovationsuniversitet i huvudstaden då tre universitet går samman.

För oss är det viktigt att studiestödet höjs nästa år. Vi har faktiskt medlemmar i vår riksdagsgrupp som hunnit vara med som studentkårsordförande och kräva att studiestödet skulle höjas redan då. Nu kan den cirkeln slutas. Positivt är förstås också att studerandenas inkomstgränser höjs med hela 30 procent under kommande skatteår.

Veropolitiikka on toiminut merkittävimpänä poliittisena välineenä työllisyyden elvyttämiseksi. Nyt hallitus jää odottamaan työmarkkinaosapuolten neuvottelutulosta ennen kuin se päättää mahdollisista veronalennuksista. Eduskunta ja hallitus ovat tosin odottaneet työmarkkinaosapuolia ennenkin, mutta on ehkä syytä muistuttaa kaikkia tahoja, että eduskunta ei odota ensi vuoden verolakeja kuinka pitkään tahansa.

Hallitus siirtää sovitut veronalennukset tulevaisuuteen, koska on olemassa vaara talouden ylikuumentumisesta. Ruotsalainen eduskuntaryhmä antaa tukensa tälle näkemykselle, mutta haluamme kuitenkin korostaa sitä, että Suomen on syytä reagoida kansainväliseen verokilpailuun. Edelleen on tarvetta laskea kokonaisveroastetta jatkuvasti ja järjestelmällisesti. Työllistävä veropolitiikka on oikeaa veropolitiikkaa.

Lähdemme siitä, että hallitus valmistautuu budjettiriiheen siten, että erityisesti kaksi verouudistusta voidaan toteuttaa ensi vuoden aikana. Ensinnäkin katsomme, että palkansaajien ja eläkeläisten verotus on saatava yhdenvertaiseksi jo vuonna 2008. Toiseksi korostamme sitä, että tonnistoveropäätöksellä on kiire. Merenkulkumme on jatkuvasti ulosliputusuhan alainen, ja hallituksella on oltava valmiutta toimia nopeasti tuhansien suomalaisten työpaikkojen pelastamiseksi. Kolmanneksi lähdemme siitä, että valtiovarainministeriö käynnistää välittömästi selvityksen perintöverouudistuksen toteuttamisesta.

Herr talman! Valrörelsens profilgrupper har en tydlig profil också i rambudgeten. Många pensionärer kommer att få en rimlig höjning av sin folkpension. Dels höjer regeringen folkpensionens grundbelopp med 20 euro från början av året, dels kan folkpensionen höjas med ytterligare omkring 20 euro då dyrortsklasserna reformeras i många kommuner. Det ger en stor del av folkpensionärerna omkring 40 euro till i månaden.

Svenska folkpartiet lyfte också fram barnfamiljerna och framförallt ensamförsörjarna. Det är bra att barnbidragets ensamförsörjartillägg höjs med 10 euro per barn, även om det här naturligtvis inte löser ensamförsörjarnas alla problem, men det är ett steg i rätt riktning. De övriga familjepolitiska satsningarna skall förverkligas åren 2009 och 2010.

Inför regeringens rambudgetmangling fanns ett beredningsförslag om att tumma på den subjektiva rätten till dagvård. För svenska riksdagsgruppen har den subjektiva rätten till dagvård varit en principfråga i många år och därför är vi nöjda över att beredningens förslag inte gick igenom. Jag vill ännu understryka för säkerhets skull, att regeringen inte tummar på den subjektiva rätten till dagvård, men det är rimligt att dagvårdssystemet blir flexiblare och också mera anpassat till familjernas behov. Rimligt är det också att i synnerhet barn med speciella behov har rätt till avgiftsfri dagvård.

För oss i svenska riksdagsgruppen är satsningarna på den offentliga vården fortfarande viktiga, för det handlar om rättvisa. Den offentliga vården gagnar nämligen alla. Det är med belåtenhet vi därför noterar att regeringen skjuter till över 600 miljoner euro till den kommunala vården och servicen. Och eftersom den största utgiftsposten inom vården är lönekostnaderna, så utgår vi ifrån att denna satsning skall leda till fler fasta anställningar, fler händer på avdelningarna och fler euron i vårdarens lönekuvert.

Arvoisa puhemies! Meillä on eduskunnassa monia puolueita, mutta näin budjettiaikoina tiepuolue lienee niistä kaikkein vahvin. Myös tällä kertaa vaikuttaa siltä kuin valtiovarainministeriö olisi otaksunut eduskunnan tiepuolueen tekevän ne lisäykset, jotka hallitus nyt jätti tekemättä. Budjettikehyksissä on tosin ylimääräisiä määrärahoja sekä teiden kunnossapitoon että yksityisteihin, mutta panostukset ovat kuitenkin liian pieniä.

Nyt ei edes ole kyse uusien suurten rakennushankkeiden käynnistämisestä vaan omaisuutemme säilyttämisestä siten, että se ei rappeudu. Venäjän puutullien vuoksi metsäteollisuudessa tuskaillaan nyt, miten puu saadaan ulos Suomen metsistä, kun pienet tiet ovat yhä heikommassa kunnossa. Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä lähdemme siitä, että valtiovarainvaliokunta saa perusteellisesti miettiä tätä asiaa.

Hallitus tekee uusiin tie- ja ratahankkeisiin liittyvät päätökset sen jälkeen, kun niistä on valmistunut oma selontekonsa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä edellyttää, että hallitus lähtee edellisen hallituksen niin sanotun infraministeriryhmän prioriteettilistasta. Sen mukaan Kantatie 51:n parantaminen Kirkkonummen läpi sekä Vaasan ja Seinäjoen välisen radan sähköistys ovat toteuttamisvuorossa.

Herr talman! Vi kommer att se många förvaltningsreformer under de kommande åren. Den kommunala servicen och strukturen börjar ta form på det lokala planet, och i rambudgeten aviserar regeringen en samfälld reform av både tingsrätter och polisdistrikt. Svenska riksdagsgruppen förutsätter att justitieministern håller ett skarpt öga på hur tvåspråkigheten förverkligas. Vår finländska tvåspråkighet innebär inte enbart att personen vid servicedisken skall kunna erbjuda service på båda språken, utan att hela förvaltningen genomsyras av tvåspråkighet.

Vår fungerande tvåspråkighet förutsätter också ett brett medieutbud. Regeringen tryggar nu SVT:s sebarhet i Finland samtidigt som Yles sändningar tryggas i Sverige. Dessutom fortsätter det indirekta stödet till FNB för att trygga en bred nyhetsbevakning på svenska i Finland. Det är bra. Den rambudget som regeringen nu lägger fram ger goda möjligheter att förverkliga ett framtidsinriktat regeringsprogram.

Toimi Kankaanniemi /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen toisen hallituksen ohjelma lupasi kaikille lähes kaikkea. Ohjelma vilisi innovatiivisia sanoja: kannustavuus, palkitsevuus ja sivistys. Hallitusohjelma näytti mainiolta.

Nyt käsittelyssä oleva hallitusohjelman toteuttamissuunnitelma eli menokehykset eräine verosuunnitelmineen istuvat valitettavasti perin huonosti hallituksen hyvään ohjelmaan. Totuus paljastuu. Menokehykset ovat vähävaraisille lapsiperheille, yksinhuoltajille ja eläkeläisille köyhät. Juurikaan valoisammat ne eivät ole sairaille ja työttömille. Maaseudulle ja viljelijäväestölle ne ovat ankeat. Oikeistohallituksen menokehykset ovat kuin kangastus autiomaassa vaeltavalle kulkijalle. Horisontissa näkyy vihreä keidas raikkaine lähteineen, (Ed. Pulliainen: Se on sinivihreä keidas!) mutta matkan edetessä keidas ei lähenekään. Se on fata morgana, kangastus, pettävä näköharha.

Vasta seuraavien eduskuntavaalien alla, kaukana horisontissa, hallitus lupaa parannuksia muun muassa köyhyysongelmaan ja vanhustenhuoltoon. Parannukset toteutuvat, jos talous antaa niihin mahdollisuuden. Pikaisesti hallitus aikoo toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotukset ja todennäköisesti myös muun muassa energiaverotuksen kiristykset. Ne ovat raskaimmat pienituloisille. Moni vanhus, sairas ja lapsiperhe pettyy, ennen kuin hallituksen ottava käsi muuttuu antavaksi heidän kohdallaan. Varakkaille ja hyväosaisille hallitus on anteliain.

Herra puhemies! Suomi on monella tavalla jakautunut kahtia. Köyhyys on satojentuhansien suomalaisten arkea, nopea rikastuminen on osan etuoikeutena. Osa kotitalouksista velkaantuu vaarallista tahtia, osa kerää suuria varallisuuksia. Kunnista osa tekee vahvaa ylijäämää vuodesta toiseen, osa leikkaa palvelujaan, nostaa veroprosenttiaan ja tekee jatkuvaa alijäämää. Maakunnista osalla menee hyvin, osa taantuu tehottoman aluepolitiikan ja byrokratian loukussa. Eräillä yrityksillä on vahva veto, mutta osalla yrittäjistä on tiukkaa. Tasausta ei tapahdu.

Hallitus pelkää talouden ylikuumenemista. Muutamassa kasvukeskuksessa vaara on todellinen, mutta suurimmassa osassa maata ja maakuntia alijäähtyminen on paljon suurempi vaara. Se on ollut todellisuutta jo pitkään. Maataloustulo romahti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana 25 prosenttia. Nyt viljelijöitä kyykytetään yhä pahemmin muun muassa ympäristötuen ehdoilla ja jatkuvalla epävarmuudella.

Viime viikon Sampo-lehdessä maanviljelijä Heikki Pihlainen Saarijärveltä totesi, että EU vei työn ilon, toi byrokratian, teki touhusta, siis maanviljelystä, pelleilyä ja hänestä elämäntapaviljelijän. Pihlainen kommentoi myös kunta- ja palvelurakenneuudistusta ja totesi, että siitä ei voi tulla hyvä, sillä kunnilla pitäisi olla aikaa yhteisen tahdon löytymiseen. Hetkessä se ei synny, totesi keskustan kaupunginvaltuutettu Saarijärveltä. Viisasta kokemuksen ääntä, jota ministerien sietäisi tarkoin kuunnella.

Arvoisa puhemies! Kehysselonteon arvioinnissa on suuri vaikeus se, että hallitus jättää yhä monet tärkeät toimenpiteet ajoittamatta ja tarkemmin avaamatta. Hallitus aikoo kerätä 330 miljoonaa euroa alkoholijuomaveron ja energiaverojen korotuksilla. Kenelle hallitus panee suurimman energiaverotaakan? Viro nostaa alkoholin hintaa. Aikooko hallitus tyytyä edelleen vain parin prosentin korotukseen kasvavista haitoista huolimatta? Miksi hallitus viivyttelee perintöverotuksen keventämistä leskien ja lasten osalta ja ruuan arvonlisäveron alentamista? Ne on toteutettava kiireesti.

Kovasydämisintäkin on varmasti säälittänyt vihreiden tuska, kun he ovat hiki otsalla yrittäneet vakuuttaa, että lasten kokopäivähoidon nollamaksuluokkaa ei ole päätetty poistaa. Kokoomuksen ja keskustan johtavat ministerit vielä viikonloppuna kylmäverisesti vakuuttivat, että sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus toteutetaan siten, että maksut nousevat 1.8.2008 alkaen ja köyhimpiä lapsiperheitä kepitetään ottamalla käyttöön kokopäivähoidon vähimmäismaksu. Näinhän kehysselonteossa sivulla 20 selvällä suomen kielellä kerrotaan. Vihreät hyväksyvät ydinvoiman rakentamisen ja kehitysyhteistyötavoitteen siirron, eikä perustulomallikaan sisälly kehyksiin. Nyt oikeistohallitus antaa vihreiden tuella köyhimmille lapsiperheille keppiä.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy sitä, että hallitus aikoo sitoa sosiaali- ja terveydenhuollon maksut indeksiin, mutta ei aio sitoa lapsilisiä, kotihoidon tukea eikä minimiäitiyspäivärahoja indeksiin. Aivan uskomatonta on se, että hallitus aikoo kerätä köyhiltä, sairailta ja lapsiperheiltä kunnille 60 miljoonaa euroa maksujen korotuksilla, mutta leikkaa tämän summan kuntien valtionosuuksista. Kunnat joutuvat hallituksen likaisen työn toteuttajiksi ja vähävaraisimmat maksajiksi. Vaadimme lasten kotihoidon tukeen sellaista tasokorotusta, joka nostaa kotihoidon perheiden todelliseksi vaihtoehdoksi.

Suomessa on yhä yli 130 000 köyhyydessä elävää lasta. Tämä on suuri häpeä, joka tulee määrätietoisin toimenpitein poistaa viipymättä. Valitettavasti Vanhasen toinenkin hallitus on kääntämässä selkänsä vähävaraisille lapsiperheille.

Arvoisa puhemies! Eläkeläiset odottivat porvarihallitukselta paljon. Edellisten hallitusten sosialidemokraattien johdolla toteuttamat kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus, taitetun indeksin heikennys ja kansaneläkkeiden olemattomat tasokorotukset ovat hyvässä muistissa. Kehysselonteosta löytyy joitakin parannuksia, mutta ne syödään erilaisten maksujen ja energiaverojen korotuksilla. Eläkkeiden palkkatuloa kireämpi verotus korjataan, ja ruuan arvonlisäveron kevennys toteutetaan, mutta vasta vuosien kuluttua. (Ed. Zyskowicz: Tällä vaalikaudella!) Eläkeläiset olivat edellisten hallitusten aikana valtiontalouden kuntoonpanon päämaksajat. Nyt hallitus pitää eläkeläisiä ylikuumenemisen aiheuttajina. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaatii hallitukselta seniorikansalaisia kunnioittavia ja arvostavia uudistuksia. Varaa niihin nyt on. (Ed. Kalli: Ja kehyksessä on varaa!)

Hoitoalan ongelmista on puhuttu paljon. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei tästä ongelmasta vaikene ennen kuin hallitus valtiovarainministeri Kataisen toimesta tässä salissa ilmoittaa, että nyt hoitoalan koulutettujen, matalapalkkaisten, raskasta vuorotyötä tekevien palkkoja on korotettu 500 eurolla kuukaudessa. Samalla muistutamme, että julkisella sektorilla on monia muitakin ammattialoja, joiden palkkausta on parannettava. Kuntataloutta on vahvistettava.

Tierahoituksen osalta kehykset ovat suuri pettymys. Kuukausi sitten ministeri Pekkarinen lupasi, että Vantaan kehäradan rakentamista siirretään ja nämä rahat, 100 miljoonaa euroa, käytetään maakuntien perustienpitoon. (Ed. Zyskowicz: Oliko se siellä Äänekosken torilla?) — Äänekosken torilla. Kyllä näin oli. — Kehysselonteko paljastaa, että kehärataa lykätään muutamalla kuukaudella ja perustienpitoon lisätään kertaluonteisesti vain 20 miljoonaa euroa. (Vasemmalta: Ei ole paljon!) — Se ei ole paljon. — Maakunnissa pettymys on edelleen suuri. Tiestö rappeutuu, eriarvoisuus kasvaa ja maaseutu autioituu Vanhasen hallituksen aikana kiihtyvällä vauhdilla. Uskooko hallitus todella, että ylikuumeneminen estetään kehäradan parin kuukauden siirrolla? Miksi myös Lusi—Mikkeli-tieosuuden parantamista siirretään?

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaatii perustienpitoon ja radanpitoon nopeasti lisärahoitusta. Valtion omaisuuden myyntituloista tulee suunniteltua selvästi suurempi osa käyttää tähän tarkoitukseen.

Korostamme myös, että hallituksen suunnittelema huippuyliopisto ei saa merkitä muiden yliopistojen rahoituksen ja toimintaedellytysten heikkenemistä. Uusi hanke onkin tarkoin harkittava.

Hallitus laskee paljon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen varaan. Sitä on syytä viedä eteenpäin. Sen varaan ei voida kuitenkaan laskea kohtuuttomia. Kunnat tarvitsevat lisää varoja kasvavista vastuistaan selvitäkseen. Kuntaliitto on tästä vakavasti muistuttanut aivan viime päivinä viitaten kehyksiin.

Suunniteltujen valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustaminen vaikuttaa kannatettavalta. Valtion tuottavuusohjelma, jota hallitus on voimakkaasti päättänyt vielä kiristää, on kokonaisuudessaan syytä tuoda selontekona tai tiedonantona eduskunnan käsittelyyn. Useilla aloilla säästöjen sijaan on panostettava lisää henkilöstövoimavaroihin. Koulutus ja tutkimus, oikeuslaitos ja eräät muut alat tarvitsevat lisäpanostusta.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä antaa tukensa hallituksen yleisille talous- ja veropolitiikan tavoitteille edistää työllisyyttä, yrittäjyyttä ja osaamista sekä lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta. Edellä kuitenkin nostin esille yksityiskohtia ja asiakokonaisuuksia, joissa emme voi antaa tukea hallituksen suunnitelmille. Parhaat vaihtoehdot niin menojen kohdentamisen kuin verotuksenkin osalta löytyvät kristillisdemokraattien viime syksyn vaihtoehtobudjetista.

Raimo  Vistbacka  /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuluva vuosi on antanut monelle suomalaiselle toiveita paremmasta. Sitä herättivät ainakin kovat vaalilupaukset lähes jokaiselle kansanosalle. Puhuttiin suuresta jakovarasta. Luvattiin parempia teitä ja ratoja. Luvattiin tasa-arvotupoa, annettiin ymmärtää, että esimerkiksi hoitohenkilökunnalle on tulossa 500 euron kuukausittainen korotus nykyiseen palkkaan.

Vaalit olivat ja menivät. Saatiin uusi hallitus ja sen ohjelma. Siinä luvataan edistää, kehittää, parantaa, selkeyttää, vahvistaa — aivan kuin ei itsekään uskottaisi asioiden todelliseen läpiviemiseen. Ohjelmasta paistoi heti läpi vaara kansakunnan yhä jyrkemmästä kahtiajakaantumisesta. Tätä arviota ei ainakaan vähennä nyt käsittelyssä oleva valtioneuvoston selonteko valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2008—2011.

Ei uskoisi, että kyseessä on uuden hallituksen yksimielinen kehystarkistus, kun hallituksessa on kaksi uutta puoluetta eli kokoomus ja vihreät, jotka kovin sanoin kritisoivat edellisen hallituksen esittämiä kehyksiä. Tuntuu nimittäin siltä, että "Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi", jota nimitystä porvarihallitus ohjelmastaan käyttää, on vain korulause vailla todellista pohjaa, sen verran paljon kehystarkistuksissa on jälleen nakerrettu hallitusohjelmankin lupauksia. Kuvaavaa on kehystarkistuspaperissa oleva toteamus: "Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyspäätöksen puitteissa mahdollista." Poikkihallinnollisia siirtoja voidaan siis toki tehdä, mutta silloinhan rahat ovat poissa joltain muulta sektorilta.

Perussuomalaisten mielestä hallitus on unohtanut kaikkein köyhimmät. Toki esimerkiksi 20 euron korotus kansaneläkkeisiin on hyvä asia, mutta mitä se merkitsee toimeentulotuen varassa elävälle, kun jokainen lisäeuro tulee leikkaamaan toimeentulotukea? Näyttää myös siltä, että sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotus tulevana vuonna tulee nakertamaan nopeasti luvatut parannukset. Sama vaikutushan on uhatuilla polttoaine- ja kotitaloussähkö- ja jäteveron korotuksilla. Etuuksien leikkaamisestahan on kyse myös lasten kokopäivähoidon maksuttomuuden poistamisessa. Voikin kysyä, toteuttaako hallitus todella lupaamiaan uudistuksia rokottamalla köyhiä ja vaikeuksissa olevia ja lisäämällä heidän velvoitteitaan.

Lisäksi hallitus ei kerro kehyskauden EU-pakkojäsenmaksujen määrästä mitään. EU-kita nielee vuosittain satoja miljoonia euroja, ja Suomen kansa on kestomaksaja. Köyhät kyykkyyn ja EU-eliitin juhlat jatkuvat!

Arvoisa puhemies! Hallitus lupaa jatkaa tuottavuusohjelman toteuttamista ja päättää tulevana vuonna uusista toimenpiteistä. Vuoteen 2011 mennessä vähennystä ennustetaan tulevan lähes 10 000 henkilötyövuotta ja lisäksi luonnollisen poistuman arvioidaan olevan 23 000 henkilöä. Ehkä toiminta tehostuu, mutta entä palvelut? Niistähän ei ainakaan tällä hetkellä aina voida puhua. Käytännössä toteutus tarkoittaisi, että työntekijöiden selkänahasta otetaan viimeisetkin rippeet.

Tässä asiassa hallitus näyttää itse olevan oikein oppimestari. Hallitukseen on saatu ennätykselliset 20 ministeriä ja lisäksi näyttää tulevan 10 korkeapalkkaista poliittista valtiosihteeriä ja jokaiselle tietenkin vielä oma sihteeri muiden politrukkien lisäksi. Siinä sitä on esimerkkiä otettavaksi tavalliselle työn raatajalle, kun niskassa ovat hallituksen ukaasit voimavarojen kohdentamisesta ja työnteon tehostamisesta.

Tuottavuusohjelman mukaisesti myös oikeus- ja sisäasiainministeriö joutuvat edelleen vähentämään henkilöstöään. Tämä tulee vaarantamaan kansalaisten oikeusturvaa ja palvelujen saatavuutta. Vaarana on, että oikeusistuinten käsittelyajat tulevat pidentymään entisestään. Käräjäoikeusverkon tiivistämisellä ja lautamiesjärjestelmän lähes totaalisella lopettamisella ei konkreettisia parannuksia juurikaan saada. Syyttäjien tilannetta ei helpota suunniteltu syyttäjien lisääntyvä osallistuminen esitutkintaan. Nykyisinkin syyteharkinta pitkittyy kohtuuttomasti alimiehityksen johdosta. Tuottavuuden saavuttamiseksi esitetään poliisipiirien määrän vähentämistä. Poliisipalvelut luvataan tietenkin säilyttää koko maassa. Tiedämme, että nämä lupaukset ovat utopiaa. Suunniteltujen toimien toteutuessa poliisin näkyvyys, hälytysvalmius ja niin sanottujen tavallisten rikosten tutkintatehokkuus tulee heikkenemään entisestään etenkin maakuntien reuna-alueilla. Toivottavasti ed. Pulliaisen esillä pitämä harmaan talouden tutkinta edes tehostuisi. (Ed. Pulliainen: Hyvä, kiitoksia tuesta!)

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat hämmentyneitä tienpidon määrärahoista, joita kehystarkistuksessa ei ole juurikaan nostettu hallitusohjelman tasosta. Ei näytä auttavan, vaikka hallitukseen nimitettiin oma väyläministeri. Toki siellä on mainittu 20 miljoonan euron kertarahoitus perustienpitoon vuonna 2008 puuhuollon turvaamiseksi. (Ed. Saarinen: Tarve on 200!) Siinä sitä riittääkin painorajoitusteille. Todellisuudessahan olemme vuosittain syöneet tiepääomaamme yli 100 miljoonalla eurolla. Kehyksiin olisi välttämättä pitänyt saada perustienpidon osalta vuosittaista lisäystä runsaat 100 miljoonaa euroa ja yksityisteihin muutaman kymmenen miljoonan lisäys. Luvattu 35 miljoonaa euroa niputettuna joukkoliikenteen kanssa ei vastaa tarvetta miltään osin. Esitetyt kehykset tulevat vain lisäämään tieverkoston kunnon jälkeenjääneisyyttä, kun suuri osa rahoista joudutaan käyttämään teiden päivittäiseen, lisääntyvään hoitoon. Näin alhaista tiemäärärahakehitystä ei olisi uskonut pahimmissa unissakaan, sillä puheet ennen vaaleja olivat lupauksissa aivan toisella tasolla.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset olisivat toivoneet, että vaalikampanjassa kaikkien puolueiden esille nostama opintorahan 15 prosentin korotus olisi toteutettu välittömästi. Myös lesken ja alaikäisten lasten aseman helpottaminen olisi pitänyt toteuttaa ja pitäisi toteuttaa ensi vuoden alusta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmää hämmästyttääkin hallituksen aikomus siirtää useita hallitusohjelmassa luvattuja etuuksien parannuksia hallituskauden loppupuolelle talouden ylikuumentumiseen vedoten. Täytyy toivoa, että ylikuumentuminen ei kestä koko vaalikautta. Esimerkiksi Kemera-tukien myöhentäminen tulee vaikeuttamaan entisestään teollisuuden puuhuoltoa tulevaisuudessa. Taimikoiden hoito tarvitsisi tukirahat nopeasti, samoin kuin maatalous tarvitsisi toimintaedellytystensä vahvistamiseksi tarkoitetut varat. Käsityksemme mukaan erityisen ongelmalliseksi tulee muodostumaan perintö- ja lahjaverosta luopumisen myöhentäminen yritysten sekä maa- ja metsätaloustilojen sukupolvenvaihdostilanteissa. Harva lähtee tässä tilanteessa tekemään mitään sukupolvenvaihdoksia. Sen johdosta suurempien vahinkojen välttämiseksi nykyiset helpotukset tulisi säätää ensi vuoden alusta voimaan.

Arvoisa puhemies! Selonteossa luvattiin kauniisti sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä mukaan lukien omaishoito ja vammaisten henkilökohtainen avustajajärjestelmä. Koska muuten lupaukset toteutetaan ja miten? Oikeudet olisi saatava subjektiivisiksi oikeuksiksi, sillä viime aikoina on nähty aivan riittävästi, millä tavoin kansalaiset ovat eriarvoisia riippuen kotikuntansa taloudellisesta tilanteesta ja kuntapäättäjien armollisuudesta.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmää hämmästytti, ettei selonteosta löytynyt minkäänlaista myötätuntoa sotiemme veteraaneille eikä kotirintamanaisille. Toisaalta kuitenkin selonteosta löytyy hämmentävä, irrallinen lause: "Suomen Islamilaiselle Neuvostolle osoitetaan 60 000 euroa vuotuista avustusta." Liittyyköhän tämä avustus johonkin laajempaan kokonaisuuteen?

Arvoisa puhemies! Toivomme, että valtiovarainvaliokunta saisi suuressa viisaudessaan kehysselontekoon merkittäviä parannuksia, sillä hallituksen linjalla kansalaisten eriarvoisuus tulisi vain jatkumaan ja syvenemään entisestään.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ryhmäpuheenvuoroista, hyviä kommentteja paljon. Ajattelin kommentoida näitä huomioita muutamien osalta.

Yksi huomio oli se, että yksikään eduskuntaryhmä ei ollut kiinnostunut valtiontalouden 1 prosenttiyksikön ylijäämätavoitteesta. Oletan, että koko eduskunta tämän kuitenkin hyväksyy, tai näin toivon. Mutta siitä olisi tietysti hyvä kuulla, koska sehän tietysti sitten rajoittaa myöskin kunkin eduskuntaryhmän omaa liikkumavaraa, koska piikki ei voi silloin olla auki. Näin ollen olisi hyvä kuulla täsmennyksiä siitä, haluavatko kaikki eduskuntaryhmät aidosti varautua tulevaan siten, että vaalikauden lopussa päästään tähän ylijäämätavoitteeseen.

Toinen huomio, mikä puheenvuoroista tuli, oli se, että esiteltiin, että kaikki veroratkaisut ja kaikki menoratkaisut pitäisi tehdä heti nyt, mieluummin jo ennen vuodenvaihdetta aikaistetusti. Tässä on suuri linjaero. Me emme halua tehdä näin sen takia, että se ei olisi taloudellisesti vastuullista eikä myöskään mahdollista.

Huomasin myös useassa puheenvuorossa kritiikkiä sitä periaatettamme kohtaan, että nämä uudistukset toteutetaan, mikäli työllisyyskehitys ja talouskehitys on suotuisaa eli mikäli on rahaa. Huomasin, että moni oli sitä mieltä, että ei sillä ole väliä, onko sitä rahaa, kunhan ne toteutetaan. Tässä on selkeä linjaeroavaisuus. Me lähdemme siitä, että me toteutamme, kun tiedämme, että on rahaa. Minusta se on myös vastuullista. Minusta olisi ihan hyvä, jos nämä samat puheenvuorot käytettäisiin myös toreilla, että sama se, onko rahaa, kunhan vaan toteutetaan uudistukset. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Minusta olisi ihan hyvä ihmisille antaa se keskeinen tieto.

Sitten tässä todettiin, että etuuksien parannukset siirretään vaalikauden lopulle. Ymmärrän, että tämä selonteko ei ollut kovin monta päivää tarkastelussa. Aiemmin käyttämässäni puheenvuorossa totesin, että lähestulkoon kaikki tulonsiirrot toteutetaan ensi vuonna tai viimeistään seuraavana vuonna, elikkä tämmöinen asiavirhe on syytä korjata.

On ihan hyvä, että tulee palautetta siitä, kuinka asioita pitäisi hoitaa tai että painopistevalinnat ovat vääriä. Näin pitää tietysti tehdä, jos on erilaisia ajatuksia. Jotenkin vaan tässä ehkä syntyy semmoinen harha. Kun katsotaan vuotta 2011, niin vuonna 2011 on tarkoitus käyttää veronmaksajien rahaa erilaisiin hyviin kohteisiin 2,5 miljardia enemmän kuin tänä päivänä elikkä yli sen, mitä puolustusministeriön budjetti on, käytetään veronmaksajien rahaa erilaisiin hyviin tarkoituksiin enemmän kuin tänä päivänä. Kun se näytti olevan liian vähän, niin ihan säälittää tämä Suomi, missä me tänä päivänä elämme, säälittää se Suomi, minkä edellinen hallitus jätti jälkeensä, eli me elämme sellaisessa kurjuudessa, kuten täällä puheenvuoroista kuulimme, tänä päivänä, jota edes tämä 2,5 miljardin menolisäys vuonna 2011 ei riitä paikkaamaan edes pieniltä osin.

Sanon tämän sarkastisesti luonnollisesti mutta ihan vaan, että tämä näköharha hieman korjautuisi. Me elämme tänäkin päivänä, kiitos edellisten hallitusten, ihan hyvässä Suomessa mutta myös Suomessa, jossa on paljon parantamisen varaa. Sitä parantamisen varaa nyt tässä lähdetään ajamaan takaa. Kaikkein suurin haaste on, totta kai, työllisyys.

Ed. Heinäluoma totesi, että hallitus ei tehnyt työllisyyspoliittista ohjelmaa, ymmärsin näin, kolmikantaisesti valmisteltua työllisyysohjelmaa. Täytyy todeta, että meillä ei ollut oikein aikaa odottaa tämmöistä komiteanmietintöä vaan me lähdimme tekemään työllisyyspolitiikkaa ihan nyt tästä hetkestä alkaen aivan välittömästi. Kolmikantaista valmistelua, totta kai, käytetään esimerkiksi kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen. Siihen on työryhmä jo perustettu, ja valtiosihteeri Sailas ryhtyy sitä johtamaan. Mutta ei ollut aikaa istua enää yhtään työllisyyspoliittista komiteaa, koska niitä on istuntovuosien varrella. Me tiedämme, mitä pitää tehdä, (Ed. Jaakonsaari: Ei muuten yhtään ainutta komiteaa ole ollut!) ja me rupeamme niitä linjauksia toteuttamaan.

Kun katsotaan vaikkapa työllisyyspolitiikkaa, niin siinä ovat kaikkein suurimmat muutokset. (Ed. Jaakonsaari: Se oli kauan sitten!) Jos jätetään veropolitiikka, jos jätetään tämmöinen yleinen koulutuspolitiikka, jolla luodaan positiivista ympäristöä työllisyyden kehittämiselle, ja katsotaan ihan tätä työllisyyspolitiikkaa, niin siinä ovat kaikkein suurimmat muutokset. Toimenpiteissä olevien määrää lasketaan 20 000:lla siitä syystä, että työllisyys on kehittynyt nyt suotuisasti. Ei ole perusteltua pitää samaa määrää erilaisissa toimenpiteissä kuin aikana, jolloin työttömyysongelma oli vielä pahempi. Toisaalta se tarkoittaa sitä, että työvoimaviranomaisilla on enemmän aikaa per asiakas räätälöidä kaikkein vaikeimmin työllistettäville ihmisille henkilökohtaisia, persoonakohtaisia, palvelupaketteja ja työllistämissuunnitelmia, (Ed. Jaakonsaari: Eivät ne palvelupaketit työllistä!) kun heitä ei kuormiteta ylisuurella joukolla ihmisiä, jotka ovat toimenpiteissä. Toisaalta me tulemme käyttämään nämä työllisyysmäärärahat paljon tehokkaammin kuin aiemmin. (Ed. Tennilä: Kova ratkaisu se on! — Ed. Jaakonsaari: On, on, vammaiset, vajaakuntoiset!)

Sitten ed. Heinäluoma antoi ymmärtää, että hallitus kaatoi tupon. No, tähän eivät nyt kyllä usko ainakaan palkansaajajärjestöt. Sieltä tulleiden tietojen mukaan nyt kaksi keskeisintä liittoa, jotka määrittelivät oikeastaan tämän tahdin, olivat neuvotelleet liittokierroksesta jo vuoden. Olen ymmärtänyt, että siitä on informoitu itse kutakin eduskuntaryhmää tai ainakin isompia eduskuntaryhmiä. Näin tapahtui, tai ainakin epävirallisesti sitä keskustelua on käyty. Oli päivänselvää, että kun hallitus oli istunut viikon, niin eipä se tupo siihen kerinnyt kaatua.

Sen sijaan meillä on erittäin hyvää koordinaatiota palkansaajien keskusjärjestöjohtajien kanssa. Se on ollut heidän toiveensa, ja se on ollut myös meidän toiveemme. Me yritämme tehdä sen, mitä koordinaation vuoksi voi tässä tilanteessa tehdä. Mutta se ei ole rehellistä puhetta, että sanotaan, että tämän hallituksen toimenpiteiden seurauksena tai vaalituloksen seurauksena tupo kaatui, ei todellakaan.

Siitä olen samaa mieltä, että erityisesti Pääkaupunkiseudulla, vähän muuallakin mutta erityisesti Pääkaupunkiseudulla, asuntojen hinnat, jotka ovat jo itse asiassa yli 80-luvun lopun hullujen vuosien — kaikkialla muuallakin Suomessa asuntojen hinnat ovat jo samalla tasolla kuin 80-luvun lopun hulluina vuosina tai hieman yli — ovat ongelma, työllistämisen kannalta yksi keskeisimpiä ongelmia. Pidän hyvänä sitä, että asuntoministeri Vapaavuori on tässä asiassa lähtenyt liikkeelle ja tehdään selvitys siitä, millä erilaisilla kaavoilla pystytään kaavoittamaan Pääkaupunkiseudulle enemmän asuntoja.

Sen sijaan Kehäradan siirto ja sen kytkeminen jotenkin dramaattisesti 30 000 uuden asunnon tuotantoon ei taas ole ihan totta. (Ed. Kimmo Kiljusen välihuuto) Kehäradasta ei ole tähän mennessä koskaan tehty aikataulutuspäätöstä, kuten edellisen hallituksen ministerit hyvin tietävät. Nyt ensimmäistä kertaa sille annettiin aikataulu. Tätä työtä pitää ehdottomasti jatkaa, suunnittelutyötä, valmistelutyötä, pitää ehdottomasti jatkaa, jotta prosessi pääsee liikkeelle toden teolla valtion rahoituksella vuoden 2009 alusta. (Ed. Kimmo Kiljunen: 2008!)

Joukkoliikennetuki on ensimmäistä kertaa mukana hallituksen toimenpidepaketissa, joka on erittäin hyvä Pääkaupunkiseudun ja oikeastaan suurempien kaupunkien liikenneyhteyksien parantamiselle. (Ed. Kallis: Ensimmäinen kerta!)

Edelleen olemme samaa mieltä sosialidemokraattien kanssa siitä, että työllisyyden kannalta olennaista on keskittää veroratkaisut oikein ja että, aivan kuten hallitusohjelmassakin lukee, suurimmat veronkevennykset kohdistuvat nimenomaan työn verotukseen. Eläkkeensaajien veroero palkansaajiin nähden ilman muuta tullaan korjaamaan, (Eduskunnasta: Milloin?) samoin perintövero saatetaan voimaan heti, kun se on saatu valmisteltua. Sitä ei ole vielä keretty valmistella, ja kaikki nämä tullaan kyllä kertomaan. Yhtään veroa ei alenneta salaa, sen voin taata. (Ed. Pulliainen: Mistä moinen avoimuus?)

Täällä kritisoitiin perintöveroa ja erityisesti yritysten sukupolvenvaihdosten perintöverosta todettiin, erityisesti vasemmistoliiton ed. Korhosen puheenvuorossa, että sukupolvenvaihdosten ongelma ei ole tämä perintövero. Varmasti lukuisa määrä suomalaisia yrityksiä on vaihtunut sukupolvelta toiselle ja perintöveroja on maksettu ihan kiltisti. Mutta nyt vaan on täysin poikkeuksellinen tilanne: Kymmeniätuhansia yrityksiä tulee tilanteeseen, jossa harkitaan, jatkaako uusi sukupolvi, tytär tai poika, yrityksen toimintaa. Tämä on erittäin kriittinen suomalaisen työllisyyden kannalta. (Puhemies koputtaa) Se, että koko perintöveron alennusvarasta, joka on 165 miljoonaa euroa, 15 miljoonaa ohjataan sukupolvenvaihdoksiin, ei tee tästä elinkeinopoliittisesta toimenpiteestä jotenkin eri kastiin ihmisiä luokittelevaa. (Ed. Ahde: Se siitä tekeekin sen pahan!)

Edellinen hallitus, annan tunnustuksen sille, teki suuren harppauksen, itse asiassa se teki suurimman osan tästä työstä, elikkä yritysten sukupolvenvaihdoksista sosialidemokraattien vaatimuksesta 60 prosenttia vapautettiin verosta. Minä olen erittäin tyytyväinen tähän. Nyt me teemme tämän työn vaan loppuun ja pidämme huolta, että perintövero ei ole jatkossa enää syy lopettaa yritystoimintaa. (Ed. Kallis: Ei ole tähänkään saakka ollut!) Oikeastaan vielä suurempi ongelma on se, että monesti tämmöisessä herkässä tilanteessa, jossa pohditaan, toteutetaanko perinnön siirto, nimenomaan yrityksen siirto uudelle yrittäjälle, tulee erityisesti kaikkein kasvavimpien, menestyvimpien pk-yritysten kohdalla kyseeseen myynti ulkomaille. Suomalaiset tämmöiset muutaman kymmenen hengen, vaikkapa sanotaan, metalliyritykset ovat erittäin haluttuja ostokohteita, koska siellä on korkeaa osaamista. Jos perintövero on yksi tekijä siinä, joka vaikuttaa siihen, että yritys myydään vaikkapa ulkomaiselle omistajalle, niin silloin omistus siirtyy Suomen rajojen ulkopuolelle ja päätösvalta sen mukana myös. Minä vaan uskon siihen, että mitä enemmän Suomessa on suomalaista yrittäjyyttä, sitä paremmin tällä maalla menee.

Arvoisa puhemies! Totean vaan ihan loppuun, että kun täällä todettiin, että uusi hallitus on tullut ja se näkyy, niin se näkyy muun muassa tulonsiirroissa, palvelujen parannuksissa ja siinä, että Suomesta halutaan tehdä entistä kannustavampaa, työntekoon ja yrittämiseen kannustavampaa yhteiskuntaa.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainministeri jätti vastaamatta kysymykseen siitä, missä vaiheessa eläkeläisten verotuksen keventäminen toteutetaan. On vaikea nähdä mitään syytä, että eläkeläisten veroasiat kytkettäisiin odottamaan työmarkkinaratkaisua. He eivät ole siellä pöydässä mukana tekemässä päätöksiä, mutta tämä epäkohta, että eläkeläisten verotus on ylikireä suhteessa palkansaajan verotukseen, on kaikkien puolueiden tunnustama.

Nyt olisi kohtuullista, että sen sijaan, että ministeri täällä kertoo, että mitään veroja ei alenneta salaa, hän kertoisi, suostuuko hallitus siihen, että eläkeläisten verotus korjataan ensi vuoden alusta vastaamaan enintään palkansaajan verotusta.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on todella näkökulmaero. Ministeri Katainen, te sanotte, että suomalainen yhteiskunta on hieno ja täällä on hyvä olla. Se on totta. Kahdella kolmasosalla menee todella hyvin, mutta entäs se yksi kolmasosa? Suomi on rikkaampi kuin Suomi on ollut koskaan. Kyllä tämän kehyspäätöksen mukaan rikkaus nimenomaan jakautuu yhä epätasaisemmin: se jakautuu alueellisesti epätasaisemmin, se jakautuu yksilöiden kohdalla epätasaisemmin, jos tämä linja jatkuu, ja se on se iso ongelma. Ei voi olla niin, että näin rikas maa kuin Suomi ei huolehdi niistä heikompiosaisistaan. Huolehtiminen, ministeri Katainen, ei kyllä nyt näy tässä kehyspäätöksessä. Eriarvoisuus periytyy, työttömyys periytyy ja köyhyys periytyy, ja se on häpeällistä. Viittasin puheessani vanhustenhoitoon. Me kävimme monta paneelia, joissa itse olitte samaa mieltä, että on häpeällistä, että näin rikkaassa maassa nähdään uutisia, että vanhukset näkevät nälkää. Ei tämä kehyspäätös korjaa sitä tilannetta, ikävä kyllä. Siinä meillä on se näköalaero.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Kataisen arvoerot suhteessa sosialidemokraatteihin näkyvät kyllä selvästi siinä mielessä, että hänen logiikallaan köyhiä pitää kannustaa nostamalla maksuja ja yrityksiä ja omistajia pitää kannustaa alentamalla verotusta. Mutta maksut liittyvät kuntatalouteen hyvin oleellisesti, ja hallitus on nostamassa muun muassa terveydenhuolto- ja muita maksuja, joita on totuttu Suomessa nostamaan sen vuoksi, että saataisiin kunnissa rahaa tuottaa näitä palveluita. Olisinkin toivonut, että kuntaministeri Kiviniemi hieman kertoisi siitä, miten tällainen maksulogiikka palvelee kuntien palvelujen turvaamista ja rahoituksen turvaamista, varsinkin kun samaan aikaan esimerkiksi ne panostukset valtionosuuksiin, joita edellisen hallituksen aikana tehtiin 400 miljoonan euron lisäpanostuksen verran, ovat nyt typistyneet 250 miljoonaan. Sosialidemokraatit edellisessä hallituksessa halusivat pysäyttää tämän maksu-uudistuksen, mutta nyt sitä viedään eteenpäin ilman, että tätä kokonaisuutta on harjoitettu. Se on hyvin ideologista maksupolitiikkaa.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainministeri ei maininnut vanhustenhuollon ongelmia alkupuheenvuorossaan eikä myöskään nyt. Kysynkin, miten vanhustenhuollon kipeät ongelmat suhtautuvat näihin kehyksiin ja minkälainen varaus hallituksella on hoitoalan palkkojen korottamiseen.

Toinen asia on tämä tierahoitus. Se koetaan tuolla maakunnissa todella kipeänä, kun alemman asteinen tiestö rappeutuu nopeaa tahtia. Nämä kehykset eivät sisällä uutta tierahoitusta, vaan kaikki tuo, komea summa sinänsä, on sidottu niihin hankkeisiin, jotka viime syksynä pantiin alulle. Miten hallitus aikoo todella varmistaa sen, että myös alempiasteinen tiestö saadaan pidettyä asianmukaisessa kunnossa ja ihmisten tasa-arvo edes kohtuullisesti turvattua?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jatkan siitä, mihin ed. Kankaanniemi tiestön osalta päätyi. Valtiovarainministeri sanoi, että perustienpitoonkin tulee lisää. Okei, 20 miljoonaa ikään kuin kertarysäyksellä puuhuollon turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Kysyisin, kun hallitus on saanut oman erikoisalaministerin eli väyläministerin, riittikö tämä teille siinä, mitä te esititte, vai onko tässä nyt kävelty teidän ylitsenne. Minun mielestäni perustienpitoon ei edes kehyksissä ole luvattu enempää kuin tämä 20 miljoonaa kertarysäyksellä ensi vuonna eikä yksityisteihin mitään, ja me kaikki tiedämme sen, että arvonlisäverolla valtio kerää yksityisteiden rakentamisesta, kun kunnat osallistuvat siihen, enemmän kuin valtiovalta antaa yksityisteiden apuna. Eikö tässä nyt ole selvä ristiriita, arvoisa väyläministeri?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä tukee hallituksen asettamaa ylijäämätavoitetta, (Ed. Jaakonsaari: Se oli iso uutinen!) joka tunnistaa sen, että meillä on edessä suuri haaste, joka liittyy vanhustenhoitoon ja vanhustenhuoltoon ja palveluihin. Edelleen me tuemme hallituksen linjaa, jolla yritetään löytää jatkossakin 80 000—100 000 uutta työpaikkaa, mikä edellyttää tutkimukseen ja kehitykseen panostusta. Me tuemme sitä hallituksen sosiaalista oikeudenmukaisuutta, jolla jaetaan lisää rahaa erilaisiin tulonsiirtoihin, ja me tuemme sitä ilmastonmuutoksen edellyttämää politiikkaa, jolla konkreettisesti nyt osoitetaan määrärahoja uusiutuvien energialähteiden, erityisesti bioenergian, lisärakentamiseen. Näitä kaikkia me haluamme tukea.

Sirpa  Asko-Seljavaara  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kommentoida tätä vasemmistoliiton jatkuvaa halua saada vanhuspalvelulaki. Itsekin haluaisin semmoisen ja olenkin lukenut sen teidän lakialoitteenne viime syksyltä. Mutta asia on vielä niin kesken, että sillä lakialoitteella ei vanhuspalvelulakia kyllä voida kirjoittaa. Sen takiahan STM on nyt tehnyt tällaiset laatusuositukset, ja sitten kun me saamme ne laatusuositukset ajettua sisään, me tiedämme, mitä se vanhuspalvelulaki tulee sisältämään.

Sitten haluaisin kommentoida kristillisiä, jotka väittävät, että jollakin tavalla tämä hallitusohjelma rikastuttaa rikkaita ja köyhdyttää köyhiä. Ovatko todella nämä kansaneläkkeen saajat, joiden kansaneläke nyt nousee, niitä tosi rikkaita, joita me nyt suosimme? Ovatko opiskelijat niitä tosi rikkaita, jotka saavat lisää opintorahaa? Eli kyllähän nyt on suuret tulonsiirrot tulossa. Emme ollenkaan toimi sillä tavalla kuin oppositio väittää.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri omassa puheenvuorossaan toi osaltaan esiin sen, kuinka tärkeä hanke kehärata on. Vihreä eduskuntaryhmä haluaisi nyt vielä kerran kuulla hallitukselta, onko hallituksen ja Vantaan kaupungin välillä yhteisymmärrys siitä, että tämä hanke etenee hyvin ja asuntojen kaavoitus, joka on aivan oleellista myös työllisyyskehityksen kannalta, etenee oikeassa tahdissa.

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt valtiovarainministerin mielipidettä siitä, koska alkoholiveron korotus olisi järkevää tehdä. Vihreän eduskuntaryhmän kanta on, että vuoden 2008 alusta. Vielä kysyisin energiaverojen osalta, missä vaiheessa valmistelussa mennään.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen musta aukko on aina ollut työvoimapolitiikka ja erityisesti suoranainen viha aktiivista työvoimapolitiikkaa kohtaan. Se on tiivistynyt tähän yhteen sanaan: tempputyöllistäminen. Tässä hallitusohjelmassa nyt näkyy, että esimerkiksi valtion ja kuntien mahdollisuuksia työllistää vajaakuntoisia, ikääntyneitä, maahanmuuttajia, pitkäaikaistyöttömiä eli niitä, jotka ovat heikoimmassa työmarkkina-asemassa, erittäin radikaalisti heikennetään.

Ministeri Katainen tarjosi tilalle räätälöityä pakettia tai jotain suunnitelmaa jne. Mutta, ministeri, oikeastaan näitä ihmisiä, vajaakuntoisia, pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyneitä, maahanmuuttajia, työllistetään juuri näillä työvoimapoliittisilla toimenpiteillä, joista Suomi on saanut itse asiassa palkintojakin siitä, että esimerkiksi ikääntyneitten työttömyys on saatu laskemaan, ja meidän työvoimapolitiikkaamme on muutenkin kiitetty. Miksi te olette näin julmia, oikeisto, että te viette mahdollisuudet näiltä kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevilta?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Porvarihallituksen myötä sana välittäminen on saanut kokonaan uuden sisällön. Nyt se tarkoittaa sitä, että nostetaan päivähoitomaksuja ja terveyskeskusmaksuja ja välitetään nämä näin saadut rahat sitten miljoonaperijöille poistamalla näiltä perintövero. Kyllä te välitätte, mutta te välitätte väärään suuntaan sitä rahaa ja väärästä porukastakin te tunnutte välittävän. Sosiaalisessa Suomessa välittäminen tarkoitti sitä, että pidetään huolta siitä, että pienituloisimmatkin pärjäävät. Tämän teidän välittämisenne päässä on se tilanne, että Suomesta tulee äärettömän rikkinäinen, jonkinlainen pikku-Amerikka, jossa kaikkien on lopulta hankala elää.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hyvin tiiviisti. Milloin tehdään energiaveron ja alkoholiveron uudistukset? Siitä meillä ei ole vielä päätöksiä. Ne eivät kuuluneet tähän kehyspäätökseen. Mutta ainakin ympäristöverojen osalta tarkoitus on lähteä liikkeelle, samaten ehkä alkoholiverotuksenkin osalta, hyvin alkupainotteisesti.

On hyvä tietää, että jos ilmastonsuojelu ja ympäristönsuojelu halutaan ottaa vakavasti, niin se tulee maksamaan. Tämä ei ole vielä yhtään mitään. Se tulee maksamaan. Ei ole olemassa kuin yhdet ainoat maksajat, ne ovat suomalaiset ihmiset. Tavalla tai toisella, muodossa tai toisessa, aina suomalainen ihminen maksaa, mikäli halutaan investoida näihin.

Ei huolehdita heikommista, väitetään. Minä en ymmärrä, missä on lukutaito. Vähimmäisäitiys-, -isyys- ja -vanhempainrahaa sekä sairauspäivärahojen vähimmäistasoa korotetaan työmarkkinatuen tasolle. (Ed. Tennilä: Paljonko työmarkkinatuki on teidän mielestänne?) Kansaneläkkeisiin tehdään 20 euron tasokorotus, lapsilisään yksinhuoltajakorotus, opintorahaa korotetaan. Siis kaikki ne asiat, jotka ovat tähän saakka jääneet tekemättä, tehdään. Ne, jotka väittävät, että niitä ei anneta pienituloisimmille ihmisille, joko ovat lukutaidottomia tai sitten tahallaan vääristelevät totuutta, ja se on tietysti aika paha asia, jos haluaa tämmöisen viitan ottaa omalle poliittiselle uralleen taakaksi.

Millaisia ratkaisuja tehdään vanhustenhuoltoon? Olemme varautuneet tähän palkkaratkaisuun. Työntekijäjärjestöjen toivomuksesta olemme ottaneet sen opiksi ja todenneet, että emme tule sitä etukäteen kertomaan, koska ne toivovat, että emme kerro. Samaten myös työnantajajärjestö on todennut, että älkää kertoko. Itse asiassa voisi sanoa, että sosialidemokraattisesta lasitalosta ei kannattaisi hirveästi kiviä heitellä tässä kysymyksessä. Tai sitten voitte kertoa, kertokaa se budjetti, kertokaa se hallitusohjelma, missä te ajoitte läpi tämän vastaavan tavoitteen, jossa esimerkiksi hoiva-alan palkkoja korotettiin. Kertaakaan ei ole sitä tapahtunut Suomen historiassa.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitusohjelmassa lukee, että hallituksen tavoitteena on osoittaa vaalikauden aikana liikenneväylien hoitoon ja ylläpitoon rahoitus, jolla turvataan väyläverkoston palvelutaso, ja sitten raideliikennettä edistetään parantamalla rataverkon tasoa.

Täällä on puhuttu maanteistä, puhutaan nyt rautateistä. Tästä kehysbudjetista uupuu Oulu—Seinäjoki-raiteen kuntoon saattaminen, tärkein talousrata tällä hetkellä Suomessa. Se uupuu täältä. Tässä lisäbudjetissa ei ole lisävaroja radanpidon kunnostukseen, mikä tarkoittaa, että lomautukset alkavat Rata-osakeyhtiön työntekijöille, koska syyskuussa loppuvat rahat. Tosi häpeällistä, ja väyläministeri voisi kommentoida tätä kysymystä.

Sitten sanoisin arpajaislain osalta, että veikkausvoittovarojen suhteen on kyllä hallitus kävellyt nyt eduskunnan yli hyvin röyhkeästi ja tuonut veikkausvoittovaroista rahoitettaviksi sellaisia asioita, jotka sinne eivät eduskunnan päätöksellä kuulu. Tämä on todella harmillista, (Puhemies: Minuutti!) ja toivoisin, että ministeri Wallin voisi jossakin yhteydessä kommentoida tätä asiaa.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen täällä äsken juuri kertoi, mitä kaikkea hyvää hallitus on tehnyt, ja hän sanoi, että Suomessa ei eletä kurjuudessa. Rikkaat ja hyvätuloiset, hyvin työssä käyvät eivät elä kurjuudessa, mutta vuonna 2005 Suomessa oli 377 376 toimeentulotuella elävää ihmistä, ja yleisesti on todettu, että tämä toimeentulon taso ei riitä kohtuulliseen elämään. Lapsiperheitä näistä on 52 000, ja lapsiperheet eivät saa lapsilisän korotusta, kun he saavat toimeentulotukea. Mitä te sanotte? Te väitätte, että te olette puolustaneet pienituloisia, kaikista köyhimpiä. Te olette kylmästi unohtaneet kaikista köyhimmät lapsiperheet Suomessa, koska he eivät saa lapsilisän korotusta lainkaan. Tämä on nimenomaan toimeentulotukiasia, ja toimeentulotukeen ei ole tullut sentinkään korotusta.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ja opposition ensimmäinen yhteenotto päättyi tulokseen 6—0, oppositio voitti. (Naurua) Mitä minä tällä tarkoitan? Vielä muutama päivä sitten oltiin yksimielisesti poistamassa tuo nollamaksuluokka kokopäivähoidosta. Nyt opposition painostuksesta hallitus on perääntynyt ja tullee ehkä siedettävä ratkaisu, joten älkää sanoko, ettei oppositiolla olisi merkitystä parlamentarismissa. (Ed. Pulliainen: Eihän sitä ole kukaan sanonutkaan!)

Ihmettelen muuten, missä on pääministeri. Valtiovarainministerikin on poistunut, mutta kyllä me jatkamme tätä keskustelua täällä. On aivan selvä asia, että aina kun on talouskasvua, niin totta kai pienituloisille ja köyhille annetaan. Niin on aina annettu, niin annetaan nyt. Mutta totuus on se, että viime kaudella tuloerot kasvoivat yhteiskuntaluokkien välillä. Jos tämä meno jatkuu, jos hallitusohjelma toteutetaan tuollaisena, niin silloin tuloerot kasvavat. (Puhemies: Minuutti!) Onko tämä hyvä? Olisitte luvanneet vaalikampanjassa, että tavoitteena on kasvattaa tuloeroja, niin yksikään teistä ei istuisi tuolla.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oppositiolle sen verran eväitä, että totta kai työllisyyden kasvattamisella pyritään aina siihen, että tuloerot kaventuisivat, ja se on varmasti meidän kaikkien yhteinen tahto. Mutta korvaani särähti vasemmiston puolelta se, että he kritisoivat kotona tapahtuvaa kasvatustyötä. (Välihuutoja vasemmalta ja sos.dem. ryhmästä) Välttämättä on selvää se, että me olemme menneinä vuosina laitoksissa tehokasvattaneet lapsia teollisuuden tarpeisiin, ja nyt meidän on totta kai mietittävä myös sitä, että me otamme käyttöön myöskin vaihtoehtoisia menetelmiä tämän järjestelmän rinnalle. Ei pidä kritisoida tämän maksujärjestelmän kautta myöskään sitä, että kotona tapahtuva hoitotyö ei olisi yhtä arvokasta kuin se on laitoksissa tapahtuvana.

Tuula Haatainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kerolan puheenvuoroon on kyllä hyvä jatkaa. Katsotaan vähän tilastoja. Pohjoismaista meillä päivähoidossa on lapsia suhteessa kaikkein vähiten, niin alle 3-vuotiaissa kuin 3—6-vuotiaitten ryhmässä. Jopa Ranskassa 3—6-vuotiaista lapsista on varhaiskasvatuksen piirissä lähes 100 prosenttia, meillä 60 prosenttia lapsista. Nyt tässä hallituksen toimenpidekokonaisuudessa maksut sidotaan indeksikehityksen mukaiseen tahtiin eli ne nousevat kustannusten nousun myötä, mutta lapsilisät sen sijaan eivät nouse kustannuskehityksen myötä. (Ed. Kimmo Kiljunen: Kokoomus kyllä lupasi!) Eli tämä tarkoittaa sitä, että se rankaisee työssä käyviä perheitä. Nyt minä kysyn, mitä keinoja hallitus oikein aikoo käyttää sen eteen, että todella varhaiskasvatuksen merkitys tunnustettaisiin Suomessa (Puhemies: Minuutti!) ja myös yritettäisiin toimia sen puolesta, että lapset tulisivat sen piiriin, eikä yritettäisi estää sitä.

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä valtiovarainministeri Katainen kertoo, että nyt ei mennä siitä yli, missä aita on matalin, ja tehdään huikeita tulonsiirtoja, tuossa esittelypuheenvuorossaan. Veroaleja annetaan, palkkaveroaleja yli miljardi euroa. Siitä noin 60 000 vuodessa ansaitsevat saavat 200 euroa puhtaana käteen kuukaudessa ja eläkeläiset saavat 20 euroa käteen ja työttömille ei tule senttiäkään. Nämä ovat niitä huikeita tulonsiirtoja.

Sitten STT:n uutisissa Venäjän pääministeri Fradkov kertoo, että puutullit otetaan käyttöön ja se on varmaa. Kysynkin nyt, mitä hallitus aikoo tehdä, että näissä kehyksissä huomioitaisiin tämä metsäteollisuuden puuhuolto. Metsäteollisuushan kertoo, että se onnistuu, kun alempiasteista tieverkkoa parannetaan huomattavasti ja näitä hiljaisia ratoja. (Puhemies: Minuutti!) Nyt pitäisi ruveta toimeen.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hienoa, että hallituksen linja on sillä tavalla muuttunut, että nyt satsataan tulevaisuuteen, ja tulevaisuuteen satsaaminen tarkoittaa koulutukseen ja osaamiseen satsaamista. Kaikki näemme, että kehyksessä on koulutuksella ja osaamisella hyvin vahva rooli. Koulutusjärjestelmä on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, ja sen vuoksi on erittäin tärkeää, että nyt satsataan kaikille koulutusasteille. Meillä onkin viime vuosina koulutukseen satsattu niin vähän rahaa, että bruttokansantuotteesta sen osuus on koko ajan pienenemässä, kun kilpailijamaissa on kasvussa koulutukseen satsattu osuus. On ihmeellistä, että yliopistot ovat tähän mennessä saaneet niinkin hyvää huippuosaamista aikaiseksi kuin ovat saaneet, koska jos verrataan maailman johtaviin yliopistoihin, niin siellä budjetti on noin 3 miljardin dollarin vuosiluokkaa (Puhemies: Minuutti!) ja se on enemmän kuin koko Suomen yliopistojärjestelmän rahoitus yhteensä.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Hallituksen kädenojennus kunnille tulee kyllä tällä vaalikaudella olemaan vahva. Siitä osoituksena on se, että kustannustenjaon tarkistus tehdään nyt ensimmäistä kertaa heti täysimääräisesti, samoin kuin indeksikorotukset valtionosuuksiin tehdään sataprosenttisesti. Niissä hallituksissa, joissa SDP oli mukana, ei ikävä kyllä tähän sataan prosenttiin päästy. Mitä tulee kokonaisuutena näihin valtionosuuksiin, ne tulevat tällä kehyskaudella lisääntymään 813 miljoonan euron edestä, ja se on erittäin vahva panos. Maksujärjestelmän uudistamisen myötä todellakin tämä 60 miljoonaa tullaan keräämään kunnilta pois. Se ei vaikuta kuntien reaaliseen tuloon siten mitään, ja kun katsotaan koko tätä valtionosuuksien määrää, 8,5 miljardia, niin me tiedämme kaikki, että sillä pelkästään ei kuntien taloutta pelasteta, vaan kyse on kokonaisuudesta: miten verotulot kehittyvät, mikä on tämä valtionosuuspanostus, ja sitten kolmanneksi, miten hyvin pystymme toteuttamaan tämän Paras-hankkeen niin, että saamme tämän kustannusten nousuvauhdin kuriin.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni oli pöyristyttävää kuunnella ed. Kerolan ja hallituksen näkemystä yhdistää ideologisesti ja myös nyt toiminnallisesti köyhyys, pienituloisuus, päivähoidon ja lastensuojelun tarve. Nämä ovat kaikki täysin eri asioita. Ministeri Risikko on useaan otteeseen sanonut, että nollaluokan päivähoitomaksua määriteltäessä perheiden tilanne arvioidaan aina erikseen. Tämä tarkoittaa, että köyhät perheet otetaan päivähoidon osalta suurennuslasin alle. Kyse on köyhän kontrollista. Tämä asettaa myös perheet eriarvoiseen asemaan. Köyhien perheiden tilanne arvioidaan erikseen, mutta parempituloisten ja hyvin rikkaiden perheiden tilannetta ei tulla arvioimaan lainkaan. Tämän lisäksi köyhyys ei tee perheestä lastensuojeluperhettä. Lastensuojelu ja päivähoito ovat lapsen ja perheen näkökulmasta aivan eri asioita. Päivähoidon täytyy olla universaali palvelu kaikille lapsille. Lastensuojelu lähtee lasten suojelusta. Lastensuojelua tarvitsevat (Puhemies: Minuutti!) niin rikkaiden perheiden lapset kuin köyhien perheiden lapset.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuohon selontekoon sisältyy muutamia vähän outoja piirteitä ja sen esittelyyn myöskin täällä salissa valtiovarainministerin taholta. Ensinnäkin ed. Ahde kiinnitti huomiota Seinäjoki—Oulu-rataan. Hallitusneuvotteluissa todettiin nimenomaan, että sillä ei ole suhdannepolitiikan kanssa mitään tekemistä, 8—10 vuotta sen proggiksen pitäisi kestää, ja se alkaa välittömästi, ja siihen rahat tulee.

Toinen asia: valtiovarainministeri todisti täällä selvästi, että maksetaan valtionvelkaa, vanhaa velkaa pois, mutta itse asiakirjassa, selonteossa, sanotaan sivuilla 17 ja 18, että näin ei tapahdu, vaan valtionvelka pysyy täsmälleen samana, 58 miljardissa eurossa.

Päivi  Räsänen  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyn ministeri Risikolta, pidättekö sosiaalisesti oikeudenmukaisena kehykseen sisältyvää päätöstä, että hallitus on sitomassa sosiaali- ja terveyspalvelu- ja asiakasmaksut indeksiin, mutta ei vastaavia etuuksia. Eli lapsilisiä, kotihoidon tukea, sairauspäivärahaa, äitiyspäivärahaa ei olla sitomassa indeksiin, vaikka kokoomuskin vaaleissa lupasi lapsilisien sitomisen indeksiin, mutta sen sijaan sitten nämä palvelumaksut sidottaisiin. Ja kaiken kukkuraksi kunnat eivät edes hyödy näistä asiakasmaksujen korotuksista, kun kehyspäätöksessä lukee, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia vähennetään vastaavasti. Onko tämä oikein mielestänne?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri tällä tavalla tapahtuu, että hallitus välittää nämä asiakasmaksut ja sieltä tulleet tulot hyvätuloisille juuri tällä tavalla, että vastaavasti hallitusohjelmaan ajateltuja sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuuksia vähennetään sen mukaan, miten paljon pääasiassa köyhiltä ihmisiltä kerätään terveyskeskus- ja sairaalamaksuja. Pienituloisimmat ihmiset suhteellisesti käyttävät näitä palveluja eniten, ja sitten tässä ovat nämä päivähoitomaksut.

Kun hallitus perustelee toimintaansa tällä ylikuumenemisella, niin sanoisin, että kyllä vaalilupausten saajat ja ennen muuta eläkeläiset ovat niitä, jotka ylikuumenevat, ei suinkaan Suomen kansantalous.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan oikein, että peruskoulun ikäluokan vähenemisestä säästyvät varat ohjataan koulutuksen tehostamiseen, ja kun kysyttiin keinoja, miten se toteutetaan niin, että kunnille ei tule lisää kustannuksia, niin se on hyvin yksinkertaista: nostamalla valtionosuusprosenttia tällä 80:tä miljoonaa euroa vastaavalla määrällä. Silloin kunnat saavat rahat, mutta eivät joudu itse lisäpanostuksiin.

Mitä tulee maksupolitiikkaan, niin kysymys on siitä, että maksujen osuus on alentunut noin 2 prosenttiyksiköllä kokonaiskustannuksista ja voidaan toteuttaa sosiaalisesti erittäin oikeudenmukainen maksu-uudistus toteuttamalla sellainen tulosidonnainen kattojärjestelmä, johon voidaan panna sekä lääkkeet että muut kulut. (Puhemies: Minuutti!) Elikkä kysymys on siitä, miten toteutetaan se uudistus. Siitä riippuu sen sosiaalisuus.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että valtiovarainministeri nosti tässä aiemmin esiin tämän ylijäämätavoitteen ja siihen sitoutumisen, koska siinä on kyse meidän lastemme ja heidän lastensa tulevaisuudesta, on sitten kyse köyhistä tai rikkaista. On hienoa, että ed. Kalli vastasi tähän haasteeseen. On nimittäin aivan hirvittävää todeta, että meillä on 60 miljardin euron velka, (Ed. Erkki Virtanen: Se on Euroopan toiseksi pienin!) ja jos me suhteutamme sitä siihen, kuinka paljon meille tulee valtion tuloja tänä päivänä, niitä on runsas 40 miljardia euroa, eli meillä on velkaa lähes puolitoista kertaa enemmän kuin meillä on tuloja, mikä kertoo sen oikean suhteen. Bruttokansantuotteeseen verrattuna se kuulostaa pieneltä, mutta ei sillä bruttokansantuotteella makseta niitä velkoja.

Näenkin, että meidän täytyisi vastuullisina päättäjinä kantaa myöskin vastuuta meidän lastemme tulevaisuudesta, ja näkisin, että kyllä oppositionkin pitäisi sitoutua tähän, ettei meillä alijäämää olisi. Tässä vaiheessa erityisesti, (Puhemies: Minuutti!) kun me elämme erittäin hyviä aikoja, näen, että meidän pitäisi pistää säästöön pahan päivän varalle eikä tuhlata niitä rahoja.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me käymme keskustelua budjettikehyksistä, ja täällä ei ole paikalla pääministeri eikä valtiovarainministeri; vähän outo tilanne.

Hallitusohjelmassa todetaan, että Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään metropolipolitiikka. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä suhteessa näihin kehyksiin? Täällä on jo keskusteltu kehäratahankkeesta, josta edellinen hallitus teki päätökset. Se lykätään, ja ed. Sinnemäki täällä kyseli, onko Vantaan kaupungin kanssa joitakin erityissopimuksia. Nyt näyttää olevan sellainen sopimus olemassa, että Vantaan kaupunki maksaa vain siinä tapauksessa, että tämän kehäradan suunnittelu voidaan vuonna 2008 aloittaa.

Toiseksi, edellinen hallitus sitoutui 30 miljoonalla eurolla Kehä kolmosen perusparannukseen lentoasemalta länteen päin. Tämä puuttuu kehyksistä kokonaan, siihen ei siis olla panostamassa.

Kolmanneksi, Pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmään edellinen hallitus sitoi 25 miljoonaa euroa. Tämä ratkaisu on lykätty sillä tavalla, että siihen käytetään 5 miljoonaa vuonna 2010 ja 10 miljoonaa vuonna 2011.

Tätäkö on hallituksen metropolipolitiikka teoissa? Ministeri Pekkarinen, te varmaan vastaatte, kun vastaatte myöskin hallituksen Pääkaupunkiseudun politiikasta.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voin hyvin myöntää sen, että vihreiden osalta ei ollut tyytyväisyyttä siihen, että kehitysyhteistyön vuositavoite jäi tästä hallitusohjelmasta puuttumaan, mutta erityisesti hurskastelulta tuntuu sosialidemokraattien kritiikki siitä, koska sosialidemokraattien omassa vaaliohjelmassa tavoite kehitysyhteistyömäärärahojen osalta oli, että tällä vaalikaudella saavutettaisiin EU-linjausten mukainen tavoite. EU-linjausten mukainen tavoite tarkoittaa sitä, että keskimääräinen tavoite on 0,56 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä ja vanhojen jäsenmaiden minimitavoite 0,51 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Tämä tarkoittaa, että SDP lipsui aiemmasta hallitusohjelmaan kirjatusta tavoiteaikataulusta ja omasta puoluekokouspäätöksestään.

Kannattaa muistaa myös se, että tämä hallitus nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja 50 prosenttia euromääräisesti enemmän kuin edellinen hallitus.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olennaista kai on se, onko eduskunta valmis sitoutumaan siihen, että laitamme vuoteen 2010 ja 2011 sitovan tavoitteen prosenttimäärästä. Me olemme valmiit siihen, että tämmöinen sitova tavoite laitetaan ja että se toteuttaa minimissään EU-tavoitteen, 0,51 prosenttia vuonna 2010. Jos te vihreät nyt sanotte, että te olette valmiit tähän, niin uskon, että eduskunnassa tulee enemmistö tämän ratkaisun taakse.

Liikenneministeri  Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tätä keskustelua kuunnellessa tulee olo, että mikään ei ole mitään. Tässä puheenvuorossa puutun ainoastaan tähän perusväylänpidon rahoitukseen. Me kaikki tiedämme, että se on samalla tavalla ruisleipärahaa kuin on sosiaali- ja terveyspuolella perusturvan rahoittaminen tai koulupuolella perusopetuksen rahoittaminen. Tästä salista ei löytyisi sellaista hallituspohjaa, joka pystyisi meidän kaikkien tarpeet myöskään perusväylänpidon osalta turvaamaan, se on ihan selvä asia.

Mutta sitten saman tien myönnän, että kyse on siitä, että on niin suuri vaje syntynyt, ja se tunnustetaan myös hallitusohjelmassa, että me tarvitsemme huomattavasti korkeampaa tasoa sekä tienpitoon että myös radanpitoon, ja täytyy etsiä myös keinoja tässä vaalikauden aikana, ei pelkästään nyt tässä yhteydessä, kun kehyksistä päätetään. Itse katson niin, että kun selontekomenettelyyn mennään ensi vuoden puolella — ja toivon, että edustajat ovat siinä tiukasti mukana — silloin pystytään myös löytämään niitä uusia rahoitusmalleja, keskustelemaan myös valtionyhtiöitten myyntitulojen käytöstä liikenneinvestointeihin, ja sitä kautta voisimme vapauttaa myös rahoitusta tänne perusväylänpidon puolelle.

Sitten sanon vielä kyllä ed. Kimmo Kiljuselle, että kun olen teidän puhettanne kuunnellut, niin te haluatte kyllä nyt nostaa tätä kehäratakysymystä poliitikkomielessä, politikoiden, esille. Eli kyllä täällä salissa lienee aivan selvä asia, selvä tieto, siitä, että periaatepäätökset on tehty edellisen hallituksen aikana, ja nyt on kysymys siitä, että katsotaan sitä rahoitusta, missä vaiheessa hallitus tulee mukaan siihen rahoitukseen. Minun mielestäni, mitä olen sitä asiaa selvittänyt, ei ole kauhean traaginen eikä dramaattinen asia, jos tätä hanketta aletaan toteuttaa vuonna 2009.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minua kyllä hivenen täällä ihmetyttää tämä kokoomuksen vahva usko siihen, että tämä kehys olisi jollain tavalla erityinen panostus koulutukseen.

Ihan yksi esimerkki yliopistomaailmasta: Siellä on nyt todella suuri huoli tämän kehyksen tasosta. Tiede- ja teknologianeuvosto suosittaa, että 50 miljoonaa euroa pitäisi saada per vuosi lisää näihin kehyksiin. Tässä on määritelty kauniisti 20 miljoonaa euroa, ja sitten tosiasia on se, että kun tämä tuottavuusohjelma tulee uudella tavalla iskemään, niin tosiasiallinen panostus tulee olemaan siinä 9 miljoonan euron luokkaa per vuosi, joka on tämänhetkiseen tasoon, siihen, mitä tähän mennessä koko viime hallituskausi on tehty, 20 miljoonaa euroa per vuosi lisää. Se on tosiasiallinen leikkaus. Yliopistoissa ollaan todella huolestuneita tästä asiasta, ja minua todella ihmetyttää se käsitys, että tämä hallitusohjelma, tämä kehys, olisi jollakin tavalla ihmeellinen panostus koulutukseen. (Puhemies: Minuutti!) Tämä on täysin päinvastoin tämä asia.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä hallituksen välittäminen ja vastuunkanto on universaalia. Kun köyhä lapsiperhe nyt joutuu tämän uuden maksuluokan myötä maksamaan siitä, että lapsi pääsee päivähoitoon, niin kun vastaavasti sakon saanut rötöstelijä ei maksa sakkoa, niin hallitus ei päästä häntä enää vankilaan, ja ihan tasapuolisesti tämä näin menee.

Mutta olisin kysynyt työministeriltä, kun valtiovarainministeri täällä esitteli näitä tehottomia työllistämis- ja työllisyystoimenpiteitä tarkoittaen ilmeisesti työvoimakoulutusta, oletteko ehtinyt tutustua vielä tällä lyhyehköllä virkaurallanne ministeriönne, siis tämän entisen ministeriön, selvityksiin työvoimakoulutuksen vaikuttavuudesta ja mitä mieltä itse olette tästä täällä käytetystä ilmaisusta "tehottomat työllistämistoimet".

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma ja kehykset vuosille 2011 saakka sisältävät hyviä kirjauksia, muun muassa kansaneläkkeen noston, mutta mikään suuri vanhuspoliittinen tai vahva ikäihmisten poliittinen linjaushan se ei ole. Se ei ole vastaus siihen, mitä on odotettu, että nimenomaan ikäihmisten, vanhusten, palvelujen laatua ja määrää lisätään. Tarvehan on koko ajan lisääntyvä. Tämä huoli, millä tavalla sinne työntekijöitä saadaan, on edelleenkin siis olemassa.

Toinen kysymys, jonka todella täällä jo ed. Pia Viitanen nosti: yliopistoissa, korkeakouluissa, koulutuksen alueella ollaan kyllä huolissaan siitä, että me ehkä tarvitsemme huippuyliopiston, mutta miten hallitus saa vakuuttuneeksi nyt korkeakoulut ja yliopistot siitä, että koulutuksen laatu ei eri alueilla heikkene? Mitä nyt nimenomaan tämä tuottavuusohjelma tekee, (Puhemies: Minuutti!) vähennetäänkö työntekijöitä jne?

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on vasemmalta laidalta joissakin puheenvuoroissa, muun muassa vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa, annettu kuva, että hallitus olisi poistamassa perintöveron hyvätuloisilta. Hallitus on ilmoittanut, että leskien ja lasten asemaa tullaan huojentamaan perintöverotilanteessa merkittävästi, ja tämä huojennus on kaikille yhtäläinen varallisuusasemasta riippumatta. Jos taas ed. Korhonen tarkoittaa sukupolvenvaihdostilannetta, niin on syytä huomioida, että tämä huojennushan kohdistuu vain aitoon tuotannolliseen toimintaan ja siihen liittyvään omaisuuteen. Se ei koske yksityisomaisuutta. Yksityisomaisuus voidaan pykälässä kyllä kirjoittaa tästä ulos, eli sitä pelkoa ei ole olemassa.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Viitasen puheenvuoron johdosta: On todellakin niin, että on syytä kantaa huolta yliopistosektorin toimintaedellytyksistä. Läheskään kaikkia niitä panostuksia, joita tähän kehyspäätökseen sisältyy, ei tullut tuossa valtiovarainministerin katsauksessa esille. Ne löytyvät esimerkiksi täältä kehysasiakirjan sivulta 10.

Mutta mitä tulee siihen tuottavuusohjelmanäkökulmaan, mikä minusta oli erittäin hyvä, niin siinä on sisällä se ajatus, että yliopistojen osalta sitä tuottavuusohjelmaa toteutetaan sillä tavalla, että tutkimuksen ja koulutuksen tasoa ei vaaranneta.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella hallitus kohdensi äkillisen rakennemuutoksen kohteeksi joutuville paikkakunnille merkittävät määrärahat kahdessa vaiheessa. Hallituksen määrärahapelissä nyt näiden kyseessä olevien paikkakuntien eli äkillisestä rakennemuutoksesta kärsivien paikkakuntien auttamiseen luodut määrärahat ovat kuihtuneet kehyspäätöksessä lähes olemattomiin. Tarkoitan tässä muun muassa työministeriön rahoja. Vastuu rakennemuutokseen vastaamisesta jätetään EU-ohjelmien varaan. Olettaako hallitus, että kyseessä olevat paikkakunnat ja seutukunnat selviävät jatkossa omin voimin?

Ja vielä on todettava ikäväkseni, että valtiovarainministeri ei tällaisessa kehyskeskustelussa ole läsnä. (Ed. Kimmo Kiljunen: Kyllä on kummallista!)

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan kunnallisten palvelujen maksujen sitomisesta indeksiin ja samaan aikaan sitten valtionosuuksia vähennetään ja ne supistuvat. Onko tässä nyt automaatti sille, että samalla kun palvelumaksut kunnille kasvavat, niin samanaikaisesti vastaavalla summalla valtio sitten supistaa valtionosuuksia, sillä nythän on oletettavissa, että palkankorotukset ovat hiukan korkeammat kuin normaalisti? Tästä tulee melkoinen supistusautomaatti, jos näin on.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on tärkeä ja hyvä tavoite siitä, että kotimaisen elokuvatuotannon julkista rahoitusta vahvistetaan. Nykyisin se tuki on 13 miljoonaa euroa, ja tavoitteena on päästä lähemmäs pohjoismaista tasoa, joka on merkittävästi suurempi. Tämä tavoite asetettiin myös Vanhasen ykköshallituksen audiovisuaalisessa politiikkaohjelmassa. Kysynkin kulttuuriministeri Wallinilta, miten hallitus tulee huolehtimaan siitä, että tämä hallitusohjelmatavoite ja audiovisuaalisen politiikkaohjelman tavoite toteutuu.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Kataisen mukaan tämä hallitus pohjautuu arvoihin, joista yksi on sivistys. Sama nousi esille myös täällä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan ed. Ravin puheenvuorossa, jossa todettiin, että hallitus todella nyt huolehtii korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadusta. Jos näin on, niin minkä takia tämä hallitus on leikkaamassa yliopistojen perusrahoitusta, jos verrataan viime vaalikauteen ja myös tähän vuoteen? Tähän asti on perusrahoitusta lisätty 20 miljoonaa per vuosi. Tiede- ja teknologianeuvosto, jonka puheenjohtajana toimii nykyinenkin pääministeri Vanhanen, esitti, että rahoitusta pitäisi lisätä 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän myös sosialidemokraatit sitoutuivat vaaliohjelmassaan, sitoutuivat myös hallitusneuvotteluvastauksissaan. Mutta mitä tekee hallitus? Hallitus käytännössä puolittaa yliopistojen perusmäärärahan niin, että tuo rahakorotus on vain 9 miljoonaa euroa vuodessa. Minkä takia hallitus sahaa omaa nilkkaansa ja on poistamassa yhtä kansakunnan (Puhemies: Minuutti!) kulmakiveä, opetusta?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma otti esiin kohtaanto-ongelman, ja ed. Jaakonsaari kyseenalaistaa, aikooko tämä hallitus työllistää vajaakuntoisia. Haluaisin todeta, että tämä hallitus on nimenomaan työttömän hallitus. (Välihuutoja) Mahdollisuus saada todellinen oikea työpaikka lisääntyy seuraavin keinoin. Ed. Virtanen kysyi sitä, onko tehokkaita vai tehottomia toimenpiteitä. Haluaisin korostaa sitä, että jotkut toimenpiteet ovat vaan tehokkaampia kuin toiset. Ensinnäkin lähtökohta on se, että oppisopimuskoulutusta, ammatillista peruskoulutusta lisätään, työpajatoimintaa lisätään. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö muuta aktiivista työvoimapolitiikkaa harjoitettaisi. (Ed. Tennilä: Rahat vähenevät juuri sieltä!) — Sieltä vähenee, mutta lisääntyy näissä edellisissä. (Ed. Jaakonsaari: Mutta juuri näiltä vaikeimmin työllistettäviltä!)

Haluaisin todeta sen, että työvoimatoimistojen, jotka ovat tämän kohtaanto-ongelman avaintoimijoita, toimintamalleja kehitetään ja parannetaan. Kun tänä päivänä ainoastaan 6 prosenttia koulutuksesta suuntautuu todellisiin työpaikkoihin, on tällaista yhteistoimintakoulutusta, yhteishankintakoulutusta yritysten kanssa, sitä lisätään. Totean myös sen vaikeimmin työllistyvien osalta, että nimenomaan välityömarkkinoita kehitetään aktiivisesti.

Rakennemuutosrahoja, muutosturvaa käytetään jatkuvasti. Sitä lisätään. Tässä ei käsittääkseni ole mitään ongelmia. Hallituksen lähtökohta on, että aktiivisissa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevat työllistyvät avoimille työmarkkinoille enemmän kuin aikaisemmin. Tarkoitus on nostaa se 40 prosenttiin, kun se tällä hetkellä vähän maakunnasta riippuen on joku vajaa 20—25.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Kiljuselle ja eräille muille omistan erikseen oman varsinaisen puheenvuoron, ja tässä yhteydessä pari kommenttia aina arvostamalleni ed. Heinäluomalle.

Ensinnäkin on nyt kyllä kohtuullista oikaista pari sellaista väitettä, jotka yksinkertaisesti eivät pidä paikkansa. Väite, että Tekes-rahoja leikataan näissä kehyksissä, ei ole totta. Tekes-rahat kasvavat. Ensinnäkin tämän vuoden tasoon verrattuna ne kasvavat noin 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2011 mennessä. Jos mittatikkuna pidetään sitä 8.3.-kehystä, kasvu on 35 miljoonaa euroa. Väite, että niitä leikataan, ei miltään kohtaa ole nyt oikein paikallaan.

Toinen väite liittyy äskeiseen ed. Urpilaisen kommenttiin siitä, että yliopistojen perusrahoitusta leikataan. 80 miljoonaa euroa lisää tulee ensinnä, ja sen lisäksi on päätetty perustaa tämä innovaatioyliopisto, huippuyliopisto, jonka senkin pääomittaminen on jo tässä kehyksessä aloitettu, joka tulee korkeakoululaitoksen rahoituksen lisäksi. Tämän lisäksi perusopetukseen 80 miljoonaa lisää, 21 miljoonaa tänne aikuiskoulutukseen ja sitä rataa, ja myöskin Akatemialle yhtä ja toista lisää vielä myöskin sinne tulee.

Mitä tulee ilmastokysymykseen, niin ed. Heinäluoma sanoi, että SDP on esittänyt tavoitteen "öljytön Suomi 2030". Se on hyvä. Sen suuntaisesti hallituskin toimii heti, kun teknologiset edellytykset siihen löytyvät. Mutta se ei, ed. Heinäluoma, ratkaise niitten velvoitteitten hoitamista, joita Suomelle tulee. Vaikka kaikki, koko liikenteen, öljyt heitettäisiin kokonaan pois, se merkitsee 11 miljoonan CO₂-tonnin vähenemistä. Suomen velvoitteet, jos 20 prosenttia vähennetään meidän päästöoikeuksiamme, merkitsevät, että 25 miljoonaa CO₂-tonnia seuraa jo pelkästään (Puhemies: Aika!) siitä. Teidän öljyttömällä ohjelmallanne ei kerta kaikkiaan saavuteta likimainkaan niitä tavoitteita, joihin Suomi siinä hallituksessa, jossa te olitte valtiovarainministeri, oli sitoutunut.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liittyen tähän innovaatioyliopiston rahoitukseen, niin tällä hallituksella näyttää olevan semmoinen tapa, että se ensin tekee päätöksen lisätä rahoja ja sitten seuraavaksi tekee päätöksen vähentää niitä toisessa yhteydessä ja tulee tänne saliin ja kertoo vain sen ensimmäisen osan näistä lisäyksistä. Kysyn nyt teiltä, ministeri Pekkarinen, pitääkö paikkansa, että hallitus on tehnyt päätöksen, että innovaatioyliopiston toimintarahoitus otetaan pois säästöinä muista menoista. Pitääkö tämä paikkansa? Jos se pitää paikkansa, niin suostutteko te siihen, että Tekesin määrärahoja leikataan, jotta tämän innovaatioyliopiston toimintarahat saadaan kuntoon? Jos täällä olisi paikalla opetusministeri, niin kysyisin häneltä, suostuuko hän siihen, että Akatemian rahoja vastaavasti vähennetään siitä, mitä hallitus aikaisemmin on päättänyt.

Mitä tulee öljyttömään Suomeen, niin ei näitä, ministeri Pekkarinen, pidä asettaa vastakkain. Me tarvitsemme molemmat: sekä tämä EU:n tekemän päästötavoitteen toteuttamisen että sen osana ja siitä osin irrallaan (Puhemies: Minuutti!) tavoitteen siitä, että vähennämme öljyn riippuvuutta.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun työministeri Cronberg sanoi, että hallitus pyrkii suuntaamaan työvoimapoliittisia resursseja yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön, niin toivotan tähän lämpimästi onnea, koska sen seitsemän vuotta, kun olen itse ollut työministerinä, tuota suuntausta on tehty, ja olen ollut rakentamassa niitä mekanismeja. Mutta tosiasia, julma tosiasia, on se, että yritykset eivät työllistä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä, ja silloin on äärimmäisen huolestuttavaa, että hallitus verhoaa tämän heikoimmassa asemassa olevien palveluiden leikkaamisen siihen, että se on tehotonta. Vaikeimmassa asemassa olevista ihmisistä ovat kantaneet vastuun kunnat ja valtio tukityöllistämällä, mutta nyt se poistetaan, ja tämän seurauksena on aikamoista syrjäytymistä, kun kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset eivät pääse työn syrjään kiinni edes silloin tällöin.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin työministerille: Kyllä se on julmaa hommaa, että juuri näitten huono-osaisimpien työllistyminen vaikeutuu. Te olette mennyt tämmöiseen suostumaan ilmeisesti tietämättä, mitä teille on syötetty, (Ed. Jaakonsaari: Kokoomuksen ansa!) ilmeisesti tietämättä, mitä teille on syötetty. Siis huono-osaisimpien ihmisten työllistyminen vaikeutuu, ja se on tässä se suuren luokan kysymys.

Mutta tästä huippuyliopistosta: Kyllä minulla se käsitys, superministeri, on, että kyllä tässä huiputustakin on nyt mukana, kun te puhutte noin kauniisti, että kaikilla lisääntyy. Tasan varma olen siitä, että muilta yliopistoilta siirretään rahoja tähän huippuyliopistoon, ja se on se väärä ratkaisu. Meillä pitää olla kattava, hyvä yliopistoverkosto kautta maan, ja nyt tässä tehdään semmoista superyliopistoa, jonne rahaa lähtee menemään sieltä muualta.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuosta on hyvä jatkaa. Minusta ed. Tennilän pelko on kyllä aivan aiheeton. Ministeri Pekkarinen äsken aika selvällä suomen kielellä kertoi, mitä yliopiston perusrahoituksessa tällä kehyskaudella on tapahtumassa. Sen lisäksi hän unohti kertoa, ed. Urpilainen, vielä sen yhden panostuksen: yliopistojen toimintamenojen tasoa korotetaan 10 miljoonan euron kertapanostuksella näitten Senaatti-kiinteistöjen vuokrien korottamiseen, ja sehän näkyy tietysti yliopistojen toimintamenojen tason kohentumisena vastaavalla tavalla. Sen lisäksi on vielä tämä Akatemian toimintamenojen ja myöntämisvaltuutusten korottaminen, joka myöskin löytyy täältä kyseiseltä sivulta 10. Kannattaa vielä lukea kertaalleen läpi.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän päivän todella huolestuttava tieto on se, että pääministeri Fradkov on todennut, että nämä Venäjän puutullit tulevat voimaan varmasti, niin kuin hän STT:n tiedon mukaan on sanonut. Hallitusohjelmaan ja tähän kehykseen sisältyy toimenpiteitä, joilla kotimaista puunhankintaa voidaan lisätä, mutta näiden tietojen valossa olisi varmaan paikallaan, että hallitus tekisi arvion tällaisesta kokonaispaketista, johon pitää sisällyttää paitsi Kemera-rahojen lisäystä, mitä on kehyksessä, alemman asteisten tiestön rahoitusta, myöskin metsäkoneenkuljettajien ja autonkuljettajien koulutuksen lisäämistä, metsänomistajien ohjauksen ja koulutuksen lisäämistä, jotta todella, paitsi että puuta saadaan kasvamaan lisää, niin saadaan myöskin sitä tehtaille tuotua. Tämä on mahdollista, ja se on kansantaloudellisesti edullista. On laskettu, että 10 miljoonaa kuutiometriä kotimaista puuta lisää tarkoittaa 600 miljoonaa euroa bkt-lisäystä vuodessa. Eli se panostus kannattaa, mutta (Puhemies: Minuutti!) siihen tarvitaan kokonaisohjelma.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä kertaalleen: Tekesin rahoihin vuoden 2007 budjettiin verrattuna on vuonna 2011 lisäystä noin 100 miljoonaa euroa. Ja sitten silloiseen kehykseen 8.3., joka oli silloisen ministeri Heinäluoman esittelemä, nyt näissä kehyksissä on 35 miljoonan euron lisä. Tämä on arkikieltä ja löytyy kyllä niistä papereista, mitkä on täällä jaettu.

Mitä tulee tähän öljyttömyyteen, niin siinähän minä tuen ja uskon, että hallitus tukee näitä linjauksia, mitä te äsken tässä sanoitte. Niin nopeasti kuin suinkin öljyttömyyttä kohti, hyvä. Varmasti hallitus omin toimin ne valmistelee. Mutta tämä ilmastokysymyksen kansallinen vastuunkanto ei ole julistuksella hoidettu. Tarvitaan myöskin konkreetteja tekoja, ja tämä hallitus nyt on onnistunut tekemään joukon sellaisia linjauksia, joilla se lisää näitten uusiutuvien energialähteitten käyttöä ja sitä kautta vastaa tähän haasteeseen, mihinkä me olemme sitoutuneet.

Mitä vielä tulee ed. Heinäluoman arvioihin siitä, ovatko kehykset riittäviä 2003—2007: Silloin me laitoimme hallitusneuvotteluissa 1,12 miljardia euroa. Nyt tässä suhdannetilanteessa, missä tällä hetkellä ollaan, me neuvotteluissa laitamme 1,3 miljardia euroa lisää rahaa. Nyt me laitamme 2,7 miljardia niihin pohjiin verrattuna lisää rahaa tässä suhdannetilanteessa. Jos te hyväksyitte sen (Puhemies koputtaa) niukan linjan silloin neljä vuotta (Puhemies: Aika!) sitten, joudun kysymään, kuinka te nyt sitten vaaditte vielä sen päälle, mitä hallitus on esittänyt, kehyksiin lisäkorotuksia.

Maria  Guzenina-Richardson  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä tästä nollamaksuluokan poistamisesta: Haluaisin muistuttaa hallitusta Suomen perustuslaista. Siellä nimittäin lapsen oikeuksia itsenäisenä yksilönä korostetaan erityisesti perustuslain yhdenvertaisuutta koskevassa 6 §:ssä. Kyseisen pykälän 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Tasa-arvoisuus on turvattava sekä lasten kesken että lasten ja aikuisten välillä.

Jatkan vielä. Nimittäin tämä nollamaksuluokan poistaminen on täysin asenteellinen toimi. Suuri joukko niistä kotona olevista vanhemmista, jotka laittavat lapsensa kokopäivähoitoon, on yllättäen hyväosaisia, joten tässä haukutaan nyt täysin väärää puuta. Se ei ole näiden köyhimpien perheiden syytä, kuten nyt monet uskovat, että meidän päivähoitomme on ylikuormittunut. Miksi näiden varakkaiden perheiden lapset omaavat (Puhemies: Minuutti!) enemmän oikeutta päivähoitoon kuin vähävaraisten?

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen antamat kehykset ovat täysin alimitoitetut, sillä niillä ei pystytä toteuttamaan edes hallitusohjelmaa eikä niitä suuria lupauksia, joita hallituspuolueet vaalien alla antoivat, sillä kehykset nimittäin tyrmäävät jo osittain hallitusohjelman tavoitteetkin.

Arvoisa puhemies! Lähiaikoina tarvitaan hoitohenkilöstöä noin 20 000 lisää. Voiko joku ministereistä kertoa selkeästi, miten näillä kehyksillä asia hoidetaan? Samoin, miten kokoomuksen lupaama hoitohenkilöstön 500 euron palkankorotus hoidetaan? Ministeri Katainen ei ole ainakaan vielä selkokielisesti pystynyt tätä asiaa ilmaisemaan. (Ed. Kangas: Missä Katainen on?)

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toisin kuin ed. Valpas sanoi, minun mielestäni hallituksen kehysesitys vastaa hyvin hyvän hallitusohjelman linjauksiin. Yksi poliittinen pukki sinne sisältyy, ja se on Valtatie 5:n Lusi—Mikkeli-välin siirtäminen jälleen kerran. Ministeri Katainen perusteli sitä suhdannesyillä.

Puhemies! Nyt sitä perustellaan sillä, että rahaa on liikaa ja sitä ei voida toteuttaa, ja ennen se perusteltiin sillä, että rahaa on liian vähän ja sitä ei voida toteuttaa. Tämä ei ole oikein, kun vielä ennen vaaleja kaikki puolueenjohtajat vuorollaan lupasivat tämän hankkeen. Siksi eduskunnan tehtävä on ensi budjetissa lisätä tämä hanke siihen toteutettavien listaan, niin kuin meidän yksimielinen päätöksemme on.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Guzenina-Richardson yhdisti äsken mielenkiintoisella tavalla tämän lapsen perustuslaillisen oikeuden ja nollamaksuluokan. Olisin mielelläni kuullut, kuka on se nollavuotias lapsi, joka perustuslaillisin oikeuksin vaatii itsellensä hoitoa nollamaksuluokassa. Tällä hetkellä on niin, että ihmiset kokevat maksavansa täyttä hintaa kunnallisesta päivähoidosta, kun maksavat 200 euroa kuukaudessa. Ja kuten ed. Guzenina-Richardson tietää, niin todellinen kuluhan kunnalle on tyyppiä 800 euroa tämän hintaisesta lapsesta, eli yhteiskunta on subventoinut kunnallista päivähoitoa ja lapsiperhettä 600 eurolla kuukaudessa. On aivan oikein tässä tilanteessa, että annamme nimenomaan insentiivejä perheelle lähteä hakemaan sellaisia hoitomuotoja lapselleen, jotka tukevat lapsen parasta hyvinvointia. Ja jos näin on, että suuri joukko hyväosaisista käyttää kokoaikaista päivähoitoa, eikö se nimenomaan alleviivaa sitä tarvetta, että meidän on maksupolitiikkaa muuttamalla vaikutettava niihin valintoihin, joita perheet tällä hetkellä tekevät (Puhemies: Minuutti!) lapsensa hyväksi.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hemming vääristää tässä nyt hyvin tahallisesti tätä äsken sanomaani, nimittäin kyse on nimenomaan juuri siitä tasa-arvosta, joka tällä hetkellä ei toteudu tässä nollamaksuluokan poistamisessa. Tästä ovat lukuisat etujärjestöt kanssani samaa mieltä. Olette varmaan huomannut myöskin julkisuudessa tämän keskustelun, ja nyt tämä ei ole minun oma mielipiteeni, vaan tämä on hyvin laaja mielipide: jos katsotaan, että köyhien lapset eivät ole oikeutettuja kokopäiväiseen päivähoitoon samalla tavalla kuin niiden lapset, jotka siitä maksavat, niin tämä yhteiskunta on eriarvoistumassa ja hyvää vauhtia.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Täällä on moniakin asioita käsitelty omalta sektoriltani, ja pidän tuossa myöhemmin pidemmän puheenvuoron, jos puhemies sallii, tästä päivähoitoasiasta.

Mutta totean vain, kun ed. Bjarne Kallis täällä toi esille, että me olisimme hävinneet nyt sitten niin kuin 6—0, että minä kyllä yritin silloin viime torstaina sanoa, että syksyn valmistelun yhteydessä tullaan käymään läpi kaikki ne tilanteet, joissa vapautetaan näistä maksuista, mutta tässä salissa huudettiin kitarisat pitkällä, niin että kukaan ei kuullut toistensa vastauksia. Totean sen nyt vielä kerran, että tämä asia valmistellaan ensi syksynä ja katsotaan, ketkä siitä vapautuksen saavat.

Palvelumaksuista totean, että ne seuraavat kustannuskehitystä. Vuonna 2002 on viimeksi korotettu palvelumaksuja. On aika katsoa niitä.

Sitten vielä vanhusten palveluista. Tässä hallitusohjelmassa on yli 20 kirjausta, ja eihän se kirjausten määrä vaan ne teot. Seurataan, katsotaan. Aivan varmasti täällä otetaan niihin asioihin kantaa, jotka vanhustenhuoltolakia koskevat.

Sitten vielä subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Toivoisin, että me valveutuneet kansalaiset ja kansanedustajat jo alkaisimme puhua varhaiskasvatusoikeudesta, koska se on nimenomaan sitä tulevaisuutta ja sitä, mitä lapset todella tarvitsevat.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Harmi, että ed. Ahde joutui lähtemään täältä pois. Hän totesi hetki sitten aivan oikein, että tiettyjä menoja tulevina vuosina siirretään budjettirahoituksen piiristä veikkausvoittovaroista rahoitettaviksi. Tämä on mahdollista, koska Veikkauksen tulostaso on tällä hetkellä erittäin kova. Itse asiassa Veikkauksen tulosta on alibudjetoitu tietoisesti kolmen tai neljän vuoden aikana. Nyt seuraavana vuonna, ensi vuonna, Veikkauksen tulostaso nostetaan 419 miljoonaan euroon hyvässä yhteisymmärryksessä Veikkaus-yhtiön kanssa ja vastaamaan nimenomaan Veikkauksen todellista tuloa. Tämän jälkeen seuraavina vuosina tämän päälle lisätään noin 5 miljoonaa euroa. Yhtälö toimii, herra puhemies, yksikään edunsaajaryhmä ei tule tästä kärsimään. Kaikki saavat omansa pois tämän hyvän kasvun ja tämän ensi vuonna tapahtuvan tasokorotuksen ansiosta.

Tähän sopii myöskin lisätä ed. Ojansuulle, että tämä tarkoittaa myöskin sitä, että hallitus huolehtii suomalaisen elokuvan rahoituksesta, ja yhtenä ohjenuorana tässä on mainitsemanne audiovisuaalinen ohjelma.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on todella vaikeuksia ymmärtää, kenen kanssa tässä keskustelemme, kun valtiovarainministeri ei edes kolmea tuntia voinut olla salissa, kun käsittelemme neljän vuoden kehyksiä. Se on minusta eduskunnan arvovallalle todella iso loukkaus. Toivottavasti saamme tietää myöhemmin, mikä on ollut näin tärkeä meno, ettei voi täällä olla. (Ed. Salo: Chilen presidentti!) Jos siinä on esimerkiksi joku paha sairaudellinen syy tai muu, en halua moittia, ennen kuin tiedän syyn.

Tuottavuusohjelma tulee koskettamaan valtiossa ihan varmasti juuri esimerkiksi opetuspuolta. Jos jotain muuta tietoa on, niin toivon saada sen tiedon meille saliin, koska on aika kaksinaamaista sanoa, että tulee lisää rahaa, ja silti tuottavuusohjelmat esittävät lukuja, jotka vanhan hallituksen tiedon mukaan eivät ole mahdollisia ilman irtisanomisia. Viime mitoitukset olivat suurempia ja niitä pienennettiin, jotta saatiin tehtyä yhdessä hallinnonalojen kanssa tuottavuusohjelma. Nyt esitetään tuplauslukuja, eikä ole mitään tietoa, miten ne ovat edistymässä.

Täällä on liikenneministeri paikalla, ja minua kiinnostaa kovasti sivun 11 kirjaus, että neljän vuoden aikana (Puhemies: Minuutti!) määrärahaa käytetään 24 liikennehankkeeseen, joista 21 hanketta on jo käynnissä. Laskuopin mukaan jää kolme hanketta, jotka eivät ole käynnissä ja joihin tulee rahaa. Siellä on ensimmäisestä korista viime kaudelta Sepänkylän ohitustie, joka on luvattu korjata. Ministeri Wallinkin sanoi eilen Vaasassa, että Vaasan radan sähköistys on kunnossa. Eduskunta edellytti kolmen sähköistämishankkeen eteenpäinviemistä. Tässä on jo mielestäni neljä hanketta, ja voin luulla, että kollegoilla eri vaalipiireissä on myös mielessä muutama hanke, joihin odotetaan tuloksia. Onko tämä jo kirjattu, että näitä mainitsemiani ei toteuteta?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin todella vakavissani kiinnostunut siitä, missä valtiovarainministeri tällä hetkellä on, koska tämä on erittäin tärkeä keskustelu. Jos hän nyt sitten on siellä, missä väitetään, niin vielä ihmeellisempää.

Mutta tämä vain osoittaa sitä, että jouluun mennessä, väitän, hallituksella on nämä kehykset kaulassa. Ainoa varma, mikä tässä tuntuu olevan näistä infrahankkeista, on tämä pettäjän tie, joka väylähankkeena varmaankin toteutuu, koska tässä nyt näin lyhyessä ajassa on jo pystytty pettämään palkansaajat tämän tupoasian osalta, tasa-arvotuposta puhumattakaan, lapsiperheet päivähoidon osalta. No, vammaisille ei juuri mitään ole luvattukaan eikä työttömille, ja nyt sitten tämä eläkeläistenkin asia on täysin epäselvä. Olisin nyt kysynyt, että jos tämä palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen epäkohta poistetaan, joka on siitä 1 200 eurosta ylöspäin, ja (Puhemies: Minuutti!) sitten tämä kaksikymppiä kansaneläkeläisille, niin kuka hoitaa nämä muut pientä eläkettä saavat.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhasen kakkoshallituksen kehyskokonaisuus on varsin hyvä ja monipuolinen. Siinä löytyy ratkaisuja ja parannuksia eläkeläisille, lapsiperheille ja opiskelijoille. Se sisältää merkittäviä panostuksia Suomen tulevaisuuden rakentamisen ja tutkimuksen, tuotekehityksen ja osaamisen osalta. Se sisältää uudistushankkeitten käynnistämistä, kuten sosiaaliturvauudistuksen kannustavuuden lisäämisen, hallinnon kehittämisen keskushallintotasolla, elinkeino- ja työministeriön kokoamisen ja aluehallinnon uudistamisen ja monia muita tekijöitä, joilla Suomen tulevaisuutta varmistetaan.

Täällä on pyritty lypsämään ministereiltä tietoja ensi vuoden ratkaisuista, jotka eivät ensi vuonna toteudu mutta tulevina vuosina. Esimerkiksi, ed. Skinnari, tämä eläkeläisten verokysymyshän tullaan hoitamaan hallitusohjelman mukaisesti (Ed. Zyskowicz: Tämän vaalikauden aikana!) myöhemmin tämän vaalikauden aikana ja samoin perintö- ja lahjaverotuksen keventämisasia. (Ed. Zyskowicz: Te jätitte perinnöksi tämän ongelman!)

Haluan kuitenkin painottaa, että tänä päivänä tullut uutinen puuhuollon turvaamisen vaikeutumisesta (Puhemies: Minuutti!) on asia, johon pitää kiinnittää huomiota, ja tässä ed. Korkeaoja esittikin hyvän paketin, joka pitäisi toteuttaa lähivuosien aikana.

Harri  Jaskari  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että nyt opposition ryhmäpuheenvuorosta ja muistakin puheenvuoroista tulee ihan selväksi se, että kaikkien suomalaisten pitäisi siirtyä lähinnä maanpakoon. Kun tilanne on kuitenkin se, niin kuin esimerkiksi ministeri Katainen sanoi, että on näitä arvoja, eli arvoja ovat sivistys, kannustavuus, välittäminen ja vastuullisuus, niin tuntuu, että opposition arvoja tällä hetkellä ovat kateus ja neuvottomuus. (Ed. Guzenina-Richardson: Siinä ei ole kateutta!) Yhtenä arvona todellakin kateus. Ensinnäkin ollaan kateellisia siitä, että yritetään saada suomalaisia työpaikkoja sillä lailla, että sukupolvenvaihdokset onnistuvat. Niitä on 70 000 yritystä, jotka tekevät sukupolvenvaihdoksen. Sitten ollaan vielä kateellisia siitä asiasta, että yritetään helpottaa yksityistenkin perintöveropuolta, mikä on luvattu tehdä.

Toinen on neuvottomuuskysymys. Nyt ollaan tekemässä sellaista työvoimapolitiikkaa, joka aitoja työpaikkoja luo. Siinä ei onnistuttu edellisellä kaudella. Nyt tehdään aitoja uusia paikkoja, (Ed. Jaakonsaari: 100 000 työpaikkaa!) ja siellä on monia kohtia, (Puhemies: Minuutti!) on kotitalousvähennystä, on matalapalkkakokeilua, ensimmäisen työntekijän palkkaaminen ilman sivukustannuksia. Nyt puhutaan oikeista asioista, aidoista työpaikoista.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ovat salissa olleet esillä valtiovarainministerin toimesta arvovalinnat. Niihin on nyt lisättävä politiikan toimittajat, jotka menevät eduskunnan edelle, taloustoimittajat. Tätä on kyllä pahoiteltava aidosti.

Sosialidemokraattien toimesta on tehty keskustelualoite metsäteollisuuden toimintaedellytysten vahvistamisesta, ja minä toivon, että tämä metsäteollisuuden ja metsäpolitiikan kysymys tuodaan pikaisesti saliin laajasti arvioitavaksi. Tähän liittyy tietysti myös metsälainsäädäntö eli se, ovatko myös metsien uudistamiseen liittyvät velvoitteet ajan tasalla. Myöskin liikennehankkeiden äkkijarrutus ja karsinta on kaikkea muuta kuin mitä nyt tällä hetkellä metsäteollisuus ja vientiteollisuus tarvitsevat. 25 tonnin rataverkko ja kuljetusedellytykset on saatava pikaisesti kuntoon.

Herra puhemies! Myöskin on tuotava esille tämä tuottavuusohjelma ja erityisesti sen sisäministeriöön kohdistuva vaikutus. Se on aika sokeata ammuntaa. Nimittäin paikallispoliisin ja koko poliisin vahvuuden säilyttäminen on vaikeata edellisen hallituksen linjauksen pohjalta, jos nämä tuottavuusluvut nyt viedään läpi. (Puhemies: Minuutti!) Toivoisin, että kokoomus katsoisi tarkkaan, mitä esimerkiksi sisäministeriössä linjattiin edellisellä kaudella.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jotta valtiontalouden myönteinen kehitys voidaan viedä eteenpäin, niin se edellyttää kyllä valtiolta oikeita veroratkaisuja. Kun nyt ne tehdään budjettiriihen yhteydessä, niin haluan tässä todeta sen, että elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiskysymys on todettu erääksi kaikkein työllistävimmäksi keinoksi verotuksen kautta. Se on sosiaalisesti oikeudenmukainen, ja sitä tulee viedä eteenpäin, kuten hallitusohjelmassa on myös todettu. Aikataulukysymykset ratkaistaan siis kesällä.

Herra puhemies! Kun täällä on liikennepolitiikasta puhuttu, niin on pakko todeta, että eduskunta on vaatinut toistuvasti hallitukselta pitkäjänteisyyttä liikenneväylien kehittämiseen, ja nyt tämäkin hallitus on ottanut kehotuksen tosissaan. Perustien- ja perusradanpidon määrärahat pysyvät edelleen liian matalalla tasolla.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin ministeri Pekkariselle halunnut sanoa, että on hyvä, että nyt tämä yliopistojen ahdinko tulee selville. Nimittäin hallituksen esityksessä yliopistoille varataan 80 miljoonaa euroa hallituskauden aikana, eli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Mutta tämä tuottavuusohjelma, mitä nyt ei ministeri Pekkarinen ole huomannut, leikkaa sitä. Todellisuudessa yliopistoille jää vuodessa vain 9 miljoonaa euroa. Tämä on Helsingin yliopiston tieto. On hieno asia, jos ministeri Pekkarinen ja ministeri Sarkomaa nyt ottavat tämän asian huolekseen ja hoitavat ja ratkaisevat sen, jotta tämä ongelma korjaantuu. Yliopistot ovat tosi pulassa, koska 9 miljoonaa euroa menee pelkästään Helsingin yliopistossa vuokrakuluihin.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Eduskunta sääti yksimielisesti jakosuhdelain, ja valtiovarainministeriö vastusti sitä raivokkaasti. Nyt se hakee revanssia eduskunnasta. Minä ymmärrän, että johtavat virkamiehet esimerkiksi esittävät tällaisia 20 miljoonan välistävetoja. Sitä en ymmärrä, että yksimielisesti päätöstä tekemässä olevat kansanedustajat menevät tähän lankaan ja ansaan ja voivat olla tätä mieltä. Tässä on kysymys eduskunnan yksimielisestä tahdosta, ja tässä on jopa kysymys veikkausyhtiön yksinoikeusjärjestelmästä pahimmillaan.

Sitten minulla on kädessäni kokoomuksen vastalause vuoden 2007 budjettiin. Suora lainaus: "Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii päätöksiä koko kansantalouden kannalta tärkeiden väylähankkeiden, kuten E18, rahoituksesta ja toteuttamisaikataulusta." Miksi olette nyt lykkäämässä jo päätettyjä hankkeita? Joulukuussa te olitte kiirehtimässä tärkeitä hankkeita.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan myös todeta, että ministeri Kataisen poistuminen kesken valtiontalouden kehyksiä koskevan eduskuntadebatin poikkeaa täysin aikaisempien valtiovarainministerien käytännöstä. Mitä tulee näihin valtiontalouden kehyksiin, niin suurimmat ongelmat liittyvät menoihin. Panostukset hyvinvointipalveluihin ovat täysin riittämättömät. Ne ovat todellakin niin vaatimattomat, että niillä hallituspuolueet eivät vaalilupauksiaan lunasta.

Toiseksi ongelmia liittyy verolinjaukseen. Verolinjaus ei tue taloudellista kasvua. Dynamiikka puuttuu. Paras tulos olisi saavutettu, jos verokevennykset suunnattaisiin pääasiassa pieni- ja keskituloisten tuloverojen keventämiseen. Näinhän hallitus ei aio tehdä, vaan ripottelee verokevennykset eri puolille.

Kolmanneksi ongelmia liittyy valtiontalouden tasapainoon vuonna 2011. Valtiovarainministeriön arvion mukaan budjettitalous on tuolloin 1,5 prosenttia miinuksella suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallitus toki pyrkii tähän yhden prosentin ylijäämään, mutta se puolestaan edellyttää rakenteellisia uudistuksia. Haluaisin kysyä paikalla olevilta ministereiltä, lähinnä ministeri Pekkariselta, mitä nämä rakenteelliset uudistukset ovat.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aika paljon on perintö- ja lahjaverolaista puhuttu ja sukupolvenvaihdoksista. Ed. Jaskari mainitsi, että 70 000 yritystä odottaa sukupolvenvaihdosta. Kehyksiin on varattu 15 miljoonaa euroa. Tämä tekee 200 euroa per yritys. Eli teidän kannattaisi kuunnella, mitä asiantuntijat ovat lausuneet, mikä merkitys tällä veron poistamisella on sukupolvenvaihdoksille. Ei ole paljon mitään merkitystä, ei ole ollut eikä tule olemaan. Vero on tällä hetkellä noin 3—4 prosenttia siitä arvosta, joka siirtyy. Yrittäjät ovat tähän saakka pärjänneet ja pärjäävät myöskin jatkossa. Ongelma on leskien ja alaikäisten lasten asema sellaisissa kuolinpesissä, joihin sisältyy asunto. Siihen pitäisi puuttua.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Skinnari puhui eri väestöryhmien pettämisestä ja ed. Heinäluoma antoi jo hallitukselle ensimmäisen nimenkin. Mitä pitemmälle tätä debattia on kuunnellut, niin on tullut semmoinen olo, että oppositio on haulikkoradalla, heittää haluamansa kokoisia ja värisiä kiekkoja ilmaan ja ampuu. Jos osuu, niin osuu. Jos ei osu, niin ei siitä niin suurta väliä. Otan esiin päivähoitomaksu-uudistuksen, jonka yhteydessä jo perustuslakiakin täällä luettiin. Se on tyyppiesimerkki siitä, että maalataan uhkakuva seinälle ja aletaan sen jälkeen ampua alas. Odotin, että ed. Kalliksen puheenvuoron kaltainen puheenvuoro nähdään ja kuullaan täällä salissa syksyllä, jolloin meillä on yksityiskohtainen esitys siitä, että miten näitä kaikkein vähävaraisimpia täällä kohdellaan. Mutta se puheenvuoro tulikin jo tänään. Ei tämä peli ihan 7—0 ole. (Ed. Kalli: 8—0!) Hallitus on se, joka sen esityksen tänne tuo, ja hallitus, jolla on sosiaalinen omatunto.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, kun täällä on kaivattu pääministeri Vanhasta, niin hän on ollut virkatehtävissä tapaamassa Venäjän federaation pääministeri Fradkovia ja nyt illalla sitten Chilen presidentin tapaamisessa.

Yksityisteiden rahoituksen osalta totean sen — ed. Vistbacka on täältä poistunut nyt — että ei pidä paikkaansa, ettei sinne olisi mitään lisätty. Sinne pohjiin on lisätty 3 miljoonaa, eli se on 13 miljoonaa, mikä siellä esityksessä on.

Sitten siihen, mitä täällä edustajat Ahde ja Pulliainen totesivat tämän Seinäjoki—Oulu-radan osalta: se on kyllä minullekin yllätys, jos se noin on. En oikein usko, että näin on tapahtunut. Toivon, että tämmöisiä huhuja ei laitettaisi liikkeelle.

Sitten pari sanaa puutulleista. Ensinnäkin toivon, että ette vähättele sitä kertaluonteistakaan 20 miljoonaan euron lisäpanostusta ensi vuonna sinne alemman asteisen tiestön parantamiseen. Mutta olen itse samaa mieltä että — tulipa ja nyt taitaa tulla ne puutullit — senkin takia, että hallitusohjelmaan on kirjattu tämä 10—15 miljoonaa kuutiometriä lisää puuta suomalaisesta metsästä, me tarvitsemme parannuksia myös sinne ratapuolelle. Se ei ole mitään halpaa hommaa. Niin kuin aikanaan Mikko Pesälä olisi sanonut: ei yksilehmäisen miehen hommaa. Tässä luulen, että me joudumme tämän vaalikauden aikana ja itse asiassa aika piakkoinkin etsimään niitä keinoja, jotta voitaisiin vahvistaa myös tätä liikenneinfraa puun saannin varmistamiseksi.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa herra puhemies! Täällä ovat nousseet keskusteluun tiede- ja teknologianeuvoston suositukset, ja täytyy sanoa, että tämän hallituksen panostukset osaamiseen ovat mittavat, ne ovat hyvin nousseet tässä keskustelussa esille. Mutta kyllä tiede- ja teknologianeuvoston suosituksien saavuttamisessa riittää ponnisteltavaa. Ne ovat erittäin kunnianhimoiset, mutta ne on hallitus asettanut tavoitteekseen.

Täällä on useaan otteeseen viitattu tähän tuottavuusohjelmaan. Kiinnitän edustajien huomiota siihen, että hallitusohjelmaan on kirjattu se, että valtion tuottavuusohjelmaa tarkistetaan sillä tavalla, että se ei heikennä yliopistokoulutuksen laatua eikä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Tämä vastaa varmaan moneen kysymykseen. Hallitus on sitoutunut siihen, että yliopistojen perusrahoitusta lisätään se 80 miljoonaa euroa.

Korostan myöskin vielä, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tieteelle annettujen lahjoituksien laajasta verovapaudesta ja myöskin siitä, että valtion omaisuuden myynnistä tulevia varoja voidaan kertaluontoisesti panostaa innovaatiota ja osaamista vahvistaviin hankkeisiin, eli tämä on lähtökohta.

Ed. Rauhala nosti täällä esille sen huolen, mitä ehkä yliopistokentässä on, ja kyllä tulosneuvottelujen jälkeen voi todeta, että hyvin vahvasti koko yliopistokenttä on lähdössä siihen strategisen kumppanuuden etsimiseen ja profiloitumiseen omille vahvuusalueilleen. Eli tämä Pääkaupunkiseudun innovaatioyliopisto on osa vain tätä kokonaishanketta. Hankerahoitusta on tulossa näille eri hankkeille, on Turun konsortio, myöskin Itä-Suomen liittoyliopisto, eli vauhdissa ollaan. Myöskin ammattikorkeakoulujen osalta on rakenteellista kehittämistä tapahtumassa, ja hallitus tukee tätä vahvasti ja aktiivisesti.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tällaisen tiukan debattivaiheen jälkeen, mitä tässä on käyty esimerkiksi ed. Heinäluoman kanssa, on tietysti jo tämmöisen hyvän mielenkin hakemisen kannalta aivan välttämätöntä todeta, kun puhuttiin esimerkiksi Tekes-rahoista, että ed. Heinäluoma nyt kenties myöntää, että niitä nyt tulee 100 miljoonaa kuitenkin enemmän kuin tänä vuonna on, mikä on erittäin kova lisäys. Hirveän paljon enempää en muuten tullut pyytäneeksikään, ehkä vähän enemmän kuitenkin. Mutta ed. Heinäluoma on siinä oikeassa, että jossakin vaiheessa näitä neuvonpitoja oli keskusteluissa esillä 5 miljoonaa suurempikin luku. Ed. Heinäluoma näköjään hyvin tarkkaan tietää kaikki ne keskusteluvaiheet, ja jossakin vaiheessa oli tosiaan 105 miljoonaakin suurin piirtein se lisäys, mistä puhuttiin.

Mitä tulee, arvoisa puhemies, tähän puuhuoltoon siinä tilanteessa, mikä nyt on kaiken todennäköisyyden mukaan edessä, on varmaan selvää, että hallitus keskuudessaan tulee arvioimaan paitsi tämän infran kunnon ja eräät muutkin vastaavat seikat, mitä kaikkia toimenpiteitä tässä tilanteessa, joka nyt on edessä, tarvitaan, jotta puuhuolto kyetään turvaamaan tässä tapauksessa lähinnä nyt sitten kotimaisen puun tarjonnan lisäämisellä. Mitä ne keinot ovat, minulla ei ole mitään valtuuksia niistä kertoa, eikä hallituksella ole selvää yksittäistä konseptia olemassa, mutta varmaan siitä konseptista keskustelua käydään.

Matti   Kauppila  /vas:

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee keskustelua, niin tässä vähän hämmentyy. Muistan, miten vuosi sitten vastaavaa kehyskeskustelua käytiin. Ensinnäkin nyt tässä hallituskuviossa jotenkin minulle jäi mieleen televisiouutisista, että kristilliset suorastaan kerjäsivät tähän porvarilliseen hallitukseen. Minkähänlaiset jutut täällä olisi kuultu tänään, jos vihreät olisivat oppositiossa ja kristilliset hallituksessa? Tämmöinen vähän väliinheitto tähän.

Toisaalta sitten hämmentävät sekä kokoomuksen että sosialidemokraattien jutut. Ovatko teillä puheet vaihtuneet jotenkin? Minusta viime keväänä tässä kehyskeskustelussa tuntui, että kokoomuksen mielestä kaikki oli pielessä, ja nyt tuntuu, että niin on täällä vasemmalla laidalla. Muistan vaan sen, että kun vasemmistoliitto teki rakentavia esityksiä budjettiin, niin silloin muistutettiin, että te olitte mukana Lipposen hallituksessa tekemässä milloin mitäkin. Jos politiikan uskottavuutta katsellaan tämän kehyskeskustelun pohjalta, niin en ihmettele, että se on aika matalalla.

Porvarihallituksen ohjelma: Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi. Kehysmenot kasvavat vuosina 2008—2011 keskimäärin prosentin vuodessa. Vuosina 1999—2003 ne kasvoivat reaalisesti 2 prosenttia ja taas vuosina 2003—2007 1,5 prosenttia. Nykyinen kehys viittaa menojen kasvun jopa liialliseen hidastumiseen. Reaalimenojen kasvun hidastumisesta huolimatta valtiontalouden rahoitusasema on mahdollisesti heikkenemässä. Onko näin? Tänään väitetään toisin.

Valtion ylijäämätavoite, jonka mukaan valtiontalouden ylijäämä olisi vaalikauden lopussa 1 prosentti bkt:sta, voi vaarantua veronkevennysten vuoksi. Siis se on täysin mahdollista. Toisaalta on mahdollista, että verojen kevennykset mitoitetaan lopulta sellaisiksi, että ylijäämätavoite saavutetaan, elikkä tässä on se hallituksen korkkiruuvi niin palkkaneuvotteluille kuin muulle. Sitten vuoden parin päästä pystytään säätelemään valtion tulot ja menot. (Ed. Asko-Seljavaara: Mutta eikö se ole järkevää?) — Se on järkevää.

Veronkevennykset sinänsä voisivat painottua suunniteltua selvemmin työn hintaan, jolloin olisi työllisyysvaikutus voimakkaampi. Toinen ongelma liittyy yritysten sukupolvenvaihdosten vapauttamiseen verotuksesta ja sen mahdollisesti aikaansaamaan verosuunnitteluun. Tästähän on lehdissä kirjoitettu. Se voi pahimmillaan johtaa alustavasti arvioitua suurempiinkin verotulojen menetyksiin. Ajatus siitä, että yritysten ja yrittäjien verotuksen keventämisen kannustinvaikutus, puhumattakaan veronkevennysten aikaansaamista epäsuorista vaikutuksista, olisi yhteiskunnan kannalta myönteinen asia, vaatii tarkkaa arviota. Onko näin? Jossain vaiheessa varallisuus voi myös vähentää työpanosta. Näinhän on käynyt. Meillä on hyvin toimeentulevia ja vähän töitä tekeviä tänä päivänä suhteellisen paljon.

Hallituksen pyrkimys välttää finanssipolitiikan liiallista keventymistä nykyisessä erittäin hyvässä suhdannevaiheessa on ehkä oikean suuntaista. Pyrkimys välttää valtion menojen kasvun kohdentamista aloille, joilla on kapasiteettipulaa ja joilla on kustannustaso noussut liiaksi, on myös ymmärrettävä. Rakentamisen osalta talonrakentaminen on ylikuumentunut, se on myönnettävä. Sen sijaan maa- ja vesirakentamisesta vapaita resursseja on varsinkin sen jälkeen, kun Vuosaari ja Turun moottoritie rakennetaan.

Se, että investoinnit, jotka vahvistavat koko talouden kasvupotentiaalia, sisältyvät edelleen kehyksiin, on ongelmallista. Valtion menokehykset ovat vuoden 2008 hintatasossa. Valtioneuvoston selonteossa valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2008—2011 ei käy yksiselitteisesti ilmi, millä hinnoilla nimelliset menot deflatoidaan ja saatetaan vuoden 2008 hintaisiksi. Periaatteessa hintaindeksin valinnalla voidaan vaikuttaa valtion menoihin satojen miljoonien eurojen arvosta suuntaan tai toiseen. Erityisen kiinnostavaa olisi saada tietää tarkemmin, millä periaatteella valtio korvaa sellaisten hintojen nousun, joihin sen kontrolli on heikko.

Arvoisa puhemies! Tässä on muutamia ajatuksia tästä kehyskuviosta.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitus on varannut 1,1 miljardin euron määrärahan veronkevennyksiin. Edellinen hallitus poisti varallisuusveron, ja nyt istuva hallitus haluaa poistaa perintöveron kokonaan yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksilta. Perintöveroa vaaditaan poistettavaksi, vaikka Vanhasen edellinen hallitus lievensi perintöveroa jo viime kaudella huomattavasti. Hallitus palkitsee niitä, jotka ovat sattuneet syntymään varakkaitten vanhempien lapsiksi, mutta pienituloisten yksinhuoltajien lapsilta kielletään oikeus maksuttomaan kokopäivähoitoon.

Hallitus siis aikoo poistaa päivähoitomaksujen niin sanotun nollaluokan kokopäivähoidossa olevilta lapsilta. Tämä uudistus iskee yhteiskunnan kaikista pienituloisimpiin, työttömiin ja opiskeleviin yksinhuoltajiin. Pienituloisten työssäkäyvien yksinhuoltajien lapsista yli 40 prosenttia kuuluu maksuttoman päivähoidon piiriin. Hallituksen mielestä maksuttomaan päivähoitoon olisivat oikeutettuja vain ne lapset, jotka tarvitsevat hoitoa lastensuojelullisin perustein.

Kysyn: Millä tavalla lapsen tarve lastensuojeluun huomataan, jos lasta ei koskaan tuoda päivähoitoon sen maksullisuuden takia? Mitä kautta maksuvapautta haetaan? Kunnistako? Onko hallitus varannut kuntiin lisää rahaa tätä tarkoitusta varten? Byrokratia tulee lisääntymään ja kuntien sosiaalitoimet kuormittumaan entisestään. Voiko hallitus taata, että lastensuojelua tarvitsevia lapsia ja perheitä todella autetaan?

Velkaiset kunnat karsivat koko ajan sosiaalipalvelujaan. Lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon varatusta määrärahasta joudutaan joka vuosi vääntämään kättä, kun eduskunta laittaa korvamerkitsemään rahat aina erikseen. Totuus on, että lasten ja nuorten psykiatrian määrärahat on niin alakanttiin laskettu, että vähät rahat kuluvat ongelmien hoitamiseen eikä niiden ennaltaehkäisemiseen. Kaikki tietävät, että ongelmien hoitaminen on kallista verrattuna siihen, että lasten ja perheitten ongelmiin voitaisiin puuttua ajoissa. Pitää muistaa, että monelle ongelmaperheen lapselle päiväkoti on ainoa paikka, jossa on turvallisia aikuisia ja ruokaa tarjolla säännöllisesti. Ei ole oikein, että lapselta viedään hoitopaikka ja hän joutuu tällä tavalla kärsimään vanhempien toimeentulo- tai muista ongelmista. Lapsen etua pitää ajatella ensin.

Samaan aikaan hallitus lupaa yksinhuoltajille 10 euron korotuksen lapsilisään, mutta kuittaa tämän kympin moninkertaisena takaisin päivähoitomaksun muodossa. Porvarihallituksen mielestä nollaluokan poistaminen on varmaankin sitä vanhemmuuden vahvistamista, mutta minä sanon sitä pienituloisten yksinhuoltajien kyykyttämiseksi.

Hallitus sanoo nostavansa sosiaali- ja terveyspuolen palvelumaksuja 60 miljoonalla eurolla, mikä tietää siis kunnille lisätuloja. Samaan aikaan hallitus kuitenkin ottaa kunnilta pois harkinnanvaraisia avustuksia 60 miljoonalla eurolla, eli annetaan 60 miljoonaa ja saman tien ne kuitataan ulos. Mitä järkeä tässä toiminnassa on? (Ed. Pulliainen: Saadaan liikevaihtoa!)

Arvoisa puhemies! Kehyksissä ei luvata työttömien toimeentuloon lainkaan parannuksia. Tässä kohtaa istuva hallitus toistaa edeltäjänsä linjaa: työttömät on unohdettu kokonaan. Eläkkeisiin on luvassa 20 euron korotus ja verotusta oikaistaan, mitkä ovat hyviä asioita, mutta taitetun indeksin korjausta ei näy edelleenkään, vaikka vaalikentillä näin luvattiin. Onko lupaukset unohdettu, vaikka vaaleista on kulunut näin vähän aikaa? Ainakin tuolla Jyväskylässä kävelykadulla ja vaalipaneeleissa kaikki nämä puolueet, mitkä täällä ovat edustettuina, lupasivat.

Hallitus on laskenut tahallaan verotulot ja valtionyhtiöitten tuotot pienemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat. Tällä saadaan näyttämään talous paljon tiukemmalta, ja kehykset tehdään sen mukaisiksi. Tämä on vaan hämäystä, koska liikkumavaraa on ja sitä pitää käyttää oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen eikä suurituloisten verohelpotuksiin. Uuden hallituksen linja tähtää selvästi uuden luokkayhteiskunnan syntymiseen. Köyhyys ja eriarvoisuus tulevat lisääntymään tällä hallituskaudella, (Puhemies koputtaa) tuloerot tulevat kasvamaan ja sitä myötä myös leipäjonot.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden kehykset syntyivät tällä kertaa hyvässä hengessä, kuten kuulimme, ja ne ovat positiivisia kansalaisten kannalta, koska talouskasvu jatkuu ja kuntien taloustilanne on parantunut. Olisi todella vastuutonta kasvattaa kehyksiä enemmän kuin nyt esitetään, koska ei missään tapauksessa pidä tyhjentää pajatsoa kerralla.

Kuntien järjestämään perusterveydenhoitoon, kotipalveluihin, vanhustenhoitoon ja omaishoitoon panostetaan kehyskaudella 612 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio tarjoaa Paras-hankkeen yhteydessä yhdistymisavustuksia 230 miljoonaa — ja nehän päätettiin jo edellisellä kaudella — vaikka puheenjohtaja Heinäluoma väittää, että kunnat eivät saa mitään.

Perintövero kevenee ensimmäisen veroluokan sukulaisten osalta 150 miljoonaa euroa, ja se on hyvä asia. Tämä sukupolvenvaihdoksen 17 miljoonan kevennys on todella miniasia siihen verrattuna, mitä kaikki suomalaiset saavat.

Erittäin hyvä asia, että alkoholiveroa nostetaan, ja sitä olisikin nostettava nopeasti, jotta alkoholihaitat vähenisivät.

Vanhasen kakkoshallitus nostaa kansaneläkettä, kuten sanottu, 20 euroa ensi vuoden alusta, ja monet saavat sen lisäksi toiset 20 euroa, kun kuntien kalleusluokitus poistuu.

Hammaslääkäripalkkioiden kelakorvaukset nostetaan 40 prosenttiin, ja toivotaan, että kansalaiset silloin hakeutuisivat takaisin yksityisille hammaslääkäreille ja näin saataisiin vaikeat jonot suurissa kaupungeissa purettua julkisen terveydenhuollon alueelta.

Muutama kysymys herää. Esimerkiksi lääkärihelikopteritoiminnan, joka mainittiin hallitusohjelmassa, rahoitus ei näy kehyksissä. Eläkkeensaajan verotuksen keventäminen näkyy hallitusohjelmassa, mutta se tulee maksettavaksi vasta tämän kauden lopulla. Todellakaan meillä ei ole varaa tehdä sitä nyt heti ensi vuonna.

Positiivista on innovaatioyliopiston perustaminen Teknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyönä. Onko tarkoituksenmukaista ryhtyä massiivisiin rakennushankkeisiin Espoon Otaniemessä ja muodostaa sinne suuri kampus? Irtaantuuko innovaatioyliopisto tällöin muusta yhteiskunnasta? Olisiko parempi, että innovaatioyliopisto edelleen toimisi eri puolilla kaupunkia, niin kuin se nytkin toimii, ja hyvät metroyhteydet yhdistäisivät näitä toimintoja toisiinsa?

Vielä muutama sana ed. Kankaalle tästä lasten kokopäivähoidon nollaluokan poistamisesta niiltä vanhemmilta, jotka ovat siis kotona. Se tuskin koskee montaakaan yksinhuoltajaa, koska suurin osa yksinhuoltajista on töissä ja ei siis kuulu tähän nollamaksuluokkaan. Tätä ei myöskään sovelleta opiskelijoihin.

Valtiontalouden kehykset tuovat positiivisia uutisia kansalaisille seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Paljon työtä on edessä, jotta yksityiskohdat saadaan hiottua. Eduskunta on valmis työskentelemään hyvässä yhteistyössä valtioneuvoston kanssa kaikkien hyvien suunnitelmien toteuttamiseksi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aluksi kahdet onnittelut. Ensinnäkin onnittelen ministereitä Vanhanen ja Katainen siitä, että he herättivät työväenliikkeen jälleen henkiin. Se tapahtui hyvin yksinkertaisella hommalla: kun pikkuisen päivähoidon subjektiivista oikeutta vähän ruvetaan loukkaamaan, niin jopa on vireyttä. Ja ed. Heinäluomalle puoluejohtajana onnittelut siitä, että olette nyt oppositiossa ja pystyitte näin välttämään Sailaksen kalkin nielaisemisen. Se lihottaa puoluettanne varmasti. Kyllä tämä pari viikkoa on osoittanut sen, että huikea tulevaisuus on edessänne. (Ed. Manninen: Alaspäin menee!) — Ed. Mannisella ei ollut mitään terävää sanottavaa siihen.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todettiin pitkän väännön jälkeen, että harmaan talouden torjunta on keskeisiä painopistealueita hallituksen työskentelyssä. Se oli siis omana kohtanaan.

Arvoisa puhemies! Nyt kun ollaan tässä tilanteessa, niin ei yhtään ainutta sanaa harmaan ja mustan talouden torjunnasta, ei pätkänkään vertaa, ja kuitenkin täällä puhutaan muutamista kymmenistä miljoonista euroista, parhaimmillaan sadasta miljoonasta eurosta. Viime vuonna krp:n tutkimuksen mukaan valtio menetti verotuloja 2 000 miljoonaa euroa harmaan ja mustan talouden takia. Tämä kuulostaa aika kauhealta prioriteettien asettamiselta ja hallitusohjelmaneuvottelujen tuloksen mitätöinniltä. En voi millään hallituspuolueen kansanedustajana nielaista tätä. Ryhmäpuheenvuorossamme tähän asiaan kiinnitettiin asiallisesti huomiota. Toivon, että tämä oli viimeinen moka tässä suhteessa.

Tässä on muistettava kuitenkin vähän niin kuin lieventävänä se asia, että tässä tilanteessa, missä nyt ollaan, keskustelutilanteessa ja tietotilanteessa, ei oltaisi, jollei olisi historiallisesti ollut kahta ministeriä, jotka ovat tätä asiaa hyvin hoitaneet. Ensimmäinen ministeri oli nykyinen eduskunnan puhemies Niinistö, joka valtiovarainministerinä junaili sen, että talousrikostutkimusyksikkö saatiin sillä tavalla rahoitettua, että se jatkoi toimintaa, kun eräs ministeri oli täysin laiminlyönyt nämä asiat, ja sitten ministeri Rajamäki viime eduskunnan ja hallituksen aikana hoiteli tämän tehtävän loistavasti ja saattoi asiat sille permanentille pohjalle, jolta nyt olisi tämän hallituksen, jolla on hirmuinen uupelo rahasta, hyvä ponnistaa.

Mutta tähän kehyspaperiin ei ole tavuakaan näistä asioista saatu aikaiseksi. Tämä on kurja juttu. Tämä on erikoisen kurja juttu senkin takia, että valtiovarainministerin esittelypuheenvuorossa yksi keskeinen ketjun osa oli kokonaan pois. Ministeri totesi, että on hienoa tässä hallituksessa, että ensin tienataan ja sitten kulutetaan. Mutta siinä, arvoisa puhemies, unohtui se, että pitäisi kerätäkin ne rahat, mitkä on tienattu, elikkä saada kassaankin ne rahat, että ne voidaan käyttää. Siis toisin sanoen tämä ajattelu on jo jäänyt vähän niin kuin jollakin tavalla nyt lapsipuolen asemaan elikkä tätä asiaa ei pidetä riittävän tärkeänä.

Tämä asia saatettiin kvartetin tietoon, ja ministerimme, työministerimme, saattoi tämän kvartetissa esille, ja kertoman mukaan ministeri Katainen oli sitä mieltä, että ei se tässä vaiheessa auta mitään. Arvoisa puhemies! No, tässä vaiheessahan sen pitää auttaa, jos jossakin vaiheessa, silloin, kun neljäksi vuodeksi politiikkaa tehdään ja rakennetaan. Minä toivon, että kun yksi kvartetin jäsen on kuuntelemassa tätä puheenvuoroa ainakin, niin hän tekee kaikkensa nyt välittömästi, että kvartetti ottaa tämän asian vakavasti ja ottaa sen käsittelyyn niin pian kuin mahdollista.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden vakaudella on keskeinen merkitys palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamisessa. Valtioneuvoston kehysehdotuksessa myönnetään, että hyvin todennäköisesti kuntien rahoitustilanne tulevina vuosina jälleen vaikeutuu. Viime vuosien kuntatalouden yleisestä suotuisesta kehityksestä huolimatta kuntien väliset taloudelliset erot ovat edelleen suuret, mikä uhkaa kansalaisten tasa-arvoa ja palveluiden käyttäjien yhdenvertaisuutta. Monen kunnan talous on tälläkin hetkellä erittäin suurissa vaikeuksissa. Muun muassa negatiivisen vuosikatteen kuntia oli viime vuonna kaikkiaan 78.

Kehyksessä kaavaillaan koulutuksen laadun kehittämistä 80 miljoonalla eurolla, joka muuten säästyisi valtionosuuksissa, kun ikäluokkien pieneneminen vähentää koulutuksen määrällisiä tarpeita. Summan käyttäminen valtionosuuksien lisäämiseen yksikköhintoja korottamalla tarkoittaa sitä, että vastaavasti kuntien rahoitusvastuu kasvaa 195 miljoonalla eurolla. Menettelystä syntyy varsin omituinen lopputulos, joka on tänäänkin täällä todettu: koulutettavien väheneminen kiristää kuntataloutta. Syntyvä väljyys pitää voida käyttää kuntatalouden vahvistamiseen. Täällä on myös todettu se, että kun korotetaan valtionosuusprosenttia, niin se on se oikea tapa, miten tässä tulisi menetellä.

Muutoinkin hallituksen kehyslinjauksesta käy ilmi, että toisella kädellä valtio antaa kunnille ja toisella ottaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja ollaan korottamassa 1.8.2008 lukien, mutta samalla summalla vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia.

Arvoisa puhemies! Maksu-uudistuksen yhteydessä ollaan ottamassa käyttöön kokopäivähoidon vähimmäismaksu eli nollamaksuluokka poistuu. Osapäivähoitoon köyhimmät perheet voisivat jatkossakin viedä lapsensa maksutta. Muutoksen tarkoituksena on Vanhasen hallituksen mukaan ohjata niiden vanhempien käyttäytymistä, jotka ovat koko ajan kotona ja joiden lapset ovat kokopäivähoidossa ilman maksua. Pääministerin mukaan kyse on kuntien resurssien järkevästä käytöstä tilanteessa, jossa resursseista on pulaa.

Nollamaksuluokkaan kuuluvat muun muassa opiskelijat ja melkoinen joukko yksinhuoltajia, noin puolet, jotka ensi vuoden alusta saavat kympin kuussa enemmän lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Päivähoitomaksu vie kuitenkin paljon enemmän kuin yksinhuoltajakorotus tuo. Onko tältäkin osalta lopputulos se, että nollamaksuluokan poistaminen merkitsee kunnissa maksujen kirjaamista osin toimeentulotukimenoista eli kuntien vastuiden lisäämistä? Vaikka peruspalveluministeri Risikko vakuuttaakin, että lapsen paras arvioidaan jokaisessa tapauksessa erikseen, rohkenen epäillä. Työtä se ainakin lisää kunnissa. Jos maksukyvyttömille taataan kuitenkin oikeus nollamaksuluokkaan, mikä on uudistuksesta syntynyt hyöty? Tällainen muutos lisää byrokratiaa, jos nollamaksuluokkaan oikeutetut joutuvat kuitenkin sosiaalihuollon asiakkaiksi. Tällainen perhepoliittinen linjaus poistaa myös käytännössä subjektiivisen oikeuden päivähoitoon. Porvarihallitukselta vastaavia linjauksia on taatusti odotettavissa lisää.

Miksi pienituloisia kuritetaan ja suurituloisten maksuja ei koroteta? Sosiaalinen oikeudenmukaisuus puuttuu tämän hallituksen päätöksistä. Ei maksukyky saa sanella sitä, kenellä on oikeus päivähoitoon ja kenellä ei. Päiväkoti tukee monin tavoin lapsen kehitystä ja hyvinvointia ja on joissakin tapauksissa ehdoton edellytys lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Valitettavasti on niitä koteja, joissa lapsella ei ole niin hyvä olla kuin kuuluisi, ja näille lapsille turvallinen ja laadukas päivähoito on erityisen tärkeä asia.

Arvoisa puhemies, aivan lopuksi: Hallitus leikkii tulella esittäessään, että eräitä kulttuurimäärärahoja siirretään 21 miljoonaa euroa maksettavaksi veikkausvoittovaroista. Aikanaan hyväksytyn jakosuhdelain periaatteita vastaan tässä mennään ja tosiaan vaarannetaan tämä suomalainen järjestelmä, jossa on tietty monopoli. (Puhemies koputtaa) Jo kirjaston määrärahojen osalta silloin aikanaan päätettiin, että ne siirretään perusbudjettiin, ja tätä aikataulua on vielä nopeutettu.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Nyt käydään keskustelua valtiontalouden menokehyksistä valtioneuvoston selonteon pohjalta tälle vaalikaudelle, tulevalle neljälle vuodelle. Nyt on kuitenkin tässä yhteydessä syytä heti alkuun todeta tämän päivän todella iso uutinen, joka on se, että Venäjän pääministeri Suomen-vierailullaan on ilmoittanut yksiselitteisesti, että puutullit tulevat. Tämä oli kyllä meistä monien odotusten vastainen ilmoitus. Me kyllä odotimme jotain muuta Venäjän pääministerin Suomen-vierailun antina kuin tätä ilmoitusta.

Totean vain, herra puhemies, että tämä saattaa vaikuttaa erittäin dramaattisella tavalla vielä tulevina vuosina Suomen teollisuuden rakennekehitykseen, rakennemuutokseen. Nimittäin metsäteollisuuden osuus, toisin kuin yleisesti kuvitellaan, Suomen viennistä on kuitenkin edelleen reilut 20 prosenttia, ja nämä puutullit metsäteollisuuden omien arvioiden mukaan tulevat kyllä rajusti muuttamaan metsäteollisuuden tuotantoa Suomessa.

Mutta tähän kehysohjelmaan. Haluan todeta, että ensinnäkin hallituksen suunnitelmat ovat oikean suuntaisia jo lähtien siitä, että tulonsiirrot, joita kehysohjelmassa on suunniteltu, tehdään nyt etupainotteisesti heti vaalikauden alussa. Niin lapsiperheille, opiskelijoille kuin eläkeläisille nämä tulonsiirrot tehdään nyt vaalikauden alussa. Se on erinomainen alku tälle nelivuotiskaudelle. Mutta jotta uskottavan talouspolitiikan peruskivi, kulmakivi, elikkä maltilliset menojen lisäykset olisivat mahdollisia, tarvitaan kyllä paitsi hallinnonalojen sisällä myöskin hallinnonalojen välillä vuoropuhelua ja uutta suunnittelua nimenomaan menojen uudelleenkohdentamiseksi.

Tulevien vuosien tavoitteena tulee olla se, että talouskasvulla kyetään turvaamaan julkiset palvelut sekä tarvittavat tulonsiirrot. Työllisyyden kasvulla ja tuottavuuden kohentamisella talouskasvua kyetään pitämään kyllä yllä. Mutta näitä menojen uudelleenkohdentamisia ei saa unohtaa. Verotuksen muutokset on kohdennettava tarkkaan, ja tehtävien toimenpiteitten tavoitteena on työn tekemisen ja vastaanottamisen kannustaminen. Valtiontalouden tulee olla tasapainossa siten, etteivät yllättävätkään menotarpeet edellytä välittömästi verojen korottamista, velanottoa tai julkisten menojen leikkaamista. Julkiset investoinnit, joista nyt on paljon puhuttu tämänkin kehyskeskustelun alussa täällä salissa, tulisi mielestäni tehdä matalampien, alenevien suhdanteitten aikana ja pidättäytyä julkisten investointien tekemisestä noususuhdanteen ja varsinkin tällaisen korkeasuhdanteen aikana.

Viime hallituskaudella valtiovalta ei käyttänyt monia ohjauskeinojaan talouden ylikuumentumisen estämiseksi. Seurauksena ovat esimerkiksi talonrakennusalan vaikeudet. Kehysohjelmassa on tehty nyt kuitenkin järkeviä päätöksiä muun muassa muutamien suurien väyläratkaisujen lykkäämiseksi.

Suomella on nyt todellakin erinomaiset mahdollisuudet turvata lapsille hyvä lapsuus ja tulevaisuus. Kiinnitän erityistä huomiota siihen, että nyt ikäluokkien pienentyessä kehysbudjetoinnin mukaisesti ja hallitusohjelman mukaisesti on mahdollisuus pitää huolta siitä, että yhä useampi lapsi pystyy selviytymään peruskoulutuksesta, hankkimaan ammatin ja kasvamaan vastuulliseen aikuisuuteen. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti nimittäin vapautuvia voimavaroja tullaan käyttämään koulutuksen laadun kehittämiseen.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen valmistelema kehys sisältää paljon hyviä asioita, mutta on myönnettävä, että se herättää myös muutamia ristiriitaisia ajatuksia. Pohdituttaa päivähoidon nollamaksun poistaminen. Miten esimerkiksi työtä tekevä yksinhuoltaja, esimerkiksi kolmen pienen päiväkoti-ikäisen lapsen äiti, raapii kasaan pienillä nettotuloillaan pahimmillaan 90 euroa kuukaudessa? Se on iso lovi perheen kukkarossa. Uskon, että hallitus huomioi eri elämäntilanteet lopullisessa esityksessään, ettei lasten ja lapsiperheiden taloudellista asemaa heikennettäisi. Monella suomalaisella on voimakas sosiaalinen omatunto, ja näin uskon myös hallituksella olevan. Hallituksen ajatus vastuuta kantavasta vanhemmuudesta on ensiarvoisen tärkeä huomio.

Eduskunta on tärkeässä roolissa tulevaisuuden rakentajana. Tehtävä ei ole helppo. Mustia pilviä näkyy taivaanrannassa. Niitä tuovat väestön ikääntyminen, globalisaatio, kotitalouksien velkaantuminen ja julkisen sektorin raskas lainataakka yhä kasvavine korkokuluineen. Onneksi sentään yritysten taseet ovat terveet.

Pelkästään 60 miljardin valtionvelka rajoittaa vakavasti Suomen talouden joustovaraa. Siksi tarvitaan myös tiukkoja otteita ja kehittämismyönteisyyttä. Samalla meillä tulee olla kykyä satsata tulevaisuuteen ja tehdä päätöksiä, jotka eivät välttämättä maksimoi tämän päivän hyvää vaan varmistavat lastemme ja heidän lapsiensa tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntaa.

Ruiskukkia, apiloita ja muita kukkia hallitukselle siitä, että opiskelijoille annetut lupaukset tulevat lunastetuiksi. Se on hienoa. Samoin ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, osaamisen korostaminen, perusterveydenhuoltoon panostaminen sekä valtionhallinnon tehostamistoimet ovat erittäin tärkeitä. Näen, että erityisesti valtionhallinnossa meidän täytyy päästä siihen tilanteeseen, jossa papereiden pyörittämisen sijaan saadaan vapautettua ihmisiä tekemään hoivatyötä.

Suomen kilpailukyvyn ylläpito vaatii kilpailukykyisiä yrityksiä. Samaan aikaan talouskasvu vaatii lisää euroja kulutukseen. Niinpä onkin syytä pohtia, onko kuitenkin edelleen aika veronalennuksille palkkojen korottamisen sijaan. Globalisaatio kolkuttelee ovelle yhä kovempaa, ja asiantuntijatyötäkin kannattaa jo nyt teettää halvan verotuksen maissa. Lisäksi huomio tulee kiinnittääkin sen vuoksi elinkeinopolitiikassa ja osaamisen kehittämisessä niille toimialoille, joilla on korkea työn tuottavuus. Palvelualoilla ei sitä useinkaan ole.

Yksilön näkökulmasta kukkaron suuruus ja sen ostovoiman lisääminen ovat avainsanoja, ei bruttoansio. On järkyttävää, että suomalaisen sairaanhoitajan palkan ostovoima on heikompi kuin puolalaisella kollegalla. Osaajien muuttaminen Norjaan on meille tuttua, mutta menetämmekö kohta työntekijöitä jo Puolaankin? Mielestäni ansiotuloveroa tulee keventää ennen muiden verojen keventämisiä. Päivittäisestä elämästä selviytyminen on tärkeintä, eivät yksittäiset lottopotit, jotka osuvat harvoille.

On mainiota, että hallitus on nostanut yhdeksi politiikkaohjelmakseen terveyden edistämisen. Siihen on paneuduttava tarmokkaasti ja otettava käyttöön myös uusia keinoja, kuten arvonlisäveron hyödyntäminen. On syytä pohtia, miksi alentaa kaikkien elintarvikkeiden veroa. Miksi alentaa karkkien, keksien, sipsien, rasvojen ja sokerijuomien veroja yhtä paljon kuin terveellisten hedelmien, salaattien ja vihannesten tai marjojen? Sen sijaan arvonlisäverojärjestelmä on valjastettava terveyden edistämisen täsmätoimeksi. (Ed. Korkeaoja: Mitenkä raja vedetään?) Kulutusta ohjatessaan se saattaisi ohjata myös elintarviketeollisuutta uuden vientiteollisuuden haaran muodostamiseen ja myöskin siihen, että me voisimme ehkä saada yhä terveellisempiä elintarvikkeita lähikauppoihin. Näillä perusteilla näen aiheelliseksi sen, että terveellisten elintarvikkeiden arvonlisäveroa on alennettava, ja myös voidaan samalla mainita, että ei se nyt oleva ehdotus väkevien viinojen verojen osalta ole yhtään aiheeton vaan voisi nostaa niitäkin jopa enemmän kuin on suunniteltu.

Toinen hyvä esimerkki täsmätoimista ovat hallituksen panostukset koulutukseen. Kouluissamme rakennetaan tulevaisuuden Suomen menestystä. Pieni Suomi tarvitsee kaikki osaajansa. Suomi tarvitsee kaikki lapsensa töihin. Yhtään sielua emme voi menettää syrjäytymisen tielle. On erityisen tärkeää tunnustaa, että näin on, koska ikääntymisen myötä menetämme monta osaavaa tekijää. (Puhemies: 5 minuuttia!) Kansa ei tule lokoisille eläkepäiville.

Olen ylpeä, että hallitus siirtyy näin nopeasti sanoista tekojen tasolle. Koulutuksessa se näkyy onneksi konkreettisena lisärahana ja myös siinä, että oppilasmäärien laskiessa rahat eivät vähene.

Nyt on toive siitä, että pallo annetaan koulutuksen osalta kunnille. Toivottavasti kunnissa tehdään oma osuus ja rahat kohdistetaan koulutuksen puolella hallituksen tarkoittamiin asioihin. (Ed. Erkki Virtanen: Mitkä rahat?) Lisäraha ei saa valua esimerkiksi museon ylläpitoon kunnassa, vaan sen tulee näkyä koululaisten arjessa pienempinä luokkina ja tukiopetustuntien riittävyytenä. Toivoisinkin, että hallitus harkitsisi lisärahan antamista kohdennettuna ja korvamerkittynä.

Näin se menisi sinne, mihin se on tarkoitettu.

Herra puhemies! Lopuksi haluan kiittää hallitusta. Sanoja ja lupauksia viedään teoiksi. Tämä luo uskoa demokratiaan ja poliittiseen järjestelmään.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Suomalaisten hyvinvoinnista huolehditaan lisäämällä työllisyyttä, kehittämällä maamme kilpailukykyä ja nopeuttamalla tuottavuuden kasvua. Hallitus uudistaa työllisyyspolitiikkaa työnhakijoita ja yrityksiä palvelevaan suuntaan. Hallitus tavoittelee 72 prosentin työllisyysastetta. Työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamiseksi hallitus edistää työvoiman liikkuvuutta parantamalla asuntomarkkinoiden toimivuutta ja yksinkertaistamalla työmatkakulujen verovähennysoikeutta sekä lisäämällä työn takia hankitun kakkosasunnon kulujen verovähennyskelpoisuutta.

Hallitus ratkaisee rakenteellisia työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmia yksinkertaistamalla aikuiskoulutusjärjestelmää. Hallitus siirtää työvoimakoulutuksen painopistettä yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavaan ammatilliseen koulutukseen, kuten oppisopimuskoulutukseen ja räätälöityihin koulutusratkaisuihin, mikä on osoitus uudesta työllisyys- ja koulutuspoliittisesta ajattelusta.

Merkittävä työllisyyspoliittinen toimenpide on perintö- ja lahjaveron poistaminen yritysten sekä maa- ja metsätilojen aidoissa sukupolvenvaihdostilanteissa. Uusi sukupolvi ei jatkaisi vanhempien yritystoimintaa korkean perintöveron takia. Menetettäisiin tuhansia työpaikkoja.

Valitettavasti työmarkkinoilla esiintyy haluttomuutta solmia keskitetty tulopoliittinen sopimus. On vaikea ymmärtää työnantaja- ja työntekijäpuolen pyrkimyksiä irtautua taloudellista vakautta tuovasta tupomekanismista. Innovatiivisuuden edistäminen on hallituksen elinkeinopolitiikan tärkein alue. Innovatiivisuudella vaikutetaan merkittävästi tuottavuuteen ja työllisyyteen. Hallituksen ideana on sovittaa innovaatiopolitiikkaa entistä tiiviimmin yhteen yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikan sekä rahoitusalan kehittämisen kanssa. Siksi hallitus organisoi uudelleen ministeriöiden välistä työnjakoa niin, että työministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä aluepolitiikan voimavarat liitetään yhteen työ- ja elinkeinoministeriöksi.

Julkisen talouden hoidossa hallitus pyrkii säästäväisyyteen. Tavoitteena on saavuttaa ylijäämäinen budjetti, jotta valtionvelkaa voidaan vähentää. Julkisen talouden kestävyys on tärkein kriteeri menojen ja veronalennusten mitoituksessa sekä ajoituksessa. Suomessa julkinen talous lienee varautunut ikärakenteen muutokseen monia EU-maita paremmin, mutta valtiontalouden velkaisuus on iso ongelma. Velkaisuuden takia julkisen talouden liikkumavaran huolelliseen arviointiin on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota.

Arvoisa puhemies! Kuntien talous on hieman parantumassa. Kuntaliiton laskelmien mukaan hallitusohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden vaikutus kunnille on indeksikorotuksineen runsaat 420 miljoonaa euroa. Tällä ei pysäytetä kuntien viime vuosien velkaantumiskierrettä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuskaan ei lyhyellä tähtäimellä ratkaise kuntien heikkoa taloustilannetta. Siksi on tärkeätä, että kuntien taloudellista tilaa jatkuvasti seurataan ja etsitään keinoja kuntien menokehityksen katkaisemiseksi ja säästämisen lisäämiseksi.

Hallitus esittää energiaverotusta 300 miljoonalla eurolla. Energiaverotuksen lisäämisen seurauksena voi olla tuntuva hintojen korotus, mikä saattaa heikentää kotitalouksien ostovoimaa. Tämän takia on tärkeätä, että hallitus kannustaa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan energian tuotantoa.

Toimivat liikenneväylät ja kattava väyläverkosto vahvistavat Suomen kilpailukykyä. Tältä osin hallituksen varaamat resurssit ovat tavoitteisiin ja tarpeisiin nähden vaatimattomia. Mielestäni liikenne- ja viestintäministeriön voimavaroja pitäisi lisätä vähintään 300 miljoonalla eurolla per vuosi.

Euroopan unionin ohjelmakausi 2007—2013 karsii Etelä- ja Länsi-Suomen yritysten kehittämishankkeiden rahoitusta. Maan kilpailukykyisin alue menettää kehittämisrahaa näiden vuosien aikana ainakin 400 miljoonaa euroa. Täysin käsittämätön tilanne on Varsinais-Suomessa, jossa kehittämishankkeiden rahoitustarve on niin suuri, (Puhemies: 5 minuuttia!) että Varsinais-Suomen te-keskus arvioi rahoittavansa vain muutamia yritysten kehittämishankkeita. Rahaa yritysten investointien tukemiseen ei ole. Ollaan ristiriitaisessa tilanteessa. Etelä- ja Länsi-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastoja pyöritetään isolla rahalla, mutta niillä ei voi hoitaa päätehtävää eli rahoittaa yritysten kehittämis- ja investointihankkeita.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä talouskehys tukee erittäin hyvin erinomaista hallitusohjelmaamme, mutta yksi asia vaatii hieman vielä uudelleentarkastelua mielestäni. Valtatie 5:n parantaminen välillä Lusi—Mikkeli on ministerityöryhmän vuosille 2005—2007 ajoittama hanke, ja vuoden 2007 talousarviossakin on todettu, että Valtatie 5:n Lusi—Mikkeli-perusparannukseen valmistaudutaan siten, että hanke on toteuttamiskelpoinen vuonna 2008. Tästä eduskunta myös teki periaatepäätöksen. Nyt kuitenkin kehysselonteon mukaan hankkeen aloittaminen on siirtymässä vuodella eteenpäin vuoteen 2009. Syynä tähän ovat suhdanteet ja maanrakennuskustannusten ylikuumeneminen. Haluaisin kuitenkin tuoda muutaman tosiasian tietoon tästä asiasta.

Viitostie on koko Itä-Suomen pääväylä, joka on Heinolan ja Mikkelin välillä pääosin parannettu korkeatasoiseksi valtatieksi. Parantamatta on kuitenkin vielä Lusi—Mikkeli-välillä kolme mutkaista, mäkistä ja kapeaa osuutta, joiden yhteispituus on vain 15 kilometriä. Osuuksien näkymäolosuhteet ovat huonot, ja turvallinen ohittaminen on mahdotonta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana liikenne on kasvanut tällä välillä selvästi valtateiden keskiarvoa nopeammin ja liikenneturvallisuus heikentynyt selvästi pääteiden keskiarvoa huonommaksi. Myös raskaan liikenteen määrät ovat kasvaneet voimakkaasti.

Viitostien varrella sijaitsee merkittävä osa maamme vapaa-ajanasutuksesta sekä runsaasti upeita matkailukohteita. Tien liikennemäärät ovat kasvaneet nopeammin kuin on osattu ennustaa, mikä juuri johtuu tästä vapaa-ajan ja matkailuliikenteen määrien nopeasta kasvusta. Itäsuomalaisten lisäksi nämä ruuhkat ja jonot ovat tuttuja myös kymmenilletuhansille Pääkaupunkiseudun mökkiläisille.

Itä-Suomi on kaiken kaikkiaan pitkään ollut saavutettavuuden suhteen jälkeenjäänyt, minkä vuoksi juuri Viitostien eteläisten ongelmaosuuksien parantaminen mahdollisimman nopealla aikataululla tuottaa alueelle suurimmat hyödyt. Valtatie 5:n kehittämisellä tasataan parhaiten Itä-Suomen maantieteellisen sijainnin aiheuttamia kilpailuhaittoja ja tuetaan koko itäisen Suomen aluekehitystä. Alueen elinkeinoelämä odottaa kuumeisesti tätä päätöstä. Se olisi positiivinen signaali hallitukselta siitä, että seudun kilpailukykyyn uskotaan. Hallitusohjelmakin mielestäni tukee tämän kaltaista aluepolitiikkaa. Ohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan hallitus tukee kuntien ja maakuntien omaehtoista ja strategista kehitystä. Infran luominen kuntoon on mielestäni juuri tällaista.

Tämän liikenneinvestoinnin lykkääminen edelleen ylikuumenemisen varjolla tuntuu aluepolitiikan näkökulmasta hyvin lyhytnäköiseltä, varsinkin kun ottaa huomioon tämän hankkeen kustannusvaikutukset. Mielestäni on myös hiukan kohtuutonta, että Valtatie 5:n perusparannus on rinnastettu 300 miljoonan euron suuruiseen hankkeeseen Pääkaupunkiseudulla. Tässä Viitostien perusparannuksessa on kyse 35 miljoonan euron hankkeesta. Eteläsavolaisena kansanedustajana toivon, että hallitus huomioi edellä mainitut faktat ja selvittää tarvittavin lisäselvityksin mahdollisuuden aloittaa hanke jo vuoden 2008 puolella.

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä nostaa esille toisenkin asian. On hienoa, että valtion kehyksissä on luvattu rahaa 80 miljoonaa yliopistoille. Haluaisin kuitenkin tietää, miten tullaan resursoimaan osaamista niissä maakunnissa, joissa omaa tiedeyliopistoa ei ole. Osaamisen ja tutkimuksen panostuksia ja lisäresursseja tarvitaan kovasti myös yliopistokeskuksiin sekä ammattikorkeakoulujen tutkimustyöhön. Nykyhallitus panostaa voimakkaasti osaamiseen ja kouluttamiseen. Toivon ja uskon, että nämä panostukset näkyvät myös maakunnissa.

Sinikka   Hurskainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen osoittamat kehykset ovat nyt edessämme. Erityisesti odotin kehysohjelmaan niitä asioita, joita hallituspuolueiden nykyiset edustajat nostivat esille ennen vaaleja. Pettyneenä huomasin, että useampien kysymysten kohdalla löytyi vain epämääräisiä lauseita. Jokainen puolue lupasi ennen vaaleja, että eläkeläisten verotusta korjataan vastaamaan työssä käyvän, samaa tuloa saavan verotusta. Nyt ohjelmassa lukee ainoastaan ympäripyöreästi, että eläkeläisten verotusta kevennetään. Tämän selvän epäkohdan korjaamisesta ei ole mitään mainintaa, ja sitä jo tuossa debatissakin tivattiin, mutta ei ollut pääministeri eikä valtiovarainministeri vastaamassa.

Hallitus kuitenkin näyttää tässä paperissa ottavan selkeän linjan muun muassa siihen, että se ei ole kaikkein pienituloisimpien ihmisten etujen ajaja, päinvastoin. Työläiset, työttömät ja pienituloiset on unohdettu. Päivähoidon nollamaksuluokan poistaminen oli esillä, ja se, jos mikä, olisi lisännyt erityisesti yksinhuoltajien ahdinkoa. Toivon vielä, ettei sitä nosteta uudelleen esille.

Myös työllistämisrahoja vähennetään ja samalla ehdotetaan niiden uudelleenkohdentamista muihin työllisyyttä edistäviin toimiin. Silti rohkenen väittää, että nämä toimenpiteet eivät pure juuri siihen joukkoon, joka on työllistämistukivaroin työllistetty.

Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa edellisen hallituksen hyväksi havaitsemaa erillistä politiikkaohjelmakäytäntöä. Hallitus on päätynyt kolmeen politiikkaohjelmaan: työn, yrittämisen ja työelämän, terveyden edistämisen ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Erillisohjelmat ovat juuri näillä alueilla tuiki tarpeen, mutta toivon, että ohjelmat eivät jäisi vain kirjatuiksi ohjelmiksi vaan että hallituksella olisi todella toimenpiteitä näihin ja hallitus ryhtyisi ripeästi politiikkaohjelmien toteuttamiseen.

Hallitus ei pystynyt sopimaan aikataulusta kehitysavun kasvattamiseksi 0,51 prosenttiin. Näin ollen hallitusohjelman kirjaus tätä tavoitetta kohti vievän määrärahakehityksen varmistamisesta jäi nyt ilmaan roikkumaan vailla konkreettista suunnitelmaa. Kehitysyhteistyömenoihin on toki tulossa lisäystä, mutta tällä kehyspäätöksellä emme tule saavuttamaan vuoteen 2010 mennessä 0,51 prosentin tavoitetta, johon Suomi on kuitenkin selkeästi sitoutunut niin YK:ssa, EU:ssa kuin Oecd:ssä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ensiksi kiitokset ministeri Wallinille. Olette ottanut vastuullisen ja raskaan tehtävän kantaa yksin hallituksen vankan taakan täällä koko tämän illan ilmeisesti.

Nyt käsittelyssä oleva kehysselonteko ja sen yläpuolella oleva hallitusohjelma muodostavat kokonaisuuden, jota voisi kutsua tietyllä tavalla savolaiseksi projektiksi: sehän on aloittamista vaille valmis. Se, toteutuuko tämä projekti savolaisittain tai hämäläisittäin, riippuu tietysti niistä rahoista, jotka lopullisesti ensi syksynä ja tulevina syksyinä budjeteissa kirjautuvat kehyksissä ja hallitusohjelmassa linjattujen tehtävien tekemiseen. Ne ratkaisevat sen, kuinka hyvin projekti lopulta onnistuu.

Kiinnitän huomiota muutamaan asiaan, joista minua nyt tässä eniten on ongelmoittanut kysymys näistä asiakasmaksuista ja siihen liittyvästä problematiikasta. En kiinnitä huomiota kuin vain vähän tähän kuuluisaan päivähoitokysymykseen. Onhan se vähän murheellista, että tässä asiassa säästäminen, koska siitä nyt kuitenkin näyttää olevan kysymys, aloitetaan kaikkein pienituloisimmista. En kiinnitä huomiota edes siihen, että tässä hallitusohjelmassa ei jostain käsittämättömästä syystä puututa sosiaaliturvamme kenties räikeimpään epäkohtaan eli lapsilisien etuoikeudettomuuteen tulona toimeentulotuen määräytymisessä, joka johtaa siihen, että lapsilisien tai muittenkin etuoikeudettomien tulojen kohoaminen johtaa vastaavasti toimeentulotuen leikkaantumiseen, joka tietysti koskettaa kaikkein pienituloisimpia.

Sen sijaan kiinnitän huomiota siihen, että kun asiakasmaksuja nyt ollaan nostamassa 60 miljoonalla, se kokonaisuudessaan ollaan siirtämässä valtiolle. Jotenkin voisi kuvitella ymmärtävänsä tätä asiaa, jos kunnat saisivat nämä rahat omien palveluittensa parantamiseen, mutta kun näin ei tapahdu, niin kysymyksessähän on selkeästi tämän yhteiskunnan tehokkaimman oikeudenmukaisuuskoneen eli verotuksen heikentäminen nimenomaan sen oikeudenmukaisuusaspektin osalta. Käytännössähän käy niin, että kun kunnilta siirretään, tai ihmisiltä, ja tässä tapauksessa tasaisesti sekä rikkailta että köyhiltä otetaan asiakasmaksut sen mukaan, kuinka nyt sattuu sairastamaan tai käyttämään muitakin kuin terveyspalveluita, joista maksua peritään, ja kun rahat eivät tule kunnille, vaan menevät valtiolle, niin se edelleen aiheuttaa lisää maksupaineita, ja samalla jos ja kun näitä rahoja käytetään valtionverotuksen alentamiseen, niin se tarkoittaa sitä, että verotuksen tuloeroja tasaava vaikutus käytännössä pienenee ja sitä kautta yhteiskunnallinen epätasa-arvo lisääntyy. Minusta tämä on erittäin murheellista.

Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, ovat täällä kehysselonteossa useammankin kerran mainitut tehottomat ja kustannushyötysuhteeltaan heikommat työllistämistoimet ja ammatillinen työvoimakoulutus, siis tämä kuuluisa tempputyöllistäminen, jota sanaa kokoomus täällä viime kaudella runsaasti käytti. Ministeriön selvitysten mukaan kuitenkin työvoimakoulutus on ollut erittäin tehokasta. Minua kovasti kiinnostaa, mihin perustuu tämä näkemys näistä attribuuteista, joita tässä yhteydessä on käytetty. Taustalla on se kaikkein suurin huoli siitä, että kun työvoimakoulutusta on yrityksiin suunnattu, yritykset eivät ole olleet kiinnostuneita työllistämään kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, huonokuntoisimpia työttömiä, ja tällä tavalla nyt, kun leikataan sekä valtion että kuntien työllistämisestä, nimenomaan nämä kaikkein heikoimmassa asemassa olevat uhkaavat joutua eniten tästä kärsimään.

Kiitos, arvoisa puhemies. — Totean lopuksi, että aika hauska, tekisi mieli sanoa hauska tapaus menojen lisäyksen kattamisesta on oikeusministeriön pääluokassa. Kun vankiloitten saniteettitiloja ollaan korjaamassa, ja siihen nyt ilmeisesti vähän rahaa meneekin, niin sitä ollaan kattamassa minimoimalla sakkorangaistusten muuttamista vankeusrangaistuksiksi eli jatkossa ilmeisesti kelmit saavat ihan rauhassa jättää sakkonsa maksamatta, jotta valtion tuottavuusohjelmakin saisi vähän lisää vettä myllyynsä.

Päivi Lipponen /sd:

Hyvä puhemies! Menokehyksissä hallitus päättää sen tärkeysjärjestyksen, jolla voimavaroja ohjataan. Hallituksen päätöksessä on selvä epäsuhta maatalouteen kohdennettavien resurssien ja esimerkiksi yliopistoihin suunnattavien resurssien välillä. Nyt täytyy hallituksessa ymmärtää vastuu maamme tulevaisuudesta, se, että Suomen tulevaisuus rakentuu yliopistojen, tutkimuksen ja tuotekehityksen varaan. Yliopistot ovat ne tulevaisuuden Suomen paperikoneet, jotka jauhavat ihmisille työtä ja valtiolle resursseja ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.

Toki olen huomannut, että hallitus panostaa innovaatioon ja sitä kautta uuden huippuyliopiston rahoittamiseen. Hyvä niin. On kuitenkin käsittämätöntä, että hallitus ei tue samalla tavoin jo olemassa olevaa Suomen huippuyliopistoa, Helsingin yliopistoa, joka sentään on kansainvälisesti mitattu. Nyt isketään resursseja johonkin uuteen, joka on vasta idean asteella. Minä kannatan huippuyliopiston perustamista. Minusta on kuitenkin tärkeätä pitää huolta myös jo olemassa olevasta huipusta ja jalostaa sitä edelleen.

Otan uudelleen esille jo debattiosuudessa käsitellyn kipupisteen. Hallituksen esityksessä yliopistoille varataan 80 miljoonaa euroa hallituskauden aikana eli 20 miljoonaa euroa vuodessa, näinhän todettiin. Valtion tuottavuusohjelman tekninen laskentamalli helmikuulta osoittaa, että yliopistoilta vähennetään tuottavuusohjelman vuoksi 11 miljoonaa euroa vuodessa. Se tekee neljässä vuodessa 44 miljoonaa euroa. (Ed. Heinäluoma: Näin on, eestaas!) Näin ollen yksinkertaisella laskutoimituksella yliopistoille jää 36 miljoonaa euroa, ja kun se jaetaan neljälle vuodelle, lisäys onkin 9 miljoonaa euroa vuodessa.

Helsingin yliopisto on suurin yliopisto, ja sillä on todella suuri kiinteistömassa, joten sen kohdalla kaikki tulot menevät Senaatti-kiinteistöjen vuokrien indeksikorotuksiin, eikä tässä kaikki. Valtiovarainministeriön erityisavustaja on todennut, että tosiasiassa tuottavuusohjelman laskennallinen osuus on kokonaisuudessaan 22 miljoonaa euroa vuodessa ja nyt pohjana oleva 11 miljoonan vähennys onkin itse asiassa vain pelkkää lisäystä, koska vain puolet laskennallisesta osuudesta vähennetään. Tämä on aivan käsittämätöntä puhetta. Hallituksen ja opetusministerin pitää huolehtia siitä, että tämä lisäys toteutuu eikä käytännössä valu suurelta osin tuottavuusohjelmaan ja kiinteistömaksuihin. Yliopistojen kanssa on toimittava avoimin kortein eikä niin, että yhdellä kädellä otetaan ja toisella sitten hiukan annetaan. Tilanne näyttää siltä, että yliopistojen todella tarvitsema perusrahoitus rapautuu näillä päätöksillä aivan kokonaan. Haluan uskoa, että tähän tilanteeseen on päädytty osaamattomuuden takia ja asia voidaan korjata.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Uusi hallitus on tehnyt kehyksensä pääsääntöisesti oikeaoppisesti. Hallituksen päämääränä oleva vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi, jossa yrittäminen ja eteenpäin pyrkiminen kannattavat, on tavoitteena arvokas. Haluan kuitenkin puhua nimenomaan eteenpäin pyrkimisestä elikkä liikenteestä.

Puutun puheessani lähinnä vain jo useita hallituskausia hiertäneeseen liikenneinfraan. Ymmärrän toki, että väyläratkaisut tehdään lopullisesti vasta, kun eduskunta saa toivottavasti pikaisesti hallitusohjelman mukaisesti selonteon liikennepolitiikan pitkän aikavälin suuntaviivoista. Kuulin tänään liikenneministeriltä tuolta aitiosta, että tuo liikennepoliittinen selonteko tulee eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden alussa vasta. Siitäpä syystä ajattelin antaa erään viisasten kiven, jota ministerikin tuolla aitiossa kaipasi, mistä rahat liikenneinfran kehittämiseen kunnolla. Lähinnä maantie- ja rautatieverkkoja peräänkuulutan.

Viisasten kivi on se, että meiltä autoilijoilta kerätään vuodessa 6,5 miljardia euroa erilaisina maksuina ja veroina. Siitä kuitenkin vain 17 prosenttia palautuu maksajien elikkä liikenteen hyväksi. Euroopassa on kuitenkin kaksi valtiota, jotka ovat ratkaisseet tämän asian aivan eri tavalla, Itävalta ja Sveitsi. Noissa valtioissa tehdään äärettömän rankkojakin ratkaisuja. Joudutaan tekemään rautateitä ja maanteitä vuorten läpi, tunneleita jne., mutta siellä ei kuitenkaan valtion budjetista tule yhtään frangia tai yhtään euroa tien tai rautateiden infraan, vaan siellä palautuvat kaikki liikenteen maksamat eurot ja frangit suoraan teiden ja rautateiden pitoon.

Tämä nykyinen, jo pitkään jatkunut tien- ja radanpidon liian pieni rahoitus aiheuttaa väylille tekohengitystä. Nyt tuleekin tehdä kauaskantoinen suunnitelma tämän jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi.

Ratahallintokeskus on aloittamassa Pohjanmaan radan peruskorjausta ensi vuonna välillä Seinäjoki—Oulu. Kunnostus tulee kestämään yli kuusi vuotta. Sen ajan liikenne takkuaa taatusti, hidastaa sekä elintarvike- ja tavaraliikennettä että myös henkilöliikennettä sekä vaikeuttaa varmasti pohjoisen elinkeinoja. Korjauksen hinta on 545 miljoonaa euroa, josta 100 miljoonaa tasoristeysten poistamiseen kyseisellä välillä.

Viiden viime vuoden aikana pelkästään tavaraliikenne tuolla ratavälillä on kasvanut 40 prosenttia ja henkilöliikennekin ennakoitua enemmän, ja kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen samaa tahtia. Jo nykyisin tuolla ylikuormitetulla radalla kulkee 50 junaa vuorokaudessa. Jos viereen rakennettaisiin kaksoisraide, nousisi kapasiteetti välittömästi nelinkertaiseksi eli 200 junaan vuorokaudessa ja järkevällä aikataulutuksella vielä senkin yli. Tulee huomioida, että kyseistä rataa pitkin kulkevat paljolti Rautaruukin kuljetukset Raahesta, Outokummun Torniosta, Kostamuksen pellettikuljetukset Kokkolaan sekä pian aloittavan Sotkamon Talvivaaran kaivoksen kuljetukset. Tänään käsittelyssä olevassa lisätalousarviossa toki Talvivaaran sekä rata- että maantieinfraan on varattu yli 57 miljoonaa sopimusvaltuutta. Se ei kuitenkaan auta asiaa Pohjanmaan radalle saakka.

Henkilökuljetusten puolella kannamme aivan oikein murhetta Lapin matkailun puolesta ja sinne matkailijoita tuovista juna- ym. liikenneyhteyksistä. On kuitenkin turhaa satsata radan häntäpäähän, jos kiskot eivät radan puolivälissä, siis kyseisellä Oulu—Seinäjoki-välillä, pelaa. Mainittakoon, että VR-Yhtymä teki viime vuonna voittoa 63 miljoonaa euroa. Se tulisi mielestäni korvamerkitä myöskin suoraan radanpitoon. Ratahallintokeskuksen investointijohtajan Kari Ruohosen mukaan kaksoisraide koko välille maksaisi peräti 1,2 miljardia euroa. Se on suuri summa verrattuna nykyisiin vuotuisiin noin 200 miljoonan euron panostuksiin. Verratkaamme kuitenkin naapurimaata Ruotsia. Siellä satsataan vuosien 2004—2015 välisenä aikana rataverkkoon 11 miljardia euroa ja siitä 3 miljardia uusiin investointeihin.

Siis tämä minun viisasten kiveni on se, että tuolta liikenteen, ennen kaikkea autoilijoitten, maksamista veroista ja maksuista nykyisen 17 prosentin sijasta siirrettäisiin takaisin liikenneinfraan esimerkiksi 25 prosenttia. Veikkaan, että sillä meidän maantiemme ja rautatiemme olisivat jo kohtuullisessa kunnossa.

Liikenneväylien rahoituksen uudistamiseen niin maantien, rautatien kuin merenkulun osalle tulisi tehdä muuten hyvän hallitusohjelman lisäksi heti vaalikauden alkupuolella mittava pitkän tähtäimen kestävä remontti, ja sen toivon myös tulevan liikennepoliittisen selonteon sisältävän.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on vuosien 2008—2011 talouskehyksissään osoittanut resursseja moniin tärkeisiin kohteisiin. Kehykset on kuitenkin mitoitettu liian pieniksi. Kaikki se hyvä, mitä hallitus ohjelmassaan lupasi, on valtiotalouden kehyksiä asetettaessa häpeällisesti aikataulutettu tai rahoitettu muun muassa työllistämistä sekä työvoimapoliittista koulutusta karsimalla. Vaikka kansaneläkkeen korotus tulee voimaan nopeasti, silti eläkeläisten asemaa eniten parantava verotuksen oikaiseminen ollaan jättämässä hamaan tulevaisuuteen. Voidaan myös ihmetellä, mikseivät opintotuen korotus sekä pienimpien äitiyspäivärahojen korotus ja isyysvapaan pidennys astu voimaan nopealla aikataululla heti tulevan vuoden alusta.

Hallituksen tiede- ja koulutuspolitiikan linja ei noudata alueellisen tasavertaisuuden periaatetta. Kuvaavaa on, että Suomen huippuyliopistohanke vie voimavaroja Suomen Akatemialta ja muilta korkeakoulujen tutkijoilta uudelle, entistä suuremmalle Pääkaupunkiseudun yliopistoyksikölle. Kajaanissa, Kokkolassa, Lahdessa, Mikkelissä, Porissa ja Seinäjoella alueelliset yliopistoyksiköt toteuttavat huippuyksikköä selkeämmin ja tehokkaammin yliopiston kolmatta tehtävää. Nämä yksiköt ovat saaneet kehittämisrahaa vuodesta 2004 lähtien noin 3 miljoonaa euroa eli 500 000 euroa per yksikkö ja per vuosi. Vaikka nyt hallitusohjelmassa luvataan kehittää yliopistokeskuksia, silti kehyksissä tarjotaan vuosittaiseksi yliopistokeskusten kehittämismäärärahaksi vain 2,5 miljoonaa euroa. Tällaista ei voi hyväksyä, sillä silloin kysymys olisi kehittämättä jättämisen hyväksymisestä vastoin hallitusohjelman tavoitteita.

Kuntaliiton arvion mukaan kunnilla pitäisi olla jatkossa käytössään yli 500 miljoonaa euroa kaikkien velvoitteidensa toteuttamiseen. Hallituksessa ei tunnu olevan samaa käsitystä. Hallitus korottaa sosiaali- ja terveysmaksuja niin sanotulla maksu-uudistuksella, joka vie rahaa pois erityisesti pienituloisilta. Samaan aikaan lasten päivähoito-oikeuksista säädetään uudestaan ottamalla käyttöön kokopäivähoidon vähimmäismaksu, vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan ja vaikka jopa laman aikana sosialidemokraateilla oli jo varaa pitää nollaluokka.

Millaista kaksinaamaista politiikkaa on se, että lapsilisien yksinhuoltajakorotusta nostetaan 10 eurolla samaan aikaan, kun säädetään päivähoidon vähimmäismaksu, joka tulee koskemaan jopa puolta pienituloisista yksinhuoltajista? Lisäksi vaarana on, että pätkävuokratyöläiset ja työttömät eivät jatkossa hakeudu töihin, sillä se ei kannata päivähoitomaksuloukussa. Näinkö hallitus kannustaa ja helpottaa töihin hakeutumista? Näinkö hallitus pitää huolta subjektiivisen päivähoidon toteutumisesta ja lapsen oikeudesta päivähoitoon ikätovereidensa parissa? Hallituksen toimet ovat moninkertaista lapsiperheiden pettämistä, sillä aikaisemmin kävi jo ilmi, että hallitusohjelmasta puuttuu myös lapsilisien indeksikorotus ja lapsilisäkorotuskin koskee vain viidennestä lapsiperheistä.

Myös liikenne- ja viestintäministeriö on hallituskauden investointiohjelmassa osoittanut liikennehankkeille niin vähän määrärahoja, että liikenteen alueellinen kehittäminen jää vähäiseksi. Hallituksen on pidettävä huoli, että syksyn liikennepoliittisessa selonteossa annetaan riittävästi resursseja ainakin Turku—Pori-yhteyden eli Valtatie 8:n parannukseen koko yhteysvälillä. Tämä tarkoittaa vähintään 120:tä miljoonaa euroa, jotta hanke ei jää kesken eikä sitä jouduta jakamaan osiin. Pahimmassa tapauksessa vähennetyt määrärahat eivät riitä kuin Raisio—Nousiainen-moottoritien kehittämiseen, jolloin Turku—Pori-välin kehittäminen tulisi jäämään määrärahojen puutteessa täysin torsoksi.

Kehitysmäärärahojen nostokin kangertelee edelleen, vaikka tavoitteista on jo sovittu vuosia sitten. Määrärahan nosto lykkääntyy, vaikka poliittista tahtoa asian hoitamiseksi olisi tässä ja nyt yli puoluerajojen. Samaan aikaan Euroopan komissio vaatii, että AKT-maiden suojatullit on purettava. On vain ihmeteltävä, millaista kehitysmaapolitiikkaa hallitus aikoo todella tässä tilanteessa ajaa.

Arvoisa puhemies! Puheiden ja tekojen ristiriita uudistuslykkäyksineen leimaa koko ohjelmaa talouskehyksineen. Toivoa sopii, että hallituskauden edetessä linja muuttuu. Kehyksiä tulkittaessa todelliset sinivihreät arvovärit tulevat nyt esiin. Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi ei tarkoita hallitukselle enää sitä, että köyhiä kyykytetään, vaan että köyhiä nyt todella kasvatetaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suomen taloudella menee hyvin. Siitä kiitos viime vuosina harjoitetulle pitkäjänteiselle talouspolitiikalle ja määrätietoisille satsauksille työllisyyteen ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.

Nyt käsiteltävä porvarihallituksen kehyslinjaus luo vahvaan talouteemme ja hyvään talouskasvuumme aivan uuden, rikkaita ja omistajia suosivan jakopolitiikan. Hallitus on lyhyessä ajassa onnistuneesti rikkonut vaalilupauksensa ja saanut kansan hämmästelemään epäoikeudenmukaisia ja huonosti perusteltuja linjauksiaan. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus on saanut porvarihallituksen käsittelyssä aivan uuden sisällön.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmaan kirjattu kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostaminen, joka olisi pienituloisille tervetullut muutos, tulee voimaan vasta vuonna 2010. Tärkeät liikenneinvestoinnit lykkääntyvät suhdanteisiin vedoten. Etenkin Marja-radan lykkääminen on sekä työllisyys- että ilmastopolitiikan kannalta hallitukselta erittäin lyhytnäköistä politiikkaa. Olisimme kaivanneet myös perustienpitoon lisää rahaa, mutta valitettavasti sekin osoittautui riittämättömäksi. Ruuan arvonlisäveron alennus, vaikka en sitä sellaisenaan kannatakaan, jota on mainostettu tulonsiirtona kaikille kuluttajille, on aikataulultaan avoin.

Suurimpana huolena pidän meille sosialidemokraateille tärkeimpien veroratkaisujen aikataulutuksen puuttumista, joka koskee nimenomaan perittävän omaisuuden alarajan nostamista, samoin eläkeläisten verotuksen korjaamista ja ansiotuloverotuksen kevennyksiä. Äskeisessä debatissa ei valtiovarainministeri Katainen pystynyt antamaan selkeää aikataulua muun muassa eläkeläisten verotuksen parantamiselle, vaikka se oli meidän kaikkien poliittisten puolueiden yhteinen tahto. Suhdannetilannetta on toki syytä seurata tarkasti ja tehdä ratkaisut sen mukaan, mutta etenkin pienituloisten osalta kevennykset olisivat vahvistaneet kansantalouden kehitystä.

Positiiviselta puolelta haluan mainita lisäykset lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen ja korotuksen lapsilisään kolmannesta lapsesta alkaen. Ongelmana on edelleen, että yli 80 prosenttia lapsiperheistä jää näiden korotusten ulkopuolelle. Me sosialidemokraatit olisimmekin korottaneet nimenomaan ensimmäisestä lapsesta maksettavaa lapsilisää, kun hyvin myös tiedämme, että ensimmäisen lapsen kohdalla kulut ovat kaikkein suurimmat. Kansaneläkkeiden tasokorotus 20 eurolla on hyvä, etenkin kun se yhdistyy sosialidemokraattien hallitusaikana tehtyyn päätökseen poistaa kuntakalleusluokitus. Tästä syystä monet eläkeläiset saavat vuoden alussa noin 40 euron korotuksen.

On vain valitettavaa, että hallitus on päättänyt myös ottaa nämä korotukset pienituloisilta pois nostamalla asiakasmaksuja ja sitomalla ne kustannuskehitykseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin suunnitellut korotukset, etenkin jos ne seuraavat samaa logiikkaa kuin pöyristyttävä päivähoitomaksujen nollaluokan poistaminen, eivät lupaa hyvää pieni- ja keskituloisille. Toivon todella, ettei hallituksen tavoitteena ole siirtyä köyhäinhoidon yhteiskuntaan, jossa suurituloisten palveluarsenaalia jatkuvasti laajennetaan samalla, kun pienituloisten käyttäytymistä valvotaan ja kontrollia lisätään koko ajan.

Arvoisa puhemies! Kehyslinjaukset vaarantavat kuntatalouden vahvistumisen, sillä lisääntyvät tehtävät kasvattavat jälleen kuntien menoja. Kuntaliiton arvion mukaan kaikkien kuntien yhteenlaskettu vuosikate alkaa heiketä vuonna 2010, vaikka menojen kasvu kiristettäisiin 4 prosentin tasolle. Asiakasmaksujen nousulla saatava lisärahoitus aiotaan ottaa pois valtionosuuden leikkauksella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon puolella luvataan 600 miljoonalla eurolla muun muassa vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja parantaa omaishoidon kattavuutta. Nämä ovat hyviä tavoitteita, mutta laskelmien mukaan pelkästään nykytason säilyttäminen hoito- ja hoivapalveluissa edellyttäisi kehyksiin 700 miljoonan euron lisäystä. Esimerkiksi luvattuun vammaisten henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kehittämiseen ei ole rahoja.

Ikäluokkien pienenemisestä syntyvä laskennallinen 80 miljoonan euron säästö opetustoimessa: Ministeri Sarkomaa on ilmaissut useaan kertaan, että se halutaan suunnata opetuksen laadun kehittämiseen ja erityisopetukseen. Se olisi hyvä, jos tämä olisi totta, mutta valitettavasti valtion tuottavuusohjelman muutokset ovat vaikuttaneet siten, että loppurahoitus jää 9 miljoonaan euroon. Sillä ei valitettavasti näitä ministeri Sarkomaan asettamia tavoitteita pystytä toteuttamaan. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Perusohjelmassa manaillaan kuntien rahoitustilanteen vaikeutumista ja menojen kasvujen lisääntymistä yli maaliskuisen kehyksen. Tässä yhteydessä huomaan myös ainoan viittauksen tasa-arvotupoon. Ohjelmassa todetaan, että menokehitys saattaa muodostua tätäkin nopeammaksi, jos hoiva- ja hoitopalveluiden palkkapaineet purkautuvat koko kuntasektorille. Toivottavasti tällä lausumalla ei ole tarkoitus kuitata koko naisvaltaisten alojen palkankorotusodotusta.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Kehysmenot kasvavat vuosina 2008—2011 keskimäärin noin prosentin vuodessa. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin kahdella edellisellä hallituskaudella, vaikka taloutemme tila tällä hetkellä on erinomainen. Voikin perustellusti kysyä, onko menojen kasvua leikattu liikaa. Uskon, että tämä porvari-ideologiaan erinomaisesti sopiva julkistalouden näivettäminen tulee tuottamaan vaikeuksia useilla yhteiskuntamme sektoreilla, ja erityisesti pienituloiset tulevat siitä kärsimään. Tämä menojen liiallinen niukkuus näkyy siinäkin, että hyvinvointipalveluihin panostetaan vain 250 miljoonaa euroa lisää. Tämä on Kuntaliitonkin mielestä täysin riittämätöntä. Tavoitteissa kyllä puhutaan kauniisti perusterveydenhuollon vahvistamisesta, kotipalvelun ja vanhustenhuollon henkilöstön lisäämisestä, omaishoidon kattavuuden parantamisesta, vammaisten henkilökohtaisen avustusjärjestelmän kehittämisestä sekä lapsiperheiden kotipalvelujen parantamisesta. Taitavat vain henkilöstön lisäykset ja palvelujen parantamiset jäädä vähäisiksi, kun tietää, miten vaatimattomia lisäpanostukset ovat.

Kuntatalouden kannalta ongelmallista on myös se, että ikäluokkien pienentymisen johdosta tapahtuvasta koulutuksen määrällisten tarpeiden vähenemisestä koituva 80 miljoonan euron säästö aiotaan käyttää valtionosuuksien lisäämiseen yksikköhintoja korottamalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien rahoitusvastuu kasvaa lähes 200 miljoonalla eurolla. Tämä asia pitääkin hoitaa siten, että tämä opetustoimen 80 miljoonan euron lisärahoitus toteutetaan valtionosuusprosenttia korottaen. Tämä on kuntien kannalta ainoa oikea tapa hoitaa tämä asia.

Kuntakentällä oltiin kohtuullisen tyytyväisiä, kun tuli tietoon, että hallitus päätti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen tarkistamisesta. Tämä uudistushan on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden elokuusta lähtien. Ilo kuntakentällä jäi kuitenkin lyhyeksi. Asiakasmaksuja kyllä tarkistetaan, mutta kuntien palvelujen katteeksi nämä 60 miljoonaa euroa eivät tule eivätkä näin ollen vahvista kuntien rahoituspohjaa. Valtio nimittäin imuroi täysimääräisesti kunnilta maksujen korotuksen vähentämällä vastaavasti valtionosuuksia. Uskoakseni tämä oli todella suuri pettymys kuntakentälle.

Mitä tulee hallituksen verolinjaan, niin siitä ei ole yksityiskohtaisia päätöksiä kehyksessä. Tiedämme kuitenkin jo hallitusohjelman perusteella, että tarkoitus on käyttää kevennysvaraa muun muassa ruuan arvonlisäveron alentamiseen, perintöverotuksen keventämiseen, osinkoverotuksen keventämiseen sekä tuloverojen alentamiseen kaikissa tuloluokissa. Mielestäni tällä verolinjauksella ei juurikaan talouskasvua tueta. Dynamiikka puuttuu. Paras tulos kansantalouden kannalta saavutettaisiin, jos veronkevennysvara pääasiassa kohdistettaisiin pieni- ja keskituloisten tuloverojen kevennyksiin. Näin hallitus ei kuitenkaan aio tehdä, vaan ripottelee kevennykset eri puolille.

Hallituksen taholta on esitetty perusteluna menojen ja tulolisäysten siirtämiselle vaalikauden loppupuolelle talouden ylikuumenemista. Tähän ei ainakaan ekonomistien mukaan ole perusteita. Inflaation kiihtymistä ei ole nähtävissä. Meillä on myös edelleen kohtuullinen määrä työvoimaa työttömänä, ja varsinkaan maanrakennushankkeiden siirtämiseen ei ole mitään aihetta, sillä maa- ja vesirakennuksen kustannuskehitys on ollut hyvin maltillista ja tilanne edelleen helpottuu, kun nyt työn alla olevat suuret rakennushankkeet valmistuvat.

Arvoisa puhemies! Vielä yksi huomio liittyen valtiontalouden tasapainoon hallituskauden lopussa. Valtiovarainministeriön arvio budjettitalouden tasapainosta vuonna 2011 on miinus 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallitus on kuitenkin asettanut tavoitteekseen yhden prosentin ylijäämän. Tämä edellyttää hallituksen mukaan ennakoitua vahvempaa talouskasvua, johon päästään talouskasvua tukevien rakenteellisten toimien avulla. Siitä, mitä nämä maagiset rakenteelliset toimet ovat, olisi hyvä saada tarkempaa tietoa. Näin myös voisi arvioida hallituksen tavoitteen realistisuutta.

Kari   Rajamäki  /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty varsin laajaa keskustelua hallituksen arvovalinnoista. Ed. Kallio muun muassa äsken perustellusti kävi läpi muun muassa niin verotuksen epäoikeudenmukaisuutta ja sen kohdentumista kuin myöskin sitten toisaalta pienituloisten palkansaajien ja eläkkeensaajien kohtelua, jossa nimenomaan ne etuudet, joista on sovittu, tulee energiaverotuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotusten kautta kyllä toisella kädellä pois otettua. Täytyy sanoa, että harvoin joku asia pysäyttää ja saa ihmisiltä myöskin paljon palautetta, ja sellainen on nimenomaan kieltämättä ollut valtiovarainministerin käyttämä välittäminen-sana ja hänen kaksi päivää sitten köyhien lapsiperheiden yhteydessä esittämänsä sana ruokamaksu. En halua sanoa tästä enempää. Totean vain, että arvovalintojen ja välittämisen osalta me joudumme varmasti käymään todella ideologista ja perusteltua keskustelua jatkossa.

Erittäin tärkeätä tietysti on koko talouden tulevan kehyksen näkökulmasta se, mitenkä esimerkiksi tulopolitiikan ja tuloratkaisun osalta edetään. En mahda mitään sille, että on vähän viitattava entiseen elämään, kun totean, että hallituksen toiminta on tässä ollut lähes lume- ja peitetoimintaa työmarkkinajärjestöjen osalta. Me olisimme tarvinneet vakautta ja kilpailukykyyn ja tuloratkaisuun liittyvää aktiivisuutta. Tätä emme ole havainneet. Ehkä takana on jossain määrin ideologinen halu paikalliseen sopimiseen. Tämä paikallistasolle viety sopiminen ei joka tapauksessa turvaa edes avainhenkilöstön asemaa. Akavan selvityksen mukaan neljäsosa ylityöstä esimerkiksi on palkatonta. Tässä suhteessa on tärkeätä matalapalkka-alojen kannalta, että olemme aktiivisia myöskin tässä tulopolitiikan osalta.

Myöskin pitäisin erittäin tärkeänä teollisuustoimialojen kilpailukyvyn ja osaamisperustan vahvistamisen näkökulmasta, että Suomessa keskustellaan myös turvattomuudesta työelämässä. Tältä osin irtisanomissuojan vahvistaminen olisi sitä työnantajien ja työntekijöiden yhteistä sitoutumista, jota suomalainen yhteiskunta ehdottomasti tarvitsisi.

Ed. Kallio viittasi myöskin edellä verotukseen, ja haluan tässä todeta, että tämä yritysten sukupolvenvaihdosten vapauttaminen verotuksesta on monessa mielessä vakava. Se voi pahimmillaan johtaa merkittäviin verotulojen menetyksiin puhumattakaan sen epäoikeudenmukaisuuteen liittyvistä piirteistä. Kun hallituksen tavoitteena on valtiontalouden ylijäämä, niin tältä osin on mahdollista, että perusteettomien veronkevennysten ja huonosti kohdennettujen veronkevennysten kautta jopa tämä tavoite voidaan vaarantaa. Nykyinen kehyshän viittaa yleisesti ottaen menojen kasvun jopa liialliseenkin hidastumiseen. Sitä dynaamisuutta, jota ed. Kallio peräänkuulutti, ei kyllä todella ole.

Erittäin vakava asia ovat nämä maa- ja vesirakentamiseen liittyvät jarrutustoimet, voi sanoa äkkijarrutus. Ministeri Heinäluoman johdolla viime hallituksessa tehtiin varsin merkittävä infrapaketti, jolla eduskunnankin tahdon mukaisesti alueiden ja elinkeinoelämän kehitykseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvät keskeiset hankkeet linjattiin. Nyt näiden jarruttaminen tässä tilanteessa tulee aikaansaamaan myös alueellisesti vakavia ongelmia. Esimerkiksi koko Itä-Suomen metsäteollisuuden kannalta keskeinen Valtatie 5:n 9 miljoonan määrärahan poistaminen ensi vuodelta on aika erikoista suhdannepolitiikkaa, puhumattakaan Pääkaupunkiseudun ja koko Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisen Marja-radan kehittämisestä. Meillä ei ole ylikuumenemista maa- ja vesirakentamisen puolella, ja kun Vuosaaren satamahanke ja myös isommat moottoritiehankkeet päättyvät, niin me tarvitsisimme päinvastoin nyt tasaisuudenkin vuoksi näitä hankkeita.

Itse asiassa tässä yhteydessä on myös viitattava meidän metsäteollisuuden tilanteeseen. 90 000 välitöntä työpaikkaa on metsäteollisuuden tai metsätalouden parissa, 200 000 suomalaista on välillisesti työssä tämän ansiosta, ja nyt nämä metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin liittyvät tuontitulli- ja muut kysymykset on otettava tässä salissa pikaisesti ja laajasti käsittelyyn. Näin isoja asioita ei voida täällä lonkalta minuutin puheenvuoroilla käsitellä, niin kuin tänään on tehty. Kysymys on myös todella isoista aluekehityksen ja koko kansantalouden tekijöistä. Nämä kaikki hallituksen kehykseen liittyvät perusteet romahtavat kerralla, jos meidän metsäteollisuuden ja metsätalouden perusta järisee sillä tavalla kuin pahimmillaan tänä päivänä uhkaa. Energiakysymykset, kuljetuskysymykset, työvoiman koulutus ja osaaminen, energiatekniikat ja kaikki nämä ovat tärkeitä, mutta me emme saa unohtaa myöskään metsälainsäädännön ajanmukaisuutta. (Puhemies: 5 minuuttia!) 90-luvun puolivälissä porvarienemmistö jätti käsittelemättä metsien ensiharvennukseen ja uudistamiseen liittyvät velvoitteet. 10—15 miljoonan kuution lisätavoite ei onnistu, jollei myös metsälainsäädäntöä uudelleen arvioida.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on saanut lihaa luidensa ympärille euromäärien mukaisesti. Valtiontalouden kehykset tuovat paljon hyvää työllisyyden parantamiseen, osaamisen edistämiseen ja tulonsiirtojen osalta myöskin, kunhan jaksamme katsoa budjettilukuja koko neljän vuoden ajalta. Tartun nyt ajan säästämiseksi asioihin, epäkohtiin, jotka minua itseäni askarruttavat, ja toivon, että valiokunnat puuttuvat niihin tulevien viikkojen aikana antaessaan omia lausuntoja tulevien vuosien kehyksistä.

Yliopistojen perusrahoitusta tullaan lisäämään hallitusohjelman mukaisesti kustannustasomuutoksen lisäksi vuosittain 20 miljoonalla eurolla. Osaamiseen panostetaan korkeakoulutasolla hakemalla vauhtia kansainväliselle kilpailulle uuden innovaatioyliopiston perustamisen myötä. Tässä yhdistetään Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdeksi yliopistoksi. Hallinnollisten ja taloudellisten puitteiden saavuttamiseksi huippututkimukselle ja opetukselle aiotaan siirtää myöhemmin toimintamäärärahat muista korkeakoulumäärärahoista. Mutta tänään olemmekin saaneet tässä salissa kuulla sen, että ilmeisesti on varauduttu 20 miljoonan euron määrärahaan tämän yliopiston rahoittamiseksi.

Suomen laajaa ja tärkeää korkeakouluverkostoa ei tule romuttaa vain tämän yhdistyvän yliopiston hyväksi. Innovatiivisuutta on paljon muuallakin. Varat uuden innovaatiokorkeakoulun rahoitukseen on löydettävä korkeakoulujen kehyksen ulkopuolelta, niin kuin on moneen otteeseen todettu.

Arvoisa puhemies! Suomi pysyy kilpailukykyisenä ja asuttuna hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Olen erityisen huolissani rautateiden kuntoon ja kunnostukseen käytettävissä olevista rahoista. Pohjoiselle Suomelle toimivat ratayhteydet ovat elinehto suurten ja raskaiden tavaraliikenteen kuljetusten sekä henkilöstöliikenteen kuljetusten kannalta. Salissa on otettu esille Seinäjoki—Oulu-radan heikko kunto, puutteellinen kapasiteetti, joka hidastaa ja tuo lisäkuluja alueen elinkeinoille jo tänään. Suunnitelmat kyseisen radan kaksoisraideliikenteen rakentamiseksi ovat hyvässä myötätuulessa. Ensimmäisen vaiheen toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa, Seinäjoen—Kokkolan henkilöliikenteen nopeuden kasvattaminen vuoteen 2010, edellyttää alun perin esitetyn budjetin, 250 miljoonan euron toteutumista, kokonaisuudessaan. Mutta toiseen vaiheeseen Kokkolasta Ouluun ei ole luvattu vielä rahoitusta, ja sitä ainakin minä jään vaatimaan. Toteutuksen ajanjakso tähän Seinäjoki—Oulu-radalle on vedetty aika pitkäksi. Miten liikenteen sujuvuus turvataan kuuden vuoden aikana? Siirtyykö tavaraliikenne kumipyörille pysyvästi, kuuluu kysymys.

Arvoisa puhemies! Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tullaan käyttämään edelleen jakosuhdelain mukaisesti, näin hyvä. Hallitusohjelmassa päätettiin 250 miljoonan euron potti eräitä kulttuurimenoja maksettavaksi juuri veikkausvoittovaroista, siis lisää. Paineita tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön osaamisen piirissä on, ja rahoitukselle on todellakin kysyntää. Yksi kasvavimmista aloista on suomalaisen elokuvatuotannon nouseminen maailman kärkeen. Pohjois-Pohjanmaalle on synnytetty maakunnan, Oulun kaupungin ja maakunnan kuntien kanssa elokuvatuotantosäätiö. Ihan vain esimerkki Poemin toiminnan kansallisesta uskottavuudesta on se, että Suden arvoitus -elokuva sai säätiöltä tukea 40 000 euroa. Rahoituksen myöntämisen edellytyksenä ovat teoksen korkea laatu ja se, että teoksella on taloudellista kiinnostavuutta Pohjois-Pohjanmaalle. Erityistä huomiota annetaan dokumentti- ja lastenelokuvaprojekteille ja sille, että teoksen sisältö on läheisesti sidoksissa Pohjois-Suomeen, teos tekee tunnetuksi Euroopan pohjoisten alueiden kulttuuria ja lisää alueen näkyvyyttä mediassa. (Puhemies: 5 minuuttia!) Odotan ministeriön ja veikkausvoittovarojen rahojen kohdentumista myös tälle taiteenalalle.

Johanna   Karimäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehysesityksessä on asioita, jotka eivät sovi välittävän ja vastuullisen hallituksen toiminnaksi. Päivähoidon nollamaksuluokan poistoesitys oli harkitsematon ja keskeneräinen. Ei voi olla niin, että opintotuen korotuksen jälkeen opiskelevat vanhemmat menettäisivät osan hyödystä päivähoitomaksuihin. Ei voi olla niin, että pienituloiset yksinhuoltajat joutuisivat entistä ahtaammalle. Nuoria pitää enemmän kannustaa lasten saamiseen. Nykyinen elämänmeno pakottaa turhan monia siirtämään lapsen saantia. Kun sitä liiaksi siirretään, voikin joutua turvautumaan hedelmöityshoitoihin. Kalliit hedelmöityshoitokustannukset lisäävät sosiaalitoimen budjettia. Tässäkin suhteessa olisi vastuutonta lisätä esteitä nuorten perheiden perustamiselle.

Nollamaksuluokassa on tällä hetkellä 40 prosenttia yksinhuoltajien lapsista. Moni työssä käyvä yksinhuoltaja on pienipalkkainen. Yksinhuoltajien työmarkkina-asemaa tulisi parantaa mahdollisimman monin keinoin ja yksinhuoltajaperheiden ehdoilla joustoin ja tilapäistä lastenhoitoapua helpottaen. Päivähoidon valinnan pitää lähteä lapsen tarpeista. Lapsen on hyvä saada varhaiskasvatusta ja tavata ikätovereitaan. Jos lapsen vanhemmat ovat kotona, lapsen kannalta puolipäivähoito voi olla parempi vaihtoehto. Uskon, että se onkin ollut hallituksen tavoite, mutta tavoite menee pahasti pieleen, jos se osuu ikävästi niihin pienituloisiin, jotka todella tarvitsevat päivähoitoa. Olisi tärkeää lisätä keveämpien hoitomuotojen laatua ja määrää, sillä se voi vähentää perheiden kokopäivähoidon tarvetta. Tarvitaan enemmän kerhoja, avoimia leikkipuistoja, puistotätitoimintaa, jotka ovat myös paljon halvempia kuin kokopäivähoito. Nythän mallina tarjotaan lähinnä raskainta ja kalleinta hoitoa ensisijaisena vaihtoehtona. Toisaalta vanhemmat voivat haluta hoitaa lapsia kotona, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Kotihoidon tuen maksaminen yli kolmivuotiasta lapsista voisi vähentää perheiden tarvetta kokopäivähoitoon.

Arvoisa puhemies! Toinen ikävä asia on Vantaan Kehäradan siirtyminen. Kehykseen on varattava rahaa Kehäradan suunnitteluun, sillä muuten hanke uhkaa siirtyä reilusti yli vuodella. Kehäradalla on merkittäviä asunto- ja ilmastopoliittisia vaikutuksia. Rata mahdollistaa raideliikenteeseen tukeutuvan asuntotuotannon noin 30 000 uudelle asukkaalle. Kehärata tuo toimivan joukkoliikenneyhteyden poikittaisille matkoille, joilla yksityisautoilu on tällä hetkellä nopeassa kasvussa. Yhtään Pääkaupunkiseudun ratahanketta ei tule viivyttää. Vetoaminen rakennusalan ylikuumenemiseen ei ole riittävä peruste, koska näitä tärkeitä ratahankkeita on lukuisia ja niitä on vaikea toteuttaa samanaikaisesti. Jos rakennusmiehistä on pulaa, miksei tarjouskilpailua ulotettaisi koko EU-alueelle?

Arvoisa puhemies! On hienoa, että suurten kaupunkien joukkoliikennettä tuetaan. Koskaan ennen ei tällaista tukea ole ollut. Toisaalta tuen pienuus oli vihreille pettymys. Suurten kaupunkien joukkoliikennetukea pitää aikaistaa ja lisätä. Toivon, että epäkohdat koskien päivähoitoa ja joukkoliikennehankkeita korjataan pikimmiten hyvässä yhteisymmärryksessä.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Näin opposition näkökulmasta äskeinen puheenvuoro oli kyllä mitä parhain oppositiopuheenvuoro. Ihan kannustetaan eteenpäin tällä linjalla myös edellistä puhujaa.

Puhemies! Aivan kuten ed. Rajamäki tässä aiemmin sanoi, niin tuossa debatissa jäi aika paljon sellaisia isoja asioita käsittelemättä, joita ei kerta kaikkiaan voi lonkalta heittää viidessä minuutissa. Tässäkin puheenvuorossa voisi ottaa monta asiaa esiin, mutta koska tällaisia isoja asioita on, mitkä kaipaavat pienen avauksen siihen, miltä asia näyttää, niin keskityn tässä vain muutamaan ja toivon sitä, että kun täällä nyt on ministeri Risikko sitkeästi paikalla — kiitos siitä — ne muut ministerit, joita tässä nyt ei näy, voisivat tämän viestin sitten saada, jos ei muuta, niin avustajiensa välityksellä, koska minun mielestäni se ei vaan riitä kehyskeskustelussa, että ensin käydään debatti, puhutaan niitä minuutin juttuja ja sen jälkeen häviävät ministerit. Se ei vaan käy. Tämä on niin tärkeä juttu. Jos tämä yksi päivä on, niin se yksi päivä ei ole kohtuutonta olla myös tässä vaiheessa, kun edustajilla on se viisi minuuttia aikaa puhua näitä asioita. Mutta mennään asiaan.

Veikkausmäärärahat nousivat hyvin pienesti mutta kuitenkin tärkeällä tavalla esiin jo tuossa debattivaiheessa. Nythän siellä ihan oikeasti on sisällä todella iso puhallus, kun näitä kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisoon muuten tarkoitettuja rahoja tullaan sitten ikään kuin vähentämään periaatteellisesti hyvin merkittävällä tavalla, koska veikkausvoittovaroista siirretään katettavaksi muun muassa Senaatin vuokria ja Kansallisteatterin lainanhoitokuluja. Yhteensä puhutaan ihan tosissaan yli 20 miljoonan euron summasta.

Syy, miksi olemme sitä kovasti ihmetelleet ja pitäneet sitä tavattomana, on juuri se, että kun eduskunta nimenomaisesti pitkän työn tuloksena sääti tämän jakosuhdelain, halusimme nimenomaisesti siirtää kirjastojen rahoituksen pois näistä, jotta se menisi alkuperäisille edunsaajille: kulttuurille, nuorisolle ja liikunnalle. Nyt näitä rahoja tuodaan syömään ulkopuolelta nämä edellä mainitut erät. Sen ei pitäisi vedellä. Se on täysin käsittämätöntä, koska tässä oli taustahistoria sellainen, että koko eduskunta teki vahvasti töitä tämän lain puolesta ja halusi tämän periaatteen noudatettavaksi. Se oli nimenomaan, voisiko sanoa, vähän niin kuin eduskunnan lempilapsi, eduskunnan laki, ja siksipä oikein sydäntä särkee, kun hallituspuolueet ovat menneet nyt nielaisemaan tämän. Tämähän on vanha valtiovarainministeriön virkamiesten näkemys, että näitä rahoja pitäisi tällä tavalla käyttää, ja eduskunta sitä ei ole koskaan hyväksynyt. Minä olin pettynyt siitä, kun ministeri Wallin niin kovasti puolusteli, että eihän tässä mitään, että sitten nostetaan vähän näitä tuloutustavoitteita ja sillä korjataan asia, mutta se on periaatteellisesti aivan eri asia, eikä pidä mennä hyväksymään ministerin omalla sektorillaan tällaista puhallusta.

Tämä on kerta kaikkiaan iso kysymys, ja minä tulen sanomaan, että varmasti tämä veikkausvoittovarakysymys, tämä yli 20 miljoonaa euroa, tulee olemaan sellainen kysymys, mistä tulemme keskustelemaan kyllä vielä useita kertoja tämän vuoden jälkeenkin, eli tämä on todella uskomatonta, jos näin voisi sanoa.

Kun täällä ed. Vehkaperä aiemmin kiitteli, että tulee nyt taas lisää rahaa ikään kuin kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisoon, niin juuri tämän puhalluksen vuoksi sitä lisärahaa itse asiassa käytännössä ei tule. Päinvastoin käy niin, että kulttuurirahoihin tulee tosiasiallista leikkausta. Liikunta ei saa läheskään sellaisia summia lisää kuin pitäisi saada, vaan käytännössä melkein plus miinus nolla samoin kuin nuorisopuolella tulee tämä yhtälö varmasti olemaan, eli tulemme näkemään tämän. Varmasti, kun tämän tulemme näkemään, mitä tämä puhallus oikeasti tarkoittaa, niin uskon, että kansalaisjärjestöt, ne lukuisat ihmiset, jotka harrastavat kulttuuria ja liikuntaa ja toimivat nuorisotyössä, tulevat kyllä tästä myös sanomaan painavan sanansa. Kansalaisyhteiskunta ei voi olla tähän reagoimatta, sanokaa minun sanoneen, ja minä ihan oikeasti muistelen esimerkiksi valtiovarainministeri Kataista. Hän oli silloin sivistysvaliokunnassa, me molemmat olimme siellä, kun annoimme lausunnon tästä lainsäädännöstä. Ei olisi varmaan tullut hänelle mieleenkään, että sitten muutamia vuosia myöhemmin, kun hän on ministeri, hän sen jälkeen menee tätä ajamaan virkamiestensä ikään kuin juoksulaisena, jos näin voi sanoa. Se on vähän hassusti sanottu, mutta tiedätte, mitä tarkoitan.

Tässä on enää pieni aika. En tässä yhteydessä ehdi puuttumaan muuhun kuin lyhyesti tähän päivähoitomaksukysymykseen. Minä tulin pahalle tuulelle, koska ylimielistä suhtautumista tähän tärkeään kysymykseen esiintyi tänään. Kun esitimme hieman epäilyä, onko oikein viedä köyhimmiltä lapsiperheiltä, ministeri Katainen sanoi, että oppositiolla ei ole lukutaitoa, minkä jälkeen hän lähti pois. Ei voi olla niin, että hän aikaisemmin puhui ruokamaksusta, tämähän on tällainen pieni ruokamaksu. Mitä jos pitkäaikaistyöttömälle sanotaan, että 20—30 euroa kuussa on vain pieni ruokamaksu? (Ed. Kuoppa: Monen päivän ruokaraha!) — Kyllä juuri näin, ja suosittelisin ministeri Kataiselle — toivottavasti tämäkin sana menee perille — että hän voisi kokeilla sitä peruspäivärahalla eloa samalla tavalla kuin edeltäjänsä kokeili, että ei puhuisi näin ylimielisesti näistä ruokarahoista. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Ed. Hemming sanoi: me vaan etsimme insentiivejä etsiä hyvinvointia tukevia hoitomuotoja. Menkää sitten kertomaan näille köyhille lapsille, että insentiivejä tässä vaan etsitään. Tähän kysymykseen ei saa suhtautua tällä tavalla. Tämä ei ole mikään ylimielisyyskysymys nyt vaan hyvin tärkeä asiakysymys, arvoisa herra puhemies.

Mikko  Kuoppa  /vas:

Herra puhemies! On puhuttu paljon päivähoitomaksuista, mutta edelleenkin on pakko puuttua siihen, kun muistan sen kamppailun, joka 90-luvulla käytiin tämän nollamaksuluokan puolesta, joka silloin pyrittiin poistamaan. Silloin nollamaksuluokka saatiin jäämään pienituloisille ja nyt jälleen ollaan sitä poistamassa. Porvarillinen oikeistohallitus näyttää heti kyntensä pienituloisia ja köyhiä kohtaan. Hallituksen porvarillinen toiminta vahvistaa sanonnan, että köyhät kyykkyyn.

Lasten päivähoidon nollamaksuluokan poistaminen on törkeä teko pienituloisia, töissä käyviä ihmisiä kohtaan. Erityisesti kaupoissa ja muilla palvelualoilla on runsaasti työntekijöitä, joiden ansiot jäävät kuukaudessa reilusti alle 1 000 euron. He ovat saaneet tähän asti ilmaisen päivähoidon lapsilleen, mikä on mahdollistanut työssäkäynnin. Jos nollamaksuluokka nyt poistetaan, niin he joutuvat maksamaan päivähoidosta, koska heidän ei ole mahdollista käyttää osapäivähoitoa, joka ajallisesti ei riitä siihen. Kaupan kassalla ei ole mahdollisuutta ottaa lasta mukaan töihin, mikä ehkä joissakin työpaikoissa on ollut mahdollista. On puhuttu 20 euron ruokamaksusta, kuten täällä on jo aikaisemmin todettu ministeri Kataisen suulla. Tämä on todella hankala tilanne, ja 20 euroa, vaikka se kansanedustajan pussissa ei olekaan iso raha, on pientä palkkaa, alle 1 000 euroa kuukaudessa, ansaitsevalle ihmiselle jopa usean päivän ruokaraha perheelle.

Hallitus nostaa heti sähkö- ja polttoaineveroja sekä sosiaali- ja terveydenhoidon maksuja, mutta eläkeläisten verohelpotukset ollaan siirtämässä hamaan tulevaisuuteen. Kokoomus lupasi sitoa lapsilisät indeksiin, muun muassa tämän vuoden budjettiin tehdyssä vastalauseessa vaadittiin indeksiin sitomista. Mutta lapsilisien indeksiin sitomisen sijasta sidotaankin terveydenhoidon maksut indeksiin, ja hyvin tiedetään, että lapsiperheet joutuvat käyttämään terveyspalveluja eläkeläisten kanssa suhteessa enemmän kuin muu väestö. Heille tulee lisäkustannuksia sekä sosiaali- ja terveydenhoidon maksuista että myöskin sähkö- ja polttoaineveroista.

Työttömyysturvaan ei ole tulossa sentinkään tasokorotusta, ja työttömien verotus jää edelleen kohtuuttoman korkealle tasolle. Ahlströmin perillisiltä poistetaan perintövero, mutta pienituloinen työtön joutuu maksamaan veroa, joka on jopa suurempi kuin palkansaajan vero vastaavasta tulosta. Hallituksen lupaus kansaneläkkeen 20 euron tasokorotuksesta tekee neljän vuoden aikana 5 euroa hallitusvuotta kohti, elikkä korotus on varsin vaatimaton eikä poista kansaneläkkeen jälkeenjääneisyyttä tällä hallituskaudella.

Työttömyyden johdosta monen työeläke on jäänyt erittäin pieneksi, ja myös heille kansaneläkkeen tasokorotus on välttämätön. Lisäksi työeläkkeitä leikkaa kohtuuttomasti edelleenkin taitettu eläkeindeksi, jota ei olla korjaamassa. Nämä ovat todella niitä tosiasioita, jotka hallitus nyt on toteuttamassa ilmeisesti tämän porvarillisen oikeistopolitiikan linjan mukaisesti.

Tässä hallituksen ohjelmassa väitetään esimerkiksi lapsilisien korotuksen sitten korvaavan monia asioita, mutta on syytä muistuttaa edelleenkin siitä, mitä hallituksen ministerit eivät halua tunnustaa: toimeentulotuella olevat lapsiperheet eivät hyödy senttiäkään näistä lapsilisien korotuksista, koska vastaavasti sama summa leikataan toimeentulotuesta. Peruspalveluministeri Risikko, onko tämä oikea tapa? Väitättekö te edelleenkin sitä, että te autatte kaikista pienituloisimpia lapsiperheitä? Tähän kysymykseen minä haluaisin kerta kaikkiaan teiltä vastauksen, koska näin ei ole.

Näitä yksinhuoltajalapsiperheitä on 29 000 Suomessa ja avio- tai avopareja, joilla on lapsia, jotka saavat toimeentulotukea, on 23 000. Yli 50 000 perhettä on tällaisia, joissa on lapsia, jotka ovat toimeentulotuelle joutuneet. He ovat kaikista heikoimmassa asemassa, ja te ette ole antamassa heille sentinkään korotusta. Tässä on se tämän porvarillisen hallituksen välittäminen pienituloisista ihmisistä, kaikkein heikoimmassa asemassa olevista lapsiperheistä.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Kiitoksia. Olin valmistautunut hieman selkeyttämään tuota päivähoitoasiaa ja ajattelin käyttää puheenvuoron tässä lyhyesti, koska puhemies antoi siihen luvan.

Nythän on kuluneen viikon aikana julkisuudessa käyty hyvin kiivas keskustelu tästä kunnallisesta päivähoidosta. Siinä on jonkin verran väärinkäsityksiä. Tästähän on kirjattu tällä tavalla: "Samassa yhteydessä lasten päivähoito-oikeuden käyttämistä ohjataan nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi ottamalla käyttöön kokopäivähoidon vähimmäismaksu." Sitten täällä sanotaan, että lastensuojelullisten ym. syiden perusteella tulee lapsella kuitenkin jatkossakin olla oikeus maksuttomaan kokopäivähoitoon.

Nyt korostaisin, että tämä tullaan valmistelemaan ensi syksynä hallituksen sosiaalipoliittisessa ministerivaliokunnassa ja se annetaan eduskunnalle ensi vuoden alusta. Tarkoitus olisi, että se tulisi voimaan 1.8.2008. Tällähän pyritään ohjaamaan perheitä, joista toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona, joko kokopäiväisesti tai osapäiväisesti, ja on tarkoitus ohjata sitä, että nämä vanhemmat hoitaisivat lapsiaan entistä enemmän kotona tai käyttäisivät sitten osapäivähoitoa.

Nyt on sellainen virheellinen käsitys, että opiskelijat kuuluvat itsestäänselvästi tähän, ja sehän ei pidä paikkansa. Eivät opiskelijat ole kotona, jos he opiskelevat. Siitä syystä opiskeleville vanhemmille ei tule tätä päivähoidon vähimmäismaksua. Sitten muistuttaisin siitä, että lasten kotihoidon tukea nostetaan 20 eurolla kuukaudessa ja samoin yksinhuoltajakorotus tapahtuu, elikkä ei tämä nyt ihan ole huonolla tolalla mielestäni, miten hallitus on myöskin taloudellisesti tukenut. Muistuttaisin myöskin siitä, mitä palveluja on ajateltu organisoida lapsiperheille.

Päivähoidon vähimmäismaksusta: Sehän koskee vain kokopäivähoitoa, ja puolipäivähoidon nollamaksuluokka säilyy, ja kuten sanoin, vähimmäismaksusta saa vapautuksen lastensuojelullisin ym. syiden perusteella. Syksyn valmistelun yhteydessä tullaan käymään kaikki ne tilanteet läpi, joissa kokopäivähoidon vähimmäismaksusta tullaan vapauttamaan. Elikkä se on olemassa siellä se vapautusmahdollisuus, ja sitä haluaisin tässä nyt korostaa.

Toisin kuin julkisessa keskustelussa on väitetty, ei lasten päivähoidon subjektiiviseen oikeuteen tulla puuttumaan.

Sitten ihan vielä lopuksi totean, että kokopäivähoidon vähimmäismaksun tasoa on todella ennenaikaista nyt arvioida tässä vaiheessa. Hallitus on päättänyt, että kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja nostetaan, niin että maksutuotot vuositasolla nousevat siihen 60 miljoonaan euroon. Lasten kokopäivähoidon vähimmäismaksun osuus tulee olemaan todella pieni tästä osuudesta. Ei varmastikaan se tule kovin suuri olemaan. Äsken kysyttiin juuri Turun Sanomista, tuoko se byrokratiaa kunnille. Kyllähän meidän tehtävämme on sitten luoda sellainen järjestelmä, että se ei aiheuta liikaa byrokratiaa sinne kentälle.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluan nyt ministeri Risikolta kysyä, onko pienipalkkaisuus se syy, millä poistetaan nollamaksuluokka. Eiväthän kaikki pienipalkkaisten ihmisten lapset ole sosiaalitapauksia, vaan elävät aivan normaalia perhe-elämää, mutta vanhemmilla on liian pieni palkka. Sen palkan perusteella he ovat saaneet tämän nollamaksuluokan. Onko tämä nyt tarkoitus säilyttää, että nämä pienipalkkaiset, pääasiassa liike-elämässä, esimerkiksi kaupan kassoilla, työskentelevät naiset, usein yksinhuoltajat, säilyttävät tämän nollamaksuluokan? Ja minkä tähden tähän täytyy luoda byrokratiaa, kun te ilmoitatte, että nollamaksuluokka poistetaan?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on kyllä ihan hyvä jatkaa näitä ed. Kuopan tärkeitä, olennaisia kysymyksiä.

Entä sitten, jos on sellainen tilanne todellakin, jos perheessä etsitään töitä, etsitään töitä, ollaan pienituloisia, silloinko se sitten rupeaakin se päivähoito maksamaan? Tässä tulee ihan oikeasti tilanne, että kun on tapauksia ja jokainen harkitaan erikseen, niin kyllä byrokratia kasvaa. Minun mielestäni vähän tarpeetonta nöyryytystä tulee pienituloiselle ihmiselle, lapsiperheelle, siitä, että jos oikeasti olet varaton, niin joudut sitten miettimään, leimautuuko siinä sitten sillä tavalla tämä perhe, että meillä on lastensuojelullisia ongelmia, ja sitten rohkenee sanoa, että minulla ei ole varaa näihin päivähoitomaksuihin. Nämä ovat äärimmäisen vaikeita kysymyksiä. Lastensuojelulliset perusteet eivät voi olla se perälauta, mistä täällä puhuttiin aiemmin, että tuleehan sinne sitten niitä perälautoja. Ei tällainen voi käydä päinsä.

Vaikka ministeri Risikko sanoi, että näistä maksutasoista emme tiedä, niin esimerkiksi valtiovarainministeri, joka usein tuppaa tietämään paljon, sanoi televisiossa, että se on 20—30 euroa esimerkiksi tämä haarukka. Jos se näin on ...

... niin kun tänä päivänä 18 on se minimi, nouseeko sitten myös kaikkien näiden maksu, jotka saavat sitä minimiä, sinne kolmeenkymppiin?

Saara  Karhu  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hämmästelen vähän tätä ministeri Risikon vastausta, kun hän korosti sitä, että tämä vähimmäismaksuluokka ei koske opiskelijoita. Kuitenkin jos opiskelijan lapsi on kokopäivähoidossa ja tähän asti on ollut nollamaksuluokassa, niin totta kai se koskee myös hänen lastaan. Opiskelupaikkoja on monenlaisia, ei kaikissa voi hoidattaa lasta pelkästään puolipäivähoidossa. Esimerkiksi tämä sosiaalisten perusteiden käyttäminen ainoana kriteerinä tarkoittaa sitä, että kaikki tapaukset on seulottava ihan perin pohjin, ja totta kai se lisää byrokratiaa. Elikkä loppukysymys on se, mitä säästöjä tämä tuo, mitä se hyödyttää. Ainoa, minkä se tekee, on se, että ne pienituloiset perheet, jotka ovat nyt jollain lailla pärjänneet omillaan, joutuvat miettimään uudelleen, onko työhön lähteminen järkevää vai ei.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Tässä kirjauksessahan on tämä yms., ja sehän tässä nyt on se hiertävä tekijä, se, mitä se oikein tarkoittaa. Itsehän en ole ollut tätä kirjoittamassa, vaan (Ed. Kuoppa: Sailaksen!) — ei, vaan puolueitten puheenjohtajat olivat sopineet edellisenä iltana tästä kirjauksesta, ja se keskusteltiin sitten kehysneuvotteluissa. — Tämä yms. nyt tässä aiheuttaa sitä ongelmaa. Mielestäni siihen liittyvät tällaiset sosiaaliset ongelmat mutta myöskin taloudelliset. Ja kun täällä ed. Viitanen sanoi, että eiväthän kaikki köyhät ole niin sanotusti lastensuojelutapauksia: ei missään nimessä. Se on aivan absurdi ajatus, että te edes kuvittelette niin. (Ed. Viitanen: Se vaikuttaa!) — Ei todellakaan, sitä vaan ei ole avattu tuota yms:ää.

Sitten täällä todettiin se harhaluulo myöskin, että jos ihminen on kaupan kassalla töissä, niin aikaansaako se sitä. Eihän tämä henkilö ole silloin kotona, jos hän on kaupan kassalla. Minulla ei nyt oikein leikkaa, mitä te edes yritätte sanoa.

Ja sama juttu, kun ed. Karhu sanoi, että jos opiskelija on koulussa. Niin, kun opiskelija on koulussa, silloin hän ei ole kotona. Tämä koskee erityisesti niitä vanhempia, jotka ovat kotona. Eikö tämä mene perille?

Mikko  Alatalo  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vastuulliseen taloudenpitoon sopii vanha hyvä sääntö, että täytyy ensin tienata ja sitten kuluttaa. Tämän vuoksi velkaa ei ainakaan tule ottaa lisää.

Kun ruksasin tuossa hallitusohjelman asioita, jotka ovat samoja kuin omissa vaalibrosyyreissäni, niin täytyy sanoa, että rukseja tuli yllättävän monta, ja sama tapahtui myös budjettiraamien kohdalla. Totta kai euromäärissä olisi ollut toivomisen varaa, mutta painotukset ovat oikean suuntaisia.

Se, että veronalennuksilla ei aloiteta, on viisasta, ennen kuin nähdään, kuinka talous- ja työmarkkinaratkaisut etenevät. Työllisyysasteen lisääminen ei tule olemaan alkavalla kaudella niin helppoa kuin punamultahallituksen kaudella oli, koska ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa. Voimistuva työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen alkaa vähentää voimakkaasti työllisten määrää. Hyviä merkkejä on kuitenkin ollut ilmassa siitä, että eläkkeellesiirtymisikä on jo hieman siirtynyt ylemmäksi.

Opiskelijat ainakin voivat olla tyytyväisiä, että ensi tammikuussa he pääsevät tienaamaan kolmanneksen nykyistä enemmän ilman, että menettävät opintotukiaan. Opintotuen toivottiin nousevan myös tänä syksynä, mutta sitä saadaan vielä odottaa vuosi. Ammattiin opiskelevat nuoret olisivat toivoneet, ettei vanhempien tuloja enää katsottaisi, kun opintotukia myönnetään, mutta se haave jäi toteutumatta.

Mitä maatalouteen tulee, niin on hyvä, että Makeraan ja uusiutuvan energian edistämiseen saadaan varoja, ja myös kaksi lisävapaapäivää maatalousyrittäjille tulevat tarpeeseen.

Herra puhemies! Nyt kun Venäjä näyttää asettavan puun vientitullit, hyvä asia on, että puunkuljetusten turvaamiseen annetaan kertapanoksena rahaa. Mutta totta kai perustienpito tarvitsisi lisää rahaa huomattavasti enemmän, ja nyt ollaan noista tarpeista kaukana. Yhä suurempia summia tullaan tarvitsemaan, että saadaan erityisesti alempiasteiset tiet kuntoon. Paine liikennerahoituksen korjaamiseksi tuleekin olemaan ensi talvena, kun liikennepoliittinen selonteko valmistuu.

Meillä Pirkanmaallakin on lukuisia hankkeita, jotka pitäisi saada valmiiksi, ja Pirkanmaan kautta kulkee paljon liikennettä myös pohjoista kohti ja takaisinpäin. Tampereella Tampellan tunneli on yksi sellainen, joka on valtiosta kiinni myös. Se on Tampereen mittakaavassa Pääkaupunkiseudun Länsimetroon verrattava hanke, ja tärkeää on, että tämä aiesopimus ei tipahda liikennehankkeiden listalta. Elinkaarimallilla voidaan tunneli rahoittaa, mutta valtion täytyy sitten osansa aikanaan maksaa, ja tämä on juuri niitä malleja, joista on puhuttu. Onhan Tampere ennenkin tietysti rakentanut itse näitä yliopistoja ja lentokenttiä ja saanut sitten valtiolta rahat takaisin.

Se, että innovaatiorahoja lisätään, on Suomen strategian mukainen päätös. Suunnitelmat tästä superyliopistosta voivat olla paikallaan, kunhan se ei vie alueilta rahaa. Tavoitteena on saada korkeatasoista yliopistotutkimusta ja opetusta. Oli mielenkiintoista lukea, että jopa Tampereen yliopiston kansleri Jorma Sipilä sanoo, että nykyinen yliopistojen tukemisjärjestelmä on enemmän uhka yliopistoille kuin mahdollisuus. Sipilä kysyy, kuinka huonossa yliopistossa suomalaiset olisivat valmiita opiskelemaan, kunhan se vaan on maksutonta ja opintoraha riittävän suuri.

Herra puhemies! Hallitus tulee tukemaan kaikista vaikeimmassa taloudellisessa asemassa olevia ihmisiä ensi vuoden budjetista. Myös eläkeläiset saavat korotuksen, ja yksinhuoltajia muistetaan. (Ed. Viitanen: Koska tulee veronkevennys eläkkeensaajille?) — Se tulee vielä jossain vaiheessa, mutta sitähän ei ole vielä päätetty, missä vaiheessa.

Mutta Aamulehti tiesi kertoa, että allekirjoittanut ei purematta niele tätä lasten päivähoidon nollamaksuluokan poistoa. Toivonkin, että hallituspuolueet vielä miettivät tätä asiaa ja pitävät huolta, että ainakin yksinhuoltajien lapset saavat kokopäivähoidon. Osa-aikaisessa työssä olevien naisten asemaa ei pidä vaikeuttaa yhtään lisää. Mutta muistuttaisin kyllä nyt oppositiota, että tämä on sosialidemokraattien Raimo Sailas, joka tätä alun perin on esittänyt, ja täytyypä sanoa, että kyllä teillä on todella heikot eväät hyökätä hallitusta vastaan, kun te ette pysty mitään muuta nostamaan kuin tämmöisen kysymyksen esille täällä eduskunnassa. Voi hyvät ystävät, minä sanon ihan suoraan, että kyllä on vähiä eväitä asiasta, jota ei ole vielä edes valmisteltu millään tavalla. Se on tosiaan tuotu tuolta VM:n miehiltä papereihin, tämä asia tullaan jossain vaiheessa syksyllä käsittelemään, silloin vasta siihen asiaan palataan. Mutta näinhän se on, että kun eväitä on vähän, niin sitten täytyy tämmöisestä asiasta nostaa tällainen meteli. (Ed. Karhu: Eikö pienituloisten lapsiperheiden arki ole tärkeä?)

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Tämän päivän valtiontalouden kehyskeskustelu on osoittanut oikeiksi ne epäilyt, että kehykset vuosille 2008—2011 ovat täysin alimitoitetut. Näyttää siltä, että esitetyillä kehyksillä ei pystytä toteuttamaan edes hallitusohjelmaa, puhumattakaan niistä suurista lupauksista, joita hallituspuolueet antoivat ennen vaaleja. Kehyskeskustelu on myös osoittanut, että porvarihallitus on jo nyt pettänyt pienituloiset kansalaiset ja ryhmät.

Mielenkiintoista on myös todeta, että ministereitä ei tämä keskustelu kovin paljon kiinnosta. Keskeiset ministerit eivät ole olleet paikalla, ja selkeitä vastauksia ei ole esitettyihin kysymyksiin juuri saatu. Tähän mennessä on selvästi tullut esille vain se, että pienituloisille on tulossa lukuisia erilaisia palvelumaksujen korotuksia, joilla kuitataan muun muassa eläkkeiden ja opintorahan korotukset. Ja erittäin outo on myös tämä ministeri Kataisen ruokamaksu, joka kohdennetaan kaikista pienituloisimmille kansalaisille. Jos tämmöisiä ruokamaksuja aletaan periä, niin eikös suurituloisimmille olisi pitänyt mieluummin säätää tämmöinen ruokamaksu kuin näille pienituloisille?

Arvoisa puhemies! Muutama huomio asioista, jotka osoittavat hallituksen kehyksien epärealistisuutta. Kaikki tietävät, että hoito- ja hoivahenkilöstöstä on huutava pula tällä hetkellä, ja tilanne näyttää koko ajan pahentuvan. Henkilöstöä tarvitaan lisää noin 20 000 henkilöä. Kukaan ei ole ainakaan vielä kertonut, mistä ja miten tämä vaikea asia hoidetaan. Mistä ja millä rahalla tällainen määrä hoitajia saadaan lisää? Tähän asiaan liittyy myös kysymys hoitohenkilöstön palkankorotuksesta. Ilman palkankorotuksia on vaikea saada hoiva-alalle uutta henkilöstöä.

Kokoomus esitti ennen vaaleja hoitohenkilökunnan, hoivahenkilöstön palkkoihin 500 euron korotusta kuukaudessa. Miten tämä aiotaan toteuttaa? Hallituksen kehykset eivät kerro näistä asioista mitään, ja kun asiaa kysyy ministeri Kataiselta, hän puhuu niistä asioista niin monimutkaisesti, ettei selvää kuvaa ole ainakaan siitä vielä voinut saada. Se näyttää kuitenkin selvältä, että hallituksen kehyksillä ei tätä asiaa hoideta.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, joka jää epäselväksi, on eläkeläisten epäoikeudenmukainen verotus. Tästä verotuksesta puhuttiin paljon ennen vaaleja, ja näytti siltä, että tämä veronkevennys tähän epäoikeudenmukaiseen verotukseen oli ensisijaisena tavoitteena lähes kaikilla puolueilla. Nyt kuitenkaan hallituksen esityksestä ei käy mitenkään selville, milloin tämä veronkevennys toteutetaan. Herää kysymys, jätetäänkö asia aivan hallituskauden loppumetreille, jolloin voidaan jo puhua, että tämä asia tietoisesti vesitettiin.

Arvoisa puhemies! Eläkeläiset kyllä ymmärsivät, että tämä toteutetaan nopealla aikataululla eli heti ensi vuoden alusta.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Vanhasen kakkoshallituksen kehysesitys toimii erinomaisella tavalla siinä suhdannetilanteessa, jossa edellinen hallitus, ykköshallitus, Vanhaselta jätti perinnökseen erinomaisen taloudellisen tilanteen, paremman kuin koskaan aikaisemmin Suomessa. Yksi parhaiten menestyneitä asioita oli tietysti tavoite uusien työpaikkojen synnystä, joka jopa ylitettiin hienoisesti. 100 000:n tavoite oli vaativa, mutta 115 000 uuteen työpaikkaan päästiin. Se on osoitus siitä, että oikein ajoitettu suhdannepolitiikka ja tiukka menokuri pitivät ja osoittivat toimivuutensa.

Puhemies! Nyt on sitten mahdollisuus jakaa tätä hyvää. Sitä kuuluisaa jakovaraa käytetään 1,3 miljardia euroa, ja sitä käytetään oikeudenmukaisella tavalla ja myöskin niin, että turvataan jatkossa myöskin talouden kasvu ja työllisyyden parantuminen entisestään.

Vähimmäisäitiys-, -isyys-, -vanhempainpäivärahat, työmarkkinatuen korotukset, yksinhuoltaja-asemaan panostamiset, lapsilisien korotukset, pienten eläkkeiden nostot yhdessä kalleusluokituksen kanssa yhteensä 40 euroa, opiskelijoiden aseman parantaminen ovat esimerkkejä siitä hyvästä sosiaalisesta omastatunnosta, jota tämä hallitus edistää ihan selkeästi.

Samoin hallitus haluaa edistää kotimaista uusiutuvaa energiaa ja sen käytön laajentamista niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka tulevat yhtäältä Euroopan unionin tasolta ja toisaalta meidän omista tavoitteistamme ja ovat perusteltuja ja luovat erityisesti myöskin työllisyyttä ja talouden kasvua ympäri Suomen. Tämä on aitoa aluepolitiikkaa yhdessä talouspolitiikan ja hyvän ilmastopolitiikan kanssa, ja tämä on myöskin selkeä arvovalinta ja ratkaisu tämän hallituksen osalta.

Puhemies! Siihen viimeksi mainittuun asiaan kuitenkin luo aivan uudenlaisen leiman tänään tullut tieto siitä, että Venäjä on aidosti ja vakavissaan ottamassa puutullit käyttöön. Tämä myös merkitsee sitä, että merkittävä osa meidän puupohjaisesta energiastamme, hakkeestamme, purustamme, kuorikkeesta, jää muuten tulematta. Yhdessä sen 18 miljoonan kuution lisäksi, jota sieltä puuta tulee, siinä tulee merkittävä määrä myöskin puuenergiaa.

Tämä vaatii uudelleenarvioinnin ja tarkastelun siinä vaiheessa viimeistään, kun tehdään liikennepoliittista selontekoa. Riittävätkö nämä satsaukset, jotka nyt niillä tiedoilla ennen puutulleja, mutta kuitenkin tietoisina siitä, että 15 miljoonaa kuutiota halutaan omista metsistämme lisää puuta ulos, turvaamaan teollisuuden puuhuollon ja Suomen kasvavan bioenergian tarpeen? Siksi tätä tarkastelua täytyy tehdä ihan uudesta näkökulmasta. Yksi merkittävä asia siinä ovat tietenkin nuo alempiasteiset tiestöt ja siihen liittyen tietysti myöskin yksityistiet ja niiden kunto, jotta ne kestävät tuon lisääntyvän kuljetusten määrän, jonka puuhuollon laajentaminen omista metsistä aiheuttaa.

Puhemies! Selonteossa tai kehyksissä on erinomainen asia myöskin se, että vihdoin ja viimein Makera eli Maatilatalouden kehittämisrahasto saa kunnollisen pääomittamisen, lisäbudjetissa 100 miljoonaa, ja sen jälkeen on 30 miljoonan vuosittainen siirto. Se on täysin välttämätöntä, jotta me pystymme pitämään niin välttämättömät korjaus- ja korvausinvestoinnit kuin myös rakenteen edellyttämät uusinvestoinnit sellaisella tasolla, että meidän ruuantuotantomme säilyy oman maan kattavana, ja siitä pitää olla iloinen, että se nyt vihdoin viimein sinne tuli.

Puhemies! Yksi ainoa tahra, jonka itse löydän tästä hallituksen kehysesityksestä, on liikennepolitiikka liittyen Etelä-Savon maakunnan tärkeimmän hankkeen Viitostien rahoittamisen lykkäämiseen jälleen kerran. Minusta tämä kertoo siitä, että poliittisten lupausten kohdalla on menty nyt jo askel liian pitkälle. Omassa maakunnassani ei enää puhuta niinkään tiestä, vaan siitä, että kaikki puoluejohtajat ennen vaaleja kävivät lupaamassa tämän tiehankkeen meille. Nyt sitä ei kuitenkaan tule. Eduskunta yksimielisesti on lausunut tästä useampaan otteeseen. Kun mietitään vaalien jatkuvaa alentuvaa äänestyskäyttäytymistä, niin kyllä tästä löytyy yksi selkeä syy siihen. Kyllä puheiden ja lupausten ja toteutumisen päätösten yhtenäisyyden täytyy olla paremmalla tasolla kuin se tässä kohdalla on. Siksi on käsittämätöntä, että tämä poistettiin tai muutettiin sen aikataulua myöhäisemmäksi.

Ja oikeus ja kohtuus on se, että kun eduskunta johdonmukaisella tavalla on sen päättänyt yksimielisesti, se myöskin hoitaa tämän asian sitten, kun budjetin aika tulee. Etelä-Savossa ei ihan näillä näppäimillä ole näköpiirissä muutamaan vuoteen ylikuumentumista, millä valtiovarainministeri Katainen perusteli tätä siirtoa. Se ei ole relevantti peruste. Se ei mene läpi missään. Kysymys on poliittisesta tahdosta, ja sitä täytyy nyt myös tältä talolta löytyä, kun budjetissa ollaan.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Sinivihreä hallitus on käyttänyt malttia valtiontalouden kehyksiä laatiessaan. Vuosia voimakkaana jatkunut talouskasvu on kiihdyttänyt pienen kansantaloutemme tilanteeseen, jossa ei ole varaa liialliseen löysyyteen. Maltti on nyt äärimmäisen hyvä asia nykyisessä suhdannetilanteessa. Talouden ylikuumenemiseen ja sen vaaroihin on syytä suhtautua vakavasti, sillä mittarit osoittavat, että inflaatio on kiihtynyt, monella alalla vallitsee työvoimapula ja asuntojen hinnat jatkavat voimakasta nousuaan.

Noista lähtökohdista huolimatta hallitus päätti toteuttaa tulonsiirrot heikommin toimeentuleville, kuten eläkeläisille, opiskelijoille ja lapsiperheille ja etupainotteisesti. Tuo päätös osoittaa selkärankaa. Hallitusohjelman nimen mukaisesti olemme rakentamassa vastuullista, välittävää ja kannustavaa Suomea. Hallituksen kehyksissä on lähdetty myös rohkeasti luomaan uutta kasvua ja uskoa tulevaan. Vahvat panostukset työllisyyteen ja osaamiseen lupaavat hyvää tulevaisuuden haasteista selviämiselle ja kertovat hallituksen vastuullisesta politiikasta, jolla hyvinvointi turvataan. Veroratkaisujen osalta on järkevää jättää pelivaraa esimerkiksi hallituskauden loppuvuosille.

Arvoisa herra puhemies! Viime vuosien aikana tienpidon ja radanpidon perusrahoituksessa on ollut kymmenien miljoonien eurojen vaje. Väylästömme kunto on usean vuoden ajan heikentynyt, ja samaan aikaan esimerkiksi 60-luvulla rakennettujen siltojen peruskorjaustarve on kasvanut voimakkaasti. Aikanaan 90-luvun alussa tieliikenteeltä perityistä verotuotoista liikenteen hankkeisiin ja tienpitoon palautui lähes 50 prosenttia. Tänä päivänä tuo palautusprosentti on laskenut selkeästi alle 20:n. Tilanne ei siten ole kovin mairitteleva.

Nyt hallitus on päättänyt paikata tuota alijäämää. Ensimmäinen korjausliike oli palauttaa edellisen hallituksen aikana leikattua perustienpidon rahoitusta 20 miljoonalla, joka kohdistetaan erityisesti metsäteollisuuden raaka-aineen saannin turvaamiseen. Tänään täällä on tullut jo monta kertaa esiin tuo puutullien tulo, ja me tarvitsemme tiestöt kuntoon, jotta saamme tehtaille tavaraa Suomeen. Kaakkoisen Suomen näkökulmasta vielä se on äärimmäisen tärkeä panostus noitten puukuljetusten turvaamiseksi. Tuo kertapanos ei kuitenkaan riitä, vaan tienpitoon tarvitaan välttämättä lisäpanostuksia.

Kuntatalouksien parantaminen on yksi hallituksen keskeisistä haasteista. Tuolloin kuntien palvelurakenneuudistuksen jatkaminen on ehdoton edellytys kuntatalouksien tervehdyttämiselle. Kuntaliitoksiin tarkoitettua porkkanarahaa lisätään reippaasti ja kuntien ja valtion väliset kustannusjaon tarkistukset tullaan tekemään täysimääräisinä.

Opetuksen parantamiseen panostetaan, kuten vaalien alla luvattiin. Hallitus nostaa opetus- ja kulttuuritoimien valtionosuuksia ja vahvistaa tuki- ja erityisopetusta. Valtionosuuksien korotuksella halutaan erityisesti pienentää opetusryhmien kokoa. Kuntatalouden tervehdyttäminen on tarpeen, jotta kuntien velkaantuminen ei jatku ja samalla palveluiden järjestäminen ei rapaudu. Tähän joukkoon kuuluu myös lasten päivähoito. Uskon, että uusilla eväillä alijäämäisten kuntien määrä vähenee ja se tulee näkymään kuntalaisten parempina palveluina.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! I den redogörelse som nu ligger till grund för våra diskussioner finns en enda mening om sjöfartsstödet, där sägs det att beviljandet av stöd för kostnaderna för besättningen på handelsfartygen skall fortsätta. Ledamot Wideroos behandlade också i korthet rederibeskattningen och sjöfartsprogrammet.

Om det kan sägas att vi — jag och vi som sysslar med de här frågorna — är nöjda med det som står i regeringsprogrammet, men det krävs insatser, det krävs politiska beslut. Vi vet att det pågår en revidering av stödlagstiftningen. Det finns en tjänstemannagrupp sammansatt av företrädare för kommunikationsministeriet, finansministeriet, handels- och industriministeriet samt Sjöfartsverket som är i slutskedet av en omfattande reform av stödlagstiftningen för sjöfarten. Ett förslag till lagproposition blir färdigställt inom kort. Det handlar bland annat om att man skulle permanenta det stöd som för närvarande ges men som går ut 2009. Det är väldigt viktigt att det faktiskt fattas politiska beslut om att det här skall ske och att det som står i regeringsprogrammet verkställs.

Revideringen av rederibeskattningen — och då talar jag om tonnageskattelagen som skall reformeras — är också någonting som i princip är ganska så klart. Det finns bra skrivningar om det i regeringsprogrammet, men det finns inga tidtabeller och tidtabeller måste till politiska beslut. Vi ser hur det är alldeles för osäkert för sjöfartsnäringen att satsa på nya fartyg så länge det är oklarheter i vad som gäller och sker, redarna sitter fortfarande beredda på utflaggning som vi inte längre kan acceptera.

Så med det här vill jag bara konstatera att jag i princip är nöjd med det som finns i regeringsprogrammet, men skrivningarna i rambudgeten ger kanske inte riktigt stöd för den tidtabell vi hade väntat oss. Jag hoppas att utskottet kommer att se närmare på den här frågan.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyi.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Koulutus ja osaaminen ovat vahvasti esillä kehyksissämme, ja se on hieno asia. Se on yksi painopistealueista sekä hallitusohjelmassa että tässä kehysselonteossa myöskin. Meillä opetustoimella oli kova pelko viime kaudella siitä, että sosiaali- ja terveyssektori imisi opetustoimen määrärahat ikääntymisen ja ikäluokkien pienenemisen johdosta, ja siksi on erittäin hyvä ja odotettu asia, että vihdoin koulutusta vahvistetaan. Tätä on odotettu jo kauan koulutuksen kentällä. Se, mikä hallitusohjelmassa ja kehyksissä on tärkeää, on, että koulutusjärjestelmää vahvistetaan kaikilla koulutuksen asteilla, sillä koulutusjärjestelmä on kokonaisuus, joka on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Aina seuraava aste nojautuu edelliseen asteeseen. Se on semmoinen spiraali, joka kasvaa ja kehittyy. Uusi oppiminen tulee aina edellisen oppimisen päälle. Meillä on ihan turha odottaa huippusuorituksia yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ja muualla, jos ei meidän perustamme ole kunnossa.

Pisa-tutkimus oli erittäin hieno asia maassamme ja suurimerkityksellinen maamme koulutusjärjestelmän arvostukselle, mutta sen huono puoli näin kansallisesti katsottuna on, että viime kaudella käytännössä ajateltiin niin, että koulutuspuoli ei enää tarvitse määrärahoja lisää, koska olemme niin hyviä maailmassa, eikä huomattu, että kilpailijamaat menevät vinhaa vauhtia ohitse. Esimerkki siitä on, että meillä on pitkän aikaa ollut opetuksen osuus bruttokansantuotteesta laskusuuntainen, kun taas kilpailijamailla se on noususuuntainen. Sen takia tämä hallitusohjelma ja tämä kehysbudjetti ovat erityisen tervetulleet meille.

Yliopiston rahoituksesta täytyy todeta se, että on hienoa, että me saamme, ja pitää vielä huolehtia siitä, että todellakin saamme 20 miljoonaa euroa yliopiston perusrahoitukseen vuosittain. Sillä me saamme opettajien lukumäärän pienemmäksi. Kun vertaa Suomen yliopistoissa olevien opettajien lukumäärää opiskelijoitten määrään, niin meillä on noin yhden suhde kahteenkymmeneen ja huippuyliopistoissa maailmalla on yhden suhde kymmeneen. Me emme millään kykene saamaan huippuosaamista Suomeen, jollemme lisää yliopistojen rahoitusta. On suorastaan ihme, että olemme tähän asti pärjänneet maailmalla niin hyvin. Jos vertaa maailman johtavien yliopistojen budjetteja, niin niillä budjetti on noin kolmen miljardin dollarin vuosiluokkaa, ja se on enemmän kuin koko Suomen yliopistojärjestelmän rahoitus yhteensä. Nyt on kyllä yliopistojen aika saada oma rahoitus kuntoon. Sitä aiotaan nyt tehdäkin. Me tulemme myös saamaan uuden innovaatioyliopiston, jonka rahoitus ei tietenkään saa olla pois muilta yliopistoilta. Ja näin varmasti on, että huolehditaan myöskin siitä.

Millä me pärjäämme tulevaisuudessa maailmalla? Me pärjäämme osaamisella, asiantuntemuksella. Me pärjäämme luovuudella, ja siihen pitää satsata jo perusopetuksesta lähtien. Luovuuttakin pitää harjoitella, se ei vaan sitten synny ykskaks, kun sitä tarvitaan, ja tähän pitää panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän. Meidän on pidettävä maassamme kiinni nykyisistä vahvuuksistamme, missä me olemme erityisen menestyneitä, esimerkiksi metsäalasta ja it-alasta, niitten kehittämisestä, mutta tulee olemaan uusia nousevia aloja, joihin meidän pitää satsata. Muun muassa energiateknologia, ympäristöteknologia, hyvinvointiala ja kulttuurialat ovat nousevia aloja, joilla suomalainen tulevaisuudessa menestyy, ja tämä kaikki vaatii tietysti myös omalta osaltaan rahaa.

Vanhustenhuolto on täällä ollut alkupäivästä tapetilla kovastikin, ja on moitittu, missä ne meidän vanhustenhuollon linjaukset ovat. Mutta itse olen erittäin tyytyväinen juuri näihin linjauksiin, mitä hallitusohjelmassa on. Tanskassa kävi niin, että siellä kun oltiin tyytymättömiä omaan vanhustenhuoltoon, niin tehtiin poliittisesti yksimielinen päätös siitä, että kaikki laitetaan uusiksi. Rahaa ei ollut, ja sitten siitä rahattomuudesta ja poliittisesta yksimielisyydestä syntyi tämä Tanskan malli, joka on Euroopan vanhustenhuollon malli.

Kaikkeen ei aina tarvita lisää rahaa. On paljon kiinni myös siitä toimintatavasta, millä asioita tehdään ja milloin tehdään. Terveyden edistäminen ja toimintakyvyn edistäminen ovat niitä avainasioita, joita kannattaa tehdä, joihin on satsattu liian vähän panoksia, kiinnitetty liian vähän aikaisemmin huomiota, ja nyt vihdosta viimein näihin asioihin myöskin laitetaan rahaa ja tähän asiaan kiinnitetään huomiota. Tällä tavalla me saamme terveyttä lisää. Jos kaikki olisi pelkkää sairauden hoitoa, niin eihän mikään raha maailmassa riittäisi tähän asiaan. Sen takia meidän painopisteemme on myöskin terveydenhuollon puolella ja sosiaalihuollon puolella, vanhustenhuollon erityisesti, jossa on menty aivan oikeaan ja tervetulleeseen suuntaan.