Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Esillä on hallituksen toinen lisätalousarvio. Esitellään muutamia huomioita alkuun tuloarviosta, joka on kasvanut mukavalla tavalla. Tuloarviota esitetään korotettavaksi yhteensä 785 miljoonalla eurolla. Tämä tulonlisäys koostuu lähinnä tuloveroarvion ylityksestä. Vuoden 2006 kertymätietojen perusteella korotusta olisi 336 miljoonaa euroa. Aivan yhtä lailla arvonlisäveron tuloennustetta on nostettu vajaalla 150 miljoonalla eurolla. Sitten muita pienempiä tulokohtia ovat korkotulot ja voiton tuloutukset. Niistä muodostuu myös suuri kokonaisuus, 275 miljoonaa, elikkä osakkuusyrityksillä on mennyt hyvin ja sieltä on saatu sitten osinkotuloja.

Lisäksi esitetään, että valtion kassaa pienennettäisiin tulouttamalla aiempina vuosina kertyneestä kumulatiivisesta ylijäämästä talousarvion kattamiseen yhteensä 600 miljoonaa euroa. Näin ollen hallitus esittää, että määrärahalisäysten jälkeen syntyvä ylijäämä, 1 147 miljoonaa euroa, käytettäisiin valtionvelan lyhentämiseen.

Jos katsotaan hieman tätä määrärahojen lisäyspuolta, tässä esityksessä esitetään lisättäväksi määrärahoja 239 miljoonalla eurolla. Sieltä suurin yksittäinen kertaerä, 100 miljoonaa euroa, siirretään Maatalouden kehittämisrahastoon investointihakemusruuhkan purkamiseksi. Toiseksi suurin yksittäinen kohde on valtion velan korkomenot, elikkä esitetään 50 miljoonan euron lisäystä. Tämä on itse asiassa tekijä, joka varmasti puolustaa tätä aiempaa suurempaa tavoitetta elikkä valtionvelan lyhentämistä.

Muutamia yksityiskohtia ehkä määrärahalisäyksistä, joita esitetään poliisien työllistämiseen ja puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksiin. Samaten Talvivaaran kaivoksen tieyhteyksien parantaminen on tässä esillä, samoin Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman mukaisten arvokkaiden metsäalueiden suojelutilanteen parantamiseen 3 miljoonaa euroa. Aivan yhtä lailla työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja starttirahaan tarkentuneiden arvioiden johdosta on tarkoitus lisätä reilu 13 miljoonaa euroa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä valtiovarainministeri kertoi, että liikkumavaraa on tullut oikein rutkasti lisää verrattuna siihen, mitä tuossa on vielä arvioitu vuoden vaihteessa ja sen jälkeenkin. Kuilu suuri- ja pienituloisten välillä on kasvanut suureksi. Leipäjonoissa seisoo tänä päivänä enemmän ihmisiä kuin pahimpina lamavuosina. Jonoihin on työttömien ja eläkeläisten lisäksi tullut pätkätyöläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä. Mitä uusi porvarihallitus tekee ensi töikseen? Se ilmoittaa poistavansa kokopäivähoidon maksuttomuuden pienituloisten yksinhuoltajien lapsilta. Hallitus tekee näin, vaikka kaikki tutkimustulokset kertovat, että yksinhuoltajaperheet ovat kaikista tiukimmilla yhteiskunnassa.

Hallitus ei tee mitään poistaakseen Suomesta köyhyyttä, mutta sen sijaan se on vahvasti suurituloisten asialla. Varallisuusvero on jo poistettu ja nyt ollaan poistamassa perintöveroa kokonaan. Veronalennukset hallitus kohdentaa suurituloisia suosiviksi. On laskettu, että 60 000 euron vuositulon saajalle hallituksen lupaamat veronalennukset tarkoittavat noin 200:aa euroa lisää kuukaudessa puhtaana käteen. Vertailun vuoksi kansaneläkettä korotetaan 20 eurolla kuussa. Hallitus ilmoittaa myös kiristävänsä energiaverotusta ja nostavansa sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksuja. Vaikka eläkeläisten verotusta tullaan korjaamaan, mikä on hyvä asia, nousevat sähkö-, polttoaine- ja lämmityskustannukset samaan aikaan. Nämä lisämenot syövät heti eläkkeen korotuksen ja veronalennuksen tuoman hyödyn. Kaikista pienituloisimpien eläkeläisten tilanne ei tule korjaantumaan. Taitettua indeksiä ei näillä näkymin tulla oikaisemaan tälläkään vaalikaudella, vaikka vaalikentillä muuta luvattiin hallituspuolueittenkin edustajien suulla.

Työttömille hallitus ei lupaa korotusta toimeentuloon ollenkaan. Onko hallitus unohtanut, että Suomessa on edelleenkin yli 300 000 työtöntä? Myöskään omaishoitajien asema ei ole Suomessa sellainen kuin sen pitäisi olla. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan omaishoitajat säästävät yhteiskunnan varoja jopa 300 miljoonaa euroa vuodessa. Omaishoitajia on Suomessa noin 300 000, joista vain 30 000 saa omaishoidon tukea. Omaishoidon tukea maksetaan useimmiten sen minimimäärä, 310 euroa kuukaudessa.

Olen jättänyt lisätalousarvioaloitteen, että varattaisiin määräraha omaishoitajan hoitopalkkion korottamiseen 30 eurolla kuussa. Omaishoidon tuki on todella pieni korvaus tärkeästä työstä, kun vielä otetaan huomioon omaishoitajan työn raskaus ja työaika. Ja kun tuesta maksetaan vielä verot, niin käteen jäävä osuus on hyvin pieni. Moniko on tullut ajatelleeksi, että omaishoitajana toimiva eläkeläinen joutuu maksamaan saamastaan tuesta veroa jopa 30 prosenttia, kun taas eläkeläinen voi tehdä ansiotyötä verovapaasti tiettyyn rajaan asti? Omaishoitajia kohdellaan siis epäoikeudenmukaisesti myös verotuksessa. Tässä riittää korjattavaa.

Tein myös talousarvioaloitteen määrärahasta, jolla sairaanhoitopiirit voisivat palkata lisää henkilöstöä. Sairaanhoitopiirit kamppailevat talousvaikeuksissa, kun kuntien huono taloudellinen tilanne on ajanut ne ahtaalle. Hoidettavien määrä on kasvanut koko ajan, mutta henkilöstön määrää ei ole voitu rahan puutteen vuoksi lisätä. Nykyisestä tilanteesta kärsivät sekä potilaat että henkilökunta. Henkilökuntaa tarvitaan lisää. Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kuulin, että heillä on pulaa erityisesti röntgenhoitajista. Kalliit laitteet ovat usein tyhjän panttina, kun henkilökuntaa ei ole löydetty. Melkoista resurssien hukkaan heittämistä.

Pulaa on myös kätilöistä. Kätilöt koulutetaan muualla, eivätkä he valmistumisen jälkeen palaa kotiseudulleen töihin. Henkilöstön palkkaamiseen tarvitaan lisää rahaa, jotta ihmiset saavat parhaan mahdollisen hoidon eikä ylityöllistetty henkilökunta näänny työtaakkansa alla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä valtiovarainministeri esitteli suuria rahavirtoja. Hyvä, että laatikon pohjat on kaivettu ja tuloutettu ja valtionvelkaa lyhennetään. Pitää muistaa se, että edellisen vaalikauden aikana omaisuutta myytiin 4 016 miljoonan euron edestä ja siitä vain 326 miljoonaa euroa riitti valtionvelan lyhentämiseen. Hyvä, että sieltä jälkikäteen vielä löytyi joku rupia, koska nyt siinä esityksessä, jota tässä tänä päivänä aikaisemmin on käsitelty, on 58 miljardia euroa lähtökohtana sen esityksen mukaan, toisin kuin valtiovarainministeri esitti. Lähtökohtatilanteessa on velka ja lopussa on velka samanlainen, siinä ei valtionvelka lyhene mihinkään.

Mutta, arvoisa puhemies, pyysin puheenvuoron hyvin merkittävän asian tiimoilta, nimittäin Talvivaaran kaivoshankkeen tiimoilta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tätä merkittävää asiaa käsitellään. Se on merkittävä monessa suhteessa. Se riippuu siitä, mistä sitä katsotaan. En ota sen kaivosmerkitykseen sinänsä kantaa sen takia, että varmaan sitten hallitus on harkinnut, että tämä asia on ihan kunnossa, mutta epäilen, että suhteellisen harva kansanedustaja on tietoinen siitä, mitä siellä itse asiassa on tapahtunut ja mitä kaikkea on meneillään.

Tässä ovat vielä oireelliset nämä luvut. Siis tässä tapauksessa 64 miljoonaa euroa liikutellaan rahoja ja 64 neliökilometriä Suomen pinta-alasta tullaan käsittelemään sellaisella tavalla, että sen alueen ympärille joudutaan rakentamaan Auschwitzin aitaakin rankempi aita estämään kaikkinainen ihmisen pääseminen sille alueelle, kun se avolouhos on siellä kaivettu. Elikkä siis toisin sanoen Suomen pinta-alasta poistetaan tämän suuruinen alue ikuisiksi ajoiksi. Lisäksi sen alapuolinen vesistöalue tuhoutuu kokonaan käyttökelvottomaksi. Siellähän on kesäasutusta ja maanviljelystä jnp. Kaikki ne joudutaan sieltä poistamaan sen takia, ettei siellä kukaan voi olla. Siellä on muun muassa erittäin kaunis jokimaisema, kävin sitä viime kesänä katsomassa. Se on tuhoutuva kaikkinensa päivinensä, elikkä tämä on todella rankka hanke.

Millä tavalla tätä hanketta on hoidettu, sekin on osa aika kurjaa Suomen historiaa. 90-luvulla käytiin erittäin hyvää keskustelua siitä, että näin merkittävien hankkeitten yhteydessä silloin, kun niitten rahavirtoja tuodaan eduskunnan käsittelyyn, niissä täytyy olla erittäin tarkat ympäristövaikutusten arvioinnit jnp. takana, kun on siis tavallaan Suomen pinta-alan pienentämisestä kysymys. Mitään tällaista ei ole tehty, ei yhtään mitään.

Julkisuudessa viimeksi tällä viikolla on ollut kertomuksia siitä, että on olemassa ympäristöluvat ja ne ovat kunnossa. Kyllä ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvan, mutta siitä on valitettu eikä siitä ole lainvoimaista ratkaisua olemassa. Elikkä siis toisin sanoen kaikki nämä pörssioperaatiot ja kaikki muut on tehty siinä hyvässä uskossa, että kaikki hoitaantuu.

Edelleen se alue on hakattu, metsät, se 60 neliökilometriä käytännöllisesti katsoen kohta UPM-Kymmenen toimesta kokonaan paljaaksi ja siellä ruvetaan sitten möyrimään. Mihinkä rahaa tässä nyt osoitetaan? Tiestöä on ryhdytty tekemään rautatien pohjaa varten, maanteihin on puututtu ilman, että mitään pelisääntöjä, jotka yhteiskunnassa näitä varten on luotu, olisi toteutettu. Aivan niin kuin olisi ikioma Kajaanin laki voimassa, tämähän on Kajaanin kaupungin aluetta. Elikkä siis tämä on niin hurja juttu, että Villissä lännessäkään varmaan ei tällä tavalla, Klondykessä, tehty näitä hommia silloin aikoinaan kuin nyt tehdään Kainuussa. Elikkä siellä saa tehdä ihan mitä tahansa.

Vielä otetaan huomioon se, että kun ympäristölupaa haettiin tälle hankkeelle, niin tiedostot oli sotkettu erikantaisesti sillä tavalla, että samalla laitteella ei voinut lukea niitä ollenkaan. Eikä niitä ensin meinannut saada millään, mutta sitten meidän tietopalvelumme auttoi saamaan nämä sähköisessä muodossa käyttöön saadaksemme todeta, että meidän laitteillamme eivät aukea ne tiedostot ollenkaan jnp. Siis tämähän on todellakin aivan uskomaton hanke, ja kaikki tämä näköjään hyväksytään lailliseksi toiminnaksi. Niitä papereita ei saanut lukea, kun viranomaiset olivat ottaneet ne itselleen luettaviksi silloin, kun piti tutustua nähtävilläoloaikana näihin asioihin. Mikään tieto, mikä on annettu, ei ole pitänyt paikkaansa, kun niitä on selvitetty. Elikkä me elämme jännittävässä maailmassa.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! En malta olla toteamatta näin aluksi, että olen iloinen siitä, että arvoisa valtiovarainministeri Katainenkin on paikalla. Ehdin jo hetken olettaakin, että istumalihaksenne ovat hyytyneet, toisin kuin minun.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että hallitus osoittaa lisämäärärahan rataverkon korjausinvestointeihin. Rataverkon korjausinvestointeihin tarvittavat määrärahat laskevat jatkuvasti. Globaaleilla markkinoilla rataverkon korjausmateriaalien hankintakustannukset ovat kohonneet merkittävästi. Samalla rahalla saa nyt yhä vähemmän. Vähennysten seurauksena rataverkon liikenne- ja käyttörajoituksia on jouduttu lisäämään. Tilanteesta on aiheutunut myös jatkuva henkilöstön lomautusten uhka. Vastoin hallituksen tavoitteita raideliikenteen kilpailukyky on suhteessa muihin liikennemuotoihin alentunut.

Loppuvuodelle 2007 aiotut rataverkon korjaushankkeet ympäri Suomea ovat määrärahojen puutteessa nyt vaarantuneet ja jopa mahdollisesti lykkääntymässä. Mikäli lisämäärärahoja ei saada, on pelättävissä, että myös tulevaisuudessa Satakunnan jonossa olevat hankkeet siirtyvät toteutettaviksi suunniteltua myöhemmin. Erityisen tärkeää on varmistaa, että Tampere—Pori-rataosuuden kehittäminen tapahtuu suunnitellussa aikataulussa. Satakuntalaisen tavaraliikenteen ja satamien toimivuuden kannalta on tärkeää jatkaa Mäntyluoto—Harjavalta- ja Rauma—Kokemäki-osuuksien lisäksi akselipainojen nostoa 25 tonniin myös Harjavalta—Kokemäki- ja Kokemäki—Tampere-osuuksilla.

Lisämäärärahojen saaminen perusrataverkon korjausinvestointeihin on tärkeää, sillä vuorossa odottaa myös Pori—Tampere-radan tasoristeysten muuttaminen eritasoristeyksiksi tai poistaminen nopeiden henkilöjunayhteyksien luomiseksi.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2007 talousarvioon rahaa rataverkon korjausinvestointeihin.

Reijo  Kallio  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti parista asiasta liittyen lisätalousarvioon.

Kiitos edellisen hallituksen hyvien päätösten talouskehitys maassamme on ollut hyvä, mikä on mahdollistanut verotuloarvioiden kasvattamisen, ja näyttää siltä, että ainakin lyhyellä tähtäyksellä verotulojen kehitys tulee edelleenkin olemaan hyvä. Huomionarvoista on myös se, että osinkotulot ovat kehittyneet hyvin. Viime vuonna osinkotuloissa pääsimme jo yli 1,5 miljardin euron, ja tämän vuoden arvio on runsaat 1,6 miljardia euroa. Valtion pörssiomistuksen arvo tänä päivänä lienee tuolla 27,5 miljardin paikkeilla, eli siihen nähden tällainen runsaan 1,6 miljardin euron osinkotuotto on erittäin hyvä, noin 6 prosentin tuotto. Haluaisinkin korostaa sitä, että meidän tulee olla hyvin pidättyväisiä valtion omaisuuden myynnin suhteen. Valtion omistuksella on merkityksensä paitsi hyvän tuoton kautta niin myöskin siksi, että valtion omistuksella on hyviä työllisyys- ja muita aluepoliittisia vaikutuksia. Valtion omistus osaltaan myöskin vakauttaa yritysten omistajuutta.

Sitten toinen, rahallisesti pienempi asia, johon haluan puuttua, on se, että tämä porvarihallitus heti ensi töikseen oli paisuttamassa keskushallintoa. Tämä tietysti tapahtuu siten, että lisätään ministereiden määrää ja lisätään poliittisten valtiosihteerien määrää. Tämä kehitys on tietysti aivan väärän suuntainen. Meidän päinvastoin pitäisi kyetä keskushallintoa vähentämään, perkaamaan. Tällä hetkellähän meillä paikallishallinto on hyvin jo timmissä kunnossa, aluehallinto myöskin. Aluehallintoon liittyen pidin kuntaministeri Kiviniemen avausta siitä, että meidän pitäisi luopua maaherroista, jotenkin vähän perusteettomana. Tietysti on tarpeen arvioida se, onko meillä tänä päivänä lääninhallituksille tehtäviä, mutta sen arvion tulee tapahtua nimenomaan tehtävien kautta. Jos tullaan siihen tulokseen, että nykyiset lääninhallinnon tehtävät voidaan hoitaa jollakin muullakin tavalla, niin silloin ei tietenkään tarvita maaherrojakaan, mutta jos lääninhallitukset katsotaan perustelluiksi, niin kyllä siellä sitten joutavat maaherratkin olla. Näiden maaherrojen vähentämisen kustannusvaikutus olisi myöskin pienempi kuin sen, mitä nyt ollaan lisäämässä todellakin keskushallintoon ja valtioneuvostoon määrärahoja.

Valtiosihteeriasiassa perään myöskin kyllä kokoomuksen johdonmukaisuutta. Kokoomushan on määrätietoisesti, johdonmukaisesti vastustanut valtiosihteerijärjestelmää. Kun viimeksi eduskunnassa tätä asiaa käsiteltiin, niin täällä monet kokoomusedustajat puhuivat tätä järjestelmää vastaan ja itse asiassa eduskuntaryhmä oli tätä järjestelmää vastaan. Haluan tästä keskustelusta palauttaa mieleen yhden sitaatin. Tämä on ed. Kimmo Sasilta. Sitaatti alkaa: "Valtioneuvostossa tammikuussa 2003 ministerit Niinistö ja Sasi kokoomuksesta vastustivat tätä järjestelmää, ja eduskunnassa kokoomuksen eduskuntaryhmä selkeästi vastusti valtiosihteerijärjestelmää. Se on kokoomuksen johdonmukainen kanta, ja siitä ei ole horjuttu." Miten on, kokoomus, eikö tästä kannasta ole kohtuullisessa määrin horjuttu?

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Myös minä jäin kaipaamaan ed. Sasia tässä keskustelussa hallituksen koon kasvattamisen ja valtiosihteerien lisärahoituksen puolustajana.

Mutta, herra puhemies, asia, joka on erittäin vakava ja sisällöllisesti ja taloudellisesti mittava, on Maatilatalouden kehittämisrahaston lisärahoitus. On aivan mielenkiintoista, mitenkä tässä tapauksessa hallitus ja valtiovarainministeri menevät hyvin pienieleisesti maa- ja metsätalousministeriön ja MTK:n selän taakse, ilman että kunnolla avataan sitä, mitä liittyy siihen, että hallituksen lisäbudjetin suurimpia menoeriä on 100 miljoonaa euroa Maatilatalouden kehittämisrahastoon. Hallitus toteaa, että avustusten tarve on kuitenkin jo tehtyjen päätösten ja vireillä olevien hakemusten mukaan yhteensä noin 240 miljoonaa euroa. Tässä on todella tyypillinen MTK-johtoisen hallituksen kaavamainen tapa esitellä erittäin isoja taloudellisia ja poliittisia maatalouteen ja maaseutuun liittyviä kysymyksiä. Maatalouden rakennetukipolitiikkaa on ehdottomasti arvioitava tarkemmin, jotta voidaan myöskin todella päättää siitä, että maatalouden tuet suuntautuvat päätoimisten nuorten tuottajien toimintaedellytysten vahvistamiseen.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on eri selvityksissään todennut saman, mikä meidän sosialidemokraattien taholta on useasti todettu, että tämä tukijärjestelmä liian massiivisena ja ilman, että sen sisältöä on arvioitu, on nostanut erityisesti pellon hintaa ja kapitalisoitunut muun muassa maitokiintiöiden hintoihin ja tätä kautta vaikeuttanut itse asiassa nuorten toimintaa jatkavien elinehtoja. Muun muassa maitokiintiöiden kansallinen kauppahan ajettiin läpi Ahon porvarihallituksen aikana ja sillä nimenomaan tuettiin käytännössä luopujia, ei tilaansa ja toimintaansa jatkavia työvaltaisen maatalouden harjoittajia, jotka joutuvat käytännössä velkarahalla ostamaan erittäin kalliita kiintiöitä. Tämä ongelma näkyy edelleenkin.

Mielestäni nyt olisi ollut vihdoin, ja on vihdoin, paikka arvioida tätä tukipolitiikkaa ja pohtia, millä tavalla me kohdennamme sitä nimenomaan eniten tukea tarvitseville. Investointitukien osuus näistä investoinneista on myös sen takia tärkeä, että me tarvitsemme myös kansallista hyväksyttävyyttä keskusteltaessa jatkossa muun muassa EU:n ja Suomen maatalouden erityisjärjestelystä. Maatalouspolitiikan pitää olla läpinäkyvää ja tukien hyväksyttävyyden myös kansalaisten näkökulmasta kunnossa. Tukien tulee olla oikeudenmukaisesti myös tarpeeseen nähden perusteltavissa olevia. Täytyy sanoa, että Maatilatalouden kehittämisrahasto on kyllä tällä hetkellä kuin salaseura. Sen tukiperiaatteista ja toiminnan kehittämisestä ei käydä avointa keskustelua, tokkopa on valtiovarainministerinkään johdolla sen kummemmin käyty, kun hallituksen muodostamisessa on ollut tietty hintapiikki, johon MTK-johtoinen keskusta on nyt lappunsa tuonut.

Herra puhemies! Hyvin vakava, pieni suuri asia on poliisitoimeen liittyvä. Edellisen hallituksen aikana pidimme tiukasti kiinni siitä, vaikkakin aina eri aikaan vuodesta keskustellen, että vuoden 2002 poliisien taso turvattiin. Paikallispoliisin ja ylipäänsä poliisitoiminnan edellytykset varmistettiin valtiovarainministeri Kalliomäen ja valtiovarainministeri Heinäluoman aikana.

Erityisesti viime talvena valtiovarainministeri Heinäluoman kanssa käytiin keskustelu nimenomaan nuorten työttöminä olevien ja vastavalmistuneiden poliisien työllistämisestä, koska tällä hetkellä on olemassa valmistuvien ja työelämään sijoittuvien suhteen nimenomaan tämmöinen vuoden parin viive ikääntymiseenkin liittyen, ja me nimenomaan sovimme miljoonan euron löytämisestä sisäasiainministeriön sisäisin uudelleenkohdentamisin, ja valtiovarainministeriön taholta sitouduttiin vastaavaan panostukseen. Nyt on näperrelty vastavalmistuneiden poliisien kustannuksella tästä miljoonan euron lisämäärärahasta 400 000 euroa pois, joka on varsin merkittävä pelivara nimenomaan paikallispoliisin vakanssien perustamiseen ja poliisien palkkaamiseen muun muassa Helsingin poliisin mutta myös muiden poliisien näkökulmasta.

Tätä koskien olen myöskin jättänyt esityksen, jotta valtiovarainvaliokunnassa voitaisiin asia korjata.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajakollegat! Arvannette, mistä asiasta perussuomalainen kansanedustaja aikoo puhua. (Ed. Rajamäki: EU:sta!) — Väärin. — (Ed. Heinäluoma: Köyhistä!) Taas on nimittäin tullut aika jakaa puoluetukeen lisärahaa yhteisestä säästöpossustamme. Ketkä ne siellä ovat ensimmäisinä rahaa kärkkymässä? No, tietenkin kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset. Puoluetukea halutaan nostaa yli 40 prosenttia alkuperäisen puoluetuen tasosta per kansanedustaja. Tämä on räikeässä ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että valtiontaloudessa on sovellettu vuosia tiukan menokurin linjaa. Tällaisilla esityksillä hallituspuolueet selvästi osoittavat vähät välittävänsä menokurista, kun on kyse omista taloudellisista intresseistä. Ei ole oikein unohdettua kansaa eikä työttömiä, yksinhuoltajia, eläkeläisiä ja alipalkattua hoitohenkilökuntaa kohtaan, että puolueille ollaan tyrkyttämässä lisää rahaa. Jos ei ole varaa kansakunnan kipeästi tarvitsemiin lisämenoihin valtiontaloudessa, niin miten sitten voi olla varaa kasvattaa edustajakohtaista puoluetukea nykyisestään? Puolueiden tulisi itse toimia hyvänä esimerkkinä menokurista. Kansan ei pidä joutua puolueiden ylitsevuotavaisen suuren vaalimainonnan ja törsäilevän rahankäytön maksumiehiksi.

Arvoisa puhemies! Jotta Suomen kansalle selviäisi, kuinka suurista summista nyt on kyse, kerrottakoon kertauksen vuoksi, että nykyinen vuotuinen puoluetuki on reilu 60 000 euroa per edustaja. Tavoitteena on nostaa puoluetuki 90 000 euroon eli 535 000 vanhaan mummonmarkkaan per edustaja per vuosi. Kysyn vaan, onko tässä kyse jostain 40 prosentin indeksikorotuksesta inflaation vaikutusten korjaamiseksi vai onko Brysselistä tullut jokin direktiivi, joka velvoittaa puolueet törsäämään rahaa.

Kuinka moni eläkeläinen ehtii saada koko eläkeaikanaan 90 000 euroa eli summan, jota ollaan antamassa puolueille kansanedustajien käytettäväksi yhden vuoden aikana? Minullapa on teille tähän vastaus: ei monikaan tavallinen eläkeläinen. Entäpä montako vuotta menee arvokasta työtä tekevällä hoitajalla hankkia tuo summa bruttona? Vastaus on: vähintään kokonainen kansanedustajan kausi eli neljä vuotta, nettona vuosi pari lisää. Tai omaishoitajat, ajatelkaapa heidän tilannettaan. Tuhannet läheiset joutuvat valitsemaan taloudellisen tilanteensa ja rakkaan omaisensa hyvinvoinnin väliltä. On suorastaan järkyttävää tällainen mieletön rahantuhlaus, kun sadattuhannet kansalaisemme elävät köyhyysrajan alapuolella eikä tilanteeseen näytä helpotusta tulevan. Puoluetuen korottaminen olisi eduskunnalta isku vasten kansalaisten kasvoja.

Onko suurimmasta osasta Suomen puolueita tullut uudenlaista uusavutonta pullamössösukupolvea tai oikeammin kaviaarimössösukupolvea? Eivätkö puoluetuen korotusta suunnittelevat puolueet enää osaa noudattaa tasapainoisen rahankäytön sääntöä numero yksi: eli menot pitää sopeuttaa tuloihin? Olemmehan saaneet mediastakin kuulla, kuinka joillakin puolueilla on velkaa reippaanpuoleisesti. Lisäraha kansan taskusta varmasti siis kelpaa.

Arvoisat kollegat, tätä tasapainoisen rahankäytön sääntöä joutuvat noudattamaan esimerkiksi sadattuhannet suomalaiset lapsiperheet, puhumattakaan omaishoitajista tai työttömistä. Arvoisat kansanedustajat, antakaa myös heille tukiin 40 prosentin korotus!

Arvoisa puhemies! Väitän, että meillä on tärkeämpiäkin kohteita, joihin käyttää tuo puoluetuen korottamiseen ajateltu summa. Esimerkiksi perusterveydenhuolto kaipaa kipeästi rahaa, joten tehkää, arvoisat kollegat, työnne ja äänestäkää tämä törkeä ehdotus puoluetuen korottamisesta nurin. Perussuomalaiset esittävät omassa lisätalousarvioaloitteessaan, että tukeen kaavailtu korotus peruutetaan.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Det har under de senaste åren visat sig finnas behov av ett samlat grepp om de åländska frågorna inom statsförvaltningen och det förverkligades på det politiska planet genom den framsynthet som den här regeringen visade då en särskild minister utsågs för att handha åländska frågor. För att ärendena skall kunna beredas krävs dock tjänstemän som kan handha den uppgiften och det hade jag och den åländska regeringen med mig förväntat oss att finna i denna tilläggsbudget, men så är inte fallet.

De åländska frågorna har av tradition hört hemma i justitieministeriet, vilket kommer sig av det faktum att Ålands självstyrelse är fast förankrad i självstyrelselagen. Med åren och då särskilt efter Finlands, Ålands, inträde i EU har beröringspunkterna mellan Finland och Åland blivit fler och fler och mer komplicerade. Ärendena berör många ministerier och det föll sig därför naturligt att statsminister Lipponen inledde en serie med aftonskolor som behandlade enbart åländska frågor så att statsministern kunde koordinera de olika ministeriernas frågor. Som en följd av det togs också ett större ansvar för Åland vid statsministerns kansli.

För att få ett samlat grepp om åländska frågor är det nu dags att de resurser som funnits spridda förs till ett gemensamt åländskt sekretariat med ett övergripande ansvar. I sammanhanget kan nämnas att i flera andra länder har minoriteter tillförsäkrats egna ministerier och egna ministrar redan i grundlagen. Det har talats om en åländsk statssekreterare i flera år och syftet har varit att få ett övergripande och sammanhållet ansvar för utvecklingen av Ålands självstyrelse inom republikens statsförvaltning.

Planerna på att samla resurserna till ett sådant sekretariat drogs upp också i samband med utarbetandet av det nuvarande regeringsprogrammet. Eftersom jag vet att ärendet är förberett från tjänstemannahåll hade det varit fullt möjligt att ta med det i denna tilläggsbudget, och jag förutsätter att det snarast verkställs så att vi med hjälp av en effektiv organisation kan utveckla självstyrelsen.

Eero  Heinäluoma  /sd:

Arvoisa puhemies! Ennen vaaleja kokoomus ja erityisesti ed. Kimmo Sasi todella ankarasti arvostelivat valtiosihteerijärjestelmän käyttöönottoa. Ymmärrän hyvin, että ed. Sasi ei tänään ole salissa, kun käsitellään hallituksen esitystä ei pelkästään säilyttää nykyistä valtiosihteerijärjestelmää vaan lisätä valtiosihteerien määrää. Ed. Sasi piti silloin valtiosihteereitä täysin suomalaiseen järjestelmään soveltumattomina ja sanoi kokoomuksen johdonmukaisesti vastustavan valtiosihteereiden käyttöönottoa. Ennustin silloin, että vaalien jälkeen, jos kokoomus tulee hallitukseen, tulemme näkemään, että kokoomus ottaa nämä ilomielin vastaan ja tekee tässä Pietarin ratkaisun ja kieltää kolmasti puheensa.

Kysynkin nyt valtiovarainministeri Kataiselta, joka on myös kokoomuksen puheenjohtaja: esittikö kokoomus jossain vaiheessa hallitusneuvotteluja, että valtiosihteerijärjestelmästä luovutaan? Politiikan uskottavuuden kannalta tälläkin asialla on oma merkityksensä, tehdäänkö yhtään mitään niillä puheilla, mitä täällä on käytetty tässä arvokkaassa salissa kaikkien kansanedustajien läsnä ollessa.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Arvostamani ed. Pulliainen käytti lisätalousarvioon sisältyvästä Talvivaaran kaivoshankkeesta puheenvuoron todeten muun muassa, että kyseessä on hyvin erikoinen hanke. Olen täysin samaa mieltä siitä, että kyseessä on erittäin erikoinen hanke, mutta minun täytyy sanoa, että käytän tätä puheenvuoroa aika tavalla eri sävyssä kuin hän.

Talvivaaran kaivoshanke on elinkeinopoliittisesti äärettömän tärkeä hanke. Voi kai jopa sanoa, että kyseessä on yksi Suomen parhaista elinkeinopoliittista hankkeista läpi Suomen historian. Haluan tässäkin yhteydessä lausua mitä parhaimmat kiitokset hallitukselle aivan erinomaisesta päätöksestä Talvivaaran kaivoshankkeen suhteen. Kyseessähän on Euroopan suurin nikkeli- ja monimetalliesiintymä, joka työllistää Kainuussa jo tällä hetkellä noin 450 henkilöä, tulevana syksynä lähes 800 henkilöä, ja kun tuo kaivostoiminta alkaa todennäköisesti vuoden 2009 aikana, niin kaivos työllistää suoraan lähes 500 henkilöä suoraan plus sitten välillisesti vielä noin 1 000 henkilöä lisää.

Eli voi, herra puhemies, lyhyesti todeta, että Talvivaaran kaivoshanke antaa aivan uutta toivoa koko pohjoiselle ja itäiselle Suomelle, kun vielä ajatellaan, että tuon Talvivaaran taloudellinen vaikutus nostaa esimerkiksi Kainuun bruttokansantuotetta lähes neljänneksen. Eli voi vain todeta sen, että tuo lisätalousarvion vajaan 63 miljoonan euron panostus antaa kyllä erittäin hyvän hyötysuhteen.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tämän hallituksen ensimmäinen lisätalousarvio, tämän vuoden toinen lisätalousarvio, pitää sisällään melkoiset verotulojen kasvut. Täällähän tulo- ja varallisuusveron perusteella kannettavat verot kasvavat peräti 336 miljoonaa euroa. Arvonlisäverotuotoksi on arvioitu 146 miljoonaa euroa. Kun nämä rahat ovat verotuloja ja siinä mielessä sinänsä pysyviä, olisi ollut kyllä erinomaisen tärkeää, että ne olisi käytetty muuhunkin kuin valtionvelan maksuun. Tietenkin velan maksukin on tärkeää, mutta tässä tilanteessa olisi tarvittu kyllä erityisesti perustienpitoon lisää rahoitusta. Siellä on satojen miljoonien eurojen aukko, ja tämä kunnossapitovelka kasvaa jatkuvasti, ja se tulee entistä kalliimmaksi meille, jos sinne ei lisää rahaa saada ja sitä kunnossapitovelkaa pois. Samoin rautateiden tasoristeysten vähentämiseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen olisi tarvittu ehdottomasti lisäpanostusta, lisää rahaa.

Kun valtiolle on todellisuudessa verotuloja nyt arvioituakin enemmän tullut, niin tässä olisi ollut hyvä mahdollisuus näitä rahoja käyttää näihin tarkoituksiin. Hallitus ei ole näihin lisärahoitusta suunnannut, vaan on sen sijaan lähtenyt vain maksamaan velkoja pois. Kansantalouden ja liikenneturvallisuuden ja muunkin kannalta olisi ollut erittäin tärkeää, että näihin olisi lisäpanostusta saatu. Tästä ovat varmasti kyllä myöskin kokoomuslaiset edustajat puhuneet ja tehneet esityksiä, mutta kokoomuslainen valtiovarainministeri ei ole tähän suostunut.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Olen ed. Timo Korhosen kanssa samaa mieltä, että Talvivaara, muuten edellisen hallituksen linjaama Talvivaaran kaivoshanke, on alue- ja työllisyyskehityksen kannalta yksi Itä-Suomen merkittävimpiä ratkaisuja. Nyt on tärkeätä, että ylimaakunnallisesti Itä-Suomessa myöskin pystytään tekemään sen myönteisten vaikutusten varmistamiseksi riittävää yhteistyötä niin kunnallisten, alue- kuin valtion viranomaisten kesken.

Muutoin, herra puhemies, odotan mielenkiinnolla valtiovarainministerin vastauksia aikaisemman puheenvuoroni kysymyksiin.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Lähden liikkeelle liikenneministeriön pääluokasta. Uusi hallitus näyttää kyntensä ja karvansa siinä, että kun maan tapa on ollut, että VR:n osinkotulot tuloutetaan perusradanpitoon, nyt näin ei ole käymässä. Tästä seuraa työttömyysuhka, lomautusuhka ja kaiken lisäksi tilanne radanpidossa huononee ja heikkenee. Pahimmillaan siellä on jo selviydytty hyvällä onnella: kun tarkkaavainen tavarajunan kuljettaja huomasi, että raiteet murenevat alta Tampere—Jyväskylä-rataosuudella jokin aika sitten, niin perässä tuleva matkustajajuna säästyi vahingoilta. Eihän näin voi radanpitoon suhtautua. Siellä on suuret riskit. Insinöörit osaavat kertoa, missä ajassa rauta murenee rautapyörän alta. Nyt ollaan niillä rajoilla. Kuka sitten astuu rivistä, kun sattuu se onnettomuus, ja sanoo, että minä vastaan, kun me nyt niuhotamme ja nipotamme näitten pienten määrärahojen osalta? Eli kun perusradanpitoon nyt tulee teknisluonteisesti ten-tukea luokkaa miljoona euroa, se ei riitä tarpeeseen nähden alkuunkaan. Ehkä tässä yhteydessä voi myös todeta sen, vaikka se momentti ei ole auki, että perustienpidon puolella on sama tilanne.

Täällä alkuillasta puhuttiin ja kehuttiin, mitenkä hallitus on puun saannin turvaamiseen satsaamassa kertaluonteisesti 20 miljoonaa euroa. Tänään kuultujen asiantuntijalausuntojen mukaan tämä on noin kymmenesosa tarpeesta. (Ed. Kuoppa: 200 miljoona!) — 200 miljoonaa on oikea summa, aivan niin kuin edustajakollega Kuoppa sanoi, luokkaa 100 miljoonaa radoille, 100 miljoonaa alemman asteiselle tieverkolle. Nämä ovat sellaisia summia, joilla voidaan turvata se, että puu kulkee sitten metsästä, meidän suomalaisten metsistä, alan tuotantolaitoksiin.

Kaiken kaikkiaan liikenneministeriön resurssit ovat suhteellisen pienet. Ne ovat pienemmät kuin valtion velan korko, pienemmät kuin maatalousbudjetti, pienemmät kuin puolustusbudjetti. Näin pitkien etäisyyksien maassa ja tässä kilpailutilanteessa olevassa maassa luulisi, että nähtäisiin liikennepolitiikka tuottavana investointina eikä jonkinlaisena pakkopullana ja kivirekenä. Etenkin kun nyt elämme korkeasuhdanteen aikaa, meillä olisi varaa laittaa paikkoja kuntoon.

Oppositio oli oikeassa. Silloin tällöin niin on käynyt aikaisemminkin ja tästä eteenpäin yhä useammin, että oppositio on oikeassa. Viittaan kokoomuksen niin sanottuun varjobudjettiin joulun alla. Hekin tasapainottivat budjettiesitystään verotuotoilla, kuten arvonlisäverotuottoa korottamalla, siitä, mitä silloinen hallitus teki, osinkotuloja korottamalla siihen nähden, mitä silloinen hallitus teki. Suomen Pankin voittovarat he myöskin arvioivat korkeammiksi. Nyt voidaan nähdä, miten oikeassa silloinen oppositio olikaan. Täytyy onnitella. Sitten täytyy myös ihmetellä, miten vuodesta toiseen niin oppineet ihmiset kuin valtiovarainministeriön virkamieskunnan johdossa olevat vuodesta toiseen epäonnistuvat tulojen arvioinnissa näin totaalisesti, esimerkiksi osinkotuottojen, katsokaa: kun 2006 tilinpäätös on ollut 1,5 miljardia, niin vuodelle 2007 on arvioitu 950 miljoonaa, jota on heti tammikuussa korjattu 550 miljoonalla ja nyt noin 140 miljoonalla. Eikö kenelläkään ole kykyä arvioida osinkotuottoja tämän tarkemmin? Tämä koskee ylipäänsä tulojen arviointia, ja kun tulot ovat noin puolet valtion budjetista ja eduskunta ei pääse niihin käsiksi, niin kysymys on puolesta eduskunnan budjettivaltaa. Sillä on suuri merkitys, onko tulot oikein arvioitu ehdotuksissa vai turhan alakanttiin.

Aivan lopuksi, herra puhemies, kiinnitän huomiota näihin muhkeisiin osinkotuloihin ja siihen, että näin hyvin lypsävää lehmää ei pidä myydä saatikka teurastaa eli valtion omaisuutta ei kannattaisi myydä vaan pitäisi pitää kiinni näin hyvistä osingoista. Nämähän ovat käyttötaloustuloja, jotka tuottavat. Ja sen myötä, kun me innoissamme — en sano me sosialidemokraatit — kun mahdollisesti innokkaasti olemme myymässä valtion omistamia osakkeita, niin nämä tulot, jotka antavat käyttötalouteen tilaa, hiipuvat samassa suhteessa lähestulkoon. Sen vuoksi valtion omaisuutta ei pitäisi myydä vaan pikemminkin hankkia hyvin tuottavia osakkeita lisää, jotta saamme hyviä osinkotuloja jatkossakin.

Anneli   Kiljunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti puutun oikeastaan ainoastaan yhteen kohtaan, tähän perusradanpidon rahoituksen riittävyyteen. Ja kysyisinkin siitä ministeri Kataiselta. Olen kuullut — en saanut kyllä tarkistettua sitä äsken tässä — että perusradanpitoon tähän lisätalousarvioon olisi esitetty 25 miljoonaa euroa rahaa, jotta pystyttäisiin estämään muun muassa 4 000 henkilön lomautukset tänä vuonna. Sitten en oikeastaan sano uudestaan tätä, mitä ed. Saarinen toi tässä esille näistä muista tarpeista, kun puhutaan sitten 100 miljoonasta tai jopa 200 miljoonasta, joka se todellinen tarve kuitenkin tälle vuodelle on.

Mikä on hallituksen linjaus? Ja mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tämä perusradanpidon rahoitus pystytään turvaamaan ja jotta näitä henkilöitä ei tarvitsisi lomauttaa? Me tiedämme, mikä se lomautuksen merkitys on myös muiltakin osin. Ei vain näitten ihmisten osalta, vaan myös elinkeinopoliittisesti se on erittäin merkittävä asia.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvästä keskustelusta. Joitakin kommentteja käytettyihin puheenvuoroihin.

Varmasti on niin, että hyviä kohteita myös lisätalousarvion tuotoille olisi. Minä luulen, että tuo 200 miljoonaa tienpitoon ei varmasti riitä, jos se saataisiin, ja varmasti sitä tarvitaan, en minä sitä yhtään epäile. Varmasti on aina kohteita, joissa voi parantaa, mutta aivan varmasti olisi yhtä lailla parantamisen varaa vaikkapa erityisopetuksessa tai terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa, oikeastaan niissä teemoissa, joita äsken käytiin läpi. Tavallaan me emme tällä lisätalousarviolla pysty kattamaan kaikkea maailman tarvetta, ja kun kysymys on lisätalousarviosta elikkä käytännössä ennakoimattomasta tai odottamattomasta tulonlisäyksestä, niin silloin myös menojen täytyy olla sen kaltaisia, että ne eivät ole pysyviä menolisäyksiä. Näin ollen silloin täytyy tehdä tietysti valintoja, minkä kaltaisiin kohteisiin menoja osoitetaan lisättäväksi. Näitä kertaluontoisia kohteita on tietysti paljon. Joskus se voi olla joku infrahanke, joskus se voi olla joku kertainvestointi ylipäänsä. Joskus se voi olla joku osaamisinvestointi, sen kaltainen, tai sitten se voi olla valtionvelan takaisinmaksu.

Täällä joku totesi, että on ihan hyvä, että valtionvelkaakin maksetaan takaisin. Valtaosa puhujista ei sitä pitänyt minään. Mutta me kyllä koemme näin, että tämmöisenä poikkeuksellisen vahvan kasvun kautena, josta olemme saaneet pitkään nauttia, on ainoa aika, jolloin valtionvelkaa ylipäänsä voidaan maksaa takaisin ilman kohtuuttomia sosiaalisia tai muita kustannuksia, koska nyt tulee esimerkiksi näitä odottamattomuuksia, positiivisia yllätyksiä, ja silloin on järkevää käyttää se valtionvelan lyhentämiseen. Mitä enempi sitä tällä hetkellä tehdään, sen enemmän meillä on liikkumatilaa sitten, kun vielä kustannuspaineet muun muassa ikääntymisen vuoksi nousevat. Tässä ei ole mitään uutta kenellekään. Kaikki tietävät, mistä on kysymys. Mutta se vaan vaatii päätöksiä, ja se vaatii nimenomaan niitä päätöksiä, että halutaan myös tämmöistä epäsuosittua toimintaa harjoittaa kuin valtionvelan takaisinmaksu. Kukaan ei saa yhtään ääntä. Ketään ei tulla kertaakaan kiittämään siitä, että valtionvelkaa maksetaan takaisin, mutta se vaan on oikein.

Jos katsotaan, mikä tämän valtionvelan toinen puoli on: Nyt tässä lisätalousarviossa esitetään 50 miljoonaa lisää valtionvelan korkoihin. Minusta se on kaikkein typerintä rahankäyttöä, mutta se on vaan pakko tehdä silloin, kun meillä tämmöinen velka on. Näin ollen katsomme, että tämä merkittävä velan takaisinmaksu on ihan paikallaan.

Ed. Saarinen ihmetteli sitä, miten ei voida ennustaa paremmin. Minusta se oli aika kohtuuttoman kipakka kritiikki ed. Heinäluomaa kohtaan, mutta minä en syyttäisi ed. Heinäluomaa tästä asiasta. Näin on. Näitä on vaikea ennakoida. Joskus niitä voi. Tietysti ministeri voi myös ennakoida niin, että virittää yläkanttiin, jolloin ottaa tietoisen riskin. Mutta minusta on ihan tervettä se, että ollaan realistisella tasolla tai hieman varovaisuusperiaatteen mukaisesti jopa alatasolla ja otetaan sitten vastaan näitä positiivisia yllätyksiä sen sijaan, että tehtäisiin toisensuuntaisia lisätalousarvioita.

Valtiosihteerikysymys: Minä olen edelleenkin sitä mieltä, että valtio-opillisesti olisi puhdasoppisempaa se, että meillä olisi varaministerijärjestelmä, eli silloin myös poliittinen valta olisi ikään kuin parlamentaarisen kontrollin yläpuolella. Tästä keskusteltiin jossakin määrin hallitusratkaisun yhteydessä, mutta todettiin silloin kyllä, että tähän järjestelmään siirtyminen ei ole mahdollista ainakaan tällä aikataululla elikkä se, että hallituksen vaihdoksen yhteydessä oltaisiin otettu käyttöön varaministerijärjestelmä. Jonkunmoista tarvetta tai oikeaa tarvetta tietysti lisäresurssiin on, ei välttämättä kaikkien kohdalla EU-kiireiden vuoksi, (Puhemies koputtaa) joillakin ehkä saattaa niitäkin olla, mutta ylipäänsä valmistelun vauhdittamiseksi jonkunlainen poliittinen lisäresurssi on hyvä olla. Mutta on ihan mielenkiintoista myös arvioida se, voisiko realistinen vaihtoehto olla apulaisministeri- tai varaministerijärjestelmä. Siitä jossakin vaiheessa muutama vuosi sitten työryhmä istui ja teki mietintöä, ja se olisi varmasti ihan aiheellista kaivaa naftaliinista ja katsoa, olisiko sitä aihetta järjestelmän muutokseen.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Varmasti puheenvuoroni aikana oli joitakin häiritseviä tekijöitä, koska minun esittämiini näkökohtiin ei valtiovarainministeri puuttunut lainkaan. Valtiovarainministeri, kysyin nimenomaan Makeran perusteista, joilla te nyt olette sitouttamassa 240 miljoonaa euroa, 100 miljoonaa euroa myöntämällä ja optio näin isoon summaan. Sanoitte, että lisäbudjetissa voi olla vain ennakoimattomia lisäyksiä eikä pysyviä. Kyllä Makeran puolella on maa- ja metsätalousministeriön pitänyt jollain tavalla hallita tätä tilannetta.

Sitten toinen asia. Pidättekö te nyt tätä niin kuin tilapäisenä lisäyksenä, elikkä oletteko te päättänyt Makeran rahaston perusteiden muuttamisesta?

Toinen asia oli se, että edeltäjänne kanssa sisäministeriö sopi nuorten poliisien, poliisikoulusta valmistuneiden, työllistämisestä. Nyt on näperrelty tätä valtion lisäbudjettirahaa ja leikattu sitä. Ei tämä nyt voi olla suhdannepoliittisesti ja muuten perusteltua tällainen. Te jätitte tämän myös kommentoimatta, poliisien työllistämisen.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Ensinnäkin täytyy kiittää valtiovarainministeriä, että hän täällä vaivautuu meidän kanssamme vähän jumppaamaan näitä asioita, ja yhdyn hänen mielipiteisiinsä siltä osin, että kyllä minustakin valtionvelkaa on järkevä lyhentää. Mutta sitten tullaan niille pinnoille, että mikä onkaan, herra valtiovarainministeri, valtionvelan korko näinä aikoina. Keskikorko lienee siellä 4 prosentin pinnassa. Mikä onkaan esimerkiksi osinkojen taso? Tällainen varovainen arvio osakesäästämiselle on siellä 5—7 prosentin tasossa. Jos valtio lähtisi spekulantiksi markkinoille, niin sen kannattaisi ottaa velkaa ja ostaa osakkeita, kun velan korko on matalampi kuin osakkeista saatava tuotto. Mutta en tietenkään tällaista vastuullisena poliitikkona tohdi ehdottaa, mutta tässä voi vähän miettiä, ja varmasti valtiovarainministeri näitä asioita miettiikin, missä suhteessa velkoja kannattaa lyhentää ja missä suhteessa kannattaa pitää sellaisia osakkeita, joista vuotuisesti saa erittäin hyvän tuoton, joka on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi valtionvelan korko. Sen tähden on hyvä niitä korkoja vähän tutkailla.

Yhdyn myös valtiovarainministerin näkemykseen siinä, että lisätalousarvion pitäisikin olla niin sanotusti tekninen ja vastaus vain joihinkin äkillisiin tarpeisiin, joita ei arviota tehtäessä ole osattu ottaa huomioon. Silloin tällöin täällä putkahtaa joitakin asioita, en tässä nyt osoita syyttävällä sormella, mutta joskus lisätalousarvioita käytetään vähän virheellisellä tavalla, joka ei täytä oikein hyvän hallinnon tunnusmerkkejä.

Tässä tällainen, voisiko sanoa, maan tapa ja eräällä tavalla huonoa hallintoa kuvaava noin menettelytavallisesti pohdiskellen on ollut tämä radanpidon rahoitustaso, jossa, täytyy tunnustaa, vuosikaudet on eletty sellaisen epävarman rahoituspohjan varassa, että varsinaiseen budjettiin on kirjattu esimerkiksi noin 100 miljoonan euron taso, kun todellinen tarve on siellä 150—170 miljoonaa, ja sitten on luotettu siihen, että pitkin toimintavuotta lisätalousarvioitten avulla ja kautta saadaan lisää rahaa. Tämä ylläpitää, herra valtiovarainministeri, epävarmuutta niillä markkinoilla, ja se epävarmuus tulee kalliiksi, liittyy se sitten suunnitteluun, urakkapyyntöihin tai töiden tarkoituksenmukaiseen toteuttamisajankohtaan. Ei näin kukaan yksityinen tekisi rahoillaan, vaan ne laitettaisiin sinne budjettiin. Nyt on menty ojasta allikkoon: ei edes lisätalousarviossa ole sitä VR-osinkoa, joka on tähän asti voitu sinne tuoda, vaikka se on tullut pikkasen niin kuin saranan puolelta ja eräällä tavalla lievästi moitittavalla tavalla. Tämän vuoksi minua kiinnostaisi, miksi tästä tavasta on luovuttu, miksei VR:n osinkotuloutusta nyt radanpitoon voida kohdistaa. Kukaan ei ole kiistänyt, ettei radanpidon puolella ole armottoman suuria tarpeita. Tässä on siis kysymys jostakin muusta, ja täällä ovat myöskin sitten putken päässä lomautukset ja työttömyys, jos asiat menevät turhan huonosti.

Sitten tähän eräs tosielämän tarina, herra puhemies, vielä lopuksi liittyen siihen, että valtiovarainministeri tyylikkäällä tavallaan viittasi puheenjohtajaamme Eero Heinäluomaan ja hänen leveisiin hartioihinsa, meni vähän niin kuin Heinäluoman selän taakse. Kerron tarinan kaivosmiehestä lempinimeltä Köykänen Olli. Hän sai tilin kalkkitehtaalta. Siihen aikaan sai viikoittain tilin. Perjantai oli tilipäivä. Hän sai 500 markkaa liian paljon palkkaa. Hän oli muina miehinä hiljaa, ja kun tuli seuraava perjantai, hän sai jälleen tilipussin, ja sieltä oli vähennetty 500 markkaa. Hän meni hurjana palkkatoimistoon ja sanoi, että hän on saanut 500 markkaa liian pienen palkan, jolloinka hänelle kerrottiin, että eikös Olli huomannut, että viime perjantaina saitte 500 markkaa liikaa. Köykänen Olli sanoi, että kuulkaas herrat täällä toimistossa, kyllä minä vielä yhden virheen palkanmaksussa siedän ja kestän, mutta jos se näyttää tulevan tavaksi, niin sitä minä en kestä. Tällä minä viittaan siihen osaketulojen arviointiin, että kun tammikuussa 550 miljoonaa lisättiin osaketuottoarviota 950 miljoonan pohja-arvioon, niin siinä oli aika suuri klappi, ja sen yhden virheen vielä kestää. Mutta nyt muutamaa kuukautta myöhemmin tulee 140 miljoonan euron lisäklappi. Olkoonkin, että etumerkki on positiivinen, niin tämä kertoo jotakin ammattitaidosta, ja se on vakava juttu silloin, kun eduskunnassa pohditaan isoja summia ja eduskunnan budjettivaltaa ja valtion budjettia ylipäänsä. Skarpatkaa!

Timo  Kaunisto  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäen kysymys Maaseudun kehittämisrahastosta, siihen liittyvistä asioista, oli kohdistettu suoraan valtiovarainministerille, mutta haluan joitakin kommentteja siihen esittää.

Ensinnäkin tässä lisätalousarviossa on tehty tuo 100 miljoonan euron siirto Maaseudun kehittämisrahastoon, jolla turvataan tässä tilanteessa sen jatko tällaisena kehittämispankkina. On totta, että siellä on suuri määrä hakemuksia, ruuhkautuneita hakemuksia, joiden yhteenlaskettu summa on huomattavasti isompi kuin tämä siirto, mutta myöskin tiedetään se kokemuksesta, että varsinkin tässä muuttuneessa tilanteessa monet niistä hakemuksista ovat jo joko vanhentuneita tai vedetään pois tai eivät muuten tule tämän tuen piiriin. Eli siinä mielessä tuo siirto on tässä tilanteessa realistinen, varsinkin kun siihen liittyy myöskin sitten hallitusohjelmassa mainittu jatkotäydennys tänne rahastoon.

Siinä olen ed. Rajamäen kanssa samaa mieltä, että tämä rahasto ansaitsee uudelleenarviointia, ja voi sanoa, että sen perusteet ovat tietyllä tavalla jo tuolta vanhan tasavallan ajoilta periytyviä, joihin sitten on EU tuonut omat lisämausteensa. Se on tullut tähän EU-politiikkaan aikamoiseksi instrumentiksi tähän rakennemuutoksen edistämiseen. Mutta voin myös ed. Rajamäen iloksi sanoa, että tässä on jo työryhmä tätä asiaa miettimässä ja asia on vahvasti menossa eteenpäin.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ihan vain lyhyesti vastauksena: Makeran rahoituksessahan on kysymys siitä, että kun aiempina vuosina on sitä rahastoa syöty, niin sitä täytyy joskus myös täydentää. Tämä on yksi keino, jolla maatalouden rakennemuutosta pystytään edistämään, mikä on varmasti kaikkien intressi. Tilakoot suurenevat, ja jos niitä halutaan suurentaa, niin siihen täytyy myös antaa resursseja. Tämä on yksi keino.

Poliisille on tulossa joka tapauksessa lisärahoitusta. Tässä lisätalousarviossa, samoin kehyksissä, siihen on varauduttu, ja uskon, että näillä pärjätään.

Eero  Heinäluoma  /sd:

Arvoisa puhemies! On syytä vielä palata tähän verotulojen arviointiin. Mitä tulee valtionyhtiöiden osakkeiden osinkotuloihin, niin näitä arvioitahan ei tehdä valtiovarainministeriössä, vaan ne valtaosin tulevat kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Valtiovarainministeriö ei varmaan nykyisenkään ministerin aikana keksi niitä päästään, vaan se perustuu niihin ilmoituksiin, joita valtion omaisuutta hoitavat ministeriöt ovat tehneet.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Valtiovarainministerin vastaus paljasti, että valtiovarainministeri ja -ministeriö eivät ole paneutuneet Maatilatalouden kehittämisrahaston tukien myöntämiskriteereihin.

Ed. Kaunisto minun mielestäni avoimesti tunnusti sen kriittisen lähestymistapani, että tukien oikeudenmukainen suuntaaminen ja ylipäänsä Maatilatalouden kehittämisrahaston rooli pitää arvioida paremmin. Se on meille hyvin tärkeää myös maatalouden hyväksyttävyyden ja muunkin kehittämisen näkökulmasta.

Valtiovarainministeri, te olette nimenomaan leikanneet siitä osuudesta, jolla valtiovarainministeriön piti tulla nuorten vastavalmistuneiden poliisien työllistämiseen mukaan. Sisäministeriö suuntasi sovitulla tavalla miljoona euroa poliisiylijohdon rahoja nuorten työllistämiseen. Te olette nyt tästä linjasta poiketen turhalla näpertelyllä aiheuttamassa nuorten poliisien työttömyyttä.