Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Nyt on siis käsillä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä sekä julkisista hankinnoista annetun lain 49 §:n muuttamisesta. Tämä esityshän tulee laajempaan kehikkoon. Kysymys on hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelman edistämisestä asteittain nyt käytäntöön eikä vain puheitten tasolle, ja tämä esitys on sarjassamme niitä. Tässä esityksessä nämä muutokset koskevat siis rakennustoiminta-alaa sekä tilaajavastuulain että hankintalain osalta, mutta tilaajavastuulain kehittäminen tulee laajemminkin käsittelyyn. Palaan siihen erikseen.

Eduskuntahan on jo käsitellyt rakennusalaa koskien tunnistinkorttiin liittyvän veronumeron kiinnittämisen ja laittamisen, joilla on erittäin suuri merkitys tämän harmaan talouden torjumisessa tällä alueella. Tämä on nyt siis toinen esitys tähän samaan kokonaisuuteen, ja tämänkin esityksen olisi tarkoitus tulla voimaan 1.7.2012. Tämän esityksen taustalla on myös asianomaisten toimialojen työmarkkinaosapuolten yhteinen tahto ja yhteinen näkemys, joten tämän esityksen valmistelu on sujunut hyvässä kolmikantavalmistelussa.

Tilaajavastuulakia koskevien esitysten mukaisesti siis tilaajan on rakennustoiminnassa jatkossa pyydettävä sopimuskumppanilta tilaajavastuulain mukaiset selvitykset. Osittainhan niitä on pitänyt antaa jo nytkin. Näitä on esimerkiksi yrityksen rekisteröintiin, eläkevakuuttamiseen, verojen maksamiseen, sovellettavaan työehtosopimukseen liittyen. Uutta on tässä esityksessä se, että myös tapaturmavakuutuksista ja ammattitautia koskevista velvoitteista tulee antaa selvitys. Nämä velvoitteethan perustuvat, niin kuin tiedämme, lakiin. Nyt ne ovat puuttuneet.

Selvitykset olisi pyydettävä myös sellaisilta yrityksiltä, joiden toiminta on vakiintunutta taikka tilaajan tai alihankkijan sopimussuhde on vakiintunut. Tässä tehtäisiin rakennusalaa koskien siis muutos, että nämä selvitykset täytyy myöskin tällaisissa niin sanotuissa vakiintuneissa suhteissa tilaajan ja alihankkijan välillä toteuttaa. Tätä on pidetty tällä alalla tärkeänä, koska siellä nämä vakiintuneet asiakassuhteet ovat aika vaihtelevia ja nopeita ja tämä vaatii sitten tällaisen luotettavan linjan.

Lain noudattamista tehostettaisiin rakennusalalla korotetulla laiminlyöntimaksulla, joka olisi vähintään 16 000 euroa ja enimmillään 50 000 euroa, ja se voitaisiin määrätä, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai on tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan.

Toinen kokonaisuus liittyy julkisista hankinnoista annettuun lakiin. Siihen ehdotetaan muutoksia siten, että jatkossa kaikissa lain tarkoittamissa hankintayksiköissä olisi urakkasopimuksissa edellytettävä rakennusurakoitsijalta työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamista. Ne liittyvät tietysti palkkoihin, työehtoihin laajemminkin, kaikkeen, mitä vähimmäistyöehtoihin liit-tyy. Tämä uudistus tehtäisiin myös julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntöön. Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö sitten laajemmassa mielessä on valmistelujen kohteena ministeriössä, ja tähän liittyvät myöskin EU:n tasolta tulevat uudet direktiivit.

Niin kuin sanoin, tämä on osittaisuudistus, askel tässä asiassa, ja jos puheenjohtaja sallii, voisin muutaman sanan sanoa myöskin siitä, mitä nyt jatkossa seuraa. Kevään aikana tehdään selvitys tilaajavastuulain kokonaisuudistustarpeesta ja näköaloista. Tarkoituksemme on tämä työ myös käynnistää, niin että ehdotukset saataisiin aikaan vuoden 2014 loppuun mennessä, väliraportti 2012. Siellä uudistuksen kohteena ovat muun muassa seuraavat asiat: tilaajavastuun laajentaminen myöskin majoitus- ja ravitsemusalalle, ei siis pelkästään rakennusalalle, korotettuja laiminlyöntimaksuja toistuvasti saaneiden yritysten sulkeminen pois julkisista hankinnoista ja eräät muutkin asiat. Tavoite on siis tämmöinen laajempi tilaajavastuulain kokonaisuudistus, joka — jos ja kun, oletan, tämä selvitys antaa perusteen — valmistuisi 1.1.2015.

Toinen asiaryhmä, jota olemme valmistelemassa, liittyy käteisen rahan, ohimyynnin ja pimeiden palkkojen torjumiseen. Tästä on tehty työryhmäehdotus, ja olemme nyt valmistelemassa selvitysmiehen toimesta tämän kevään aikana maaliskuun loppuun mennessä varsinaisia ehdotuksia siitä, miten tässä kuitittomuusasiassa voitaisiin edetä ja mitä säädöksiä ja mitä toimenpiteitä tällä alueella haluttaisiin tehdä. Tämä on siis nyt työn alla. Sama koskee tyyppihyväksyttäviä kassakoneita koskevia ehdotuksia, jotka ovat aikaisemminkin olleet valmistelujen kohteina. Näiden lisäksi on asetettu työryhmä, myöskin tämän alan osapuolten toivomuksesta, hiusalaa koskevan harmaan talouden ilmiöiden kuvaamiseen. Tämä työ on nyt kesken, mutta ehdotuksia on sieltäkin tulossa.

Sitten, puhemies, haluaisin mainita sen, että työmarkkinajärjestöjen kanssa on keskusteltu siitä, että tämän harmaan talouden torjuntaohjelman jalkauttamisen kannalta he toimisivat myös omissa järjestöissään yhteistyössä niin, että työpaikoilla nämä asiat otettaisiin tosissaan ja että tässä tehtäisiin hyvää yhteistyötä tämän käytännön valvonnan alueella. Niin ikään olemme nyt virkamiestasolla ja myös ministeriöiden tasolla keskustelleet Viron edustajien kanssa siitä, voisimmeko me tehdä tämän harmaan talouden torjumiseksi valtioiden välistä yhteistyötä kahden valtion välillä. Näitä keskusteluja on rakentavassa mielessä nyt aloitettu, ja uskon, että silläkin työllä tulee olemaan jatkossa varsin suuri merkitys.

Arvoisa puhemies! Hallitus jättää tämän esityksen nyt eduskunnan arvioitavaksi.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalainen erinomaisella tavalla esitteli sekä tämän lakialoitteen että myöskin sen laajemman kuvion harmaan talouden torjunnassa. Se menee sinne vuoteen 2015. Tietenkin aina jokainen toivoo, että mahdollisimman nopeasti saataisiin nämä asiat toimeen. Ymmärrän oikein hyvin sen, että tämä on niin laaja kokonaisuus, että siinä sopii käyttää myöskin harkintaa siinä, että ei lähdetä hötkyilemään asian kanssa.

Ihan muutamaan, pariin pieneen asiaan: Ministeri Ihalainen otti tämän käteisen rahan ja siitä syntyvän kuittiasian esille. Sehän vaatii sitten tosiaan kassakoneet ja sellaiset kunnolliset kassakoneet, jotka sitten rekisteröivät ne kaikki tapahtumat kunnolla, että sinne sitten pääsevät tarkastajat tarkastamaan asiat. Se on erinomainen uudistus, koska tämän, sanotaan, kuitittoman kaupan kautta kyllä mahdollistuu se harmaan talouden kovastikin laaja pyörittäminen. Toivon, että siinä asiassa päästään myöskin eteenpäin.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt olen kahdeksan vuotta ollut työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä, ja siellä on joka vuosi jollain tavalla käsitelty tilaajan selvitysvelvollisuutta, tilaajavastuuta ja harmaan talouden torjuntaa, ja vauhti on ollut aiemmin aika hitaanlainen. Tosin se alkoi jo viime kauden loppupuolella vähän kiihtyä näissä korjausesityksissä, mutta vieläkin toivoisi ripeämpää vauhtia, vaikka nyt on tuotu aikamoinen nippu osittaisia korjausesityksiä pöytään.

Tiedustelisin työministeri Ihalaiselta, vaikka tiedänkin, että se on paljon laajemmassa pöydässä valmisteltava asia, mikä hänen kantansa on siihen, että siirryttäisiin sellaiseen käytäntöön, mikä monessa maassa on jo, että alihankintaketjuun laitettaisiin ehdoton enimmäisraja, kuinka monta tasoa siinä on. Sillä, ihan tämmöisellä kategorisella tulkinnalla, voitaisiin sitten estää liian pitkäksi menevä ketjuttaminen ja samalla valvonnan vaikeuttaminen.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun hallitusohjelmassa on linjattu ne selkeät tavoitteet harmaan talouden torjumiseksi, niin nyt on sanottava, että hallituksessa tämä valmisteilla oleva tilaajavastuulain uudistaminen on erittäin hyvin taas uusi askel oikeaan suuntaan. Erityisellä tyytyväisyydellä voi todeta, että julkisten hankintojen osalta on otettu kantaa. Voisi näin toivomuksenomaisesti ja kysymyksenomaisesti ministeriltä tiedustellakin, onko harkittu, että tämä edellytys tulisi myös julkisella puolella palveluiden hankinnan osaksi, missä helposti tullaan siihen, jos muistamme näitä EU-tuomioistuimen päätöksiä, missä työlainsäädännön tai työehtosopimuksen noudattamisvelvoitetta ei ole, että tämä olisi nyt tiiviisti mukana.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille tästä esittelystä. Siinä oli itse asiassa jo vastaukset niihin kysymyksiin, joita itse olisin kysynyt liittyen nimenomaan tähän yhteistyöhön Viron kanssa. Tämä esitys on kannatettava nimenomaan taistelussa harmaata taloutta vastaan. Itse kiinnittäisin huomiota tämmöisiin asioihin kuin valvontaviranomaisten resurssien turvaamiseen, ja toiseksi näillä valvontaviranomaisilla olisi myös oltava tarpeeksi toimivaltaa. Olen tästä asiasta tehnyt kirjallisen kysymyksen.

Sitten myös Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen 34/2011 liittyen kysyn tällaista asiaa: tulisiko säätää rekisteröintipakko ulkomaisille yrityksille riippumatta siitä, onko yrityksellä kiinteä toimipaikka Suomessa, jotta viranomaisilla oli käytössä parempaa tietoa siitä yrityksen liiketoiminnasta? Tämmöinen kysymys.

Tervehdin ilolla näitä, niin kuin äsken sanoin, ja olen täällä jo sanonut, että harmaan talouden torjunta on myös itselleni sydämenasia, ja tulen tässä asiassa tekemään myös omiakin esityksiä.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Ihalainen tuossa listasi joukon asioita, jotka ovat myös tulossa, ja kysyisinkin, mitä ministeri ajattelee siitä, että Suomessa alettaisiin konsernitilinpäätöksen lisäksi vaatia monikansallisilta yhtiöiltä myös maakohtaista tilinpäätöstä ja monien maiden tapaan ruvettaisiin tekemään tällaista listaa. Se voisi olla yritysten itsensäkin aikaansaama, jossa listataan aggressiivista verovälttelyä. Kun tällainen listaus on tehty joissakin maissa, esimerkiksi julkista kilpailutusta tehdään niin, että laatukriteerinä voi olla myös tämän aggressiivisen verovälttelyn välttäminen. Näin ikään kuin rehelliset toimijat pääsevät siinä kilpailussa helpommin esiin.

Sitten kysyisin tästä Luotettava kumppani -ohjelmasta, joka tilaajavastuulain pohjalta on toiminut, minkälaisia käyttökokemuksia siitä on, ja vielä kannustuksena se, että kun tätä lainsäädäntöä kehitetään, hyvä niin, (Puhemies: Nyt minuutti alkaa olla täynnä!) niin ollaan yhteydessä yrittäjiin, että vältytään esimerkiksi... [Puhemies sulki puhujan mikrofonin, koska puheaika ylittyi.]

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hallitusohjelman mukainen, ja yhdyn myös siihen mielipiteeseen, että se on tarpeellinen. On kuitenkin todettava, että kun tilaajan selvitysvelvollisuutta niin voimakkaasti tiukennetaan kuin tässä laissa tehdään, niin sille täytyy olla erityisen hyvät perusteet, ja ne erityisen hyvät perusteet lähtevät mielestäni kahdesta asiasta. Ne lähtevät siitä, että sillä toimialalla on poikkeuksellinen määrä harmaata taloutta, ja näinhän on todettu, että rakennusala on yksi näistä ongelmallisista aloista, ja toinen peruste on se, että työmarkkinaosapuolet molemmilla puolin pöytää, kun tätä kolmikantaa kunnioitetaan, ovat sitä mieltä, että tämä tiukennus pitää toteuttaa. Nämä molemmat tässä ovat toteutuneet, myöskin ne, mitä ministeri Ihalainen mainitsi kassakoneista ja muista näistä. Ne ovat sen suuntaisia asioita, jotka on hallitusohjelmassa sovittu, ja pidän erittäin tärkeänä sitä, että mennään yhteisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa eteenpäin tässä harmaan talouden torjunnassa.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erinomainen, hyvä, harmaan talouden torjuntapaketissa, ja ministeri Ihalainen sitä hyvin esittelikin. Kuuntelin sitä työhuoneessani. Harmaan talouden selvitysyksikön tilannekuvassa oli hyvin selostettu, kuinka tilaajavastuulaki ei käytännössä toimi, ja tämä on yksi askel siihen suuntaan, että laki toimisi paremmin odotetulla tavalla. Esimerkiksi tämä sanktio, laiminlyöntimaksu, toivottavasti toimii myös ennalta ehkäisevästi.

Kysyisin ministeriltä myös, kuinka pitkällä ovat rakennusalan työsuhde- ja verovalvonnan valmistelut veronumeron ottamisesta käyttöön työmaalla pakollisessa kuvallisessa tunnistekortissa. Onko tämä asia edennyt? Entä kuinka vahvistetaan työsuojeluviranomaisten mahdollisuutta tarkastaa, että palkkaus (Puhemies: Minuutti taitaa olla täynnä!) on lainsäädännön mukainen?

Jari  Leppä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On erinomaista, että hallitus ja ministeri Ihalainen ovat tarttuneet tärkeään aiheeseen, harmaan talouden torjuntaan. Siitä myöskin pitää ihan reilusti opposition penkiltä kiitokset antaa.

Puhemies! Veroneuvos Markku Hirvonen on aika kovia tekstejä tässä viime aikoina laittanut julkisuuteen ja kertonut jopa näin, että hän lyttää ulkomaisen työvoiman valvonnan ja toteaa, että on muodostunut kahdet työ- ja aliurakkamarkkinat, joilla käytännön verovapauden saavuttaneet yritykset nauttivat kohtuuttomasta kilpailuedusta. Näin kirjoittaa siis veroneuvos. Toivoisin, että ministeri Ihalainen kommentoisi näitä. Hän on tässä omassa selvityksessään listannut 17 erilaista asiaa, joilla tätä voitaisiin edistää ja harmaata taloutta suitsia. Näistä olisi mieluista kuulla muutama sana myöskin ministerin suusta.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on erittäin kannatettava ja eteenpäin vietävä. Ministeri Ihalainen tuossa viittasi puheessaan hyvin paljon rakennusalalle, jossa on ollut ongelmia. Itsekin siellä työurani tehneenä tiedän niistä aika paljon. Harmaan talouden torjunta on äärimmäisen tärkeää, ja rakennusalallakin on menty asioissa eteenpäin. Täytyy sanoa, että tällä tavalla voidaan saada myöskin ne oikeat ja tasapuoliset rakennusurakkakilpailut, jotta pystytään myöskin vertaamaan niitä tarjouksia. Mutta ihan haluaisin ministeriltä kysyä, miten ministeri suhtautuu näihin ulkomaisten yritysten rekistereihin, että Suomeen saataisiin semmoiset rekisterit, joissa todettaisiin, että ulkomaiset yritykset toimivat asianmukaisesti täällä, ja miten sitten toimii tämän lain valvonta ja seuranta.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden torjumiseksi on hyvä, että hallitukselta tulee tämänkaltaisia esityksiä, ja toivon niitä lisää. Ministeri Ihalainen mainitsi käteisen rahan seuraamisen toimenpiteitä hotelli- ja ravintola-alalla, ja toivoisin, että harkittaisiin myös esimerkiksi rakennusalalla, mihin siellä itse asiassa tarvitaan käteistä rahaa. Yleensä käteinen raha, joka liikkuu rakennusalalla, on hyvin paljon pimeätä rahaa, ja siihenkin voisi miettiä jotain säädöksiä.

Haluaisin kiinnittää huomiota ei pelkästään julkisen puolen hankintoihin vaan myös näitten pienomakotitalojen rakentajiin ja tällaisiin, jotka tekevät taloja tuolla. Siellä liikkuu valtavasti pimeätä rahaa ja harmaata taloutta, ja siellä on jopa vaikeuksia saada rehellisiä yrittäjiä tekemään töitä, ja monet yrittäjät tarjoavat ensimmäisenä pimeätä työtä. Itselleni on käynyt näin 2006 ja 2011, useamman kerran. Aiotteko tehdä jotakin sille, että valvontaa voitaisiin lisätä tuolla (Puhemies: Ja nyt minuutti on täynnä!) pienomakotityömailla?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime kaudella useamman kerran oppositiosta vaadimme, että tämmöinen tilaajalain uudistus olisi toteutettava. Silloin se ei toteutunut, mutta kiitokset tästä ministeri Ihalaiselle, että tämä nyt on sitten heti osittain ainakin rakennusteollisuutta koskien lähtenyt liikkeelle. Eduskunnan teettämän harmaata taloutta koskevan tutkimuksen mukaan menetykset ovat 400—500 miljoonaa valtiolle verotuloina ja muina maksuina. Tämä on merkittävä summa, ja sillä pystyttäisiin parantamaan kyllä monta muuta tilannetta.

Matkailu- ja ravitsemusala on toinen merkittävä ala. Tämä nyt tulee tämän tilaajavastuulain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Se on todella hyvä. Muistelen vielä sitä 70-lukua, kun itsekin olen rakennuksella ollut töissä. Silloinhan saatiin joka perjantai tilipussi käteen ja siinä oli sen viikon saldo sitten. Minulla on kyllä semmoinen kuva, että tällä hetkellä pankin kautta palkat maksetaan, mutta olen valmis ottamaan vastaan myös tässä viisaimpien neuvoja.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä nähdään, kuinka tärkeää oli se, että hallitusneuvotteluissa saatiin tiukoista neuvotteluista huolimatta näinkin laaja harmaan talouden torjunnan ohjelma. Ja kun usein tässä salissa, erityisesti tietysti viime kaudella, on kuullut opposition taholta, että missä viipyvät nämä uudistukset, niin nyt täytyy sanoa, että nyt te olette lähteneet viemään näitä rivakasti eteenpäin, ja se on hyvä. Voipi olla, että jos tämä kokonaisuus jatkuu näin hyvin kuin te olette tätä vieneet, niin tämä on yksi keskeinen osa myös tämän kestävyysvajeen umpeenkuromisessa.

Mutta vielä olisin kysynyt liittyen näihin veroneuvos Hirvosen kommentteihin siitä, kun meille on syntymässä nämä kahden kerroksen työmarkkinat ja on jopa niitä, joille ei makseta TESin mukaisia palkkoja: luuletteko, työministeri Ihalainen, että mikäli alipalkan maksaminen kriminalisoitaisiin rikoslaissa, niin sillä olisi jotain vaikutusta siihen, ettei näin enää kävisi?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindström otti mielestäni yhden erittäin tärkeän yksityisen asian esille tässä harmaan talouden keskustelussa eli ulkolaisten yritysten tai vakiintumattoman työntekemispaikan lainsäädännön. Siellä taitaa tällä hetkellä olla 6 kuukautta se raja, että ei tarvitse rekisteröityä, ja itse näkisin kyllä mielelläni sen, että se olisi suurin piirtein nolla. Toivottavasti siinä asiassa ollaan myöskin etenemässä.

Sitten toinen asia, joka tähän minuuttiin tässä ehkä sopii, on se, että kun tämä on kolmekohtainen lakiesitys ja tässä toisessa kohdassa on kaikkia urakkasopimuksia koskeva lauseke, jonka mukaan sopimukseen liittyvissä työsuhteissa on noudatettava vähintään niitä työsuhteen ehtoja, joita Suomen lain ja TES-sopimusmääräysten mukaan on noudatettu vastaavanlaisessa työssä tai samanlaatuisessa työssä, niin vanhan ay-miehen sydäntä oikein lämmittävät kovasti paljon tällaiset lakiesitykset.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin hyvistä, asiantuntevista ja tätä hanketta eteenpäin vievistä puheenvuoroista, jotka kertovat siitä, että eduskunnassa arvostetaan tämän työn merkitystä. Pohjimmiltaanhan on kysymys siitä, että Suomessa pitää rehellisen työn ja rehellisen yrittäjyyden kannattaa ja kaikkea sitä, joka sitä tavallaan häiritsee harmaan talouden alueella, meidän pitäisi kitkeä pois. Nyt tähän työhön on tartuttu ja tehdään asteittaisia mutta uskottavia uudistuksia.

Edustaja Mustajärven kysymykseen siitä, onko tässä alihankintaketjutuksessa vedettävissä joitakin rajoja, kuinka pitkälle sitä voidaan viedä: Olen tietoinen, että näitä kansainvälisiä esimerkkejä löytyy. Tämä esityshän ei, niin kuin huomaatte, sisälly nyt tähän ehdotukseen, mutta aihe on varmaan sellainen, josta jatkokeskustelua tarvitaan. Hallitusohjelmassa ei tähän kohtaan ole mainintoja, mutta olen hyvin tietoinen tämän asian merkityksestä, mikä tietysti periaatteessa selkeyttäisi monen ketjutuksen päässä olevia ongelmia, joita tässä on, mutta tähän ehdotukseen tämä ei nyt liity.

Sitten edustaja Myllykoski tiedusteli sitä, miten on tulevaisuudessa julkisia hankintoja koskien, koskeeko tämä jotakin muutakin alaa kuin rakennusalaa. Nyt nämä ehdotukset koskevat siis rakennusalaa, mutta niin kuin mainitsin, julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö on meillä muutoinkin nyt työn alla, meidän ministeriössä pääosin valmisteltavana, ja kun siihen tulee nyt myös EU-tason direktiivisuosituksia, niin tätä kysymystä sitten pohditaan sen osana, missä määrin tämä koskee myös julkisia palveluja. Olen hyvin tietoinen, että tämä teema on nyt tämän kokonaisuudistuksen yhteydessä esillä.

Sitten kysymys — edustaja Lindström aloitti tämän ja moni muu kiinnitti samaan asiaan huomiota — ulkomaisten yritysten rekisteröinnistä: Tavallaan edustajan ilmoitusvelvollisuuksiahan tässä on jo haettu. Tämä olisi periaatteessa erittäin tervetullut uudistus, ja tavallaan sen pitäisi täällä jotenkin rekisteröityä, jotta pystyttäisiin sitten valvontaa suorittamaan. Tämä on varmaan asia, joka täytyy nyt tässä jatkotyössä meidän yhdessä käsitellä, jota ehdotusta ei nyt tähän yhteyteen liittynyt. Tätä kysymystä pohdiskelivat myös edustaja Kalmari ja moni muukin täällä tässä yhteydessä.

Sitten on valmistumassa erikseen EU:n direktiivi tilintarkastuksesta. Me joudumme meidän kansallista tilintarkastuslainsäädäntöämme aika perin pohjin myöskin uudistamaan. Siellä on sisällä eräitä mekanismeja, jotka liittyvät tähän Kalmarin mainitsemaan teemaan, mutta voimme ehkä palata sitten tähän tilintarkastuslainsäädännön uudistuksen yhteydessä, kun me joudumme myös kansallista lainsäädäntöä katsomaan, mitä tältä osin on tehtävissä.

Sitten edustaja Satonen on aivan oikeassa siinä, että tämä esitys on hallitusohjelmaneuvottelujen mukaisessa linjassa sisältönsä suhteen ja myös sen periaatteen suhteen, että näitä valmistellaan hyvässä kolmikantayhteistyössä. Näin on syytä tehdä jatkossakin koskien nyt sitten näitä uudistuksia, ja hyvää tässä on se, että ei pelkästään rakennusalalla, vaan myöskin näillä muilla aloilla — viittaan nyt majoitus- ja ravitsemisalaan jnp. — on halua, että näitä asioita viedään myös osapuolten toimesta eteenpäin, että nämä eivät jämähdä työmarkkinajärjestöjen keskinäisiin kiistoihin. Semmoista en usko, ja tässä mielessä tämä on hyvä.

Edustaja Karimäki kyseli tästä veronumerosta. Tämä asiahan on edennyt tänne eduskuntakäsittelyyn saakka, ja ajatus oli se, että tämä uudistus ja rakennusalan tunnistinkorttiin liittyvä veronumero ja siihen liittyvät ratkaisut tulisivat voimaan jotakuinkin yhtä aikaa, 1.7. Samoin on tarkoitus sitten myöskin tämän veronumeroasian edetä tässä aikataulussa, joten me saisimme sitä voimatehoa, jos nämä kaksi asiaa etenisivät yhtä aikaa.

Ehkä tässä on nyt tullut vastattua kaikkiin niihin kysymyksiin, joita tässä on esitetty.

Edustaja Lindtmanin näkemys siitä, että tässä on haluttu edetä asteittain mutta ripeästi, pitää siis paikkansa.

Sitten tämä kysymys, mitä alipalkkauksen suhteen tehdään, voiko sitä kriminalisoida ja rikoslain kautta lähestyä: Olen tietoinen edustajan aloitteesta tässä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, minkälaista kannatusta tämä aloite täällä eduskunnassa saa. Sekään esitys ei nyt siis hallituksen tähän pakettiin liity, mutta on kuitenkin tärkeä puheenvuoro siitä, että suomalaisia työehtoja pitäisi tässä maassa noudattaa ja jos niitä ei noudateta, niin siitä myös seuraa jotakin.

Arvoisa puhemies! Kiitän hyvästä keskustelusta. Tämän pohjalta tämän lakipaketin käsittely on eduskunnassa hyvä viedä eteenpäin ja hyvässä hengessä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Ei liene sattumaa, että tässä hallituksen esityksessä kiinnitetään erityishuomiota rakennustoimintaan. Siellä, niin kuin myös hotelli- ja ravintolatoiminnassa, nämä väärinkäytökset, harmaa talous ja valvonnan vaikeus ovat liiankin tuttuja asioita. Rakennustoiminnassahan arvellaan saamatta jäänyt verohyöty jopa puolen miljardin euron suuruiseksi vuodessa, ja se voi olla aivan hyvin enemmänkin. Rakennuspuolellahan työnantaja- ja työntekijäpuoli olisivat valmiit menemään pidemmälläkin esimerkiksi tietojen ristiinajossa, mutta viranomaispuoli laahaa jäljessä ja siellä tulee sitten lainsäädännöllisiä ongelmia mukaan tietosuojan ja muun suhteen.

Oleellisena kohtana tässä hallituksen esityksessä on tämä sopimuskumppanin luotettavuuden varmentaminen eri menettelyin. Tietenkin siinä vaiheessa jos rakennustyömaalle tulee nahka- tai farkkuliivinen, moottoripyörällä ajava henkilö, voi epäillä, että ehkä olisi syytä tarkentaa alihankintaketjun pitävyyttä.

Se, mikä on myöskin oleellista, on tämä tapaturmavakuutus, ja siihen, että se todella on otettu, on syytä kiinnittää huomiota. Meillähän on sellainen harhakäsitys, että rakennustoiminnassa Suomessa työturvallisuus olisi erityisen hyvällä tolalla, mutta valitettavasti se ei näin ole. Suomessa tilanne on esimerkiksi Ruotsiin verrattuna tavattoman paljon huonompi. Minä en tiedä, johtuuko se työkulttuurista vai mistä vaiko siitä sitten, että näitä alihankintaketjuja on niin paljon.

Aiemmissa valiokuntakäsittelyissä on pohdittu näitä laiminlyöntimaksuja. On hyvä, että nyt sekä alin että ylin laiminlyöntimaksu nousevat huomattavasti, sillä tällaisista tietoisesti tehdyistä rikkomuksista pitääkin seurata tuntuva lasku ja seuraamus niin, että sillä on ennalta ehkäisevä vaikutus.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmaan on linjattu selkeitä tavoitteita harmaan talouden torjumiseksi. Eräs näistä on, että selvitetään tilaajavastuulain uudistamistarpeet. Työ on käynnissä ja nyt meillä osittain esityksenä. Selvityksen pohjalta hallitus on valmistellut ja valmistelee kolmikantaisesti tarpeelliset ehdotukset. Uudistamistyössä sovittiin otettavaksi huomioon muun muassa tilaajan ja aliurakoitsijan vastuut ja laiminlyöntimaksujen korottaminen sekä toistuvien ja tahallisten laiminlyöntien nykyistä voimakkaampi sanktiointi.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevan lain tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä tarkoituksena on torjua harmaata taloutta rakentamistoiminnassa. Harmaan talouden tilaajaselvitysvastuuseen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin arkipäivää kaikessa elinkeinotoiminnassa: majoituksessa, ravitsemuksessa, mutta myös teollisuudessa, erityisesti siellä, missä toiminnalle on tyypillistä niin sanottu ketjuttaminen ja vuokratyön teettäminen.

Hallituksen ehdotus on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä, jossa edustettuina ovat olleet työnantajapuoli, työntekijätahot, valtio ja kuntasektori. Valmisteluun osallistuneet tahot ovat yksimielisiä esityksen sisällöstä. Tästä johtuen sisällön muuttaminen hidastaisi lain voimaan astumista ja samalla viivyttäisi tämän oikean askeleen ottamista.

Arvoisa herra puhemies! Ehkä juuri siitä syystä kuitenkin rohkaisen, että esitystä käsittelevä valiokunta lausunnossaan ottaisi kantaa ja esittäisi, että voimaan jäävä ja voimassa oleva lain 9 § "Laiminlyöntimaksu" ja käsittelyssä oleva rakennustoimintaa koskeva laiminlyöntimaksu harmonisoitaisiin. Muutos ei vaikuttaisi 22. päivä joulukuuta 2006 annetun lain tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä sisältöön tai tulkintaan muilta osin kuin laiminlyöntimaksun määrää korottavasti. Laiminlyöntimaksun korottaminen olisi hallitusohjelman hengen mukainen ja varmasti vastaisi koko eduskunnan näkemystä siitä, ettemme hyväksy rehellisiä ja velvoitteistaan huolehtivia yrittäjiä tai työntekijöitä syrjivää harmaata taloutta. Meidän tulee kaikin keinoin toimia sen kitkemiseksi pois Suomen työmarkkinoilta.

Arvoisa herra puhemies! Nykyisellään laiminlyöntimaksun suuruus on vähintään 1 500 euroa ja enintään 15 000 euroa. Tämä on jäämässä samansuuruiseksi edelleen, paitsi nyt käsittelyssä olevan rakennustoimintaa koskevan laiminlyöntimaksun osalta. Tuo vähintään 1 500 euron ja enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksun ennalta ehkäisevä vaikutus ei ole osoittautunut riittäväksi. Siksi laiminlyöntimaksujen harmonisointi samalle tasolle kuin esityksessä on esitetty rakennustoimintaa koskien olisi perusteltua. Mielestäni samasta laiminlyönnistä sama maksu olisi oikeudenmukainen ja käsittelisi eri toimialoja tasavertaisesti. Eli haluan vielä painottaa sitä, että muilta osin lakiin ei tulisi muutosta kuin että harmonisoitaisiin nämä laiminlyöntimaksut.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun tuossa edustaja Lindtman halusi tätä politisoida ja totesi, että viime kaudella asioita toivottiin kovasti mutta mikään ei mennyt eteenpäin, niin ihan kertaan, että viime kaudella saatiin aikaan käännetty arvonlisävero, ohjattiin 6 miljoonaa euroa uutta rahaa poliisille harmaan talouden torjuntaan, valmisteltiin ulosoton erikoisperintä rikoshyödyn takaisin saamiseksi ja perustettiin Verohallintoon Harmaan talouden selvitysyksikkö. Ja itse asiassa näidenkin asioiden, mitä mallikkaasti olette eteenpäin vieneet, valmistelu on aloitettu jo viime hallituksen valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta.

Mutta jotta ei koettaisi samaa asiaa kuin käännetyn arvonlisäveron voimaan tullessa — eli silloin oikeastaan yrittäjät eivät tienneet, miten tämän asian kanssa toimitaan, ja asiantuntijatkaan eivät tienneet kysyttäessä, miten esimerkiksi kuntien kyseessä ollen tämä arvonlisävero toimii — niin toivoisin, että entistä paremmin tehdään yhteistyötä nimenomaan yrittäjien, niitten käytännön toimijoitten, kanssa, että kun erilaisia harmaan talouden torjuntasäännöksiä tehdään, ne todellakin torjuisivat sitä harmaata taloutta eivätkä vaikeutensa ja monitulkintaisuutensa vuoksi osiltaan jopa aiheuttaisi sitä lisää.

Ihan tämmöinen helppo, käytännönläheinen esimerkki, vaikkapa nämä tyyppihyväksyttävät kassakoneet: entäpä jos ne tulevat niin ylivoimaisen kalliiksi hankkia, että osoittautuu, että pienimuotoinen nuorisoyrittäjyys esimerkiksi sen takia ei voi lähteä käyntiin? Ei oikein järkevää.

Vielä tästä maakohtaisesta tilinpäätöksestä: Todellakin nämä monikansalliset konsernit ohjaavat rojalteilla, vakuutuksilla ja konsulttipalveluita ostamalla voittojaan niihin maihin, joissa yritysverotus on hyvin keveää. Siksi olisi tärkeä tietää, miten kukin yritys toimii, niin että tiedettäisiin, onko kyse aggressiivisesta verovälttelystä vai ei.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! On äärimmäisen positiivista, että nykyinen hallitus on ottanut harmaan talouden torjunnan vahvasti työn alle. Viime vaalikaudella selvitettiin pitkään erilaisia toimenpiteitä, ja nyt on niiden toteuttamisen aika — enkä mitenkään halua minimoida viime hallituskaudella jo tehtyjä esityksiä ja lakeja, joita edustaja Kalmari ansiokkaasti tässä kävi lävitse.

Hallitus on lähtenyt toteuttamaan monia uudistuksia, joilla harmaata taloutta saadaan suitsittua. Käsittelyssä oleva hallituksen esitys suuntautuu rakennusalalle, joka on harmaan talouden kannalta keskeinen muttei tietysti ollenkaan ainut ala, valitettavasti. Tällä esityksellä parannetaan tilaajan edellytyksiä huolehtia siitä, että työntekijöillä on pakollinen tapaturmavakuutus, eli tätä kautta ollaan osaltaan tuomassa ulkomailta tulevien työntekijöiden oikeuksia samalle tasolle kuin suomalaistenkin työntekijöiden. Lakihan on kaikille sama, mutta nyt panostetaan valvontaan, jotta lain kirjain myös käytännössä toteutuu. Tämä on ehdottomasti kaikkien työntekijöiden etu, ja hallituksen esitys viekin myös konkreettisella tavalla työntekijöiden tasa-arvoa näin ollen eteenpäin.

Tähän esitykseen sisältyy myös sanktioiden maltillinen korottaminen rakennusalalla. On selvää, että harmaan talouden kuriin saamiseksi meidän on kiristettävä sanktioita niille, jotka eivät toimi yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Kysymys on kuitenkin tällöin lähtökohtaisesti yrityksistä, jotka eivät vapaaehtoisesti noudata näitä säännöksiä ja lakeja. Vaikuttaa siltä, että ainoastaan rahallinen sanktio vaikuttaa näissä tapauksissa.

Sanktioitakin tärkeämpää on huolehtia riittävästä valvonnasta. Vaikka nyt lisätään tilaajayritysten valvontavastuuta, myös viranomaisten valvonta on tärkeää. Jotta nämä nyt esitetyt toimet tulevat aidosti vaikuttamaan, tarvitaan myös hyvää ja riittävästi resursoitua viranomaisvalvontaa, ja tähän on tietysti suuria paineita olemassa.

Osaltaan tämä esitys asettaa julkisyhteisöille, muun muassa kunnille, uusia velvoitteita varmistaa, että julkiset hankinnat tehdään yrityksiltä, jotka noudattavat ehdottomasti lakeja. Tässä mielessä hallituksen esitys toteuttaa hallitusohjelman kirjauksia julkisten hankintojen asettamisesta esimerkilliseen asemaan tilaajavastuulain noudattamisen suhteen. Julkishallinnon on näytettävä esimerkkiä harmaan talouden torjunnassa yhtenä tekijänä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vie tilannetta oikeaan suuntaan, ja on erinomaista, että toimenpiteisiin harmaan talouden torjumiseksi vihdoin ryhdytään. Toivottavasti keinovalikoimaa kasvatetaan hyvin nopeasti lisää.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! On ihan välttämätöntä, että rehellinen työnteko ja rehellinen yrittäminen tässä maassa kannattavat, ja sen takia harmaata taloutta on saatettava kuriin. On myöskin niin, että harmaan talouden ongelmat, joita on varsin laajaltikin, kyllä merkittävissä määrin keskittyvät juuri rakentamiseen, hotelli- ja ravintola-alalle ja jossain määrin myöskin kuljetukseen, ei toki kaikkiin sektoreihin siellä, ja sen takia täytyy ollakin sellaista priorisointia, että keskitytään niihin asioihin, joissa oikeasti näitä ongelmia on, ja niiden torjuntaan, ja siellä on perusteltua, että mennään pidemmälle, kuten tässä esityksessä on menty.

Normaalitoiminnassa lähes kaikilla aloilla on riittävää se, että jos sopimussuhde on vakiintunut, se takaa sen, että ongelmia ei ole. Mutta rakennusalalla valitettavasti nämä yritykset elävät sen verran lyhyen ajan useimmiten, että tätä ei voida pitää riittävänä, ja sen takia tämä muutos on perusteltu.

On myöskin ihan oikein se, että tässä todetaan, että julkisissa hankinnoissa näitä sääntöjä myöskin kiristetään, koska kyllä julkisen sektorin itsensä pitää olla sellainen, joka näyttää esimerkkiä siinä, että nämä asiat ovat kunnossa, ja omalta osaltaan ne hoitaa, ja kun meillä on tämä tilaajavastuujärjestelmä olemassa, jotta on mahdollista nämä selvitykset tehdä, niin julkisen sektorin pitää näin toimia.

En pidä pahana myöskään sitä, että silloin kun jäädään kiinni toiminnasta, jota ei ole asianmukaisesti hoidettu ja on saavutettu epäreilua kilpailuetua, siitä tulee mittavakin sanktio. Sen takia minusta on ihan perusteltua, että näitä sekä ala- että ylärajoja on korotettu.

Toki voin kyllä lopuksi todeta, että kun nyt on päästy sille linjalle, että näitä sanktioita korotetaan, jään odottamaan sitä esitystä, kun laittomien lakkojenkin osalta tehdään korotuksia näihin lakkosakkoihin.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Esityksen sisältö on voimakas toimenpide harmaan talouden kitkemistalkoissa. Tiedämme rakennusalan olevan yksi ongelmallisimpia harmaan talouden kohteita, ja siksi tästä alasta on loogista ja tärkeääkin aloittaa.

Rakennusalalla me käytämme runsaasti alihankintafirmoja, joissa on ollut suuria puutteita erityisesti työvoiman verojen kantamisessa. Tämä esitys velvoittaa tilaajaa selvittämään ulkopuolisesta työvoimasta, jotta asiat ovat asianmukaisessa kuosissa. Erityismainintana on huomioitava, että tämän velvollisuuden laiminlyöminen tulee sanktioitavaksi. Tämän olemassaolo toivottavasti toimii ennakoivasti käyttäytymisen ja rikkeettömyyden suhteen.

Harmaan talouden kitkemistalkoiden yhtenä tärkeänä näkökulmana on, että laki edellyttää, että työsuhteissa noudatetaan suomalaisia pelisääntöjä. Meidän rakennusmiehet ja -firmat ansaitsevat tämän. Mutta laki myös huolehtii ihmisyyden huomioinnista, jotta kaikkien työntekijöiden kohdalla noudatetaan työsuhdetta määritteleviä vähimmäisehtoja, joita Suomen lain ja työehtosopimusmääräysten mukaan on määritelty.

Esitys tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain muuttamisesta on erittäin hyvä ja kannatettava ja rakennusalalla jo kauan toivottu.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! On äärimmäisen tärkeätä, että harmaan talouden torjuntaa viedään eteenpäin, niin kuin hallitus on linjannutkin, monipuolisella keinovalikoimalla. Tätähän alleviivasi viime kaudella valmistunut yksimielinen, täällä laajasti eduskunnassa kiitelty tarkastusvaliokunnan mietintö. Se on hyvä pohja ollut tälle työlle, jota hallitus nyt määrätietoisesti jatkaa, hyvä niin.

On kuitenkin asioita, joita nyt olen havainnut ja julkisuuteen on tullut hallituksen toimenpidekukkarossa, joiden vaikuttavuus aidosti harmaaseen talouteen kannattaa kyllä, ministeri Ihalainen, myöskin miettiä niin, että emme tee sellaisia toimenpiteitä, joilla kuitenkin rehellistä työntekoa ja rehellistä yrittämistä hankaloitetaan.

Yksi tällainen julkisuuteen tullut tieto on kuljetusalalla liikennelupajärjestelmän uudistaminen. Siinä esityksessä, joka nyt on lehdistössä ollut, on kyllä sellaisia piirteitä, jotka saattavat vaikuttaa yrittämisen edellytyksiin ja vaikeuttaa niitä hyvin merkittävällä tavalla alueella, jossa harmaan talouden osuus on äärimmäisen pieni. Siksi kannattaa kyllä miettiä kaksi kertaa ennen kuin ihan kaikkia mahdollisia asioita tällä tavoin esille tuo. Tuossa ehdotuksessa ei ole, ainakaan en ole havainnut, että missään olisi selvityksiä — jos liikennelupajärjestelmä ja pakko ulotetaan kaikkiin traktoreihin — joissa olisi näytetty ja nähtävillä, että se olisi se harmaan talouden yksi ilmenemismuoto. Tämä ei myöskään ollut mukana siinä eduskunnan arvioinnissa eikä myöskään siinä veroneuvos Hirvosen arviossa tältä osin. Elikkä siinä mielessä toivon, että nämä käydään hyvin tarkkaan lävitse, ettei tehdä sitten toiseen suuntaan meneviä johtopäätöksiä ja hankaloiteta yrittämistä tältä osin.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! 5 prosenttia bruttokansantuotteesta menee harmaan talouden syövereihin, jolloin ei tule verotuloja hyvinvointipalveluihin eikä sosiaaliturvaa työntekijälle, joten kaikki toimet harmaan talouden kitkemiseksi ovat erittäin tervetulleita.

Hyvä askel otettiin vuonna 2007, kun säädettiin tilaajavastuulaki, mutta Harmaan talouden selvitysyksikkö on tutkinut, että lain noudattamisessa on havaittu puutteita ja laiminlyöntejä. Niitä tämä lakimuutos korjaa. Muutos tilaajavastuulakiin plus muutokset lakiin julkisista hankinnoista korjaavat osaltaan näitä puutteita, joita rakennustoiminnassa on ilmennyt. Pidän myös erittäin hyvänä tätä laiminlyöntimaksua, joka toivottavasti toimii myös ennalta ehkäisevästi.

Kunnat ovat hyvin merkittävässä roolissa harmaan talouden torjunnassa, sillä kunnat tilaavat paljon palveluita. Tässä yhteydessä haluan mainita, että pidän tärkeänä myös sitä, että kunnilla säilyy myös jonkin verran omaa tuotantoa kunnostus-, huolto- ja siivoustyössä. Silloin kunnilla säilyy myös realistinen käsitys hintatasosta. Espoossahan on ollut ongelmia harmaan talouden suhteen esimerkiksi siivouspalveluissa, ja sen vuoksi Espoo onkin ollut asiassa aloitteellinen ja tarkentanut hankintaohjeitaan toukokuussa 2011 tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden sekä toimittajan ja tämän alihankkijoiden toiminnan valvonnan osalta.

Mielestäni on tärkeää, että rakennusalan veronumero kulkee rinta rinnan tämän lakimuutoksen kanssa, jotta nämä molemmat hyvät uudistukset saadaan samanaikaisesti voimaan. Se, mitä pidän vielä erittäin merkittävänä harmaan talouden torjunnassa, on se, että työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksia vahvistetaan ja resursseja lisätään, sillä he juuri vierailevat työpaikoilla ja näkevät, minkälaisissa oloissa työntekijät työskentelevät, ja on erittäin tärkeätä, että heillä on kaikki mahdolliset toimet käytössään harmaan talouden torjunnassa.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä teki viime kaudella lakialoitteen vuokratyöstä, ja siinä meillä oli pohjana Ruotsin mallin mukainen käytäntö. On vaan muistettava, että vuokratyö on ihan oma lajinsa teettää työtä. Siinä eriytetään työnjohto-oikeus työnantajan muista vastuista. Vuokratyöhän ei ole ongelma niiden yrittäjien kohdalla, jotka hoitavat velvoitteensa, mutta ongelmat esiintyvät puhtaaksi viljeltyinä silloin, kun halutaan kiertää asianmukaisia työehtoja, laistaa työnantajamaksuista, kiertää veroja ja harjoittaa työsyrjintää. Tästä syystä olisi tärkeää, että vuokratyössä — jossa muitakin ongelmia esiintyy hyvin paljon, varsinkin harmaata taloutta ja ennen kaikkea ulkomaisten vuokratyöfirmojen osalta — työntekijöillä olisi takuupalkka ja työnantajalla velvoite siirtyä heti ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen jälkeen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Mutta edustaja Myllykoski laittoi minut äsken miettimään, kun kahden keskustelimme, onko tässä hallituksen esityksessä mahdollisesti perustuslaillinen ongelma — ja jos ei ole, niin joku voi varmaan sitä selventää — kun tietty toimiala laitetaan erityiskohtelun alle samoin kuin siellä toimivat yrittäjät ja heille sitten vastaavasta toiminnasta on kovemmat sanktiot kuin jollain toisella toimialalla toimivalla yrityksellä.

Mutta sitten, edustaja Satonen — joka on siitä hyvä keskustelukumppani, että hänen kanssaan pääsee aina keskustelemaan asiasta — minä huomautan, että eivät ne lakkosakot ihan pieniä ole, koska siinä maksajina ovat ammattiosastot, ja ammattiosastot eivät hyvinkään usein ole kovin varakkaita. Siksi toisekseen laittomat lakot eivät ole kenellekään itsetarkoitus, vaan ne ovat hyvin usein seurausta siitä, että työnantaja on menetellyt itse laittomasti, esimerkiksi irtisanonut luottamusmiehen juuri sen takia, kun hän on yrittänyt valvoa, että työpaikalla meneteltäisiin laillisesti.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että en odottanutkaan, että saan puheenvuorollani ensimmäisenä kannatusta edustaja Mustajärveltä, mutta en anna sitä myöskään toiseen suuntaan liittyen tähän vasemmistoliiton viime kauden esitykseen vuokratyöhön liittyen. On totta, että vuokratyötoiminnassakin on sellaisia yrityksiä, joiden toiminnassa on parannettavaa. Tosin siellä on erittäin paljon myöskin hyviä yrityksiä. Mutta kyllä niistä lääkkeistä takuupalkka esimerkiksi on sellainen, että hyvin monet alan tuntijat arvioivat, että se käytännössä lopettaisi vuokratyötoiminnan, joka on kuitenkin joustava tapa nuorelle päästä työelämään, niin että se varmaan olisi kyllä vastoin hallituksen tavoitteita saada nuoria entistä enemmän työelämään. Eli en näe sitä kyllä kovin järkevänä.

Mutta pyysin tämän puheenvuoron oikeastaan edustaja Lepän puheenvuoron pohjalta. Vähän siitä, mihin edustaja Leppä tuossa puheenvuorossaan viittasi: Meillähän on tällä hetkellä kuljetusalalla sellainen käytäntö, että jos maksimissaan 30 prosenttia yrityksen liiketoiminnasta tulee kuljetuksesta, ei siis enempää kuin 30 prosenttia, silloin ei tarvita tätä liikennelupaa. Tämä järjestelmä lähtökohtaisesti olisi ihan toimiva, mutta ongelma on se, että tätä järjestelmää ei pysty kukaan uskottavasti valvomaan. Sen takia on väistämätöntä, että tähän nykyjärjestelmään tulee muutoksia, mutta samassa yhteydessä pitää muistaa myöskin se, ettei ole kyllä ongelmaton myöskään sellainen malli, jossa joka ikisestä hyvin pienestäkin kuljetuksesta, jopa mahdollisesti omaan toimintaan liittyvästä kuljetuksesta, vaaditaan se liikennelupa.

Eli tässä pitää kohtuullisuus säilyttää ja löytää semmoinen kokonaisuus, jolla tartutaan aidosti niihin ongelmiin, jotka ovat harmaan talouden kannalta merkittäviä, mutta ei vahingoiteta sitä yritystoiminnan ja työn tekemisen harjoittamista, jolla ei ole mitään tekemistä tämän harmaan talouden kanssa.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Näiden keskusteluiden tiimoilta itse esitän sen toiveeni, minkä toivoin, että valiokunnat käsittelisivät, olisiko mahdollista tässä yhteydessä myös voimaan jäänyttä tilaajavastuulakia siltä osin sortteerata, että näitä laiminlyöntimaksuja voitaisiin harmonisoida myös muualle tai että ne olisivat yhtäläisiä jokaisella toimialalla, ja siksi kysymykseni kuuluukin, jos ministeri vielä vastaa, mihinkä valiokuntiin on ajateltu, että tämä lainmuutos on menossa.

En malta olla sanomatta edustaja Satoselle, että nyt valmisteilla olevan lainsäädännön sekä sen isomman remontin valmistelun ansiosta, jossa myös vuokratyö tulee osaksi olemaan, voin lohduttaa edustaja Satosta, että meillä ei tarvitse enää käydä niin paljon keskusteluja lakkosakoista, sillä näiden osalta tämä tulee rauhoittamaan työmarkkinoita, koska monia — tiedän — laittomia työtaisteluja on syntynyt vuokratyövoiman käyttämisestä esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimusalalla. Tämä on se iso asia, mikä pitää aina huomioida.

Ja edustaja Mustajärvi toi juuri oikein esille sen, missä on se laittomien lakkojen syntysija myös, eli meidän pitää yhdessä ponnistella, että laittomia lakkoja tässä maassa ei olisi yhtään. Se olisi se olotila, mihinkä meidän tarvitsee yhdessä pyrkiä eikä vain osoitella toisiamme, että kumpi on syyllinen, kummalle isommat sakot. Oikein on, että koska tämä laiminlyöntimaksu turvaa suomalaisen rehellisen työnantajan asemaa, se suojaa samalla myös suomalaista työmiestä, ja yhdessä tätä asiaa rakentamalla meillä on mahdollista selviytyä huomattavasti paremmin. Ja sanottakoon, että eipä tuo vuokratyö nyt Ruotsista vielä ole loppunut.

Jari Leppä /kesk:

Puhemies! On hyvä kuulla edustaja Satosen suulla täällä, että tätä tavarankuljetuslakia ja siihen liittyvää lupajärjestelmää vielä arvioidaan eikä se mene ihan sen mukaan kuin julkisuudessa ovat tiedot olleet. Se on erittäin tarpeellinen ja hyvä tieto.

On itsestään selvää, että silloin kun kilpaillaan samoista työmaista, samoista urakoista, ollaan samalla viivalla. Se on se oleellinen asia. Minusta siinä on varmasti se fiilaamisen paikka tältä osin. Muutoin en näe, että siinä kovin suurta muutostarvetta on. Mutta tämä on yksi sellainen kohta, joka on ihan ilman muuta selvä, että yrittäjien pitää olla samalla viivalla silloin, kun samoista urakoista kilpaillaan.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tästä edustaja Lepän näkemyksestä, että toisaalta pitäisi tehdä jämäköitä päätöksiä harmaan talouden torjumiseksi mutta varoa sitä, että rehellisten yrittäjien hallinnollinen taakka ei kasvaisi. Meillähän on myös iso projekti, jossa me yritämme kaikin puolin katsoa sitä, että näitä hallinnollisia taakkoja pystyttäisiin samalla vähentämään, ja näitä molempia näkökohtia pitää ottaa huomioon.

Tämä tavarakuljetuksia koskeva keskustelu: Ne ehdotukset eivät sisältyneet hallituksen harmaan talouden toimenpideohjelmaan. Tämä keskustelu on tullut nyt vähän tässä niin kuin myöhemmin. Tärkeätä pohdintaa, mutta se ei ole nyt tässä paketissa, mistä hallitus lähtee näitä ehdotuksia tekemään.

Sitten edustaja Kalmari kantoi huolta siitä, että varsinkin pienet yrittäjät ehkä eivät tiedä riittävän hyvin, mitä nämä velvoitteet tai asiat ovat. Tällainen tiedon määrän lisääminen harmaan talouden uusista pelisäännöistä on varmaan paikallaan, koska minäkin uskon siihen, että ei siinä ole kysymys pahasta tahdosta tai haluttomuudesta vaan myös siitä, että pitää saada tietoa, jotta voi toimia oikein. Tässä mielessä on hyvä, että tähän seikkaan kiinnitetään erityistä huomiota.

Sitten edustaja Mustajärvi pohdiskeli tai joku teistä kysyi, mihin valiokuntaan tämä menee. Eduskunta sen tietysti päättää, mutta työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on varmaan se paikka. Jos kuulin puhemiehen kommentissa heti alussa, niin meneekö tämä myös perustuslakivaliokunnan lausunnolle juuri tästä asiasta johtuen, joka täällä esille nostettiin: miten tämmöisiä sektorikohtaisia ratkaisuja voidaan tehdä. Minusta olisi tärkeätä, että niitä voitaisiin tehdä, että näitä asioita ei viivytellä. Sitten kuitenkin näitä jatkotöitä tässä tehdään koskien muitakin aloja. Mutta se on tosiaan eduskunnan päätettävissä, mihin valiokuntaan, muualle kuin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, tämä menee.

Sitten unohdin todella sanoa, että eduskunnan tarkastusvaliokuntahan teki viime kaudella tosi merkittävän työn, jossa täällä mainittu veroasiantuntija Hirvonenkin auttoi, niiden laskelmien suorittamisessa, ja hän on erittäin osaava näissä asioissa. Hänen näkemyksiänsä osataan arvostaa tässä työssä ja sen jatkotyössäkin. Tavallaan se eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintöhän antoi tällaista henkistä selkänojaa myös hallitusneuvotteluissa, kun tehtiin näitä uudistuksia, joten sillä oli kyllä tässä mielessä merkitystä.

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty erittäin hyvä ja rakentava keskustelu, ja olen hyvin luottavainen, että tämä lakiehdotus saa täällä eduskunnassa hyvän käsittelyn ja saadaan hyvä paketti täältä aikaiseksi.