Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain 8 §:n muuttamisesta ehdotetaan, että linjaliikenneluvat myöntäisi pikavuorojen osalta nykyisin vallitsevan käytännön mukaisen liikenne- ja viestintäministeriön sijasta Etelä-Suomen lääninhallitus.

Muutos sinällään on varsin pieni, mutta tässä on periaatteellisia kysymyksiä. Kun liikenneministeriö on valmistellut asiaa, se on pohdiskellut yhden ja viiden lääninhallituksen toimivallan vaihtoehtoa ja päätynyt siihen tulokseen, että vakiovuoroliikenteessä lääninrajat ylittävät liikenneluvat voisi myöntää se lääninhallitus, jonka alueella pisimmät kilometrimäärät ajetaan.

Sen sijaan pikavuoroliikenne on liikenneministeriön tulkinnan mukaan erilaisessa asemassa, koska se on volyymiltaan selvästi suurin ja se useimmiten joko alkaa Helsingistä tai päättyy Helsinkiin. Tämä periaate ei ole välttämättä aivan kestävä, sillä mikäli lääninhallitusten toimivalta halutaan kussakin läänissä säilyttää samanlaisena, tulisi niitä myös lainsäädännössä kohdella samalla tavalla.

Siinä mielessä nyt, kun asia on lähdössä valiokuntaan valmisteltavaksi, esittäisin, että valiokunta tutkisi sen, että myös pikavuoroliikenteessä liikenneluvat voisi myöntää se lääninhallitus, jonka alueella pisimmät kilometrimäärät ajetaan. Se toisi tähän arviointiin kuitenkin asiakaslähtöisen läheisyysperiaatteen ja mahdollistaisi myöskin lausuntomenettelyä noudattaen hyvän koordinaation kaikkien lääninhallitusten välillä, ja luvat varmasti tulisivat oikein myönnetyiksi.

Juha Karpio /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Olen useasti eduskunnassa perännyt toimenpiteitä, milloin päätöksentekoa ruvetaan hajauttamaan keskusvirastoista paikallistasolle. Nythän ehdotetaan, että luvanvaraisessa henkilöliikenteessä lääninrajan ylittävän pikavuoroliikenteen osalta toimenpiteet siirrettäisiin liikenne- ja viestintäministeriöstä Etelä-Suomen lääninhallitukselle. Asia sinänsä on hyvä, että päätösvaltaa siirretään pois ministeriöstä, mutta ainakin minua ihmetyttää se, minkä tähden niin monessa tapauksessa asiat tänä päivänä keskitetään Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Mikäli nyt pikavuoroliikennettä harjoitetaan vaikka Oulusta Kuopioon, ei lupaa myönnä siis Oulun eikä Itä-Suomen lääninhallitus, vaan asia ratkaistaan Etelä-Suomen lääninhallituksessa Hämeenlinnassa. Onko sitten näitten liikennelupien ratkaiseminen niin vaikeata, että ne pitää keskittää yhteen lääninhallitukseen? Asiasta olen kyllä vankasti eri mieltä.

Sama suuntaushan on muillakin aloilla vallitseva. Viime vaalikaudella pakolaisasioihin liittyvät asiat keskitettiin Etelä-Suomen lääninhallitukseen samoin kuin Tullin toimivaltaan kuuluvat tietyt asiat. Onko suuntaus nyt se, että asiat pyritään keskittämään yhteen lääninhallitukseen ja katsotaan, että yksi lääninhallitus on riittävä eli viime vaalikaudella toteutettu lääninhallitusuudistus todetaan väliaikaiseksi toimenpiteeksi?