5) Hallituksen esitys viestintämarkkinoita koskevan
lainsäädännön muuttamisesta
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Viime vuoden puolella jo tuossa kesäkuussa eduskunnan
liikennevaliokunta kovasti kaipasi viestintämarkkinalakia
oikein kunnon lakina odotuksella, että se tulee olemaan
tällainen kodifiointi ja uuden telemarkkinatodellisuuden
huomioon ottava kokonaisuus. Ilmoitettiin, että siinä tulee
olemaan tuommoiset pari—kolmesataa lakipykälää ja
että sillä, sanotaanko näin, tämän hetken
ja erikoisesti tulevaisuuden telemarkkina- ja viestintämarkkina-asia
tultaisiin kokonaisuudessaan uudelleen säätämään.
Näin me odotimme. Sitten tuli syksy, eikä sieltä sitten
mitään tullutkaan. Olimme ottaneet sen suuren
lakipaketin tarkoin huomioon omassa työohjelmassamme; tosin
EU piti huolen siitä, että kyllä meillä töitä piisasi
viime syksyn aikana, niin ettei tarvinnut tyhjäkäynnillä olla.
Nyt sitten olemme saaneet hallituksen esityksen eduskunnalle
viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön
muuttamisesta, joka onkin vain kooste siitä, kuinka nyt
muutetaan telemarkkinalakia, televisio- ja radiotoiminnasta annettua
lakia, valtion televisio- ja radiorahastosta annettua lakia sekä Yleisradio
Oy:stä annettua lakia, elikkä tästä puuttuu
ihan kokonaan se, mihinkä me olimme valmistautuneet. Toisin
sanoen nyt on kysymys niin sanotun Backmanin parlamentaarisen työryhmän
ehdotusten toteuttamisesta ja pikkuisen sille yleisiä puitteita
antavasta lakien muuttamisista, ja siinä kaikki.
Kun ei minulla ole sinänsä mitään
huomautettavaa näihin hyvinkin fiskaalisiin rahansiirto-operaatioihin,
joita nyt kaupallisille viestintäyhtiöille halutaan
eräällä tavalla tueksi tehdä,
en puutu niihin lainkaan, vaan kiinnitän huomiota vain
tähän kokonaistilanteeseen. Nimittäin
nyt siis tästä puuttuu kokonaan se, mikä on
se todella työläs osa. Tällekin paketille,
joka nyt on tullut, on asetettu ministeriön puolesta erittäin
tiukka aikataulu sen takia, että nämä firmat
haluavat mahdollisimman nopeasti tämän rahavirtamuutoksen,
joka toimii niitten eduksi.
Jos tätä suurta kodifiointipakettia ei saada eduskuntaan
kevättalvella, se siirtyy syksyyn. Kun otetaan huomioon
se, millä tavalla kävi radiolaille viime vuonna — sehän
jouduttiin eduskunnassa kirjoittamaan käytännöllisesti
katsoen uudestaan, liekö jäänyt yhtään
ainutta pykälää muuttamatta — niin
me olemme siinä tilanteessa, että ensi syksy ja
tämä eduskunnan käytettävissä oleva
työaika saattaa käydä niukaksi tämän asian
hoitamiseen. Se on mielestäni sitten aika kohtalokasta,
koska ilmiselvästi tätä todellista viestintämarkkinalakia
kodifioituna lakina ja tulevaisuuden ottavana lakina tarvitaan ja
pian. On valitettavaa, että liikenne- ja viestintäministeriöllä ei
näytä olevan nykyisellään resursseja
tämän laatuisen suuren lainsäädäntötyön
asialliseen valmisteluun.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Sinällään
tämä varmasti on tässä laajuudessaan ihan
oikean suuntainen esitys, mitä hallitus esittää.
Haluan puuttua yhteen kohtaan, joka sinällään
ei tässä taida olla auki, eli neloslain 7 §:ään, Julkinen
palvelu. 7 §:ssähän todetaan, että kaikkien
kansalaisten pitää saada samat palvelut myös
radio- ja televisiopuolella, ja se tarkoittaa koko maata. Tähän
myös Lehtimaja viime kesänä, oliko siitä kantelu,
puuttui. Tänä päivänä nimittäin
yhä edelleen eriarvoisuus on aika iso. Meidänkin
alueellamme on paljon sellaisia kyliä, joissa näkyy
mahdollisesti kaksi televisiokanavaa, ja ihmiset maksavat saman
maksun kuin täällä Helsingissä,
jossa näkyy kymmeniä kanavia ilmeisesti tällä hetkellä.
Sen takia odottaisi, jotta tämän lain käsittelyn
yhteydessä valiokunta tähän kiinnittäisi
huomiota, koska Lehtimajan lausunto lähti kantelun osalta
siitä, jotta tämän vuoden alun osalta
tähän tulisi puuttua ja ryhtyä toimenpiteisiin,
jotta tällainen eriarvoisuus lopetettaisiin. Eli
ensisijaisesti näkyvyys pitää taata kaikille,
mikä on tasavertaista, mutta jos ei pystytä takaamaan
näkyvyyttä, sitten pitää porrastaa
televisiolupamaksuja. Minusta se on aika selkeätä pässinlihaa.
Jos siihen ei ministeriö puutu, niin eduskunnan pitää siihen
puuttua.
Antero Kekkonen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Pyydän anteeksi, että tulin
hiukan kesken ed. Pulliaisen puheenvuoron. Hän puhui siinä vaiheessa
siitä, että tästä puuttuu olennainen
osa. Kun minä nyt olen tavannut tätä,
niin minulle ei ole ihan selvinnyt, mitä hän tarkoitti,
mitä täältä puuttuu. Kun itse
olen tätä katsellut, niin minua askarruttaa tässä se,
että kun tämä johtaa minusta kaupallisuuden
ikään kuin siunaamiseen sähköisellä puolella,
niin mitkä ovat ne seuraukset silloin, kun tulee
esimerkiksi lama, silloin kun tämä bisnes ei vedä,
kun rahaa vedetään pois ohjelmatuotannolta, kun
rahaa vedetään pois koko tältä bisnekseltä.
Jääkö se vaara leijumaan ilmaan,
että suomalaisen — korostan sanaa suomalainen — viestinnän
osuus vähenee, pahimmassa tapauksessa miltei katoaa ja/tai
että käy sillä tavalla, että ohjelmiston
niiden osien, joita voidaan pitää kansallisesti
tärkeinä, on se opettamista, sivistämistä,
korkeaa taidettakin, kohtalo sinetöityy tässä niin
ikään eli ne jäävät sellaisen
markkina-ajattelun armoille, joka markkina-ajattelu niille asioille
ei anna arvoa?
Mutta aivan erityisesti, arvoisa rouva puhemies, minua jäi
askarruttamaan ed. Pulliaisen asiantuntevassa puheenvuorossa se,
mikä hänen mielestään tässä nyt
se olennainen puute on.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tässähän
on eräs osa ulkopuolella Backmanin työryhmän
ehdotuksista elikkä se, millä tavalla Oy Yleisradio
Ab:lle taataan tulevaisuudessa tulot, joiden avulla hoidetaan juuri ne
asiat, joista ymmärsin ed. Kekkosen äsken juuri
kantavan huolta. Ne ovat niin kuin valvonnassa olevia asioita vuonna
2004, 2005, 2006 jnp. Varmasti hallintoneuvosto, jos ei kukaan,
pitää siitä puolesta huolen. Näin
uskon.
Toisekseen, minusta tästä puuttuu se kansainvälinen
rooli, se, että me emme ole enää kansallisilla
markkinoilla, vaan kansainvälisillä markkinoilla.
Kilpailijoiksihan tulevat sky-lähetykset, mikä tarkoittaa
sitä, että antenneilla otetaan ohjelmia taivaalta
ja ne kilpailevat sitten suomalaisen ohjelmatuotannon ja suomalaisten
yhtiöitten, niin valtionyhtiön kuin kaupallisten
yhtiöitten, kanssa. Toisin sanoen tulee uusi viestintätodellisuus.
Myöskin teleoperaattorit, sekä meikäläinen
Sonera ja muut että kansainväliset teleoperaattorit,
ovat tulossa näille markkinoille kansainvälisinä kilpailijoina.
Siihen liittyvä kokonaisuus tästä lainsäädännöstä puuttuu.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies
Mikkola.
Antero Kekkonen /sd:
Puhemies! Ed. Pulliainen antoi hyvin valaisevan vastauksen,
ja asia osin valkeni minulle, mutta jatkan nyt vähän
tätä ääneen ajattelua. Johan
me nyt olemme tilanteessa, jossa me kamppailemme näiden
sky-kanavien kanssa. Ed. E. Lahtela puuttui asiaan siitä näkövinkkelistä,
että Helsingissä nähdään
enemmän kuin esimerkiksi hänen kotipuolessaan.
Eli me olemme jo siinä tilanteessa, jossa taivastarjonta
haastaa meikäläisen toiminnan. Tästä seuraa
se jatkoajattelu tahi se jatkokysymys, pitäisikö sitä ed.
Pulliaisen mielestä säännellä nykyistä enemmän,
kenties jopa kieltää vai, ja tämä on provokaatiota,
kun kysyn, sallia se niin, ettei siihen kannattaisi enää puuttua
lainkaan.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tähän liittyen minusta
on oleellista, mistä käytin ensimmäisen
puheenvuoron, millä tavalla tässä tilanteessa
taataan kansallinen yhdenvertaisuus. Sitä pitäisi
valiokunnan ehdottomasti pohtia, koska tässä tulee
todennäköisesti hyvin isoja eroja alueellisesti,
koska kaupallinen toiminta todennäköisesti tulee
keskittymään myös ohjelmien
osalta semmoisille alueille, missä on paljon ihmisiä,
ja laita-alueet tulevat jäämään
katveeseen. Se voi merkitä hyvin paljon. Siinä tapauksessa
minusta valiokunnan pitäisi ottaa kantaa myös
lupamaksuihin, mitä niille tehdään, koska se
joka tapauksessa tekee epätasapainon. Odottaisin, kun valiokunnan
puheenjohtaja on paikalla ja ed. Kekkonen, joka kuuluu hallintoneuvostoportaaseen,
niin siellä kanssa pohdittaisiin tämä asia
perusteellisesti, miten turvataan eduskunnan oikeusasiamiehen ottama
kanta yhdenvertaisuudesta.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Oy Yleisradio Ab on eduskunnan radio. Niin
me olemme tottuneet sanomaan. Siltä osin meidän tehtävämme
eduskuntana on pitää huoli siitä, että siellä säilyy
monipuolinen ohjelmatarjonta, sen talous on turvattu kaikissa viestintäpoliittisissa
tilanteissa.
Sitten on sky-kanavia, joille me emme voi yhtään
mitään, mutta me voimme kansallisesti yrittää vaikuttaa
siihen, että se ohjelmatarjonta ja ne pelisäännöt,
joilla toimitaan, ovat kansallisesti, eettisesti hyväksyttäviä.
Sanotaan se nyt vaikka näin yleisellä tasolla.
Antero Kekkonen /sd:
Herra puhemies! Ed. Pulliaisen kanssa päädyimme
kyllä niin samaan tulokseen, että en halua hänen
kanssansa keskustelua jatkaa.
Mutta ed. E. Lahtelalle kyllä ensinnäkin haluan
sanoa sen, että en kuulu Yleisradion hallintoneuvostoon.
Mutta se pulma, mihin ed. Lahtela puuttui, ei kenties sittenkään
viime kädessä ole niinkään siellä vastaanottavassa
päässä. Vastaanottotekniikka, samalla
kun se pienenee, se myöskin halpenee. Sillä päästään
matalimpaankin majaan.
Mutta toinen seikka, ja arvaan, että Lahtela tarkoitti
myös tätä, on se, mistä ohjelmia
tehdään, että sitä tekniikkaa,
jolla ohjelmia tehdään, ei välttämättä viedä sinne
syrjäkylille senkään vertaa, kuin on
tähän mennessä viety, vaan Suomen kansa
matalimmassa majassansa on ilmeisesti tuomittu katselemaan sen kaltaista
viihdemössöä, joka on valmistettu, sanoisinko,
hollywoodilaisittain tai pienimmillään helsinkiläisittäin,
mutta ei esimerkiksi kiteeläisittäin.
Keskustelu päättyy.