Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tähän sitä nyt on tultu. Tämän jälkeen ei rangaistusmääräysmenettelyssä annettuja sakkoja voida muuntaa enää vankeudeksi eli tässä on menty nyt sitten siihen toiseen päähän, mitä ennakoitiin jo viime kaudella, kun edellinen loivennus oli. Minun mielestäni tämä on erittäin huono hallituksen esitys siltä osin ja on myös ennalta estävässä mielessä aivan väärä signaali kentälle. Minä kyllä toivon, että lakivaliokunnassa vakavasti mietitään, onko meillä kanttia lähteä näin pitkälle. Vankien määrä on perusteena tässä. Minä tiedän, että moni täällä puhuu, että päihdeongelmaiset jne., mutta kun lukee täältä perusteluja ja myöskin ottaa huomioon sen, mitä oikeusministeriössä valmistellaan yhdyskuntaseuraamusten osalta, niin miksei odoteta sitä selvitystä ja sen jälkeen katsottaisiin, mikä tilanne on?

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä olevan hallituksen lakiesityksen mukaan rangaistusmääräysmenettelyssä annettuja sakkorangaistuksia ja uhkasakkoja ei voida enää muuntaa vankeudeksi. Rangaistusmääräysmenettely koskee lieviä rikoksia, kuten näpistyksiä tai lievää pahoinpitelyä. Rangaistusmääräysmenettelyä on kritisoitu muun muassa vuoden 2005 syksyllä silloisen apulaisoikeusasiamiehen Ilkka Raution toimesta. Hän totesi tuolloin, että rangaistusmääräysmenettelyssä oikeusturvamekanismi poikkeaa olennaisesti tuomioistuinmenettelyn oikeusturvan takeista. Rangaistuksen kyseenalaistaminen edellyttää rangaistusmääräyksen saaneen aktiivisuutta. Rangaistusmääräysmenettelyssä poliisi antaa rikkomuksesta sakkorangaistuksen, jonka syyttäjä vahvistaa. Syyttäjän rangaistusmääräyspäätökset rinnastetaan tuomioistuinten ratkaisuihin.

Ymmärrän, että edellä mainitun kritiikin pohjalta on syntynyt hallituksen lakiesitys. Toisaalta, olisiko syytä kyseenalaistaa käytäntö, jonka mukaan henkilö pannaan korvaamaan maksamattomat sakot vankilassa istumalla?

Arvoisa puhemies! Olisiko kenties järkevämpää tuomita asianomaiset henkilöt yhteiskuntapalvelun kautta työntekoon ja siitä edelleen kuntouttamisen kautta työmarkkinoille niin, että he pystyvät ennen pitkää maksamaan sakkonsa yhteiskunnalle? Sakkoihin tuomitun henkilön istuminen vankilassa tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Sakkojen maksaminen ei siitä helpotu, vaan yhteiskunta tavallaan maksaa siitä, että sakkojaan maksamaton henkilö istuu vankilassa. Tavoitteena pitäisi olla se, että sakkoihin tuomittu henkilö maksaa ne kokonaisuudessaan, vaikka pienin erin.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Tiedän, että oikeusministeri Brax olisi varmasti halunnut tätä lakiesitystä esitellä, mutta kun on saamelaispäivä, niin hänellä oli välttämätön meno sen puitteissa. Mutta totean kuitenkin, että kriminaalipoliittisesti on erittäin järkevää, että tämä hallitusesitys toteutetaan, että nyt sitten poistuu mahdollisuus muuntaa sakkorangaistus vankeudeksi periaatteellisesti ongelmallisistakin sakoista. Tähän liittyy myöskin sitten tietenkin se, että Suomessa on tarkoitus pyrkiä siihen, että vankimäärä vähenee. Se ei varmastikaan ole tämän lain perimmäinen tarkoitus, mutta sen eräs vaikutus on varmasti se, että päästään myöskin siihen, että kriminaalipoliittisesti järkevä vankimäärä eli noin 3 600 saavutetaan.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Viime kaudella lähdettiin tätä jo loiventamaan. Lakivaliokunnassa olin viime kaudella. Kynnyksiä ja taulukoita lievennettiin. Tämä tuntuu nyt olevan vallitseva oikeuskulttuuri Suomessa. Kun ei saada kerralla jotain asiaa läpi, niin pistetään puoliksi, avataan pää ja sitten seuraavasta aukosta lyödään tämä nollille. Tämähän merkitsee sitä, että vaikka olisit sitten kuinka surkea tai ahdistettu, niin sinua ei enää tuomita mistään tai sinulla ei ole sen jälkeen rangaistusta. Sanotaan, että olet vähän reppana, niin ei tarvitse mennä linnaan, ei tarvitse maksaa. Ei näin voida lainsäädäntöä tehdä. Ei näin voi tehdä.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! On totta, että rangaistuksien määrääminen yhteiskunnalle maksaa ja myöskin muuntorangaistukset, kun ne suoritetaan vankiloissa. Toisaalta Suomen yhteiskunnassa ja koko oikeusjärjestelmässä keskeinen arvo on oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ihmisten kesken. Tämä valmisteltu esitys asettaa tämän asian kysymyksenalaiseksi. Nimittäin jos perheenäiti, joka on työssä, saa sakon ylinopeudesta, niin jos hänellä on omaisuutta, häneltä se peritään tai otetaan 1 400 euron palkasta. Jos taas on henkilö, jolla ei ole töitä eikä ole omaisuutta ja vaikka hänellä olisi joitakin muita edellytyksiä, niin hänen ei tarvitse tätä rangaistusta suorittaa.

Myöskin tämä epäoikeudenmukaisuus tulisi näkymään sillä tavalla, että meillä on ammattirikollisia, jotka on tuomittu monista törkeistä huumausainerikoksista ja muista rangaistuksiin, ja sitten on joillakin joku huumausaineen käyttörikos, näpistys, pahoinpitely, lievä pahoinpitely, sakkorangaistukset, niin tämän esityksen mukaisesti he voisivat ihan säännönmukaisesti vapautua tästä rangaistuksesta eli muuntorangaistuksesta.

Olen sitä mieltä, että tämä ei ole lähtökohtaisesti aivan oikeudenmukainen ja ennen kuin tämä laki saatettaisiin voimaan, tulee kehittää vastaava rangaistuksen seuraamus myös näille muuntoon joutuville sakoille. Tässä on oikeusturvan näkökannalta erittäin suuri ongelma.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä tosiaan kahdessa edellisessäkin puheenvuorossa tuli esiin tämä oikeusturva, mutta oikeudenmukaisuuden kannalta tämä on mielenkiintoista, mihin tämä oikein sitten liittyy, kun tämä näyttää liittyvän siihen, että kun ei niitä saa, niitä rahoja, ja sitten kun joitakin on liian paljon vankilassa, niin ei voi laittaa vankilaan, tämä näennäisliittyminen. Minun mielestäni tämä liittyy jopa siihen, miten autoverolakia ja dieselveroa on muutettu.

Minun mielestäni tämä on hyvin poliittinen ratkaisu, tämmöinen väkivallan ja häiriköiden päästäminen tuonne pyörimään, että tämmöinen toiminnallinen jatkuva häirintä on olemassa, pitämässä ihmisiä kurissa. Se liittyy tietynlaiseen poliittiseen ajatteluun, että niin kuin oikeudenmukaisuus tavallaan muuttuu enemmänkin laiksi ja lain kautta semmoiseksi, että sitten tavallaan häiritään ihmisten elämää niin, että voidaan kiristää taas lakeja. Siinä on joku tämmöinen ... Tämä on hyvin semmoinen inhottava ja epämääräinen, niin kuin muutenkin tähän lakikieleen nämä rikos- ja rikkomus-sanat, että kun sinä ajelet autolla tuossa väärässä paikassa, niin sitten sinä olet rikollinen. Tätä voisi aika paljon ...

Samaten voisi vielä tähän yhteen keskusteluun verrata sitä, että kun puhutaan häirinnästä tai ahdistelusta tai kiusaamisesta, niin muualla maailmassa, Indoeuroopassa, käytetään harassment-sanaa, jonka etymologia on selkeästi se, että se on ahdistelua. Suomessa, kun lakimiehet aikoinaan keskustelivat, miten tämmöinen laki pannaan käytäntöön, niin yritettiin kiusaaminen-sanaa, jossa on tämmöinen pitkäaikaisempi sävy, aivan kuin ruotsin käännöksessäkin, että siinä jotain pitkäaikaisesti tehdään, mutta kun koulussa kiusataan, niin ei voinutkaan "kiusata", täytyi "ahdistella", mutta kun "ahdistelu" ei katakaan kuulemma tätä, se on muka vaan niin kuin tämmöistä käpälöintiä, niin täytyi keksiä semmoinen sana kuin "häirintä". Ja kun minä olen taas erään alan asiantuntija, niin voin sanoa, että yleensä nämä häiriintyneet ja häiritsevät tapaukset tulevat sitten niin kuin hoitoon, ja sitten heitä ahdistaa kaikki, tuntuu kaikki kiusaavan.

Just näin, että tässä olen sitä mieltä, että tämän tämmöisen oikeudenmukaisuuden täytyy toteutua myös lain tasolla tekstillisestikin, ettei tulee vääriä mielleyhtymiä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn täällä esitettyihin kriittisiin ajatuksiin käsiteltävänä olevaa hallituksen esitystä kohtaan ja aionkin valmistella lakialoitteen vielä tästä asiasta, koska en pidä hyvänä, että rangaistuksista voi tällä tavalla päästä vapaaksi. On tehty jotain, josta on annettu tietty rangaistus, useinhan sakko ja ehdollinen vankeus ovat rinnakkaisia, ja on tietty ihmisryhmä, joille ehdollinen vankeus ei merkitse mitään. Ja näin ollen, jos vielä sakostakin vapautettaisiin, niin silloin tietty rikollisuusaste jäisi tässä maassa sanktioimatta.

Tämän vuoksi toivon, että tätä esitystä valiokunnassa halutaan korjata. Täällä käytännön poliisimiehet ovat osoittaneet nuo epäkohdat, mitä tässä on. Ed. Laxell toi esille erään vaihtoehdon, yhdyskuntapalvelun, jossa voisi tehdä työtä. Toivon, että näitä tämmöisiäkin vaihtoehtoja kehitellään, mutta jos sanktio jätetään tykkänään pois ja on tehty rikkomus, josta on tuomio annettu, niin kyllä silloin tämä sanktio pitää myös voida toteuttaa. Täällä on erittäin hyvin esitetty kritiikkiä tätä kohtaan, ja tietysti on ongelma, jos vankilat muodostuvat rikollisten oppilaitoksiksi siten, että siellä rikolliset verkottuvat. Näin ei saa olla. Toivon, että tätä varten kehitettäisiin aivan uuden tyyppiset vankeinhoitomenetelmät.

Aikoinaan oli esillä — ja toivon, että edelleen on esillä — muun muassa se avovankeinhoitolaitos, jota Haapamäelle suunniteltiin, jossa ihmiset tekisivät töitä, eivät olisi vain kuluerä yhteiskunnalle, vaan samalla tehtäisiin työtä ja opittaisiin myös sitä kautta yhteiskuntakelpoisuutta. Toivon, että tämä hyvä K. J. Långin aikana ollut edistyksellinen, ihmisiä työhön ja kuntoutukseen, elämänhallintaan ohjaava vankeinhoidon menettely voitaisiin toteuttaa ja vaikka Haapamäellä käydä toteuttamaan tätä mallia niin, että ihmisiä ei tarvitse päästää vastuusta, vaan voidaan hoitaa sanktiot kuntoon ja saattaa heidät yhteiskuntakelpoisuuteen takaisin.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän toki hallituksen esityksen taustalla olevan ajattelun, ja tässä on kyse todellakin henkilöistä, joilta ei ole saatu tätä sakkoa perityksi. Heillä ei siis ole ollut, näin olen ymmärtänyt, omaisuutta tai sellaista tuloa, josta olisi voitu tämä sakko periä. Toisaalta on kuitenkin kyse henkilöistä, jotka ovat saaneet tuntuvan sakon tässä rangaistusmääräysmenettelyssä. Kyse on joka tapauksessa siis sakosta, jota on määrätty enemmän kuin 20 päiväsakkoa.

Näin ollen yhdyn niihin ajatuksiin, joita täällä on esitetty, että toivoisin lakivaliokunnan vielä sitä selvittävän ja harkitsevan, tulisiko tässä kyseessä olevien henkilöiden kohdalle kuitenkin luoda jokin muu menettely sovittaa tämä saatu rangaistus. Eli nythän puhutaan tilanteesta, jossa ihmiseltä ei saada sitä sakkoa perityksi ja hän ei myöskään, huolimatta siitä, että on saanut tuntuvan sakon, joudu kärsimään sitä sakon muuntorangaistuksena.

Todella, kuten sanoin, toivon, että lakivaliokunta asian käsittelyn yhteydessä selvittäisi sitä, onko tähän mahdollista kytkeä jokin muu seuraamus tämän sakon muuntorangaistuksen, joka nyt jää siis pois, sijaan.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on viisaita puheenvuoroja. Sinänsä tämä laki herättää tosiaan ristiriitaista suhtautumista. Sinänsä positiivisena voidaan nähdä, että tämähän on eräällä tavalla meidän yksi tuottavuusohjelman mahdollisuus, jos näin sanotaan, joka vähentää vankeinhoidon paineita ja muutamien muiden virkamiesten työtaakkaa. Toisaalta on todettava, että se aika, jonka nämä rikolliset ovat ulkona, he ovat toisen virkamieskunnan vastuulla eli poliisien. Kuten tässä esityksessä todetaan, monet heistä, jotka ovat sakon muuntorangaistusta olleet vankeudessa sovittamassa, ovat näpistelijöitä. He ovat silloin tekemässä todennäköisesti näpistelyitä ja näin poliisin toimenkuvan kentässä. Sinänsä näen tärkeänä, että meillä ovat hyvin monet lakivaliokunnan jäsenet kantaneet tästä esityksestä huolta, juuri tästä sanktiojärjestelmän puuttumisesta, niin että tämän jälkeen, kun on sakko sovittamatta, meillä ei ole mitään sen tilalle.

Sinänsä tässä voidaan olla myöskin huolissaan, jos me emme pysty löytämään muuntorangaistuksen tilalle mitään muuta järjestelmää, jolla saamme rikolliset kaidalle polulle, koska me emme missään nimessä voi hyväksyä koira veräjästä -järjestelmää yhteiskuntamme kannalta.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on jo aika hyvin perusteltu, miksi tämä on kohtuullisen huono, jokseenkin huono laki. Minusta vielä kaikkein tärkein peruste tämän lain käsittämättömyydelle on se, minkä signaalin se antaa kansalaisille. Mitä varten me lakeja laadimme ja rangaistuksia määräämme, jos kuitenkin sitten toisella kädellä teemme sellaisen lain, että niitä ei tarvitse panna toimeen eikä toteuttaa? Minusta tämän psykologinen vaikutus on paljon suurempi kuin ihan asiallinen vaikutus.

Itse asiassa en oikein ymmärrä edes tätä yhdyskuntapalveluakaan, senkään järkevyyttä rangaistuksena: jos tekee rikoksen, niin ei tarvitse mennä vankilaan, vaan tehdään vain töitä yhteiskunnan hyväksi. Minusta se nyt ei ole mikään rangaistus periaatteessa. Mutta kun tämmöinen järjestelmä on luotu, niin olkoon.

Mutta tämän vaihtoehdoksi, kuten täällä on esitetty, kannattaa kyllä lakivaliokunnan miettiä ja lakivaliokunnan jäsenten tiedustella asiantuntijoilta, mikä muu vaihtoehto olisi kuin se, että annetaan signaali, että ei tarvitse maksaa sakkoja. Jos oikein härski on, niin sitähän voi itse kukin ajaa autollaan hirveitä ylinopeuksia ja jättää sakkonsa maksamatta ja sanoa, että ei ole rahaa. Ja miten ne perii? Ei kukaan voi periä oikeastaan mitenkään, ellei ole tuloja.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Viime kaudella lakivaliokuntahan käsitteli todella jo tätä rikoslain 2 a luvun muuttamista ja muutti ja lievensi näitä säännöksiä siten, että vain tietyt rangaistusmääräysmenettelyssä annetut sakot voidaan myöhemmin muuttaa vankeudeksi. Jos oikein tarkkaan, edustajat, luette myöskin tämän lain, niin edelleenkin tässä on 4 §, jossa sanotaan: "Sakkoon tuomitulle, jolta sakkoa ei ole saatu perityksi, on maksamatta olevan sakon sijasta määrättävä muuntorangaistuksena vankeutta." Tällä tarkoitetaan nimenomaan sitä vankeutta, minkä tuomioistuin on tuomioistuimessa antanut.

Sen sijaan tässä vapautetaan ne sakot, jotka on poliisi antanut rangaistusmääräysmenettelyssä ja jotka mahdollisesti myöhemminkin rangaistusmääräysmenettelystä valitettaessa viedään oikeuteen. Niitä ei voisi jatkossa enää muuttaa vankeudeksi. Eli tässä puhutaan nyt vähän kahdesta eri asiasta. Tämä on ollut hyvä perintäkeino. Me tiedämme monia tuhansia tapauksia, joissa vankilan portilla on viime kädessä nämä sakot maksettu ja vältytty siten vankeusrangaistukselta.

Nyt minä pelkään vain sellaista menettelyä, että osa poliisin nykyisin rangaistusmääräysmenettelyssä olevista asioista siirtyy tuomioistuimen käsiteltäväksi ja tämä osaltaan taas lisää yhteiskunnan ja valtion kustannuksia eikä ole tarpeellista eikä tarkoituksenmukaista. Sen takia kiinnitän lakivaliokunnan huomiota siihen, että kun teette mietintöä, miettikää tältä näkökulmalta, ohjaako tämä nykyisiä hyviä käytäntöjä väärään suuntaan, tehdään liian byrokraattisesti, jos pienet jutut lähtevät syyttäjän kautta menemään tuomioistuinlaitoksen päätettäviksi.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tästä, mitä ed. Salo tässä painotti, että kyse on nimenomaan niistä rankkareista, mitkä poliisi on kirjoittanut, ei niistä sakoista, mitkä tuomioistuin on määrännyt.

Kiinnittäisin huomiota "Esityksen vaikutuksissa" hallituksen esityksen perusteluissa mainittuun: "Kyse on pääosin näpistelyrikoksiin syyllistyvistä henkilöistä, jotka eivät tämäntyyppisiin tekoihin syyllistyessään pääsääntöisesti punnitse seuraamuksen vakavuutta tai vaikutusta. Tällainen näpistely on kauppiaiden ja poliisin kannalta jossakin määrin turhauttavaa, koska usein samat henkilöt uusivat tällaisia rikoksia."

Sitten hallituksen esityksen perusteluissa erittäin tärkeä pointti on, että "sisäisen turvallisuuden ohjelmaan liittyvässä kansallisessa yhteistyöryhmässä selvitetään toimenpiteitä, joihin olisi mahdollista" — siis tulevaisuudessa — "ryhtyä toistuvasti näpistyksiin syyllistyvien henkilöiden osalta". Siksi ihmettelen, että hallitus on nyt näin kiirehtinyt tällaisen esityksen tuomista. Olisi pitänyt odottaa, mitä tämä sisäisen turvallisuuden työryhmä saa aikaiseksi.

Päivi Räsänen /kd:

Puhemies! Tällä lakiesityksellä on käytännölliset perustelut, jotka ovat sinänsä ymmärrettäviä. Mutta minusta tässä yhteydessä kuitenkin herää huoli lainmuutoksen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista lainkuuliaisuuteen ja lakien kunnioittamiseen. Ei ole tarkoituksenmukaista, että osa väestöstä vapautetaan rikosseuraamuksista käytännössä maksukyvyttömyyden perusteella, vaan kyllä ihmisten tulee varattomuudesta tai varallisuudesta riippumatta olla tasavertaisia lain edessä.

Itse kannattaisin ehdottomasti yhdyskuntapalvelun kaltaisen seuraamuksen kehittämistä ja en voi hyväksyä sitä perustelua, joka sisältyy tähän hallituksen esitykseen, kun täällä todetaan, että "yhdyskuntaseuraamusten käytön laajentamismahdollisuuksien selvittäminen vie kuitenkin sen verran pitkän ajan, ettei sakon muuntorangaistuksen käytön tarpeellista vähentämistä ole tarkoituksenmukaista jättää odottamaan mahdollista muutosta". Kyllä täytyy pystyä kiirehtimään tämän seuraamuksen kehittämistä, ennen kuin tämä laki hyväksytään.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa ei nyt juuri kukaan ole sanonut ääneen sitä, että kyse on valtaosin ja lähes pääosissa sellaisista henkilöistä, jotka suurin piirtein saadaan sitten kantaa jonnekin vastaamaan niistä seurauksistaan, että tässä on kyllä aika vahva kriminaalipoliittinen ja sosiaalipoliittinen perustelu.

Mitä tulee kysymykseen siitä, minkälaisen signaalin tämä antaa yhteiskunnalle ja lainkuuliaisuudelle, niin mielestäni tämä signaalifilosofia on jossain määrin kestämätön. Me emme voi tosiasiassa säätää rangaistuksista pääasiassa ajatellen, mitä siitä sitten ihmiset ajattelevat. Kyllä tässä täytyy olla selkeät perustelut.

Sitten haluaisin vielä korostaa sitä, että kun ed. Hemmilä otti puheeksi sen, että näitä jatkuvia näpistelijöitä voidaan pohtia sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, niin ed. Hemmilä kyllä siteerasi lakiesityksen perusteluja aika pitkästi, mutta sen lauseen hän jätti sanomatta, että tässä myöskin todetaan, että "sakon muuntorangaistus ei kuitenkaan ole tehokas keino tämän ilmiön hillitsemisessä".

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hautala, lakivaliokunnan puheenjohtaja, varmasti ihan oikein kuvaili tätä ryhmää, josta on kysymys, mutta nimenomaan sen vuoksi mielestäni tätä yhdyskuntaseuraamusta tulisi kehittää. Nimittäin sitähän on nimenomaan suunniteltu kehitettävän nykyistä tiiviimmin päihdehoidon tukena ja yhdessä päihdehoidon kanssa muun muassa. Eli mielestäni on myös tämän ihmisryhmän heitteillejättöä, jos he jäävät täysin seuraamuksitta näistä teoista.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä olin aivan hämmästynyt ed. Hautalan lauseesta, jossa hän sanoi, että emme voi laatia lakia sillä perusteella, mitä siitä ihmiset ajattelevat. Jos lainsäädäntö ei ole ihmisten oikeustajun mukaista, niin sitten ovat kyllä lain säätäjät väärässä. Täytyyhän oikeuden ja lainsäädännön olla ihmisten hyväksymiä. Meidäthän valitaan tekemään ihmisten puolesta päätöksiä. Jos me teemme sellaista lainsäädäntöä, jota ihmiset eivät hyväksy, niin me teemme huonoa lainsäädäntöä. Jokaisella lailla täytyy olla sellainen peruste, että se on tärkeä ihmisille ja kaikille kansalaisille. Meidän työllämme täytyy olla ihmisten hyväksyntä. Muuten me teemme ihan turhaa työtä.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen pahoillani, mutta, ed. Ukkola, teillä on nyt kuulolaitteessanne vikaa. Minä sanoin, että ei lakeja voida pääsääntöisesti säätää sillä perusteella, minkälaisen signaalin ne lähettävät yhteiskuntaan, ja tämä on aivan eri asia kuin se, minkälainen hyväksyntä näillä laeilla on.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Minusta olisi hyvä, että täällä olisi ministeri paikalla, ettei valiokunnan puheenjohtajan tarvitse puolustella hallituksen esitystä. Se olisi tietysti paikallaan noin yleensä tämän hallitus—eduskunta-suhteen kannalta. Itse toteaisin ihan sen pikkuasian, joka liittyy 6 §:ään, kun täällä todetaan maksamattomista uhkasakoista.

Noin yleensä uhkasakoista: Nehän liittyvät monesti ympäristölainsäädännön soveltamiseen, erilaisiin lupamenettelyihin, ja niiden takaisinperintä tai niiden painottaminen nimenomaan niin, että ne pitää tavalla tai toisella sitten suorittaa eli perimällä omaisuudesta tai muusta, on tärkeä asia. Se ei, puhemies, suuntaudu nyt mihinkään pienituloiseen ihmiseen, vaan useimmiten erilaisiin yrityksiin, jotka kuitenkin ovat ehkä pöytälaatikossa ja todellisia maksajia niiden takaa ei löydy. Yritystähän ei tietenkään voi vankeuteen laittaa eikä siitä ole kysymys, mutta muuten uhkasakon merkittävyydestä: sen pitäisi olla myös todella uhka.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa puhemies! Minunkin mielestäni tätä lakialoitetta tulisi tarkastella varsin kriittisesti. Täällä on esitetty näkemyksiä puolesta ja vastaan. Totean, että on todellakin kysymys hieman kaksijakoisesta tilanteesta: On toisaalta kysymys tällaisista taparikollisista, niistä henkilöistä, jotka syyllistyvät järjestelmällisesti tietynlaisiin sakkouhkaisiin rangaistuksiin. Toisaalta on kysymys myöskin niistä, jotka tekevät varsin vakaviakin rikoksia, joista rangaistuksena on sakkouhka.

Tämä lakiesitys tietyllä tavalla ... Täällä ed. Hautala toi esille sen, että näitä sakonmuuntolaisia viedään, kärrätään, tuonne ja he eivät itse kykene menemään. Nyt kun hallitus kuitenkin pyrkii siihen ja on käyty paljon keskustelua siitä, että syyttäjän ja käräjäoikeuksien työtaakkaa pyritään kaikin keinoin vähentämään, niin olen hieman skeptinen siinä, tullaanko tällä lakiesityksellä sitä taakkaa jollain tavalla vähentämään. Sitä henkilökohtaisesti en usko. Kysymys on näkemykseni mukaan ongelmasta siinä mielessä, että jos tullaan siihen tilanteeseen, että viranomaiset alkavatkin tehdä rikosilmoituksia, lähettävät ne käräjäoikeuksien käsiteltäväksi, tullaan aivan samaan tilanteeseen. Nyt vain niitä kykenemättömiä henkilöitä roudataan käräjäoikeuksiin eikä sinne muuntorangaistuskäsittelyihin. Aivan samassa ongelmassa ollaan. Tästä johtuen toivonkin, että tullaan pääpaino keskittämään siihen, että selvitetään vaihtoehtoista rangaistusmenettelyä tai yleensäkin menettelyä siinä, mikä korvaisi tämän paremmin kuin nyt esitetty.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on käynyt hyvin selvästi ilmi, että tämän hallituksen esityksen avainvirkkeet, kolme kappaletta, ovat sivujen 10 ja 11 taitteessa, jossa kuvataan se, millä tavalla luodaan näpistely-yhteiskunta. Siitä seuraa kaksi asiaa. Toinen on se, että kauppa vakuutusjärjestelmän kautta tasoittaa tämän kustannukset ja sitten ne menevät kaupasta ostavien piikkiin viime kädessä. Ja sitten on yksityinen puoli, jolta näpistellään ja jonka kohdalla ei enää tämä järjestelmä pelaa, elikkä siellä se on sitten niin kuin puhdasta menetystä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Olen monien kanssa samaa mieltä, mitä tässä edellä on puhuttu, jotta jos ihminen on tehnyt jonkun semmoisen teon, josta on saanut rangaistuksen, tässä tapauksessa sakon, niin jollakin tavalla kyllä se ihminen pitää sitten kuitenkin saada vastuuseen teostaan. Minusta pitäisi nyt tietysti pohtia valiokunnassa, mikä se tapa on, onko vaikka sitten yhteiskuntapalvelu tai mikä. Kuitenkaan ei voi olla sillä tavalla, jotta ikään kuin annettaisiin anteeksi, tee vaan lisää niitä tekosiasi, ei tässä, kun satut olemaan varaton, se kolahda millään tavalla. Sen takia minusta joku menettely pitää olla. Minusta on hyvä, että laitetaan vaikka noita tienvarsia vesomaan, niin siellä riittää hirvivaaran vähentämistä ihan riittävästi.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Ajattelin ensiksi, etten lakivaliokunnan jäsenenä käytä mitään puheenvuoroa, mutta ajattelin sitten korjata muutamat täällä esiin nousseet asiat, koska tuntuu, että kaikki eivät ymmärrä, mistä tässä oikein on kyse. En ota kantaa kyllä nytkään puolesta enkä vastaan. Olen tätä asiaa kyllä pähkäillyt ja sitä on mietitty jo parikin kertaa, kun tätä järjestelmää on muutettu tässä vuosien kuluessa, kun on löysätty tätä muuntorangaistusta tähän löysempään suuntaan ja nyt on aika pitkälle tultu ja niitä päiviä on muuteltu. Mutta muutama korjaus ja huomio, mitä on tässä tullut esiin erittäin hyvissäkin kommenteissa.

Täytyy sanoa, että poikkeuksellisesti täytyy yhtyä poliisien kantaan. Nyt oikein on taas edustajille Salo ja Hakola annettava hyvät tunnustukset. Minusta ne olivat järkeviä ja ihan oikein huomioitavia asioita, tässä saattaa näin käydä juuri, kuin te epäilitte, että sitä tullaan siirtämään tuomioistuinlaitoksiin, mikä ei ole missään tapauksessa järkevää. Lähtökohtanahan on, sanotaan mitä sanotaan, että kyllä vankien määrästä tässä yritetään päästä pois elikkä pienentää sitä vankien määrää. Se on selkeä tavoite. Siellä on aika isot paineet vankeinhoidossa ja tuottavuusohjelma on sinne osoittanut kuitenkin valtavan määrän miestyövuosien vähennystä. Samaan aikaan sinne pitäisi saada lisäystä, kun siellä pyörii tämmöinen ylityö- ja sairauslomaruletti, joka pitäisi saada poikki. Arvioitu vankimäärä tälle vuodelle on niin pieni, että minä en usko kyllä sen toteutumiseen eikä varmaan kovin moni muukaan. Tällä tietysti sitä vähän yritetään pudottaa.

Mutta sitten niitä muita keinoja, mitä ed. Zyskowicz tuossa peräsi, on nyt tässä vuosien kuluessa kyllä haeskeltu ja mietitty varmaan oikeusministeriössä. Tiedän, että lakivaliokunnassakin me olemme miettineet. Ja kun on tehty noita vierailuja eri vankiloihin, niin myöskin siellä on nämä asiat otettu esille ja koetettu pohtia, mikä olisi se keino. Kaikki me muistamme joskus 70-luvulla vielä voimassa olleen suo—kuokka-periaatteen: mentiin lentokenttätyömaata kuokkimaan tai rakentamaan teitä. Mutta siihen samaan hengenvetoon, edustajat, jotka ette tiedä, minkälaista väkeä se porukka on, joka viedään sinne sakon muuntorangaistusta kärsimään: Ei niillä pysy enää edes lapio kädessä. Se ei pysy kerta kaikkiaan kädessä. Se on vain niin huonossa kunnossa olevaa porukkaa.

Se, mikä tässä on huolestuttavaa, on se, että kun nämä henkilöt tulevat sinne ja ovat siellä sitten määräaikaisia jaksoja, niin he ovat yleensä, sanotaan, lähes sataprosenttisesti huomattavasti paremmassa kunnossa terveydellisesti, kun he ovat siellä katkaisussa ja terveydenhoidon piirissä sen ajanjakson, joka siellä ollaankin. Nyt tätä ajanjaksoa ei tullakaan enää hoitamaan valtion piikkiin, vaan se kaadetaan meidän kuntalaisten piikkiin. Tässä siirretään kyllä valitettavasti kuntien vastuulle jälleen yhtä porukkaa, muutama sata ihmistä vuodessa tulee siirtymään. Ja nämä hoidot eivät ole mitenkään halpoja, eikä niitä ole yksinkertaista toteuttaa, ja sitten joudutaan vielä kenties siihen, että terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, joissa tätä porukkaa hoidetaan, eivät riitä hoitajat ja lääkärit, vaan siellä täytyy olla jonkinlaisia vartijoita pitämässä tätä porukkaa aisoissa, kun he ovat vielä osaltaan kenties vähän väkivaltaisia. Kun tämä ruletti käydään alusta loppuun lävitse, niin minä luulen, että kyllä meillä lakivaliokunnassa tässä riittää pohdittavaa ihan varmaan aika moneen kokoukseen ja mietittävää, miten tästä hyvä ratkaisu saadaan.

Kun ed. Ukkolan kanssa myöskin useimmiten olen täysin eri mieltä asioista, niin nyt olen kyllä samaa mieltä, täytyy tunnustaa. Elikkä kyllä tämä viestin ja signaalin antaa siitä, että joistain rikoksista meillä voi selvitä ilman minkäänlaista rangaistusta. Se ei ole kyllä minun mielestäni oikea asia ja oikea tyyli. Aina pitäisi olla joku pakote kuitenkin, mutta nämä henkilöthän eivät kyllä välitä siitä. Mutta tuoko se sitten meille joukon semmoisia, jotka myöskin haluavat osaltaan liittyä tähän jengiin ja heittää niin kuin kaikki lössiksi? Sitähän me emme osaa vielä sanoa, mutta kokonaispohdinta on kyllä todella hankala ja teet niin tai näin, niin näillä eväillä ei oikein hyvää ratkaisua näytä tulevan.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rönni tyhjensi pajatsoa ansiokkaasti eli puhui kansankielellä juuri niistä ongelmista, joita tähän liittyy. Viime kaudella me mietimme tätä yhdessä lakivaliokunnassa, silloin lähdettiin loivennusten linjalle, ja nyt perälauta uhkaa näkyä. Tässä on ongelma, ja myös ed. Hautala oli oikeassa siinä, että tämä porukka on huonokuntoista, mutta meillä ei ole keinoja. Alkoholismin ja juoppouden takia sinua ei voida ohjata pakkohoitoon, ei voi raitistaa. Mielenterveyden kannalta voi ohjata pakkohoitoon. Ja tämä on se ongelma, eli miten näihin ihmisiin sitten puututaan. Minulle kävisi sekin, että sanotaan, että jos olet rötöstellyt etkä joudu linnaan, niin pistetään katkolle. Selvin päin kolme viikkoa tekee kaikille hyvää, etenkin kohteille, mutta näin ei voida tehdä nykyisen lainsäädännön mukaan.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä oikeastaan pohdituttaa ihan lähtökohtaisesti, mistä tämä lakiesitys lähtee. Tämä esityksen pääasiallinen sisältö tosiaan on pelkästään sakkovankien lukumäärän vähentäminen. Tässä tietenkin pohdituttaa, että jollain tavalla lakivaliokunnan jäsenenä aina ajattelee sitä, voisiko jollain tavalla olla niitä kriminaaleja vähentämässä ja eräällä tavalla rikoksien määrää vähentämässä. Tässä on sinänsä keskustelu ollut hyvässä paikassa. Tässä on riski. Jos me emme lakivaliokunnassa tosissamme ja vakavissamme tätä ota, niin meidän pitää fokusoida se meidän keskustelumme täysin siihen, millä me pystymme puuttumaan näiden rikollisten toimintaan. Me tiedämme, että siellä on paljon huonokuntoisia, mutta siellä on myöskin nuoria, jotka ovat rikollispolulla, ja he ehkä tarvitsevat katkaisua, kuten täällä on tullut esille. Mutta mielestäni meidän pitäisi tähän lakiin saada erittäin jämäkkä, hyvä päätös siihen, mikä tulee tilalle.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä sanktio pitää tulla, mutta missä muodossa? Vankila on ollut tähän asti, ja voi olla, että se on hyvä jatkossakin. Kyllä käytännön poliisimiehet sanovat, kun tietävät henkilöitä, jotka eivät aiokaan maksaa sakkoja, että onneksi on tämä muuntorangaistus. Mutta toisaalta on tilanne se, että siellä on tietysti hyvin moniongelmaisia ihmisiä. Silloin pitäisi tehdä kuten ed. Soini toi esille, että on muu yhteiskuntakelpoisuuteen tähtäävä hoito. Vaikka sekin jotakin maksaa, niin kuitenkin siinä olisi toivoa, että sekin johonkin tehoaisi. Jos käy niin, että maksamattomista sakoista ei tule mitään sanktiota, niin tämä on kyllä semmoinen tilanne, että oikeustaju ei tässä maassa sitä kestä. Elikkä en pidä hallituksen esitystä ilman suuria korjauksia hyvänä ja toivon, että lakivaliokunta löytää keinot, millä lain kunnioitus saadaan säilymään.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Piti vastata ed. Hautalalle, tai ei vastata, mutta tässä tuli mieleen, että tämä nyt jos mikä on signaali siitä, että ... mutta kenelle taas tämä on? Ketkä Suomessa tämmöisiä rikoksia tekevät? Minä en varmaan voi sanoa mitään, ettei taas joku syytä minua jostain. Katsokaa sieltä tai lukekaa Helsingin Sanomista, niin näette, ketkä tekevät juuri tämän kaltaisia. Kenelle tämä on signaali?

No, tavallaan sitten, miten tämä liittyy johonkin yhteiskuntatieteisiin, niin tämä liittyy sillä lailla, että yltiö- — käytetään taas tämmöistä sanaa, että ei loukkaa — yltiökapitalistiset valtiot harrastivat tämän kaltaista terroria, että lasketaan tuonne pikkurikollisia paljon, niin saadaan kansa tietyllä tavalla pelkäämään entisestään ja samalla sitten hyödynnetään pikkupuolueita, jotka saavat kannatusta tällä, että ne suosivat sitten tämmöisiä joukkoja, joita myös vapautetaan, että niin kuin näin. Sitten taas isot valtiopuolueet hyötyvät sillä, että ne voivat kiristää siellä huipulla tämmöistä yltiökapitalistista ihmisten suojelua. Eli tämä on hyvin poliittinen ratkaisu. Se on läpinäkyvä vielä, jos jollain on jotain historian tajua.

Toisaalta, jos käyttäisi lakikieltä, tässä syyllistytään törkeään heitteillejättöön. Koko ajan puhutaan valtion rahoista. Tässä valtio ei ole sijoittanut hoitoon. Jos näpistely on samalla mieshormoninen, liikakierrokset on, samalla peliriippuvuus on, hoidontarpeisia juttuja, joita tämä valtio ei ole hoitanut. Rahaa valtion tämän kaltaisiin hoitoihin! Ei jätetä näitä ihmisiä törkeästi heitteille eikä anneta vääriä signaaleja eikä anneta nyt väärille ryhmille, jos semmoisia nyt voi olla. — Anteeksi, jos oli loukkaavaa tämä.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiittäisin ed. Rönniä siitä, että hän toi esiin sen, että tämä ongelma on todellakin ollut hyvin paljon pohdittavana eduskunnassa ja myöskin oikeusministeriössä ja että siihen ei ole mitään helppoja ratkaisuja. Minusta kaikki muut puheenvuorot täällä ovat olleen sen suuntaisia, että siitä vaan mutkat suoriksi ja nämä rikolliset kärsimään seuraamuksistaan. Ei tämä todellakaan ratkea sillä tavalla.

On hyvä, että tässä keskustelussa nyt lopulta sitten tuli eri puolilta esiin se, että kyse on moniongelmaisista ihmisistä, mutta voimmeko me sitten tässä yhteydessä kehittää joitakin menettelyjä, joilla esimerkiksi voidaan ohjata näitä ihmisiä päihdehoitoon tai yleensä osoittaa päihdehuollolle ja syrjäytymisen ehkäisemiselle enemmän resursseja? Epäilenpä, että me emme ihan kaikkia näitä yhteiskunnan vakavimpia ongelmia kuitenkaan tämän hallituksen esityksen kautta nyt voi tällä kertaa ratkaista.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Rönnin ja ed. Hautalan puheenvuoron johdosta totean, että en ole ollut lakivaliokunnassa kuuntelemassa näitä keskusteluja, kun en ole siihen valiokuntaan koskaan kuulunut, mutta täällä salissa kyllä olen osallistunut tähän keskusteluun ja juuri sen oikean etsimiseen.

Ed. Lauri Oinoselle oli tavallaan tässä vastauspuheenvuoro siitä, kun hän sysäsi nyt ajatteluvastuun kokonaan lakivaliokunnalle. Oli kyllä aika rankka tehtävä. Minusta olisi erittäin hyvä, jos ed. Lauri Oinonen keskittyisi nyt kehittelemään todella sellaisen järjestelmän, jota hän itse kaipasi ja kuvasi tässä, niin että se homma tulisi hanskaan.